Puhe jota ei pidetty

Säh­lä­sin puheen­vuo­ro­pyyn­nön val­tuus­ton bud­jet­ti­ko­kouk­ses­sa ja jou­duin jonon hän­nil­le. Oli pak­ko kii­reh­tiä minis­te­ri Urpi­lai­sen ja val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan tapaa­mi­seen, joten puheen­vuo­ro jäi pitä­mät­tä. Näin oli­sin puhunut.

On huo­leh­dit­ta­va tulopohjasta

Olen hyvin huo­lis­sa­ni kau­pun­gin tulo­poh­jas­ta. Kuten kau­pun­gin­joh­ta­ja sanoi, ener­gia­lai­tok­sen tulou­tus, jon­ka varas­sa kau­pun­gin talous suu­res­sa mää­rin lepää, on vaa­ras­sa. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä isom­pi asia on kun­tien väli­nen kil­pai­lu vero­tu­lois­ta, jos­sa Hel­sin­ki on sosi­aa­lis­ta miel­tä osoit­taen anta­nut pal­jon tasoi­tus­ta naa­pu­reil­leen. Naa­pu­rit ovat vali­tet­ta­vas­ti käyt­tä­neet tätä itsek­kääs­ti hyväkseen.

On toi­vot­ta­vaa, että hal­li­tuk­sen käyn­nis­tä­mä kun­ta­uu­dis­tus vihel­tää poik­ki tämän kun­tien väli­sen epä­so­si­aa­li­suus­kil­pai­lun joko liit­tä­mäl­lä kun­nat yhteen tai kerää­mäl­lä verot seu­tu­kun­nan alu­eel­la ja jaka­mal­la sen väki­lu­vun suh­tees­sa takai­sin. Kos­ka tähän ei voi luot­taa, Hel­sin­gin on puo­lus­tau­dut­ta­va ker­man­kuo­ri­joi­ta vastaan.

Mei­dän ei tar­vit­se lak­kaut­taa sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa eikä teh­dä ran­nois­tam­me kul­ta­ham­mas­ran­ni­koi­ta, joi­hin köy­hil­lä tai edes kes­ki­tu­loi­sil­la ei ole asi­aa. Myön­tei­nen kei­no on teh­dä Hel­sin­gis­tä niin hyvä paik­ka asua, että Hel­sin­kiin pyri­tään ja muu­al­le joudutaan.

Kal­lion renessanssi

Kan­nat­tai­si ehkä käyn­nis­tää Kal­lion renes­sans­si. Sijain­nil­taan erin­omai­sen Kal­lion kau­pun­gin­osan ima­goa tuli­si kohot­taa kohen­ta­mal­la alu­een jul­ki­sen tilan tasoa ja edis­tä­mäl­lä vähän isom­pien asun­to­jen syn­nyt­tä­mis­tä tuo­hon yksiö­val­tai­seen kau­pun­gin­osaan, jot­ta myös lap­si­per­heet voi­si­vat asua alueella.

Kan­ta­kau­pun­ki on muu­toin­kin suu­ri vah­vuu­tem­me täs­sä vali­tet­ta­vas­sa kil­pai­lus­sa.  Se on tär­käm­pää kuin uus­tuo­tan­to, mut­ta uus­tuo­tan­nol­la­kin on väliä.

Kruu­nu­vuo­ren sil­lal­la on kiire

On erit­täin tär­ke­ää saa­da rai­tio­vau­nusil­ta Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan pikai­ses­ti niin, että yhteys on ole­mas­sa, kun ensim­mäi­set asuk­kaat muut­ta­vat alu­eel­le. Sil­ta tekee Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta kan­ta­kau­pun­gin jat­keen. Ilman sil­taa se oli­si kes­kus­tas­ta 18 kilo­met­rin pääs­sä ole­va etä­lä­hiö. Jos rahoi­tus­joh­ta­ja het­ken miet­tii näi­tä kah­ta vaih­toeh­toa, hän var­maan­kin tar­jo­aa pikai­ses­ti rahat sil­lan rakentamiseen.

Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan kehittämisyhtiö

Kovin loh­kou­tu­neen hal­lin­tom­me vuok­si meil­lä on suu­ria vai­keuk­sia saa­da toteu­te­tuk­si ajois­sa inves­toin­te­ja, jot­ka mak­sa­vat itsen­sä silk­ka­na raha­na pikai­ses­ti takai­sin, kos­ka nämä­kin pak­kaa­vat jää­dä jonon hän­nil­le sii­nä mis­sä sinän­sä hyvät mut­ta tuot­ta­mat­to­mat inves­toin­nit. Kau­pun­ki sai­si rahan­sa takai­sin ratik­ka­sil­las­ta pikai­ses­ti, sil­lä se nos­taa maan arvoa alu­eel­la huomattavasti,

Kau­pun­gin kan­nat­tai­si perus­taa Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kehi­tys­yh­tiö, jon­ka käyt­töön kau­pun­gin maa­omai­suus alu­eel­la anne­taan. Kehi­tys­yh­tiö ottaa maa­omai­suut­taan vas­taan lai­naa, toteut­taa sekä sil­lan että muun infra­struk­tuu­rin ja myy tai vuo­kraa ton­tit. Kun lai­nat on mak­set­tu, yhtiö pure­taan. Rahoi­tus­joh­ta­ja on ihme­tel­lyt, mitä hyö­tyä täs­tä saa, sil­lä eihän kehi­tys­yh­tiö saa lai­naa aina­kaan hal­vem­mal­la kuin kau­pun­ki. Täs­tä ei oli­si mitään hyö­tyä, jos kau­pun­gis­sa teh­täi­siin aina opti­maa­li­sia pää­tök­siä.  Sen hyö­ty pii­lee sii­nä, että kan­nat­ta­vat inves­toin­nit ohit­ta­vat kan­nat­ta­mat­to­mat – tai siis pal­ve­luin­ves­toin­nit, jot­ka eivät tuo raho­ja takai­sin, vaik­ka ovat muu­toin sym­paat­ti­sia. Jos täs­tä saa­daan hyviä koke­muk­sia, samaa voi­si sovel­taa muil­la­kin uustuotantoalueilla.

