Päästökauppa toimii

Läh­de Euros­tat Tau­luk­koon pää­see täs­tä

Kes­kus­te­lus­sa on epäil­ty, onko EU:n pääs­tö­oi­keus­kau­pal­la mitään tehoa. Ohei­nen kuva osoit­taa, että pääs­töt kään­tyi­vät las­kuun heti, kun pääs­tö­kaup­pa alkoi jo sen ensim­mäi­sel­lä kokei­lu­kau­del­la. Vuo­den 2009 pudo­tus joh­tuu lamas­ta, mut­ta tätä ennen elet­tiin voi­ma­kas­ta nousu­kaut­ta ja pääs­töt puto­si­vat sil­ti, suun­ni­tel­lus­sa tah­dis­sa. Otin mukaan van­hat EU-maat, kos­ka uusil­la pudo­tus on ollut nopeam­paa ja joh­tuu lähin­nä sosia­lis­min kaatumisesta. 

Tämä kaik­ki on tapah­tu­nut suh­teel­li­sen hel­pos­ti, ilman mai­nit­ta­vaa rum­mun­pä­ris­tys­tä. Sii­tä kai joh­tuu luu­lo, ettei pääs­tö­kaup­pa toi­mi. Help­pous juu­ri on hin­taoh­jauk­sen idea. Etsi­tään talou­del­li­sim­mat tavat vähen­tää päästöjä.

Pääs­tö­kaup­paan liit­tyy pal­jon puut­tei­ta ja epä­koh­tia, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti toimii.

80 vastausta artikkeliin “Päästökauppa toimii”

  1. Vakio­vas­ta-argu­ment­ti on, että hii­li­pääs­tö­jä aiheut­ta­va tuo­tan­to on samaan aikaan siir­ty­nyt pois Euroo­pas­ta, osin pääs­tö­kau­pan takia. En tie­dä, onko tuo tot­ta, ja asia mah­taa olla aika vai­kea osoit­taa suun­taan tai toiseen.

    1. Hii­li­vuo­toa on mar­gi­naa­li­ses­ti, mut­ta ei lähes­kään niin pal­jon, että se selit­täi­si tuon ale­ne­mi­sen. Muu­al­la maa­il­mas­sa säh­kö on niin jul­me­tun pal­jon kal­liim­paa, ettei hal­pa ener­gia hou­kut­te­le siir­ty­mään minnekään.

  2. Siis tämä toi­mii vain jos vas­taa­va käy­rä ei nouse vas­taa­vas­ti jos­sain pääs­tö­kaup­paan kuu­lu­mat­to­mas­sa maassa.

    Eli jos pape­ri- tai teräs­teh­das siir­tyy pois Euroo­pas­ta, niin kyl­lä pääs­töt vähe­nee ja käy­rä saa­daan las­kuun, mut­ta jos Euroo­pas­sa kulu­te­taan kui­ten­kin sama mää­rä pape­ria ja teräs­tä niin ei tuo kyl­lä ole kuin viher­pe­sua sel­keim­mäs­sä muodossa.

  3. Mil­tä käy­rä näyt­täi­si bench­mar­kat­tu­na jenk­kien pääs­töi­hin? Toi­saal­ta pääs­töt ovat riip­pu­vai­sia tuo­tan­nos­ta, joten käy­rien tuli­si olla suh­tees­sa tuotantoon.

  4. mä luu­lin, että ku ihmi­set väit­tää, että pääs­tö­kaup­pa ei toi­mi, niin ne tar­kot­taa sitä, että se ei vähen­nä päästöjä.

    Se on eri asia kuin, että vähen­tää­kö ne pääs­tö­jä EU:ssa.

  5. Hii­li­vuo­to onkin se ainoa ongel­ma. Ovat­ko euroop­pa­lais­ten kulut­ta­jien aiheut­ta­mat pääs­töt vähen­ty­neet? Hii­li­vuo­to ei kui­ten­kaan ole hyvä argu­ment­ti pääs­tö­kau­pan alu­eel­lis­ta laa­jen­ta­mis­ta vas­taan, päinvastoin.

  6. Osmo,

    voi­sit­ko jos­kus sel­ven­tää sitä pääs­tö­kau­pan ongel­maa, joka aina­kin itseä­ni on aina huo­les­tut­ta­nut kaik­kein eni­ten: mis­sä mää­rin pääs­tö­kau­pat­ta­vien kiin­tiöi­den mää­rä on riip­pu­vai­nen poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä, ja mis­sä mää­rin näi­den pää­tös­ten sisäl­tö riip­puu esim. seu­raa­vis­ta seikoista:

    - vähä­hii­li­sen ener­gian hinta
    — vähä­hii­li­sen ener­gian saatavuus
    — ylei­nen talou­del­li­nen tilanne

    Oma teo­ria­ni on, että yllä­ole­vat teki­jät vai­kut­ta­vat hyvin vah­vas­ti sii­hen, miten suu­ret tai pie­net kiin­tiöt mene­vät EU:n pää­tök­sen­teos­sa läpi.

    Var­maan jot­kut ovat kri­ti­soi­neet itse pääs­tö­kaup­paa­kin toi­mi­mat­to­mak­si jär­jes­te­lyk­si, mut­ta näh­däk­se­ni var­si­nai­nen ongel­ma on kiin­tiöi­den mää­rä. Nii­tä on ilmas­to­tie­teen valos­sa aivan lii­kaa, ja “suun­ni­tel­tu tah­ti” on lii­an hidas. Lisäk­si mie­les­tä­ni on legi­tii­mi huo­le­nai­he, hidas­tuu­ko pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen sit­ten, kun “mata­lal­la roik­ku­vat hedel­mät” on poi­mit­tu — ja mil­loin tämä tapah­tui­si. Eli tren­din ekstra­po­loi­mi­nen muu­ta­man vuo­den perus­teel­la saat­taa joh­taa yli­op­ti­mis­ti­seen tulkintaan.

  7. Osmo, antai­sit­ko vie­lä seliit­teen pys­ty­ak­se­lil­le sekä läh­teen käy­te­tyl­le aineistolle?

  8. Piir­tä­kää­pä sit­ten sama käy­rä rehel­li­ses­ti (siten, että Y‑akselin nol­la on oikeas­ti nollassa)…

    Ns. hyvi­nä vuo­si­na olem­me onnis­tu­neet saa­maan noin puo­li pro­sent­tia per vuo­si pääs­tö­vä­hen­nyk­siä. Täs­tä osa on men­nyt hii­li­vuo­to­na ulos. Jos las­ku on line­aa­ris­ta, meil­lä menee vuo­den 2050 tavoit­tee­seen (80 % leik­kaus­ta nykyi­ses­tä) tuol­lai­nen 200 vuot­ta. Jos las­ku on eks­po­nen­ti­aa­lis­ta, aikaa menee 270 vuotta.

    Toi­nen jut­tu on se, että tämän nykyi­sen pääs­tö­kaup­pa­sys­tee­min pitäi­si las­kea pääs­tö­jä nime­no­maan juu­ri sil­lä vauh­dil­la, kun kiin­tiöt pie­ne­ne­vät. Ei yhtään hitaam­min eikä yhtään nopeam­min. Jos mui­ta muu­tok­sia on, ne joh­tu­vat jos­tain pääs­tö­kau­pan ulkopuolisesta.

    Se on ihan sel­vä, että pääs­tö­kaup­pa on aiheut­ta­nut tiet­ty­jen ei-jär­ke­vien toi­min­ta­ta­po­jen muut­ta­mis­ta esi­mer­ki­ki ener­gian­tuo­tan­nos­sa. En kui­ten­kaan läh­ti­si tuos­ta käy­räs­tä ekstra­po­loi­maan pääs­tö­kau­pan toi­mi­vuut­ta, vaik­ka olen jär­jes­tel­män kannattaja.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hii­li­vuo­toa on mar­gi­naa­li­ses­ti, mut­ta ei lähes­kään niin pal­jon, että se selit­täi­si tuon alenemisen. 

    Suo­ral­ta kädel­tä en usko. Ensin­nä­kin, se kuu­los­taa epäin­tui­tii­vi­sel­ta, ja toi­sek­seen, esi­mer­kik­si tääl­lä:

    The results con­firm a glo­bal shift of car­bon emis­sions. Whi­le in 1995 Annex B count­ries were net-impor­ters of about 1.5 bil­lion ton­nes of CO2 emis­sions, the­se net-imports near­ly doubled to more than 2.8 bil­lion ton­nes in 2005. The big­gest inc­rea­se took place for the Uni­ted Sta­tes who tripled its car­bon net-imports to 1.3 bil­lion ton­nes or about one third of glo­bal car­bon net-imports. The EU27 holds at 1.2 bil­lion ton­nes. At the other end of the spect­rum deve­lo­ping count­ries account for 55% of all net-exports of car­bon emis­sions, fol­lowed by the emer­ging count­ries Chi­na (23%) and the Rus­sian Fede­ra­tion (8%).

    Ver­tai­lu­kel­poi­set CO2-luvut pitäi­si aina las­kea kulu­tus­puo­lel­ta. Yksin tuo­tan­to­puo­len luvuis­ta saa­daan vain poliit­ti­seen reto­riik­kaan kel­paa­via johtopäätöksiä.

    Koko­naan toi­nen kysy­mys on se haluam­me­ko hii­li­vuo­toa. Ei ole vält­tä­mät­tä huo­no idea käyt­tää jon­kun muun ener­gia­va­ro­ja ja sääs­tää omia, ja käyt­tää pääs­tö­kaup­paa väli­nee­nä hal­li­tus­ti sopeu­tua tule­vaan (tii­viis­ti paka­tun) ener­gian niukkuuteen.

    1. Spot­tu
      EU:n pääs­tö­oi­keus­kaup­pa näyt­tää siis vai­kut­ta­neen pait­si takau­tu­vas­ti myös pal­jon voi­mak­kaam­min Yhdys­val­to­jen kuin Euroo­pan hii­li­vuo­toon. On sel­vä, että kun hal­pa palk­ka siir­tää tuo­tan­toa kehit­ty­viin mai­hin, tämä tuot­taa myös ener­gian kulu­tuk­sen siir­toa, mut­ta ei se pääs­tö­oi­keus­kau­pas­ta johdu.

  10. Ovat­ko siis euroo­pas­sa kulu­tet­tu­jen hyö­dyk­kei­den yhteen­las­ke­tut hii­li­diok­si­di­pääs­töt las­ke­neet vastaavasti?

