Hyvinvointivaltio puhtaalta pöydältä

Jos aloit­tai­sim­me kai­ken alus­ta, mil­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion tekisimme?

Sii­tä tuli­si hyvin eri­lai­nen. Hyvin­voin­ti­val­tion uudis­ta­mis­ta vai­vaa pol­ku­riip­pu­vuus; on vai­kea aja­tel­la, että asiat teh­täi­siin toi­sin kuin on teh­ty aina. Sik­si Euroo­pan tasol­la on myös niin vai­kea kes­kus­tel­la hyvin­voin­ti­po­li­tii­kas­ta, kos­ka kai­kil­la on oma his­to­rian­sa ja omat ins­ti­tuu­tion­sa, joi­den ulko­puo­lel­le ei oikein osa­ta aja­tel­la. Myös eri­lai­sis­ta orga­ni­saa­tiois­ta on tul­lut itse­tar­koi­tuk­sel­li­sia. Yrit­tä­kää­pä esit­tää, että työt­tö­myys­kor­vauk­set hoi­det­tai­siin käte­väs­ti Kelas­ta ilman työt­tö­myys­kas­so­jen pääl­lek­käis­tä toi­min­taa. Pal­jon sääs­tyi­si rahaa ja vai­vaa, mut­ta se nyt ei vaan käy. Työ­nan­ta­jil­le taas ei käy, että luo­pui­sim­me ”yksi­tyi­sis­tä” työ­elä­keyh­tiöis­tä ja siir­tyi­sim­me val­tiol­li­seen elä­ke­jär­jes­tel­mään. Elä­ke­po­li­tiik­kaan työ­elä­keyh­tiöi­tä ei tar­vi­ta, mut­ta muu­ten ne ovat muka­via olemassa.

Pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi sii­tä myös tuli­si. Sosi­aa­li­tur­vaa on raken­net­tu tilk­ku­täk­ki­pe­ri­aat­teel­la niin moni­mut­kai­sek­si, ettei sitä hal­lit­se enää kukaan. Se on täyn­nä epä­joh­don­mu­kai­sia kan­nus­tei­ta, jot­ka ovat syn­ty­neet alun­pe­rin täy­sin vahin­gos­sa. Jos olet menos­sa int­tiin ja asut tyt­töys­tä­vä­si kans­sa, älkää men­kö nai­mi­siin. Avo­lii­tos­sa int­ti mak­saa puo­let vuo­kras­ta, nai­mi­sis­sa ole­vil­le ei maksa.

Sosi­aa­li­tur­val­la oli­si kak­si teh­tä­vää. Tasa­ta tuloe­ro­ja hyvä- ja huo­no-osais­ten välil­lä sekä vakuut­taa eri­lais­ten sosi­aa­lis­ten onnet­to­muuk­sien varalta.

Ylei­nen tulon­ta­saus: vero­tus ja perustulo

Yleis­tä tulon­ta­saus­ta toteu­te­taan nyt toi­saal­ta progres­sii­vi­sel­la verol­la ja toi­saal­ta tulon­siir­roil­la (perus­tur­va). Nämä kak­si tulo­jen­ta­saus­jär­jes­tel­mää var­maan­kin yhdis­tet­täi­siin vähän perus­tu­loa muis­tut­ta­vak­si, mel­ko suo­ra­vii­vai­sek­si tasauk­sek­si. Yksin­ker­tai­sim­mil­laan käteen jää­vät tulot riip­pui­si­vat ansio­tur­vas­ta line­aa­ri­ses­ti kun­non perus­tu­lon tapaan Y* = C + (1‑t)Y, mis­sä t on vero­pro­sent­ti. Oli­si siis perus­tu­lo ja sii­hen yhdis­tet­ty­nä line­aa­ri­nen veroasteikko.

Voi olla, että yhä kat­sot­tai­siin vähän kie­roon nii­tä, jot­ka heit­täy­ty­vät pelk­kien tulon­siir­to­jen varaan. Niin­pä jos on jää­mäs­sä saa­ma­puo­lel­le, perus­tu­lo ehkä ehdol­lis­tet­tai­siin sii­hen, että on työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä, mut­ta nor­maa­li­ta­pauk­ses­sa ylei­nen tulo­jen­ta­saus meni­si suun­nil­leen noin.

Ansio­tur­vaan oma­vas­tuu­ta ja vakuutusperiaatetta

Jon­kin­lai­nen ansio­si­don­nai­nen sosi­aa­li­tur­va toteu­tet­tai­siin myös, mut­ta se ei oli­si niin soli­daa­ri­nen kuin nykyi­nen. Ylei­nen tulo­jen­ta­saus huo­leh­ti­si soli­daa­ri­suu­des­ta ja ansio­si­don­nai­nen vas­tai­si parem­min puh­das­ta vakuu­tus­ta. Nyt­hän ansio­si­don­nai­nen on erään­lai­nen sekoi­tus vakuu­tus­ta ja soli­daa­ri­suut­ta, mis­tä monet sen ongel­mat juon­tu­vat. Sel­lai­nen käy­tän­tö kuin on asfalt­ti­mie­hil­lä ei kävi­si enää päin­sä: kesät töis­sä ja tal­vet mui­den kus­tan­nuk­sel­la lomal­la (=työt­tö­mi­nä). Jos työt­tö­myys­va­kuu­tus hin­noi­tel­tai­siin ris­kin mukaan, poruk­ka var­maan­kin opet­te­li­si aja­maan lumiauraa.

Ansio­si­don­nai­seen tur­vaan tuli­si vähän saman­lai­nen bonuk­sen kaut­ta toteu­tet­tu oma­vas­tuu kuin on lii­ken­ne­va­kuu­tuk­ses­sa. Pie­net onnet­to­muu­det, esi­mer­kik­si lyhyet työt­tö­myys­jak­sot jou­tui­si mak­sa­maan takai­sin niin kuin pie­nen kola­rin jou­tuu tosia­sias­sa mak­sa­maan itse bonuk­sen mene­tyk­se­nä. Vas­ta isom­mat onnet­to­muu­det mak­set­tai­siin aidos­ti yhtei­ses­tä kas­sas­ta. Kos­ka sai­rau­den ja työt­tö­myy­den ris­kiin voi itse­kin vai­kut­taa, pitäi­si olla jokin lie­vä kan­nus­te olla tar­vit­se­mat­ta työt­tö­myys­kor­vauk­sia ja sairausvakuutuskorvauksia.

Sin­ga­po­ren terveystili

Täl­lai­nen mal­li on sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa Sin­ga­po­res­sa. Se menee suun­nil­leen niin, että jokai­sel­la on oma pakol­li­nen ter­veys­ti­li, jol­la pitää kuu­kausit­tain tal­let­taa tiet­ty osa tulois­ta. Tilil­lä on kat­to. Jos se saa­vu­te­taan, mak­sut voi lopet­taa. Tilil­tä mak­se­taan kaik­ki ter­veys­me­not, mut­ta jos sii­hen kos­ke­taan, mak­sut alka­vat uudes­taan. Mii­nuk­sel­le tili ei kui­ten­kaan voi men­nä. Jos tilil­lä ei ole tar­peek­si rahaa, sai­raus­ku­lut mak­se­taan yhtei­ses­tä kas­sas­ta. Kes­ki­tu­loi­set siis mak­sa­vat pie­net menot tosia­sias­sa itse, mut­ta suu­ret kor­va­taan eikä ter­veys­pal­ve­lu­jen saan­ti jää kos­kaan raha­pu­las­ta kiin­ni. Tulot­to­mat saa­vat ilmai­sen ter­vey­den­huol­lon, kos­ka hei­dän tilil­lään ei ole rahaa kos­kaan. Samaa peri­aa­tet­ta voi­si sovel­taa työttömyyskorvauksiin.

Hait­ta­kor­vauk­set työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den tilalle

Syy­pe­rus­tei­nen tuki, esi­mer­kik­si työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke, toteu­tet­tai­siin hait­ta­kor­vauk­se­na, jon­ka vas­taa­not­ta­mi­nen ei edel­lyt­täi­si sitä, ettei asian­omai­nen tee työ­tä kyky­jen­sä mukaan. Jos toi­nen jal­ka on ampu­toi­tu, sii­tä on hait­taa, mut­ta jos sil­ti pys­tyy ansio­työ­hön, niin antaa men­nä vaan. Koet­ta­kaa itse ker­toa kehi­tys­vam­mai­sil­le, mik­si nämä saa­vat ansai­ta vain 600 euroa kuus­sa, vaik­ka enem­pään­kin pys­tyi­si. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet kor­vat­tai­siin siis hai­tan suu­ruu­teen suh­teu­te­tul­la perus­tu­lon koro­tuk­sel­la, jon­ka suu­ruus riip­puu hai­tas­ta, ei ansio­tu­lo­jen määrästä.

Kun­nal­li­set pal­ve­lut kor­vat­tai­siin ehkä yksi­tyi­sil­lä pal­ve­luil­la, joi­den osta­mis­ta tuet­tai­siin pal­ve­luse­te­lil­lä (tai perä­ti tar­ve­poh­jai­sel­le tulon­siir­rol­la, jota ei kui­ten­kaan tar­vit­si­si käyt­tää pal­ve­lun osta­mi­seen. Las­ten päi­vä­hoi­dos­ta mak­set­tai­siin kor­vaus, jol­la voi joko ostaa päi­vä­hoi­to­pai­kan tai käyt­tää sen koti­hoi­don tuke­na (jol­loin se on vero­tet­ta­vaa). Täs­sä mal­lis­sa oli­si huo­no­na puo­le­na se, että esi­mer­kik­si päi­vä­hoi­to eriy­tyi­si rik­kai­den ja köy­hien pal­ve­luik­si.  Sik­si en täs­tä mal­lis­ta pidä aina­kaan perus­kou­lun ja päi­vä­hoi­don osal­ta, mut­ta ennus­tai­sin, että niin kui­ten­kin tehtäisiin.

Tuli­si pal­jon parempi

Jos oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa koko raken­nel­ma puh­taal­ta pöy­däl­tä, sii­tä tuli­si pal­jon parem­pi. Se kan­nus­tai­si työn­te­koon, toi­mi­si joh­don­mu­kai­ses­ti ja sel­keäs­ti ja sen pyö­rit­tä­mi­nen mak­sai­si pal­jon vähem­män. Saa­tai­siin parem­pi oikeu­den­mu­kai­suu­den ja tehok­kuu­den väli­nen kompromissi.

207 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltio puhtaalta pöydältä”

  1. Tär­kein­tä olis var­maan rese­toi­da koko sys­tee­mi sään­nöl­li­ses­ti muu­ta­man kym­me­nen vuo­den välein ja vas­ta toi­sek­si tär­kein­tä yrit­tää kor­ja­ta van­hat virheet.

    Täl­lai­set jär­jes­tel­mät tup­paa­vat pai­su­maan pel­kän ole­mas­sao­lon­sa takia, kun mitään saa­vu­tet­tua etua ei ole kos­kaan poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vää pois­taa ja sisään vir­taa aina vaan enem­män rahaa. Sama­ten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kulu­ra­ken­teet tup­paa­vat pai­su­maan siel­lä koh­din, mis­sä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa töis­sä ole­vil­la ihmi­sil­lä on enem­män vai­ku­tus­val­taa itse sys­tee­min kie­mu­roi­hin, ja tämä hil­jal­leen rea­li­soi­tuu odo­tet­tua enem­män kas­va­vi­na kuluina.

  2. Osmo, etkö yhtään kysee­na­lais­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta? 😉 Jos läh­ti­sim­me puh­taal­ta pöy­däl­tä, raken­tai­sim­me­ko ollen­kaan hyvin­voin­ti­val­tio­ta? Epäi­len vah­vas­ti! Emme aina­kaan raken­tai­si nykyi­sen kal­tais­ta pum­mien tuloau­to­maat­tia, jon­ka kes­ki­luok­ka maksaa.

    1. Argen­tii­na oli 1930-luvul­la pal­jon rik­kaam­pi kuin Suo­mi. Ei raken­ta­nut hyvin­voin­ti­val­tio­ta eikä siis esi­mer­kik­sik kou­lut­ta­nut lap­sia. Nyt se on köy­hä. Hyvin­voin­ti­val­tio on ollut hyvä investointi.

  3. Muis­taak­se­ni jos­sain perus­tu­lo­hah­mo­tel­mas­sa­si ehdo­tit tulo­ve­ro­pro­sen­tik­si noin 50%. Mal­lis­sa tosin saat­toi olla myös kak­si por­ras­ta. Uskot­ko ver­rat­tain kor­kei­den veroas­tei­den ole­van koko kan­san­ta­lou­den mit­ta­kaa­vas­sa kor­kein­taan Laf­fe­rin käy­rän opti­mi­koh­das­sa ja mil­lä tasol­la uskoi­sit opti­mi­koh­dan olevan?

    1. mie­tin vain:
      Minun las­kel­mis­sa­ni perus­tu­los­sa mar­gi­naa­li­ve­rok­si tuli­si noin 43%. Se on kes­ki­tu­loi­sen raja­ve­ro jo nyt. En tie­dä, kum­mal­la puo­lel­la kir­joit­ta­ja olet­taa mei­dän ole­van Laf­fe­rin käy­rän opti­mi­koh­taa. En ole ehdot­ta­nut vero­käy­rään por­ras­ta. Kun tulo­ve­ro oli­si tasa­ve­ro, sii­tä voi huo­mat­ta­van osan siir­tää arvon­li­sä­ve­roon. Perus­tu­lo tur­vaa koko­nais­jär­jes­tel­män progressiivisuuden.

  4. En läh­de kinaa­maan, oli­ko Argen­tii­na hyvin­voin­ti­val­tio, mut­ta meka­nis­mi tuhoon oli sel­vä. Ei kyet­ty uudis­tu­maan, sul­keu­dut­tiin ja mene­tet­tiin kil­pai­lu­ky­ky. Mitä me olem­me teke­mäs­sä EU:n ja ehkä koko maa­il­man kor­keim­mal­la veroasteella? 

    Jos emme kyke­ne las­ke­maan pää­oma­ve­roas­tet­tam­me jär­jel­li­sel­le tasol­le, meil­le käy kuten Argen­tii­nal­le kävi. Tulo­ve­roas­te tus­kin on se rat­kai­se­va. Pitää kye­tä jous­ta­maan, kun on pakko.

    Kun tie­däm­me kor­tin kään­tö­puo­len, menot, ei jää pal­joa vaih­toeh­to­ja. Vii­mei­sin tilas­to, jon­ka olen näh­nyt, oli 72% yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja. Kol­man­te­na mer­ki­tyk­sel­li­se­nä osa-alu­ee­na on kou­lu­tus. Vain sosi­aa­li- ja ter­veys­me­noi­hin teh­dyil­lä rajuil­la leik­kauk­sil­la on todel­li­suu­des­sa mitään mer­ki­tys­tä. Kaik­ki muut sääs­töt ovat vain kos­me­tiik­kaa, hyvää miel­tä ja yleen­sä jopa turhia.

  5. Osmo syyl­lis­tyy nyt kyl­lä hie­man vää­rän­lai­seen kausaaliajatteluun.

    Mitäs muu­ta pero­nis­mi oli kuin hyvin­voin­ti­val­tio­ta? Peron ja hänen kan­nat­ta­jan­sa raken­si­vat tulon­siir­to­val­tion, jota maan talous ei pys­ty­nyt ylläpitämään.

    Lisäk­si Argen­tii­nan vau­raus oli perus­tu­nut maa­ta­lou­teen vapaa­kau­pan aika­na ja 1940-luvul­ta läh­tien monet mark­ki­nat alkoi­vat olla suo­jel­tu tuon­ti­tul­lein. Lisäk­si Argen­tii­nas­sa ohjat­tiin resurs­se­ja tuon­tia kor­vaa­vaan teol­li­suu­teen eli käy­tän­nös­sä haas­kat­tiin resursseja.

    Argen­tii­na ja Uru­guay oli­vat puo­lik­si sosia­lis­ti­sia auto­ri­taa­ri­ses­ti joh­det­tu­ja kor­po­ra­tii­vi­sia val­tioi­ta. Nii­den rap­pio on pikem­min­kin sosi­aa­li­de­mo­kra­tian toi­mi­mat­to­muu­den osoitus.

    Suo­mes­sa­kin sosi­aa­li­val­tion raken­ta­mi­nen alkoi vas­ta sit­ten kun maa oli jo koke­nut pit­kän, mut­ta sykli­sen kas­vu­kau­den ajan toi­sen maa­il­man­so­dan jälkeen. 

    Var­si­nai­ses­ti sosi­aa­li­val­tio­ta raken­net­tiin 1970- ja 1980-luvuil­la. Talous­tie­tei­li­jät puhu­vat 1980-luvun Suo­mes­ta mene­tet­ty­jen mah­dol­li­suuk­sien vuo­si­kym­me­ne­nä kun kulu­tuk­sen mää­rä kas­voi ilman että tulon­muo­dos­tuk­ses­sa oli­si tapah­tu­nut vas­taa­vaa lisäystä.

    Hyvin­voin­ti­val­tio ei siis ole inves­toin­ti vaan rahaa pal­ve­lui­hin on lai­tet­tu sit­ten kun sii­hen on ollut rahaa.

    Myön­nän että panos­tuk­sia kou­lu­tuk­seen on teh­ty jo sil­loin kun maa oli suh­teel­li­sen köy­hä ver­rat­tu­na aiem­min teol­lis­tu­nei­siin valtioihin.

  6. Vaik­ka olet kir­joit­ta­nut perus­tu­los­ta enem­män kuin ehkä kukaan muu poliit­tik­ko, niin sii­tä huo­li­mat­ta minul­le on jää­nyt epä­sel­väk­si perus­tu­lo­mal­li­si rakenne. 

    Perus­ky­sy­myk­set: kuka saa, kuin­ka pal­jon ja mitä tukia lakkautetaan? 

    Vaik­ka perus­tu­lol­la on ole­mas­sa posi­tii­vi­sa puo­lia (työn vas­taa­not­ta­mi­nen on peri­aat­tees­sa aina kan­nat­ta­vaa), näen perus­tu­lo­mal­lis­sa kol­me perus­ta­van­laa­tuis­ta ongelmaa:
    1)perustulo on erit­täin kallis,
    2)jyrkän progres­sion takia työn­te­ko ei ole­kaan kan­nat­ta­vaa ja
    3)perustulo ei kat­tai­si kaik­kia eri­tyis­ta­pauk­sia, jol­loin jär­jes­tel­män moni­mut­kai­suu­des­ta ei pää­si­si eroon.

    Eli toi­von, että esit­täi­sit lyhyesti
    1) kuin­ka pal­jon sinun mal­lis­sa on perus­tu­lon koko­nais­kus­tan­nus val­tiol­le per vuo­si ja miten se rahoitettaisiin?

    2) Jos täy­si­päi­väi­ses­sä työs­sä ole­van hen­ki­lön brut­to­palk­ka on nyky­mal­lis­sa 30 t€/v ja net­to vajaat 24 t€/v, niin kuin­ka pal­jon hänen net­to­tu­lot (perus­tu­lo + net­to­palk­ka) oli­si perus­tu­lo­mal­lis­sa jos hän a) oli­si täy­si­päi­väi­nen tai b) teki­si 2 pv/vko.

  7. John T. Jost & co. (2008, Hand­book of moti­va­tion science) tut­ki­vat ihmis­ten tar­vet­ta säi­lyt­tää sta­tus quo ja eri­tyi­ses­ti sitä, mik­si köy­hät usein äänes­tä­vät omaa etu­aan vas­taan. Tut­ki­jat tun­tu­vat päät­te­le­vän, että hei­kos­sa ase­mas­sa ole­vat kai­paa­vat ennen­kaik­kea ennus­tet­ta­vuut­ta ja tur­val­li­suut­ta. He tyy­ty­vät mie­luum­min vähään kuin vaa­ti­vat muu­tos­ta, kos­ka muu­tos saat­tai­si vie­dä koh­ti vie­lä huo­nom­paa. Täs­tä syys­tä nor­maa­li­ti­lan­tees­sa ne, joi­den kan­nat­tai­si vaa­tia sys­tee­min muu­tos­ta, eivät sitä tee. Tilan­ne muut­tuu vas­ta, kun sys­tee­mi alkaa hor­jua niin pahoin, että sen kaa­tu­mi­nen tun­tuu todennäköiseltä.

  8. Hyvä ehdo­tus — kel­pai­si ihan täl­lai­se­naan­kin aina­kin täl­le oikeis­to­li­be­raa­lil­le (elä­ke­jär­jes­tel­mä pitäi­si vie­lä poh­tia kes­tä­väl­le poh­jal­le ja kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä ohjaa­maan nuo­ret opis­ke­le­maan oikei­ta alo­ja ja mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti). Ainoa kysy­mys onkin, että mil­loin me saam­me täl­lai­sen järjestelmän?

    No, oma veik­kauk­se­ni on, että tus­kin kos­kaan — ain­kaan ilman, että Suo­mi ajau­tuu totaa­li­seen kon­kurs­siin ja on vähin­tään vuo­si­ky­me­nen IMF:n holhouksessa.

    1. Oikeis­to­li­be­raa­lin kans­sa voi tul­la ehkä pien­tä kinaa para­met­rien aset­ta­mi­ses­ta. Täl­lai­ses­ta mal­lis­ta saa niu­koil­la para­met­reil­la hyvin oikeis­to­lai­sen ja run­sail­la lähes kommunistisen.

  9. Ikää­ty­nel­lä työt­tö­mäl­lä on aika eri­koi­nen työll­si­ty­mi­sen este: Kun jää ns put­keen niin uut­ta työ­tä ei kan­na­ta ottaa vas­taan ennen kuin 501 työt­tö­myys­päi­vää on kulunut.
    Päi­vär­ha kun las­ke­taan tie­tyn työö­mää­rän jäl­keen uudes­taan, tai­si olla 34 viik­koa työtä.
    Usein tuo uusi työ on pie­ni­palk­kai­sem­pi ja mää­rä­ai­kai­nen/o­sa-aikai­nen enti­seen ver­rat­tu­na ja niin­pä päi­vä­ra­ha alenee 

    Mut­ta jos tuo 501 päi­vää ehtii täyt­tyä niin van­han päi­vä­ra­han saa pitää

    Myös­kään osa­päi­viä ei kan­na­ta teh­dä kos­ka usein asnio jää alle päivärahan

    Eli nykyi­nen ikään­ty­neen päi­vä­ra­ha­jär­jes­tel­mä takaa, että he pysy­vät työttöminä
    Yli 60-vuo­tiai­ta työt­tö­miä alka aol­la jo 40000 ja luku kas­vaa nope­aan, elä­ke­jär­jes­te­lyt sanee­rauk­sis­sa kun tar­koit­taa van­ho­jen puh­dis­ta­mis­ta kortistoon

  10. Kal­le:

    Osmo, etkö yhtään kysee­na­lais­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta? 😉 … pum­mien tuloautomaattia… 

    Jos Kal­le ker­toi­si mit­kä nimen­omai­set etuu­det muo­dos­ta­vat ‘pum­mien tuloau­to­maa­tin’ niin me voi­daan sit­ten yhdes­sä kat­soa mikä pro­sent­ti menois­ta kuluu pum­mien hyysäämiseen? 😉
    Vai oli­ko se niin että suu­rin osa rahois­ta palaa tevey­den­huol­toon, kou­lu­tuk­seen, maa­ta­lous­tu­kiin ja ansio­si­don­nai­siin etuuk­siin ja mihin lie­neen, ja vain pie­ni osa pus­si­kal­jot­te­lun sponsorointiin? 😉
    Vie­lä yksi hymiö 🙂

  11. Anga­lo­sak­sis­sa mais­sa tulo­jen vakuut­ta­mi­nen on taval­lis­ta , Life Inco­me Pro­tec­tion Cover Plan
    Inco­me pro­tec­tion Incurance

    Suo­mes­sa käy­tös­sä on vas­ta lai­nan­mak­sun vakuuttaminen 

    Ongel­ma näis­sä vakuu­tuk­sis­sa on, että ne joil­la on suu­ri ris­ki jää­dä työt­tö­mäk­si on suu­rim­mat mak­sut ja pie­neim­mät tulot ja niin­pä he ovat vakuuttamattomia

    Sama kos­kee ikään­ty­nei­tä, sil­lä hei­dän ris­kin­sä jää­dä työt­tö­mäk­si on kor­kea myös anglo­sak­si­sis­sa maissa

    Kor­vauk­sen pituu­den voi itse mää­ri­tel­lä, mak­si­mit ovat 2–3 vuot­ta, mut­ta mak­su­kin on korkeampi

    Etuu­den tason voi itse määritellä

    Mut­ta ylei­se­nä ja kai­kil­le pakol­li­se­na se kor­vai­si nykyisen

    Toi­nen ylei­nen jär­jes­tel­mä on irti­sa­no­mis­kor­vaus , OECD mais­ta kai­ke­ti vain Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa sitä ei tunneta

    Usein se on rahas­to­muo­toi­nen ja sääs­tö 1 kuu­kau­den palk­ka per työvuosi.Irtisanomsikorvaus tosin vaih­te­lee vala­tavs­ti mait­tain ja samoin kattavuuskin.

    Mut­ta esim Sakas­sa voi saad pit­kän työ­suh­te­ne päät­teek­si 3 vuo­den pal­kan. Vaik­ka elä­kei­kä on nouse­mas­sa 67 vuo­teen niin työt­tö­my­sy­kor­vaus­ta saa kak­si vuot­ta ja kun tas­kus­sa on vie­lä kol­men vuo­den palk­ka niin elä­köi­tyä voi käy­tän­nös­sä jo 60-vuo­ti­aa­na eikä tar­vit­se not­kua sos­sun luukulla

    Rahas­to­mal­lin hyvä puo­li on, että se kan­nus­taa pit­kään työuraan

  12. Osmo, mihin perus­tuu näke­myk­se­si Argen­tii­nas­ta “ei raken­ta­nut hyvin­voin­ti­val­tio­ta”? “ei kou­lut­ta­nut lapsia”?

    Wiki­pe­dias­sa Argen­tii­nan sodan­jäl­kei­nen poli­tiik­ka kuva­taan näin:

    Soon the cent­ral govern­ment’s chief source of non-tax reve­nue, the IAPI bene­fi­ted from the jump in inter­na­tio­nal grain demand and high prices during 1946–47. It hel­ped finance gene­rous social reforms and record public works invest­ments (in par­ticu­lar, the con­struc­tion of over 4000 hos­pi­tals and cli­nics and of over 8000 schools).[7] Dor­mant mort­ga­ge and deve­lop­ment loan pro­grams were revi­ta­lized and the eco­no­my grew by over a fourth in 1946–48. The­se pro­grams, among other things, era­dica­ted tro­pical disea­ses in the under­de­ve­lo­ped north and the count­ry’s recur­rent problem with locusts; but the IAPI soon began shortc­han­ging growers and, when world grain prices drop­ped in the late 1940s, it stifled agricul­tu­ral pro­duc­tion, exports and busi­ness sen­ti­ment, in general.[25] Argen­ti­ne exports were, moreo­ver, lar­ge­ly shut out of boo­ming Euro­pean mar­kets by poli­tical pres­su­re from the admi­ni­stra­tion of U.S. Pre­si­dent Har­ry S. Tru­man (which regar­ded Perón as an una­po­lo­ge­tic fascist)[7] and the resul­ting tra­de deficits of 1949–52 brought Argen­ti­na its first serious bout of stag­fla­tion since World War I. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Argentina

    Tuos­sa on aika pal­jon klas­sis­ta valtiososialismia/fasismia ja hyvin­voin­ti­val­tio­ta (tuo­tan­to­vä­li­nei­den kan­sal­lis­ta­mis­ta ja tulo­jen käyt­tä­mis­tä sosi­aa­li­siin ohjel­miin). Raken­net­tiin kou­lu­ja ja sai­raa­loi­ta, joi­den yllä­pi­toon ei sit­ten tulo­poh­ja riit­tä­nyt­kään. Ihan klas­si­nen yli varo­jen­sa elä­vä hyvinvointivaltio! 

    Argen­tii­nan var­si­nai­nen pul­ma oli, että se toi­saal­ta jäi kan­sain­vä­li­sen vapaa­kaup­pa­jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­le ja toi­saal­ta kär­si kroo­ni­ses­ta kaup­pa­va­jees­ta. Ongel­mat saa­tiin aikai­sek­si muu­ta­man vuo­den kiih­keäl­lä kehi­tys­vai­heel­la 1940-luvul­ta 1950-luvun alkuun, ja sen jäl­keen onkin sit­ten men­ty vuo­si­kym­men­ten ajan pikkukaaoksessa.

    1. Argen­tii­nas­sa sal­lit­tiin jät­ti­mäi­set tulo- ja omai­suuse­rot, jol­loin suu­ri osa kan­san­tu­los­ta jäi vero­tuk­sen ulko­puo­lel­le. Pero­nis­tit tuho­si­vat Argen­tii­nan lopul­li­ses­ti. Alem­mas­ta keski8luokasta nouse­va popu­lis­mi ei ole teh­nyt hyvää yhdel­le­kään maal­le. Popu­lis­mil­la ja hyvin­voin­ti­val­tiol­la ei ole mitään yhteistä.

  13. Ihan hyvä artik­ke­li. Uusia ideoi­ta pitää koko ajan ottaa pun­ta­roi­ta­vak­si. Täs­tä voi­si­vat ottaa monet muut kan­san­edus­ta­jat oppia.

    Työ­hön kan­nus­ta­mi­nen on tosin popu­lis­ti­nen ter­mi sikä­li, että Suo­mes­sa vaki­tui­sen työ­pai­kan saa­mi­nen on onnen­pot­ku eikä vähäi­sil­lä toi­meen­tu­lo­tuil­la juh­li­ta tai vie­dä edes ker­ran vuo­des­sa lap­sia Lin­nan­mäel­le. Tulon­siir­roil­la ja työt­tö­mäk­si jää­mi­sel­lä ei ole kor­re­laa­tioi­ta; pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät taas otta­vat hel­pom­min työ­tä vas­taan kuin muut (Gal­lie &Paugam 2002).

    Kal­lel­le myös tie­dok­si, että kes­ki­tu­loi­set n. 3000–3200€ mak­sa­vat hädin tus­kin omat eläk­keen­sä, opin­ton­sa ja ter­veys­pal­ve­lun­sa. Net­to­mak­sa­ja löy­tyy muu­al­ta, joka taas hyö­tyy kou­lu­te­tus­ta väes­tös­tä ja tur­val­li­ses­ta ympä­ris­tös­tä. Lisäk­si “pum­mien tuloau­to­maat­ti” tulee hal­vak­si ver­rat­tu­na sii­hen, että ne jou­tui­si­vat varas­ta­maan ruo­kan­sa, vaat­teen­sa jne… polii­si, oikeus, (van­ki­lan kulut hen­ki­löä koh­den jo yksis­tään isom­mat kk, mitä sos­sus­ta saa).

  14. Argen­tii­na on (wiki­pe­dian mukaan) ollut 1916–1989 yhden vuo­si­kym­me­nen (1930-luvun) kon­ser­va­tii­vien val­las­sa, muu­toin vasem­mis­ton ja soti­las­dik­ta­tuu­rin vaih­del­les­sa. Libe­raa­lit eivät ole olleet kos­kaan vallassa.

    Se, että tiet­ty poliit­ti­nen ideo­lo­gia toi­mii parem­min kuin kan­sal­lis­so­sia­lis­mi, soti­las­dik­ta­tuu­ri tai kom­mu­nis­mi, ker­too yhtä pal­jon tämän ideo­lo­gian toi­mi­vuu­des­ta, kuin luen­neh­din­ta “liik­kuu”, ker­too auton huippunopeudesta.

  15. Kal­le — Yhteis­kun­ta­rau­ha on aika hyvä inves­toin­ti kes­ki­luo­kal­le­kin. Eikä kes­ki­luok­kaa edes oli­si ole­mas­sa ilman hyvin­voin­ti­val­tio­ra­ken­net­ta, ja sii­hen liit­ty­viä tur­via ja etuja.

    Pum­mit ovat niin äärim­mäi­sen häviä­vän pie­ni osa vero­tu­lo­jen käyt­tö­koh­teis­ta, ettei niis­tä kan­na­ta nok­kiin­sa ottaa. Maan­puo­lus­tus, maa­ta­lous­tuet, mak­su­ton kou­lu­tus ja val­tion­ve­lan korot ovat iso­ja, toki niin on työt­tö­myys­tur­va­kin, mut­ta sii­tä suu­rin osa menee väliai­kai­ses­ti työt­tö­mil­le. Jos Kreik­ka tuos­ta kaa­tuu saat sinä­kin toden­nä­köi­ses­ti sii­tä hyväs­tä osasi.

    Hyö­dyl­li­nen työ­ka­lu löy­tyy verokuitti.fi-osoitteesta.

  16. Yksin­ker­tais­ta­mi­nen tuli­si todel­la tar­pee­seen. Kaik­ki mak­sut samaan yhtälöön.

    Sin­ga­po­ren mal­li on aika kova ter­vey­den­hoi­toon. Vähän ansait­se­vil­la usein sai­ras­ta­vil­la ei ole kivaa.