Kas­vun rahoitus

Muut­ta­mi­nen muu­al­ta Suo­mes­ta van­haan hel­sin­ki­läi­seen asun­toon mak­saa todel­la pal­jon, jos mak­su­na pide­tään asun­to­jen hin­tae­roa meil­lä ja muu­al­la. Van­ho­jen asun­to­jen hin­noil­le emme voi mitään, mut­ta uusia asun­to­ja voim­me yrit­tää tar­jo­ta alle mark­ki­na­hin­to­jen. Voim­me, mut­ta onko se jär­ke­vää. Toi­saal­ta jou­dum­me rahoit­ta­maan kau­pun­gin kas­vua. Raken­ta­mi­sen kans­sa vähän hid­fas­tel­laan, kos­ka meil­lä ei ole varaa uusien asuk­kai­den vaa­ti­miin inves­toin­tei­hin. Entä jos pani­sim­me uudet asuk­kaat mak­sa­maan – ei vain sil­loin, kun he muut­ta­vat van­hoi­hin asun­toi­hin ja mak­sa­vat onnel­li­sel­le myy­jäl­le, vaan myös, kun he muut­ta­vat uuteen asun­toon. Sil­loin­kin, kun kau­pun­gin maal­le rahoi­te­taan sää­te­le­mä­tön­tä asun­to­tuo­tan­toa, kau­pun­ki antaa ton­tit ase­ve­li­hin­taan. Täl­lä ei tue­ta uusia asuk­kai­ta vaan raken­nus­lii­ket­tä, joka kyl­lä ottaa asun­nois­ta markkinahinnan.
Jos­pa emme tuki­si­kaan raken­nus­liik­kei­tä vaan kau­pun­gin kehi­tys­tä ja ottai­sim­me maa­poh­jas­ta täy­den hin­nan. Maa­poh­jaan uudis­ra­ken­ta­mi­sel­le voi myy­dä tai vuo­kra­ta tai sit­ten voi teh­dä yhtä aikaa molem­pia. Myös koh­tuu­vuo­krai­sen vuo­kra­so­pi­muk­sen voi myy­dä ja käyt­tää myyn­ti­hin­nan uusien asuk­kai­den vaa­ti­miin investointeihin.

Jos haluam­me raken­taa enem­män, mei­dän on pan­ta­va uudi­sa­suk­kaat mak­sa­maan palveluinvestointinsa.

Kil­pai­lua rakentamiseen

Lopuk­si haluan sanoa, että olen kovin äimis­ty­nyt sii­tä, että Hitas-asun­non raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin voi mak­saa 4900 euroa neliöl­tä Jät­kä­saa­res­sa.  Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan tuli­si ryh­tyä toi­miin raken­nusa­lan kil­pai­luo­lo­suh­tei­den kohen­ta­mi­sek­si Hel­sin­gis­sä ja tar­jon­nan lisäämiseksi.

40 vastausta artikkeliin “Puhe jota ei pidetty”

  1. Kal­lion renes­sans­sin voi­si aloit­taa vaik­ka­pa kun­nos­ta­mal­la Töö­lön­lah­den uima­kel­poi­sek­si ja muut­ta­mal­la Eläin­tar­han­tien pyö­rä­väy­läk­si. Sen jäl­keen sit­ten tuos­ta ensim­mäi­sen lin­jan ja Töö­lön­lah­den väliin jää­väs­tä puis­tos­ta voi­si saa­da yhden kau­pun­gin rakas­te­tuim­mis­ta puis­tois­ta, kun se rem­pat­tai­siin kunnolla.

  2. Hel­sin­gin, kuten muun­kin jul­ki­sen talou­den hoi­dos­sa, tuli­si pyr­kiä pois yksi­tyis­ten lyp­sy­leh­män roo­lis­ta. On ter­vays­pal­ve­lut, it-asiat ja Hel­sin­gil­lä var­sin­kin tämä raken­nus­liik­kei­den kar­tel­li. Ei voi olla muu­ten mah­dol­lis­ta, että tar­jous­kil­pai­lut on jyvit­ty­neet näin sel­väs­ti eri raken­nus­liik­kei­den kes­ken. Isot fir­mat jaka­vat toi­sil­leen sul­le mul­le-peri­aat­teel­la ja eivät edes pyri näyt­te­le­mään että oli­si kil­pai­lua. Kum­mal­lis­ta kyl­lä, kukaan ei ole vuo­si­kym­me­niin haas­ta­nut tätä maan tapaa. Hitak­set kalus­tet­tui­na mak­saa lii­kaa ja mene­vät vie­lä pahim­mil­laan sijoit­ta­jil­le. Ei ollut aikoi­naan tar­koi­tuk­se­na, hyvä jos puututaan.

    Kyl­lä­hän kau­pun­kiym­pä­ris­tön laa­tu heik­ke­nee aivan lii­kaa Pit­kä­sil­taa Haka­nie­men puo­lel­le tul­taes­sa. Ei puhet­ta­kaan oikeis­ta jal­ka­käy­tä­vis­tä kivi­tyk­si­neen tai mis­tään muus­ta­kaan mikä ker­toi­si kau­pun­gi­ni­sien muis­ta­van kau­pun­gis­taan muu­ta­kin kuin van­han kes­kus­tan. Rene­sans­si oli­si pai­kal­laan ja toi­si arvon­nousu­na hyö­tyä vähän jokai­sel­le, myös turis­min muo­dos­sa kau­pun­gil­le. Tam­pe­reel­la­han suun­ni­tel­tiin mag­no­li­aa lasi­pa­vil­jon­kiin, ehkä jotain täl­lais­ta Hakik­sen toril­le hou­kut­te­le­maan ihmi­siä liik­keel­le kau­pun­gis­sa? Ja toi­saal­ta ker­to­maan, että mui­ta­kin paik­ko­ja arvos­te­taan, kuin vain Senaa­tin­to­rin ympäristöä.

