Hyvinvointivaltio puhtaalta pöydältä

207 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltio puhtaalta pöydältä”

1. Tärkein­tä olis var­maan rese­toi­da koko sys­tee­mi sään­nöl­lis­es­ti muu­ta­man kymme­nen vuo­den välein ja vas­ta toisek­si tärkein­tä yrit­tää kor­ja­ta van­hat virheet.

   Täl­laiset jär­jestelmät tup­paa­vat paisumaan pelkän ole­mas­saolon­sa takia, kun mitään saavutet­tua etua ei ole koskaan poli­it­tis­es­ti hyväksyt­tävää pois­taa ja sisään vir­taa aina vaan enem­män rahaa. Samat­en hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kulu­rak­en­teet tup­paa­vat paisumaan siel­lä kohdin, mis­sä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa töis­sä olevil­la ihmisil­lä on enem­män vaiku­tus­val­taa itse sys­teemin kiemuroi­hin, ja tämä hil­jalleen real­isoituu odotet­tua enem­män kas­vav­ina kuluina.

   Vastaa

2. Osmo, etkö yhtään kyseenalaista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta? 😉 Jos lähtisimme puh­taal­ta pöy­dältä, rak­en­taisim­meko ollenkaan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta? Epäilen vah­vasti! Emme ainakaan rak­en­taisi nykyisen kaltaista pum­mien tuloau­tomaat­tia, jon­ka keskilu­ok­ka maksaa.

   Vastaa

   1. Argen­ti­ina oli 1930-luvul­la paljon rikkaampi kuin Suo­mi. Ei rak­en­tanut hyv­in­voin­ti­val­tio­ta eikä siis esimerkik­sik koulut­tanut lap­sia. Nyt se on köy­hä. Hyv­in­voin­ti­val­tio on ollut hyvä investointi.

      Vastaa

3. Muis­taak­seni jos­sain perus­tu­lo­hah­motel­mas­sasi ehdotit tulovero­pros­en­tik­si noin 50%. Mallis­sa tosin saat­toi olla myös kak­si por­ras­ta. Uskotko ver­rat­tain korkei­den veroast­ei­den ole­van koko kansan­talouden mit­takaavas­sa korkein­taan Laf­ferin käyrän opti­miko­hdas­sa ja mil­lä tasol­la uskoisit opti­miko­hdan olevan?

   Vastaa

   1. mietin vain:
      Min­un laskelmis­sani perus­tu­los­sa mar­gin­aaliv­eroksi tulisi noin 43%. Se on keski­t­u­loisen rajavero jo nyt. En tiedä, kum­mal­la puolel­la kir­joit­ta­ja olet­taa mei­dän ole­van Laf­ferin käyrän opti­miko­htaa. En ole ehdot­tanut verokäyrään por­ras­ta. Kun tulovero olisi tasavero, siitä voi huo­mat­ta­van osan siirtää arvon­lisäveroon. Perus­tu­lo tur­vaa kokon­aisjär­jestelmän progressiivisuuden.

      Vastaa

4. En lähde kinaa­maan, oliko Argen­ti­ina hyv­in­voin­ti­val­tio, mut­ta mekanis­mi tuhoon oli selvä. Ei kyet­ty uud­is­tu­maan, sulkeudut­ti­in ja menetet­ti­in kil­pailukyky. Mitä me olemme tekemässä EU:n ja ehkä koko maail­man korkeim­mal­la veroasteella? 

   Jos emme kykene laske­maan pääo­maveroast­et­tamme jär­jel­liselle tasolle, meille käy kuten Argen­ti­inalle kävi. Tuloveroaste tuskin on se ratkai­se­va. Pitää kyetä jous­ta­maan, kun on pakko.

   Kun tiedämme kortin kään­töpuolen, menot, ei jää paljoa vai­h­toe­hto­ja. Viimeisin tilas­to, jon­ka olen näh­nyt, oli 72% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­man­te­na merk­i­tyk­sel­lisenä osa-alueena on koulu­tus. Vain sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin tehdy­il­lä rajuil­la leikkauk­sil­la on todel­lisu­udessa mitään merk­i­tys­tä. Kaik­ki muut säästöt ovat vain kos­meti­ikkaa, hyvää mieltä ja yleen­sä jopa turhia.

   Vastaa

5. Osmo syyl­listyy nyt kyl­lä hie­man väärän­laiseen kausaaliajatteluun.

   Mitäs muu­ta per­o­nis­mi oli kuin hyv­in­voin­ti­val­tio­ta? Per­on ja hänen kan­nat­ta­jansa rak­en­si­vat tulon­si­ir­to­val­tion, jota maan talous ei pystynyt ylläpitämään.

   Lisäk­si Argen­ti­inan vau­raus oli perus­tunut maat­alouteen vapaakau­pan aikana ja 1940-luvul­ta läh­tien mon­et markki­nat alkoi­vat olla suo­jel­tu tuon­ti­t­ullein. Lisäk­si Argen­ti­inas­sa ohjat­ti­in resursse­ja tuon­tia kor­vaavaan teol­lisu­u­teen eli käytän­nössä haaskat­ti­in resursseja.

   Argen­ti­ina ja Uruguay oli­vat puo­lik­si sosial­is­tisia autori­taaris­es­ti johdet­tu­ja kor­po­rati­ivisia val­tioi­ta. Niiden rap­pio on pikem­minkin sosi­aalidemokra­t­ian toim­i­mat­to­muu­den osoitus.

   Suomes­sakin sosi­aali­val­tion rak­en­t­a­mi­nen alkoi vas­ta sit­ten kun maa oli jo kokenut pitkän, mut­ta syk­lisen kasvukau­den ajan toisen maail­man­so­dan jälkeen. 

   Varsi­nais­es­ti sosi­aali­val­tio­ta raken­net­ti­in 1970- ja 1980-luvuil­la. Talousti­eteil­i­jät puhu­vat 1980-luvun Suomes­ta menetet­ty­jen mah­dol­lisuuk­sien vuosikymme­nenä kun kulu­tuk­sen määrä kasvoi ilman että tulon­muo­dos­tuk­ses­sa olisi tapah­tunut vas­taavaa lisäystä.

   Hyv­in­voin­ti­val­tio ei siis ole investoin­ti vaan rahaa palvelui­hin on laitet­tu sit­ten kun siihen on ollut rahaa.

   Myön­nän että panos­tuk­sia koulu­tuk­seen on tehty jo sil­loin kun maa oli suh­teel­lisen köy­hä ver­rat­tuna aiem­min teol­lis­tuneisi­in valtioihin.