    Pitäi­si­kö ansio­si­don­nai­set eläk­keet ja työt­tö­myys­kor­vauk­set toteut­taa nykyi­sen tasoi­si­na? Perus­tu­lon ja (jos saan lisä­tä,) työn­saan­ti­ta­kuun kans­sa voi­si har­ki­ta myös ansio­si­don­nais­ten pois­ta­mis­ta / jät­tä­mis­tä vapaa­eh­toi­sik­si vakuu­tuk­sik­si. Onko perus­tel­tua, että rik­kai­ta hyy­sä­tään elä­keiäs­sä parem­min kuin köy­hiä? Jos rik­kaat halua­vat tul­la hyy­sä­tyik­si, he voi­si­vat ottaa eläk­keen vapail­ta mark­ki­noil­ta. Tai halu­tes­saan he voi­si­vat kerä­tä elä­ke­tur­vaa pank­ki­ti­lil­leen. Sama työt­tö­myys­kor­vauk­sis­ta. Ammat­tiyh­dis­tyk­set voi­si­vat aut­taa. Vai onko ole­mas­sa jokin peri­aa­te, joka edel­lyt­tää val­tion toteut­ta­vat nuo etuu­det ansio­si­don­nai­si­na myös puh­taal­ta pöy­däl­tä lähdettäessä?

    1. Juho Laa­tu
      Luu­len, että ter­veil­le suu­ri­tu­loi­sil­le sopi­si hyvin, että koko pakol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä lak­kau­te­taan ja jokai­nen mak­saa eläk­keen­sä itse.

  17. Hyvin­voin­ti­val­tios­sa on pal­jon hyvää, mut­ta en ole var­ma, onko Argen­tii­nan tari­na hyvä todis­te sii­tä. Muis­taak­se­ni sen suh­teel­li­sen köyh­ty­mi­sen taus­tal­la on ollut lähin­nä eriar­voi­suut­ta, sii­tä kum­mun­nut­ta popu­lis­mia ja huo­noa talous­po­li­tiik­kaa. Argen­tii­na oli­si voi­nut olla pal­jon tasa-arvoi­sem­pi ja pal­jon nopeam­min kas­va­va maa, jos siel­lä oli­si hoi­det­tu talout­ta vaik­ka­pa Nal­le Wahl­roo­sin opein (vero­tet­tu maa­omai­suut­ta, avat­tu talout­ta mark­ki­na­kil­pai­lul­le, puret­tu jul­ki­sia mono­po­le­ja, varot­tu elä­mäs­tä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la yli varo­jen­sa). No nyt joku tie­tys­ti sanoo, että se juu­ri oli­si ollut sitä hyvin­voin­ti­val­tion rakentamista…

    1. Hyvin­voin­ti­val­tios­sa on pal­jon hyvää, mut­ta en ole var­ma, onko Argen­tii­nan tari­na hyvä todis­te sii­tä. Muis­taak­se­ni sen suh­teel­li­sen köyh­ty­mi­sen taus­tal­la on ollut lähin­nä eriar­voi­suut­ta, sii­tä kum­mun­nut­ta popu­lis­mia ja huo­noa talouspolitiikkaa.

      Eikö tuo ole vähän sama asia? Hyvin­voin­ti­val­tion voi­ma on juu­ri sii­nä, että se pitää tuloe­rot koh­tuul­li­si­na ja antaa mah­dol­li­suuk­sia kai­kil­le ja tätä kaut­ta myös yhteis­kun­nal­li­nen luot­ta­mus kasvaa.

  18. Työ­nan­ta­jil­le taas ei käy, että luo­pui­sim­me ”yksi­tyi­sis­tä” työ­elä­keyh­tiöis­tä ja siir­tyi­sim­me val­tiol­li­seen eläkejärjestelmään.’

    Ei se tai­da käy­dä työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen­kään edus­mie­hil­le jot­ka pää­se­vät noi­ta mie­let­tö­män suu­ria elä­ke­ra­has­to­ja (tai­taa olla nyky­ään pal­jon yli 100 mil­jar­dia euroa) hal­lin­noi­maan. Ja nii­den rahas­to­jen hal­lin­noi­jal­le ker­tyy pal­jon val­taa ja lisäk­si sii­tä mak­se­taan hyviä palk­kioi­ta. Kuka nyt sel­lai­sis­ta luopuisi.

  19. Eikö­hän Argen­tii­nan hei­kom­pi kehi­tys joh­du lähin­nä elin­kei­no­ra­ken­teen eri­lai­suu­des­ta. Suo­mi teol­lis­tui kovaa vauh­tia, hyvin­voin­ti­val­tio oli ehkä enem­män­kin moni­mut­kai­nen seu­raus/­syy-syk­ky­rä kuin yksioi­koi­ses­ti vau­rau­den syy.

  20. Onko USA hyvin­voin­ti­val­tio? USA on nyt pal­jon rik­kaam­pi kuin Suo­mi ja on sitä myös 50 vuo­den päästä.

  21. Kat­se­lin noi­ta ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­tei­ta EU:ssa
    Kes­kiar­vot ovat rei­lus­ti alle 50% ja monis­sa mais­sa 55–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te on vain 25–30% luokkaa.

    Työt­tö­myy­des­tä ei voi­da sanoa mitään var­maa, sil­lä ikään­ty­neet ovat myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä ja hei­tä ei enää las­ke­ta työttömiksi.

    Viral­li­ses­ti ei uskal­le­ta puhua ikään perus­tu­vas­ta kohtaanto-ongelmasta;Työnantajien kys­ny­tä koh­di­tuu 25–45-vuotiaisiin, mut­ta tar­jol­la on run­saas­ti alle 25-vuo­tias­ta ja yli 45-vuo­tias­ta työvoimaa

    Ikä­syr­jin­tä ei ole vain suo­ma­lai­nen ongel­ma se on koko EU:n ongel­ma eikä sitä rat­ko­ta elä­kei­kää korottamalla

  22. Ode
    Popu­lis­mil­la ja hyvin­voin­ti­val­tiol­la ei ole mitään yhteistä.

    No mitäs muu­ta dema­rei­den hai­hat­te­lut TK-mak­su­jen pois­ta­mi­ses­ta ovat kuin hyvin­voin­ti­val­tioon liit­ty­vää populismia? 

    Sama­ten perus­suo­ma­lais­ten popu­lis­mi perus­tuu jon­kin mys­ti­sen wan­han hywän ajan hywin­voin­ti­val­tion jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen. Sem­moi­sen, jos­sa björnwahl­roo­sit vero­tet­tiin hen­gil­tä ja val­tio taka­si työn, toi­meen­tu­lon ja kaik­ki palvelut.

    Kyl­lä mil­jar­dien lupaa­mi­nen sin­ne ja tän­ne ensi vaa­li­kau­del­la, kun­han vain äänes­tät­te mei­tä, samaan aikaan kun val­tio vel­kaan­tuu kovaa tah­tua on popu­lis­mia, jos se ei sisäl­lä mitään reaa­lis­ta ehdo­tus­ta sii­tä, kuin­ka hom­ma rahoitetaan. 

    Tai­taa dema­rei­ta hir­vit­tää gal­luplu­vut, joten hei­kä­läi­sil­le on tulut paniik­ki ja ilmaan pitä ävä­hän ripo­tel­la mil­jar­dien lupauksia.

    1. Popu­lis­mil­la ja hyvin­voin­ti­val­tiol­la ei ole mitään yhteistä.

      Sama­ten perus­suo­ma­lais­ten popu­lis­mi perus­tuu jon­kin mys­ti­sen wan­han hywän ajan hywin­voin­ti­val­tion jälleenrakentamiseen.

      Olim­me­ko jos­tain eri mieltä?

  23. Oli­si­ko mil­lään tavoin jär­ke­vää, jos sosi­aa­li­tur­va saa­tai­siin perus­re­mont­tiin vai­heit­tain: jokai­nen 18 vuot­ta täyt­tä­vä lii­tet­täi­siin uuteen jär­jes­tel­mään, ja lisäk­si jokai­nen talous voi­si vapaa­eh­toi­ses­ti liit­tyä sii­hen. Vas­tai­si vähän yli­opis­to­jen tutkintouudistusta.

    Aluk­si tie­tys­ti mak­set­tai­siin enem­män, kos­ka hyö­ty­jät siir­tyi­si­vät uuteen ja kär­si­jät jäi­si­vät van­haan, mut­ta lopul­ta kaik­ki oli­si­vat uudes­sa jär­jes­tel­mäs­sä. Kuin­ka­han kau­an meni­si, että uuden jär­jes­tel­män hyö­dyt kas­vai­si­vat niin suu­rik­si, että ne kom­pen­soi­si­vat van­haan jää­nei­den hai­tat? Kos­ka uudes­ta jär­jes­tel­mäs­tä hyö­tyi­si­vät juu­ri nuo­ret, ei lie­ne eriar­vois­ta­va­kaan, että nuo­ret pak­ko­lii­te­tään sii­hen. Moni voi­si halu­ta liit­tyä ihan vain jo sik­si­kin, että uusi oli­si niin sel­keä ja järkevä.

  24. Sin­ga­po­ren mal­li kuu­los­taa hyvältä.
    Argen­tii­nan mal­li kuu­los­taa huonolta.
    USA:n mal­lin ´paras­ta ennen´ aika lie­nee ohitse.
    Ja vakuu­tuk­sis­sa on jo hait­ta-asteen mukai­nen kor­vaus eli jal­ka­pro­tee­si ei estä työntekoa.

  25. Uut­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta raken­ne­taan jo. Perus­kou­luis­sa työs­ken­te­le­vät kou­lup­sy­ko­lo­git ja kou­lu­ku­raat­to­rit tule­vat var­hai­sel­la puut­tu­mi­sel­laan ehkäi­se­mään nuor­ten syr­jäy­ty­mis­tä. Rikol­li­suus tulee vähe­ne­mään. Tämän lisäk­si nuo­ri suku­pol­vi on eko­lo­gi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti tie­toi­sem­pi ver­rat­tu­na nyt eläk­keel­le siir­ty­vään pol­veen. Eli­nym­pä­ris­töm­me tulee paran­tu­maan. Vie­lä kun per­heen roo­li yhteis­kun­nan tär­keim­pä­nä perus­yk­sik­kö­nä saa­tai­siin palautettua.

  26. Lyö­dään nyt vähän alus­ta­via luku­ja pöy­tään, kun perus­tu­lo­mal­lia jat­ku­vas­ti epäil­lään niin käsit­tä­mät­tö­män kalliiksi.

    Wiki­pe­dian mukaan sosi­aa­li­me­not v. 2005 oli­vat 6833 euroa per nenä. Tämä on siis noin 570 euroa kuu­kau­des­sa. Jos sosi­aa­li­me­not muu­te­taan suo­raan perus­tu­lok­si, niin muut­ta­mat­ta yhtään mitään muu­ta, se tar­koit­tai­si 570 euron perustuloa.

  27. > Luu­len, että ter­veil­le suu­ri­tu­loi­sil­le sopi­si hyvin, että koko pakol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä lak­kau­te­taan ja jokai­nen mak­saa eläk­keen­sä itse.

    En tar­koit­ta­nut, että jokai­nen mak­sai­si eläk­keen­sä itse, vaan että jokai­nen mak­sai­si kai­kil­le taat­ta­van ja kaik­kien yhtei­ses­ti mak­sa­man perus­e­läk­keen pääl­le tule­vat yli­mää­räi­set eläk­keen­sä itse (tai vakuut­tai­si itsen­sä). Tar­koi­tus oli siis ennem­min­kin vapaut­taa muu yhteis­kun­ta rik­kai­den eläk­kei­den (ja työt­tö­myys­kor­vaus­ten) mak­sa­mi­ses­ta kuin vapaut­taa rik­kaat mui­den eläk­kei­den maksamisesta.

    Kysy­mys on siis sii­tä, onko oikein, että yhteis­kun­ta jör­jes­tää rik­kail­le parem­man koh­te­lun (kor­keat eläk­keet, suu­ret työt­tö­myys­kor­vauk­set) kuin köy­hil­le, vai pitäi­si­kö kai­kil­le tuot­taa samat pal­ve­lut? Puh­taal­ta pöy­däl­tä läh­te­mi­nen antaa mah­dol­li­suu­den valita.

  28. Samal­ta ter­veys­ti­lil­tä otet­tai­siin myös työt­tö­myys­kor­vauk­set ja eläk­kei­den ansio­si­don­nai­nen osuus.

    Täl­löin työt­tö­myys jäi­si alhai­sek­si, elin­ta­vois­ta kan­nat­tai­si pitää huol­ta, vero­tus jäi­si alhai­sek­si ja ter­veys­ti­lil­le tai omaan lom­pak­koon voi­si pääs­tää suu­rem­man osan tuloista.

    Ensin Mus­so­li­nin Ita­lia ja sit­ten Hit­le­rin Sak­sa oli­vat maa­il­man joh­ta­vat hyvin­voin­ti­val­tiot. Ita­lia oli myös Län­si-Euroo­pan joh­ta­va teol­li­suu­den sosia­li­soi­ja, Sak­sa­kin toteut­ti suun­ni­tel­ma­ta­lou­den ja sään­te­li hin­to­ja jne. Argen­tii­na kopioi näi­tä vain osittain.

    Pol­ku­riip­pu­vuu­den lisäk­si ongel­ma on “jul­ki­sen valin­nan teo­rias­sa”. Vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vien tilk­ku­täk­ki­tu­kien puo­les­ta on näet hel­pom­pi loba­ta: kan­sa ei tajua valit­taa, kun polii­ti­kot anta­vat lob­ba­reil­le periksi. 

    Samas­ta syys­tä maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mäm­me on niin moni­mut­kai­nen, että vain kak­si suo­ma­lais­ta sen taju­aa kun­nol­la, molem­mat MTK:sta. Jos arvos­te­let tukia, vas­taa­vat: “Arvos­te­li­ja ei sel­väs­ti­kään ole ymmärtänyt…”

  29. Minus­ta hyvin­voin­ti­val­tion raken­ta­mi­ses­sa mer­kit­tä­vä ongel­ma on se, että perus­kou­lus­sa ope­tet­ta­vis­ta asiois­ta ei ole isol­le osal­le poru­kas­ta juu­ri mitään hyö­tyä. Jos nii­den asioi­den oppi­mi­nen ei hei­tä kiin­nos­ta tai heil­lä on oppi­mi­ses­sa vai­keuk­sia, yhteis­kun­ta antaa vah­van vies­tin, ettei hei­dän tai­to­jaan myös­kään kaivata. 

    Työ­hän on lähes mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sitä, että ihmi­nen tekee jotain, jos­ta on muil­le ihmi­sil­le hyö­tyä (ja muut sit­ten anta­vat sii­tä vas­ta­pal­ve­luk­sia tai rahaa). Ja jokai­nen pys­tyy teke­mään jotain, jos­ta on muil­le hyötyä.

    Joku voi esi­mer­kik­si olla hyvä suus­taan (ker­too haus­ko­ja jut­tu­ja ja on ns. luo­kan pel­le). Jos hän­tä eivät kou­lu­asiat kiin­nos­ta tai hänel­lä on oppi­mis­vai­keuk­sia, hänes­tä tulee toden­nä­köi­ses­ti ali­suo­rit­ta­ja eikä hän vält­tä­mät­tä pää­se mihin­kään jär­ke­vään työ­uraan kiin­ni. Sen sijaan hänes­tä voi­si tul­la maa­il­man­luo­kan myyntimies.

    Kun tuo kou­lu­tus­jär­jes­tel­män asen­ne kor­ja­taan, ei juu­ri­kaan tar­vit­se olla huo­lis­saan “sosi­aa­li­pum­meis­ta”.

  30. Kyl­lä oli­si jo aika joten­kin mää­ri­tel­lä “Poh­jois­mai­nen hyvinvointivaltio”.

    Mää­ri­tel­mäk­si ei rii­tä, että se on tämä nykyi­nen, joka on api­noi­tu Ruot­sin sosia­lis­teil­ta kyl­män sodan aikana.

    Olem­me­ko jou­tu­neet ns. “Tuk­hol­ma-syndroo­man” uhriksi? 

    Täs­sä ruot­sa­lai­sen kan­san­ko­ti-idean pant­ti­van­gik­si jou­tu­nut Suo­mi rupe­aa ymmär­tä­mään ja iden­ti­fioi­tu­maan kaap­paa­jan­sa kans­sa. Sil­loin onkin mene­tet­ty oma itse­näi­nen päätöksentekokyky.

    Ruot­sin, nyt jo hylät­ty kan­san­ko­ti-idea raken­net­tiin Suo­men soti­lai­den selän taka­na ja vie­lä teke­mäl­lä nyt tie­dos­sa ole­va salai­nen Nato-sopimus.

    Samal­la hui­jat­tiin kaik­kia ole­mal­la muka­mas puo­lu­ee­ton, räh­jää­mäl­lä tas­a­puo­li­ses­ti var­sin­kin USAn kanssa.

    Oli­si var­maan aika jo räjäyt­tää tämä­kin myyt­ti tai­vaan tuu­liin, sil­lä se on kotoi­sin toi­ses­ta maa­iman­ti­lan­tees­ta ja Tukholma-syndroomasta.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka tekee rehel­lis­tä kaup­paa myös ruot­sa­lais­ten kanssa.

  31. Juho Laa­tu:

    Tar­koi­tus oli siis ennem­min­kin vapaut­taa muu yhteis­kun­ta rik­kai­den eläk­kei­den (ja työt­tö­myys­kor­vaus­ten) mak­sa­mi­ses­ta kuin vapaut­taa rik­kaat mui­den eläk­kei­den maksamisesta.

    Kysy­mys on siis sii­tä, onko oikein, että yhteis­kun­ta jör­jes­tää rik­kail­le parem­man koh­te­lun (kor­keat eläk­keet, suu­ret työt­tö­myys­kor­vauk­set) kuin köy­hil­le, vai pitäi­si­kö kai­kil­le tuot­taa samat palvelut?

    Toi­han on vähän niin­ku oppi­kir­jae­si­merk­ki vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­ses­ta muotoilusta!

  32. Sweet dreams. Olen pit­käl­ti samaa miel­tä koko kir­joi­tuk­ses­ta. Täs­tä olen 100% samaa mieltä:

    Sosi­aa­li­tur­vaa on raken­net­tu tilk­ku­täk­ki­pe­ri­aat­teel­la niin moni­mut­kai­sek­si, ettei sitä hal­lit­se enää kukaan. Se on täyn­nä epä­joh­don­mu­kai­sia kan­nus­tei­ta, jot­ka ovat syn­ty­neet alun­pe­rin täy­sin vahingossa”

    Perus­tu­lo rat­kai­si­si aika pal­jon. Eri­tyi­sen idioot­ti­mai­sia ovat nuo eri­lai­set “ansain­ti­kiel­lot” jot­ka tiput­ta­vat jon­kun tuen nol­laan jos kan­sa­lai­nen röyh­keyk­sis­sään menee ja tie­naa omaa rahaa.

    Sin­ga­po­ren mal­lia voi­si ehkä kehit­tää siten että jokai­sel­ta läh­ti­si auto­maat­ti­ses­ti tiet­ty tasa­pro­sent­ti, esim. 1,5% tms., tulois­ta. Eikä tasa­sum­ma. (Vai oli­ko se jo noin?) Pro­sen­tin pysy­mis­tä sie­det­tä­vä­nä aut­tai­si kun lää­kä­rei­tä kou­lu­tet­tai­siin riit­tä­väs­ti. (Täs­sä­hän sai haaveilla?) 

    Noin ylei­ses­ti hyvin­voin­ti­val­tion säi­ly­mi­sel­le kriit­tis­tä on enem­mis­tön luot­ta­mus sys­tee­min edes jon­ki­nas­tei­seen oikeu­den­mu­kai­suu­teen. Sit­ten kun kes­ki­luo­kan perus­in­si­nöö­rit ovat bar­ri­kaa­deil­la, pitäi­si ehkä huo­les­tua. Kts. OWS liike…

  33. Hyvin­voin­ti­val­tiol­la voi­daan tar­koit­taa kah­ta, toi­sis­taan eril­lis­tä ja usein ris­ti­rii­tais­ta yhteis­kun­nal­lis­ta mal­lia. Yksi, ja ehkä ylei­sin Suo­mes­sa esi­tet­ty, on suo­ma­lai­sen vasem­mis­to­po­pu­lis­min mal­li, jos­sa pai­no­te­taan “pal­ve­lui­ta” ja toi­nen on tulon­jaol­li­nen mal­li. Tulon­jaol­li­suu­den koros­ta­mi­nen on enem­män “libe­raa­li”, ja kos­ka Osmo koros­taa omis­sa kir­joi­tuk­sis­saan sitä, niin en nyt sii­hen puutu.

    Pal­ve­lu­mal­lin osal­ta aina­kin minul­le on joten­kin aina jää­nyt kui­ten­kin epä­sel­väk­si mitä ne pal­ve­lut ovat? Olen pää­tel­lyt, että niil­lä tar­koi­te­taan ter­veys­pal­ve­lui­ta ja ehkä jul­kis­ta lii­ken­net­tä, kou­lua, polii­sia tms., mut­ta vasem­mis­to koros­taa yksit­täis­ten pal­ve­lu­jen sijaan aina sen tär­keyt­tä, että vero­ja pitää aina nos­taa. Tätä en ole oikein kos­kaan ymmär­tä­nyt mis­tään suun­nas­ta. Tai no, kai se on joten­kin niin, että jos yksi­tyi­set kil­pai­li­jat vero­te­taan hen­gil­tä, niin jul­kis­ten taho­jen on pak­ko hoi­taa bus­si­lii­ken­ne jne, mut­ta en ole kos­kaan ymmär­tä­nyt että mik­si tämä on “hyvin­voin­tia”.

  34. Onko USA hyvin­voin­ti­val­tio? USA on nyt pal­jon rik­kaam­pi kuin Suo­mi ja on sitä myös 50 vuo­den päästä.”

    Ei hyvivointivaltio=rikas val­tio, onko Kii­na hyvin­voin­ti­val­tio? Sau­di Ara­bia? Mul­kvis­ta­nis­sa voi­si olla 10000100 (kym­me­nen­mil­joo­naa­sa­ta) asu­kas­ta. 10000000 joil­la oli­si vuo­si­tu­lo 2k€ ja 100 joil­la oli­si vuo­si­tu­lo 300G€. Se oli­si rikas val­tio, kes­ki­tu­lo yli 30k€ per nassu.

  35. Elä­ke­va­kuu­tuk­sis­sa Ilma­ri­nen ja Var­ma oli­si syy­tä jakaa kum­pi­kin kah­teen kol­meen pie­nem­pään yhtiöön.

    Vaik­ka suu­ret sijoit­ta­jat ovat tehok­kaam­pia kuin toi­set, elä­ke­si­joi­tus­yh­tiöis­sä ris­kin hajaut­ta­mi­nen hal­lit­ta­vaan koko­luok­kaan on hyvä asia.

    Elä­keyh­tiöit ja ‑sää­tiöt tuo­toil­laan muo­dos­ta­vat poo­lin, jos­sa elä­ke­ku­lut tasas­taan. Käy­tän­nös­sä myös voi­tot ja tap­piot. Kah­den suu­ren domi­nans­si joh­taa ris­kin keskittymiseen.

    Noin ylei­ses­ti kan­nat­taa muis­taa, että Suo­men kan­sal­li­nen yksi­mie­li­syys ja ylpeys koh­dis­tuu 1860-luvul­la alka­nee­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään, joka mah­dol­lis­taa meri­to­kraat­ti­sen sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den, ja jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon, jos­sa ihmi­set ovat tasa-arvoi­sia ihmisinä.
    Koh­tuul­li­sen jul­ki­nen infra on ehkä kol­mas kan­sal­li­sen yksi­mie­li­syy­den kohde.

    Oppois­tio-popu­lis­tist vs hal­li­tus kes­kus­te­lus­sa tämä kon­se­nus­poh­ja hel­pos­ti unoh­tuu lil­lu­kan­var­sien alle.

  36. OS:

    Oikeis­to­li­be­raa­lin kans­sa voi tul­la ehkä pien­tä kinaa para­met­rien aset­ta­mi­ses­ta. Täl­lai­ses­ta mal­lis­ta saa niu­koil­la para­met­reil­la hyvin oikeis­to­lai­sen ja run­sail­la lähes kommunistisen. 

    Minul­le aina­kin riit­täi­si (alku­vai­hees­sa) se, että läh­det­täi­siin sii­tä, ettei meno­ja ole varaa enää kas­vat­taa vaan ennem­min pitäi­si pysäyt­tää val­tion ja kun­tien vel­kaan­tu­mi­nen. Lop­pu­tu­los voi toki näyt­tää mones­ta vasem­man­lai­dan kom­men­toi­jas­ta ehkä kovas­ti­kin oikeis­to­lai­sel­ta, mut­ta rehel­li­ses­ti kysyt­ty­nä — onko meil­lä muu­hun varaa (ts. leik­kauk­set ovat edes­sä nykymallissakin)?

    Joka tapauk­ses­sa jär­jes­tel­män sel­kiyt­tä­mi­nen mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tai­sek­si ja ihmis­ten omien vai­ku­tus- ja valin­ta­mah­dol­li­suuk­sien lisää­mi­nen oli­si toteu­tues­saan jo niin mer­kit­tä­vä asia, että sitä oli­si syy­tä kan­nat­taa poliit­ti­ses­ta kat­san­to­kan­nas­ta huolimatta.

  37. Ruot­sin, nyt jo hylät­ty kan­san­ko­ti-idea raken­net­tiin Suo­men soti­lai­den selän taka­na’ (sep­po Korppoo)
    Kyl­män Sodan aika­na ainoat maat, jot­ka käyt­ti­vät puo­lus­tuk­seen enem­män rahaa per capi­ta kuin Ruot­si oli­vat super­val­lat ja Israel. Par­haim­mil­laan Ruot­sil­la oli maa­il­man nel­jän­nek­si suu­rim­mat ilma­voi­mat. Suo­men kor­pi­so­tu­reil­la ei ollut mitään roo­lia Ruot­sin puolustussuunnitelmissa.
    Ruot­sil­la oli ennen varaa sekä ase­va­rus­te­luun että hyvin­voin­ti­val­tioon. Nyt ei tun­nu ole­van varaa kum­paan­kaan. Mihin ne rahat ovat hävinneet?

  38. Ter­vey­den­huol­toon kulu­vien raho­jen ja saa­vu­tet­ta­vien tulos­ten (eli­ni­kä) mukaan mitat­tu­na Suo­mes­sa ter­vey­den­huol­to on (OECD-ryh­mäs­sä) hal­paa ja eli­ni­kä hie­man kes­kiar­voa pidempi. 

    Erin­omai­sen mie­len­kiin­toi­nen ver­tai­lu osoitteessa

    http://baselinescenario.com/2011/11/07/our-health-care-system-compared/?utm_source=feedburner&utm_medium=email&utm_campaign=Feed%3A+BaselineScenario+%28The+Baseline+Scenario%29

  39. Perus­tu­lo rat­kai­si­si aika pal­jon. Eri­tyi­sen idioot­ti­mai­sia ovat nuo eri­lai­set “ansain­ti­kiel­lot” jot­ka tiput­ta­vat jon­kun tuen nol­laan jos kan­sa­lai­nen röyh­keyk­sis­sään menee ja tie­naa omaa rahaa.”

    Perus­tu­lo ei rat­kai­se byro­kra­tiaon­gel­maa, jos sen taso on sitä mitä on esi­tet­ty eli asu­mis­tuet, sos­sun avus­tuk­set etc säi­ly­vät kuten ennekin.
    Sos­su­jo­no vähän lyhe­nee mut­ta muu tuki­by­ro­kra­tia säi­lyy entisellään.

    Eikä tuo­ta perus­tu­lon tilit­tä­mi­nen­kään niin yksin­ker­tai­nen ole kuin uskotellaan

  40. Kal­le: “Mitä me olem­me teke­mäs­sä EU:n ja ehkä koko maa­il­man kor­keim­mal­la veroasteella? ”

    Pöh, Suo­men veroas­te on yleen­sä ollut hyvää euroop­pa­lais­ta kes­ki­ta­soa ja kau­ka­na himo­ve­rot­ta­jis­ta. Tosin ei ne himo­ve­rot­ta­vat maat mitään hyvin­voin­nin sau­di-ara­bioi­ta ole, lähin­nä siis Skandinavia.

    Juge: “USA on nyt pal­jon rik­kaam­pi kuin Suo­mi ja on sitä myös 50 vuo­den päästä.”

    Pah, todel­li­suu­des­sa Suo­mi on otta­nut USA:aa kiin­ni hitaas­ti mut­ta var­mas­ti vuo­si­kym­me­niä ja men­nyt ohi­kin tosin ilman osto­voi­ma­pa­ri­teet­tia. Tren­din jat­kues­sa ja tehok­kuu­den kehit­tyes­sä USA:aa parem­min men­nään jos­sain vai­hees­sa ohi. No, voi­han se tren­di kään­tyä­kin, mut­ta sit­ten pitää argu­men­toi­da kään­ty­mi­sen syis­tä, ei heit­tää vir­heel­li­siä faktoja.

    Point­ti­ni on, että sel­väs­ti­kin hyvin­voin­ti­val­tio tuot­taa hyviä tulok­sia jopa talou­del­li­ses­ti. Jopa täl­lai­nen puo­li­nai­nen, alhai­sel­la vero­tuo­tol­la yllä­pi­det­ty ja vel­kaan­tu­va ver­sio kuin meil­lä on. 

    Syyt­kin tun­ne­taan aika hyvin; aihees­ta on ETLA:n toi­mit­ta­ma yhteis­poh­jois­mai­nen raport­ti. Se kan­nat­taa kai­vaa esiin, jos on ihan ymmy­rä­käi­sen ihmeis­sään sii­tä, mik­si Poh­jois­maat ovat niin monil­la mit­ta­reil­la maa­il­man parhaita.

    Mut­ta eihän se vält­tä­mät­tä näin jat­ku. Sik­si raken­tei­ta kan­nat­taa varo­vas­ti vii­la­ta jat­ku­vas­ti. Varo­vas­ti sik­si, että “jos se toi­mii, älä korjaa”.

    Esi­mer­kik­si kou­lu­lai­tos on jos­sain suh­tees­sa jopa maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sin. Todel­la hälyt­tä­vä tilan­ne, jos­ta pal­jon kukaan ei ole huo­lis­saan. Sen sijaan levi­te­tään myyt­tiä tasa-arvoi­ses­ta koulusta.

    Kun ker­ran val­tio ja kun­nat — “hyvin­voin­ti­val­tio” — eivät pys­ty takaa­maan tasais­ta peli­kent­tää, sal­lit­ta­koon yksi­tyis­kou­lut pal­jon nykyis­tä laa­jem­min. Puret­ta­koon siis hyvin­voin­ti­val­tio, jos se ei kyke­ne tuot­ta­maan hyvinvointia.

    Ongel­ma­na vain on, että ei ole meka­nis­mia, jol­la tuo onnis­tui­si. Demo­kra­tia on hyvin­voin­ti­val­tio­myy­tin pau­lois­sa. Popu­lis­tit­kin näyt­tä­vät mie­luum­min pyr­ki­vän kas­vat­ta­maan kulu­ja kuin karsimaan.

  41. Tie­de­mies:

    Wiki­pe­dian mukaan sosi­aa­li­me­not v. 2005 oli­vat 6833 euroa per nenä

    THL:n sivu­jen mukaan sosi­aa­li­me­not oli vuon­na 2009 jo 9820 €/asukas eli noin 820 €/kk/asukas. Tosin 2009 oli poik­keuk­sel­li­sen huo­no vuosi.

    1. Onko­han nois­sa sama mää­ri­tel­mä. Sosi­aa­li­me­not voi­daan mää­ri­tel­lä niin monel­la taval­la. Toi­ses­sa voi olla asia­kas­mak­sut muka­na ja toi­ses­sa ei.

  42. - — vasem­mis­to koros­taa yksit­täis­ten pal­ve­lu­jen sijaan aina sen tär­keyt­tä, että vero­ja pitää aina nostaa.

    No, jos ote­taan aika­sar­ja vaik­ka Suo­men koko­nais­ve­roas­teen kehi­tyk­ses­tä Suo­men itse­näi­syy­den ajal­ta ja läh­de­tään sen nojal­la päät­te­le­mään, minä ajan­jak­soi­na vasem­mis­to on ollut hal­li­tuk­ses­sa ja minä ajan­jak­soi­na oppo­si­tios­sa, niin päät­te­lys­tä ei tuli­si kyl­lä juu­ri mitään.

    Jos emme kyke­ne las­ke­maan pää­oma­ve­roas­tet­tam­me jär­jel­li­sel­le tasol­le, meil­le käy kuten Argen­tii­nal­le kävi.

    Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa — jos­sa sivu­men­nen sanoen oli juu­ri kym­me­nen vuot­ta val­las­sa kova oikeis­to­hal­li­tus — on progres­sii­vi­nen pää­oma­ve­ro, jon­ka perus­ve­roas­te on Suo­men 28 %, mut­ta kor­kein mar­gi­naa­li­ve­roas­te perä­ti 42 %. Täs­tä huo­li­mat­ta Tans­kas­sa on riit­tä­nyt pää­omaa pait­si omaan käyt­töön myös vie­tä­väk­si ulko­mail­le, ja maa on koko EU:n menes­ty­vim­piä talouksia.

    Jos mata­la­ve­rous­ko­vais­ten usko­muk­set pitäi­si­vät paik­kan­sa, niin sil­loin esi­mer­kik­si Ita­lian (pää­oma­ve­ro 12,5 %), Lat­vian (15 %) tai Liet­tuan (15 %) pitäi­si kai par­hail­laan olla pelas­ta­mas­sa talou­del­li­sel­ta peri­ka­dol­ta Sak­saa (26,375 %), Suo­mea (28 %) tai Tans­kaa. Kuten tie­däm­me, asia on kui­ten­kin täs­mäl­leen päin­vas­toin: ainoas­taan jäl­kim­mäi­seen vii­te­ryh­mään kuu­lu­vil­la mail­la on varaa ottaa vas­ta­tak­seen Euroo­pan nykyi­sen talous­krii­sin hoi­to, ja joten­kin kum­mas­ti juu­ri niil­lä on sii­hen ainoi­na varaa, vaik­ka ne ovat nime­no­maan kor­kean vero­tuk­sen maita.