    Kau­pun­gin täyt­tyes­sä asun­nois­ta ja pien­teol­li­suu­den pois­tues­sa tar­vit­tai­siin pal­jon ihmi­siä pie­nel­le alu­eel­le, jot­ta pal­ve­lu­teol­li­suus kivi­jal­ka­kaup­poi­neen kan­nat­tai­si. Samaa vaa­ti­si turis­mi. Nyt kaa­voit­ta­ja suo­sii suur­ta kes­kus­kaup­paa ja nuk­ku­ma­lä­hiö­tä ympä­ril­le. Huka­taan mah­dol­li­suus koros­taa Hel­sin­gin kau­pun­ki­mai­suut­ta muun Suo­men rin­nal­la ja samal­la teh­dään yhdes­tä kaup­pias ja muil­le jää puo­ti­puk­sun roo­li. Eli van­ha ruu­tu­kaa­va esiin ja talot kor­keam­mak­si, vie­lä ei oli­si myö­häis­tä aina­kaan Kala­sa­ta­mas­sa. Tus­kin­pa on jär­keä pur­kaa voi­ma­laa­kaan ja raken­nel­la muu­ta­maa perus­ker­ros­ta­loa kor­vaa­maan var­sin­kin jos maa on aivan pilaan­tu­nut­ta. Kol­me sano­taan­ko 40-ker­rok­sis­ta asuin­tor­nia ja voi­daan jät­tää Sipoon ryös­tö­saa­liis­ta pala rakentamatta.

  3. Kal­lion renes­sans­sin voi­si aloit­taa sil­lä, että Hämeen­ties­tä teh­dään viih­tyi­sä asuntoalueen
    pää­ka­tu, jos­sa on leven­ne­tyt jalkakäytävät,
    eril­li­set pyö­rä­kais­tat. Hämeen­tien läpia­jo on ohjat­ta­vis­sa pal­jol­ti Sör­näis­ten Rantatielle.

  4. Voi­si­ko­han jon­kin­lai­nen tulos­palk­kio­jär­jes­tel­mä toi­mia täs­sä. Niin kau­an kun hyvä­tu­lois­ten lap­si­per­hei­den muut­to­vir­ta on pois­päin, ei tulos­palk­kio­ta kaa­voi­tuk­ses­ta vas­taa­vil­le. Toden­nä­köi­ses­ti aika pian alkai­si kiin­nos­ta­maan noi­den lap­si­per­hei­den tar­peet ja toiveet.

  5. Van­ha idea, mut­ta sii­hen raken­ta­mi­seen kil­pai­luun aut­tai­si jos KSV kaa­voit­tai­si pie­nem­piä ker­ros­ta­lo­ja. Sano­taan nyt vaik­ka nel­jä-vii­si ker­ros­ta ja 100 — 200 neliö­tä per ker­ros. Tuom­moi­siin oli­si rah­kei­ta joka oma­ko­ti­ta­lo­val­mis­ta­jal­la. Täs­sä on myös se hyvä puo­li että tuli­si vähän moni­puo­li­sem­man näköis­tä kau­pun­kia kun koko kort­te­lin sivu ei ole yhtä taloa.

  6. Juha­ni Salovaara:

    Kau­pun­gin täyt­tyes­sä asun­nois­ta ja pien­teol­li­suu­den pois­tues­sa tar­vit­tai­siin pal­jon ihmi­siä pie­nel­le alu­eel­le, jot­ta pal­ve­lu­teol­li­suus kivi­jal­ka­kaup­poi­neen kannattaisi. 

    Vaik­ka asu­kas­ti­heys asi­aa var­mas­ti aut­taa, se tus­kin riit­tä­vä ehto kiven­jal­ka­liik­kei­den syn­nyt­tä­mi­seen. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Laut­ta­saa­ren osta­rin ympä­ris­tö. Osta­rin toi­nen ker­ros on suu­rel­ta osibn ollut tyh­jil­lään kai­ke­ti eri­näi­siä vuo­sia, maan­ta­sol­la­kin meni kai tois­ta vuot­ta kun lopet­ta­neen KELAn tilal­le saa­tiin uusi vuo­kra­lai­nen. Sil­ti ympä­ris­tös­sä niis­sä pää­osin vähän van­hem­mis­sa talois­sa, mis­sä on kiven­jal­ka­liik­kei­den paik­ko­ja, niin oli­vat ne sit­ten talo­yh­tiön vuo­kra­lai­si­na tai omi­na osak­kei­naan, kyl­lä ne näyt­tä­vät ole­van käy­tän­nös­sä kaik­ki käy­tös­sä, ja yli­voi­mai­nen enem­mis­tö taval­la, jos­sa tilan­pi­tä­jän voi­si kuvi­tel­la joten­kin hyö­ty­vän ohi­kul­ke­vis­ta poten­ti­aa­li­sis­ta asiak­kais­ta. Kui­ten­kin kun saa­rel­le on teh­ty uudis­ra­ken­nuk­sia, niin kun ei mikään ei muu­hun pako­ta, näyt­täi­si sel­väl­tä, että raken­nus­yh­tiöt näke­vät, että hei­dän voit­ton­sa yleen­sä mak­si­moi­tu­vat raken­ta­mal­la talo­ja ilman täl­läis­tä kau­pal­lis­ta tilaa.

    Sen uskon, että poh­ja­ker­rok­sen lii­ke­huo­neis­ton arvo kas­vaa askuas­ti­hey­den muka­na, mut­ta suh­tau­dun epäil­len sii­hen, että sil­lä kei­nol­la yksis­tään nii­tä lii­ke­ti­lo­ja saa­tai­sin aikaiseksi.