   Vastaa

6. Vaik­ka olet kir­joit­tanut perus­tu­losta enem­män kuin ehkä kukaan muu poli­it­tikko, niin siitä huoli­mat­ta min­ulle on jäänyt epä­selväk­si perus­tu­lo­ma­llisi rakenne. 

   Peruskysymyk­set: kuka saa, kuin­ka paljon ja mitä tukia lakkautetaan? 

   Vaik­ka perus­tu­lol­la on ole­mas­sa posi­ti­ivisa puo­lia (työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on peri­aat­teessa aina kan­nat­tavaa), näen perus­tu­lo­ma­llis­sa kolme perus­ta­van­laa­tu­ista ongelmaa:
   1)perustulo on erit­täin kallis,
   2)jyrkän pro­gres­sion takia työn­teko ei olekaan kan­nat­tavaa ja
   3)perustulo ei kat­taisi kaikkia eri­ty­istapauk­sia, jol­loin jär­jestelmän mon­imutkaisu­ud­es­ta ei pää­sisi eroon.

   Eli toivon, että esit­täisit lyhyesti
   1) kuin­ka paljon sin­un mallis­sa on perus­tu­lon kokon­aiskus­tan­nus val­ti­olle per vuosi ja miten se rahoitettaisiin?

   2) Jos täysipäiväisessä työssä ole­van henkilön brut­topalk­ka on nyky­mallis­sa 30 t€/v ja net­to vajaat 24 t€/v, niin kuin­ka paljon hänen net­to­tu­lot (perus­tu­lo + net­topalk­ka) olisi perus­tu­lo­ma­llis­sa jos hän a) olisi täysipäiväi­nen tai b) tek­isi 2 pv/vko.

   Vastaa

7. John T. Jost & co. (2008, Hand­book of moti­va­tion sci­ence) tutki­vat ihmis­ten tarvet­ta säi­lyt­tää sta­tus quo ja eri­tyis­es­ti sitä, mik­si köy­hät usein äänestävät omaa etu­aan vas­taan. Tutk­i­jat tun­tu­vat päät­televän, että heikos­sa ase­mas­sa ole­vat kaipaa­vat ennenkaikkea ennustet­tavu­ut­ta ja tur­val­lisu­ut­ta. He tyy­tyvät mielu­um­min vähään kuin vaa­ti­vat muu­tos­ta, kos­ka muu­tos saat­taisi viedä kohti vielä huonom­paa. Tästä syys­tä nor­maal­i­ti­lanteessa ne, joiden kan­nat­taisi vaa­tia sys­teemin muu­tos­ta, eivät sitä tee. Tilanne muut­tuu vas­ta, kun sys­tee­mi alkaa hor­jua niin pahoin, että sen kaa­tu­mi­nen tun­tuu todennäköiseltä.

   Vastaa

8. Hyvä ehdo­tus — kel­paisi ihan täl­laise­naankin ainakin tälle oikeis­tolib­er­aalille (eläke­jär­jestelmä pitäisi vielä pohtia kestävälle poh­jalle ja koulu­tusjär­jestelmä ohjaa­maan nuoret opiskele­maan oikei­ta alo­ja ja mah­dol­lisim­man tehokkaasti). Ain­oa kysymys onkin, että mil­loin me saamme täl­laisen järjestelmän?

   No, oma veikkauk­seni on, että tuskin koskaan — ainkaan ilman, että Suo­mi ajau­tuu totaaliseen konkurssi­in ja on vähin­tään vuosikymenen IMF:n holhouksessa.

   Vastaa

   1. Oikeis­tolib­er­aalin kanssa voi tul­la ehkä pien­tä kinaa para­me­trien aset­tamis­es­ta. Täl­lais­es­ta mallista saa niukoil­la para­me­treil­la hyvin oikeis­to­laisen ja run­sail­la läh­es kommunistisen.

      Vastaa

9. Ikää­tynel­lä työt­tömäl­lä on aika erikoinen työll­si­tymisen este: Kun jää ns put­keen niin uut­ta työtä ei kan­na­ta ottaa vas­taan ennen kuin 501 työt­tömyyspäivää on kulunut.
   Päivärha kun las­ke­taan tietyn työömäärän jäl­keen uud­estaan, taisi olla 34 viikkoa työtä.
   Usein tuo uusi työ on pieni­palkkaisem­pi ja määräaikainen/osa-aikainen entiseen ver­rat­tuna ja niin­pä päivära­ha alenee 

   Mut­ta jos tuo 501 päivää ehtii täyt­tyä niin van­han päivära­han saa pitää

   Myöskään osapäiviä ei kan­na­ta tehdä kos­ka usein asnio jää alle päivärahan

   Eli nykyi­nen ikään­tyneen päivära­ha­jär­jestelmä takaa, että he pysyvät työttöminä
   Yli 60-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä alka aol­la jo 40000 ja luku kas­vaa nopeaan, eläke­jär­jeste­lyt saneer­auk­sis­sa kun tarkoit­taa van­ho­jen puhdis­tamista kortistoon

   Vastaa

10. Kalle:

    Osmo, etkö yhtään kyseenalaista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta? 😉 … pum­mien tuloautomaattia… 

    Jos Kalle ker­toisi mitkä nimeno­maiset etu­udet muo­dosta­vat ‘pum­mien tuloau­tomaatin’ niin me voidaan sit­ten yhdessä kat­soa mikä pros­ent­ti menoista kuluu pum­mien hyysäämiseen? 😉
    Vai oliko se niin että suurin osa rahoista palaa tevey­den­huoltoon, koulu­tuk­seen, maat­alous­tuki­in ja ansiosi­don­naisi­in etuuk­si­in ja mihin lie­neen, ja vain pieni osa pus­sikaljot­telun sponsorointiin? 😉
    Vielä yksi hymiö 🙂

    Vastaa

11. Anga­losak­sis­sa mais­sa tulo­jen vaku­ut­ta­mi­nen on taval­lista , Life Income Pro­tec­tion Cov­er Plan
    Income pro­tec­tion Incurance

    Suomes­sa käytössä on vas­ta lainan­mak­sun vakuuttaminen 

    Ongel­ma näis­sä vaku­u­tuk­sis­sa on, että ne joil­la on suuri ris­ki jäädä työt­tömäk­si on suurim­mat mak­sut ja pieneim­mät tulot ja niin­pä he ovat vakuuttamattomia

    Sama kos­kee ikään­tyneitä, sil­lä hei­dän riskin­sä jäädä työt­tömäk­si on korkea myös anglosak­si­sis­sa maissa

    Kor­vauk­sen pitu­u­den voi itse määritel­lä, mak­sim­it ovat 2–3 vuot­ta, mut­ta mak­sukin on korkeampi

    Etu­u­den tason voi itse määritellä

    Mut­ta yleisenä ja kaikille pakol­lise­na se kor­vaisi nykyisen

    Toinen yleinen jär­jestelmä on irti­sanomisko­r­vaus , OECD maista kaiketi vain Ruot­sis­sa ja Suomes­sa sitä ei tunneta

    Usein se on rahas­to­muo­toinen ja säästö 1 kuukau­den palk­ka per työvuosi.Irtisanomsikorvaus tosin vai­htelee valatavsti mait­tain ja samoin kattavuuskin.