    Jos emme kyke­ne las­ke­maan pää­oma­ve­roas­tet­tam­me jär­jel­li­sel­le tasol­le, meil­le käy kuten Argen­tii­nal­le kävi. Tulo­ve­roas­te tus­kin on se ratkaiseva.

    Kuten kuka tahan­sa oikei­ta ei-spe­ku­la­tii­vi­sia sijoi­tuk­sia ns. reaa­li­ta­lou­teen teke­vä inves­toin­ti­pank­kii­ri tie­tää, mikään veroas­te ei ole rat­kai­se­va. Pää­oman tuot­toon vai­kut­ta­via teki­jöi­tä on kym­me­nen tai kak­si­kym­men­tä, ja vero­tus­ta sivu­aa niis­tä edes etäi­ses­ti vain pie­ni osa. Jos pank­kii­ri tulee hur­raa­maan asiak­kaal­leen, että huhuu, perus­tin­pa rahoil­la­si teh­taan maa­han jos­sa pää­oma­ve­roas­te on NOLLA!!!!, niin hän on kyl­lä pian enti­nen pank­kii­ri, jos ilme­nee, että teh­taan erot­taa omien tuot­teit­ten­sa aio­tus­ta vien­ti­mark­ki­na-alu­ees­ta val­ta­va tul­li­muu­ri — tai teh­taan tar­pei­ta vas­taa­vaa kou­lu­tet­tua työ­voi­maa ei ole tar­jol­la koko maas­sa — tai maan valuu­tan vuo­tui­nen inflaa­tio on 50 % — tai pai­kal­li­nen viran­omai­nen vaa­ti teh­taan toi­mi­lu­vas­ta mil­joo­nien lahjukset.

  43. Onko­han nois­sa sama määritelmä?

    THL:n mää­ri­tel­mä var­maan sel­viis siel­tä nii­den sivuil­ta, Wikin mää­ri­tel­män sel­vit­tä­mi­nen voi olla han­ka­lam­paa. Mut toki vuo­sien 2005 ja 2009 välil­lä voi koh­ta­lai­sen iso ero olla samal­la­kin mää­ri­tel­mäl­lä, kos­ka 2009 oli eri­tyi­sen huo­no vuo­si ja muu­ten­kin noi menot näyt­tää kas­va­neen vuo­si vuo­del­ta tasas­ta tahtia.

  44. Suo­mes­sa on hal­pa ter­vey­den­huol­to, kos­ka hen­ki­lö­kun­nal­la on mata­lat pal­kat ja ihmi­set mak­sa­vat itse pal­jon lääkkeistään.

    http://www.theglobeandmail.com/life/article967836.ece

    So the next time you hear a doc­tor complain about her pay, tell her she should be thank­ful she doesn’t work in Finland.”

    1. Hen­ki­lö­kun­nan huo­nom­mat pal­kat vai­kut­ta­vat ter­vey­den­huol­lon kan­san­tu­lo-osuu­teen noin pro­sent­tiyk­si­kön, joten hal­paa se on sen­kin jäl­keen. Se, miten kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat, ei vai­ku­ta koko­nais­kust­gan­nuk­siin mitään, kos­ka kan­san­tu­lo-osuu­des­sa eri taho­jen menot las­ke­taan yhteen.

  45. Aika lail­la nuor­suo­ma­lais­ten 1998 mal­li. Niuk­ka perus­tu­lo ja sosi­aa­li­tur­va­ti­lit sii­nä­kin. Meil­lä oli vasem­mis­ton mie­lik­si lisäk­si tar­jo­ta perus­tu­lon pääl­le kun­nan orga­ni­soi­maa kan­sa­lais­työ­tä, johon siis ihmi­sel­lä oli­si sub­jek­tii­vi­nen oikeus. Osmol­la on oikeis­ton mie­lik­si net­to­saa­jan peri­aat­teel­li­nen vel­voi­te olla työ­mark­ki­noi­den käytettävissä.

  46. Vapaan kapi­ta­lis­min ja sata­pro­sent­ti­sen sosia­lis­min välil­lä on kah­ta ide­aa­li­mal­lia sekatalouksia.

    Yhdes­sä sosi­aa­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta ja mui­ta hyviä asioi­ta toteu­te­taan val­tio­nyh­tiöin teol­li­suu­des­sa, kun­nan tuot­ta­min jul­ki­sin pal­ve­luin, sää­te­le­mäl­lä työn­te­ki­jän ase­maa loput­to­mil­la ladil­la, edel­lyt­tä­mäl­lä yri­tyk­sil­tä kai­ken­lai­sia mui­ta asioi­ta kuin tuot­taa voit­toa, tuke­mal­la yri­tyk­siä hake­muk­sien perus­teel­la, pitä­mäl­lä luke­mat­to­mat asiat luvan­va­rai­si­na jne. Koti­mark­ki­noi­ta suo­ja­taan tul­lein ja kiintiöin.

    Toi­ses­sa mal­lis­sa talous on mel­kein vapaa, mut­ta ylei­sel­lä kor­keal­la vero­tuk­sel­la mah­dol­lis­te­taan tulon­siir­rot ja jul­kis­ten, kor­kea­ta­sois­ten pal­ve­lui­den rahoi­tus, mut­ta ei vält­tä­mät­tä tuo­te­ta nii­tä itse.

    Ensin mai­nit­tu on tuot­ta­nut sur­keam­pia tulok­sia ja jäl­kim­mäi­set parem­pia kuin sen enem­pää vasem­mis­to­lai­set kuin oikeis­to­lai­set oli­si­vat usko­neet. Libe­raa­lil­le voi olla yllä­tys, kuin­ka kor­kean veroas­teen talous kes­tää, jos se muu­ten on vapaa. Rajan­sa kai­kel­la, ja Ruot­si ilmei­ses­ti kävi sil­lä rajal­la, mut­ta veroas­te on huo­no sosia­lis­min mit­ta­ri. Pal­jon pie­nem­pi­kin mää­rä sosia­lis­mia tyh­män sään­te­lyn muo­dos­sa tuho­aa talou­den ja joh­taa korruptioon.

  47. Tai­taa Wiki­pe­dia käyt­tää ihan omaa mää­ri­tel­mään­sä, kos­ka STM:n rapor­tis­sa sosi­aa­li­me­not per capi­ta on vuon­na 2005 yli 8000 euroa. STM:n ja THL:n tie­dot ilmei­ses­ti samoja.

  48. Nyt vas­ta huo­ma­sin­kin et Wikin luku oli osto­voi­ma­kor­jat­tu, eli sii­nä ver­tail­tiin sosi­aa­li­me­no­ja mui­hin Euroo­pan maihin.

  49. Perus­tu­lo on toi­mi­ma­ton idea, joka pitäi­si jo uskal­taa hau­da­ta. Mil­lai­sen uuden mal­lin te vih­reis­sä loi­sit­te pois­ta­maan hyvin­voin­ti­val­tion ongel­mia, jos luo­pui­sit­te perus­tu­los­ta ja aloit­tai­sit­te puh­taal­ta pöydältä? 🙂

  50. Libe­raa­lil­le voi olla yllä­tys, kuin­ka kor­kean veroas­teen talous kes­tää, jos se muu­ten on vapaa. Rajan­sa kai­kel­la, ja Ruot­si ilmei­ses­ti kävi sil­lä rajal­la, mut­ta veroas­te on huo­no sosia­lis­min mittari.”

    Veroas­teet eivät ole ver­tai­lu­kel­poi­sia , kos­ka jokai­nen maa laa­tii rapor­tin omis­ta lähtökohdistaan

    Esim USA ilmoit­taa veroas­teek­si n 27 % mut­ta val­tion, osa­val­tioi­den net­to­me­not, sisäi­set siir­rot vähen­net­ty­nä, ovat n 6000 mil­jar­dia taalaa
    Kun bkt on n 15000 mil­jar­dia niin edes lähel­le ver­tai­lu­kel­poi­nen veroas­te on 40 %

    Suo­mi taas las­kee mukaan jopa yhdis­tys­ten vapaa­eh­toi­set jäsen­mak­sut esim kirkollisvero

  51. OS:

    Onko­han nois­sa sama mää­ri­tel­mä. Sosi­aa­li­me­not voi­daan mää­ri­tel­lä niin monel­la taval­la. Toi­ses­sa voi olla asia­kas­mak­sut muka­na ja toi­ses­sa ei.

    Ei tai­da olla. Tuo luku sisäl­tää sekä sosi­aa­li- että ter­veys­me­not. Alla v. 2009 menot* luo­kit­tain, ilman asia­kas­mak­su­ja tai siir­to­ja rahas­tois­ta/-ihin, muo­dos­sa tulon­siir­rot + palvelut:

    Terveys/sairaus
    2 219 + 10 815
    Toimintakyvyttömyys
    4 576 + 1 902
    Vanhuus
    16 755 + 2 043
    Lesket
    1 716 + 3
    Perhe/lapset
    2 812 + 2 792
    Työttömyys
    3 738 + 450
    Asuminen
    0 + 852
    Muu sosiaaliturva
    662 + 572
    Hallinto
    1 530
    Pääomakulut
    3 697

    Yhteen­sä 57 134

    Vali­koi­mal­la pel­kät tulon­siir­rot sekä pal­ve­luis­ta tulon­siir­to­jen tapai­set erät (asu­mis­tuet + pikai­ses­ti las­ket­tu­na n. 300 mil­joo­naa mui­ta tukia) sum­ma on 33 630 Me.

    Suo­ma­lais­ta koh­den 6345e, eli 530 e/kk.

    Jos käy­te­tään tuo­ta 9820 e/asukas ‑arvoa, sii­tä las­ke­tul­la 820 eurol­la jokai­sen tuli­si pys­tyä kus­tan­taa omat eri­kois­sai­raan­hoi­ton­sa, päi­vä­hoi­dot jne jne. Kat­soin nuo sen ver­ran nopeas­ti että vir­heet hyvin­kin mahdollisia.

    * http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm

  52. Kal­le 2: “Ensin Mus­so­li­nin Ita­lia ja sit­ten Hit­le­rin Sak­sa oli­vat maa­il­man joh­ta­vat hyvinvointivaltiot.”

    Ensin? Hyvin­voin­ti­val­tion isä ei ole Mus­so­li­ni eikä Hit­ler, vaan Otto von Bis­marck, joka myös toteut­ti aja­tuk­si­aan. Hän­tä ei ylei­ses­ti pidet­ty sosialidemokraattina.

  53. Juho Laa­tu: “Sin­ga­po­ren mal­li on aika kova ter­vey­den­hoi­toon. Vähän ansait­se­vil­la usein sai­ras­ta­vil­la ei ole kivaa.”

    Mis­sä oli­si? Toki on parem­pi olla rikas ja ter­ve kuin köy­hä ja sai­ras, mut­ta Sin­ga­po­ren mal­lis­sa ei tar­vit­se mak­saa sairauskuluja.

  54. Osmo: “Se, miten kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat, ei vai­ku­ta koko­nais­kust­gan­nuk­siin mitään, kos­ka kan­san­tu­lo-osuu­des­sa eri taho­jen menot las­ke­taan yhteen.”

    Jos ihmi­set mak­sa­vat itse enem­män lääk­keis­tään niin se var­mas­ti vähen­tää lää­ke­kus­tan­nuk­sia koko­nai­suu­des­saan. Vali­taan hal­vem­pi lää­ke, jäte­tään lää­ke osta­mat­ta jne.

  55. Perus­tu­los­ta puhut­taes­sa unoh­de­taan mones­ti ne akateemiset(miehet), jot­ka voi­si­vat hypä­tä pois ora­van­pyö­räs­tä perus­tu­lon avul­la. Uskal­lan väit­tää, että eten­kin tek­ni­siä alo­ja opis­kel­leis­sa mie­his­sä on pal­jon sel­lai­sia, joil­le akkaa ei ole löy­ty­nyt. Moni näis­tä mie­his­tä ajat­te­lee, mik­si reh­kiä tur­haan pala­ve­reis­sa yms. kun pie­nem­mil­lä­kin tuloil­la pär­jää yksin.Moni aka­tee­mi­nen pois­tui­si ora­van­pyö­räs­tä teke­mään joy­ain mukavampaa.

  56. Usein käy kateek­si kun kat­soo USAn työt­tö­mien toi­min­taan, kun hei­tä ohjaa­maan ei tar­vi­ta yhtään viran­omais­ta — kuten tääl­lä on.

    Tääl­lä Suo­mes­sa työt­tö­män tulee käy­dä viras­toss­sa ker­ras­ta toi­seen, aina samat lauseet huu­lil­laan. Ja tämä suo­ma­lai­sen työt­tö­myy­den hoi­don a ja o.

    Ja taas on mai­ta jois­sa työt­tö­mien ei tule peleh­tiä muka etsi­vän­sä ole­ma­ton­ta työ­tä. Vaan voi olla työt­tö­myys­tur­vaal­laan vapaa kan­sa­lai­nen työt­tö­myy­des­sään ja pyr­kiä paran­ta­maan ase­maan­sa omil­la toimillaan. 

    Että kun oikea­ta palk­ka­työ­tä ei enää kai­kil­le Suo­mes­sa rii­tä (työ jos­ta ker­tyy työ­elä­ket­tä), niin on se hele­ve­tin höl­möä, että näi­den työt­tö­mien tuli­si ryh­tyä leik­ki­mään ojan­kai­va­ja/-täyt­tä­jä leik­ke­jä — kuten aikoi­naan Rans­kas­sa oli.

    Mut­ta jot­tain tart­tis tehrä”?

  57. Täs­tä on tosin aikaa kym­me­ni­sen vuotta.

    Kysy­mys: Mis­sä Euroo­pan maas­sa on abso­luut­ti­ses­ti kor­kein vero­tus? Ei siis suh­teel­li­nen veroas­te, vaan misää mak­se­taan eni­ten fyrk­kaa jul­ki­sel­le val­lal­le per sierainpari.

    Kat­so­taan, mil­lai­sia vas­tauk­sia saadaan.

  58. Taval­li­nen tek­nik­ko: “Usein käy kateek­si kun kat­soo USAn työt­tö­mien toi­min­taan, kun hei­tä ohjaa­maan ei tar­vi­ta yhtään viran­omais­ta – kuten tääl­lä on.”

    Jaa, mis­tä rahaa sit­ten tulee? Vai tulee­ko mistään?
    Tele­vi­sios­sa toki näy­te­tään ame­rik­ka­lai­sia työt­tö­miä sil­loin täl­löin, kul­jes­ke­le­vat pit­kin katu­ja koko omai­suus ostos­kär­rys­sä, mut­ta toden tot­ta: viran­omais­ta ei näy ohjaamassa.
    Onhan näi­tä Suo­mes­sa­kin, mut­ta ei näy­tä käy­vän kateeksi.

  59. Rogue kir­joit­ti: “Toi­han on vähän niin­ku oppi­kir­jae­si­merk­ki vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­ses­ta muotoilusta!”

    Mal­lis­sa voi vapaas­ti olet­taa, että rik­kai­den vero­ja ja mak­su­ja alen­ne­taan elä­ke­me­ne­tys­ten ver­ran. Näin men­nään jo oikeis­ton puo­lel­le. Mall­li on sää­det­tä­vis­sä eikä siis ota vält­tä­mät­tä kan­taa tulon­ja­koon, vaan vain sii­hen, mitä asioi­ta yhteis­kun­nan tuli­si toteut­taa kai­kil­le pakol­li­se­na. Pakol­lis­ten vähen­tä­mi­nen­kin on muu­ten oikeistolaisuutta.

    1. Juho Laa­tu ilmei­ses­ti esit­tää, että meil­lä ei oli­si muu­ta pakol­lis­ta elä­ke­tur­vaa kuin kan­sa­ne­lä­ke ja tämä oli­si sama kai­kil­le. Ansio­eläk­keen mak­sa­mi­nen oli­si vapaaehtoista.
      Nyky­ti­laan ver­rat­tu­na tämä paran­tai­si rik­kai­den ase­maa, kos­ka nämä­hän eivät nyt saa kan­sa­ne­lä­ket­tä, kos­ka heil­lä on se ansioeläke.
      Kun ansio­eläk­keis­tä puo­let menee työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­siin ja kun toi­set ovat ter­veem­piä kuin toi­set, Juho Laa­dun esi­tys oli­si rik­kail­le ja ter­veil­le hyvin ter­ve­tul­lut, kos­ka kes­ki­mää­rin ter­ve aka­tee­mi­nen ei jou­tui­si mak­sa­maan met­su­rien työkyvyttömyydestä.

  60. Rai­mo K kir­joit­ti: “Toki on parem­pi olla rikas ja ter­ve kuin köy­hä ja sai­ras, mut­ta Sin­ga­po­ren mal­lis­sa ei tar­vit­se mak­saa sairauskuluja.”

    Sin­ga­po­ren mal­lis­sa han­ka­lim­mas­sa ase­mas­sa on ehkä mini­mi­pal­kal­la työs­ken­te­le­vä hen­ki­lö, joka sai­ras­taa juu­ri sen ver­ran, että pal­kas­ta ote­taan koko ajan maks­mi­sum­ma ter­veys­ti­lil­le, joka ei kui­ten­kaan kos­kaan ehdi täyt­tyä ennen seu­raa­vaa sairastumista.

    1. Juho Laa­tu
      Niin­hän meil­lä­kin ote­taan mini­mi­pal­kal­la työs­ken­te­le­väl­tä täy­si mak­su ter­vey­den­hoi­dos­ta. Ero Sin­ga­po­reen on vain sii­nä, että niin ote­taan, vaik­ka hän säi­lyi­si terveenä.

  61. Tho­mas More on kir­joit­ta­nut asias­ta kir­jan vuon­na 1516. Tho­mas Moren teok­sen kreik­ka­lai­nen nimi Uto­pia ker­too pal­jon. Täs­tä var­sin ajan­koh­tai­ses­ta his­to­rias­ta voi­pi lukea lisää vaik­ka­pa tästä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Utopia

  62. Tuli vain mie­lee­ni, kun tääl­lä ihme­tel­lään, mik­si jol­le­kin parem­pi­tu­loi­sel­le pitäi­si mak­saa isom­paa työt­tö­mys­kor­vaus­ta tahi elä­ket­tä, niin ois­ko ehkä syy­nä se, että ovat mak­sa­neet enem­män vero­ja yms?
    Tun­tuu, ettei täl­lä asial­la ole mitään mer­ki­tys­tä joi­den­kin mie­les­tä mihin­kään, eikä se oikeu­ta mihin­kään. Tän logii­kan mukaan kai­kil­le pitää mak­saa sama lik­sa riip­pu­mat­ta työs­tä. Lop­pu­tu­los tos­ta ei kai ole ihan hyvä.
    Tie­dän, ettei saa sanoa, mut­ta joten­kin alkaa kateus sana pyö­riä mie­les­sä. Onhan se niin vää­rin, että joku eko­no­mi saa isom­paa eläkettä/työttömyyskorvausta kuin vaik­ka­pa kadunlakaisija.
    Ehkä joku jos­kus las­ki­si ja ker­toi­si euroi­na varakkaiden/vähemmän varak­kai­den mak­sa­mat eurot, eikä koko ajan puhut­tai­si vain prosenteista.
    En ole vara­kas itse.

    1. MIVa
      Ansio­si­don­nai­ses­sa tur­vas­sa on kyse vakuu­tuk­ses­ta. Aivan samoin kun palo­va­kuu­tuk­ses­sa isom­man talon palos­ta mak­se­taan isom­pi kor­vaus ja pie­nem­män pie­nem­pi, samoin on tulo­jen vakuut­ta­mi­sen osal­ta. Vakuut­ta­mis­ta ei voi estää, mut­ta onko sen olta­va pakollista?

  63. Vih­reä äänestäjä:
    “Kal­le – Yhteis­kun­ta­rau­ha on aika hyvä inves­toin­ti kes­ki­luo­kal­le­kin. Eikä kes­ki­luok­kaa edes oli­si ole­mas­sa ilman hyvin­voin­ti­val­tio­ra­ken­net­ta, ja sii­hen liit­ty­viä tur­via ja etuja.”

    Toi­sin päin: hyvin­voin­ti­val­tio­ta ei ole ole­mas­sa ilman kes­ki­luok­kaa, kos­ka kes­ki­luok­ka sen kus­tan­taa. Kes­ki­luok­ka voi olla kui­ten­kin ilman hyvin­voin­ti­val­tio­ta, toi­saal­ta rik­kai­den verot mene­tet­täi­siin, mut­ta ala­luo­kan elät­täm­ses­tä pääs­täi­siin, ja näin koko­nais­sum­ma oli­si positiivinen.

    Esi­mer­kik­si USA:ssa on kes­ki­luok­ka, mut­ta ei hyvin­voin­ti­val­tio­ta. Mis­sä hyvin­voin­ti­val­tiois­sa ei ole keskiluokkaa?

    Mil­lä perus­teil­la yhteis­kun­ta­rau­ha on hyvä inves­toin­ti kes­ki­luo­kal­le? Kes­ki­luok­ka­han on nettomaksaja.

    Osmo:
    “Popu­lis­mil­la ja hyvin­voin­ti­val­tiol­la ei ole mitään yhteistä.” 

    Wiki­pe­dia: Popu­lism is defi­ned by the Cam­brid­ge dic­tio­na­ry as “poli­tical ideas and acti­vi­ties that are inten­ded to repre­sent ordi­na­ry people’s needs and wishes.”

    Ei kuu­los­ta kovin eri­lai­sel­ta kuin hyvin­voin­ti­val­tio. Hyvin­voin­ti­val­tios­sa autet­ta­vien jouk­ko kat­taa toki suu­rem­man osan ihmi­sis­tä, mut­ta sii­nä se ero sit­ten onkin. Molem­mis­sa ideo­lo­giois­sa yksi­lön talou­del­li­set vas­tuut yhtei­söl­le ase­te­taan yksi­lön oikeuk­sien edel­le. Tämä on jo aika suu­ren mit­ta­luo­kan yhtäläisyys.

  64. Zack:

    Uskal­lan väit­tää, että eten­kin tek­ni­siä alo­ja opis­kel­leis­sa mie­his­sä on pal­jon sel­lai­sia, joil­le akkaa ei ole löy­ty­nyt. Moni näis­tä mie­his­tä ajat­te­lee, mik­si reh­kiä tur­haan pala­ve­reis­sa yms. kun pie­nem­mil­lä­kin tuloil­la pär­jää yksin.Moni aka­tee­mi­nen pois­tui­si ora­van­pyö­räs­tä teke­mään joy­ain mukavampaa

    Var­sin­kaan jos perin­nön kool­la ei ole peril­lis­ten puut­tues­sa mer­ki­tys­tä, voi­han tuon suun­nil­leen teh­dä nyky­ään­kin. Muu­toin tun­tuu joten­kin loo­gi­sem­mal­ta olla enem­män huo­lis­saan pie­ni­palk­kai­sen työ­mo­ti­vaa­tios­ta, jos koko­päi­väi­ses­tä työs­tä ei jää kuus­sa tukiin ver­rat­tu­na mitään tai vaik­ka sata­nen, kuin vaik­ka 4000 € kuus­sa ansait­se­van sin­kun halus­ta vaih­taa tulo­ta­son­sa (nykyis­tä toi­meen­tu­lo­tuen nor­mia alem­paan, ole­tan) perustuloon.

  65. Ode
    Juho Laa­dun esi­tys oli­si rik­kail­le ja ter­veil­le hyvin ter­ve­tul­lut, kos­ka kes­ki­mää­rin ter­ve aka­tee­mi­nen ei jou­tui­si mak­sa­maan met­su­rien työkyvyttömyydestä.

    Teks­tis­tä­si pää­tel­len nyt muut ilmei­ses­ti sub­ven­toi­vat kor­kean työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den aloja.

    Kun met­su­rien työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke menee yhtei­ses­tä pus­sis­ta, met­su­rei­ta on työn kulut­ta­vuu­teen näh­den lii­kaa ja hei­dän palk­kan­sa lii­an pie­ni. Var­mas­ti myös met­su­rei­den palk­ka­vaa­ti­muk­set nousi­si­vat, jos elä­ke­mak­sut nousi­si­vat ja tämä sai­si met­su­rei­ta hakeu­tu­maan muil­le aloil­le ja nos­tai­si palk­ko­ja oikeal­le tasolle. 

    (tie­dän kyl­lä että työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke menee työ­nan­ta­jan mak­suun jos fir­ma on tar­peek­si suu­ri, mut­ta ei tai­da täm­möi­siä fir­mo­ja hir­veäs­ti tuol­la alal­la olla)

  66. Jaa, mis­tä rahaa sit­ten tulee? Vai tulee­ko mistään?
    Tele­vi­sios­sa toki näy­te­tään ame­rik­ka­lai­sia työt­tö­miä sil­loin täl­löin, kul­jes­ke­le­vat pit­kin katu­ja koko omai­suus ostos­kär­rys­sä, mut­ta toden tot­ta: viran­omais­ta ei näy ohjaamassa.”

    USA:ssa kin on työt­tö­myys­kor­vaus, val­tio kerää pal­kas­ta sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja , jot­ka kat­ta­vat pai­kal­li­sen kan­sa­ne­läk­keen, työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen , köy­hien ja van­hus­ten sai­ras­ku­lut , työttömyyskoravuksen.

    Kor­vaus­ta saa 26 viik­koa, mut­ta sitä voi­daan huo­noi­na ailoi­na jat­kaa 52 viik­koon kuten nyt­kin on tehty

  67. Tuon vuo­den jäl­keen apua saa sos­sus­ta asu­mi­seen ja ns food stam­pe­ja eli ruu­an ostokuponkeja.

    Raha ei vain tai­da riit­tää kaik­kil­le eikä sopi­van hal­po­ja asun­to­ja ole tarpeeksi

  68. Osmo:

    Ansio­eläk­keen mak­sa­mi­nen oli­si vapaaehtoista.
    Nyky­ti­laan ver­rat­tu­na tämä paran­tai­si rik­kai­den ase­maa, kos­ka nämä­hän eivät nyt saa kan­sa­ne­lä­ket­tä, kos­ka heil­lä on se ansio­elä­ke.

    Aika alas Ode vetää rik­kau­den rajan. Kan­sa­ne­lä­ket­tä ei nimit­täin saa ollen­kaan jos ansio­elä­ke ylit­tää 1079€/kk (pari­suh­tees­sa olevalla).

    1. Pek­ka. Tuos­sa vapaa­eh­toi­sen lisäe­läk­keen mal­lis­sa kan­sa­ne­lä­ket­tä sai­si (kuten Ruot­sis­sa saa­kin) oli elä­ke mil­lai­nen hyvän­sä. Halusin vain sanoa, että rik­kai­den suur­ten eläk­kei­den kadeh­ti­mi­nen voi joh­taa rat­kai­suun, jos arik­kaat eivät pane pahak­seen lainkaan.

  69. Juho Laa­tu: “pal­kas­ta ote­taan koko ajan maks­mi­sum­ma ter­veys­ti­lil­le, joka ei kui­ten­kaan kos­kaan ehdi täyt­tyä ennen seu­raa­vaa sairastumista.”

    Ter­veys­ti­li voi olla vaik­ka tyh­jä, mut­ta sai­raus­ku­lut korvataan.

  70. Lii­an van­ha: “USA:ssakin on työt­tö­myys­kor­vaus, val­tio kerää pal­kas­ta sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja, jot­ka kat­ta­vat pai­kal­li­sen kan­sa­ne­läk­keen, työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen, köy­hien ja van­hus­ten sai­ras­ku­lut, työttömyyskoravuksen.”

    Jaa että val­tio? Mut­ta kun Taval­li­sen tek­ni­kon väi­te oli, että työ­tön ei edes näe viranomaisia.

  71. Osmo:
    “Popu­lis­mil­la ja hyvin­voin­ti­val­tiol­la ei ole mitään yhteistä.”

    Wiki­pe­dia: Popu­lism is defi­ned by the Cam­brid­ge dic­tio­na­ry as “poli­tical ideas and acti­vi­ties that are inten­ded to repre­sent ordi­na­ry people’s needs and wishes.”

    vts: “Ei kuu­los­ta kovin eri­lai­sel­ta kuin hyvin­voin­ti­val­tio. Hyvin­voin­ti­val­tios­sa autet­ta­vien jouk­ko kat­taa toki suu­rem­man osan ihmi­sis­tä, mut­ta sii­nä se ero sit­ten onkin. Molem­mis­sa ideo­lo­giois­sa yksi­lön talou­del­li­set vas­tuut yhtei­söl­le ase­te­taan yksi­lön oikeuk­sien edel­le. Tämä on jo aika suu­ren mit­ta­luo­kan yhtäläisyys.”

    Jätit huo­miot­ta tär­keän sanan “inten­ded” — popu­lis­mi kuu­los­taa kan­san tah­don toteut­ta­mi­sel­ta, mut­ta kei­not puut­tu­vat. Ja onko popu­lis­mi edes mikään ideologia?
    Ja “yksi­lön talou­del­li­set vas­tuut yhtei­söl­le ase­te­taan yksi­lön oikeuk­sien edel­le” — hie­noa, mut­ta enpä ole kuul­lut per­su­jen puhu­van mis­tään tällaisesta.

  72. Juho Laa­tu:

    Mal­lis­sa voi vapaas­ti olet­taa, että rik­kai­den vero­ja ja mak­su­ja alen­ne­taan elä­ke­me­ne­tys­ten ver­ran. Näin men­nään jo oikeis­ton puo­lel­le. Mall­li on sää­det­tä­vis­sä eikä siis ota vält­tä­mät­tä kan­taa tulon­ja­koon, vaan vain sii­hen, mitä asioi­ta yhteis­kun­nan tuli­si toteut­taa kai­kil­le pakollisena

    Joo tiet­ty voi sää­tää noin. Mä kom­men­toin vaan sitä sun muo­toi­lua, jos­sa vih­jat­tiin et yhteis­kun­ta joten­kin sub­ven­tois rik­kai­ta ja “jär­jes­tää rik­kail­le parem­man koh­te­lun” ku köyhille.

  73. OS, Rogue, MIVa ja Sylt­ty poh­ti­vat sitä suo­si­si­ko tasae­lä­ke ja tasa­työt­tö­myys­kor­vaus rik­kai­ta vai köy­hiä, ja oli­si­ko se vasem­mis­to­lais­ta vai oikeis­to­lais­ta politiikkaa.

    Ehdo­tan että kun tuo­ta mal­lia tes­ta­taan mie­li­ku­vis­sa, ole­te­taan, että eri tulo­luok­kien vero­pro­sen­tit ja mak­sut ase­te­taan niin, että jos kaik­ki rik­kaah­kot ottai­si­vat vakuu­tuk­set, jot­ka takai­si­vat heil­le hei­dän nykyi­set etun­sa, kukaan ei mak­sai­si enem­pää tai vähem­pää kuin nyt. Näin itse kysy­mys tulee sel­vem­min esiin. Tulee­ko val­tion taa­ta köy­hil­le perus­pal­ve­lut ja taa­ta (ja pakot­taa) rik­kail­le hyvät pal­ve­lut, vai riit­täi­si­kö se, että taa­taan vain perus­pal­ve­lut kaikille?

    Rik­kail­la voi­si olla kiin­nos­tus­ta vält­tää mak­sa­mas­ta rahaa val­tion jär­jes­tä­miin ehkä epä­ta­lou­del­li­se­ti toi­mi­viin rahas­toi­hin, ja naut­tia elä­ket­tä myö­hem­min. He voi­vat kat­soa raho­jen ole­van parem­mas­sa tal­les­sa hei­dän omal­la tilillään.

    Köy­hiä taas voi­vat hai­ta­ta pal­jon puhu­tut ökye­läk­keet, joi­ta mak­se­taan jo ennes­tään rik­kail­le. Samoin väi­tet­ty asfalt­ti­po­ru­koi­den (ja mui­den­kin) tapa nos­taa kor­keak­si nos­tet­tua ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­kor­vaus­ta voi ärsyt­tää monia.

    Tasa­kor­vauk­set aina­kin vähen­täi­si­vät täl­lai­sia pel­ko­ja ja kateu­den tun­net­ta molem­piin suuntiin.

    Tiet­ty­jä kor­jauk­sia jär­jes­tel­mään voi teh­dä. Perus­e­lä­ke voi­si olla nykyis­tä kan­sa­ne­lä­ket­tä suu­rem­pi­kin, jos kat­so­taan että pelk­kä kan­sa­ne­lä­ke ei vie­lä takaa riit­tä­vää elin­ta­soa. Kai jär­ke­vä taso oli­si aina­kin kan­sa­ne­lä­ke + edut, joi­ta nyky­jär­jes­tel­mäs­tä voi saa­da pel­kän kan­sa­ne­läk­keen päälle.

    Mut­ta perus­ky­sy­myk­siä siis oli­vat: Onko val­tion teh­tä­vä var­mis­taa, että rikas pysyy rik­kaa­na ja saa naut­tia kor­keas­ta elin­ta­sos­ta eläk­keel­lä­kin? Tar­vit­see­ko rikas enem­män rahaa elä­mi­seen­sä työt­tö­mä­nä olles­saan? Mit­kä oli­si­vat suu­rim­mat hai­tat, jos kai­kil­le taat­tai­siin vain hyvä perus­e­lä­ke ja perus­toi­meen­tu­lo työt­tö­myy­den osues­sa kohdalle?

  74. OS kir­joit­ti: “Niin­hän meil­lä­kin ote­taan mini­mi­pal­kal­la työs­ken­te­le­väl­tä täy­si mak­su ter­vey­den­hoi­dos­ta. Ero Sin­ga­po­reen on vain sii­nä, että niin ote­taan, vaik­ka hän säi­lyi­si terveenä.”