  7. Hyvä Huo­mio Osmo!

    Raken­ta­mi­nen kun­nil­le on LIIAN hyvä bis­nes, Yksi­tyi­sil­le rakentajille.

    Kukaan ei kovas­tik­kaan val­vo “kun­nan­kuk­ka­roa”.

    Pol­tiik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten pitäi­si pal­jon enem­min olla “kun­nan­kuk­ka­ron” vartijoita!

    Raken­ta­mis­ta ei val­vo myös­kään kukaan, sen sadat
    Home­sai­raa­lat ja Home­päi­vä­ko­dit ja Homekoulut
    osoit­ta­vat! (tar­ken­nus: täs­sä home ei tar­koi­ta kotia vaan HOMETTA!)

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  8. OS tun­tuu yrit­tä­vän mah­do­ton­ta: kes­ki­luo­kan edul­lis­ta asu­mis­ta maan halu­tuim­mil­la ja arvok­kaim­mil­la alueil­la. Tämä tulee joh­ta­maan monen­lai­siin vaikeuksiin.

    Fik­sum­paa oli­si antaa rik­kai­den kan­soit­taa halu­tuim­mat alu­eet Hel­sin­gis­tä. Täl­löin lop­pui­si myös tuo lopu­ton vali­tus huo­nois­ta veronmaksajista.

  9. Osmo:

    Hitas-asun­non raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin voi mak­saa 4900 euroa neliöltä.

    Vie­lä­kö näi­tä jonotetaan?

  10. mark­ki­noin­ti­tut­ki­mus ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä pal­ve­luis­sa ja asu­mi­ses­sa voi­si antaa jon­kin ver­ran suun­taa kun suun­ni­tel­laan lähiöi­tä jä palveluita.mutta onko tut­ki­muk­sen tulok­set käyt­tö­kel­poi­sia jon­kin asian suun­nit­te­luun on aivan eri asia.jotenkin on tul­lut sel­lai­nen käsi­tys tut­ki­muk­sis­ta että ihmis­ten toi­veet pal­ve­luis­ta mitä pitäi­si saa­da ja asun­not min­kä­lai­set asun­not on olta­va ei ole samal­la tasol­la ihmis­ten todel­li­sen varal­li­suu­den kanssa.eli toi­veet mitä pitäi­si saa­da ja mihin on todel­li­suu­des­sa varaa rahallisesti.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra
    Jono­te­taan. 4900 auroa on hal­pa hin­ta Jätkäsaaressa.

    Eiks ne arvo­ta nyky­ään? Eri­koi­nen sys­tee­mi muu­ten, kun kaik­ki asian­tun­ti­jat vai­kut­tais pitä­vän sitä ihan jär­jet­tö­mä­nä enkä ite­kään oo yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta kek­si­ny sii­tä mitään hyvää puol­ta. Siis koko Hitas-sys­tee­mis­tä, arvon­ta voi olla ihan ok sikä­li kun ote­taan annet­tu­na et sys­tee­mi on olemassa.

    1. Turk­ka

      Ihmi­set nyt vain sat­tu­vat juur­tu­maan sin­ne, mis­sä asu­vat. Esi­mer­kik­si Kal­lioon. Kal­lios­sa vart­tu­neis­ta ei tule mitään luuse­rei­ta. Mitä vikaa tii­vis­sä kau­pun­gin­osas­sa on las­ten kas­vuo­lo­suh­tee­na? Täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la vali­tuis­ta pre­si­den­teis­tä Suo­mes­sa 100 % on elä­nyt lap­suu­ten­sa Kalliossa.

  12. Lopuk­si haluan sanoa, että olen kovin äimis­ty­nyt sii­tä, että Hitas-asun­non raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin voi mak­saa 4900 euroa neliöltä.”

    Tämä oli tiet­ty koh­te­lias piik­ki Odelta.

    Onhan tiet­ty ihan päi­vän­sel­vää että itse raken­ta­mi­nen = Duu­na­rei­den lik­sat ja materiaalit…

    …Ei voi olla Hel­sin­gis­sä kovin eri hin­tais­ta hin­tais­ta kun Vam­pu­las­sa tai Rova­nie­mel­lä. Mak­si­mis­saan ehkä jon­kun 10–15% ero­ja. Mikä ei ole miten­kään suh­tees­sa sii­hen lop­pu­hin­tae­roon mitä väi­te­tään. Ton­tin hin­nois­ta en tie­dä, mut­ta olen ymmär­tä­nyt että lopul­li­ses­ta hin­nas­ta kal­liin­kaan ton­tin osuus ei ole iso. 

    4900€/m2 kuu­los­taa todel­la kal­liil­ta. Simp­pe­lien OK talo­jen toteu­tu­neet hin­nat pyö­ri­ne­vät 1500€/m2paikkeilla. Eikö ker­ros­ta­lon pitäi­si mak­saa vähem­män kun yksil­lä luvil­la ja kuvil­la saa­daan kym­me­niä asuntoja?

  13. Turk­ka Lou­e­ka­ri: Lap­si­per­heet Suo­men tiheim­pään kivi­kau­pun­gin­osaan ja sin­kut met­sän­reu­naan? En voi ymmärtää. 

    Kyl­lä Puna­vuo­res­sa on tiheäm­pää, ja sopii lap­si­per­heel­le kuin nenä pää­hän. Kou­lu ja har­ras­tuk­set joko käve­ly­mat­kan tai lyhyen bussi/ratikkamatkan pääs­sä, samoin kaverit.

    Opis­ke­li­joi­ta pitäi­si yrit­tää hää­tää Kal­lios­ta kam­puk­sil­le, esi­mer­kik­si Mei­lah­tea (ml Tul­lin­puo­lin aukio) voi­si tii­vis­tää täs­sä tarkoituksessa.