    Mut­ta esim Sakas­sa voi saad pitkän työ­suht­ene päät­teek­si 3 vuo­den palkan. Vaik­ka eläkeikä on nouse­mas­sa 67 vuo­teen niin työt­tömysyko­r­vaus­ta saa kak­si vuot­ta ja kun taskus­sa on vielä kol­men vuo­den palk­ka niin eläköi­tyä voi käytän­nössä jo 60-vuo­ti­aana eikä tarvitse notkua sos­sun luukulla

    Rahas­tom­a­llin hyvä puoli on, että se kan­nus­taa pitkään työuraan

    Vastaa

12. Osmo, mihin perus­tuu näke­myk­sesi Argen­ti­inas­ta “ei rak­en­tanut hyv­in­voin­ti­val­tio­ta”? “ei koulut­tanut lapsia”?

    Wikipedi­as­sa Argen­ti­inan sodan­jälkeinen poli­ti­ik­ka kuvataan näin:

    Soon the cen­tral gov­ern­men­t’s chief source of non-tax rev­enue, the IAPI ben­e­fit­ed from the jump in inter­na­tion­al grain demand and high prices dur­ing 1946–47. It helped finance gen­er­ous social reforms and record pub­lic works invest­ments (in par­tic­u­lar, the con­struc­tion of over 4000 hos­pi­tals and clin­ics and of over 8000 schools).[7] Dor­mant mort­gage and devel­op­ment loan pro­grams were revi­tal­ized and the econ­o­my grew by over a fourth in 1946–48. These pro­grams, among oth­er things, erad­i­cat­ed trop­i­cal dis­eases in the under­de­vel­oped north and the coun­try’s recur­rent prob­lem with locusts; but the IAPI soon began short­chang­ing grow­ers and, when world grain prices dropped in the late 1940s, it sti­fled agri­cul­tur­al pro­duc­tion, exports and busi­ness sen­ti­ment, in general.[25] Argen­tine exports were, more­over, large­ly shut out of boom­ing Euro­pean mar­kets by polit­i­cal pres­sure from the admin­is­tra­tion of U.S. Pres­i­dent Har­ry S. Tru­man (which regard­ed Perón as an unapolo­getic fascist)[7] and the result­ing trade deficits of 1949–52 brought Argenti­na its first seri­ous bout of stagfla­tion since World War I. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Argentina

    Tuos­sa on aika paljon klas­sista valtiososialismia/fasismia ja hyv­in­voin­ti­val­tio­ta (tuotan­tovä­linei­den kansal­lis­tamista ja tulo­jen käyt­tämistä sosi­aal­isi­in ohjelmi­in). Raken­net­ti­in koulu­ja ja sairaaloi­ta, joiden ylläpi­toon ei sit­ten tulopo­h­ja riit­tänytkään. Ihan klassi­nen yli varo­jen­sa elävä hyvinvointivaltio! 

    Argen­ti­inan varsi­nainen pul­ma oli, että se toisaal­ta jäi kan­sain­välisen vapaakaup­pa­jär­jestelmän ulkop­uolelle ja toisaal­ta kär­si kroonis­es­ta kaup­pava­jeesta. Ongel­mat saati­in aikaisek­si muu­ta­man vuo­den kiihkeäl­lä kehi­tys­vai­heel­la 1940-luvul­ta 1950-luvun alku­un, ja sen jäl­keen onkin sit­ten men­ty vuosikym­menten ajan pikkukaaoksessa.

    Vastaa

    1. Argen­ti­inas­sa sal­lit­ti­in jät­timäiset tulo- ja omaisu­userot, jol­loin suuri osa kansan­tu­losta jäi vero­tuk­sen ulkop­uolelle. Per­o­nis­tit tuho­si­vat Argen­ti­inan lop­ullis­es­ti. Alem­mas­ta keski8luokasta nou­se­va pop­ulis­mi ei ole tehnyt hyvää yhdellekään maalle. Pop­ulis­mil­la ja hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la ei ole mitään yhteistä.

       Vastaa

13. Ihan hyvä artikke­li. Uusia ideoita pitää koko ajan ottaa pun­taroitavak­si. Tästä voisi­vat ottaa mon­et muut kansane­dus­ta­jat oppia.

    Työhön kan­nus­t­a­mi­nen on tosin pop­ulisti­nen ter­mi sikäli, että Suomes­sa vak­i­tuisen työ­paikan saami­nen on onnen­potku eikä vähäisil­lä toimeen­tu­lo­tu­il­la juh­li­ta tai viedä edes ker­ran vuodessa lap­sia Lin­nan­mäelle. Tulon­si­ir­roil­la ja työt­tömäk­si jäämisel­lä ei ole kor­re­laa­tioi­ta; pitkäaikaistyöt­tömät taas otta­vat helpom­min työtä vas­taan kuin muut (Gal­lie &Paugam 2002).

    Kallelle myös tiedok­si, että keski­t­u­loiset n. 3000–3200€ mak­sa­vat hädin tuskin omat eläk­keen­sä, opin­ton­sa ja ter­veyspalvelun­sa. Net­tomak­sa­ja löy­tyy muual­ta, joka taas hyö­tyy koulute­tus­ta väestöstä ja tur­val­lis­es­ta ympäristöstä. Lisäk­si “pum­mien tuloau­tomaat­ti” tulee hal­vak­si ver­rat­tuna siihen, että ne jou­tu­isi­vat varas­ta­maan ruokansa, vaat­teen­sa jne… poli­isi, oikeus, (vanki­lan kulut henkilöä kohden jo yksistään isom­mat kk, mitä sos­sus­ta saa).

    Vastaa

14. Argen­ti­ina on (wikipedi­an mukaan) ollut 1916–1989 yhden vuosikymme­nen (1930-luvun) kon­ser­vati­ivien val­las­sa, muu­toin vasem­mis­ton ja soti­las­dik­tatu­urin vai­hdel­lessa. Lib­er­aalit eivät ole olleet koskaan vallassa.