  11. Osmo:

    Muu­al­la maa­il­mas­sa säh­kö on niin jul­me­tun pal­jon kal­liim­paa, ettei hal­pa ener­gia hou­kut­te­le siir­ty­mään minnekään.

    Olet ennen­kin esit­tä­nyt tämän väit­teen muun maa­il­man kal­liim­mas­ta säh­kös­tä (ilman läh­tei­tä). Löy­tyi­si­kö nyt läh­det­tä väit­teel­le? Ja kun hii­li­vuo­dos­ta puhu­taan, siis kyse on teol­li­suu­den säh­kös­tä mak­sa­mas­ta hin­nas­ta, ei kotitalouskuluttajista.

    1. Olen kes­kus­tel­lut suo­ma­lai­sen teol­li­suus­yrit­tä­jän kans­sa Kii­nas­sa. Hän ker­toi, että pait­si, että teol­li­suus­säh­kö on Suo­mes­sa sel­väs­ti hal­vem­paa kuin Kii­nas­sa, sitä saa Suo­mes­sa kes­key­tyk­set­tä koko päi­vän, toi­sin kuin Kiinassa.

  12. Mik­koR:
    jos Euroo­pas­sa kulu­te­taan kui­ten­kin sama mää­rä pape­ria ja teräs­tä niin ei tuo kyl­lä ole kuin viher­pe­sua sel­keim­mäs­sä muodossa. 

    Uudem­mat teh­taat ovat yleen­sä ener­gia­pi­he­jä aikai­sem­piin ver­rat­tu­na, joten sama mää­rä teräs­tä ja pape­ria voi­daan saa­da aikai­sek­si vähem­mäl­lä energiankulutuksella.

    Tosin saa näh­dä miten käy kun Sak­sa siir­tyy ydin­voi­man käy­tös­tä hii­li­voi­maan. Aeve­len että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta läh­tee nousuun ja sii­tä taas seu­raa, että oikeuk­sia on jär­kät­tä­vä joko lisää tai nii­den vähen­tä­mi­ses­tä pitää luopua.

  13. Mikään mah­taa olla tuon käp­py­rän pys­ty­as­teik­ko? Ken­ties pro­sent­tia, mut­ta mis­tä? Hyvään tie­tee­seen kuu­lui­si myös ilmoit­taa käy­rän läh­de ja mis­sä mit­tauk­set on teh­ty ja min­kä orga­ni­saa­tion toimesta.
    Tuol­lai­se­naan sen todis­tusar­vo =0.

  14. Kolem kysy­mys­tä:
    1) Miten ja kuka datan tuottaa?
    2) Miten var­mis­te­taan data relia­vi­li­tet­ti ja
    3) validiteetti?

  15. Eli siis “vas­tauk­sem­me on lukit­tu” vuo­teen 2020 saak­ka, ja vähen­nys­no­peus on sel­lai­nen, että vuo­den 2050 tavoit­teet saa­vu­te­taan niin­kin pian kuin 2200? 

    Olen­ko nyt ainoa, jon­ka mie­les­tä tuos­ta voi­si käyt­tää jotain mui­ta­kin ter­me­jä kuin “toi­mi­va?”

    No, iro­nia sik­seen. Toi­mii­han tuo, anne­tul­la toi­mi­vuu­den arvolla.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    EU:n pääs­tö­oi­keus­kaup­pa näyt­tää siis vai­kut­ta­neen pait­si takau­tu­vas­ti myös pal­jon voi­mak­kaam­min Yhdys­val­to­jen kuin Euroo­pan hiilivuotoon. 

    On ole­mas­sa tren­di joka pitää ensin yrit­tää sii­vo­ta pois ja kat­soa mitä jää jäljelle.

    Jos edel­leen ollaan sitä miel­tä että pääs­töt las­ke­vat pääs­tö­kau­pan ansios­ta, ja kulu­tus ei muu­tu tai pikem­min­kin kas­vaa, tar­vi­taan jokin muu kuin eko­lo­gi­nen argu­ment­ti sen perus­te­luun että vai­ku­tus on joten­kin toi­vot­tu riip­pu­mat­ta sii­tä kut­su­taan­ko kulu­tuk­sen ja tuo­tan­non ero­tuk­sen muu­tos­ta hii­li­vuo­dok­si vai ei.

  17. Oikeas­ti­han pääs­tö­kaup­pa ei kui­ten­kaan toimi.

    Maa­il­man CO2-pääs­töt lisään­ty­vät joka päi­vä, kos­ka maa­il­mas­sa on varaa kulut­taa jat­ku­vas­ti enem­män ja enemmmän.

    Tuo­tan­to jakau­tuuu toisin.

  18. En ole asian­tun­ti­ja, mut­ta käsit­tääk­se­ni eräs pääs­tö­kau­pan ylei­nen ongel­ma on se, että pääs­tö­oi­keuk­sia voi­daan hank­kia mm. eri­lai­sil­la kehi­tys­mais­sa toteu­tet­ta­vil­la “ympä­ris­töys­tä­väl­li­sil­lä” hank­keil­la, esim. met­sit­tä­mi­sel­lä ja “puh­taam­man” tek­no­lo­gian käyt­töö­no­tol­la. Pul­ma­na täs­sä on se, että usein­kaan nämä hank­keet eivät tosia­sias­sa vähen­nä pääs­tö­jä kehi­tys­mais­sa, vaan saat­ta­vat lisä­tä nii­tä, tai olla muu­ten hai­tal­li­sia pai­kal­li­sil­le eko­sys­tee­meil­le & yhtei­söil­le (tai vai­ku­tus saat­taa olla nolla).

    Esi­mer­kik­si pal­jon hiil­tä sito­nei­ta suo­a­luei­ta voi­daan “met­sit­tää” yhden puu­la­jin plan­taa­seik­si, mis­sä sit­ten tuo­te­taan bio­polt­toai­net­ta. Tai sit­ten jol­la­kin yhtiöl­lä on raken­teil­la kehi­tys­maas­sa pato ja vesi­voi­ma­la (joka taas saat­taa olla erit­täin hai­tal­li­nen pai­kal­li­sel­le luon­nol­le ja yhtei­söil­le), jon­ka fir­ma hakee CDM-hank­keek­si (“clean deve­lop­ment mehca­nism”) ja saa täten pääs­tö­oi­keuk­sia. Kos­ka voi­ma­la on ollut raken­teil­la joka tapauk­ses­sa, mitään yli­mää­räis­tä ei täs­sä tapauk­ses­sa ole teh­ty ympä­ris­tön hyväk­si, eivät­kä hank­keen vai­ku­tuk­set ole muu­ten­kaan suotuisat.

    Eli vaik­ka pääs­töt vähe­ni­si­vät EU:ssa, kehi­tyk­sen taka­na saat­taa olla joko a) saman tuot­teen tuot­ta­mi­nen muu­al­la, jol­loin pääs­tö siir­tyy vain suo­raan pois EU:n alu­eel­ta (kuten kom­men­teis­sa onkin jo tuo­tu esiin) tai b) muun­lai­nen ympä­ris­tö­hait­ta kehi­tys­maas­sa. Eikä se, että pääs­tö­kaup­pa vähen­tää pääs­tö­jä _jossain määrin_, vie­lä tar­koi­ta, että kysees­sä on hyvä tai riit­tä­vä ratkaisu.

    Kan­nat­taa lukea aihees­ta Hak­ka­rai­sen ja Käkö­sen toi­mit­ta­ma Kenen ilmas­to? jos­sa tätä asi­aa käsi­tel­lään erit­täin hyvin ja perusteellisesti.

  19. Osmol­le säh­kön hin­nas­ta pääs­tö­kaup­paa käy­väs­sä Euroo­pas­sa ja muu­al­la (ja hiilivuodosta):

    Vii­mek­si kun käy­tiin tätä kes­kus­te­lua minul­la ei ollut aikaa kai­vaa asias­ta oikei­ta tilas­to­ja (säh­kön ja muun Ener­gian hin­taa tut­ki­vat ja tilas­toi­vat IEA ja OECD, mut­ta rapor­tit ovat mak­su­muu­rin taka­na). Nyt näin sen ver­ran vai­vaa, että kai­voin tilas­tot Aal­to-yli­opis­ton säh­köi­sis­tä aineistoista. 

    Säh­kön hin­ta teol­li­suu­del­le vuon­na 2009 USD/kWh

    OECD-Euro­pe 0,139
    Swe­den 0,083
    Fin­land 0,097
    France 0,107
    UK 0,134

    USA 0,068
    Korea 0,058
    Chi­ne­se Taipei0,075
    Indo­ne­sia 0,062
    Rus­sia 0,047
    Thai­land 0,076

    Kii­na (PRC) on sen ver­ran sul­jet­tu yhteis­kun­ta, että IEA ei saa siel­tä luo­tet­ta­via tilas­to­ja, mut­ta koen erit­täin vai­keak­si uskoa, että Kii­nan hin­nat oli­si­vat sen aasia­lai­sia naa­pu­rei­ta korkeammat.
    Kyl­lä pääs­tö­kaup­pa-Euroo­pan säh­kö on mer­kit­tä­väs­ti muu­ta maa­il­maa kor­keam­mal­la tasol­la ja hii­li­vuo­to on ihan oikea ilmiö.

    Läh­de:
    IEA, “Ener­gy Prices and Taxes, Quar­ter­ly Sta­tis­tics, Second Quar­ter 2011”

    Kuten sanoin, en voi antaa link­kiä, kos­ka jul­kai­su on mak­su­muu­rin taka­na, mut­ta yli­opis­to­kir­jas­tois­ta löytyy.

  20. Vihe­rins­si: Toi­nen jut­tu on se, että tämän nykyi­sen pääs­tö­kaup­pa­sys­tee­min pitäi­si las­kea pääs­tö­jä nime­no­maan juu­ri sil­lä vauh­dil­la, kun kiin­tiöt pie­ne­ne­vät. Ei yhtään hitaam­min eikä yhtään nopeammin.

    Tuo on hyvä huo­mio. Tar­koit­taa­ko tämä sitä, että vuon­na 2009 hii­li­pääs­tö­kiin­tiön hin­ta oli nolla? 