    Kau­pun­ki­ku­va Pit­käl­tä­sil­lal­ta Hämeen­tiel­le ei tule para­ne­maan mihin­kään ennen kuin toris­ta pääs­tään eroon (aukio ei hou­kut­te­le inves­toi­maan). Hämeen­tien luo­teis­puo­li­han on suo­ras­taan idyl­lis­tä ja kai­paa vain pien­tä pin­ta­re­mont­tia ja ihan pik­kui­sen täs­mä­dy­na­miit­tia. Tavoit­tee­na pitäi­si olla yhte­näi­nen kau­pun­ki­jat­ku­mo Pit­käl­tä­sil­lal­ta poh­joi­seen mukaan­lu­kien Meri­ha­ka, jat­kuen aina Val­li­lan­laak­soon saakka.

  14. Vaik­ka var­tuin­kin oma­ko­ti­lä­hiös­sä, koti­kau­pun­ki­ni kes­kus­ta on ollut minul­le aina lähei­sem­pi paik­ka, sil­lä siel­lä kävin kaik­ki kou­lu­ni. Osaan edel­leen kaik­ki kes­kus­tan kadut ulkoa nais­ten­vaa­te­liik­kei­tä myöten.

    Kan­ta­kau­pun­ki on lap­sel­le­kin aivan hyvä paik­ka asua. Kau­pun­gis­sa on kaik­kea mitä kau­pun­gin lie­peil­lä­kin, pait­si seu­tu­tei­tä, met­sää, tuo­tan­toe­läi­miä ja per­he­koh­tai­sia hiekkalaatikoita.

    Raken­net­ta­koon kaik­kial­le juu­ri sel­lai­sia asun­to­ja jot­ka sat­tu­vat kau­pak­si mene­mään. En näe mitään syy­tä mik­si kau­pun­ki­lap­si­per­heet eivät yleis­tyi­si samal­la kun ylei­nen kau­pun­gis­tu­mi­nen­kin täs­sä maas­sa ete­nee. Tämä on kai suku­pol­vi­ky­sy­mys­kin, sil­lä pidän mök­kie­lä­ke­läi­syy­des­tä haa­vei­le­vaa van­hem­pie­ni ikä­luok­kaa vähän tärähtäneinä.

  15. Timo H, beto­ni­run­koi­sen ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on kyl­lä huo­neis­to­ne­liö­hin­nois­sa mitat­tu­na sel­väs­ti kal­liim­paa kuin puu­run­koi­sen oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen. Kuvaa­vaa on kui­ten­kin, että mai­nit­se­ma­si simp­pe­lin oma­ko­ti­ta­lon saa hal­vim­mil­laan ostet­tua paket­ti­ta­lo­na 1/3:lla arvaa­mas­ta­si hin­nas­ta. On tosin myös niin, että mark­ki­nat mää­rää­vät hin­nan ja raken­ta­mi­nen sopeu­tuu sii­hen; kal­liim­mal­la myy­des­sä toi­min­ta hel­pos­ti muut­tuu tehot­to­mam­mak­si ja voit­toa ei vält­tä­mät­tä tule enem­pää. Oikein tai­ta­vat saa­vat kal­liil­la myy­dyn ja hal­val­la teh­dyn raken­ta­mi­sen kään­net­tyä lii­ke­toi­min­ta­na tappiolliseksi…

  16. Ter­ve kil­pai­lu pitää kun­nat kun­nos­sa. Jos ne eivät pysy, häviä­vät ne lopul­ta. Hel­sin­ki on jyrän­nyt pää­kau­pun­kis­ta­tuk­sel­laan ja ajau­tu­nut todel­la huo­noon kun­toon. Tajusin tämän, kun näin ter­vey­den­huol­lon meno­jen ver­tai­lua Hel­sin­gin ja Ylä-Lapin välillä.

    Itse en näe muu­ta vaih­toeh­toa kuin kun­ta­ra­ken­teen muu­tok­sen. Hel­sin­ki on pil­kot­ta­va yksi­köi­hin, jot­ka toi­mi­vat. Kuun­te­lin viik­ko pari sit­ten van­taa­lais­ten polii­tik­ko­jen haas­tat­te­lua radios­sa. Van­taal­la ollaan sel­väs­ti ymmär­tä­mäs­sä, että kun­nan jaka­mi­nen on se oikea tapa sel­vi­tä, ei lii­tos tehot­to­maan Helsinkiin.

  17. Sha­keem:
    Osmo:
    Hitas-asun­non raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin voi mak­saa 4900 euroa neliöltä.
    Vie­lä­kö näi­tä jonotetaan? 

    ATT raken­taa Väli­me­ren­ka­dul­le hita­sia vuo­kra­ton­til­le. Kal­lei­man käm­pän neliö­hin­ta on kar­van ver­ran yli 4800 euroa. Haki­joi­ta on 1400.

  18. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa Kal­lio oli­si eri­tyi­sen hyvä sijain­ti yksiöil­le. Ker­man­kuo­rin­nas­sa kaik­ki pai­kat ovat vää­riä paik­ko­ja yksiöil­le. Hel­sin­ki­läis­ten yhteis­tä etua ei täs­sä asias­sa ole ole­mas­sa, pitää vali­ta, onko köy­hien vai kes­ki­luo­kan puolella.

  19. Sel­lais­ta sta­tus­re­port­tia Ete­lä-Hel­sin­gin lap­si­per­heil­tä, että päi­vä­ko­dit ovat täyn­nä. Sekä yksi­tyi­set että kun­nal­li­set. Työ­ka­ve­ri ker­toi, että 4 vapaa­ta paik­kaa jonot­ta­mas­sa oli 100 haki­jaa. Kovin hyvin ei siis näy­tä kan­ta­kau­pun­ki lap­si­per­heil­le sopivan.

  20. Turk­ka: Kal­lio on hyvä paik­ka yksiöil­le (ja yksi­löil­le). Kal­lios­sa yksiöi­tä on yli 50% nykyi­ses­tä asun­to­kan­nas­ta. Kak­sioi­ta run­saat 30%. Raken­nus­ti­laa ei ole hir­veäs­ti lisä­ta­loil­le, mut­ta ehkä sin­ne vie­lä muu­ta­man sai­si mahtumaan.