    Se, että tiet­ty poli­it­ti­nen ide­olo­gia toimii parem­min kuin kansal­lis­sosial­is­mi, soti­las­dik­tatu­uri tai kom­mu­nis­mi, ker­too yhtä paljon tämän ide­olo­gian toimivu­ud­es­ta, kuin luen­nehd­in­ta “liikkuu”, ker­too auton huippunopeudesta.

    Vastaa

15. Kalle — Yhteiskun­ta­rauha on aika hyvä investoin­ti keskilu­okallekin. Eikä keskilu­okkaa edes olisi ole­mas­sa ilman hyv­in­voin­ti­val­tio­raken­net­ta, ja siihen liit­tyviä turvia ja etuja.

    Pum­mit ovat niin äärim­mäisen häviävän pieni osa vero­tu­lo­jen käyt­töko­hteista, ettei niistä kan­na­ta nokki­in­sa ottaa. Maan­puo­lus­tus, maat­aloustuet, mak­su­ton koulu­tus ja val­tion­ve­lan korot ovat iso­ja, toki niin on työt­tömyys­tur­vakin, mut­ta siitä suurin osa menee väli­aikaises­ti työt­tömille. Jos Kreik­ka tuos­ta kaatuu saat sinäkin toden­näköis­es­ti siitä hyvästä osasi.

    Hyödylli­nen työkalu löy­tyy verokuitti.fi-osoitteesta.

    Vastaa

16. Yksinker­tais­t­a­mi­nen tulisi todel­la tarpeeseen. Kaik­ki mak­sut samaan yhtälöön.

    Sin­ga­poren malli on aika kova ter­vey­den­hoitoon. Vähän ansait­sevil­la usein sairas­tavil­la ei ole kivaa.

    Pitäisikö ansiosi­don­naiset eläk­keet ja työt­tömyysko­r­vauk­set toteut­taa nykyisen tasoisi­na? Perus­tu­lon ja (jos saan lisätä,) työn­saan­ti­taku­un kanssa voisi harki­ta myös ansiosi­don­nais­ten pois­tamista / jät­tämistä vapaae­htoisik­si vaku­u­tuk­sik­si. Onko perustel­tua, että rikkai­ta hyysätään eläkeiässä parem­min kuin köy­hiä? Jos rikkaat halu­a­vat tul­la hyysä­tyik­si, he voisi­vat ottaa eläk­keen vapail­ta markki­noil­ta. Tai halutes­saan he voisi­vat kerätä eläke­tur­vaa pankki­tililleen. Sama työt­tömyysko­r­vauk­sista. Ammat­tiy­hdis­tyk­set voisi­vat aut­taa. Vai onko ole­mas­sa jokin peri­aate, joka edel­lyt­tää val­tion toteut­ta­vat nuo etu­udet ansiosi­don­naisi­na myös puh­taal­ta pöy­dältä lähdettäessä?

    Vastaa

    1. Juho Laatu
       Luulen, että ter­veille suu­rit­u­loisille sopisi hyvin, että koko pakolli­nen eläke­jär­jestelmä lakkaute­taan ja jokainen mak­saa eläk­keen­sä itse.

       Vastaa

17. Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on paljon hyvää, mut­ta en ole var­ma, onko Argen­ti­inan tari­na hyvä todiste siitä. Muis­taak­seni sen suh­teel­lisen köy­htymisen taustal­la on ollut lähin­nä eri­ar­voisu­ut­ta, siitä kum­munnut­ta pop­ulis­mia ja huonoa talous­poli­ti­ikkaa. Argen­ti­ina olisi voin­ut olla paljon tasa-arvoisem­pi ja paljon nopeam­min kas­va­va maa, jos siel­lä olisi hoidet­tu talout­ta vaikka­pa Nalle Wahlroosin opein (verotet­tu maao­maisu­ut­ta, avat­tu talout­ta markki­nakil­pailulle, puret­tu julk­isia monopole­ja, varot­tu elämästä julkisel­la sek­to­ril­la yli varo­jen­sa). No nyt joku tietysti sanoo, että se juuri olisi ollut sitä hyv­in­voin­ti­val­tion rakentamista…

    Vastaa

    1. Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on paljon hyvää, mut­ta en ole var­ma, onko Argen­ti­inan tari­na hyvä todiste siitä. Muis­taak­seni sen suh­teel­lisen köy­htymisen taustal­la on ollut lähin­nä eri­ar­voisu­ut­ta, siitä kum­munnut­ta pop­ulis­mia ja huonoa talouspolitiikkaa.

       Eikö tuo ole vähän sama asia? Hyv­in­voin­ti­val­tion voima on juuri siinä, että se pitää tulo­erot kohtu­ullisi­na ja antaa mah­dol­lisuuk­sia kaikille ja tätä kaut­ta myös yhteiskun­nalli­nen luot­ta­mus kasvaa.

       Vastaa

18. ‘Työ­nan­ta­jille taas ei käy, että luopuisimme ”yksi­ty­i­sistä” työeläkey­htiöistä ja siir­ty­isimme val­ti­ol­liseen eläkejärjestelmään.’

    Ei se tai­da käy­dä työn­tek­i­jäjär­jestö­jenkään edus­miehille jot­ka pää­sevät noi­ta mielet­tömän suuria eläk­er­a­has­to­ja (taitaa olla nykyään paljon yli 100 mil­jar­dia euroa) hallinnoimaan. Ja niiden rahas­to­jen hallinnoi­jalle ker­tyy paljon val­taa ja lisäk­si siitä mak­se­taan hyviä palkkioi­ta. Kuka nyt sel­l­ai­sista luopuisi.

    Vastaa

19. Eiköhän Argen­ti­inan heikom­pi kehi­tys johdu lähin­nä elinkeino­rak­en­teen eri­laisu­ud­es­ta. Suo­mi teol­lis­tui kovaa vauh­tia, hyv­in­voin­ti­val­tio oli ehkä enem­mänkin mon­imutkainen seu­raus/syy-sykkyrä kuin yksioikois­es­ti vau­rau­den syy.

    Vastaa

20. Onko USA hyv­in­voin­ti­val­tio? USA on nyt paljon rikkaampi kuin Suo­mi ja on sitä myös 50 vuo­den päästä.

    Vastaa

21. Kat­selin noi­ta ikään­tynei­den työl­lisyysastei­ta EU:ssa
    Keskiar­vot ovat reilusti alle 50% ja monis­sa mais­sa 55–64-vuotiaiden työl­lisyysaste on vain 25–30% luokkaa.