    Tai toi­saal­ta, jos se ei nyt ole nol­la, niin onko kiin­tiöi­tä vähen­net­ty 2009–2011 nopeam­min kuin tuo 2004–2008 tren­din mukais­ta vauh­tia? Jos ei, niin sit­ten­hän tuon 2009:n jäl­keen on palat­tu tuol­le tren­dil­le, eikä kuvaa­ja näy­tä­kään enää niin hienolta.

  21. J.

    J. M. Kor­ho­nen:

    No, iro­nia sik­seen. Toi­mii­han tuo, anne­tul­la toi­mi­vuu­den arvolla.

    Ei se nyt EU:n tai pääs­tö­kau­pan vika ole, että hii­li­vuo­to on ole­mas­sa ja ettei pääs­tö­jä voi vähen­tää hel­pos­ti romut­ta­mat­ta elintasoa. 

    Sitä­pait­si minus­ta on aivan täy­sin jär­je­tän­tä läh­teä kais­ta­päi­sel­le pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen tiel­le, jos se joh­taa sii­hen että mei­dän elin­ta­so las­kee ja pääs­töt vain siir­ty­vät Kiinaan.

    Jos maa­pal­lon koko­nais­pääs­töil­le ei mitään mah­da niin sit­ten ei mah­da, mut­ta ei mei­dän nyt yksin­ker­tai­ess­ti kan­na­ta yrit­tää pum­pa­ta lai­vaa tyh­jäk­si ruo­ka­lusi­kal­la, jos poh­jas­sa on met­ri­nen reikä.

  22. Mik­koR:
    Siis tämä toi­mii vain jos vas­taa­va käy­rä ei nouse vas­taa­vas­ti jos­sain pääs­tö­kaup­paan kuu­lu­mat­to­mas­sa maassa. 

    Pel­kän Euroo­pan osal­ta tuon käp­py­rän sai­si mie­lek­kääk­si fak­to­roi­mal­la sii­hen EU-alu­eel­le tuo­tu­jen hyö­dyk­kei­den pääs­töt. Sii­tä voi­si parem­min sil­mäil­lä, että kuin­ka pal­jon Euroop­pa rasit­taa maa­pal­loa suh­tees­sa aikaan ennen päästökauppaa.

  23. Hie­noa, että pääs­tö­kaup­pa ilmei­ses­ti toi­mii Euroo­pas­sa. Vii­me vii­kon loh­dut­to­min uuti­nen oli kui­ten­kin Hesa­rin jut­tu sii­tä, että hii­li­pääs­töt maa­il­mas­sa ovat kas­va­neet pelät­tyä­kin enem­män, kos­ka USA:n, Kii­nan ja Intian talou­det kas­va­vat. Soi­nin­vaa­ra kom­men­toi usein, että “et kai usko Hesa­riin”. Oli­si aivan upe­aa, jos tuos­sa uuti­ses­sa oli­si jokin virhe.

  24. Olen­ko nyt ainoa, jon­ka mie­les­tä tuos­ta voi­si käyt­tää jotain mui­ta­kin ter­me­jä kuin “toi­mi­va?”

    Data saat­tai­si osoit­taa sen, että pääs­tö­kaup­pa meka­nis­mi­na toi­mii nykyi­sel­lä pääs­tö­vä­hen­nys­tah­dil­la. Tah­ti on kui­ten­kin sel­lai­nen, että se ei aiheu­ta ener­gian (lähin­nä säh­kön) hin­taan mitään kovin ihmeel­lis­tä nousua. On pal­jon vai­keam­pi sanoa, mitä sit­ten tapah­tuu, jos hin­ta oikeas­ti nousee.

    Jos vuo­teen 2020 men­nään nyky­tah­dil­la, indek­si on jos­sain noin 90:ssä sii­nä vai­hees­sa. Jot­ta sii­tä pääs­täi­siin line­aa­ri­sil­la vähen­nyk­sil­lä vuo­teen 2050 men­nes­sä indek­siin 20, täy­tyy pudo­tus­no­peus suun­nil­leen vii­sin­ker­tais­taa nykyisestä.

    Tosin line­aa­ri­nen meno on sekin ongel­mien jät­tä­mis­tä lop­pu­pää­hän. Vii­mei­se­nä vuon­na pitäi­si pudot­taa tuol­lai­nen rei­lu kym­me­nen pro­sent­tia pääs­töis­tä, jos line­aa­ri­ses­ti jat­ke­taan! Ja kun yleen­sä pudot­ta­mi­nen on lop­pu­pääs­sä vai­keam­paa kuin aluk­si (ei ole höt­töä mitä kar­sia), niin iso­jen suh­teel­li­sen pudo­tus­ten jät­tä­mi­nen lop­puun tun­tuu idioot­ti­mai­sel­ta strategialta.

    Tasa­pro­sent­ti­pu­do­tuk­sil­la sopi­sim­me kiin­tiön 4 %:n vuo­sit­tai­ses­ta pudot­ta­mi­ses­ta nyt. Sil­lä vauh­dil­la pää­si­sim­me tavoit­tee­seem­me. Että tuol­lai­nen kah­dek­san­ker­tais­ta­mi­nen tar­vit­tai­siin täs­sä vai­hees­sa kiin­tiön supistamiseen.

    Myön­nän ihan avoi­mes­ti ole­va­ni tek­no­kraat­ti ja usko­va­ni tek­no­lo­gi­aan. Mut­ta minua kyl­lä vähän pelot­taa se, että näil­lä pro­sent­ti­lu­vuil­la edes­sä on teh­tä­vä mah­do­ton. Hom­mas­sa ei kan­na­ta jää­dä etsi­mään sitä, että joku repii deus ex mac­hi­na. Fuusio tai CCS ehkä voi­si sii­hen kye­tä, mut­ta ei nykyi­sel­lä panostuksella.

    Pääs­tö­vä­hen­nys­ten vai­keus on se, että ne aivan väis­tä­mät­tä vai­kut­ta­vat talous­mit­ta­reil­la mitat­tuun tuot­ta­vuu­teen. Olem­me elä­neet ener­gia­va­ro­jen kans­sa kreik­ka­lai­sit­tain, eikä se ikui­ses­ti jat­ku. Jos haluam­me vähen­tää pääs­tö­jä, edes­sä on ener­gian­sääs­töä ham­paat irves­sä talous­kas­vun kus­tan­nuk­sel­la ja/tai ydin­voi­man renessanssi.

  25. On tuo käy­rä kui­ten­kin proof-of-concept. Nyt tie­de­tään, että pääs­tö­kaup­pa tekee käy­tän­nös­sä sen mitä sen teo­rian mukaan ennus­tet­tiin­kin teke­vän. Nyt on siis aika skaa­la­ta se ajas­sa, pai­kas­sa ja mää­räs­sä sil­le tasol­le, että pal­lo läm­pe­nee max 2 astetta. 

    Oma ehdo­tuk­se­ni on, että jos maat eivät muu­ten suos­tu pääs­tö­kaup­paan, hei­te­tään ne vapaa­kau­pan ulko­puo­lel­le hii­li­tul­lein. Kos­ka useim­mat maat ovat jär­ke­viä ja halua­vat pysyä talou­del­li­ses­ti erit­täin jär­ke­vän vapaa­kau­pan pii­ris­sä, ne suos­tu­vat pääs­tö­kaup­paan. Mitä useam­pi maa tulee mukaan, sitä suu­rem­pi insen­tii­vi jäl­jel­lä ole­vil­le vas­taan­vän­kää­jil­le hypä­tä kyytiin.

  26. Las­ke­taan­ko­han tuo­hon vähe­ne­mään kehi­tys­mail­ta “ostet­tu” pääs­tö­oi­keus, esim abor­toin­nit Kenias­sa tai Kii­nan kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja tuot­ta­maan raken­ne­tut teh­taat joi­den tuo­tan­to sit­ten tuhotaan. 

    (“This is coupled with the pro­duc­tion of the “ozo­ne friend­ly” refri­ge­rant HCFC-22 (chlo­ro­difluo­ro­met­ha­ne). A bypro­duct of pro­duc­tion is anot­her gas, HFC-23 (trifluo­ro­met­ha­ne) which has been deter­mi­ned to be 11,700 times more power­ful than CO2 as a green­house gas.

    Not only are the manu­fac­tu­rers able to sell car­bon cre­dits for pro­ducing HCFC-22, they can also sell “cer­ti­fied emis­sion reduc­tions” (CERs) for destro­ying HFC-23, to the tune of about $100,000 per ton!”)

  27. No kulu­tuk­ses­ta ylei­sem­min on tuo­ret­ta tut­ki­mus­ta, jota kukaan ei halua uskoa kos­ka se sotii joko käsitystä
    a) oikees­ti­han se tuo­tan­to vaan siir­tyy Kii­naan, ja muu­ten­kaan me ei voi­da teh­dä mitään, tai
    b) talous­kas­vu­han tar­koit­taa väis­tä­mät­tä lisää kulu­tus­ta, pääs­tö­jä, jne.

    Empi­rical evi­dence pre­sen­ted in this paper sup­ports a hypot­he­sis that the UK began to reduce its con­sump­tion of phy­sical resources in the ear­ly years of the last deca­de, well befo­re the eco­no­mic slow­down that star­ted in 2008. This conclusion applies to a wide varie­ty of dif­fe­rent phy­sical goods, for example water, buil­ding mate­rials and paper and inclu­des the impact of items impor­ted from over­seas. Both the weight of goods ente­ring the eco­no­my and the amounts final­ly ending up as was­te pro­bably began to fall from some­ti­me between 2001 and 2003…

    We have loo­ked at the weight of mate­rial flowing into the Bri­tish eco­no­my, the volu­me of goods and
    usable ener­gy this mate­rial gene­ra­tes, and the amount then requi­ring was­te dis­po­sal in some way. 

    A sus­tai­nable world eco­no­my requi­res the amount of new bio­mass, mine­rals and fos­sil fuel to sta­bi­li­se and fall in abso­lu­te terms. This paper has demon­stra­ted a pos­si­bi­li­ty that the totals in each sta­ge of the process began to fall in the ear­ly to mid part of the last decade.

    …The mate­rial arri­ving into the eco­no­my peaked
    in about 2001. Water use, the other major input reac­hed a maxi­mum in 2003. Food use per per­son has
    been fal­ling for deca­des but, crucial­ly, meat con­sump­tion pea­ked in 2003. Meat is par­ticu­lar­ly impor­tant because ani­mals need lar­ge amounts of food inputs to crea­te one unit of meat. Paper pro­duc­tion also requi­res bio­mass and use has been fal­ling since 2001.