  21. Jus­si, Hämeen­tiel­le riit­tää se, että tar­peet­to­mat bus­si­kais­tat pois­te­taan. Sil­lä muu­tok­sel­la kadul­le saa­daan sekä liik­kei­den tar­vit­se­mat vino­par­kit että pyöräkaistat.

  22. spot­tu: …Opis­ke­li­joi­ta pitäi­si yrit­tää hää­tää Kal­lios­ta kam­puk­sil­le, esi­mer­kik­si Mei­lah­tea (ml Tul­lin­puo­lin aukio) voi­si tii­vis­tää täs­sä tarkoituksessa.

    Kal­lio­han on käy­tän­nös­sä Yli­opis­ton kes­kus­ta osien kam­pus, kun asun­not lähem­pää ovat hävin­neet, muu­tet­tu lii­ke- ja toi­mis­to­ti­loik­si. Kan­nat­taa lukea Päi­viö Tom­mi­lan kir­joit­ta­ma isän­sä Eero Tom­mi­lan elä­mä­ker­ta “Vih­reän lam­pun tai­ka” (Suo­men Tie­de­seu­ra, 2009). Se kuvaa hie­nos­ti, miten nykyi­seen on päädytty. 

    Hyvä yli­opis­to tai kor­kea­kou­lu vaa­tii infra­struk­tuu­rin, joka yhdis­tää opis­ke­lun, asu­mi­sen ja sosi­aa­li­sen elä­män. Huip­pu­yli­opis­tois­sa on pak­ko asua kam­puk­sen asun­to­lois­sa aina­kin pari ensim­mä­si­tä vuot­ta! Täl­lä het­kel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun kor­kea­kou­luis­ta vain Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lu täyt­tää vaa­ti­muk­set. Aikai­sem­min myös Tek­ni­nen kor­kea­kou­lu oli mal­li esi­merk­ki hyväs­tä suun­nit­te­lus­ta, mut­ta kes­tää vuo­sia ennen kuin TAIK:n ja Kaup­pa­kor­kea­kou­lun osat, sosi­aa­li­sen elä­män tilat ja opis­ke­li­jat on koot­tu Otaniemeen.

    Mei­lah­teen kan­nat­taa raken­taa lää­ke­tie­teel­li­sen kam­pus. Kam­pus on tii­vis koko­nai­suus, joka sisäl­tää lai­tok­set, sosi­aa­li­sen elä­män vaa­ti­mat tilat sekä asun­to­lat. Mah­dol­li­suuk­sia tii­vis­tä­mi­seen on run­saas­ti. Sen sijaan kes­kus­tao­sien asun­to­lat kan­nat­taa raken­taa Kai­sa­nie­meen. Puis­to on ongel­mal­li­nen, sii­tä on käve­ly­mat­ka kes­kus­tan lai­tok­sil­le ja uuteen kir­jas­toon sekä lii­ken­neyh­tey­det ovat lois­ta­vat. En näe mitään syy­tä, mik­si aluet­ta ei voi­si rakentaa.

  23. Timo H, beto­ni­run­koi­sen ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on kyl­lä huo­neis­to­ne­liö­hin­nois­sa mitat­tu­na sel­väs­ti kal­liim­paa kuin puu­run­koi­sen oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen. Kuvaa­vaa on kui­ten­kin, että mai­nit­se­ma­si simp­pe­lin oma­ko­ti­ta­lon saa hal­vim­mil­laan ostet­tua paket­ti­ta­lo­na 1/3:lla arvaa­mas­ta­si hinnasta.”

    No joo. Voi­han se olla, mut­ta aina­kin ok-puo­lel­la run­ko­ma­te­ri­aa­lin vai­ku­tus hin­taan on luok­kaa max. 20%. Tol­la 1500€/m2 tar­ko­tin lop­pu­hin­taa, eli pal­jon rahaa on men­ny sii­nä vai­hees­sa kun pide­tään tupa­rit. Pake­tin hin­ta on tiet­ty eri jut­tu. Howe­ver, ollem­me yhtä­miel­tä sii­tä että 4900€/m2 on hin­ta jos­sa aivan var­mas­ti on “vähän” muu­ta­kin kun raken­nus­kus­tan­nuk­set ja koh­tuul­li­nen voittomarginaali.

    Itse en ostais tom­mos­ta kämp­pää vaik­ka rahaa olis kun wahl­roo­sil­la, jär­ki ei antais periks.

  24. Jono­te­taan. 4900 auroa on hal­pa hin­ta Jätkäsaaressa.”

    Hin­tae­ro auto­paik­kaan on kui­ten­kin aika pie­ni, vrt 3500 ja 4900 €/m2.

  25. Täl­lä het­kel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun kor­kea­kou­luis­ta vain Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lu täyt­tää vaatimukset. 

    Onnek­si Ode halu­aa hää­tää sota­väen kor­kea­kou­lu­kam­puk­si­neen pois San­ta­ha­mi­nas­ta. Näin kaik­ki yli­op­pi­laat pää­se­vät saman­lai­seen, tasa­päis­te­tyn huo­noon asemaan.

  26. <i

    Osmo Soi­nin­vaa­ra
    Mitä vikaa tii­vis­sä kau­pun­gin­osas­sa on laps­ten kasvuolosuhteena?

    Ei mitään, mut­ta mik­si Kal­lioon tai yli­pää­tän­sä kau­pun­kiin pitäi­si väen­vä­ki­sin tun­kea lap­si­per­hei­tä? Lap­si­per­heet tar­vit­se­vat tilaa, opis­ke­li­jat ja muut kai­paa­vat kau­pun­gin vils­ket­tä. Mitä jär­keä on työn­tää yksi­na­su­via jon­ne­kin Nurmijärvelle?