    Työt­tömyy­destä ei voi­da sanoa mitään var­maa, sil­lä ikään­tyneet ovat myös pitkäaikaistyöt­tömiä ja heitä ei enää las­ke­ta työttömiksi.

    Viral­lis­es­ti ei uskalleta puhua ikään perus­tu­vas­ta kohtaanto-ongelmasta;Työnantajien kys­nytä kohdi­tuu 25–45-vuotiaisiin, mut­ta tar­jol­la on run­saasti alle 25-vuo­ti­as­ta ja yli 45-vuo­ti­as­ta työvoimaa

    Ikäsyr­jin­tä ei ole vain suo­ma­lainen ongel­ma se on koko EU:n ongel­ma eikä sitä ratko­ta eläkeikää korottamalla

    Vastaa

22. Ode
    Pop­ulis­mil­la ja hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la ei ole mitään yhteistä.

    No mitäs muu­ta demarei­den hai­hat­te­lut TK-mak­su­jen pois­tamis­es­ta ovat kuin hyv­in­voin­ti­val­tioon liit­tyvää populismia? 

    Samat­en perus­suo­ma­lais­ten pop­ulis­mi perus­tuu jonkin mys­tisen wan­han hywän ajan hywin­voin­ti­val­tion jälleen­rak­en­tamiseen. Sem­moi­sen, jos­sa björn­wahlroosit verotet­ti­in hengiltä ja val­tio takasi työn, toimeen­tu­lon ja kaik­ki palvelut.

    Kyl­lä mil­jar­di­en lupaami­nen sinne ja tänne ensi vaa­likaudel­la, kun­han vain äänestätte meitä, samaan aikaan kun val­tio velka­an­tuu kovaa tah­tua on pop­ulis­mia, jos se ei sisäl­lä mitään reaal­ista ehdo­tus­ta siitä, kuin­ka hom­ma rahoitetaan. 

    Taitaa demare­i­ta hirvit­tää gallu­plu­vut, joten heikäläisille on tulut pani­ik­ki ja ilmaan pitä ävähän ripotel­la mil­jar­di­en lupauksia.

    Vastaa

    1. Pop­ulis­mil­la ja hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la ei ole mitään yhteistä.

       Samat­en perus­suo­ma­lais­ten pop­ulis­mi perus­tuu jonkin mys­tisen wan­han hywän ajan hywin­voin­ti­val­tion jälleenrakentamiseen.

       Olim­meko jostain eri mieltä?

       Vastaa

23. Olisiko mil­lään tavoin järkevää, jos sosi­aal­i­tur­va saataisi­in perus­re­mont­ti­in vai­heit­tain: jokainen 18 vuot­ta täyt­tävä liitet­täisi­in uuteen jär­jestelmään, ja lisäk­si jokainen talous voisi vapaae­htois­es­ti liit­tyä siihen. Vas­taisi vähän yliopis­to­jen tutkintouudistusta.

    Aluk­si tietysti mak­set­taisi­in enem­män, kos­ka hyö­tyjät siir­ty­i­sivät uuteen ja kär­si­jät jäi­sivät van­haan, mut­ta lop­ul­ta kaik­ki oli­si­vat uudessa jär­jestelmässä. Kuinka­han kauan menisi, että uuden jär­jestelmän hyödyt kas­vaisi­vat niin suurik­si, että ne kom­pen­soisi­vat van­haan jäänei­den hai­tat? Kos­ka uud­es­ta jär­jestelmästä hyö­ty­i­sivät juuri nuoret, ei liene eri­ar­vois­tavakaan, että nuoret pakkoli­itetään siihen. Moni voisi halu­ta liit­tyä ihan vain jo sik­sikin, että uusi olisi niin selkeä ja järkevä.

    Vastaa

24. Sin­ga­poren malli kuu­lostaa hyvältä.
    Argen­ti­inan malli kuu­lostaa huonolta.
    USA:n mallin ´paras­ta ennen´ aika lie­nee ohitse.
    Ja vaku­u­tuk­sis­sa on jo hait­ta-asteen mukainen kor­vaus eli jalka­pro­teesi ei estä työntekoa.

    Vastaa

25. Uut­ta hyv­in­voin­ti­val­tio­ta raken­netaan jo. Perusk­ouluis­sa työsken­televät koulup­sykolog­it ja kouluku­raat­torit tule­vat varhaisel­la puut­tumisel­laan ehkäisemään nuorten syr­jäy­tymistä. Rikol­lisu­us tulee vähen­emään. Tämän lisäk­si nuori sukupolvi on ekol­o­gis­es­ti huo­mat­tavasti tietoisem­pi ver­rat­tuna nyt eläk­keelle siir­tyvään polveen. Elinympäristömme tulee paran­tu­maan. Vielä kun per­heen rooli yhteiskun­nan tärkeim­pänä perusyk­sikkönä saataisi­in palautettua.

    Vastaa

26. Lyödään nyt vähän alus­tavia luku­ja pöytään, kun perus­tu­lo­ma­llia jatku­vasti epäil­lään niin käsit­tämät­tömän kalliiksi.

    Wikipedi­an mukaan sosi­aal­i­menot v. 2005 oli­vat 6833 euroa per nenä. Tämä on siis noin 570 euroa kuukaudessa. Jos sosi­aal­i­menot muute­taan suo­raan perus­tu­lok­si, niin muut­ta­mat­ta yhtään mitään muu­ta, se tarkoit­taisi 570 euron perustuloa.

    Vastaa

27. > Luulen, että ter­veille suu­rit­u­loisille sopisi hyvin, että koko pakolli­nen eläke­jär­jestelmä lakkaute­taan ja jokainen mak­saa eläk­keen­sä itse.

    En tarkoit­tanut, että jokainen mak­saisi eläk­keen­sä itse, vaan että jokainen mak­saisi kaikille taat­ta­van ja kaikkien yhteis­es­ti mak­saman peruseläk­keen päälle tule­vat ylimääräiset eläk­keen­sä itse (tai vaku­ut­taisi itsen­sä). Tarkoi­tus oli siis ennem­minkin vapaut­taa muu yhteiskun­ta rikkaiden eläkkei­den (ja työt­tömyysko­r­vausten) mak­samis­es­ta kuin vapaut­taa rikkaat muiden eläkkei­den maksamisesta.