    Ehkä ero one sii­nä, että Sin­ga­po­res­sa kes­ki­kal­lii­seen sai­rau­teen sai­ras­tu­nut mak­saa kai­ken itse, ja Suo­mes­sa kulut mak­se­taan kave­rei­den kans­sa yhdes­sä. Siis vakuu­tus ja yhteis­vas­tuu vs. ei (kes­ki­kal­lii­siin sai­rauk­siin asti). Mak­si­sin­ko vähän koko ajan vai enem­män sit­ten jos sairastun.

  75. Jaa että val­tio? Mut­ta kun Taval­li­sen tek­ni­kon väi­te oli, että työ­tön ei edes näe viranomaisia.”

    En tie­dä, kun en ole ano­nut työt­tö­myys­kor­vaus­ta USA:ssa.Luin vainUSA:n hal­li­tuk­sen sivuil­ta mitä vero­ja ja amk­su­ja kerä­tään ja mil­lai­nen on työttömyysturva

    Mut­ta var­maan siel­lä­kin byro­kra­ti­aa on, mut­ta voi olla ettei se ole sam­na­lis­ta pel­lei­lyä kuin Suomessa

    Esim kun minä ilmoit­tau­duin kor­tis­toon niin työ­to­dis­tuk­ses­ta revit­tiin oitis cv-osa pois ja tär­kein pape­ri amat­ti­tao­dos­ta oli­kin 40 vuot­ta sit­ten suo­ri­teun insi­nöö­ri­tut­kin­non todis­tus. Lisä­opin­not ilman ammat­ti­ni­mi­ket­tä eivät kiinnostaneet

    Uudel­len­kou­lu­tuk­ses­ki esi­tet­tiin levy­sep­pä­hit­saa­jan kou­lu­tus­ta, siis 60 ‑vuo­ti­aan ras­kaan metal­lin hommiin

    Seu­raa­vak­si sit­ten kar­toi­tet­tiin osaa­mis­ta eli kyse­lys­sä piti vas­tat kysymyksiin.Onko minul­la VTT*:n mär­kä­ser­ti­fi­kaat­ti, onko minul­la tuli­työ­lu­pa, onko tak­si­lu­pa, onko bus­si­kort­ti, onko rek­ka­kort­ti etc

    Vir­kai­li­jaa ei kiin­nos­ta­nut mitä oikeas­ti osaan ja mihin voi­sin hakeu­tua ja miten työk­kä­ri oikeas­ti voi­si auttaa

    Suo­men työk­kä­ri on vain suur­ta pel­lei­lyä ja niin­pä se mark­ki­nao­suus työn­vä­li­tyk­ses­sä onkin romahtanut.

    Ilmei­se­ti työk­kä­rin ainoa tar­koi­tus on enää työt­tö­män kyykytys

    Ehkä USA:ssa on paremmin

  76. Juho Laa­tu:

    Mut­ta perus­ky­sy­myk­siä siis oli­vat: Onko val­tion teh­tä­vä var­mis­taa, että rikas pysyy rik­kaa­na ja saa naut­tia kor­keas­ta elin­ta­sos­ta eläk­keel­lä­kin? Tar­vit­see­ko rikas enem­män rahaa elä­mi­seen­sä työt­tö­mä­nä olles­saan? Mit­kä oli­si­vat suu­rim­mat hai­tat, jos kai­kil­le taat­tai­siin vain hyvä perus­e­lä­ke ja perus­toi­meen­tu­lo työt­tö­myy­den osues­sa kohdalle?

    1. En usko et kovin monel­la rik­kaal­la olis mitään sitä vas­taan, et ne sais ite sumplii omat eläk­keen­sä. Vois hoi­taa yksityisestikin.

    2. Var­mas­ti tar­vit­see rikas kes­ki­mää­rin enem­män rahaa elä­mi­seen­sä olles­saan työt­tö­mä­nä ku köy­hä, jos haluu säi­lyt­tää elin­ta­son­sa eikä esim. ruve­ta myy­mään omai­suut­taan. Siks rikas(hyvätulonen) lie­nee myös val­mis mak­sa­maan työt­tö­myys­va­kuu­tuk­ses­taan enem­män ku köyhä.

    3. Vai­kee sanoo mil­la­set olis hyö­dyt ja hai­tat. Ilmei­ses­ti polii­ti­kot on kui­ten­kin pää­ty­ny sel­la­seen tulok­seen, et ihmi­siä täy­tyy suo­jel­la itsel­tään ja lait­taa ne vakuut­ta­maan itel­leen enem­män ku perustoimeentulo.

  77. Olen vaka­van sai­rau­te­ni vuok­si sekä Kelan että Hel­sin­gin sosi­aa­li­toi­men asia­kas. Saan jäl­kim­mäi­ses­tä täy­den­nys­tä toi­meen­tu­lo­nor­mit alit­ta­vaan sai­raus­päi­vä­ra­haa­ni ja asu­mis­tu­kee­ni. Käy­tän­nös­sä Hel­sin­ki mak­saa täy­den­nyk­se­nä run­saat 150 euroa kuukaudelta.

    Kaik­ki asioin­ti tapah­tuu kir­jal­li­ses­ti ja tuki perus­tuu tosit­tei­siin. Nii­den täy­tyy AINA olla pape­ri­muo­dos­sa eikä esi­mer­kik­si pan­kin tilio­te pan­kin sivuil­ta nou­det­tu­na ja säh­kö­pos­tiin lii­tet­ty­nä pdf:nä kelpaa. 

    On myös sat­tu­nut, että “eta­na­pos­til­la” toi­mi­tet­ta­va asia­kir­ja ei ole kel­van­nut, vaan työn­te­ki­jä on pyy­tä­nyt tuo­maan jon­kin tosit­teen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti “pöy­dän lai­dal­le­ni”. Syy­tä tuo­hon menet­te­lyn en tun­ne. Ja asia­kas­han ei edes pää­se tapaa­maan sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka on eris­tet­ty var­ti­jan, terä­so­vien ja pans­sa­ri­la­sien taakse. 

    Kos­ka tulos­tin­mus­te on kal­lis­ta ja on lop­pu­nut­kin jos­kus, mat­kus­tan huo­nos­sa­kin kun­nos­sa olles­sa­ni bus­sil­la sosi­aa­lia­se­mal­le ja tulos­tan pdf:t ylei­sön käy­tös­sä ole­val­la tulos­ti­mel­la ja annan vah­ti­mes­ta­ril­le, joka toi­mit­taa ne edel­leen sosi­aa­li­työn­te­ki­jäl­le. Tämä kos­kee siis mui­ta­kin alun perin säh­köi­siä asia­kir­jo­ja kuin tilio­tet­ta. Mitään asia­kir­jaa — saa­ti koko hake­mus­ta liit­tei­neen — ei voi siis toi­mit­taa säh­köi­se­nä ja sähköpostitse. 

    Suu­rem­pi ihmet­te­lyn aihe on se, että mihin sosi­aa­li­toi­mis­toa minun­kaan koh­dal­la­ni tar­vi­taan? Tuet­ta­vat menot hyväk­sy­tään kaa­va­mai­ses­ti luet­te­lon perus­teel­la ilman sen kum­mem­paa har­kin­taa. Kyl­lä Kela tuon voi teh­dä. Yhtä hyvin hekin ovat terä­so­vien ja var­ti­joi­den ja kaa­va­mais­ten nor­mien­sa suo­jas­sa. Ja pää­se­vät suo­raan asia­kir­joi­hi­ni käsik­si eikä minun tar­vit­si­si toi­mit­taa (pape­ril­la) Kelan pää­tök­siä erik­seen Kelalle.

    Kela on jo myös jon­kin ver­ran kehit­tä­nyt säh­köis­tä asioin­tia ja taval­li­sim­mat tuet voi hakea inter­net-pal­ve­lun kaut­ta. Hel­sin­gin kau­pun­ki (saa­ti pie­nem­mät kun­nat) ei pää­se tuo­hon taa­tus­ti vie­lä 10 vuo­teen, vaan jos olen enää hen­gis­sä 2021, ajan tuol­loin edel­leen­kin bus­sil­la sosi­aa­lia­se­mal­le tulos­te­le­maan säh­köi­siä asia­kir­jo­ja pape­ril­le uni­vor­mui­sen var­ti­jan vah­ties­sa puu­hia­ni. Hän muu­ten on ainoa hen­ki­lö, jon­ka olen Hel­sin­gin kau­pun­gin sosi­aa­li­toi­mes­ta tavan­nut. Ulko­maa­lai­se­na saat­tai­sin­kin luul­la, että sosi­aa­li­toi­men hoi­taa meil­lä joku puo­li­so­ti­laal­li­nen tur­val­li­suus­vi­ran­omai­nen ja että työ vaa­tii lähin­nä vie­te­ri­pam­pun jä kaa­susu­mut­ti­men hallintaa.

  78. Juho Laa­tu: Perus­e­lä­ke voi­si olla nykyis­tä kan­sa­ne­lä­ket­tä suu­rem­pi­kin, jos kat­so­taan että pelk­kä kan­sa­ne­lä­ke ei vie­lä takaa riit­tä­vää elintasoa. 

    Eihän se nyt käy, kos­ka kum­min­kin yksi tai kak­si jon­kun björnwahl­roo­sin koto­na ollut­ta vai­moa sai­si sata­sen tai ehkä jopa kak­si enem­män elä­ket­tä sen mie­hen 10 000 e/kk eläk­keen ja mil­joo­nien sijoi­tus­tuot­to­jen pääl­le. Tämä jos mikä on niin huu­ta­va vää­ryys, ettei tuol­lais­ta saa edes miettiä.

  79. Rai­mo K:
    Osmo:
    “Popu­lis­mil­la ja hyvin­voin­ti­val­tiol­la ei ole mitään yhteistä.”

    Wiki­pe­dia: Popu­lism is defi­ned by the Cam­brid­ge dic­tio­na­ry as “poli­tical ideas and acti­vi­ties that are inten­ded to repre­sent ordi­na­ry people’s needs and wishes.”

    vts: “Ei kuu­los­ta kovin eri­lai­sel­ta kuin hyvin­voin­ti­val­tio. Hyvin­voin­ti­val­tios­sa autet­ta­vien jouk­ko kat­taa toki suu­rem­man osan ihmi­sis­tä, mut­ta sii­nä se ero sit­ten onkin. Molem­mis­sa ideo­lo­giois­sa yksi­lön talou­del­li­set vas­tuut yhtei­söl­le ase­te­taan yksi­lön oikeuk­sien edel­le. Tämä on jo aika suu­ren mit­ta­luo­kan yhtäläisyys.”

    Jätit huo­miot­ta tär­keän sanan “inten­ded” – popu­lis­mi kuu­los­taa kan­san tah­don toteut­ta­mi­sel­ta, mut­ta kei­not puut­tu­vat. Ja onko popu­lis­mi edes mikään ideologia?
    Ja “yksi­lön talou­del­li­set vas­tuut yhtei­söl­le ase­te­taan yksi­lön oikeuk­sien edel­le” – hie­noa, mut­ta enpä ole kuul­lut per­su­jen puhu­van mis­tään tällaisesta.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Nolan_chart

    Popu­lis­mil­la voi­daan vii­ta­ta myös tiet­tyyn tyy­liin argu­men­toi­da ja käyt­tää reto­riik­kaa, mut­ta esi­mer­kik­si tuos­sa Nolan char­tis­sa se kuvaa poliit­tis­ta ideo­lo­gi­aa. Tuos­sa (ideo­lo­gi­ses­sa) mer­ki­tyk­ses­sä sitä näh­däk­se­ni käy­te­tään puhut­taes­sa esi­mer­kik­si per­suis­ta. Sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä myös osmo sitä käytti.

    Kuten Nolan char­tis­ta voi tode­ta, (libe­raa­li) vasem­mis­to (hyvin­voin­ti­val­tio) ja popu­lis­tit jaka­vat toi­sen kah­des­ta mää­rit­tä­väs­tä akselista.

    Intended=tarkoittaa, ei kuu­los­taa. Toi­sek­seen kenen­kä asi­aa popu­lis­tit sit­ten aja­vat, jos eivät taval­lis­ten ihmis­ten? Elii­tin? Ala­luo­kan? Eivät kenenkään?!

    Perus­suo­ma­lais­ten var­jo­bud­je­tis­ta (tämä täyt­tää sel­väs­ti kri­tee­rin “yksi­lön talou­del­li­set vas­tuut yhtei­söl­le ase­te­taan yksi­lön oikeuk­sien edelle”):

    Vero­tus­ta on mie­les­täm­me kehi­tet­tä­vä oikeu­den­mu­kai­sem­paan suun­taan. Olem­me valmiit
    korot­ta­maan kor­kea­tu­lois­ten suo­ma­lais­ten ansio­tu­lo­ve­ro­tus­ta nos­ta­mal­la ylim­män portaan
    mar­gi­naa­li­ve­roa. Lisäi­sim­me myös uuden 5. por­taan poik­keuk­sel­li­sen suu­ri­tu­loi­sia henkilöitä
    var­ten (ns. Wahl­roos-vero). Varal­li­suus­ve­ro tuli­si palaut­taa ja suur­sää­tiöi­den pää­oma­tu­lo­ja tulisi
    verot­taa mal­til­li­ses­ti. Tasa­ve­ro­ke­hi­tys on pysäy­tet­tä­vä las­ke­mal­la ener­gia- ja polttonesteverotusta.”

    Mitä tulee sii­hen, että “yksi­lön talou­del­li­set vas­tuut yhtei­söl­le ase­te­taan yksi­lön oikeuk­sien edel­le” on “hie­noa”, niin se on aivan yhtä tota­li­ta­ris­tis­ta kuin yksi­lön mui­den­kaan oikeuk­sien pol­ke­mi­nen yhtei­sön edun nimissä.

  80. Rogue kir­joit­ti: “Ilmei­ses­ti polii­ti­kot on kui­ten­kin pää­ty­ny sel­la­seen tulok­seen, et ihmi­siä täy­tyy suo­jel­la itsel­tään ja lait­taa ne vakuut­ta­maan itel­leen enem­män ku perustoimeentulo.”

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että yhteis­kun­nan roo­liin kuu­luu “vakuut­taa” kan­sa­lai­set omaa type­ryyt­tään vas­taan. Val­tio var­mis­taa, että kukaan ei putoa tur­va­ver­kois­ta läpi niin, että hänen elä­mi­sen­sä taso putoai­si jon­kun yhdes­sä hyväk­sy­tyn rajan alapuolelle.

    Rik­kai­den kor­ke­aa työt­tö­myys­kor­vaus­ta voi­si yrit­tää perus­tel­la sil­lä, että olet­taes­saan elin­ta­son­sa jat­ku­va ikui­ses­ti kor­kea­na, pal­jon tie­naa­va hen­ki­lö ottaa lii­an pal­jon asun­to­lai­naa. Yllät­täen työt­tö­mäk­si jou­tues­saan hän voi­si jou­tua kadul­le, kun ei enää kyke­ne mak­sa­maan lai­nan kor­ko­ja. Toi­saal­ta hänel­lä pitäi­si peri­aat­tees­sa olla mah­dol­li­suus vaih­taa pie­nem­pään asun­toon, ja lait­taa tuo suu­ri asun­to vaik­ka­pa vuo­kral­le. Mis­sä siis menee raja? Mit­kä ris­kit val­tion tulee vakuut­taa pakol­la kai­kil­le? Onko tuo taso eri­lai­nen rik­kail­le ja köy­hil­le? Riit­täi­si­kö jos yllät­tä­vän työt­tö­myy­den sat­tues­sa val­tio vain var­mis­tai­si tila­päi­sel­lä (takai­sin mak­set­ta­val­la) tuel­la, että rik­kaan­kaan rakas öky­ta­lo ei mene myyn­tiin tila­päi­sen mak­su­ky­vyt­tö­myy­den vuoksi?

  81. Sylt­ty kir­joit­ti: “yksi tai kak­si jon­kun björnwahl­roo­sin koto­na ollut­ta vai­moa sai­si sata­sen tai ehkä jopa kak­si enem­män eläkettä”

    Joo, tämä on yksi perus­on­gel­ma tun­ne­ta­sol­la. Pää­sään­tö voi­si olla se, että ihmi­siä koh­del­laan yksi­löi­nä eikä parei­na. Näin mm. sik­si, että emme halua kan­nus­taa ihmi­siä avioi­tu­maan tai eroa­maan tai pii­lot­te­le­maan suh­det­taan talou­del­lis­ten syi­den vuok­si. Rik­kai­den vero­pro­sent­tia voi vaik­ka korot­taa pro­mil­lel­la, niin nuo sata­set saa­daan nopeas­ti ja hel­pos­ti takaisin.

  82. Juho Laa­tu:
    OS kir­joit­ti: “Niin­hän meil­lä­kin ote­taan mini­mi­pal­kal­la työs­ken­te­le­väl­tä täy­si mak­su ter­vey­den­hoi­dos­ta. Ero Sin­ga­po­reen on vain sii­nä, että niin ote­taan, vaik­ka hän säi­lyi­si terveenä.”

    Ehkä ero one sii­nä, että Sin­ga­po­res­sa kes­ki­kal­lii­seen sai­rau­teen sai­ras­tu­nut mak­saa kai­ken itse, ja Suo­mes­sa kulut mak­se­taan kave­rei­den kans­sa yhdes­sä. Siis vakuu­tus ja yhteis­vas­tuu vs. ei (kes­ki­kal­lii­siin sai­rauk­siin asti). Mak­si­sin­ko vähän koko ajan vai enem­män sit­ten jos sairastun.

    No ei se ihan niin mene.
    Sin­ga­po­ren sys­tee­mi on kyl­lä­kin moni­mut­kai­sem­pi, kuin mitä Osmo alus­sa esit­ti. Se on erään­lai­nen ylei­nen sai­raus­kas­sa­sys­tee­mi oma­vas­tuul­la — mitään ei saa täy­sin ilmai­sek­si — mut­ta kor­vaus­ta­so mää­räy­tyy tulo­ta­son, ei sai­rau­den mukaan, varak­kai­den kor­vaus­ta­so on alempi.
    Ja Osmol­le voi­si myös tode­ta, että mini­pal­kal­la työs­ken­te­le­vän sai­raus­va­kuu­tus­mak­su on Suo­mes­sa­kin alem­pi — mitään ´täyt­tä´ mak­sua ei ole olemassakaan.

  83. Edel­li­seen lisäyk­se­nä, että Sin­ga­po­res­sa täy­sin vara­ton ilmei­ses­ti saa hoi­don jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ilmai­sek­si, Medi­sa­ven max. tuki­pro­sent­ti on 80, mut­ta lisäk­si val­tio tukee jul­ki­sia sairaaloita.
    Tähän pitäi­si pereh­tyä perus­teel­li­sem­min, kiin­nos­tus­ta sys­tee­miin on pal­jon, myös USAs­sa — ja erit­täin edul­li­nen­han se on kan­san­ta­lou­del­le — mut­ta kan­sa­lai­nen mak­saa (aluk­si?) 20% tulois­taan Medi­sa­vel­le. Niin että kuin­ka edul­li­sek­si se tulee veron­mak­sa­jal­le, joka siis on se sama kansalainen.

  84. Yksi hyvin ylei­nen pel­lei­lyn muo­to työk­kä­rin käyn­nil­lään on työl­lis­ty­mis­suun­ni­tel­man uudel­leen mää­rit­tä­mi­nen. Ja saman­ta­pai­sia suun­ni­tel­mia hie­man eri nimik­keil­lä on kai­ke­ti 4 kappaletta.

    Muu­te­taan työl­lis­ty­mis­suun­ni­tel­maa­ni joka hiton ker­ran kun olen työk­kä­ris­sä mää­rä­ai­kais­käyn­nil­lä­ni. Eli mil­loin haen työ­tä vapail­ta mark­ki­noil­ta tai mil­loin olen mil­lä­kin suun­ni­tel­mal­la pyr­ki­mäs­sä takai­sin oike­aan palkkatyöhön. 

    Siis noi­den suun­ni­tel­mien teot ovat­kin työl­lis­tä­neet työk­kä­rin viran­omai­sia niin hyvin, että emme enään kukaan tie­dä, mihin näil­lä lukui­sil­la suun­ni­tel­mil­la pyri­tään. Mut­ta aivan var­mas­ti, näi­den suun­ni­tel­mien työs­tä­mi­sil­lä työ­voi­ma­vi­ran­omai­nen lujit­ti ase­maan­sa pysy­mään viran­omais­ten tuot­ta­vuus­oh­jel­man kartalla.

  85. Juho Laa­tu:

    Rik­kai­den kor­ke­aa työt­tö­myys­kor­vaus­ta voi­si yrit­tää perus­tel­la sil­lä, että… 

    Eikös perin­tei­nen perus­te­lu ole se, että ilman yhteis­kun­nan tur­va­verk­ko­ja ihmi­set eivät kulu­ta vaan sääs­tä­vät pahan­päi­vän varal­le sukan­var­teen. Tämän vuok­si pitäi­si siis olla jär­ke­vää taa­ta hyvä­tu­loisl­le­kin tulo­ja vas­taa­va sosi­aa­li­tur­va, jot­ta he kulut­tai­si­vat sen min­kä tienaavatkin.

    Tosin täs­sä on sel­lai­nen pie­ni mut­ta aina­kin Suo­men tapauk­ses­sa, ettei­vät ne “rik­kai­den” työt­tö­myys­kor­vauk­set ole niin mitään kovin ihmeel­li­siä vaan n. 2700€/kk brut­to­pal­kan jäl­keen kor­vaus­ta tulee enää 20% (ennen ko. rajaa 45%). Voi­si­kin kait aika perus­tel­lus­ti väit­tää, että työt­tö­myys­kor­vaus on suh­teel­li­ses­ti kor­kea vain kor­kein­taan medi­aa­ni­tu­loi­sil­la ja hei­tä vähätuloisemmilla.

    Jos­kus kun omal­ta koh­dal­ta tuli jotain las­ku­ria kokeil­tua (net­to­tu­lois­ta katoai­si 60+%), niin eipä sii­nä voi­nut muu­ta tode­ta kuin, että ensim­mäi­sek­si meni­si asun­to myyn­tiin, sit­ten pitäi­si palaut­taa auto­na­vai­met rahoi­tus­yh­tiöl­le ja lop­pu­jen luot­to­jen kans­sa täy­tyi­si koit­taa hie­roa jotain velkajärjestelyjä.

    No, minä en onnek­si iki­nä jou­du työttömäksi…

  86. Kan­na­tin ennen perus­tu­loa varauk­set­ta, mut­ta nyt­tem­min olen alka­nut huo­ma­ta eten­kin nuo­res­sa pol­ves­sa (alle 25-vuo­ti­aat) merk­ke­ja, etta val­tiol­ta odo­te­taan kaik­kea kasi ojos­sa, eika aly­ta, etta pitai­si itse­kin kan­taa kor­ten­sa kekoon. En vai­ta, etta tama on ylei­sin tai edes ylei­nen ajat­te­lu­ta­pa, mut­ta yleis­ty­mas­sa kui­ten­kin. Ei ehka ole hyva idea totut­taa enaa nykyis­ta enem­paa ajat­te­luun, etta elan­to tup­sah­taa tilil­le, teki tai ei sen eteen toita. 

    Voi­si­ko logiik­ka men­na joten­kin nain. Alle 25-vuo­tiail­le (nou­dat­taen van­haa tay­si-ikai­sek­si tulon ika­ra­jaa) taa­taan opiskelu‑, tyo- tai tyohar­joit­te­lu­paik­ka, ja opin­to­tu­ki tai tyohar­joit­te­lu­tu­kea. Tyotuen tuli­si olla enem­man kuin nykyi­nen 9e/pva, kos­ka se puo­les­taan opet­taa pelk­kaan epa­ta­sa-arvoon eika moti­voi yrit­ta­maan paras­taan. Yli 25-vuo­ti­aat voi­si­vat paas­ta perus­tu­lon pii­riin, jon­ka paa­sy­vaa­ti­muk­se­na puo­les­taan oli­si tiet­ty aika opin­to­ja tai tyoe­la­maa, esim. 4 vuot­ta opis­ke­lu­ja vii­mei­sen 6 vuo­den aika­na (eli lukion/ammattikoulun jal­keen) tai 3 vuot­ta tois­sa (yli 20h vii­kos­sa) vii­meis­ten 6 vuo­den aika­na. Opin­to­tu­ki ei toki lak­kai­si 25 vuo­den ikaan, eli jos opin­not ovat tuos­sa ias­sa kes­ken, tukea sai­si nykyi­set 5 vuot­ta silti.

    Paa­sy­vaa­ti­muk­sia etuuk­sien pii­riin on nyt­kin, mm. tyos­sao­loeh­to ansio­si­don­nai­ses­sa tyot­to­myys­kor­vauk­ses­sa. Kan­na­tan lam­pi­mas­ti logiik­kaa, etta jokai­nen ansait­tu pen­ni kar­tut­taa tulo­ja eika leik­kaa nii­ta pois, kuten nyky­aan. Mut­ta pel­kan perus­tu­lon varaan ei ketaan pitai­si totut­taa (osa tuli­si sil­la ela­maan joka tapauk­ses­sa kuten nyky­aan­kin sosi­aa­li­tuil­la, sil­le ei mitaan voi. Mut­ta mini­moi­tai­siin ris­kia). Mita niil­le teh­tai­siin, jot­ka eivat tay­ta opin­to- tai tyovaa­ti­mus­ta… vai­keam­pi pala. Ei mak­set­tai­si ker­ras­saan mitaan tukia?

  87. Yllät­täen työt­tö­mäk­si jou­tues­saan hän voi­si jou­tua kadul­le, kun ei enää kyke­ne mak­sa­maan lai­nan korkoja. ”

    Tuo­hon löy­tyy lai­nan­mak­sun tur­vaa­va vakuutus

    Ansio­si­don­nais­ta saa­via on aika har­va, syys­kuus­sa 390000 työt­tö­mäs­tä n 93000

    Toi­meen­tu­lon saa­jis­ta taas puo­let on alle 30-vuotiata

  88. Mie­les­tä­ni pyvin­voin­ti-yhteis­kun­nas­sa paras ja kes­kei­sin asia on pysy­vä ja mie­le­käs työpaikka. 

    Kun näi­tä työ­paik­ko­ja on riit­tä­väs­ti, kaik­ki muut asiat hoi­tu­vat sit­ten jo helposti.

    Luin läpi pals­tan yllä­ole­vat kom­men­tit ja olen aivan äimän käke­nä sii­tä, että tätä kes­kei­tä asi­aa ei oikeas­taa ollen­kaan käsitellä.

    Tämä onkin aivan taval­lis­ta suo­ma­lais­ta kes­kus­te­lua; tär­keim­mäs­tä asias­ta ei puhu­ta ollen­kaan, vaan pis­te­tään pää taka­puol­ta myö­ten pensaaseen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la ei ole varaa pitää pää­tä pensaassa

    1. Sep­po Korppoo
      Se työl­li­syys yrit­ti olla muka­na sinä sosi­aa­li­tur­van kan­nus­ta­vas­sa raken­tees­sa. Ja siinåä, että vajaa­kun­toi­sil­ta ei työ­ne­koa kiel­let­täi­si tai rajoi­tet­tai­si, kuten nyt. Jäi­kö huomaamatta?

  89. Amaem,

    Yksi mie­len­kiin­toi­nen mal­li on kak­si­ta­soi­nen perus­tu­lo­mal­li, jos­sa kaik­ki saa­vat pie­nen perus­tu­lon, joka pitää tar­vit­taes­sa hen­gis­sä, tai antaa pien­tä taus­ta­tu­kea oma­toi­mi­sel­le rahain­han­kin­nal­le. Lisäk­si val­tio takai­si kai­kil­le haluk­kail­le myös työ­pai­kan ja tuo­ta alem­paa perus­tu­loa sel­väs­ti suu­rem­man perus­pal­kan (työ­tä vas­taan siis).

    kse,

    Hyvä sosi­aa­li­tur­va mah­dol­lis­taa tosi­aan täy­den elä­mi­sen ilman paho­ja pel­ko­ja kadul­le jou­tu­mi­ses­ta. Myös työn­te­ko voi olla mait­ta­vam­paa, jos työ­tä voi teh­dä ilok­seen ja lisä­tie­nis­tien saa­mi­sek­si, eikä pakon edes­sä jat­ku­van pelon alla.

    Mah­tui­si­ko­han asun­too­si ali­vuo­kra­lai­nen? Yhteis­kun­ta mak­sai­si sinul­le jos­sain vai­hees­sa myös asu­mis­tu­kea. Ehkä nekin rahat voi­si ottaa mukaan perus­työt­tö­myys­kor­vauk­seen (jo ennen asun­non myyntiä). 

    Rai­mo K,

    Oli­si tosi­aan hyvä tie­tää otet­tai­siin­ko Suo­mes­sa käyt­töön juu­ri nyt Sin­ga­po­res­sa käy­tös­sä ole­va jär­jes­tel­mä. Ajat­te­len ole­tusar­voi­ses­ti muu­ten niin, että siis­tein jär­jes­tel­mä on sel­lai­nen, jos­sa rik­kail­ta ote­taan yli­mää­räi­set rahat yhdes­sä pis­tees­sä, eli vero­tuk­ses­sa, ja muut mak­sut ovat kai­kil­le samat.

    20% mak­sut kuu­los­ta­vat aika kor­keil­ta. En tie­dä onko nois­sa mais­sa aja­tel­tu myös sitä, että maa­han juu­ri muut­ta­neet eivät saa kaik­kea sosi­aa­li­tur­vaa heti ilmai­sek­si, vaan jou­tu­vat ensin osal­lis­tu­maan jär­jes­tel­män “raken­ta­mi­seen” mui­ta kor­keam­mil­la kustannuksilla.

    1. Kun Suo­mes­sa ter­vey­den­huol­to­me­not ovat noin 9 % brut­to­kan­san­tuot­tees­ta ja pal­kat run­saat 50 % brut­to­kan­san­tuot­tees­ta ja kun ter­vey­den­huo­to rahoi­te­taan lähes pel­käs­tään pak­ka­ve­ro­na, jokai­nen mak­saa pal­kas­taan vähän alle 20 pro­sent­tia terveydenhuoltoon.

  90. Juho Laa­tu: “En tie­dä onko nois­sa mais­sa aja­tel­tu myös sitä, että maa­han juu­ri muut­ta­neet eivät saa kaik­kea sosi­aa­li­tur­vaa heti ilmaiseksi ”

    Sosi­aa­li­tur­vas­ta en tie­dä, mut­ta Medi­sa­ve ja Medis­hield hoi­ta­vat vain oman maan kansalaisia.
    Mat­ka­va­kuu­tus on tarpeen.

  91. Jos aloit­tai­sim­me kai­ken alus­ta, mil­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion tekisimme?”

    Lähes­tul­koon saman­lai­sen. Tar­vet­ta suu­ril­le muu­tok­sil­le ei ole. Suo­mi pitää kär­ki­si­jaa monia hyvin­voin­tia mit­taa­vis­sa tau­lu­kois­sa. Ris­ki radi­kaa­leil­le muu­tok­sil­le on lii­an suu­ri, sil­lä muu­tok­seen liit­tyy aina enna­koi­mat­to­mia muutoksia. 

    Tilan­ne on sama kuin vaa­ti­si for­mu­la­ki­san voit­ta­nut­ta aja­maan ensi ker­ral­la vie­lä kovem­paa, jot­ta se vii­mei­nen kil­pai­li­ja tuli­si ohi­tet­tua toi­sen­kin kerran.

    Rela­taan, kaik­ki on hyvin.

  92. Liin van­ha kir­joit­ti: “Tuo­hon löy­tyy lai­nan­mak­sun tur­vaa­va vakuutus”

    Luen tämän niin, että val­tion ei tar­vit­si­si tuo­ta vakuu­tus­ta antaa, vaan kan­sa­lai­nen voi­si ottaa vakuu­tuk­sen itse, jos haluaa.

    Kos­ka 24% työt­tö­mis­tä saa ansio­si­don­nais­ta, Suo­mes­sa on kai käy­tös­sä seka­jär­jes­tel­mä. Mut­ta eläk­keis­sä ollaan 100% “ansio­si­don­nai­sen” puolella.

    Nuor­ten suu­ri osuus toi­meen­tu­lo­tues­sa on yhteis­kun­nal­li­ses­ti huo­no ja tuhoi­sa jär­jes­te­ly. Pitäi­si eri­tel­lä tar­kem­min, mut­ta kor­jaa­mis­ta var­mas­ti on.

  93. Osmo: “… kun ter­vey­den­huol­to rahoi­te­taan lähes pel­käs­tään palk­ka­ve­ro­na, jokai­nen mak­saa pal­kas­taan vähän alle 20 pro­sent­tia terveydenhuoltoon.”

    Niin­pä, mut­ta aluk­si tote­sit, että kun Sin­ga­po­res­sa rahas­to-osuus tulee täy­teen, enää ei tar­vit­se mak­saa. Tätä detal­jia (aika tär­keä!) en ole vie­lä löy­tä­nyt netistä.

    Wiki­pe­dias­ta löy­tyy kyl­lä: emplo­yer Cent­ral Pro­vi­dent Fund cont­ri­bu­tion 16%. This will set the ove­rall cont­ri­bu­tion emplo­yer and emplo­yee CPF cont­ri­bu­tion rate to … to 36%.
    Onko edel­leen halpaa?
    Ja: “Medi­sa­ve Requi­red Amount is set at $18,000 from 1 Janua­ry 2009 and will rise by approxi­ma­te­ly $2,500 (to be adjus­ted for infla­tion) each year until it reac­hes $25,000 (in 2003 dol­lars) on 1 Janua­ry 2013.”
    Mitä tapah­tuu, kun rahas­to-osuus on täyn­nä? “Medi­sa­ve cont­ri­bu­tion in excess of the pre­vai­ling MCC will be trans­fer­red to the member’s Special Account if he is below age 55 or to his Reti­re­ment Account if he is abo­ve age 55 and has a MS shortfall.”
    Ja tuo Special Account on jon­kin­lai­nen elä­ke­va­kuu­tus — sil­lä seu­rauk­sel­la, että “majo­ri­ty of Sin­ga­po­re are unable to reti­re even if they have saved a third of their income.”