    Antaa raken­nus­liik­kei­den raken­taa sitä mikä menee kau­pak­si. Sii­tä­hän näh­dään mis­sä kukai­nen­kin halu­aa oikeas­ti asua ja kuka arvos­taa tilaa ja kuka lähel­lä ole­via kau­pun­gin tar­joa­mia pal­ve­lui­ta. Ehkä ne yksi­ne­lä­jät haluai­si­vat­kin asua kes­kel­lä kor­pea, mut­ta veik­kaan sil­ti että jos joku arvos­taa tilaa, niin lap­si­per­heet (HUOM! en väi­tä että näin on, anne­taan mark­ki­noi­den osoit­taa eri arvostukset).

  27. Mar­ko V:
    Sel­lais­ta sta­tus­re­port­tia Ete­lä-Hel­sin­gin lap­si­per­heil­tä, että päi­vä­ko­dit ovat täyn­nä. Sekä yksi­tyi­set että kun­nal­li­set. Työ­ka­ve­ri ker­toi, että 4 vapaa­ta paik­kaa jonot­ta­mas­sa oli 100 haki­jaa. Kovin hyvin ei siis näy­tä kan­ta­kau­pun­ki lap­si­per­heil­le sopivan.

    Tähän on kak­si rat­kai­sua: Joko muut veron­mak­sa­jat mak­sa­vat taas lap­si­per­hei­den viu­lut tai päi­vä­hoi­don hin­taa nos­te­taan vähän ylös­päin, jot­ta kysyn­tä pie­ne­nee ja ne ket­kä voi­vat hal­vem­mal­la hoi­taa koto­na otta­vat lap­sen­sa pois päi­vä­hoi­dos­ta. Sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus on ihmeel­li­nen tuhlausautomaatti.

  28. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä kan­nan­ot­to­si lii­ken­ne­mi­nis­te­rin ehdo­tuk­seen kilo­met­ri­kor­vaus­ten pie­nen­tä­mi­ses­tä siel­lä mis­sä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö on mah­dol­lis­ta. Aina­kin itse hel­sin­gis­sä asu­va­na tur­haan yksi­tyi­sau­toi­luun kyp­sy­nee­nä kannatan.

    1. Ero­tuo­ma­ri.
      Kilo­met­ri­kor­vaus tuli­si pie­nen­tää lähem­mäs auton käy­tön mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ta. Tätä olen esit­tä­nyt moneen ker­taan. LKii­ken­ne­mi­nis­te­rin esi­tys ei ole käy­täjn­nös­sä toteutettavissa.

  29. Van­taal­la VAV on kek­si­nyt modu­li­ra­ken­ta­mi­sen, jon­ka avul­la voi­daan raken­taa taval­lis­ta hal­vem­pia ker­ros­ta­lo­ja. Voi­si­ko Hel­sin­gis­sä toteut­taa kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja täl­lä tekniikalla?

    http://www.neapo.fi/fi/www/page.php?id=116

  30. Jos­pa Ero­tuo­ma­ri ker­toi­si, mikä on tur­haa yksi­tyi­sau­toi­lua tai Osmo, mitä hän luu­lee autoi­lun kus­tan­nus­ten ole­van. 😉 Minua on huvit­ta­nut lähin­nä Osmon yleen­sä niin tark­ka nume­roi­den tul­kin­ta täs­sä tapauksessa. 😀

    Suo­mi on niin har­vaan asut­tu, että jul­ki­nen lii­ken­ne on pää­osin vain kal­lis­ta ja tur­haa puu­has­te­lua. Toki muu­ta­ma kan­nat­ta­va poik­keus on ole­mas­sa. Pää­sään­töi­ses­ti hyvin­voin­tim­me teh­dään tai ollaan teke­mät­tä hen­ki­lö- ja kuorma-autoilla.

    1. Olen käyt­tä­nyt autoi­lun­kus­tan­nuk­si­na auto­lii­ton sivuil­ta löy­ty­vää las­ku­ria. Jos tuo­hon las­ku­riin syölt­tää nor­maa­lin auton tie­dot ja lai­taa sii­hen kak­si vaih­toeh­toa vuo­sit­tai­sek­si auton käyt­tö­mää­rik­si, 20 000 km (omaa ajoa) tai 21 000 km (jos­ta 1000 km työ­ajoa) saa ero­tuk­sek­si, palj­hon­ko nuo työ­ajot mak­sa­vat lisä­kus­tan­nuk­si­na. Auto­mer­kis­tä riip­puen hin­na­ne­ro on 15 — 20 senttiä/km. Kun mak­se­taan­kin 46 senttiä/km, ero­tus on voittoa.

  31. Kal­le: “Jos­pa Ero­tuo­ma­ri ker­toi­si, mikä on tur­haa yksityisautoilua ”

    Sel­lai­nen mikä oli­si kor­vat­ta­vis­sa vähemm­män ulkois­hait­to­ja aiheut­ta­vil­la liikkumismuodoilla.

  32. Kilo­met­ri­kor­vaus­ten sop­pa­ki­pol­la on mon­ta kokkia.

    Epä­re­hel­li­sel­le työ­nan­ta­jal­le kor­vaus on kiva tapa vält­tää tur­hia mak­su­ja. Rehel­li­sel­le­kin työ­nan­ta­jal­le km-kor­vaus ja muut verot­to­mat kulu­kor­vauk­set ovat tapa lisä­tä työn houkuttelevuutta.

    Työn­te­ki­jäl­le kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat muka­va pal­kan­li­sä, kos­ka niis­tä ei mene veroa. Vähän vähem­män rehel­li­sel­le työn­te­ki­jäl­le ne ovat sikä­li­kin muka­va, että niis­tä ei kysel­lä kuitteja.