    Kysymys on siis siitä, onko oikein, että yhteiskun­ta jör­jestää rikkaille parem­man kohtelun (korkeat eläk­keet, suuret työt­tömyysko­r­vauk­set) kuin köy­hille, vai pitäisikö kaikille tuot­taa samat palve­lut? Puh­taal­ta pöy­dältä lähtem­i­nen antaa mah­dol­lisu­u­den valita.

    Vastaa

28. Samal­ta ter­veystililtä otet­taisi­in myös työt­tömyysko­r­vauk­set ja eläkkei­den ansiosi­don­nainen osuus.

    Täl­löin työt­tömyys jäisi alhaisek­si, elin­tavoista kan­nat­taisi pitää huol­ta, vero­tus jäisi alhaisek­si ja ter­veystilille tai omaan lom­pakkoon voisi päästää suurem­man osan tuloista.

    Ensin Mus­solin­in Italia ja sit­ten Hit­lerin Sak­sa oli­vat maail­man johta­vat hyv­in­voin­ti­val­tiot. Italia oli myös Län­si-Euroopan johta­va teol­lisu­u­den sosial­isoi­ja, Sak­sakin toteut­ti suun­nitel­mat­alouden ja sään­teli hin­to­ja jne. Argen­ti­ina kopi­oi näitä vain osittain.

    Polkuri­ip­pu­vu­u­den lisäk­si ongel­ma on “julkisen valin­nan teo­ri­as­sa”. Vaikeasti ymmär­ret­tävien tilkkutäkki­tukien puoles­ta on näet helpom­pi loba­ta: kansa ei tajua valit­taa, kun poli­itikot anta­vat lob­bareille periksi. 

    Samas­ta syys­tä maat­alous­tuk­i­jär­jestelmämme on niin mon­imutkainen, että vain kak­si suo­ma­laista sen tajuaa kun­nol­la, molem­mat MTK:sta. Jos arvostelet tukia, vas­taa­vat: “Arvosteli­ja ei selvästikään ole ymmärtänyt…”

    Vastaa

29. Minus­ta hyv­in­voin­ti­val­tion rak­en­tamises­sa merkit­tävä ongel­ma on se, että perusk­oulus­sa opetet­tavista asioista ei ole isolle osalle porukas­ta juuri mitään hyö­tyä. Jos niiden asioiden oppimi­nen ei heitä kiin­nos­ta tai heil­lä on oppimises­sa vaikeuk­sia, yhteiskun­ta antaa vah­van viestin, ettei hei­dän taito­jaan myöskään kaivata. 

    Työhän on läh­es määritelmäl­lis­es­ti sitä, että ihmi­nen tekee jotain, jos­ta on muille ihmisille hyö­tyä (ja muut sit­ten anta­vat siitä vastapalveluk­sia tai rahaa). Ja jokainen pystyy tekemään jotain, jos­ta on muille hyötyä.

    Joku voi esimerkik­si olla hyvä suus­taan (ker­too hausko­ja jut­tu­ja ja on ns. luokan pelle). Jos hän­tä eivät koulu­asi­at kiin­nos­ta tai hänel­lä on oppimis­vaikeuk­sia, hänestä tulee toden­näköis­es­ti alisuorit­ta­ja eikä hän vält­tämät­tä pääse mihinkään järkevään työu­raan kiin­ni. Sen sijaan hänestä voisi tul­la maail­man­lu­okan myyntimies.

    Kun tuo koulu­tusjär­jestelmän asenne kor­jataan, ei juurikaan tarvitse olla huolis­saan “sosi­aalipum­meista”.

    Vastaa

30. Kyl­lä olisi jo aika jotenkin määritel­lä “Pohjo­is­mainen hyvinvointivaltio”.

    Määritelmäk­si ei riitä, että se on tämä nykyi­nen, joka on apinoitu Ruotsin sosial­is­teil­ta kylmän sodan aikana.

    Olem­meko joutuneet ns. “Tukhol­ma-syn­d­rooman” uhriksi? 

    Tässä ruot­salaisen kansankoti-idean pant­ti­vangik­si joutunut Suo­mi rupeaa ymmärtämään ja iden­ti­fioi­tu­maan kaap­paa­jansa kanssa. Sil­loin onkin menetet­ty oma itsenäi­nen päätöksentekokyky.

    Ruotsin, nyt jo hylät­ty kansankoti-idea raken­net­ti­in Suomen soti­laiden selän takana ja vielä tekemäl­lä nyt tiedos­sa ole­va salainen Nato-sopimus.

    Samal­la hui­jat­ti­in kaikkia ole­mal­la muka­mas puoluee­ton, rähjäämäl­lä tas­a­puolis­es­ti varsinkin USAn kanssa.

    Olisi var­maan aika jo räjäyt­tää tämäkin myyt­ti taivaan tuuli­in, sil­lä se on kotoisin tois­es­ta maaiman­ti­lanteesta ja Tukholma-syndroomasta.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka tekee rehellistä kaup­paa myös ruot­salais­ten kanssa.

    Vastaa

31. Juho Laatu:

    Tarkoi­tus oli siis ennem­minkin vapaut­taa muu yhteiskun­ta rikkaiden eläkkei­den (ja työt­tömyysko­r­vausten) mak­samis­es­ta kuin vapaut­taa rikkaat muiden eläkkei­den maksamisesta.

    Kysymys on siis siitä, onko oikein, että yhteiskun­ta jör­jestää rikkaille parem­man kohtelun (korkeat eläk­keet, suuret työt­tömyysko­r­vauk­set) kuin köy­hille, vai pitäisikö kaikille tuot­taa samat palvelut?

    Toi­han on vähän niinku oppikir­jaes­imerk­ki vasem­mistopop­ulis­tis­es­ta muotoilusta!

    Vastaa

32. Sweet dreams. Olen pitkälti samaa mieltä koko kir­joituk­ses­ta. Tästä olen 100% samaa mieltä:

    “Sosi­aal­i­tur­vaa on raken­net­tu tilkkutäkkiperi­aat­teel­la niin mon­imutkaisek­si, ettei sitä hal­litse enää kukaan. Se on täyn­nä epäjo­hdon­mukaisia kan­nustei­ta, jot­ka ovat syn­tyneet alun­perin täysin vahingossa”

    Perus­tu­lo ratkai­sisi aika paljon. Eri­tyisen idioot­ti­maisia ovat nuo eri­laiset “ansain­tikiel­lot” jot­ka tiput­ta­vat jonkun tuen nol­laan jos kansalainen röyhkeyk­sis­sään menee ja tien­aa omaa rahaa.