  94. Osmo:
    … Ja sii­nä, että vajaa­kun­toi­sil­ta ei työn­te­koa kiel­let­täi­si tai rajoi­tet­tai­si, kuten nyt. Jäi­kö huomaamatta? 

    Kukas työn­teon kiel­täi­si — pait­si työ­nan­ta­ja, joka ei ota töihin.

    1. Työn­teon kiel­tää sosi­aa­li­tur­va­lain­sää­dän­tö, joka ran­kai­see euron lii­an suu­ris­ta ansiois­ta pois­ta­mal­la työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ker­ral­la koko­naan ran­gais­tuk­sek­si sii­tä eurosta.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Argen­tii­na oli 1930-luvul­la pal­jon rik­kaam­pi kuin Suo­mi. Ei raken­ta­nut hyvin­voin­ti­val­tio­ta eikä siis esi­mer­kik­sik kou­lut­ta­nut lap­sia. Nyt se on köy­hä. Hyvin­voin­ti­val­tio on ollut hyvä investointi.

    Argen­tii­nan ongel­ma on, että sil­lä on par­haat luon­no­ne­del­ly­tyk­set maa­ta­lou­teen. Maa­ta­lous­po­li­tii­kal­la on las­ket­tu maa­ta­lous­tuot­tei­den tuot­ta­ja­hin­taa suh­teel­li­ses­ti mui­hin hyö­dyk­kei­siin ver­rat­tu­na kulut­ta­jien pitä­mi­sek­si tyy­ty­väi­si­nä. Tämä on köyh­dyt­tä­nyt kaik­ki maa­ta­lous­val­tiot. Ehkä väes­tön kou­lu­tus­ta­son nos­ta­mi­nen oli­si tuo­nut parem­pia edel­ly­tyk­siä kes­kit­tyä myös tuot­ta­vam­mil­le aloille.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työn­teon kiel­tää sosi­aa­li­tur­va­lain­sää­dän­tö, joka ran­kai­see euron lii­an suu­ris­ta ansiois­ta pois­ta­mal­la työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ker­ral­la koko­naan ran­gais­tuk­sek­si sii­tä eurosta.

    Onhan se tulo­ra­ja suu­rem­pi kui 1€.
    Ja pitäi­si­kö työn­te­koon kyke­ne­vän yli­pää­tään saa­da työkyvyttömyyseläkettä?
    No joo, tar­kis­ta­mi­sen varaa täs­sä toki on, mut­ta dra­ma­ti­soi­mi­seen ei lie­ne popu­lis­tis­ta tarvetta.

  97. OS: “Sep­po Korppoo
    Se työl­li­syys yrit­ti olla muka­na sinä sosi­aa­li­tur­van kan­nus­ta­vas­sa raken­tees­sa. Ja siinåä, että vajaa­kun­toi­sil­ta ei työ­ne­koa kiel­let­täi­si tai rajoi­tet­tai­si, kuten nyt. Jäi­kö huomaamatta?”

    Kyl­lä jäi huomaamatta!

    Mai­nit­se­ma­si asia on sinän­sä ymmär­ret­tä­vä ja kan­na­tet­ta­va. Se on vali­tet­ta­vas­ti kui­ten­kin vain nip­pe­li­ta­son parranpärinää.

    Suo­men ongel­mat ovat nimit­täin nyt megatasoa.

    Siis­pä tämän­kin jäl­keen­kin olen ymmälläni:
    Rehel­li­nen ja mie­le­käs työ on kaik­kein paras­ta sosi­aa­li­tur­vaa, se estää par­hai­ten syr­jäy­ty­mis­tä ja on mie­len­ter­vey­del­le­kin hyväksi,jne.

    Työ on suo­ras­taan hyvin­voin­ti-yhteis­kun­nan ihmelääke!

    Kyl­lä­hän tämä pitäi­si olle kai­kil­la selvää?

    Kui­ten­kaa ketään ei näy­tä kii­nos­ta­van se, että miten tätä ihme­lää­ket­tä saa­tai­siin kai­kil­le riitävästi.

    Täs­tä olen edel­leen äimän käkenä..

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la on ihme­lääk­keen resep­ti: yrittäjä-hyvinvointi-yhteiskunta

  98. Zack:
    Perus­tu­los­ta puhut­taes­sa unoh­de­taan mones­ti ne akateemiset(miehet), jot­ka voi­si­vat hypä­tä pois ora­van­pyö­räs­tä perus­tu­lon avul­la. Uskal­lan väit­tää, että eten­kin tek­ni­siä alo­ja opis­kel­leis­sa mie­his­sä on pal­jon sel­lai­sia, joil­le akkaa ei ole löy­ty­nyt. Moni näis­tä mie­his­tä ajat­te­lee, mik­si reh­kiä tur­haan pala­ve­reis­sa yms. kun pie­nem­mil­lä­kin tuloil­la pär­jää yksin.Moni aka­tee­mi­nen pois­tui­si ora­van­pyö­räs­tä teke­mään joy­ain mukavampaa.

    Kuin­ka moni (yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa mie­his­tä tai­taa kui­ten­kin edel­leen pariu­tua ihan suht. nor­maa­lis­ti), ja mik­si tämä oli­si ongelma?

    Jon­kin muka­van” teke­mi­nen suu­rel­la moti­vaa­tiol­la on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi vaih­toeh­to kuin epä­mie­lui­san työn teke­mi­nen tilan­tees­sa, jos­sa työs­tä kil­pai­lee niin moni, että useat jää­vät tah­to­mat­taan ran­nal­le. Kun ihmi­nen tekee sitä mitä hän halu­aa teh­dä, syn­tyy lopul­ta myös uut­ta (liike)toimintaa ja uusia oival­luk­sia. Vapaut­ta­mal­la ihmi­siä valit­se­maan, mihin aikan­sa lait­ta­vat, sai­sim­me hyö­dyn­net­tyä myös sel­lai­set aja­tuk­set, jot­ka ovat lii­an epä­mää­räi­siä ja/tai uusia saa­dak­seen sys­tee­mis­täm­me suo­ria yritystukia.

    Minä rahoit­tai­sin omil­la vero­ra­hoil­la­ni tuhan­nes­ti mie­luum­min kor­keas­ti moti­voi­tu­nut­ta toi­min­taa, vaik­ka har­ras­tuk­sen­omais­ta­kin, kuin soh­val­la loju­mis­ta. Vähin­tään­kin ter­vey­den­huol­to­me­not saa­tai­siin näin kään­net­tyä laskuun.

    Osmol­ta kysyi­sin, mitä tuo “työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen” tar­koit­tai­si käy­tän­nös­sä ja miten sitä mitat­tai­siin? Toi­vot­ta­vas­ti ei aina­kaan jon­kun vero­va­roil­la pys­ty­te­tyn vir­ka­ko­neis­ton mie­li­val­lal­la ja jat­ku­val­la byro­kraat­ti­sen este­ra­dan suo­rit­ta­mi­sel­la, kuten nykyi­sin. Sil­loin sys­tee­mi kään­tyi­si itse­ään vastaan.

  99. Eins­ten:

    Lähes­tul­koon saman­lai­sen. Tar­vet­ta suu­ril­le muu­tok­sil­le ei ole. Suo­mi pitää kär­ki­si­jaa monia hyvin­voin­tia mit­taa­vis­sa taulukoissa

    His­to­rial­li­ses­ti kat­toen aika paha argu­ment­ti. Se et jonain aika­na on men­ny jol­lain sys­tee­mil­lä hyvin suh­tees­sa mui­hin, ei tar­ko­ta et sil samal sys­tee­mil menis myös jat­kos­sa hyvin suh­tees­sa mui­hin. Abso­luut­ti­ses­ti­kin sys­tee­min toi­mi­vuus riip­puu olo­suh­teis­ta, jot­ka on muut­tu­nu aika pal­jon sii­tä ku nykyi­nen sys­tee­mi on pis­tet­ty pystyyn.

  100. Argen­tii­nan ongel­ma on, että sil­lä on par­haat luon­no­ne­del­ly­tyk­set maatalouteen.”

    Argen­tii­na on Ete­lä-Ame­ri­kan vau­rain val­tio bkt per capi­ta mit­ta­ril­la. Kui­ten­kin vain Viron, Liet­tuan, Puo­lan luokkaa

    Mut­ta hyvin val­tiol­ta , joka 10 vuot­ta sit­ten oli Kreik­kaa pahem­mas­sa konkurssissa.
    Maa­il­mas­sa yvin­voin­ti ja rik­kaus ovat aina vaih­del­leet: 1300 luvul­la Mali oli maa­il­man rik­kaim­pia, 1700-luvul­la Hai­ti, joten menes­tys voi myös vaih­tua kur­juu­dek­si, jos ote kehi­tyk­seen menetetään.

    Sen vuok­si kaik­ki oliis arvioi­ta­va uudes­taan aika ajoin

  101. Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jol­la on ihme­lääk­keen resep­ti: yrittäjä-hyvinvointi-yhteiskunta”

    Verot val­tion mak­set­ta­vik­si ‑aate ei toi­mi yrit­tä­jien­kään osalta.

  102. Saa­ra:

    Vapaut­ta­mal­la ihmi­siä valit­se­maan, mihin aikan­sa lait­ta­vat, sai­sim­me hyö­dyn­net­tyä myös sel­lai­set aja­tuk­set, jot­ka ovat lii­an epä­mää­räi­siä ja/tai uusia saa­dak­seen sys­tee­mis­täm­me suo­ria yritystukia

    Vaik oon­kin jon­kin­lai­sen jär­ke­vän perus­tu­los­ys­tee­min kan­nal­la, niin en ihan ymmär­rä kaik­kia näi­tä käsi­tyk­siä perus­tu­lon auvoi­suu­des­ta. Se, että perus­tu­lo kar­sis byro­kra­ti­aa ja siten sääs­täis kus­tan­nuk­sia, on sel­kees­ti posi­tii­vi­nen jut­tu. Mut en oikeen nää et miten se onnis­tuis hir­veen pal­joo lisää­mään ihmis­ten mahol­li­suuk­sia “vali­ta mihin aikan­sa lait­ta­vat”. Ei mikään rea­lis­ti­nen perus­tu­lo oo oleel­li­ses­ti sen isom­pi ku mitä nyky­ään saa käy­tän­nös vas­tik­keet­to­mas­ti. Ehkä siin sääs­täis aikaa muu­ta­man sos­su­käyn­nin ja pape­rin­täyt­te­lyn ver­ran, mut muu­ten jou­tuis ihan samal­la taval­la ku nyt­kin teke­mään jotain “ikä­vää” duu­nia sääl­li­sen elin­ta­son eteen. Ellei sit satu ole­maan yks niis­tä lah­jak­kais­ta, joi­den ei kum­mas­sa­kaan sys­tee­mis­sä tart­te tehä mitään ikä­vää duu­nia. Suu­ret inno­vaat­to­rit ja ajat­te­li­jat pär­jää hyvin nyky­sys­tee­mil­lä­kin. Soh­val­la­ma­koi­li­jois­ta suu­rin osa olis soh­val­la­ma­koi­li­joi­ta myös perustulosysteemissä. 

    En siis oo täy­sin eri­miel­tä sun kaa tos­ta, mut en ihan yhtä voi­mak­kaas­ti usko perus­tu­lon mullistavuuteen.

  103. Lisäys:

    Toi edel­li­nen kom­ment­ti siis ylei­sem­min perus­tu­loon liit­tyen. Tos­sa yri­tys­tu­kia­sias­sa lie­net oikeessa.

  104. Rogue:

    His­to­rial­li­ses­ti kat­toen aika paha argu­ment­ti. Se et jonain aika­na on men­ny jol­lain sys­tee­mil­lä hyvin suh­tees­sa mui­hin, ei tar­ko­ta et sil samal sys­tee­mil menis myös jat­kos­sa hyvin suh­tees­sa muihin.”

    Joo, näin­hän se on. Mähän en ehdot­ta­nut mitään staat­tis­ta sys­tee­miä, jos­ta pitäis pitää kiin­ni täs­tä ikui­suu­teen. Jon­kin ver­ran asioi­ta voi ja pitäis jär­jes­tää uudel­leen ja ratio­na­li­soi­da, mut­ta samal­la monet perus­ra­ken­teet on var­maan ihan kun­nos­sa. Tur­ha kek­siä pyö­rää uudelleen.
    Aina­kaan koko­naan. Sen takia kir­joi­tin­kin lähes saman­lai­sen sytee­min puolesta.

    Abso­luut­ti­ses­ti­kin sys­tee­min toi­mi­vuus riip­puu olo­suh­teis­ta, jot­ka on muut­tu­nu aika pal­jon sii­tä ku nykyi­nen sys­tee­mi on pis­tet­ty pystyyn.”

    Olo­suh­teet on mus­ta tää avain­sa­na. Tänä päi­vä­nä yksit­täi­nen hyvin­voin­ti­val­tio on riip­pu­vai­nen mui­den val­tioi­den hyvin­voin­nis­ta, eli käy­tän­nös­sä siis maa­il­man­ta­lou­des­ta. Miks just nyt pitäis muut­taa tätä mei­dän raken­net­ta? Onko nyt saa­vu­tet­tu kriit­ti­nen pis­te, että tää ole­mas­sa ole­va sys­tee­mi on pala­nut lop­puun vai joh­tuu­ko hyvin­voin­ti­val­tiom­me huo­no­voin­ti­suus (voi­ko se yli­pään­sä huo­nos­ti?) maa­il­man­ta­lou­den tilas­ta? Tie­tys­ti molem­mis­sa voi olla vikaa ja var­maan onkin. 

    Koko­nais­val­tai­sil­le muu­tok­sil­le ei tai­da olla tar­vet­ta, vaik­ka sel­lai­sel­le­kin oli­si mah­dol­lis­ta täl­lai­ses­sa aja­tus­lei­kis­sä. Tai mitä nyt mun sil­mään on tart­tu­nut ket­jua vali­koi­den lukies­sa. Roh­kein uudis­tus­ve­to tai­taa liit­tyä perus­tu­loon, jon­ka hyöty/haittasuhdetta en itse osaa arvioi­da nyky­sys­tee­min verrattuna. 

    Sem­mo­nen sys­tee­mi olis mus­ta hyvä, joka kyke­nis rea­goi­maan nopeas­ti muut­tu­viin tilan­tei­siin. Onko perus­tu­lo­mal­li tällainen?

  105. Tulo­ve­ro­tuk­ses­ta pitäi­si jo luo­pua koko­naan. Sen kerää­mi­seen ja yllä­pi­tä­mi­seen menee lähes koko tuot­to. Tulo­ve­ron pois­ta­mi­sel­la saa­vu­tet­tai­siin myös tilan­ne, jos­sa aidos­ti voi kas­vat­taa tulo­jaan teke­mäl­lä enem­män töi­tä, sekä elvy­tet­täi­siin kysyn­tä uudel­leen ja sitä kaut­ta pys­tyt­täi­siin tar­jo­maan enem­män työ­paik­ko­ja. Lii­ken­teen vero­tus tuot­taa jo enem­män kuin tuloverotus. 

    Jos vie­lä huo­mioi­daan se tosi­seik­ka, että ainoas­taan 1.4 mil­joo­naa “tuo” rahaa yhtei­seen kas­saan ja loput vain kier­rät­tää sitä, alen­taen näin rahan arvoa ja samal­la nos­taen kaik­kia hin­to­ja. Ei oli­si enää erik­seen brut­toa ja net­toa, oli­si vain palkka.

    Kun­nal­lis­ve­ro­tus pitäi­si myös muut­taa tasa-arvoi­sek­si niin, että se on kaik­kial­la sama ja mah­dol­li­sim­man pie­ni. Ote­taan mal­lia Ahve­nan­maal­ta, jos­sa on pie­nim­mät kun­nal­lis­ve­rot. Voi toki joh­tua sii­tä, että sin­ne mak­se­taan suu­rim­mat tulon­siir­rot /kansalainen.

  106. Eins­ten:
    “Jos aloit­tai­sim­me kai­ken alus­ta, mil­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion tekisimme?”

    Lähes­tul­koon saman­lai­sen. Tar­vet­ta suu­ril­le muu­tok­sil­le ei ole. Suo­mi pitää kär­ki­si­jaa monia hyvin­voin­tia mit­taa­vis­sa taulukoissa.

    Tjooh.

    Pult­sa­rit kuol­koot jat­kos­sa­kin han­keen ja opis­ke­li­jat saa­koot aiheet­to­mia luot­to­tie­to­mer­kin­tö­jä; sijain­tim­me jos­sa­kin tau­lu­kos­sa kun on kui­ten­kin se tär­kein seikka.

  107. Lii­an vanha:

    Argen­tii­na on Ete­lä-Ame­ri­kan vau­rain val­tio bkt per capi­ta mittarilla. 

    Joo. Jos siis unoh­de­taan Uru­guay, Chi­le, Venezue­la ja Brasilia…

  108. Saa­ra: Tjooh.Pultsarit kuol­koot jat­kos­sa­kin han­keen ja opis­ke­li­jat saa­koot aiheet­to­mia luot­to­tie­to­mer­kin­tö­jä; sijain­tim­me jos­sa­kin tau­lu­kos­sa kun on kui­ten­kin se tär­kein seikka.

    Aikam­me vit­saus: pys­tyyn jää­ty­neet puliu­kot ja aiheet­to­mis­ta luot­to­tie­to­mer­kin­nöis­tä kär­si­vät opis­ke­li­jat. Sait minut vakuu­tet­tua. Nykyi­nen hyvin­voin­ti­val­tiom­me on romu­tet­ta­va välittömästi.

  109. Eins­ten:

    Miks just nyt pitäis muut­taa tätä mei­dän rakennetta?”

    No olis sitä saa­nu aika­sem­min­kin muut­taa, mut parem­pi myö­hään ku ei mil­loin­kaan. Sitä pait­si onhan nii­tä pie­niä muu­tok­sia teh­ty­kin koko ajan. Tän kir­jo­tuk­sen idea­na oli ilmei­ses­ti spe­ku­loi­da et miten asioi­ta vois tehä parem­min, jos ei olis rajot­tee­na men­nei­syy­den taakkaa.

  110. Rogue: Einsten:“Miks just nyt pitäis muut­taa tätä mei­dän rakennetta?”No olis sitä saa­nu aika­sem­min­kin muut­taa, mut parem­pi myö­hään ku ei mil­loin­kaan. Sitä pait­si onhan nii­tä pie­niä muu­tok­sia teh­ty­kin koko ajan. Tän kir­jo­tuk­sen idea­na oli ilmei­ses­ti spe­ku­loi­da et miten asioi­ta vois tehä parem­min, jos ei olis rajot­tee­na men­nei­syy­den taakkaa.

    Ymmä­rän poin­tin, että men­nei­syys voi toi­mia taak­ka­na jumiu­tu­nei­den aja­tus­mal­lien suhteen. 

    Samal­la ker­taa men­nei­syyt­tä ei voi kui­ten­kaan pitää pel­käs­tään taak­ka­na. Jotain hyvää on var­mas­ti teh­ty, kun ihmi­set tun­tu­vat voi­van sekä tilas­to­jen että arki­ko­ke­muk­sen valos­sa parem­min kuin kos­kaan ennen. Toki väliin­pu­toa­jia on ja nii­tä tulee var­mas­ti aina ole­maan, sys­tee­mis­tä riippumatta.

    Mun muu­tos­vas­ta­rin­ta­län­ky­tyk­sen idea­na on vas­tus­taa muu­tos­ta muu­tok­sen vuok­si ‑ideo­lo­gi­aa. Mikä­li muu­tok­sia teh­dään tulee nii­den olla todel­la hyvin perus­tel­tu­ja ja tark­kaan mie­tit­ty­jä, ottaen huo­mioon lähtötilanteemme.

  111. Suu­rin este uudis­ta­mi­sel­le on, että oikeis­to käyt­tää uudis­ta­mis­ta sosi­aa­li­tur­van alasajoon.

    Monet int­res­si­ryh­mät on ajet­tu nurk­kaan sii­li­puo­lus­tuk­seen ja niin­pä muu­tok­sia ei hyväk­sy­tä, kos­ka jokai­nen niis­tä mer­kit­si­si hei­ken­nys­tä etui­hin suu­rel­le osal­le jäsenistöä

    Täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ei saa­da aikaan uudis­tuk­sia, muta tus­kin­pa se EK:ta ja mui­ta sosi­aa­li­tur­van alas aja­jia kiinnostaa

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opis­ke­li­jat nyt kui­ten­kaan eivät saa luottotietomerkintöjä.

    Anteek­si hätäi­nen muo­toi­lu: siis ulos­ot­to­re­kis­te­ri­mer­kin­tö­jä. Joi­ta nii­tä­kään ei nyt älä­kän nous­tua näem­mä tule. Point­ti­na oli, että suo­ma­lais­ten vero­va­roil­la yllä­pi­det­tä­vän lai­tok­sen mie­les­tä se oli­si ilmei­ses­ti ollut ihan ok. Puhu­mat­ta­kaan kai­kis­ta muis­ta val­ta-ase­man vää­rin­käy­tök­sis­tä, jois­ta on vai­keam­pi nos­taa mete­liä, kos­ka nii­den sisäl­tö vaih­te­lee asiak­kaas­ta toiseen.

    Poh­jim­mil­taan kyse on huo­nos­ta sys­tee­mis­tä; en siis syy­tä KELAn vir­kai­li­joi­ta tai joh­toa henkilötasolla.

  113. Eins­ten: Aikam­me vit­saus: pys­tyyn jää­ty­neet puliu­kot ja aiheet­to­mis­ta luot­to­tie­to­mer­kin­nöis­tä kär­si­vät opis­ke­li­jat. Sait minut vakuu­tet­tua. Nykyi­nen hyvin­voin­ti­val­tiom­me on romu­tet­ta­va välittömästi.

    Tar­tuin jut­tuusi, kos­ka väi­tit kai­ken ole­van hyvin. Uuti­nen: se, että juu­ri sinul­la on kaik­ki hyvin, ei auto­maat­ti­ses­ti kos­ke kaik­kia kan­sa­lai­sia. Eikä edes se, että meil­lä on kes­ki­mää­rin kaik­ki hyvin, enem­män tai vähem­män sub­jek­tii­vis­ten mit­taus­ten mukaan.

    Mitä mit­tauk­sia muu­ten tark­kaan ottaen tarkoitit?

  114. Rogue:

    …en oikeen nää et miten se onnis­tuis hir­veen pal­joo lisää­mään ihmis­ten mahol­li­suuk­sia “vali­ta mihin aikan­sa lait­ta­vat”. Ei mikään rea­lis­ti­nen perus­tu­lo oo oleel­li­ses­ti sen isom­pi ku mitä nyky­ään saa käy­tän­nös vas­tik­keet­to­mas­ti. Ehkä siin sääs­täis aikaa muu­ta­man sos­su­käyn­nin ja pape­rin­täyt­te­lyn ver­ran, mut muu­ten jou­tuis ihan samal­la taval­la ku nyt­kin teke­mään jotain “ikä­vää” duu­nia sääl­li­sen elin­ta­son eteen.

    Muo­toi­lu­ni oli yliyk­sin­ker­tais­ta­va. Kyse ei ole ainoas­taan sii­tä ajas­ta, joka kulu­te­taan kaa­vak­kei­den täyt­te­lyyn, viras­to­käyn­tei­hin, tur­hiin kurs­sei­hin, sys­tee­min sään­töi­hin pereh­ty­mi­seen, mah­dol­lis­ten (usein toden­nä­köis­ten) vir­he­pää­tös­ten oiko­mi­seen jne., vaan myös täl­lai­sen toi­min­nan miel­tä tyl­sis­tyt­tä­väs­tä vaikutuksesta.

    En tie­dä, onko vai­ku­tus kai­kil­le ihmi­sil­le sama ja mis­sä mää­rin, mut­ta itse oltua­ni vuo­den työt­tö­mä­nä havait­sin, miten aja­tuk­set siir­tyi­vät luo­vas­ta ja eteen­päin pyr­ki­väs­tä ajat­te­lus­ta lyhyen täh­täi­men sur­vi­val-moo­diin. Mak­si­maa­li­nen ener­gian sääs­tö ja mini­mi­suo­ri­tus­ta­so (= ainoas­taan sen teke­mi­nen, mitä vaa­di­taan että tuki tulee tilil­le) alkoi tun­tua enem­män ja enem­män jär­ki­rat­kai­sul­ta. Minua kui­ten­kin pide­tään ylei­ses­ti ottaen aikaan­saa­va­na ihmi­se­nä, ja sil­ti vai­ku­tus oli tuollainen.

    Viras­to­jen talu­tus­nuo­ras­sa ihmi­nen ei koe ole­van­sa vapaa. Vapau­den tun­ne puo­les­taan on yksi tär­keim­mis­tä luo­van toi­min­nan edel­ly­tyk­sis­tä. Ihmi­nen on luon­nos­taan luo­va. Luo­vaa toi­min­taa ei siis voi käs­kien syn­nyt­tää, mut­ta tukah­dut­taa sitä voi, ja nykyi­nen tuki­vii­dak­ko tekee juu­ri sen. Sik­si perus­tu­lo joh­tai­si sel­vään luo­van (ja tätä kaut­ta myös tuot­ta­van) toi­min­nan lisään­ty­mi­seen, vaik­ka se ei oli­si raha­mää­räi­ses­ti yhtään suu­rem­pi kuin nykyi­set tuet. Uskon jopa, että vai­ku­tus oli­si myön­tei­nen, vaik­ka raha­mää­rä oli­si jon­kin ver­ran nykyis­tä pienempi.

    Ellei sit satu ole­maan yks niis­tä lah­jak­kais­ta, joi­den ei kum­mas­sa­kaan sys­tee­mis­sä tart­te tehä mitään ikä­vää duu­nia. Suu­ret inno­vaat­to­rit ja ajat­te­li­jat pär­jää hyvin nykysysteemilläkin.

    En usko asian ole­van noin yksin­ker­tai­nen. Tie­däm­me men­nei­syy­den suu­ris­ta ajat­te­li­jois­ta vain ne, jot­ka pär­jä­si­vät omas­sa yhteis­kun­nas­saan. Se, mitä emme tie­dä, on kuin­ka pal­jon poten­ti­aa­lia on hukat­tu mil­loin min­kä­kin­lai­sil­la rajoit­ta­vil­la raken­teil­la (his­to­rias­ta räi­keim­pi­nä esi­merk­kei­nä mm. nais­ten kou­lut­ta­mat­to­muus ja antisemitismi).

    Soh­val­la­ma­koi­li­jois­ta suu­rin osa olis soh­val­la­ma­koi­li­joi­ta myös perustulosysteemissä. 

    Suu­rin osa, ehkä­pä, mut­ta kui­ten­kin nykyis­tä pie­nem­pi osa. Tot­ta kai osa näis­tä rupe­ai­si teke­mään aina­kin satun­nai­ses­ti töi­tä, kun mikään ei estäisi/hankaloittaisi sitä, teh­dyn työn mää­rän voi­si vali­ta oman fii­lik­sen ja työn tar­jon­nan mukaan, ja saa­dut rahat sai­si itse pitää. Myös soh­val­la­ma­koi­li­jat pitä­vät rahasta!

    Itse puhuin kui­ten­kin eri­tyi­ses­ti niis­tä ihmi­sis­tä, jot­ka voi­si­vat perus­tu­los­ys­tee­mis­sä olla hyvin­kin aktii­vi­ses­ti edis­tä­mäs­sä omia into­hi­mon koh­tei­taan (mah­dol­li­sim­man vähil­lä rahoil­la eläen), mut­ta jot­ka nyky­sys­tee­mis­sä eivät pys­ty tähän vaan makaa­vat soh­val­la tyl­sis­tyen ja pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä eri­lai­sia mie­len epä­ta­sa­pai­no­ti­lo­ja kehit­täen. Minä mak­sai­sin heil­le mie­luum­min ensin mai­ni­tus­ta toi­min­nas­ta, riip­pu­mat­ta sii­tä syn­tyi­si­kö sitä kaut­ta lopul­ta uusi Nokia vai ei.

    En siis oo täy­sin eri­miel­tä sun kaa tos­ta, mut en ihan yhtä voi­mak­kaas­ti usko perus­tu­lon mullistavuuteen.

    Vai­kea minun­kaan on ennal­ta arvioi­da, kuin­ka mul­lis­ta­van myön­tei­set vai­ku­tuk­set perus­tu­lol­la oli­si. Var­ma­na pidän lähin­nä sitä, että vai­ku­tuk­set oli­si­vat myön­tei­siä. Sik­si kan­na­tan perustuloa.

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jät­tä­mäi­set omai­suuse­rot ovat Argen­tii­nan onnet­to­muu­den suu­rin syy.

    Tämän vai­ku­tuk­ses­ta olen täy­sin samaa miel­tä. Mut­ta se on nykyi­sin keret­ti­läi­nen aja­tus. Nyky­suun­tauk­sen mukaan­han tuloe­ro­ja pitäi­si ennem­min­kin lisä­tä kuin vähen­tää. Hyvin­voin­ti­val­tion luo­mi­nen ei nykyi­ses­sä ilma­pii­ris­sä onnis­tui­si ollen­kaan, vaan men­täi­siin vaik­ka tuon­ne Argen­tii­nan suuntaan.

    1. Omai­suuse­rot ovat eri asia kuin tuloe­rot. Palk­kae­rot voi­vat edes teo­rias­sa teh­dä lah­jak­kais­ta ihmi­sis­tä ahke­ram­pia, suu­ret omai­suu­det teke­vät laiskaksi.

  116. Saa­ra: Tar­tuin jut­tuusi, kos­ka väi­tit kai­ken ole­van hyvin. Uuti­nen: se, että juu­ri sinul­la on kaik­ki hyvin, ei auto­maat­ti­ses­ti kos­ke kaik­kia kan­sa­lai­sia. Eikä edes se, että meil­lä on kes­ki­mää­rin kaik­ki hyvin, enem­män tai vähem­män sub­jek­tii­vis­ten mit­taus­ten mukaan.Mitä mit­tauk­sia muu­ten tark­kaan ottaen tarkoitit?

    Mis­sä koh­taa väi­tin kai­ken ole­van hyvin? Meil­lä on moni asia todel­la hyvin ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin. En aio kai­vel­la täs­tä dataa. Minul­le asia sel­vi­si Kymppiuutisista.

    Mitä tulee han­ges­sa kan­gis­te­le­viin lai­ta­puo­len kul­ki­joi­hin, niin väi­tän että perus­tu­lo­mal­li voi­si jopa lisä­tä tule­vien kipris­te­li­jöi­den mää­rää. Mie­ti nyt. Perus­tu­lon juos­tes­sa tilil­le­si kuu­kausit­tain sinun ei tar­vit­si­si olla sitä yhtä kah­ta päi­vää kuu­kau­des­sa sel­vin­päin täyt­te­le­mäs­sä kaa­vak­kei­ta sos­sus­sa ja Kelassa. 

    Täs­sä saat­taa men­nä myös denan vii­mei­nen kon­tak­si poten­ti­aa­li­sen aut­ta­jaan, siis sii­hen jää­kyl­mään vir­ka­mie­heen. En tiedä.

    Hyvä puo­li perus­tu­los­sa oli­si tie­tys­ti se, että sii­nä puis­to­ke­mis­teil­lä oli­si enem­män aikaa luo­val­le toi­min­nal­le, kuten askar­te­luun ja sen sellaiseen.

  117. Joo. Jos siis unoh­de­taan Uru­guay, Chi­le, Venezue­la ja Brasilia…”

    IMF lis­tal­la vuo­del­ta 2010 Argen­tii­na on sijal­la 52, Chi­le sijal­la 57,Uruguay 61, Venezue­la 71, Bra­si­lia 76
    Maa­il­man­pan­kin lis­tal­la sama­na vuonna
    Argen­tii­na sijal­la 53, Chi­le 55, Uru­guay 60,Venezuela 71, Bra­si­lia 75

  118. Sel­lai­nen käy­tän­tö kuin on asfalt­ti­mie­hil­lä ei kävi­si enää päin­sä: kesät töis­sä ja tal­vet mui­den kus­tan­nuk­sel­la lomal­la (=työt­tö­mi­nä).”

    Asfalt­ti­mie­het ovat jous­to­työ­ajan pii­ris­sä eli kesäl­lä kerä­tään tun­te­ja pank­kiin ja ne pide­tään tal­vel­la vapaa­na ja palk­ka juoksee
    En tie­dä pajon­ko täl­lä saa­daan kasaan mut­ta jos teh­dään 150 12-tun­tis­ta päi­vää niin vuo­den työ­tun­nit ovat kasassa

    Tämä työ­ajan jous­to­jär­jes­tel­mä on tul­lut käyt­töön jo 1990 luvun alus­sa, tei jo sil­loin vas­taa­via sop­pa­rei­ta omal­la alallani

  119. Myös eri­lai­sis­ta orga­ni­saa­tiois­ta on tul­lut itse­tar­koi­tuk­sel­li­sia. Yrit­tä­kää­pä esit­tää, että työt­tö­myys­kor­vauk­set hoi­det­tai­siin käte­väs­ti Kelas­ta ilman työt­tö­myys­kas­so­jen pääl­lek­käis­tä toimintaa”

    Työt­tö­myys­kor­vauk­sen hoi­taa käy­tän­nös­sä TVR , jos­sa on töis­sä 35 henkeä.