    Goods made for us, such as cars, cement and fer­ti­li­sers all see peaks well befo­re the top of the last boom and appear to be in decli­ne in abso­lu­te terms. Clot­hing may be the excep­tion: the evi­dence is that it was still growing with the eco­no­my until 2007. The­se pro­ducts were cho­sen because they are amongst the most ener­gy and resource inten­si­ve of all goods.

    Pri­ma­ry ener­gy use has been fal­ling since the 2001 or so. Tra­vel, exclu­ding air flights, has been in decli­ne since 2005. At the conclusion of the cycle of resource use, was­te volu­mes have been fal­ling since the ear­ly part of the last decade.

    http://www.carboncommentary.com/wp-content/uploads/2011/10/Peak_Stuff_17.10.11.pdf

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen kes­kus­tel­lut suo­ma­lai­sen teol­li­suus­yrit­tä­jän kans­sa Kii­nas­sa. Hän ker­toi, että pait­si, että teol­li­suus­säh­kö on Suo­mes­sa sel­väs­ti hal­vem­paa kuin Kii­nas­sa, sitä saa Suo­mes­sa kes­key­tyk­set­tä koko päi­vän, toi­sin kuin Kiinassa. 

    Eri­kois­ta, kos­ka Kii­nas­sa on näin pal­jon alu­mii­nin pel­kis­tys­lai­tok­sia ja Suo­mes­sa ei (kai) yhtään, ja alu­mii­nin­val­mis­tus­ta ei perin­tei­ses­ti ole pidet­ty miten­kään työ­voi­ma­val­tai­se­na ala­na. Ehkä kii­na­lai­sen teol­li­suus­säh­kön hin­ta riip­puu­kin asiakkaasta.

  29. Minä en ymmär­rä täs­tä pääs­tö­kau­pas­ta sen enem­pää kuin lin­tu orni­to­lo­gis­ta, mut­ta tuli­pa­han mie­lee­ni tuo datan luo­tet­ta­vuus, kun tie­dän että Ita­lia aikoo ehos­taa talout­taan myy­mäl­lä päästöoikeuksia. 

    Eli tulee mie­leen, että maa voi myy­dä pääs­tö­oi­keuk­sia, jos sil­lä on käyt­tä­mät­tö­miä pääs­tö­oi­keuk­sia. Käyt­tä­mät­tö­miä pääs­tö­oi­keuk­sia voi hel­pos­ti hank­kia vää­ren­tä­mäl­lä dataa…

    Kerot­kaa­pa, olen­ko­bon­gan­nut pääs­tö­oi­keus­ti­las­to­da­ta­vää­ren­tä­jän saap­paan muo­toi­ses­ta maasta?

  30. Minul­le aina­kin herä­si muu­ta­ma kysymys:
    Mihin koh­taan tuos­sa kuvas­sa osuu pääs­tö­kat­to? Mitä vuon­na 2009 teh­tiin käyt­tä­mät­tö­mil­lä pääs­tö­oi­keuk­sil­la? Oli­ko sil­loin nii­den hin­ta lähel­lä nollaa?

  31. On hyvin vai­kea näh­dä miten pääs­tö­kaup­pa oli­si vai­kut­ta­nut suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den päästöihin.

    Teh­tai­den käyn­tias­teet ovat olleet alhai­sia 2009–2011. Tämä on voi­nut vai­kut­taa päästöihin.

    Lisäk­si teh­tai­den sul­ke­mi­set ovat vähen­tä­neet päästöjä.

    Uusia teh­tai­ta ei ole raken­net­tu eikä mitään mer­kit­tä­viä inves­toin­te­ja ener­gian­sääs­töön ole tiet­tä­väs­ti tehty.

    Siis: uskoi­sin, että teh­tai­den sul­ke­mi­set ja alhai­set käyn­tias­teet ovat mer­kit­tä­vim­mät syyt pääs­tö­jen vähenemiseen.

  32. Voim­me­ko siis myy­dä nämä las­ke­neet pääs­tö­oi­keu­det Kii­naan tai Inti­aan tai Yhdyn­tä­val­toi­hin vai mikä tämä hom­man nimi on?

  33. pääs­tö­kau­pan ole­mes­sao­lo on muut­ta­nut sel­keäs­ti ajat­te­lua ener­gia­tuo­ta­non pii­ris­sä ja luo­nut uusia markkinoita.
    Maa­il­mal­la ja euroo­pas­sa on meneil­lään voi­ma­kas tren­di hii­len kor­vaa­mi­sek­si bio- ja jäte­poh­jai­sil­la polt­toai­neil­la voi­ma­lois­sa. Pro­ses­si­ta käy­te­tään nimi­tys­tä rin­nak­kais­polt­to. Sii­nä hii­li­vir­taan lisä­tään joku osa bio-tai jät­tees­tä teh­tyä polt­toai­net­ta. Kyseis­tä tek­no­lo­gi­aa val­mis­te­taan suo­mes­sa ja sitä vie­dään käsit­tääk­se­ni aika laa­jal­ti ulos.
    Jos­ta­kin syys­tä suo­mes­sa ei kysei­nen tek­no­lo­gia oikein menes­ty, lie­nee­kö vika voi­ma­lais­tos­ten omist­jai­en pää­tök­sen­teos­sa, lain­sää­dän­nös­sä, lupa­me­net­te­lyis­sä tms. Enpä tiedä.

    Aisan­tun­te­mat­to­mas­ta vaan tun­tuu hul­lul­ta raken­taa jäte­kat­ti­loi­ta ja tapel­la jät­teis­tä ympä­ri suo­mea kun on ole­mas­sa voi­ma­lai­tok­sia mis­sä ilman suu­rem­pia inves­toin­te­ja voi­tai­siin hiilta/turvetta kor­va­ta puu tai jäte­poh­jai­sil­la polt­toai­neil­la ja sääs­tää tuontipolttoainetta.

    Mis­sä mättää ?

  34. Vihe­rins­si

    Vihe­rins­siHom­mas­sa ei kan­na­ta jää­dä etsi­mään sitä, että joku repii deus ex mac­hi­na. Fuusio tai CCS ehkä voi­si sii­hen kye­tä, mut­ta ei nykyi­sel­lä panostuksella.

    Fuusios­ta tai CO2-tal­tee­no­tos­ta ei ole pelas­ta­jak­si, mut­ta meil­lä­hän on jo pelas­tus­kei­no: ydinvoima.

    Ikä­vä kyl­lä jos vih­reät lai­te­taan valit­se­maan hii­len ja ydin­voi­man välil­lä, hii­li voit­taa. On poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta läh­teä vähen­tä­mään hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ilman ydin­voi­maa (minä ja kal­tai­se­ni eivät sii­hen suos­tu) ja toi­saal­ta ydin­voi­man kans­sa (luon­non­suo­je­li­jat eivät sii­hen suostu).

    Siis­pä ainoa toi­vom­me on sii­nä, että ilmas­tos­kep­ti­kot oli­vat kuin oli­vat­kin oikeassa.

    juha:
    Teh­tai­ta ja tuo­tan­to­lin­jo­ja uusi­taan sekä moder­ni­soi­daan kokoa­jan. Kyl­lä siel­tä voi puris­taa prsent­ti­sääs­tö­jä ilman val­ta­via investointiohjelmia.

  35. Oma ehdo­tuk­se­ni on, että jos maat eivät muu­ten suos­tu pääs­tö­kaup­paan, hei­te­tään ne vapaa­kau­pan ulko­puo­lel­le hiilitullein.”

    Heh­heh, tuos­sa vai­hees­sa kan­nat­tai­si ero­ta EUs­ta ja äkkiä:)

    Tun­nut luu­le­van että Eu oli­si niin voi­ma­kas toi­mi­ja täs­sä maa­il­mas­sa että se voi­si päät­tää USAn tai Kii­nan asiois­ta hii­li­tul­lil­la? Euroop­pa tulee kur­jis­tu­maan joka tapauk­ses­sa ja tuo sinun pro­tek­tioi­nis­ti­nen hii­li­tul­li­si antai­si täl­le kehi­tyk­sel­le vauh­tia. Kun nyt kii­na­lai­set tule­vat tän­ne hake­maan opis­ke­lu­paik­ko­ja ja töi­hin niin voi­pi olla koh­ta niin että tääl­tä läh­de­tään Kii­naan luut­tua­maan lattioita.

  36. Sylt­ty kir­joit­ti: “Siis­pä ainoa toi­vom­me on sii­nä, että ilmas­tos­kep­ti­kot oli­vat kuin oli­vat­kin oikeassa.”

    Kar­keas­ti voi­si tosi­aan sanoa, että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen lope­ta­mi­sel­le suo­ra­vii­vai­sim­mat (ja ääri­päi­den) tiet ovat ydin­voi­ma ja sääs­tä­mi­nen. Jos sääs­tä­mi­nen ei ihmi­sil­le käy, ydin­voi­ma voi­si toi­mia paremmin.

    Puun ja tur­peen polt­toa voi­si myös yrit­tää nos­taa, mut­ta ei tuo­kaan tie pit­käl­le vie, aina­kaa luon­non­suo­je­lu­mie­les­sä. Aurin­gos­sa­kin voi­si olla jotain poten­ti­aa­lia tule­vai­suu­des­sa. Ja lii­ken­ne­polt­toi­neet­kin vaa­ti­vat vie­lä jotain kehit­te­lyä — ehkä sähköä.

    Mut­ta kaik­kien näi­den yli oleel­li­sin­ta on kai se, että fos­sii­lit jätet­täi­siin polt­ta­mat­ta. Voim­me vähen­tää pai­kal­li­sess­ti pääs­to­jä, mut­ta vie­lä ei kukaan ole käy­nyt lyö­mäs­sä tulp­paa toi­mi­vien öljy­läh­tei­den tai kan­nat­ta­vien hii­li­kai­vos­ten suul­le, eikä uusien läh­tei­den etsin­tää ole kes­key­tet­ty. Myös­kään ydin­voi­man raken­ta­mi­nen ei takaa sitä, että vas­taa­va mää­rä fos­sii­li­sia jätet­täi­siin polt­ta­mat­ta. Voi olla, että nyky­me­nol­la saam­me kaik­kien kek­sit­ty­jen tuo­tan­to­muo­to­jen hai­tat niskaamme.