    Sin­ga­poren mallia voisi ehkä kehit­tää siten että jokaiselta lähtisi automaat­tis­es­ti tiet­ty tas­apros­ent­ti, esim. 1,5% tms., tuloista. Eikä tasasum­ma. (Vai oliko se jo noin?) Pros­entin pysymistä siedet­tävänä aut­taisi kun lääkäre­itä koulutet­taisi­in riit­tävästi. (Tässähän sai haaveilla?) 

    Noin yleis­es­ti hyv­in­voin­ti­val­tion säi­lymiselle kri­it­tistä on enem­mistön luot­ta­mus sys­teemin edes jonk­i­nasteiseen oikeu­den­mukaisu­u­teen. Sit­ten kun keskilu­okan perusinsinöörit ovat bar­rikaadeil­la, pitäisi ehkä huolestua. Kts. OWS liike…

    Vastaa

33. Hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la voidaan tarkoit­taa kah­ta, toi­sis­taan eril­listä ja usein ris­tiri­itaista yhteiskun­nal­lista mallia. Yksi, ja ehkä yleisin Suomes­sa esitet­ty, on suo­ma­laisen vasem­mistopop­ulis­min malli, jos­sa pain­ote­taan “palvelui­ta” ja toinen on tulon­jaolli­nen malli. Tulon­jaol­lisu­u­den korost­a­mi­nen on enem­män “lib­er­aali”, ja kos­ka Osmo korostaa omis­sa kir­joituk­sis­saan sitä, niin en nyt siihen puutu.

    Palvelumallin osalta ainakin min­ulle on jotenkin aina jäänyt kuitenkin epä­selväk­si mitä ne palve­lut ovat? Olen päätel­lyt, että niil­lä tarkoite­taan ter­veyspalvelui­ta ja ehkä julk­ista liiken­net­tä, koulua, poli­isia tms., mut­ta vasem­mis­to korostaa yksit­täis­ten palvelu­jen sijaan aina sen tärkeyt­tä, että vero­ja pitää aina nos­taa. Tätä en ole oikein koskaan ymmärtänyt mis­tään suun­nas­ta. Tai no, kai se on jotenkin niin, että jos yksi­tyiset kil­pail­i­jat verote­taan hengiltä, niin julk­isten taho­jen on pakko hoitaa bus­sili­ikenne jne, mut­ta en ole koskaan ymmärtänyt että mik­si tämä on “hyv­in­voin­tia”.

    Vastaa

34. “Onko USA hyv­in­voin­ti­val­tio? USA on nyt paljon rikkaampi kuin Suo­mi ja on sitä myös 50 vuo­den päästä.”

    Ei hyvivointivaltio=rikas val­tio, onko Kiina hyv­in­voin­ti­val­tio? Sau­di Ara­bia? Mulkvis­tanis­sa voisi olla 10000100 (kymme­nen­miljoon­aasa­ta) asukas­ta. 10000000 joil­la olisi vuosi­t­u­lo 2k€ ja 100 joil­la olisi vuosi­t­u­lo 300G€. Se olisi rikas val­tio, keski­t­u­lo yli 30k€ per nassu.

    Vastaa

35. Eläke­vaku­u­tuk­sis­sa Ilmari­nen ja Var­ma olisi syytä jakaa kumpikin kah­teen kolmeen pienem­pään yhtiöön.

    Vaik­ka suuret sijoit­ta­jat ovat tehokkaampia kuin toiset, eläke­si­joi­tusy­htiöis­sä riskin hajaut­ta­mi­nen hal­lit­tavaan kokolu­okkaan on hyvä asia.

    Eläkey­htiöit ja ‑säätiöt tuo­toil­laan muo­dosta­vat poolin, jos­sa eläkeku­lut tasas­taan. Käytän­nössä myös voitot ja tap­pi­ot. Kah­den suuren dom­i­nanssi johtaa riskin keskittymiseen.

    Noin yleis­es­ti kan­nat­taa muis­taa, että Suomen kansalli­nen yksimielisyys ja ylpeys kohdis­tuu 1860-luvul­la alka­neeseen koulu­jär­jestelmään, joka mah­dol­lis­taa mer­i­tokraat­tisen sosi­aalisen liikku­vu­u­den, ja julkiseen ter­vey­den­huoltoon, jos­sa ihmiset ovat tasa-arvoisia ihmisinä.
    Kohtu­ullisen julki­nen infra on ehkä kol­mas kansal­lisen yksimielisyy­den kohde.

    Oppois­tio-pop­ulis­tist vs hal­li­tus keskustelus­sa tämä kon­senus­po­h­ja hel­posti uno­htuu lil­lukan­var­sien alle.

    Vastaa

36. OS:

    Oikeis­tolib­er­aalin kanssa voi tul­la ehkä pien­tä kinaa para­me­trien aset­tamis­es­ta. Täl­lais­es­ta mallista saa niukoil­la para­me­treil­la hyvin oikeis­to­laisen ja run­sail­la läh­es kommunistisen. 

    Min­ulle ainakin riit­täisi (alku­vai­heessa) se, että lähdet­täisi­in siitä, ettei meno­ja ole varaa enää kas­vat­taa vaan ennem­min pitäisi pysäyt­tää val­tion ja kun­tien velka­an­tu­mi­nen. Lop­putu­los voi toki näyt­tää mon­es­ta vasem­man­laidan kom­men­toi­jas­ta ehkä kovastikin oikeis­to­laiselta, mut­ta rehellis­es­ti kysyt­tynä — onko meil­lä muuhun varaa (ts. leikkauk­set ovat edessä nykymallissakin)?

    Joka tapauk­ses­sa jär­jestelmän selkiyt­tämi­nen mah­dol­lisim­man yksinker­taisek­si ja ihmis­ten omien vaiku­tus- ja val­in­tamah­dol­lisuuk­sien lisäämi­nen olisi toteutues­saan jo niin merkit­tävä asia, että sitä olisi syytä kan­nat­taa poli­it­tis­es­ta kat­san­tokan­nas­ta huolimatta.

    Vastaa

37. ‘Ruotsin, nyt jo hylät­ty kansankoti-idea raken­net­ti­in Suomen soti­laiden selän takana’ (sep­po Korppoo)
    Kylmän Sodan aikana ain­oat maat, jot­ka käyt­tivät puo­lus­tuk­seen enem­män rahaa per capi­ta kuin Ruot­si oli­vat super­val­lat ja Israel. Parhaim­mil­laan Ruot­sil­la oli maail­man neljän­nek­si suurim­mat ilmavoimat. Suomen kor­piso­tureil­la ei ollut mitään roo­lia Ruotsin puolustussuunnitelmissa.
    Ruot­sil­la oli ennen varaa sekä ase­varustelu­un että hyv­in­voin­ti­val­tioon. Nyt ei tun­nu ole­van varaa kumpaankaan. Mihin ne rahat ovat hävinneet?