    Kas­sat hoi­ta­vat käy­tän­nös­sä vain asia­kas­pal­ve­lun ja sen hyvä puo­li on, että he tun­te­vat ala­koh­tai­set ongel­mat ja kyke­ne­vät teke­mään jous­to­ja ja tul­kin­to­ja pal­jon parem­min kuin Kelan jäyk­kä­la­vet­ti­nen ja byro­kraat­ti­nen organisaatio

  120. Tulot muut­tu­vat omai­suu­dek­si vero­tuk­sen jäl­keen. Suur­ten omai­suu­den hal­ti­joil­la on aina­kin jos­kus, vaik­ka edel­li­sis­sä pol­vis­sa, ollut myös suu­ret tulot.

  121. Vai­kea kek­siä mik­si ihmees­sä perus­tu­lo­mal­li­nen sys­tee­mi oli­si kom­pa­ra­tii­vi­ses­ti nykyis­tä tilk­ku­täk­kiä huo­nom­pi. Ei saman­lais­ta väliin­pu­toa­mis­ta, aina kan­nat­taa otaa vas­taan työ­tä, huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi byro­kra­tia. Toi­saal­ta eihän sii­tä nykyi­ses­tä mal­lis­ta nyt vain saa luo­pua, kun ker­ran vain työ­elä­keyh­tiöil­lä ja liit­to­jen työt­tö­myys­kas­soil­la on se suu­rem­pi viisaus…

    Kor­jat­ta­koon muu­ten ansioi­tu­nees­ta aloi­tuk­ses­ta se fak­ta­vir­he, että jos avo­puo­li­so on menos­sa nai­mi­siin, niin esim. opis­ke­le­van parin kan­nat­taa nime­no­maan men­nä nai­mi­siin. Täl­löin alkaa saa­da soti­la­sa­vus­tus­ta, joka on yli 500 €/kk ja sen lisäk­si tukea molem­pien osa­puol­ten vuo­kran mak­suun. Tämä ylit­tää olen­nai­ses­ti opin­to­tuen. KELA:n sivuil­ta löy­tyy tar­kem­min. Toki jos puo­li­so on suu­ri­tu­loi­nen, niin tilan­ne muut­tuu. Anek­doot­ti­na mai­nit­ta­koon ker­to­mus tämän tajun­nees­ta nai­sih­mi­ses­tä, joka on ollut nai­mi­sis­sa jo kol­men sivii­li­pal­ve­lus­mie­hen kans­sa näi­den olles­sa pal­ve­luk­ses­sa (sivii­li­pal­ve­lus­mie­hen pal­ve­lusai­ka kun on aina 12 kk, niin tuki juok­see var­muu­del­la koko ajan). En siis toki väi­tä että kyse oli­si mis­tään muus­ta kuin aidois­ta ihmis­suh­teis­ta, toki pitää kan­sa­lai­sel­la olla oikeus ero­ta esim. heti sii­pan pal­ve­luk­sen jälkeen…

  122. Mal­til­la: Kor­jat­ta­koon muu­ten ansioi­tu­nees­ta aloi­tuk­ses­ta se fak­ta­vir­he, että jos avo­puo­li­so on menos­sa nai­mi­siin, niin esim. opis­ke­le­van parin kan­nat­taa nime­no­maan men­nä nai­mi­siin. Täl­löin alkaa saa­da soti­la­sa­vus­tus­ta, joka on yli 

    Pitäi­si tie­tys­ti olla, jos avo­puo­li­so on menos­sa varusmiespalvelukseen…

  123. Pal­jon ollut puhet­ta suur­ten omai­suus- ja tuloe­ro­jen huo­nois­ta vai­ku­tuk­sis­ta. Perus­te­luis­sa puhu­taan val­tiois­ta, jois­sa omai­suuse­rot ovat syn­ty­neet val­tion avus­tuk­sel­la ja sekaan­tu­mi­sel­la yksi­lön vapauk­siin, ei rei­lus­sa kil­pai­lus­sa yksi­löi­den tuot­ta­vuuse­ro­jen johdosta.

    Tätä käy­te­tään kui­ten­kin argu­ment­ti­na myös liber­ta­ris­tis­ta jär­jes­tel­mää vas­taan. Onko esi­merk­kiä val­tios­ta, jos­sa vapaas­sa talou­des­sa syn­ty­neet omai­suuse­rot ovat aiheut­ta­neet huo­no­ja vai­u­tuk­sia (enem­män kuin hyviä)? Eli onko näyt­töä myös sii­tä, että vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa syn­ty­vät omai­suuse­rot joh­ta­vat “alem­mas­ta kes­ki­luo­kas­ta nouse­vaan popu­lis­miin”, joka joh­taa kysei­sen val­tion heik­koon menes­tyk­seen suh­tees­sa mui­hin valtioihin.

  124. Sat­tui sil­miin tilas­to tulon­siir­rot tuloluokittain

    Suu­rim­mat tulon­siir­rot ovatt 30000–50000 euron tulo­luo­kas­sa , toi­sek­si uurim­mat yli 100000 euron tuloluokassa 

    Vähi­ten tulon­siir­to­ja saa­daan pie­nim­mäs­sä tulo­luo­kas­sa eli alle 14000 euron luokassa

    1. Lii­an vanha
      Tuo­ta tulon­siir­to­jen jouk­koa domi­noi­vat eläk­keet. On tot­ta, että suur­ta elä­ket­tä saa­va sxaa suu­rem­paa elä­ket­tä kuin pien­tä elä­ket­tä saa­va. Sii­hen ei tar­vit­se edes tilastoa.

  125. Saa­ra:

    aja­tuk­set siir­tyi­vät luo­vas­ta ja eteen­päin pyr­ki­väs­tä ajat­te­lus­ta lyhyen täh­täi­men survival-moodiin.Minua kui­ten­kin pide­tään ylei­ses­ti ottaen aikaan­saa­va­na ihmi­se­nä, ja sil­ti vai­ku­tus oli tuollainen

    Mun mie­les­tä on ihan sel­vä et nime­no­maan ajat­te­le­vil­la, moti­voi­tu­neil­la ja aikaan­saa­vil­la ihmi­sil­lä viras­to­rum­ban vai­ku­tus on just tol­la­nen mitä kuvaat ja luul­ta­vas­ti hai­tal­li­nen. Mut et nyt tos­sa ota huo­mioon, et suu­rin osa näis­tä ksun kuvauk­sen kal­tai­sis­ta tyy­peis­tä ei juu­ri­kaan jou­du sii­tä rum­bas­ta kär­si­mään, kos­ka ne yleen­sä työl­lis­tyy hyvin. Sen sijaan niil­le vähem­män moti­voi­tu­neil­le ja vähem­män aikaan­saa­vil­le tyy­peil­le, joi­ta sos­sun asiak­kais­ta val­tao­sa on, toi rum­ba ja sen tuot­ta­ma “sur­vi­val-moo­di” saat­taa olla muun yhteis­kun­nan näkö­kul­mas­ta tar­peel­li­nen pot­ku per­seel­le. Rum­baa toki vois jär­keis­tää monin tavoin, mut point­ti oli et vapaus toi­mi­nee yleen­sä hyvin näi­den “tasok­kaam­pien” tyyp­pien osal­ta, mut ei vält­tä­mät­tä kovin hyvin vähem­män tasok­kai­den osalta. 

    Luo­vaa toi­min­taa ei siis voi käs­kien syn­nyt­tää, mut­ta tukah­dut­taa sitä voi, ja nykyi­nen tuki­vii­dak­ko tekee juu­ri sen. 

    Edel­leen, oot oikees­sa tasok­kai­den tyyp­pien osal­ta. Mut vali­tet­ta­vas­ti suu­rin osa ihmi­sis­tä ei vas­taa ollen­kaan tota sun mie­les­sä ole­vaa kuvaa luo­vas­ta ja innok­kaas­ta inno­vaat­to­ris­ta. Se alha­sen tuot­ta­vuu­den ja alha­sen moti­vaa­tion omaa­va poruk­ka, jos­ta tukien aktii­vi­käyt­tä­jät pää­osin koos­tuu, saat­taa tar­vi­ta välil­lä kep­piä pork­ka­nan lisäks.

    Se, mitä emme tie­dä, on kuin­ka pal­jon poten­ti­aa­lia on hukat­tu mil­loin min­kä­kin­lai­sil­la rajoit­ta­vil­la rakenteilla

    Sitä ei saa­da kos­kaan tie­tää joo. Mut ei myös­kään tie­de­tä, min­kä ver­ran poten­ti­aa­lia olis hukat­tu vaih­toeh­to­sis­sa sys­tee­meis­sä, joten toi argu­ment­ti ei viel hir­vees­ti jeesaa. 

    Mut kuten sanot­tu, mäkin uskon et jär­ke­väl­lä perus­tu­los­ys­tee­mil­lä saa­tais sel­kee paran­nus suh­tees­sa nyky­sys­tee­miin, jota pidän monel­ta osin kar­mai­se­van huo­no­na ja epä­kan­nus­ta­va­na. En vaan suh­tau­du ihan yhtä opti­mis­ti­ses­ti perus­tu­loon eten­kään, jos ajat­te­lee käy­tän­nös­sä toteu­tet­ta­vis­sa ole­via sys­tee­me­jä. Ongel­ma­na­han on, ettei pit­kään aikaan tuu ole­maan mitään sau­maa saa­da läpi kovin puh­das­ta perus­tu­los­ys­tee­miä, jon­ka rin­nal­la ei pyö­ris edel­leen hir­vee­tä mää­rää byro­kra­ti­aa ja eri­lai­sia har­kin­nan­va­ra­sia tukia.

  126. Eins­ten: Mis­sä koh­taa väi­tin kai­ken ole­van hyvin?

    No tuos­sa ensim­mäi­sen kom­ment­ti­si vii­mei­sel­lä rivil­lä, jos­sa sanot: “Rela­taan, kaik­ki on hyvin”.

    Meil­lä on moni asia todel­la hyvin ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin. En aio kai­vel­la täs­tä dataa. Minul­le asia sel­vi­si Kymppiuutisista.

    Toki on (vaik­ka en pitäi­si­kään koti­mais­ta medi­aa miten­kään puo­lu­eet­to­ma­na täl­lai­sis­sa kysy­myk­sis­sä), mut­ta tämä ei ole hyvä argu­ment­ti olo­suh­tei­den paran­ta­mis­ta vastaan.

    Mitä tulee han­ges­sa kan­gis­te­le­viin lai­ta­puo­len kul­ki­joi­hin, niin väi­tän että perus­tu­lo­mal­li voi­si jopa lisä­tä tule­vien kipris­te­li­jöi­den mää­rää. Mie­ti nyt. Perus­tu­lon juos­tes­sa tilil­le­si kuu­kausit­tain sinun ei tar­vit­si­si olla sitä yhtä kah­ta päi­vää kuu­kau­des­sa sel­vin­päin täyt­te­le­mäs­sä kaa­vak­kei­ta sos­sus­sa ja Kelassa. 

    En minä­kään usko perus­tu­lo­mal­lin nykyi­siä spu­ge­ja pelas­ta­van, mut­ta uskon ettei perus­tu­lo­mal­li tuo­ta onnet­to­muut­ta ja lai­ta­puo­len­kul­ki­juut­ta yhtä tehok­kaas­ti kuin nykymalli.

  127. Rogue,

    En nyt väi­tä, että oli­sit vält­tä­mät­tä vää­räs­sä, mut­ta mui­den ihmis­ten jaka­mi­nen enna­kol­ta “tasok­kai­siin” ja “vähem­män tasok­kai­siin” on ylei­nen aja­tus­vir­he, jon­ka ole­mas­sao­los­ta kokeel­li­nen psy­ko­lo­gia on aika lail­la yhtä miel­tä. Mui­den ihmis­ten onnet­to­muus kat­so­taan hel­pos­ti heis­tä itses­tään joh­tu­vak­si, oma onnet­to­muus ulko­puo­li­sis­ta sei­kois­ta johtuvaksi.

    Tie­ten­kin on ihmi­siä, jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta menes­ty­vät huo­nom­min kuin toi­set. Tämä ei ole perus­te olla yrit­tä­mät­tä pois­taa nii­tä syi­tä, joil­la on tai­pu­mus­ta aiheut­taa sitä, että he menes­ty­vät huonosti.

  128. Perus­te­luis­sa puhu­taan val­tiois­ta, jois­sa omai­suuse­rot ovat syn­ty­neet val­tion avus­tuk­sel­la ja sekaan­tu­mi­sel­la yksi­lön vapauk­siin, ei rei­lus­sa kil­pai­lus­sa yksi­löi­den tuot­ta­vuuse­ro­jen joh­dos­ta.’ (vts)
    Onko muun­kin­lai­sia val­tio­ta olemassa?

  129. On tot­ta, että suur­ta elä­ket­tä saa­va sxaa suu­rem­paa elä­ket­tä kuin pien­tä elä­ket­tä saa­va. Sii­hen ei tar­vit­se edes tilastoa.”

    Ylei­nen väi­te on, että tulon­siir­to­ja saavt vain köy­hät ja työttömät

  130. Toi­saal­ta eihän sii­tä nykyi­ses­tä mal­lis­ta nyt vain saa luo­pua, kun ker­ran vain työ­elä­keyh­tiöil­lä ja liit­to­jen työt­tö­myys­kas­soil­la on se suu­rem­pi viisaus…”

    Ei kukaan sijoit­ta­ja pis­tä kaik­kia munia samaan koriin.

    Suu­ri ja kau­nis Kela elä­ke­si­joit­ta­ja­na oli­si suuu­ri pelu­ri yhteis­kun­nas­sa jon­ka joht­ja oli­si ruh­ti­nas , jota kaik­ki kumartavat

    Nykyi­set elä­keyh­tiöt­kin alvat olla jos lii­an suu­ria eikä nii­tä uskaa­le­ta hal­lin­noi­da vaan suu­ri isä­au­rin­koi­nen sane­lee kaiken

    Noil­la 150 mil­jar­dil­la saa pal­jon vaikutusvaltaa

  131. Kävin Yhdys­val­lois­sa. Aika nopeas­ti eli ensim­mäi­se­nä aamu­na n. klo 6 näki, että tuos­sa maas­sa ei vält­tä­mät­tä ole kaik­ki tur­va­ver­kot ihan kun­nos­sa, mut­ta kan­nus­teet ovat.

    Sen näköi­set jui­pit, jot­ka eivät Suo­mes­sa evään­sä väräyt­täi­si, pesi­vät vesi­ruis­kul­la ruo­ka­baa­rin edus­taa kun­toon ja tis­kin taka­na hei­lui pie­nes­sä­kin aamiais­pai­kas­sa mon­ta mies­tä (har­voin nai­sia) oikeis­sa töis­sä ja kai­kes­ta näki, että työ oli arvokasta. 

    OK — nämä oli­vat sitä “Wor­king Poor” ‑jen­giä, jot­ka minun näke­mä­ni mukaan teki­vät n. 12 tun­nin työpäivää. 

    Sil­ti — jos pitäi­si miet­tiä, onko parem­pi mojua lähiös­sä pleik­ka­rin ja kal­jan kans­sa vai teh­dä oikea­ta työ­tä, ei sii­nä pitäi­si olla pal­joa miettimistä.

    Vähän sii­nä tun­si olon­sa nuor­suo­ma­lai­sek­si, kun ihas­te­li sitä, että kaik­ki oli­vat työn syr­jäs­sä kiin­ni. (ja välil­lä taas tun­si itsen­sä hyvin­kin viher­va­sem­mis­to­lai­sek­si: niil­lä ei ole muu­ta mahdollisuutta.)

    Poh­jois-Ame­ri­kas­sa täy­tyy olla hyvin help­po pal­ka­ta ja myös erot­taa työn­te­ki­jäi­tä, kos­ka pal­ve­luis­sa oli sil­miin­pis­tä­vän pal­jon teki­jöi­tä. Palk­ka on var­maan myös huo­no (ja tippipainotteinen). 

    Eli säi­ly­te­tään tur­va­ver­kot, mut­ta ei ker­ro­ta, että nii­tä on?

    Tou­ko Mettinen
    hämmentynyt

    1. Yhdys­val­lois­sa ei ole arvon­li­sä­ve­roa pal­ve­luil­le. Sik­si siel­lä pal­ve­lue­lin­kei­not menes­ty­vät erit­täin hyvin.

  132. Saa­ra
    Viras­to­jen talu­tus­nuo­ras­sa ihmi­nen ei koe ole­van­sa vapaa. 

    Mui­den almuis­ta riip­pu­vai­nen ihmi­nen ei mil­loin­kaan voi olla vapaa.

  133. Elä­ke­mak­sut las­ke­taan myös veroas­tee­seen, jota halu­taan las­kea, joten suu­ri­tu­lois­ten kor­keat eläk­keet rasit­ta­vat veroas­tet­ta eniten

    Pie­ni­tu­lois­ten­kin koh­dal­la eläök­ket ovst suu­rin tulonsiisrto

    Sil­loin täy­tyy miet­tiä kuin­ka vähän he lop­pu­jen lopuk­si saa­vat mui­ta tulonsiirtoja

    Ongel­mas­ki yhteis­kun­nas­sa koe­taan kui­ten­kin vain pie­ni­tu­lois­ten saa­mat tulonsiirrot

  134. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Omai­suuse­rot ovat eri asia kuin tuloe­rot. Palk­kae­rot voi­vat edes teo­rias­sa teh­dä lah­jak­kais­ta ihmi­sis­tä ahke­ram­pia, suu­ret omai­suu­det teke­vät laiskaksi. 

    Teke­vät­kö? Jos kat­so­taan Bill Gate­sia, Ste­ve Job­sia, War­ren Buf­fet­tia, Nal­le Wahl­roo­sia tai vaik­ka Ant­ti Her­li­niä, niin tus­kin­pa yksi­kään näis­tä hen­ki­löis­tä on ollut omas­sa ryh­mäs­sään (kan­sal­li­suus, ikä, jne.) eri­tyi­sen laiska.

    Se ilmiö ei sinän­sä ole tun­te­ma­ton, että tuu­ril­la rikas­tu­nut lot­to­voit­ta­ja, optio­mil­jo­nää­ri, inves­toin­ti­pank­kii­ri tahi muu voi jää­dä neli­kymp­pi­se­nä pää­toi­mi­sek­si golf­fa­rik­si, mut­ta ehkä sekään ei ole kovin suu­ri kan­san­ta­lou­del­li­nen vahin­ko (pank­kii­rin koh­dal­la voi olla jopa suu­ri kan­san­ta­lou­del­li­nen torjuntavoitto..)

    Kovin suu­ret tulo- ja varal­li­suuse­rot eivät ker­ro kovin hyvää yhteis­kun­nan toi­mi­vuu­des­ta, mut­ta ongel­ma­na on sil­loin köy­hien köy­hyys, ei rik­kai­den rik­kaus. Minus­ta aina­kin oli­si erit­täin muka­vaa, jos meil­lä Suo­mes­sa oli­si run­sas­lu­kui­nen jouk­ko ihmi­siä, jot­ka voi­si­vat elää ylel­li­ses­ti teke­mät­tä mitään. Suo­men ongel­ma mones­sa asias­sa on pää­omien puute.

    Toi­mi­va yhteis­kun­ta huo­leh­tii sii­tä, että kyvyt saa­daan käyt­töön läh­tö­koh­dis­ta huo­li­mat­ta. Esi­mer­kik­si tämä on ollut mones­sa maas­sa hyvin­kin retu­pe­räl­lä, eikä tähän pääs­tä, jos mas­sa on lii­an köy­hiä ihmi­siä. Ongel­ma ei kui­ten­kaan ole mis­sään ollut varak­kaam­man väes­tön­osan laiskuus.

    (Toi­nen jut­tu voi olla lep­pois­ta­mi­nen, joka lii­tyy taas sii­hen, että riit­tä­vän elin­ta­son saa­vut­ta­mi­nen voi onnis­tua vähem­mäl­lä­kin raa­ta­mi­sel­la. Se voi esi­mer­kik­si lää­kä­rien rapauk­ses­sa olla yhteis­kun­nal­li­ses­ti ongelmallista.)

    1. Ete­lä-Ame­ri­kas­sa maa­omai­suus on hyvin epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­nut. Aika lep­poi­saa elä­mää nuo suu­re­ti­lo­jen omis­ta­jat elä­vät. Kuin­ka­han ahke­ria tule­vat Bill Gate­sin lap­set olemaan?

  135. Pro­fes­so­ri Oskar Lan­ge esit­ti jo vuon­na 1942 todis­tuk­sen sii­tä että talou­del­li­nen tehok­kuus ja jol­tain näkö­kul­mal­ta koet­tu oikeu­den­mu­kai­suus kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sis­sa voi­daan yhdistää.

    Jos mik­roa­gent­tien perus­va­ra­vek­to­rei­ta muo­ka­taan aloi­tus­pis­tei­den ympä­ris­tös­sä niin täl­lä ei ole vai­ku­tus­ta nii­hin vaih­to­suh­tei­siin, joil­la mik­roa­gen­tit voi­vat muun­taa perus­va­ro­jaan tuo­tan­nos­sa käy­tet­tä­vik­si varoik­si ja kulutukseen.

    Jos taas vero­tus perus­tuu noi­den kau­pan­käyn­nin vaih­to­suh­tei­den tai tek­nis­ten trans­for­maa­tio­suh­tei­den muun­ta­mi­seen niin tehok­kuut­ta ja oikeu­den­mu­kai­suut­ta ei voi yhdistää.

    Onko muu­ten G‑faktori tul­kit­ta­va jok­si­kin perus­va­rak­si ja sal­lit­ta­va sel­lai­nen vero­tus, jos­sa yksi­lön tulon­hank­ki­mis­po­ten­ti­aa­lia vero­te­taan eikä han­kit­tu­ja tuloja?

    1. Jos­sa­kin kir­jas­sa­ni olen esit­tä­nyt, että teo­rias­sa oikeu­den­mu­kai­nen vero­tus saa­tai­siin, jos oli­si “kyvyk­kyys­mit­ta­ri”, joka objek­tii­vi­ses­ti ker­toi­si asian­omai­sen hyvä­osai­suu­des­ta ja vero­tus perus­tui­si tähän. Hen­ki­lö­koh­tai­nen pää­ve­ro kah­des­sa­kin merkityksessä.

  136. Oskar Lan­ge oli muu­ten kom­mu­nis­ti joka ei hyväk­sy­nyt marxi­lais­ta talous­teo­ri­aa vaan stan­dar­din neoklassisen.

    Allo­kaa­tion- ja tuo­tan­non ongel­mia voi­daan tar­kas­tel­la mones­ta näkökulmasta.

  137. Downs­hif­taa­jan ja vero­vir­kai­li­jan väli­nen keskustelu:

    -Miten minul­le voi­daan mää­rä­tä 20000 euron verot kun vii­me vuon­na en ansain­nut yhtään?
    ‑Niin mut­ta vero­la­kien mukaan tei­dän kyvyk­kyys­ta­sol­lan­ne voi­daan ansai­ta yli 50000 euron mark­ki­na­palk­ka. Onko teil­lä mah­dol­li­ses­ti joi­tain pysy­viä tulon­hank­ki­mis­ky­kyyn vai­kut­ta­via sai­rauk­sia joi­ta on ilmen­nyt vii­me vuo­den aikana?

    🙂

  138. Saa­ra: Kuin­ka moni (yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa mie­his­tä tai­taa kui­ten­kin edel­leen pariu­tua ihan suht. nor­maa­lis­ti), ja mik­si tämä oli­si ongelma?

    Jon­kin muka­van” teke­mi­nen suu­rel­la moti­vaa­tiol­la on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi vaih­toeh­to kuin epä­mie­lui­san työn teke­mi­nen tilan­tees­sa, jos­sa työs­tä kil­pai­lee niin moni, että useat jää­vät tah­to­mat­taan ran­nal­le. Kun ihmi­nen tekee sitä mitä hän halu­aa teh­dä, syn­tyy lopul­ta myös uut­ta (liike)toimintaa ja uusia oival­luk­sia. Vapaut­ta­mal­la ihmi­siä valit­se­maan, mihin aikan­sa lait­ta­vat, sai­sim­me hyö­dyn­net­tyä myös sel­lai­set aja­tuk­set, jot­ka ovat lii­an epä­mää­räi­siä ja/tai uusia saa­dak­seen sys­tee­mis­täm­me suo­ria yritystukia.

    Minä rahoit­tai­sin omil­la vero­ra­hoil­la­ni tuhan­nes­ti mie­luum­min kor­keas­ti moti­voi­tu­nut­ta toi­min­taa, vaik­ka har­ras­tuk­sen­omais­ta­kin, kuin soh­val­la loju­mis­ta. Vähin­tään­kin ter­vey­den­huol­to­me­not saa­tai­siin näin kään­net­tyä laskuun.

    Osmol­ta kysyi­sin, mitä tuo “työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen” tar­koit­tai­si käy­tän­nös­sä ja miten sitä mitat­tai­siin? Toi­vot­ta­vas­ti ei aina­kaan jon­kun vero­va­roil­la pys­ty­te­tyn vir­ka­ko­neis­ton mie­li­val­lal­la ja jat­ku­val­la byro­kraat­ti­sen este­ra­dan suo­rit­ta­mi­sel­la, kuten nykyi­sin. Sil­loin sys­tee­mi kään­tyi­si itse­ään vastaan.

    No nyt emme puhu täy­sin samas­ta asias­ta. Aka­tee­mi­sis­sa mie­his­sä­hän on pal­jon sel­lai­sen työn teki­jöi­tä, joi­hin ei löy­dy niin pal­joa kil­pai­lua. Moni sink­kuin­si­nöö­ri siir­tyi­si var­mas­ti mie­luum­min varas­to­hom­miin, johon on tunkua.

    On var­mas­ti muka­vaa, että ihmi­set teke­vät muka­via asioi­ta, mut­ta mis­tä rahat saa­daan, jos kaik­ki ovat net­to­saa­jia? Siel­tä kuu­lui­sas­ta pistorasiasta?

  139. Tapio Pel­to­nen:

    En nyt väi­tä, että oli­sit vält­tä­mät­tä vää­räs­sä, mut­ta mui­den ihmis­ten jaka­mi­nen enna­kol­ta “tasok­kai­siin” ja “vähem­män tasok­kai­siin” on ylei­nen aja­tus­vir­he, jon­ka ole­mas­sao­los­ta kokeel­li­nen psy­ko­lo­gia on aika lail­la yhtä miel­tä. Mui­den ihmis­ten onnet­to­muus kat­so­taan hel­pos­ti heis­tä itses­tään joh­tu­vak­si, oma onnet­to­muus ulko­puo­li­sis­ta sei­kois­ta johtuvaksi.

    Äh käsi­tit nyt ihan vää­rin, mikä on tosin ymmär­ret­tä­vää kun en sel­ven­tä­ny asi­aa yhtään. Vas­ta­sin Saa­ral­le, joka mun ja sen väli­ses­tä kes­kus­te­lu­his­to­rias­ta luul­ta­vas­ti muis­taa sen ver­ran, että kun mä teen tol­la­sen hatus­ta vede­tyn luo­ki­tuk­sen niin sen ei tart­te perus­tua min­kään­lai­sil­le arvos­tuk­sil­le tai käsi­tyk­sil­le syy-seu­raus­suh­teis­ta. Luo­ki­tuk­sen tar­ko­tus oli vaan kuva­ta sitä, että ihmi­siä on eri­lai­sia ja sos­sun vakio­asiak­kais­ta luul­ta­vas­ti suu­rin osa ei oo eri­tyi­sen moti­voi­tu­nei­ta inno­vaat­to­rei­ta. Miks ne ei sel­la­sia oo, voi joh­tua luke­mat­to­mis­ta teki­jöis­tä, mut sii­hen en otta­nu tos­sa kan­taa. Mut sen voin sanoa etten usko pel­käl­lä kan­nus­ti­mien ruk­kauk­sel­la ole­van mah­dol­lis­ta saa­da teh­tyä kai­kis­ta ihmi­sis­tä näi­tä innok­kai­ta innovaattoreita.

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­sa­kin kir­jas­sa­ni olen esit­tä­nyt, että teo­rias­sa oikeu­den­mu­kai­nen vero­tus saa­tai­siin, jos oli­si “kyvyk­kyys­mit­ta­ri”, joka objek­tii­vi­ses­ti ker­toi­si asian­omai­sen hyvä­osai­suu­des­ta ja vero­tus perus­tui­si tähän. Hen­ki­lö­koh­tai­nen pää­ve­ro kah­des­sa­kin merkityksessä.

    Jos se mit­ta­ri mit­tais pel­käs­tään kyky­jä, niin mun oikeu­den­mu­kai­suus­kä­si­tyk­sen perus­teel­la sen poh­jal­ta ei vie­lä saa­tais aika­seks oikeu­den­mu­kais­ta vero­tus­ta. Lähem­mäs oikeu­den­mu­kai­suut­ta pääs­täis jos kyky­jen lisäks tie­det­täis yksi­löl­li­set pre­fe­rens­sit. Tosin vaik noi molem­mat tie­det­täis niin sil­ti poh­jal­la olis ilmei­ses­ti moraa­li­kä­si­tys, jon­ka mukaan ihmi­set ei oo oikeu­tet­tu­ja omien kyky­jen­sä hedel­miin. Sen­kin moraa­li­kä­si­tyk­sen voi hel­pos­ti kyseenalaistaa.

  141. Ete­lä-Ame­ri­kas­sa maa­omai­suus on hyvin epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­nut.’ (OS)
    Myös Euroo­pas­sa on mah­dol­lis­ta olla rikas sik­si, että omis­taa maata:
    http://www.richest-people.co.uk/duke-of-westminster/
    Tulo­jen ja omai­suu­den välil­lä on ero. Tulo­ja ei tule, jos ei tee jotain; omai­suus on, piste.

  142. Yhdys­val­lois­sa myös palk­ka­ta­so pal­ve­lue­lin­kei­nois­sa lie­nee ole­ma­ton. Aina­kin joka pai­kas­sa tipit näyt­tä­vät ole­van tervetulleita.
    Kyl­lä­hän Bil­lin­kin lap­set jou­tu­vat ahke­roi­maan, jos jat­ka­vat yri­tys­tä. Mut­ta jos myy­vät pois, niin sit­ten var­maan ele­le­vät koroil­la herroiksi.

  143. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yhdys­val­lois­sa ei ole arvon­li­sä­ve­roa pal­ve­luil­le. Sik­si siel­lä pal­ve­lue­lin­kei­not menes­ty­vät erit­täin hyvin.

    USA:ssa ei ole arvon­li­sä­ve­roa myös­kään tava­roil­le. Itsea­sias­sa USA:ssa ei ole arvon­li­sä­ve­roa ollenkaan.

  144. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yhdys­val­lois­sa ei ole arvon­li­sä­ve­roa pal­ve­luil­le. Sik­si siel­lä pal­ve­lue­lin­kei­not menes­ty­vät erit­täin hyvin.

    Mikä joh­to­pää­tös täs­tä pitäi­si teh­dä? Miten pal­ve­lue­lin­kei­no­jen menes­tys näkyy koko Yhdys­val­to­jen menes­tyk­ses­sä — näkyy­kö se joten­kin sen työt­tö­myy­des­sä, tuloe­rois­sa, jul­ki­sen talou­den tasapainossa?

  145. Osmo:

    Kuin­ka­han ahke­ria tule­vat Bill Gate­sin lap­set olemaan?

    Hän on kui­ten­kin ker­to­nut (jo vuo­sia sit­ten), että lap­set eivät tule peri­mään kuin aivan pie­nen mur­to-osan mil­jar­dio­mai­suu­des­ta (val­tao­sa menee hyväntekeväisyyteen).
    Lainaa:

    …is now per­so­nal­ly worth ‘only’ $56 billion.
    But Jen­ni­fer, 15, Rory, 12, and Phoe­be, nine, aren’t going to inhe­rit anyt­hing like that much.
    ‘I don’t think that amount of money would be good for them.’

    He won’t speci­fy what they will get, but the reports that they’ll recei­ve ‘only’ $10 mil­lion each can’t be far off, because he conce­des, ‘It will be a minuscu­le por­tion of my wealth. It will mean they have to find their own way.

    They will be given an unbe­lie­vable educa­tion and that will all be paid for. And cer­tain­ly anyt­hing rela­ted to health issues we will take care of. But in terms of their inco­me, they will have to pick a job they like and go to work. They are nor­mal kids now. They do cho­res, they get poc­ket money.’

    http://www.dailymail.co.uk/home/moslive/article-2001697/Microsofts-Bill-Gates-A-rare-remarkable-interview-worlds-second-richest-man.html

  146. Mie­lee­ni tuli, kun joi­ta­kin vuo­sia sit­ten oli usein tapa­na kir­joi­tel­la sii­tä, miten Väli­me­ren­mais­sa taval­li­sil­la kan­sa­lai­sil­la­kin on varaa käy­dä ulko­na syö­mäs­sä. Ja täs­tä huo­li­mat­ta näi­den mai­den talou­det ovat nyt vaikeuksissa?!

  147. Soi­nin­vaa­ra:

    Jos­sa­kin kir­jas­sa­ni olen esit­tä­nyt, että teo­rias­sa oikeu­den­mu­kai­nen vero­tus saa­tai­siin, jos oli­si “kyvyk­kyys­mit­ta­ri”, joka objek­tii­vi­ses­ti ker­toi­si asian­omai­sen hyvä­osai­suu­des­ta ja vero­tus perus­tui­si tähän.

    Tar­koit­taa­ko tämä “kyvyk­kys­mit­ta­ri” sitä, että Albert Eins­tei­nin oli­si pitä­nyt elää vero­jen jäl­keen näl­kä­ra­jal­la (ymmär­tääk­se­ni vain koh­tuul­li­sen hyvät tulot val­tai­sal­la hen­ki­sel­lä pää­omal­la) ja 100 mil­joo­nan tulot (ja muu­ta­man mil­jar­din menot vero­na­mak­sa­jil­le) kerän­nyt pank­kii­ri, joka ei ollut aivan niin fik­su kuin itse kuvit­te­li, mak­sai­si vero­ja jon­kun 0,X%?