    Vali­tet­ta­vas­ti siis monet toi­min­tam­me, pääs­tö­kau­pas­ta ydin­voi­ma­loi­den ja aurin­ko­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­seen, voi­vat jää­dä koru­lauseik­si, jos emme kehi­tä myös jär­jes­te­lyi­tä, joil­la fos­sii­lis­ten kai­vu saa­daan lope­tet­tua. Tois­tai­sek­si tulos tai­taa olla aika pyö­reä nol­la. Vai oli­si­ko ehkä Sak­sas­sa lai­tet­tu joku kan­na­ta­via hii­li­kai­vos kiinni??

    1. Juha Laa­tu:
      Tur­peen polt­toa voi­tai­siin lisä­tä!?? Eikö tur­ve kan­nat­tai­si kor­va­ta vähä­pääs­töi­sem­mäl­lä kivi­hii­lel­lä. Jopa.

  37. saril­le jät­tei­den rinnakkaispoltosta:

    Rin­nak­kais­polt­to ei meil­lä menes­ty kos­ka maa on täyn­nä puo­li­vi­ral­li­ses­sa ase­mas­sa ole­via “ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jä”, jot­ka valit­ta­vat kai­kis­ta hei­dän ideo­lo­gi­aan­sa sopi­mat­to­mis­ta asiois­ta. Jät­tei­den hyö­ty­käyt­tö polt­ta­mal­la on yksi sel­lai­nen, ainoa sal­lit­tu kei­no on jät­tei­den syn­nyn estäminen.

    Hyvä esi­merk­ki täs­tä oli Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton toi­min­ta, joka kariut­ti suun­ni­tel­man jät­tei­den rin­nak­kais­pol­tos­sa Mar­tin­laak­son voi­ma­las­sa. Nyt sit­ten raken­ne­taan veron­mak­sa­jien rahoil­la pal­jon kal­liim­pi eril­li­nen jät­tei­den polttolaitos.
    Muis­tin vir­kis­tyk­sek­si lai­naus Tek­niik­ka ja talous leh­den asias­ta ker­to­vas­ta jutusta:

    Tar­koi­tus oli raken­taa Mar­tin­laak­son voi­ma­lan yhtey­teen jät­teen kaa­su­tus­lai­tos Poh­jo­lan Voi­man tek­nii­kal­la. Han­ke tys­sä­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton Vaa­san hal­lin­to-oikeu­teen teke­mään valitukseen.

    Vaa­san hal­lin­to-oikeu­den mie­les­tä Mar­tin­laak­son voi­ma­la oli­si pitä­nyt lukea jät­teen­polt­to­lai­tok­sek­si, vaik­ka pää­polt­toai­nee­na oli­si ollut edel­leen maa­kaa­su ja jäte­kaa­sul­la oli­si kor­vat­tu vara­polt­toai­nee­na toi­mi­vaa hiiltä.”

  38. Vihe­rins­si, pääs­töt las­ke­vat jos ener­gian hin­ta nousee. Pääs­töt­tö­mät säh­kön­tuo­tan­to­ta­vat kan­nat­ta­vat jos ener­gian hin­ta nousee. Jot­ta asia oli­si mah­dol­li­sim­man kimu­rant­ti niin säh­kön kulu­tuk­sen las­ku las­kee sen hin­taa jopa kulu­tuk­sen las­kua nopeam­min (ajo­jär­jes­tys). Ergo sem­mois­ta vaih­toeh­to­tu­le­vai­suut­ta jos­sa ener­gian hin­ta ei nouse mut­ta pääs­töt las­ke­vat ei ole ole­mas­sa­kaan. Jos säh­kö nyt mak­saa vaik­ka 80€/MWh niin ei talous sii­hen kuole.

  39. Tur­ve saa­daan näyt­tä­mään pahal­ta mut­ta oikeas­ti­han se on uusiu­tu­va raa­ka-aine. Jo oji­te­tut suot kan­nat­tai­si ilmas­to­syis­tä­kin nos­taa ylös ja polt­taa uunis­sa. Suo­men sois­ta puo­let on ojitettu.

  40. > Tur­peen polt­toa voi­tai­siin lisä­tä!?? Eikö tur­ve kan­nat­tai­si kor­va­ta vähä­pääs­töi­sem­mäl­lä kivi­hii­lel­lä. Jopa.

    Kuten sanoin, tur­peen pol­tol­la­kin on lyhyet jäl­jet. Sen käytt­tö on pää­asias­sa uusiu­tu­ma­ton­ta. Samoin met­siä voi­daan tuho­ta usiu­tu­mat­to­maan tyy­liin. Hii­li on tosi­aan lähel­lä (uusiu­tu­mat­to­mas­ti pol­te­tun) tur­peen tasoa. Kaii­ki fos­sii­li­set ovat kes­tä­mät­tö­miä, kos­ka tuo­vat kier­toon lisää hiil­tä maan uumenista.

    Ja kuten edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa­ni viit­ta­sin, myös kaik­ki uusiu­tu­vat ja ydin­voi­ma voi­daan las­kea kes­tä­mät­tö­mik­si, jos nii­den käyt­töön­o­ton yhtey­des­sä (tai ehto­na) ei samal­la saa­da pysy­väs­ti sul­jet­tua joi­tain fos­sii­li­sia läh­tei­tä (muun ener­gian kulu­tuk­sen tila­päi­nen not­kah­dus ei riitä).

  41. Muu­ta­ma huo­mio päästökauppauskovaiselta,

    Tuo käp­py­rä pitää sisäl­lään koko EU:n pääs­töt jois­ta pääs­tö­kaup­pa (ras­kas teol­li­suus, säh­kön­tuo­tan­to, kau­ko­läm­pö jne) kat­taa lon­kal­ta muis­tel­tu­na vajaa puo­let. PK-sek­to­ril­la liik­keel­le las­ket­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä las­kee line­aa­ri­ses­ti vajaal­la kah­del­la pro­sen­til­la vuo­sit­tain niin, että pääs­tään sii­hen 20 % tavoit­tee­seen vuo­teen 2020 men­nes­sä. Se ns. vuo­tui­nen vähen­nys­pro­sent­ti kas­vaa toki jos EU päät­tää nos­taa pääs­tö­jen­vä­hen­nys­ta­voi­tet­ta 30 % vuo­teen 2020 mennessä. 

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta Soi­nin­vaa­ra on oikeas­sa, itse pääs­tö­kaup­pa toi­mii kuten pitää. Toi­nen kysy­mys on, kuin­ka suu­ri osa ns. hii­li­vuo­dos­ta joh­tuu pääs­tö­kau­pas­ta. Tus­kin yksi­kään teh­das Euroo­pas­ta on hävin­nyt suo­raan pääs­tö­kau­pan vuok­si, vaik­ka sil­lä oma roo­lin­sa inves­toin­tien siir­ty­mi­ses­sä mui­hin maa­il­ma­no­siin oli­si­kin. Tois­tai­sek­si ns. hii­li­vuo­toa­lat ovat saa­neet pääs­tö­oi­keuk­sia ilmai­sek­si ja tule­vat nii­tä saa­maan vähe­ne­väs­sä mää­rin jatkossakin.

    Hii­li­vuo­toa vas­taan voi tie­tys­ti tais­tel­la tul­leil­la, mut­ta nykyi­sin WTO tai­taa kiel­tää pääs­töi­hin perus­tu­van tuon­ti­tul­lin ja siten vaa­tii aika pit­kää poliit­tis­ta vään­töä, että se saa­daan sisäl­ly­tet­tyä sys­tee­miin. EU:n poliit­ti­nen vai­ku­tus­val­ta ei tai­da olla tänä päi­vä­nä kovin kor­keal­la, kun käy­dään lak­ki kou­ras­sa pyy­tä­mäs­sä rahaa kii­na­lai­sil­ta akuut­tiin raha­pu­laan. Samaan hen­gen­ve­toon ei kovin moni diplo­maat­ti keh­taa ähkäis­tä, että nyt sit­ten lät­käis­tään samal­la vero tei­dän tuotteille. 

    Toi­voi­sin, että se oli­si mah­dol­lis­ta, mut­ta meil­lä ei lie­ne sii­hen varaa.

    Vähen­tää­kö ydin­voi­ma päästöjä?

    Vähen­tää­kö ydin­voi­ma pääs­tö­jä II?

  42. juge: Tur­ve saa­daan näyt­tä­mään pahal­ta mut­ta oikeas­ti­han se on uusiu­tu­va raa­ka-aine. Jo oji­te­tut suot kan­nat­tai­si ilmas­to­syis­tä­kin nos­taa ylös ja polt­taa uunis­sa. Suo­men sois­ta puo­let on ojitettu.

    Juu. Kivi­hii­li­kin on uusiu­tu­va raa­ka-aine. Se vain uusiu­tuu mel­ko hitaasti.

  43. Tur­ve saa­daan näyt­tä­mään pahal­ta mut­ta oikeas­ti­han se on uusiu­tu­va raa­ka-aine. Jo oji­te­tut suot kan­nat­tai­si ilmas­to­syis­tä­kin nos­taa ylös ja polt­taa uunis­sa. Suo­men sois­ta puo­let on ojitettu.

    Tur­ve on uusiu­tu­va. Sii­hen kui­ten­kin menee 10 000 vuot­ta, joten aika­tau­lu ei tai­da olla meil­le sopiva.

    Se on kui­ten­kin tot­ta, että suo­pel­to­ja ynnä mui­ta vas­taa­via kan­nat­tai­si kai­vaa ylös ja polt­taa, kos­ka ne joka tapauk­ses­sa siir­ty­vät metaa­ni­na ja hii­li­diok­si­di­na ilma­ke­hään. Sen sijaan uusia soi­ta ei pitäi­si mis­sään tapauk­ses­sa ojittaa.

    Käy­tän­nös­sä tur­peen­nos­to toi­mii aika lail­la päin­vas­toin kuin mitä tämä tapa edel­lyt­täi­si. Osa oji­te­tuis­ta­kin oli­si sopi­vil­la jär­jes­te­lyil­lä pelas­tet­ta­vis­sa, osa taas ei. Ensim­mäi­set kan­nat­tai­si pelas­taa ja jäl­kim­mäi­set polt­taa, kos­ka vahin­ko on jo tapahtunut.