    On siis aika hyviä syi­tä tode­ta, että kilo­met­ri­kor­vauk­set ovat jär­jes­tel­mä­nä huo­no. Toi­nen puo­li on sit­ten sii­nä, että kilo­met­ri­kor­vaus­ten ole­mas­sao­loon on perus­tei­ta. Vaih­toeh­to ei yleen­sä ole joko aika­syis­tä tai tava­ran muka­nao­lon vuok­si jouk­ko­lii­ken­ne, vaan lähin­nä tak­si tai mat­kan teke­mät­tä jät­tä­mi­nen. Kan­nat­taa muis­taa, että aika on työ­nan­ta­jal­le hyvin tär­keä asia.

    Kor­vaus­jär­jes­tel­män muut­ta­mi­nen kyl­lös­tyy­liin otta­maan huo­mioon jul­ki­sen liken­teen ole­mas­sao­lo on syn­tyes­sään kuol­lut idea, vaik­ka aja­tus on kau­nis. “Jos työn­tek­jiä voi teh­dä ko. tilan­tees­sa mat­kan samas­sa ajas­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen, ei kilo­met­ri­kor­vauk­sia tule maksaa.”

    Vie­lä huo­nom­pi aja­tus on virit­tää kor­vaus­ta ajo­neu­von todel­li­setn kus­tan­nus­ten mukaan, kos­ka sil­loin vähä­pääs­töi­sel­lä aja­vaa rangaistaisiin.

    Jär­ke­vä lop­pu­tu­los voi­si löy­tyä jos­tain Osmon esit­tä­mien mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten ja nykyi­sen pää­oma­jy­vi­tyk­sen välis­tä. Ihan pelk­kiin mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­siin mene­mi­nen pois­tai­si sinän­sä jär­ke­vän auton parem­man käyt­tö­as­teen. Lisäk­si jär­jes­tel­mään voi­si raken­taa jon­kin euro­mää­räi­sen ja palk­kaan suh­teu­te­tun raja­me­ka­nis­min kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jien kiusaksi.

    Tähän men­nes­sä par­haan ehdo­tuk­sen on esit­tä­nyt vähän yllät­täen EK, joka esit­ti kor­vaus­ta­son jäädyttämistä.

  33. Kri­su:

    Van­taal­la VAV on kek­si­nyt modu­li­ra­ken­ta­mi­sen, jon­ka avul­la voi­daan raken­taa taval­lis­ta hal­vem­pia ker­ros­ta­lo­ja. Voi­si­ko Hel­sin­gis­sä toteut­taa kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja täl­lä tekniikalla?

    http://www.neapo.fi/fi/www/page.php?id=116

    Ei Van­taa ole ainoa joka tämän on kek­si­nyt: Hel­sin­kiin­kin on tulol­laan teräs­ken­no­mo­du­li­ta­lo. Tai­sim­me jopa käyn­nis­tää hank­keen VAVia ennen..?
    Kapun­gin vuo­kra­ta­los­ta ei kui­ten­kaan ole kyse vaan TA:n asumisoikeustalosta. 

    Kurk­kaa:
    http://www.kerrostalo.hel.fi/hankkeet/modulaarinen-esivalmistettu-kerrostalo

  34. Kal­le: “Jos­pa Ero­tuo­ma­ri ker­toi­si, mikä on tur­haa yksityisautoilua ”

    Sel­lai­nen mikä oli­si kor­vat­ta­vis­sa vähemm­män ulkois­hait­to­ja aiheut­ta­vil­la liikkumismuodoilla.

    Haluat var­maan­kin vähän tar­ken­taa? Autoa käy­te­tään ilmei­ses­ti lähin­nä sen tuo­man ajan­sääs­tö­edun vuoksi.

    Onko vii­den­tois­ta minuu­tin auto­mat­ka korvattavissa
    — kah­den tun­nin kävelyllä?
    — puo­len­tois­ta tun­nin jul­ki­sil­la kulkemisella?
    — puo­len tun­nin pyö­räi­lyl­lä räntäsateessa?
    — kah­den­kym­me­nen minuu­tin pol­ke­mi­sel­la auringonpaisteessa?
    — puo­len tun­nin bus­si­mat­kal­la kak­si­kym­men­tä kiloa ostok­sia kasseissa?
    — vii­den minuu­tin käve­lyl­lä ja kym­me­nen minuu­tin junamatkalla?

    Mää­ri­tel­mä voi siis tun­tua eksak­til­ta, mut­ta tuo “on kor­vat­ta­vis­sa” voi­daan tul­ki­ta kovin laa­jas­ti. Lähes kaik­ki mat­kat ovat kor­vat­ta­vis­sa vähem­män ulkois­hait­to­ja aiheut­ta­vil­la liik­ku­mis­muo­doil­la, jos “on kor­vat­ta­vis­sa” tul­ki­taan “on miten­kään korvattavissa”.

    Toi­ses­ta pääs­tä tur­ha yksi­tyi­sau­toi­lu voi­daan mää­ri­tel­lä sel­lai­sek­si, joka ei tuo­ta mer­kit­tä­vää etua käyt­tä­jäl­leen ver­rat­tu­na vähem­män ulkois­hait­to­ja aiheut­ta­viin liik­ku­mis­muo­toi­hin. Kaik­ki var­maan­kin ovat samaa miel­tä sii­tä, että mää­ri­tel­män mukai­nen yksi­tyi­sau­toi­lu on tur­haa. Vali­tet­ta­vas­ti ko. mää­ri­tel­män pii­riin ei mah­du juu­ri mitään.

    Tur­haa yksi­tyi­sau­toi­lua oli­si kiva verot­taa, sii­hen se oli­si oiva koh­de. Mut­ta mää­rit­te­le­mi­nen on kovin vai­ke­aa. Ja sit­ten pitäi­si verot­taa myös muu­ta tur­haa liik­ku­mis­ta, kos­ka vaik­ka ylen­palt­ti­nen yksi­tyi­sau­toi­lu on huo­no ilmiö, se on pikem­min oire kuin sai­raus. Itse ongel­ma on hil­li­tön liik­ku­mi­nen moot­to­ri­käyt­töi­sil­lä vempaimilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.