  148. USA:kin on oikeus­val­tio ja se estää aina­kin osit­tain työn­te­ki­jöi­den mie­li­val­tai­sen kohtelun
    Ongel­ma on sama kuin Suo­mes­sa eli suu­ret yhtiöt osaa­vat pit­kit­tää oikeus­tais­te­lua vuo­sien mit­tai­sek­si, joten kyn­nys oikeu­den­käyn­tiin­mon kor­kea ja vaa­tii rahaa väärinkohdellulta

    Mut­ta ei se USA:kaan sosi­aa­li­tur­va ole­ma­ton ole, mut­ta se pakot­taa pie­ni­palk­kai­sim­mat sos­sun luu­kul­le­ja aina­kin sai­ras­ta­pauk­sis­sa kan­sal­li­nen köy­häi­na­pu mak­saa sairaskulut

    Jät­tiyh­tiö Wal-Mart mää­rät­tiin mak­sa­maan jäl­leen kor­vauk­sia työntekijöilleen.
    Penn­syl­va­nias­sa, Yhdys­val­lois­sa oikeus mää­rä­si ruo­ka­kaup­pa­ket­jun maksamaan
    yhteen­sä 62,3 mil­joo­naa dol­la­ria eli noin 44 mil­joo­naa euroa työntekijöilleen
    osa­val­tion työ­la­kien rik­ko­mi­sen vuoksi.

    Tuo­ma­rin mukaan Wal-Mart mak­soi tahal­li­ses­ti yli sadal­le tuhannelle
    työn­te­ki­jäl­leen lii­an vähäis­tä palk­kaa ja vel­voit­ti työn­te­ki­jät työskentelemään
    tauoil­la ja yli­töi­tä ilman kompensaatiota.

    Vii­me vuon­na myös Kali­for­nias­sa oikeus tuo­mit­si yhtiön työ­la­kien rikkomisesta
    kor­vauk­siin ja yhtiö­tä vas­taan on nos­tet­tu jo yli 70 kan­net­ta työntekijöiden
    toi­mes­ta. (Fin­food — Just-food.com)”

  149. Zack:

    On var­mas­ti muka­vaa, että ihmi­set teke­vät muka­via asioi­ta, mut­ta mis­tä rahat saa­daan, jos kaik­ki ovat net­to­saa­jia? Siel­tä kuu­lui­sas­ta pistorasiasta?

    Anna yksi­kin jär­kiar­gu­ment­ti sen puo­les­ta, että perus­tu­los­ys­tee­mi teki­si yhtäk­kiä kai­kis­ta nettosaajia.

    Väi­tät­kö, että esim. lää­kä­rit (tai mikä tahan­sa poruk­ka, jota voi­daan pitää net­to­mak­sa­ji­na) jäi­si­vät jou­kol­la kotiin vii­den ton­nin kuu­kausi­palk­kaa nos­ta­mas­ta, vain kos­ka soh­val­la maa­ten he sai­si­vat jopa 450,- (tmv.) puh­taa­na käteen?

  150. USA:ssa köy­häi­na­pua tulee mones­ta lähteestä

    1 Tem­po­ra­ry assis­tance for nee­dy fali­mi­lies, vas­taa Suo­men sossua
    2.Työttömyyskorvaus, 26 viik­koa, nyt 52 viikkoa
    3. Food Stamps , käy­tän­nös­sä ruo­ka­ku­pon­ke­ha. Tämä on itse asias­sa pii­lo­tet­tua maa­ta­lous­tu­kea ja sitä jakaa maa­ta­lou­den viranomaiset !!
    4.Medicaid, Medica­re, van­ho­jen +65 ja köy­hien terveydenhoito
    5.Home ren­tal assis­tance, vas­taa Suo­men asu­mis­tu­kea, ehdot ovat tie­tys­ti eri­lai­set, mut­ta tukea saa niin omaan asun­toon kuin vuokranmaksuun

    Näi­den ohjel­mien pii­ris­sä on vaih­te­le­vas­ti n 40–60 mil­joo­naa ihmis­tä, joten saa­ja­kun­ta on var­sin laa­ja, n 15 %-20 % väestöstä
    Tukea saa­vat tulot­to­mat ja pie­ni­tu­loi­set kuin myös ikääntyneet

    Eli USA:kin sosi­aa­li­tur­va on tilk­ku­täk­ki mut­ta yhtä kat­ta­va kuin Suomessakin

  151. Saa­ra: Anna yksi­kin jär­kiar­gu­ment­ti sen puo­les­ta, että perus­tu­los­ys­tee­mi teki­si yhtäk­kiä kai­kis­ta nettosaajia.

    Väi­tät­kö, että esim. lää­kä­rit (tai mikä tahan­sa poruk­ka, jota voi­daan pitää net­to­mak­sa­ji­na) jäi­si­vät jou­kol­la kotiin vii­den ton­nin kuu­kausi­palk­kaa nos­ta­mas­ta, vain kos­ka soh­val­la maa­ten he sai­si­vat jopa 450,- (tmv.) puh­taa­na käteen?

    Olee­lis­tä täs­sä on se, että net­to­saa­jien mää­rän uskoi­sin lisään­ty­vän perus­tu­lon myö­tä suu­rem­mak­si, mitä aja­tel­laan. Uskon, että on net­to­mak­sa­ja­mie­hiä, jot­ka ottai­si­vat töi­den suh­teen pal­jon ren­nom­min kuin nykyään.

    Ote­taan­pa esimerkki.Moni ihmi­nen kokee ikä­väk­si esi­tel­mien pidon, tii­mi­työ­se­ken­te­lyn stres­saa­vas­sa tii­mis­sä, töi­den tuo­mi­sen kotiin ja lii­an kova­tem­poi­sen työn­teon. Nämä ovat asioi­ta, joi­ta jou­tuu teke­mään esi­mer­kik­si monis­sa insinööritöissä.
    Väi­tän, että moni vart­tu­neem­pi sink­ku­mies miet­ti­si, mitä jär­keä on stres­sa­ta niin pal­jon, kun sink­ku­na pär­jää pie­nem­mäl­lä­kin pal­kal­la. Perus­tu­lon ilmaan­tu­mi­nen pois­tai­si häpeän ren­nos­ti otta­mi­ses­ta. Perus­tu­loa sai­si ilmei­ses­ti myös vaik­ka oli­si sääs­tö­jä, mikä myös hel­pot­tai­si ren­nom­min ottamista.

    En muu­ten tie­dä, onko kun­nan­lää­kä­ri net­to­mak­sa­ja. Yksi­tyi­nen insi­nöö­ri on varmaankin.

  152. Ete­lä-Ame­ri­kas­sa maa­omai­suus on hyvin epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­nut. Aika lep­poi­saa elä­mää nuo suu­re­ti­lo­jen omis­ta­jat elävät.

    Suo­mes­sa­kin yksi­tyi­nen maa­no­mis­tus on jakau­tu­nut hyvin epä­ta­sai­ses­ti. Suo­mes­sa on kar­keas­ti 15 mil­joo­naa heh­taa­ria yksi­tyi­ses­ti omis­tet­tua maa­ta, jos­ta pro­sent­ti väes­tös­tä omis­taa puo­let! Maat­to­mia on erit­täin pal­jon (täl­lä­kin pals­tal­la). Ja itse asias­sa viran­omais­ta­hot ovat vali­tel­leet sitä, että edel­leen maa­no­mis­ta­jia on liikaa.

    Uskot­te­ko? Jos ette, luke­kaa mate­ri­aa­lia metsänomistuksesta!

    Maa­ta­lous­val­tai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa maa­ta­lous­maan omis­tus on tie­ten­kin vähän toi­nen asia. Mut­ta ei se Argen­tii­nan ongel­ma ole sii­nä­kään. Ongel­ma on se, että köy­hät eivät pää­se köy­hyy­des­tään ylös, kos­ka elä­mi­nen tapah­tuu hen­gis­sä­sel­viä­mi­sen rajalla. 

    Täs­sä­kin ongel­ma on se, että köy­hät ovat lii­an köy­hiä pääs­täk­seen vähem­män köy­hik­si. Se on se ongel­ma, jota pitäi­si hoi­taa, ei varal­li­suu­den epä­ta­sai­nen jako, joka on vain oire. Toden­nä­köi­ses­ti kai­ken maa­ta­lous­maan jaka­mi­nen tasan kaik­kien maa­työ­läis­ten kes­ken joh­tai­si vie­lä huo­nom­paan lop­pu­tu­lok­seen (kysy­kää Zimbabwesta).

    Rik­kai­den verot­ta­mi­nen köy­hien ase­man paran­ta­mi­sek­si taas voi olla jär­ke­vää. Täh­täi­mes­sä pitää kui­ten­kin olla meri­to­kra­tia, kos­ka se takaa par­haan tuot­ta­vuu­den ja sitä kaut­ta hyvin­voin­nin. Ja meri­to­kra­tias­sa lais­kat rik­kaat muut­tu­vat vii­meis­tään suku­pol­vien myö­tä lais­koik­si köyhiksi.

    Mut­ta myön­nän, että tämä on ihan oikeas­ti poliit­ti­nen kysy­mys. Voi­daan teh­dä myös se valin­ta, että nime­no­maan rik­kaut­ta pitää vält­tää, kos­ka rik­kaus aiheut­taa kateut­ta. Oma kan­ta­ni on se, että kai­kil­le pitää tar­jo­ta mah­dol­li­suus ihmi­sar­voi­seen elä­mään, ja kyvyt pitää hyö­dyn­tää läh­tö­koh­dis­ta riip­pu­mat­ta. Jos jär­jes­tel­mä tuot­taa toi­sil­le enem­män rik­kaut­ta kuin toi­sil­le, niin se pitää vain kestää.

  153. Yhdys­val­lois­sa on lii­ke­vaih­to­ve­ro, vähän osa­val­tiois­ta riippuen.

    Yhdys­val­lois­sa on erit­täin seka­lai­nen ja haja­nai­nen vero­sys­tee­mi, jon­ka takia ihan taval­li­set­kin ihmi­set jou­tu­vat teet­tä­mään veroil­moi­tuk­si­aan ammattilaisilla…

    Vero­ja menee pai­kal­lis­ta­sol­le, osa­val­tiol­le ja liit­to­val­tiol­le. Esi­mer­kik­si Ore­go­nin ja Was­hing­to­nin (naa­pu­ruk­set län­si­ran­ni­kol­la) välil­lä tilan­ne on se, että Ore­go­nis­sa on osa­val­tion tulo­ve­ro, Was­hing­to­nis­sa ei. Toi­saal­ta Was­hing­to­nis­sa on osa­val­tion lii­ke­vaih­to­ve­ro, Ore­go­nis­sa ei. Joten ihmi­set asu­vat Was­hing­to­nis­sa ja käy­vät Ore­go­nis­sa ostok­sil­la. Lii­ke­vaih­to­ve­ro­pro­sent­ti vaih­te­lee pii­ri­kun­nas­ta toiseen.

    Osan asiois­ta huo­maa mat­kai­li­ja­kin. Ravin­to­las­sa lop­pu­las­ku on aina yllä­ri, kos­ka ruo­kien hin­taan lisä­tään pai­kal­li­nen lii­ke­vaih­to­ve­ro sekä 15 %:n tip­pi (joka pitää las­kea itse, mut­ta jos ei mak­sa, on pos­su, kos­ka se tip­pi on tar­joi­li­jan palk­ka). Tai kau­pas­sa hin­ta­la­pus­sa lukee $99, kas­sa­kui­tis­sa $107.

    On tuos­sa yhdys­val­ta­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä hyviä­kin puo­lia, siel­lä ymmär­re­tään kiin­teis­tö­ve­ron mer­ki­tys. Vero on pai­kal­lis­ta­sol­la suu­rin tulon­läh­de, joten se on aika pal­jon kor­keam­pi kuin meil­lä. Todel­li­sen mak­se­tun veron mää­rän medi­aa­ni on kes­ki­mää­rin pro­sen­tin ver­ran kiin­teis­tön todel­li­ses­ta arvos­ta vuo­des­sa, mut­ta kos­ka sys­tee­mi on sikä­läi­seen tapaan täyn­nä eri­lai­sia vähen­nyk­siä, työs­sä­käy­vä per­he mak­saa enemmän.

  154. Tans­kas­sa on mel­kein maa­il­man vapain talous, ellei veroas­tet­ta las­ke­ta. Kun verot peri­tään mah­dol­li­sim­man neut­raa­lis­ti, ne rajoit­ta­vat talou­den vapaut­ta suh­teel­li­sen vähän.

    Tans­kas­sa ei ole edes irti­sa­no­mis­suo­jaa, ja sik­si työt­tö­myys on yleen­sä ollut pal­jon parem­pi kuin Suo­mes­sa. Suo­mes­sa haki­jan pitää teh­dä ensin tuhat per­soo­nal­li­suus­tes­tiä, ja sit­ten­kään hän­tä ei uskal­le­ta pal­ka­ta, jos on vähän­kään epäi­lys­tä työ­voi­ma­tar­peen kes­tos­ta tai haki­jas­ta. Eten­kin huo­noim­pien on vai­kea työllistyä.

    Rai­mo, ensin Mus­so­li­nin hyvin­voin­ti­val­tio oli maa­il­man joh­ta­va ja vas­ta sit­ten Hit­ler raken­si Sak­saan vas­taa­van. Ylei­ses­ti tie­de­tään, että Bis­marck kehit­ti hyvin­voin­ti­val­tion natio­na­lis­mi-ideo­lo­gi­aa vah­vis­ta­maan, joten hän oli ennen Mussoliniakin.

  155. Saa­ra, kun väi­tin kai­ken ole­van hyvin, viit­ta­sin hyvin­voin­tiin nime­no­maan sys­tee­min tasol­la, en suo­ra­nai­ses­ti jokai­sen kan­sa­lai­sen olo­ti­laan. Tämä oli mie­les­tä­ni pää­tel­tä­vis­sä sii­tä mitä kir­joi­tin. Sinä tar­jo­sit minul­le uutis­ta, jon­ka mukaan minä en voi olet­taa minun hyvin­voin­nis­ta­ni ole­van joh­det­ta­vis­sa maxii­mia, että kai­kil­la muil­la­kin meni­si hyvin, mikä on tie­tys­ti totta.

    Jos minä todel­la oli­sin luul­lut jotain edel­lä esi­te­tyn kal­tais­ta, niin mik­si oli­sin yli­pää­tään ehdot­ta­nut, että nykyi­nen sys­tee­mi on mones­sa suh­tees­sa säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­nen? Eikö nyky­sys­tee­mim­me nime­no­maan huo­mioi sen, että kai­kil­la ei mene yhtä hyvin (kuin minul­la)? Jos minä oli­sin tun­tee­ton oman edun tavoit­te­li­ja, eikö int­res­seis­sä­ni oli­si mur­taa hyvin­voin­ti­val­tion idea koko­nai­suu­des­saan ja puu­ha­ta tilal­le oikein kun­non riis­to­jär­jes­tel­mä? Mitään täl­lais­ta­han en esittänyt.

    Ja kuten kir­joi­tin myö­hem­min, ensim­mäi­nen vies­ti­ni oli semis­ti kie­li pos­kel­la kir­joi­tet­tua, jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli toi­mia tätä muu­tos­ta muu­tok­sen vuok­si ril­lutt­te­lua ja heik­ko­ja perus­te­lu­ja vastaan. 

    Toki on (vaik­ka en pitäi­si­kään koti­mais­ta medi­aa miten­kään puo­lu­eet­to­ma­na täl­lai­sis­sa kysy­myk­sis­sä), mut­ta tämä ei ole hyvä argu­ment­ti olo­suh­tei­den paran­ta­mis­ta vastaan.”

    Se, että totean monen asian ole­van sys­tee­mi­ta­sol­la hyvin, ei suin­kaan tar­koi­ta, että asioi­ta ei voi­si teh­dä vie­lä parem­min. Relaa­mi­sel­la en tar­koit­ta­nut, että nos­te­taan jalat pöy­däl­le ja kor­ka­taan sam­pan­ja­pul­lot, vaan sitä että anne­taan ris­pek­tii myös nyky­sys­tee­min tie­tyil­le osa-alueille. 

    Eikö läh­kö­koh­tai­ses­ti voi­da pitää nyky­sys­tee­miä parem­pa­na kuin perus­tu­lo­mal­lia? Siis sitä, että ide­aa­li­maa­lil­mas­sa tukea sai­si­vat ainaos­taan ne, jot­ka sitä tar­vit­se­vat, eikä rahaa tar­vit­si­si jakaa jokai­sel­le? Se, että hom­ma on pai­su­nut kuin pul­la­ta­ki­na pakot­taa tie­tys­ti miet­ti­mään mui­ta vaihtoehtoja. 

    Sii­tä en osaa sanoa mitään, mis­sä mää­rin perus­tu­lo ehkäi­see syr­jäy­ty­mis­tä tehok­kaam­min kuin nyky­sys­tee­mim­me. Itse luu­len, että perus­tu­los­sa on mah­dol­lis­ta syr­jäy­tyä sii­nä mis­sä nytkin.

  156. Osmon objek­tii­vi­ses­ta oikeu­den­mu­kais­ta vero­tus­ta tuot­ta­vas­ta mit­ta­ris­ta: Mik­si tuol­lai­ses­sa sci­fi­ti­lan­tees­sa mis­sä mitä tahan­sa pys­tyi­si mit­taa­maan luo­tet­ta­vas­ti, kyvyk­kyy­den pitäi­si olla vero­tuk­sen läh­tö­koh­ta? Ris­to tuos­sa kyse­li­kin jo mal­lin ongelmista.
    Avo­vai­mo­ni on heit­tä­nyt puo­li­lä­päl­lä ehdo­tuk­sen (saman­lai­sen uto­pis­ti­sen objek­tii­vi­sen mit­ta­rin avul­la) hen­ki­lö­koh­tai­seen vitu­tuk­seen perus­tu­vas­ta vero­tuk­ses­ta: mitä enem­män vitut­taa men­nä töi­hin, sitä vähem­män tar­vii mak­saa vero­ja. Tuot­tai­si tuloe­ro­ja, mut­ta tasai­si onnel­li­suuse­ro­ja — ja eikö tuloe­ro­jen tasaa­mi­nen ole kui­ten­kin vain väli­ne elä­män­laa­dun eli onnel­li­suu­den tasaamiseen?

  157. Zack:

    Uskon, että on net­to­mak­sa­ja­mie­hiä, jot­ka ottai­si­vat töi­den suh­teen pal­jon ren­nom­min kuin nykyään

    Miks ihmees­sä net­to­mak­sa­jien ren­nos­tiot­ta­mi­sen kan­nal­ta olis oleel­lis­ta onks perus­tu­lo vai nyky­sys­tee­mi? Nehän on net­to­mak­sa­jia tyy­pil­li­ses­ti just siks, et nii­den pre­fe­rens­seis­sä elin­ta­so ja sta­tus pai­naa enem­män ku ren­nos­tiot­ta­mi­nen. Luu­let­ko, et ne jot­ka nyt tie­naa vaik­ka 5 kiloo/kk yhtäk­kii rupeis elä­mään muu­ta­mal sata­sel vaan siks et sen sais vastikkeettomasti?

    1. Taval­lis­ten pal­kan­saa­jien tilan­tee­seen perus­tu­lo ei vai­ku­ta mitään. Hei­dän osal­taan mar­gi­naa­li­ve­ro pysyy suun­nil­leen ennallaan.

  158. Rogue:
    Zack:

    Miks ihmees­sä net­to­mak­sa­jien ren­nos­tiot­ta­mi­sen kan­nal­ta olis oleel­lis­ta onks perus­tu­lo vai nyky­sys­tee­mi? Nehän on net­to­mak­sa­jia tyy­pil­li­ses­ti just siks, et nii­den pre­fe­rens­seis­sä elin­ta­so ja sta­tus pai­naa enem­män ku ren­nos­tiot­ta­mi­nen. Luu­let­ko, et ne jot­ka nyt tie­naa vaik­ka 5 kiloo/kk yhtäk­kii rupeis elä­mään muu­ta­mal sata­sel vaan siks et sen sais vastikkeettomasti?

    Luu­len­ko, että juu­ri 5k/kk tie­naa­vat rupeiai­si elä­mään perus­tu­lol­la? entä juu­ri 4k/kk?En osaa sanoa, ket­kä juu­ri alkai­si­vat elä­mään perus­tu­lon varas­sa. Mut­ta uskal­lan väit­tää, että eten­kin moni mies vähen­täi­si työn­te­koa pal­kan kus­tan­nuk­sel­la. Ja juu­ri tätä perus­tu­lo­las­kel­mis­sa ei kai ote­ta huomioon.

  159. #
    Kävin Yhdys­val­lois­sa. Aika nopeas­ti eli ensim­mäi­se­nä aamu­na n. klo 6 näki, että tuos­sa maas­sa ei vält­tä­mät­tä ole kaik­ki tur­va­ver­kot ihan kun­nos­sa, mut­ta kan­nus­teet ovat.

    Sen näköi­set jui­pit, jot­ka eivät Suo­mes­sa evään­sä väräyt­täi­si, pesi­vät vesi­ruis­kul­la ruo­ka­baa­rin edus­taa kun­toon ja tis­kin taka­na hei­lui pie­nes­sä­kin aamiais­pai­kas­sa mon­ta mies­tä (har­voin nai­sia) oikeis­sa töis­sä ja kai­kes­ta näki, että työ oli arvokasta.
    #

    Noin­han se on. Mut­ta minä en vaan ymmär­rä suo­ma­lais­ta työk­kä­rin ja sos­sun huo­len­pi­toa, että minut väen väki­sin halu­taan työn­tää kädet­tö­mien ja jalot­to­mien jouk­koon. Noin kuvainnollisesti. 

    Siis minä haluan työl­lis­tyä — kuten var­maan muut­kin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät — työk­kä­rin toi­men­pi­teis­sä oike­aan työ­hön, enkä työl­lis­tyä työk­kä­rin vir­ka­li­joi­den työl­lis­ty­mis­tä varten.

    Siis ei tätä yo. ker­to­maa­ni moni­kaan oikeas­sa työs­sä tai opis­ke­li­ja­no­le­va­na ymmär­rä. No ymmär­tää kun on ollut lii­an pit­kään työt­tö­mä­nä — että onkin tul­lut lei­vo­tuk­si työk­kä­rin kir­jois­sa liki jalat­to­mak­si, kädet­tö­mäk­si ja aivot­to­mak­si. Ja meil­le sit­ten tar­jo­taan tyh­jää työk­kä­rin tahol­ta peri­aat­teel­la, että ota kare­nes­si ja alen­net­tu toi­meen­tu­lo­tu­ki — tai ryh­dy asu­maan kadulla.

  160. Zack:

    Mut­ta uskal­lan väit­tää, että eten­kin moni mies vähen­täi­si työn­te­koa pal­kan kustannuksella

    Täs­sä­hän oli kyse net­to­mak­sa­jis­ta eli suht hyvä­tu­los­is­ta tyy­peis­tä. Jos ne haluis tehä vähem­män töi­tä pie­nem­mäl­lä pal­kal­la niil olis sii­hen mahol­li­suus nyt­kin. Kan­nus­ti­met ei nii­den tulo­ta­sol­la muu­tu oleel­li­ses­ti perustulossa.

  161. Zack: Luu­len­ko, että juu­ri 5k/kk tie­naa­vat rupeiai­si elä­mään perus­tu­lol­la? entä juu­ri 4k/kk?En osaa sanoa, ket­kä juu­ri alkai­si­vat elä­mään perus­tu­lon varas­sa. Mut­ta uskal­lan väit­tää, että eten­kin moni mies vähen­täi­si työn­te­koa pal­kan kus­tan­nuk­sel­la. Ja juu­ri tätä perus­tu­lo­las­kel­mis­sa ei kai ote­ta huomioon.

    Jos on pal­jon mie­hiä, jot­ka haluai­si­vat vähen­tää työn­te­koa pal­kan kus­tan­nuk­sel­la, mik­si he eivät ole jo vähen­tä­neet työntekoaan?

    En ymmär­rä, mik­si “moni mies” juu­ri perus­tu­lon vai­ku­tuk­ses­ta päät­täi­si vähen­tää työn­te­koa, kun vähen­tä­mi­sen vai­ku­tus tuloi­hin oli­si sama tai pahem­pi kuin nykyjärjestelmässä.

    Nykyi­sin­hän työ­tä ei sys­tee­min tulo­louk­ku­jen vuok­si aina kan­na­ta ottaa vas­taan. Perus­tu­los­ys­tee­mi pois­tai­si tulo­lou­kut (työ­tä teke­mäl­lä sai­si aina enem­män rahaa kuin jät­tä­mäl­lä työt teke­mät­tä). Kään­täen tämä mer­kit­see, että lep­pois­ta­mi­ses­ta seu­raa yksi­se­lit­tei­ses­ti vähem­män rahaa — toi­sin kuin nykyi­sin tie­tyis­sä tapauksissa.

    Teil­le, jot­ka olet­te huo­lis­san­ne vero­va­ro­jen vää­rin­käy­tös­tä, suo­sit­tai­sin kriit­ti­sen kat­seen kään­tä­mis­tä perus­tu­los­ta ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Tie­dän poruk­kaa (nuor­ta ja/tai per­hee­tön­tä, pää­osin mies­puo­lis­ta), joka hank­kiu­tuu työt­tö­mäk­si ansio­si­don­nai­sen ehto­jen täy­tyt­tyä ja perus­päi­vä­ra­hal­le pudot­tu­aan hom­maa­vat työ­pai­kan jok­si­kin aikaa pääs­täk­seen taas lomai­le­maan ansio­si­don­nai­sel­la. Täl­lais­ta voi käsit­tääk­se­ni jat­kaa vaik­ka läpi elä­män, kun­han vain töi­tä löy­tyy tar­peen mukaan.

    En tie­dä, onko mis­sään eri­lai­sis­ta perus­tu­lo­mal­leis­ta otet­tu kan­taa ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Oli­si kui­ten­kin tär­ke­ää ymmär­tää, että perus­tu­lo itses­sään ei yksin­ker­tai­suu­ten­sa vuok­si mah­dol­lis­ta vas­taa­vaa kei­not­te­lua: kun kaik­ki sen saa­vat ja sum­ma on aina sama, kukaan ei voi yrit­tää hui­ja­ta itsel­leen yli­mää­räis­tä tai aihee­ton­ta perus­tu­loa (osal­ta se sit­ten vain vero­te­taan mui­den tulo­jen muka­na pois).

  162. Eins­ten:
    Saa­ra, kun väi­tin kai­ken ole­van hyvin, viit­ta­sin hyvin­voin­tiin nime­no­maan sys­tee­min tasol­la, en suo­ra­nai­ses­ti jokai­sen kan­sa­lai­sen olotilaan.

    Miten se meni­kään: kun toi­nen jal­ka on pakas­ti­mes­sa ja toi­nen kuu­mal­la hel­lal­la, on kes­ki­mää­rin hyvä olla. 

    Eikö nyky­sys­tee­mim­me nime­no­maan huo­mioi sen, että kai­kil­la ei mene yhtä hyvin?

    Teo­rias­sa kyl­lä, käy­tän­nös­sä ei.

    Se, että perus­tur­van saa vain hake­muk­ses­ta, ja vain tie­tyt, vaih­te­le­vas­sa mää­rin rei­lut ehdot täyt­tä­vä hen­ki­lö, aset­taa ihmi­set kes­ke­nään eriar­voi­seen ase­maan sen mukaan, kuin­ka kyvyk­käi­tä he ovat suo­rit­ta­maan haku­pro­ses­se­ja ja kuin­ka hyvin he sat­tu­vat täyt­tä­mään noi­ta vaa­dit­ta­via edellytyksiä.

    Kelan vir­kai­li­jat eivät sys­tee­min kie­mu­rai­suu­des­ta joh­tuen aina itse­kään tie­dä, mil­lä perus­teel­la tuki oli­si myön­net­tä­vä tai evät­tä­vä, joten lie­nee sel­vää ettei kai­kil­la haki­joil­la voi olla edel­ly­tyk­siä val­voa oman oikeus­tur­van­sa toteu­tu­mis­ta. Puhu­mat­ta­kaan oikai­sun saa­mi­ses­ta (edes sil­loin, kun se oli­si oikeutettua).

    Jot­kut huo­no-osai­suu­den muo­dot ovat nyky­sys­tee­mis­sä hyväk­syt­tä­väm­piä kuin toi­set. Sys­tee­miä voi­daan toki pyr­kiä muut­ta­maan sel­lai­sek­si, että se sie­täi­si nykyis­tä parem­min eri­lai­suut­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä se on niin ras­kas­ve­toi­nen ja moni­mut­kai­nen, että pie­net­kin muu­tok­set vie­vät vuo­sia. Ei ole rea­lis­tis­ta aja­tel­la, että täl­lä sys­tee­mil­lä pys­tyt­täi­siin edes aut­ta­vas­ti pysy­mään muka­na muut­tu­van ajan muut­tu­vis­sa vaa­ti­muk­sis­sa ja ihmis­ten ala­ti eri­lais­tu­vis­sa tarpeissa.

    Jos minä oli­sin tun­tee­ton oman edun tavoit­te­li­ja, eikö int­res­seis­sä­ni oli­si mur­taa hyvin­voin­ti­val­tion idea koko­nai­suu­des­saan ja puu­ha­ta tilal­le oikein kun­non riis­to­jär­jes­tel­mä? Mitään täl­lais­ta­han en esittänyt.

    En aja­tel­lut sinun ole­van oman edun tavoit­te­li­ja. Sen sijaan minul­le tuli mie­li­ku­va, että ajat­te­let kaik­kien ihmis­ten ole­van niin työn kuin tukien­kin haki­joi­na samal­la vii­val­la. Tosia­sias­sa haku­pro­ses­sin läpi­vie­mi­nen on osal­le ihmi­sis­tä äärim­mäi­sen help­poa ja toi­sil­le äärim­mäi­sen vai­ke­aa (loput aset­tu­vat tuol­le välil­le). Samoin työl­lis­ty­mi­nen itsel­le sopi­vaan työ­hön. Toi­sil­le löy­tyy nyky-yhteis­kun­nas­sa omal­ta tun­tu­vaa hom­maa koh­tuul­li­sel­la vai­van­näöl­lä; toi­sil­le ei. Usein ihmi­ses­tä itses­tään riip­pu­mat­to­mis­ta syis­tä. Mik­si jäl­kim­mäi­set ansait­si­si­vat enem­män keppiä? 

    Ja kuten kir­joi­tin myö­hem­min, ensim­mäi­nen vies­ti­ni oli semis­ti kie­li pos­kel­la kir­joi­tet­tua, jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli toi­mia tätä muu­tos­ta muu­tok­sen vuok­si ril­lutt­te­lua ja heik­ko­ja perus­te­lu­ja vastaan. 

    Perus­tu­loa aje­taan sys­tee­min paran­ta­mi­sen vuok­si ja var­sin pai­na­vin perus­tein. Täs­tä hei­tos­ta­si tulee kuva, että et oli­si lain­kaan tutus­tu­nut ehdotelmiin.

    Eikö läh­kö­koh­tai­ses­ti voi­da pitää nyky­sys­tee­miä parem­pa­na kuin perus­tu­lo­mal­lia? Siis sitä, että ide­aa­li­maa­lil­mas­sa tukea sai­si­vat ainaos­taan ne, jot­ka sitä tar­vit­se­vat, eikä rahaa tar­vit­si­si jakaa jokaiselle?

    Ei, jos minul­ta kysy­tään. Tar­ve­har­kin­taa kun ei kos­kaan voi suo­rit­taa arvo­neut­raa­lis­ti. Aina täy­tyy olla joku (ihmi­nen, omi­ne psy­ko­pa­to­lo­gioi­neen, kat­ke­ruuk­si­neen ja puo­lu­eel­li­suuk­si­neen), joka päät­tää kuka sitä tukea tar­vit­see ja mil­lä perus­teel­la, ja kenen tar­ve puo­les­taan ei ole vali­di. Tämä on erit­täin vahin­gol­li­nen läh­tö­koh­ta, jos­ta tulee pyr­kiä eroon kai­kin keinoin.

    Sii­tä en osaa sanoa mitään, mis­sä mää­rin perus­tu­lo ehkäi­see syr­jäy­ty­mis­tä tehok­kaam­min kuin nyky­sys­tee­mim­me. Itse luu­len, että perus­tu­los­sa on mah­dol­lis­ta syr­jäy­tyä sii­nä mis­sä nytkin.

    Syr­jäy­ty­mi­nen­hän on juu­ri sitä, että yhteis­kun­ta sanoo jol­le­kul­le meis­tä: olet vää­rän­lai­nen, et kel­paa, ja sik­si me jätäm­me sinut osat­to­mak­si. Perus­tu­los­sa näin ei toi­mit­tai­si, vaan kaik­ki oli­si­vat omi­nai­suuk­sis­taan ja poik­kea­vuuk­sis­taan riip­pu­mat­ta oikeu­tet­tu­ja samaan sum­maan, ilman että kans­saih­mi­siä pääs­te­tään väliin har­kit­se­maan ja pun­ta­roi­maan asiaa.

    Toki edel­leen oli­si mah­dol­lis­ta syr­jäy­tyä, mut­ta sys­tee­mi ei proak­tii­vi­ses­ti edis­täi­si tiet­ty­jen, nor­mei­hin sopi­mat­to­mien yksi­löi­den syr­jäy­ty­mis­tä, vaan heil­lä oli­si mah­dol­li­suus yrit­tää etsiä oma tien­sä ja tapan­sa olla yhteis­kun­nan jäsenenä.