    Vapon vakio­ar­gu­ment­ti­han on, että Suo­mes­sa suot sito­vat enem­män hiil­tä kuin niis­tä nos­te­taan pol­tet­ta­vak­si. Har­hau­tusar­gu­ment­ti, kos­ka jos niis­tä ei nos­tet­tai­si pol­tet­ta­vak­si tur­vet­ta, ne sitoi­si­vat vie­lä enem­män. Tur­peen­pol­ton vai­ku­tus on se ero­tus. Siis palt­ti­ral­laa yli kilo hii­li­diok­si­dia per kWh sähköä.

  44. juge:

    Tur­ve saa­daan näyt­tä­mään pahal­ta mut­ta oikeas­ti­han se on uusiu­tu­va raaka-aine.

    Tur­ve on tosi­aan uusiu­tu­va luon­non­va­ra ja sitä oltiin näin luo­kit­te­le­mas­sa EU:n lain­sää­dän­nös­sä, mut­ta hom­ma kaa­tui Suo­men vas­tus­tuk­seen!!!, kii­tos sil­loi­sen vih­reän ympä­ris­tö­mi­nis­te­rin. Toki tur­ve uusiu­tuu hitaam­min, kuin vaik­ka­pa puu, mut­ta vas­ta­pai­nok­si “pii­pus­ta mita­tut” CO2-pääs­töt ovat puu­ta pie­nem­mät. Koko bio­polt­toai­nei­den päästöttömyys/päästöllisyys teh­dyis­sä las­kel­mis­sa on puh­das­ta poli­tiik­kaa. Vali­tet­ta­vas­ti Suo­men kan­nal­ta, sil­loi­nen vih­reä ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri teki val­tai­san vahin­gon Suo­men kan­san­ta­lou­del­le täs­sä poliit­ti­ses­sa pelissä.

  45. Ja lii­ken­ne­polt­toi­neet­kin vaa­ti­vat vie­lä jotain kehit­te­lyä – ehkä sähköä.

    Säh­kö­au­to­jen tar­joa­mi­nen rat­kai­suk­si on jopa hiu­kan huvit­ta­vaa, kos­ka koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tuk­sen kan­nal­ta asias­sa ei ole iloa.

    Polt­toai­nei­den osal­ta kysees­sä on nol­la­sum­ma­pe­li niin kau­an kuin säh­kön­tuo­tan­to on riip­pu­vais­ta fos­sii­li­sis­ta. Polt­toar­vos­ta las­ket­tu­na säh­kö­au­ton ener­gian­ku­lu­tus on suun­nil­leen sama kuin vas­taa­van tek­no­lo­gian polttomoottoriautolla.

    Niin­pä me pää­sem­me valit­se­maan vain sitä, mis­sä polt­toai­neet käy­te­tään. Se taas ei ole kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen kan­nal­ta rele­vant­ti kysy­mys, kos­ka sii­nä kysy­mys on mitä käytetään.

    Ja täs­sä tilan­tees­sa on jär­ke­vin­tä polt­taa öljyä lii­ken­tees­sä, kos­ka sil­lä on nime­no­maan lii­ken­tee­seen tar­vit­ta­via omi­nai­suuk­sia (ener­gia­ti­heys). Bio­polt­toai­nei­den käyt­tä­mi­nen taas on yleen­sä ener­gia­tek­ni­ses­ti tuh­laa­vais­ta, oli­si parem­pi polt­taa se bio­mas­sa voi­ma­las­sa kor­vaa­mas­sa fossiilisia.

    Samal­la peri­aat­teel­la on höl­möä polt­taa haket­ta Hel­sin­gis­sä, jos maas­sa kui­ten­kin pol­te­taan kivi­hiil­tä. Hake kan­nat­taa polt­taa met­sän kes­kel­lä, kivi­hii­li rannalla.

    Ja edel­leen sama pätee bio­kaa­suun. Onhan se hie­noa, että bus­si kul­kee bio­kaa­sul­la, mut­ta voi­si olla tehok­kaam­paa vaih­taa öljy­läm­mi­tys bio­kaa­su­läm­mi­tyk­seen ja ajaa öljyllä.

    Yllät­täen eri lii­ken­ne­muo­to­jen väli­set todel­li­set pääs­töt ovat aika lähel­lä toi­si­aan. Kyl­lä jul­ki­nen lii­ken­ne ruuh­ka-aikaan on vähä­pääs­töi­sem­pää kuin yksi­tyi­sau­toi­lu, mut­ta jär­jes­tel­män koko­nai­suus ei ole yhtä ruusuinen.

    Niin­pä lop­pu­tu­los on se, että lii­ken­teen pääs­tö­jä voi­daan vähen­tää vähä­pääs­töi­sem­mäl­lä kalus­tol­la (kos­kee eri­tyi­ses­ti tie­lii­ken­net­tä), pie­nem­mil­lä liik­ku­mis­no­peuk­sil­la, pie­nem­mil­lä ajo­neu­voil­la (eri­tyi­ses­ti hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä) ja ennen kaik­kea vähem­mäl­lä moot­to­ri­käyt­töi­sel­lä liikkumisella.

    Yleen­sä kaik­ki viri­tyk­set lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen vaih­toeh­toi­sil­la polt­toai­neil­la ovat sii­tä höl­mö­jä, että samal­la vaih­toeh­tois­ten polt­toai­nei­den käy­töl­lä saa­vu­tet­tai­siin suu­rem­mat vähen­nyk­set, kun niil­lä kor­vat­tai­siin fos­sii­li­sia sähköntuotannossa.

    1. Säh­kö­au­toa kan­nat­taa käyt­tää kesäl­lä, mut­ta ei tal­vel­la, kos­ka auto läm­mi­te­tään moot­to­rin huk­ka­läm­möl­lä. Säh­kö­au­tos­sa huk­ka­läm­pö syn­tyy voi­ma­lai­tok­ses­sa ja aje­taan mereen.

  46. Vihe­rins­si, pääs­töt las­ke­vat jos ener­gian hin­ta nousee. Pääs­töt­tö­mät säh­kön­tuo­tan­to­ta­vat kan­nat­ta­vat jos ener­gian hin­ta nousee. Jot­ta asia oli­si mah­dol­li­sim­man kimu­rant­ti niin säh­kön kulu­tuk­sen las­ku las­kee sen hin­taa jopa kulu­tuk­sen las­kua nopeam­min (ajo­jär­jes­tys).

    Pääs­tö­kaup­pa­han nime­no­maan ajaa kor­kea­pääs­töi­sen tuo­tan­non mar­gi­naa­liin, joten käy­tän­nös­sä kaik­ki säh­kön­ku­lu­tuk­sen muu­tok­set ylös tai alas kor­va­taan kor­kea­pääs­töi­sel­lä tuotannolla.

    Ja tuo­hon yllä­ole­vaan pääs­tö­kaup­pa perus­tuu­kin, hin­ta nousee kun­nes kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat. Ongel­ma­na kui­ten­kin se, että tar­jon­ta ei jous­ta (ei ole lisää vähä­pääs­töis­tä), joten jous­to jou­du­taan hake­maan kysynnästä.

    Jot­ta tuu­li­voi­ma kan­nat­tai­si, tar­vi­taan säh­kön tuot­ta­ja­hin­taan lisää nin 50 €/MWh. Täl­löin pääs­tö­kau­pas­sa hin­ta on noin 60 €/tCO2. Vali­tet­ta­vas­ti tuu­li­voi­mal­la ei kui­ten­kaan voi kat­taa kuin rajal­li­sen osuu­den fos­sii­li­sis­ta, eli tuon hin­tais­ta tuu­li­voi­ma on saa­ta­vis­sa rajoi­te­tus­ti. (Pal­jon enem­män kuin nyt kuitenkin.)

    Seu­raa­va­na tuo­tan­to­muo­to­na on aurin­ko­voi­ma, jon­ka kan­nat­ta­vuus­ra­ja euroop­pa­lai­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa menee pääs­tö­kaup­pa­hin­nas­sa 300 €/tCO2. Se taas ei lopu kes­ken, joten meil­lä on varaa pitää nykyi­nen ener­gian­ku­lu­tuk­sen taso, jos hyväk­sym­me 30 snt/kWh lisää sähkölaskuumme.

    Oli­si­ko tämä kata­stro­fi yksit­täi­sen kulut­ta­jan kan­nal­ta? Oma­ko­ti­ta­lol­li­sen 40 MWh:n vuo­si­ku­lu­tuk­sel­la lisä­hin­ta oli­si tuu­lel­la 200 euroa kuus­sa, aurin­gol­la 1000 euroa kuus­sa. Oli­si­pa­han aina­kin kan­nat­ta­vaa hank­kia maa­läm­pö ja miet­tiä muu­ten­kin energiankulutusta…

    Mut­ta var­si­nai­set ongel­mat tule­vat teol­li­suu­des­ta. Jos teol­li­suus mak­saa nyt 7 snt/kWh, niin jo 12 snt/kWh oli­si aika kova hin­ta. Ener­giain­ten­sii­vi­nen teol­li­suus suo­rit­tai­si pois­tu­mi­sen jo tuol­la tuu­li­voi­man kyn­nys­hin­nal­la. Ja se oli­si jo isos­ti pelk­kää hii­li­vuo­toa. Aurin­ko­voi­man kyn­nys­hin­nal­la läh­ti­si jo hyvin suu­ri osa vähem­män ener­giain­ten­sii­vi­ses­tä teollisuudestakin.

    Tämä on minus­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ihan ok; pidän tuol­lais­ta 300 euron tasoa aika hyvä­nä ja rea­lis­ti­se­na pääs­tö­kaup­pa­hin­ta­na. Mut­ta jot­ta sil­lä oli­si jotain muu­ta mer­ki­tys­tä kuin EU:n syök­se­mi­nen lamaan, jär­jes­tel­män pitäi­si olla glo­baa­li ja kat­taa myös maan­käyt­tö, raken­ta­mi­nen ja liikenne.

  47. Juge:

    Tur­ve saa­daan näyt­tä­mään pahal­ta mut­ta oikeas­ti­han se on uusiu­tu­va raaka-aine.

    Jos aikas­kaa­lo­ja ei tar­vit­se ottaa huo­mioon myös öljy on uusiu­tu­va luon­non­va­ra. Hit­to, uraa­ni­kin on (vaa­tii vain super­no­van väliin).

  48. Vihe­rins­si:

    Jot­ta tuu­li­voi­ma kan­nat­tai­si, tar­vi­taan säh­kön tuot­ta­ja­hin­taan lisää nin 50 €/MWh. Täl­löin pääs­tö­kau­pas­sa hin­ta on noin 60 €/tCO2.

    No esi­mer­kik­si Sak­sas­sa myl­lyä nousee ihan kivas­ti tari­fil­la eli mini­mi­hin­nal­la joka, sikä­li kun hei­dän jär­jes­tel­mäs­tään saa tolk­kua, on noin 90€/MWh ensim­mäi­set vii­si vuot­ta ja sii­tä eteen­päin 50€/MWh, ja noi las­kee pro­sen­tin vuo­des­sa. Ei tuos­ta nyt oikein 50€/MWh sub­ven­tio­ta saa, tar­koi­tat­ko ken­ties meri­tuu­li­voi­maa vai sitä että tuu­li­voi­ma hei­ken­tää muun tuo­tan­non kan­nat­ta­vuut­ta las­kies­saan säh­kön hintaa?

    Se mitä mä olen näi­tä räk­nän­nyt niin se jotain 80€/MWh (tuot­ta­ja­hin­ta) kes­ki­hin­ta, ja ennen kaik­kea var­muus sii­tä ettei se tuos­ta las­ke, jon­ka jäl­keen mel­kein mikä tahan­sa vähän­kään jär­ke­vä pääs­tö­tön tuo­tan­to kan­nat­taa. Olen­nai­sem­paa on se että myös ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen kan­nat­taa, se on ihan samal­la taval­la kiin­ni säh­kön hinnasta.

    Sii­tä lie­nem­me samaa miel­tä että pääs­tö­jen las­ke­mi­nen on help­poa aluk­si ja nol­laa tavoi­tel­taes­sa muut­tuu hyvin vai­keak­si. Mut­ta jos nyt aloi­te­taan sii­tä hel­pom­mas­ta päästä.

    Ja suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen pitää­kin olla kal­lis­ta, sen ver­ran äly­tön­tä se on, mie­luum­min kiel­täi­sin lail­la aina­kin uusis­sa taloissa.

  49. Tur­ve uusiu­tuu pal­jon nopeam­min kuin 10 000 vuot­ta. Mik­si jake­let tuol­lais­ta disinformaatiota?

    Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa syn­tyy uut­ta tur­vet­ta 2x se mää­rä mitä kulu­te­taan. Ja jos oji­te­tut suot ennal­lis­tet­tai­siin tur­peen oton jäl­keen tur­vet­ta syn­tyy vie­lä enemmän.

    Suo­mes­sa on tur­vet­ta 500 vuo­den ener­gia­tar­pee­seen. Ja kun tuo 500 vuot­ta on kulu­nut voi­daan aloit­taa alus­ta, jos sil­loin vie­lä ollaan niin kehit­ty­mät­tö­miä että täy­tyy jota­kin polt­taa saa­dak­seen energiaa.

    1. juge
      Uusiu­tu­vuut­ta eiu las­ke­ta noin. Kuin­ka nopeas­ti bio­mas­sa palaa sil­le suol­le, jos­ta se on otet­tu ja vie­lä niin, että sitä oli­si siel­lä yhtä pal­jon kuin oli­si ilman, että tur­vet­ta oli­si nostettu.

  50. juge:
    “Oma ehdo­tuk­se­ni on, että jos maat eivät muu­ten suos­tu pääs­tö­kaup­paan, hei­te­tään ne vapaa­kau­pan ulko­puo­lel­le hiilitullein.”

    Heh­heh, tuos­sa vai­hees­sa kan­nat­tai­si ero­ta EUs­ta ja äkkiä:)

    Tun­nut luu­le­van että Eu oli­si niin voi­ma­kas toi­mi­ja täs­sä maa­il­mas­sa että se voi­si päät­tää USAn tai Kii­nan asiois­ta hii­li­tul­lil­la? Euroop­pa tulee kur­jis­tu­maan joka tapauk­ses­sa ja tuo sinun pro­tek­tioi­nis­ti­nen hii­li­tul­li­si antai­si täl­le kehi­tyk­sel­le vauh­tia. Kun nyt kii­na­lai­set tule­vat tän­ne hake­maan opis­ke­lu­paik­ko­ja ja töi­hin niin voi­pi olla koh­ta niin että tääl­tä läh­de­tään Kii­naan luut­tua­maan lattioita.

    Jos Kii­na ei halua verot­taa hii­li­diok­si­dia ja pitää itse näi­tä vero­tu­lo­ja, se voi tie­tys­ti mak­saa saman sum­man tul­lin muo­dos­sa euroop­pa­lai­sil­le. Luu­li­sin että kii­na­lai­set mie­luum­min otta­vat pääs­tö­kau­pan tai hii­li­ve­ron itse käyttöön.

  51. Tur­ve on isän­maal­li­nen vaih­toeh­to. Rahat ja työ­pai­kat pysy­vät koti­maas­sa toi­sin kuin kivihiilellä.

  52. juge kir­joit­ti:
    “Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa syn­tyy uut­ta tur­vet­ta 2x se mää­rä mitä kulutetaan.”

    Mut­ta sitä uut­ta tur­vet­ta syn­tyy 14000000 (geo­lo­gi­nen + met­sä­tie­teel­li­nen suo­mää­rä suo­mes­sa) alal­la, ja kulu­tus tapah­tuu 65000 heh­taa­rin alalla.

  53. ei mil­laa pahal­la. pol­te­taan mita on ja kat­so­taan mita tapah­tuu; Luu­len etta tama ske­naa­rio tayt­taa kaik­ki mita tahan kes­kus­te­luun osal­lis­tu­jat tar­vit­se­vat. Juu­ri niin lap­sel­li­sel­ta tuo kaik­ki kuullostaa;

  54. Kuin­ka nopeas­ti bio­mas­sa palaa sil­le suol­le, jos­ta se on otet­tu ja vie­lä niin, että sitä oli­si siel­lä yhtä pal­jon kuin oli­si ilman, että tur­vet­ta oli­si nostettu.”

    Muu­ta­mas­sa sadas­sa — tuhan­nes­sa vuo­des­sa kun se suo tur­veo­ton jäl­keen aktii­vi­ses­ti ennallistetaan.

    Tur­ve on todel­la­kin uusiu­tu­vaa tavaraa.

  55. Sam­po Smo­lan­der: juge kirjoitti:“Tällä het­kel­lä Suo­mes­sa syn­tyy uut­ta tur­vet­ta 2x se mää­rä mitä kulutetaan.”Mutta sitä uut­ta tur­vet­ta syn­tyy 14000000 (geo­lo­gi­nen + met­sä­tie­teel­li­nen suo­mää­rä suo­mes­sa) alal­la, ja kulu­tus tapah­tuu 65000 heh­taa­rin alalla.

    Sou? Mikä on pointtisi?

  56. Sak­sas­sa myl­lyä nousee ihan kivas­ti tari­fil­la eli mini­mi­hin­nal­la joka, sikä­li kun hei­dän jär­jes­tel­mäs­tään saa tolk­kua, on noin 90€/MWh ensim­mäi­set vii­si vuot­ta ja sii­tä eteen­päin 50€/MWh, ja noi las­kee pro­sen­tin vuo­des­sa. Ei tuos­ta nyt oikein 50€/MWh sub­ven­tio­ta saa

    Sak­sa­lais­ten jär­jes­tel­mä on osa­puil­leen tuol­lai­nen, mut­ta sen lisäk­si sii­nä on sitä sun tätä lisä­osaa, joi­ta voi saa­da eri tilan­teis­sa. Sak­sas­sa myös säh­kön mark­ki­na­hin­ta on sen ver­ran kor­keam­pi kuin meil­lä, että tuot­ta­ja toden­nä­köi­ses­ti las­kee saa­van­sa enem­män kuin 50 €/MWh kes­ki­hin­taa säh­kös­tään tulevaisuudessakin.

    Ylei­seu­roop­pa­lai­nen tarif­fi­ta­so on 80–90 €/MWh, mikä lie­nee lähel­lä rea­lis­mia. Täl­lä tasol­la Suo­mes­sa­kin lii­ku­taan. Toi­saal­ta meil­lä säh­kön vuo­tui­nen kes­ki­hin­ta vaih­te­lee 20–40 €/MWh välil­lä plus pääs­tö­kaup­pa­kus­tan­nuk­set. Ylei­nen säh­kön tuot­ta­ja­hin­ta on 30 €/MWh.

    Täs­tä pääs­tään suju­vas­ti sii­hen vähen­nys­las­kuun, että jos tuu­li­voi­man tuot­ta­ja saa rei­lun 80 €/MWh ja muun voi­man tuot­ta­ja 30 €/MWh, niin sil­loin kai tuki on noin 50 €/MWh.

    Nyt­hän tätä ero­tus­ta kaven­ne­taan pääs­tö­kau­pal­la, joka ottaa kar­keas­ti kol­man­nek­sen ero­tuk­ses­ta pois. Mut­ta jot­ta tuu­li­voi­ma toi­mi­si mark­ki­naeh­toi­ses­ti, pääs­tö­kaup­pa­hin­nan pitäi­si olla noin 50 €/kWh (tai 60 €/t).

  57. Lai­tan tähän vain lin­kin par­haa­seen löy­tä­mää­ni sel­vi­tyk­seen sii­tä, miten nykyi­nen pääs­tö­kaup­pa toimii.

    http://www.sandbag.org.uk/site_media/pdfs/reports/Sandbag_2011-07_buckleup.pdf

    Näkö­jään luvis­ta on yli­tar­jon­taa. Epäil­lään että lob­bauk­sel­la­kin on täs­sä roo­lin­sa. Saa näh­dä muut­tuu­ko tilan­ne jatkossa.

    AIhet­ta on kom­men­toi­tu lyhyem­min myös muualla:

    http://www.globe-net.com/articles/2011/july/6/eu-carbon-price-crash-warning
    http://www.guardian.co.uk/environment/2010/sep/10/eu-emissions-trading-savings?

  58. Öljy­teol­li­suu­den rahoit­ta­mat ilmas­to­än­ky­rät ovat onnis­tu­neet tavoit­tee­saaan. On onnis­tut­tu levit­tä­mään mas­soi­hin epäi­lys­tä ja kyy­ni­syyt­tä ihmis­ten aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan. Joko tämä mitat­tu tosia­sia kiis­te­tään, tai sit­ten ulkois­te­taan ongel­ma (“kii­na­lais­ten vika / kii­na­lai­set kuitenkin…”).