  163. Rogue: Luo­ki­tuk­sen tar­ko­tus oli vaan kuva­ta sitä, että ihmi­siä on eri­lai­sia ja sos­sun vakio­asiak­kais­ta luul­ta­vas­ti suu­rin osa ei oo eri­tyi­sen moti­voi­tu­nei­ta inno­vaat­to­rei­ta. Miks ne ei sel­la­sia oo, voi joh­tua luke­mat­to­mis­ta teki­jöis­tä, mut sii­hen en otta­nu tos­sa kan­taa. Mut sen voin sanoa etten usko pel­käl­lä kan­nus­ti­mien ruk­kauk­sel­la ole­van mah­dol­lis­ta saa­da teh­tyä kai­kis­ta ihmi­sis­tä näi­tä innok­kai­ta innovaattoreita.

    Täs­tä vielä.

    Sehän nyt on sel­vä, että kaik­ki eivät ole eivät­kä mil­lään jär­jes­te­lyl­lä tule ole­maan­kaan huip­puin­no­vaat­to­rei­ta, eikä tar­vit­se­kaan. Itsel­lä­ni oli enem­män point­ti­na, että ne, jot­ka voi­si­vat olla, mut­ta eivät nykyi­sin pys­ty toteut­ta­maan itse­ään, pys­tyi­si­vät tähän pal­jon parem­min perus­tu­los­ys­tee­mis­sä (ja kyl­lä, väi­tän että kaik­ki tämän pro­fii­lin ihmi­set eivät tosi­aan­kaan pär­jää nyky­sys­tee­mis­sä vaan osa jou­tuu sys­tee­min jyrää­mäk­si — vain ne pär­jää­vät, joi­den into­hi­mon koh­de on riit­tä­vän hel­pos­ti usei­den mui­den­kin ymmär­ret­tä­vis­sä, ja hyvät sosi­aa­li­set tai­dot aut­ta­vat myös).

    Mut­ta siis kysyi­sin, uskot­ko tosi­aan, että osaan ihmi­sis­tä (huo­no-osai­set) kep­pi toi­mii pork­ka­naa parem­min, kun taas toi­siin (hyvä­osai­set) pork­ka­na toi­mii kep­piä parem­min? Tämä­hän on oikeis­to­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa jon­kin­lai­se­na kan­ta­va­na pii­lo­vies­ti­nä, mut­ta en ollut aja­tel­lut että jot­kut oli­si­vat ihan avoi­mes­ti­kin tätä mieltä.

  164. Saa­ra:

    Lyhyes­ti vie­lä, kos­ka mul­la ei ole enää ollut moneen vies­tiin muu­ten­kaan mitään jär­ke­vää kirjoitettavaa.

    Maa­lai­let kuvaa, jon­ka mukaan tukien saa­mi­nen nyky­sy­tee­mis­sä oli­si joten­kin täy­sin mie­li­val­tais­ta hom­maa. Sitä se ei kui­ten­kaan ole. Rat­kai­su­jen tulee perus­tua lais­sa sää­det­tyi­hin ehtoi­hin ja ase­tuk­siin. Tai aina­kin pitäi­si. Kuten tie­däm­me, pykä­lien tul­kin­ta ei aina ole niin helppoa. 

    Vää­rin­koh­te­le­mi­ses­ta voi aina valit­taa ja jos tun­tuu, että kaa­vak­kei­den täyt­te­ly on haas­ta­vaa, voi hakea jul­kis­ta oikeus­a­pua. Ymmär­rän, että edel­li­nen on tie­tys­ti perus­tu­lo­mal­lia vas­taan, kos­ka hom­maan kuluu tur­haa rahaa ja aikaa. 

    Perus­tu­loa aje­taan sys­tee­min paran­ta­mi­sen vuok­si ja var­sin pai­na­vin perus­tein. Täs­tä hei­tos­ta­si tulee kuva, että et oli­si lain­kaan tutus­tu­nut ehdotelmiin.”

    Aika pit­käl­le pöt­kin ennen kiin­ni­jää­mis­tä­ni. Mä en todel­la­kaan tie­dä sii­tä mitään, mut­ta ilmei­ses­ti mal­le­ja tun­tuu ole­van aika lail­la eri­lai­sia ja käsi­tyk­set nii­den toi­mi­vuu­des­ta jaka­vat mie­li­pi­tei­tä. Roh­ke­nen epäil­lä, että en ole tie­tä­mät­tö­myy­des­sä­ni yksin. 

    On vähän has­sua, että jos hom­ma on niin toi­mi­va, mik­si se ei ole jo käy­tös­sä? Maa­il­mal­la ei tai­da olla yhtään maa­ta, joss­sa perus­tu­lo­mal­li on sel­lai­se­naan käytössä? 

    Nyt lope­tan kui­ten­kin heik­ko­ta­soi­sen kri­tiik­ki­ni ja späm­mää­mi­se­ni tähän.

  165. Jos joku ryh­mä vähen­tää työn­te­koa perus­tu­lo­mal­lis­sa, niin nai­set. Jos anne­taan vali­ta vapaan ja parem­man pal­kan välil­lä, mie­het valit­se­vat pal­kan ja nai­set vapaan.

    Joka­ta­pauk­ses­sa jo tänä päi­vä­nä voi hel­pos­ti lep­pois­taa, eten­kin jos on hyvä­lik­sai­ses­sa työs­sä. Jos hyp­pää ansio­si­don­nai­sel­le, niin voi köl­liä 500 päi­vää kaa­vail­tua perus­tu­loa pal­jon parem­mal­la tuella.

    Saa­ra:
    Mut­ta siis kysyi­sin, uskot­ko tosi­aan, että osaan ihmi­sis­tä (huo­no-osai­set) kep­pi toi­mii pork­ka­naa parem­min, kun taas toi­siin (hyvä­osai­set) pork­ka­na toi­mii kep­piä paremmin? 

    Ei, vaan huo­no-osai­sil­le on vai­kea tar­jo­ta niin mehe­vää pork­ka­naa (esim. palk­kaa), että se voit­tai­si kepin (esim. tukien leik­kaa­mi­sen) ja hyvä­osai­sil­le taas toisinpäin.

    Huo­maa, että esi­mer­kik­si kau­pois­ta näpis­te­lys­sä hom­ma on toi­sin­päin: huo­no-osai­sil­le ei nykyi­sel­lään ole tar­jol­la oikeas­taan min­kään­lais­ta kep­piä, kun taas hyvä­osai­seen sama kep­pi puree ja lujaa.

  166. Eins­ten:

    Maa­lai­let kuvaa, jon­ka mukaan tukien saa­mi­nen nyky­sy­tee­mis­sä oli­si joten­kin täy­sin mie­li­val­tais­ta hom­maa. Sitä se ei kui­ten­kaan ole. Rat­kai­su­jen tulee perus­tua lais­sa sää­det­tyi­hin ehtoi­hin ja ase­tuk­siin. Tai aina­kin pitäi­si. Kuten tie­däm­me, pykä­lien tul­kin­ta ei aina ole niin helppoa.

    Ongel­ma ei ole ainoas­taan tul­kin­ta­vai­keuk­sis­sa, vaan myös sii­nä, että laki­kin on ihmis­ten laa­ti­ma. Mikään ihmis­ten laa­ti­ma tar­ve­har­kin­nan ohjeis­to (laki tai ei) ei voi onnis­tua ole­maan yhtä neut­raa­li, ymmär­ret­tä­vä, jous­ta­va ja yksin­ker­tai­nen kuin sys­tee­mi, jos­sa har­kin­taa ei tapah­du lain­kaan, vaan perus­tu­lon mää­rä riip­puu yksi­se­lit­tei­ses­ti ja yksi­no­maan tuloista.

    On vähän has­sua, että jos hom­ma on niin toi­mi­va, mik­si se ei ole jo käy­tös­sä? Maa­il­mal­la ei tai­da olla yhtään maa­ta, joss­sa perus­tu­lo­mal­li on sel­lai­se­naan käytössä? 

    Vas­ta­sit tuos­sa vähän niin kuin itse itsellesi:

    Roh­ke­nen epäil­lä, että en ole tie­tä­mät­tö­myy­des­sä­ni yksin. 

    Yllät­tä­vän pal­jon on ihmi­siä, joil­la on perus­tu­los­ta hyvin voi­ma­kas kiel­tei­nen mie­li­pi­de, vaik­ka eivät ole lain­kaan pereh­ty­neet asiaan.

  167. Jos joku ryh­mä vähen­tää työn­te­koa perus­tu­lo­mal­lis­sa, niin nai­set. Jos anne­taan vali­ta vapaan ja parem­man pal­kan välil­lä, mie­het valit­se­vat pal­kan ja nai­set vapaan.

    Onko­han täs­tä oikeas­ti jotain todel­lis­ta näyttöä?

    Yllä­ole­va tun­tuu kyl­lä pitä­vän sikä­li paik­kan­sa, että aina­kin per­hee­näi­dit mie­lel­lään vaih­tai­si­vat osan pal­kas­taan vapaak­si. Tämä kui­ten­kin onnis­tuu lähin­nä mata­la­palk­ka-aloil­la (vaik­ka­pa kau­pan kas­sa­na), jol­loin talou­del­li­nen tilan­ne voi olla esteenä.

    Ainoa laa­jem­pi aka­tee­mi­nen ala, jol­la työn vaih­to vapaa-ajak­si on help­poa, on lää­ke­tie­de. Alal­la kul­ke­van peri­mä­tie­don mukaan nuo­ret nais­lää­kä­rit teke­vät usein hyvin­kin lyhyt­tä viik­koa, mut­ta mitään sie­det­tä­vät kri­tee­rit täyt­tä­vää tut­ki­mus­ta aihees­ta ei ole näky­nyt. Ver­tai­lu­han pitäi­si teh­dä eri suku­puol­ten välil­lä, jos sii­hen halu­taan selvyyttä.

    Tyy­pil­li­set hyvä­palk­kai­set asian­tun­ti­ja­teh­tä­vät ovat luon­teel­taan sel­lai­sia, että työ­nan­ta­ja halu­aa työn­te­ki­jäl­tä mah­dol­li­sim­man suu­ren työ­pa­nok­sen. Vii­den ton­nin pal­kal­la ole­va asian­tun­ti­jain­si­nöö­ri voi­si hyvin­kin var­sin­kin asun­to­lai­nas­ta sel­vit­ty­ään olla iloi­nen teh­des­sään puol­ta päi­vää puo­lel­la pal­kal­la, mut­ta työ­nan­ta­ja har­vem­min on tuos­ta iloi­nen. Työ­nan­ta­ja ottai­si mie­luum­min puo­li­tois­ta­ker­tai­sen työ­mää­rän puo­li­tois­ta­ker­tai­sel­la palkalla.

    En usko — mut­ta tämä perus­tuu vain mutu­tun­tu­maan — että täs­sä oli­si lopul­ta kovin iso­ja ero­ja suku­puol­ten välil­lä. Isom­pi ero voi olla suku­pol­vien välil­lä. Kun nyky­tei­nien ja nuor­ten aikuis­ten suku­pol­vea tar­kas­tel­laan, sil­lä on joi­den­kin tren­dien mukaan aika eri­lai­nen käsi­tys työs­tä kuin van­hem­mil­la sukupolvilla.

    Jos­kus tätä suku­pol­vea sano­taan suku­pol­vi Y:ksi, mut­ta sil­lä­kin käsit­teel­lä on kovin mon­ta mer­ki­tys­tä (se voi olla syn­ty­mä­vuo­del­taan 1976–1992 tai vaik­ka 1986–2004). Olen­nais­ta kui­ten­kin on se, että työ ei enää ole samal­la taval­la elä­män kiin­ne­koh­ta. Moti­voi­va työ kiin­nos­taa, mut­ta auto­ri­tää­ri­nen ja pel­kän rahan takia teh­tä­vä ei.

    Suku­pol­vi­tut­ki­joil­la on jos­kus aika kor­kea­len­toi­sia aja­tuk­sia, ja voi olla, että asun­to­lai­na rau­hoit­taa tuon­kin poru­kan. Mut­ta voi myös olla, että meil­lä on tulos­sa jouk­ko kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja asian­tun­ti­joi­ta, joi­den joh­ta­va aate on se, että pitää olla kivaa.

    En mis­sään nimes­sä halua mora­li­soi­da tuo­ta asen­net­ta, kos­ka se on ihan yhtä oikea kuin perin­tei­nen työ­kes­kei­syys. Sil­lä on kui­ten­kin talou­den ja työn­teon kan­nal­ta mer­ki­tys­tä, jos meil­lä on iso jouk­ko kyvyk­käi­tä downshiftaajia. 

    Tuot­ta­vuu­den ja tehok­kuu­den kan­nal­ta on niin, että tuot­ta­vim­pien yksi­löi­den pitäi­si olla myös ahke­rim­pia. Kyvy­tön­tä ja lais­kaa voi kut­sua sosi­aa­li­pum­mik­si, mut­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta ero kyvyt­tö­mään ja ahke­raan on pie­ni. Sen sijaan downs­hif­tan­nut kyvy­käs on iso vahin­ko ver­rat­tu­na yhteis­kun­nan pyö­rit­tä­mi­seen täy­si­pai­noi­ses­ti osallistuvaan.

    (Ter­mi­no­lo­giae­ro yllä on tahal­li­nen. Se on se sama jut­tu kuin sii­nä, että vara­kas ei voi olla hul­lu tai hul­lu­jen­huo­neel­la, vara­kas vain ajat­te­lee mas­sas­ta poik­kea­vas­ti ja on viet­tä­mäs­sä ansait­tua hen­gäh­dys­tau­koa yhteis­kun­nan oravanpyörästä…)

  168. Saa­ra:

    Itsel­lä­ni oli enem­män point­ti­na, että ne, jot­ka voi­si­vat olla, mut­ta eivät nykyi­sin pys­ty toteut­ta­maan itse­ään, pys­tyi­si­vät tähän pal­jon parem­min perustulosysteemissä 

    Ja tos­ta oon samaa miel­tä, et on pal­jon sel­las­ta jen­giä, joi­den kan­nal­ta perus­tu­lo toi­mis parem­min ku val­lit­se­va sys­tee­mi. Väi­tän kui­ten­kin et yhteis­kun­nan ala­ker­rok­sis­sa on ole­mas­sa myös koh­tuul­li­sen pal­jon sel­la­sia tyyp­pe­jä, jot­ka riit­tä­vän isol­la perus­tu­lol­la pai­nais vähem­män duu­nia yhtei­sen kakun lei­po­mi­seks ku mitä ne nyt painaa(tosin en usko et pit­kään aikaan niin iso perus­tu­lo olis poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­nen. Pie­nen perus­tu­lon ongel­maks jäis taas se, että val­tao­sa byro­kra­tias­ta ja har­kin­nan­va­ra­sis­ta tuis­ta jou­dut­tais edel­leen säi­lyt­tä­mään, jol­loin mene­tet­täis iso osa perus­tu­lon poten­ti­aa­li­ses­ta hyö­dys­tä). Ja sit on viel tosi iso poruk­ka, jot­ka on ihan yhtä tuot­ta­mat­to­mia sys­tee­mis­tä riip­pu­mat­ta, kos­ka nii­den tuot­ta­mat­to­muu­den syyt on muu­al­la ku rahal­li­sis­sa kan­nus­ti­mis­sa. Näil­lä perus­teil­la suh­tau­dun pik­ka­sen vähem­män opti­mis­ti­ses­ti perus­tu­lon autuu­teen ku jot­kut muut, vaik­ka uskon­kin sen ole­van sel­kee paran­nus nykyiseen.

    Mut­ta siis kysyi­sin, uskot­ko tosi­aan, että osaan ihmi­sis­tä (huo­no-osai­set) kep­pi toi­mii pork­ka­naa parem­min, kun taas toi­siin (hyvä­osai­set) pork­ka­na toi­mii kep­piä paremmin?

    Jako kep­piin ja pork­kaa­naan on oikees­taan vähän kei­no­te­ko­nen, kos­ka riip­puu mones­ti vaan näkö­kul­mas­ta, kum­pa­na jon­kin toi­men­pi­teen haluu nähä. Mut en tar­kot­ta­nu, et huo­no-osai­suu­des­ta tai hyvä­osai­suu­des­ta vois pää­tel­lä, mil­la­nen kan­nus­tin toi­mii par­hai­ten. Päin­vas­toin point­ti oli, et esim. niis­sä huo­no-osa­sis­sa on sekä nii­tä, joi­den aktu­aa­lis­ta tuot­ta­vuut­ta perus­tu­lo lisäis, että nii­tä joi­den tuot­ta­vuut­ta se vähen­täis. Eikä ne vasem­mis­to­lai­set­kaan muu­ten perin­tei­ses­ti oo hir­vees­ti kepin käyt­töä kar­sas­ta­nu, mones­sa­kaan asiassa 😉

    Sylt­ty:

    Ei, vaan huo­no-osai­sil­le on vai­kea tar­jo­ta niin mehe­vää pork­ka­naa (esim. palk­kaa), että se voit­tai­si kepin

    Ja tää siis hyvä pointti.

  169. Saa­ra:

    Ei, jos minul­ta kysy­tään. Tar­ve­har­kin­taa kun ei kos­kaan voi suo­rit­taa arvo­neut­raa­lis­ti. Aina täy­tyy olla joku (ihmi­nen, omi­ne psy­ko­pa­to­lo­gioi­neen, kat­ke­ruuk­si­neen ja puo­lu­eel­li­suuk­si­neen), joka päät­tää kuka sitä tukea tar­vit­see ja mil­lä perus­teel­la, ja kenen tar­ve puo­les­taan ei ole vali­di. Tämä on erit­täin vahin­gol­li­nen läh­tö­koh­ta, jos­ta tulee pyr­kiä eroon kai­kin keinoin

    Huo­mioi nyt kui­ten­kin, ettei perus­tu­lo­kaan oo “arvo­neut­raa­li”, vaan se suo­sii edel­leen vapaa-ajan kulut­ta­mis­ta suh­tees­sa muu­hun kulu­tuk­seen. Samoin tekee toki nykyi­nen systeemikin. 

    En muu­ten usko et oli­sit oikees­ti niin jää­tä­vä oikeis­to­li­ber­taa­ri, et pitäi­sit kaik­kea har­kin­nan­va­rai­suut­ta vahin­gol­li­se­na. Todel­li­suu­des­sa joku rea­lis­ti­nen perus­tu­lo, vaik 300–600 €/kk, ei riit­täis kat­ta­maan kaik­kien yksi­löi­den täl­lä het­kel­lä vält­tä­mät­tö­miks kat­sot­tu­ja tar­pei­ta lähi­main­kaan. Edel­leen perus­tu­lon rin­nal­la pyö­ris kasa­päin kai­ken­lais­ta vam­mais­tu­kea, kun­tou­tus­ta, per­heel­lis­ten tukea yms. Tai jos ei pyö­ris, ni sil­loin jen­gin arvot olis yhtäk­kiä muut­tu­nu totaa­li­ses­ti tänhetkisestä.

    Syr­jäy­ty­mi­nen­hän on juu­ri sitä, että yhteis­kun­ta sanoo jol­le­kul­le meis­tä: olet vää­rän­lai­nen, et kel­paa, ja sik­si me jätäm­me sinut osattomaksi

    No kyl se on aika pal­jon kaik­kee muutakin.

  170. huo­no-osai­sil­le on vai­kea tar­jo­ta niin mehe­vää pork­ka­naa (esim. palk­kaa), että se voit­tai­si kepin (esim. tukien leik­kaa­mi­sen) ja hyvä­osai­sil­le taas toisinpäin.

    Huo­maa, että esi­mer­kik­si kau­pois­ta näpis­te­lys­sä hom­ma on toi­sin­päin: huo­no-osai­sil­le ei nykyi­sel­lään ole tar­jol­la oikeas­taan min­kään­lais­ta kep­piä, kun taas hyvä­osai­seen sama kep­pi puree ja lujaa. 

    Tas­sa nyt ei ollut paa­ta eika han­taa. Vai­tat­ko ihan todel­la, etta 700e/kk kateen tukia saa­va jat­taa otta­mat­ta 2000e/kk kateen palk­kaa mie­luum­min, kuin “akti­voi­tuu” tukien leik­kaa­mi­sen voi­mas­ta, kun tukia saa­kin enaa 550e/kk?

    Minus­ta suu­rin har­ha tyot­to­myys- ja sosi­aa­li­tu­kia pun­nit­taes­sa on se, että kaik­ki tyot­to­mat toi­mi­vat puliuk­ko­jen logii­kal­la. Iso osa tyot­to­mis­ta nyky­aan on aka­tee­mi­ses­ti tai muu­ten kou­lu­tet­tu­ja, ja oli­si­vat kiin­nos­tu­nei­ta mene­maan toi­hin, jos toi­ta vain oli­si. Nyky­maa­il­man tyopai­kois­ta kol­mas­osa ellei puo­let on kui­ten­kin muut­tu­nut eri­lai­sik­si tyol­lis­ta­mis­tu­ki­pai­koik­si, jois­sa teh­daan oike­aa, tyonan­ta­jaa hyodyt­ta­vaa ja voit­toa tuot­ta­vaa ammat­ti­ty­ota val­tion tukipennosilla. 

    Olen ollut seka jul­kis­sek­to­ril­la, isol­la pors­siyh­tiol­la etta pie­nes­sa yksi­tyis­yri­tyk­ses­sa tois­sa, ja kai­kis­sa pyori aina joku tyoharjoittelija/tukityollistetty, teke­mas­sa tay­sin itse­nai­sia ammat­ti­toi­ta, mut­ta mur­to-osal­la mui­den pal­kas­ta. Pie­nim­mas­sa fir­mas­sa meno oli rai­kein­ta, ja har­joit­te­li­jas­ta revit­tiin kaik­ki irti, mm. vaa­dit­tiin teke­maan ilmai­sek­si yli­toi­ta, vaik­ka kai­ken muun­kin tyon tyt­to teki kay­tan­nos­sa palkatta. 

    Napis­tus­kom­ment­ti ei aukea sen enem­paa. Jos napis­tuk­ses­ta ei nyky­aan saa edes sak­ko­ja, enin­taan jul­kis­ta hape­aa, miten tama kep­pi on hyva­tu­loi­sel­le pahem­pi kuin huono-osaiselle?

  171. Napis­tus­kom­ment­ti ei aukea sen enem­paa.’ (Amaem)
    Ennen päi­vä­sak­ko­ja lusit­tiin jos ei ollut rahaa tai halua mak­saa, nyt­tem­min ei.

  172. Amaem:

    Tas­sa nyt ei ollut paa­ta eika han­taa. Vai­tat­ko ihan todel­la, etta 700e/kk kateen tukia saa­va jat­taa otta­mat­ta 2000e/kk kateen palk­kaa mie­luum­min, kuin “akti­voi­tuu” tukien leik­kaa­mi­sen voi­mas­ta, kun tukia saa­kin enaa 550e/kk?

    Ongel­ma on sii­nä, et on pal­jon poruk­kaa, joil­le tuil­la elä­mi­sen vaih­toeh­to on aika kau­ka­na tos­ta 2k€/kk käteen. Jos se vaih­toeh­to on esim. 1300 €/kk käteen ja sen eteen pitäis uuras­taa 8 tun­tii päi­väs­sä, niin valin­ta voi joil­lain men­nä vai­keeks. Eten­kin kun tukien pääl­le monil­la on mahol­li­suus tie­na­ta pimees­ti jotain pie­nel­lä vaivalla. 

    Luu­len et monil­la tosi pie­ni­palk­kas­ta työ­tä teke­vil­lä rahaa suu­rem­pi moti­vaat­to­ri työn­te­koon on työt­tö­myy­den tuot­ta­ma sosi­aa­li­nen stig­ma. Jos sitä stig­maa onnis­tut­tais oleel­li­ses­ti pie­nen­tä­mään, niin veik­kaan et pal­jon isom­pi osa pie­ni­tu­los­is­ta eläis tuil­la. Mut onneks(tai joi­den­kin epä­on­neks) se stig­ma tus­kin tulee pie­ne­ne­mään oleel­li­ses­ti lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Vai­kee nähä et esim. nai­set yhtäk­kiä ei enää välit­täis pät­kää­kään mie­hen statuksesta. 

    Jos napis­tuk­ses­ta ei nyky­aan saa edes sak­ko­ja, enin­taan jul­kis­ta hape­aa, miten tama kep­pi on hyva­tu­loi­sel­le pahem­pi kuin huono-osaiselle?

    Vas­taus sisäl­tyy mel­keen jo tohon sun kysy­myk­seen. Kun ei oo sak­koa, ainoo ran­gais­tus on sosi­aa­li­nen häpeä, joka luon­nol­li­ses­ti sat­tuu enem­män sii­hen, jol­la jotain hävit­tä­vää on. Puliu­kon sta­tus­ta ei juu­ri­kaan huo­non­na se, et se tekee sitä mitä sil­tä odotetaan.

  173. Vihe­rins­si:

    Ainoa laa­jem­pi aka­tee­mi­nen ala, jol­la työn vaih­to vapaa-ajak­si on help­poa, on lää­ke­tie­de. Alal­la kul­ke­van peri­mä­tie­don mukaan nuo­ret nais­lää­kä­rit teke­vät usein hyvin­kin lyhyt­tä viik­koa, mut­ta mitään sie­det­tä­vät kri­tee­rit täyt­tä­vää tut­ki­mus­ta aihees­ta ei ole näkynyt. 

    Kau­pun­ki­ta­ri­noi­den mukan nuo­ret nais­lää­kä­rit teke­vät niin­kin lyhyt­tä viik­koa kuin 35 tun­tia, kun alal­la on totut­tu pai­na­maan kes­ki­mää­rin 60 tun­tia työ­tä vii­kos­sa. Täs­tä voi­si pää­tel­lä, että lää­ke­tie­tees­sä vapaa-ajan vaih­to rahaan on help­poa, mut­ta työn vaih­to vapaa-ajak­si ei oikein onnis­tu sielläkään.

  174. Saa­ra, emmä malt­ta­nut olla komm­men­toi­mat­ta vie­lä tähän:

    Ongel­ma ei ole ainoas­taan tul­kin­ta­vai­keuk­sis­sa, vaan myös sii­nä, että laki­kin on ihmis­ten laatima.”

    Demo­kra­tias­sa enem­mis­tön mie­li­pi­teel­lä on tai­pu­mus­ta hei­jas­tua lain­sää­dän­töön, ei kai tän pitäis olla mikään ongelma? 

    Yllät­tä­vän pal­jon on ihmi­siä, joil­la on perus­tu­los­ta hyvin voi­ma­kas kiel­tei­nen mie­li­pi­de, vaik­ka eivät ole lain­kaan pereh­ty­neet asiaan.”

    Mä veik­kaan, että tää toi­mii myös toi­seen suuntaan.

  175. Pie­net onnet­to­muu­det, esi­mer­kik­si lyhyet työt­tö­myys­jak­sot jou­tui­si mak­sa­maan takai­sin niin kuin pie­nen kola­rin jou­tuu tosia­sias­sa mak­sa­maan itse bonuk­sen menetyksenä.”

    Pie­net kola­rit ovat iso kulue­rä. Sii­nä vakuu­tus­yh­tiön tar­kas­ta­ja päät­tää kola­rin syyt­tö­män osa­puo­len kans­sa sii­tä mitä teh­dään ja syyl­li­nen mak­saa. Sanoi­sin, että tämä on rahas­tusau­to­maat­ti. Eikä mikään pieni.

  176. Eins­ten:

    Demo­kra­tias­sa enem­mis­tön mie­li­pi­teel­lä on tai­pu­mus­ta hei­jas­tua lain­sää­dän­töön, ei kai tän pitäis olla mikään ongelma? 

    Enem­mis­tön mie­li­pi­de sel­lai­se­naan on yksi asia. Toi­nen on sit­ten se, kuin­ka kuvaa­vas­ti me epä­täy­del­li­set ihmi­set olem­me onnis­tu­neet tuon mie­li­pi­teen vuo­sien saa­tos­sa kir­jaa­maan lakiin (ja kuin­ka hyvin onnis­tum­me muut­ta­maan lakia kun mie­li­pi­de muuttuu).

    Jos ihmi­sil­tä kysyt­täi­siin suo­ras­sa kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä, kan­nat­ta­vat­ko he sitä tai tätä tuki­jär­jes­tel­mäm­me suden­kuop­paa ja epä­joh­don­mu­kai­suut­ta, tus­kin niil­le pal­jon kan­na­tus­ta löy­tyi­si. Siel­lä sys­tee­mis­sä ne kui­ten­kin ovat. Tätä ase­tel­maa Osmo­kin ymmär­tääk­se­ni aloi­tuk­ses­saan haki: jos sys­tee­mi muo­dos­tet­tai­siin puh­taal­ta pöy­däl­tä, ihmi­set tus­kin valit­si­si­vat teh­dä sii­tä juu­ri täl­lais­ta kuin se on nyt.

    Yllät­tä­vän pal­jon on ihmi­siä, joil­la on perus­tu­los­ta hyvin voi­ma­kas kiel­tei­nen mie­li­pi­de, vaik­ka eivät ole lain­kaan pereh­ty­neet asiaan.”

    Mä veik­kaan, että tää toi­mii myös toi­seen suuntaan.

    Täs­sä on sit­ten se toi­nen ihmis­ten mie­li­pi­tei­siin liit­ty­vä ongel­ma: usein ne on muo­dos­tet­tu joten­kin muu­ten kuin loo­gi­ses­ti, har­ki­ten ja oman puo­lu­eel­li­suu­den tie­dos­taen. (En sil­ti ole aja­mas­sa demo­kra­ti­aa alas; jos­kus sen hitaus ja kan­tan­pään kaut­ta kehit­ty­mi­nen vain turhauttaa.)

  177. Otsi­kos­sa sano­taan : “Hyvin­voin­ti­val­tio puh­taal­ta pöydältä”

    No täs­sä tämän het­ken hyvin­voin­ti­val­tion erään hen­ki­lön kotiympäristöä.

    Ihan suo­raan voit­te tir­kis­tel­lä pica­sawe­biiin lähet­tä­miä­ni valo­ku­via — hyväl­lä omal­la­tun­nol­la tietenkin :

    https://picasaweb.google.com/101397082265520070130

    Eli tuol­ta se näyt­tää pit­kä­ai­kais­työt­tö­män yksi­ne­lä­vän kotiy­mä­ris­tö — jos­sa­kin tapauksessa.

  178. 1)MINÄ teki­sin yri­tys­ve­ro­tusuu­dis­tuk­sen, jos­sa vero­pro­sent­ti mää­räy­tyi­si mark­ki­nao­suu­den mukaan. Aloit­ta­vil­la hyvin pie­ni ja mono­po­li­fir­moil­la iso, iso­jen veron­ko­ro­tuk­sil­la mak­set­tai­siin pien­ten veron­alen­nuk­set. Mitä parem­min toi­mi­vat mark­ki­nat, sitä pie­nem­piä vero­ja tar­vi­taan mark­ki­noi­den aiheut­ta­mien ongel­mien kor­jaa­mi­seen. Ei perus­tu­lo­kaan toi­mi, jos työ­nan­ta­ja (pää­oma­si­joit­ta­jan pakot­ta­ma­na) pys­tyy pakot­ta­maan työn­te­ki­jän teke­mään töi­tä toi­meen­tu­lo­tuen­saa­jan tasoi­sel­la elintasolla. 

    2)KIELTÄISIN toi­mi­tus­joh­ta­jil­ta poli­tii­kan. He toi­mi­vat täl­lä het­kel­lä orga­ni­saa­tiom­me yhteis­kun­nan sekä ope­ra­tii­vi­sel­la (yri­tys­joh­to) että stra­te­gi­sel­la (yhteis­kun­ta­joh­to) tasol­la. Edus­kun­nas­sa on puo­lue joka toi­mii siel­lä ope­ra­tii­vi­sil­la näke­myk­sil­lä ja syyt­te­lee vii­saam­pi­aan kateu­des­ta, kos­ton­ha­lus­ta ja kau­nas­ta. Toi­mi­tus­joh­ta­jat ovat hie­no­ja ja hyö­dyl­li­siä ihmi­siä, mut­ta Kokoo­muk­ses­sa on epä­pä­te­viä sähel­tä­jiä jot­ka eivät ymmär­rä että mik­ro­aal­to­uu­nin ohje­kir­jal­la ei voi teh­dä pesu­ko­neen käyttämistä.

  179. Mik­si mie­het eivät ole jo vähen­teä­neet työn­te­koa, vaan teki­si­vät näin vas­ta perus­tu­lon tull­les­sa voimaan?

    Sik­si, kos­ka tulo­jen vai­ku­tus ase­maan sosi­aa­li­ses­sa hie­rar­kias­sa las­ki­si sel­väs­ti perus­tu­lo­mal­lis­sa. Jo nyt on kysee­na­lais­ta, pal­jon­ko töi­den tai luke­mi­sen takia kan­nat­taa stres­sa­ta. Perus­tu­lo vei­si asi­aa pidemmälle.

    1. Zack
      Järf­ke­väs­sä perus­tu­lo­mal­lis­sa mar­gi­naa­li­ve­ro ei oli­si kes­ki­tu­loi­sel­la sen kor­keam­pi kuin nyt­kään. Nyt­kin kan­nat­taa lyhen­tää työ­ai­kaan­sa ihan yhtä pal­jon kuin jos progres­sio järje4stetään perus­tu­lon avul­la. Eroa tulee alle 1000 euron tuloil­la, mut­ta niin päin, että työn­te­ko kan­nat­taa paremmin.

  180. Väi­tän, että tämän takia perus­tu­lo on pal­jon kal­liim­pi, mitä put­ki­las­kel­mat osoittavat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.