  59. Sou? Mikä on pointtisi?

    Jos tur­vet­ta ei käy­tet­täi­si polt­toai­nee­na (vaan se jätet­täi­siin suo­hon), suot sitoi­si­vat mää­rän X hiil­tä vuo­des­sa. Kun tur­vet­ta käy­te­tään polt­toai­nee­na, hiil­tä vapau­te­taan mää­rä Y ilma­ke­hään, jol­loin soi­den net­to­hii­li­si­to­mi­nen on X‑Y.

    Tur­ve­tuot­ta­jien lem­piar­gu­ment­ti on se, että X‑Y > 0, ts. vaik­ka me käy­täm­me tur­vet­ta polt­toai­nee­na, suot sil­ti net­to­na sito­vat hiil­tä. Argu­ment­ti pitää paik­kan­sa, mut­ta ei ole rele­vant­ti. Nimit­täin edel­leen­kin tur­peen­pol­ton vai­ku­tus hii­li­vuo­hon on ero­tus tilan­tei­den “ei pol­te­ta” ja “pol­te­taan” välil­lä. Tämä ero­tus on X — (X‑Y) = Y, ilma­ke­hään tulee mää­rä Y enem­män hiil­tä kuin tuli­si, jos tur­vet­ta ei poltettaisi.

    Tur­peen uusiu­tu­vuut­ta voi tar­kas­tel­la myös seu­raa­mal­la yksit­täi­sen suo­a­lan koh­ta­loa. Jos heh­taa­ri suo­ta ote­taan ener­gia­käyt­töön, niin sen täy­si kier­ros oli­si oji­tus, tur­peen­nos­to, polt­ta­mi­nen, uudel­leen­sois­ta­mi­nen, tur­peen­kas­vu. Kau­an­ko menee, että täl­lä uudel­leen­sois­te­tul­la alal­la on sitou­tu­nee­na yhtä pal­jon hiil­tä kuin mitä sii­nä oli ennen ensim­mäis­tä hyö­dyn­tä­mis­tä? (Oikeas­taan pitää olla vie­lä enem­män, kos­ka van­hat­kin suot sito­vat hiil­tä.) Vas­taus on noin 10 000 vuotta.

    Toki voi­daan kehit­tää jokin muu sykli. Esi­mer­kik­si sel­lai­nen, jos­sa käy­tet­tyä suo­ta ei uudel­leen­sois­te­ta, vaan sii­hen istu­te­taan met­sää. Tämä met­sä sit­ten käy­te­tään ener­gia­käyt­töön ja istu­te­taan uut­ta met­sää. Täl­löin sitou­tu­nee­na ole­van hii­len mää­rä vaih­te­lee ajan funk­tio­na, ja vain alku­pe­räi­nen tur­peen­polt­to aiheut­taa iso­ja pääs­tö­jä. Tämä voi teh­dä koko alan kes­ki­pääs­töt ihan koh­tuul­li­sik­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä (sato­ja tai tuhan­sia vuo­sia), mut­ta mei­tä kiin­nos­ta­val­la sadan vuo­den aika­vä­lil­lä tilan­ne on huono.

    Tai sit­ten kaa­su­te­taan tur­ve siten, että sii­tä hyö­dyn­ne­tään lähin­nä hel­pos­ti kaa­suun­tu­via ainek­sia. Jäl­jel­le jää­nyt tur­ve­hii­li palau­te­taan maa­pe­rään. Täl­lä saa­daan hii­li­pääs­tö­jä rajus­ti alas, mut­ta samal­la menee kyl­lä pro­ses­sin talou­del­li­nen­kin tehok­kuus alas.

    Minul­la ei ole tul­lut vas­taan mitään ylei­ses­ti toi­mi­vaa tur­peen­hyö­dyn­tä­mis­ta­paa, jon­ka hii­li­ta­se sadan tai muu­ta­man sadan vuo­den täh­täi­mel­lä oli­si kovin suo­siol­li­nen. Saa ker­toa, jos jol­la­kul­la on parem­paa tietoa.

  60. Uusiu­tu­vuut­ta ei las­ke­ta noin. Kuin­ka nopeas­ti bio­mas­sa palaa sil­le suol­le, jos­ta se on otet­tu ja vie­lä niin, että sitä oli­si siel­lä yhtä pal­jon kuin oli­si ilman, että tur­vet­ta oli­si nostettu.”

    Jos tyh­jäk­si kalut­tu suo jäte­tään oman onnen­sa nojaan, niin uusiu­tu­mi­nen kes­tää kau­an. Voi­si­ko uusiu­tu­mis­ta nopeut­taa tek­no­lo­gi­sin kei­noin, ja kuin­ka paljon?

  61. otap­pa vihe­rins­si yhtä­löö­si mukaan soi­den metaanipäästöt.

    Tur­peen ener­gia­käyt­tö oli­si kai­kin puo­lin järkevää.

  62. Ero­tuo­ma­ri:
    On onnis­tut­tu levit­tä­mään mas­soi­hin epäi­lys­tä ja kyy­ni­syyt­tä ihmis­ten aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta vastaan. 

    Aika suu­ri osa kyy­ni­syy­des­tä aina­kin minun koh­dal­la­ni menee ympä­ris­tö­lii­keen piikkiin.

    Ei yhtä­lö nyt vaan miten­kään toi­mi siten, että Sak­sa ajaa _ympäristösyistä_ ydin­voi­man alas ja pys­tyt­tää tilal­le vas­taa­van mää­rän fos­sii­lis­ta voi­maa. Hii­li­pääs­töt lisään­ty­vät poh­jois­mai­den ver­ran. Ja näin “ympä­ris­tö­syis­tä”. Kii­na on pal­jon suu­rem­pi eikä sitä edes kiin­nos­taa hiilidioksidipäästöt.

    Mitä täs­sä enää tekee? Ihan täy­sin mer­ki­tyk­se­tön­tä vei­vail­la tääl­lä ben­sa­ve­roa ylös ja alas kun K‑Euroopan talous­mah­ti hoi­taa ener­gian­tuo­tan­ton­sa ydin­voi­man sijas­ta hii­lel­lä ja kaasulla.

  63. Ode kir­joit­ti:

    Tur­va ja kivi­hii­li uusiu­tu­vat molem­mat, tosin vähän hitaasti.”

    kek­su­te­lin ker­ran erään met­sä­tie­tei­tä tun­te­van ympris­tö­ak­ti­vis­tin kans­sa. Suon — tar­kem­min sanoen rah­ka­ka­sam­ma­leen, jos oikein­muis­tan — bio­ma­san­tuo­tan­to oli yllät­täävn kor­kea. Ei siis tuho­ta kas­vu­la­su­ta eli tur­vet­ta vaan kas­va­te­taan sammalta.

  64. otap­pa vihe­rins­si yhtä­löö­si mukaan soi­den metaanipäästöt.

    Otin jo. Suot ovat Suo­mes­sa net­to-GHG-nie­lu­ja. Sara­soil­ta tulee pin­ta­ker­rok­sis­ta mer­kit­tä­väs­ti­kin metaa­nia, mut­ta koko­nai­suu­te­na luon­non­ti­lai­set poh­joi­set suot pääs­tä­vät nyky­olois­sa vähän metaa­nia. Suot ovat yksi luon­non suu­ris­ta omis­ta GHG-sii­vouk­sen teki­jöis­tä (muut­ta­vat ilma­ke­häs­sä ole­vaa hiil­tä fossiiliseksi).

    Oji­te­tut suot ja suo­pel­lot ovat sit­ten toi­nen tari­na. Ne kan­nat­taa kerä­tä poh­jia myö­ten, kos­ka se hii­li siel­tä tulee joka tapauk­ses­sa metaa­ni­na ja hii­li­diok­si­di­na pois. Eli jos nyt lope­te­taan soi­den ojit­ta­mi­nen koko­naan, jo oji­tet­tu kan­nat­taa enem­mit­tä lisä­va­hin­goit­ta hyvin käyt­tää pois. Uusie soi­den ojit­ta­mi­nen on pää­osin erit­täin huo­no asia.

  65. Vie­lä yksi näkö­kul­ma päästökauppaan.

    Jos oli­sin ison ja pahan teol­li­suus­yri­tyk­sen mark­ki­noin­ti­mies, suo­sit­te­li­sin yri­tyk­sen poli­tii­kak­si vah­vaa lob­baus­ta Brys­se­lis­sä ja mah­dol­li­sim­man moni­mut­kais­ta ja jat­ku­vas­ti muut­tu­vaa pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mää. Aset­tai­sin toi­vee­ni sii­hen, että moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä ei anna kan­sa­lai­sil­le mah­dol­li­suut­ta olla eri miel­tä. Leh­dis­tö putoai­si seu­raa­van moni­mut­kais­tuk­sen koh­dal­la. Ja kan­sa­lais­jär­jes­töt putoai­si­vat kol­man­nel­la. Polii­ti­kot pidet­täi­siin oikeas­sa ymmär­ryk­ses­sä lob­baa­mal­la. Luot­tai­sin myös sii­hen, että tiu­ken­tues­saan jär­jes­tel­mä kurit­tai­si EU:n teol­li­suut­ta niin pal­jon kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na, että polii­ti­kot eivät mie­lel­lään läh­de omaa talout­taan pilaa­maan. Jul­ki­lausu­mia ja puhet­ta pääs­tö­kau­pas­ta ja sen hie­nouk­sis­ta voi­si olla pal­jon. Sopii polii­ti­koil­le­kin. Paras­ta oli­si jos kaik­ki puo­lu­eet vih­rei­siin asti saa­tai­siin tuke­maan järjestelmää.

    Täs­sä kuvas­sa värit ovat hie­man tum­mia. Mut­ta point­ti on kui­ten­kin se, että tuon fir­man kan­nal­ta tämä on ehkä opti­maa­linn stra­te­gia. Suo­ra­nai­nen poik­ki­te­loin heit­täy­ty­mi­nen joh­tai­si vain nega­tii­vi­siin toi­miin. Parem­pi luot­taa byro­kra­tian kaik­ki­voi­paan ja kaik­ki­hyy­dyt­tä­vään voimaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.