    Vastaa

38. Ter­vey­den­huoltoon kulu­vien raho­jen ja saavutet­tavien tulosten (elinikä) mukaan mitat­tuna Suomes­sa ter­vey­den­huolto on (OECD-ryh­mässä) hal­paa ja elinikä hie­man keskiar­voa pidempi. 

    Eri­no­maisen mie­lenki­in­toinen ver­tailu osoitteessa

    http://baselinescenario.com/2011/11/07/our-health-care-system-compared/?utm_source=feedburner&utm_medium=email&utm_campaign=Feed%3A+BaselineScenario+%28The+Baseline+Scenario%29

    Vastaa

39. “Perus­tu­lo ratkai­sisi aika paljon. Eri­tyisen idioot­ti­maisia ovat nuo eri­laiset “ansain­tikiel­lot” jot­ka tiput­ta­vat jonkun tuen nol­laan jos kansalainen röyhkeyk­sis­sään menee ja tien­aa omaa rahaa.”

    Perus­tu­lo ei ratkaise byrokra­tiaon­gel­maa, jos sen taso on sitä mitä on esitet­ty eli asum­istuet, sos­sun avus­tuk­set etc säi­lyvät kuten ennekin.
    Sos­su­jono vähän lyhe­nee mut­ta muu tuk­iby­rokra­tia säi­lyy entisellään.

    Eikä tuo­ta perus­tu­lon tilit­tämi­nenkään niin yksinker­tainen ole kuin uskotellaan

    Vastaa

40. Kalle: “Mitä me olemme tekemässä EU:n ja ehkä koko maail­man korkeim­mal­la veroasteella? ”

    Pöh, Suomen veroaste on yleen­sä ollut hyvää euroop­palaista keski­ta­soa ja kaukana himoverot­ta­jista. Tosin ei ne himoverot­ta­vat maat mitään hyv­in­voin­nin sau­di-ara­bioi­ta ole, lähin­nä siis Skandinavia.

    Juge: “USA on nyt paljon rikkaampi kuin Suo­mi ja on sitä myös 50 vuo­den päästä.”

    Pah, todel­lisu­udessa Suo­mi on ottanut USA:aa kiin­ni hitaasti mut­ta var­masti vuosikym­meniä ja men­nyt ohikin tosin ilman ostovoima­pari­teet­tia. Trendin jatkues­sa ja tehokku­u­den kehit­tyessä USA:aa parem­min men­nään jos­sain vai­heessa ohi. No, voihan se tren­di kään­tyäkin, mut­ta sit­ten pitää argu­men­toi­da kään­tymisen syistä, ei heit­tää virheel­lisiä faktoja.

    Point­ti­ni on, että selvästikin hyv­in­voin­ti­val­tio tuot­taa hyviä tulok­sia jopa taloudel­lis­es­ti. Jopa täl­lainen puoli­nainen, alhaisel­la vero­tuo­tol­la ylläpi­det­ty ja velka­an­tu­va ver­sio kuin meil­lä on. 

    Syytkin tun­netaan aika hyvin; aiheesta on ETLA:n toimit­ta­ma yhteis­po­hjo­is­mainen raport­ti. Se kan­nat­taa kaivaa esi­in, jos on ihan ymmyräkäisen ihmeis­sään siitä, mik­si Pohjo­is­maat ovat niin monil­la mittareil­la maail­man parhaita.

    Mut­ta eihän se vält­tämät­tä näin jatku. Sik­si rak­en­tei­ta kan­nat­taa varovasti viila­ta jatku­vasti. Varovasti sik­si, että “jos se toimii, älä korjaa”.

    Esimerkik­si koul­u­laitos on jos­sain suh­teessa jopa maail­man epä­tasa-arvoisin. Todel­la hälyt­tävä tilanne, jos­ta paljon kukaan ei ole huolis­saan. Sen sijaan levitetään myyt­tiä tasa-arvois­es­ta koulusta.

    Kun ker­ran val­tio ja kun­nat — “hyv­in­voin­ti­val­tio” — eivät pysty takaa­maan tasaista pelikent­tää, sal­lit­takoon yksi­tyisk­oulut paljon nyky­istä laa­jem­min. Puret­takoon siis hyv­in­voin­ti­val­tio, jos se ei kykene tuot­ta­maan hyvinvointia.

    Ongel­mana vain on, että ei ole mekanis­mia, jol­la tuo onnis­tu­isi. Demokra­tia on hyv­in­voin­ti­val­tiomyytin paulois­sa. Pop­ulis­titkin näyt­tävät mielu­um­min pyrkivän kas­vat­ta­maan kulu­ja kuin karsimaan.

    Vastaa

41. Tiedemies:

    Wikipedi­an mukaan sosi­aal­i­menot v. 2005 oli­vat 6833 euroa per nenä

    THL:n sivu­jen mukaan sosi­aal­i­menot oli vuon­na 2009 jo 9820 €/asukas eli noin 820 €/kk/asukas. Tosin 2009 oli poikkeuk­sel­lisen huono vuosi.

    Vastaa

    1. Onko­han nois­sa sama määritelmä. Sosi­aal­i­menot voidaan määritel­lä niin monel­la taval­la. Toises­sa voi olla asi­akas­mak­sut mukana ja toises­sa ei.

       Vastaa

42. - — vasem­mis­to korostaa yksit­täis­ten palvelu­jen sijaan aina sen tärkeyt­tä, että vero­ja pitää aina nostaa.

    No, jos ote­taan aikasar­ja vaik­ka Suomen kokon­aisveroas­t­een kehi­tyk­ses­tä Suomen itsenäisyy­den ajal­ta ja lähde­tään sen nojal­la päät­telemään, minä ajan­jak­soina vasem­mis­to on ollut hal­li­tuk­ses­sa ja minä ajan­jak­soina oppo­si­tios­sa, niin päät­telystä ei tulisi kyl­lä juuri mitään.

    Jos emme kykene laske­maan pääo­maveroast­et­tamme jär­jel­liselle tasolle, meille käy kuten Argen­ti­inalle kävi.

    Esimerkik­si Tan­skas­sa — jos­sa sivu­men­nen sanoen oli juuri kymme­nen vuot­ta val­las­sa kova oikeis­to­hal­li­tus — on pro­gres­si­ivi­nen pääo­mavero, jon­ka perusveroaste on Suomen 28 %, mut­ta korkein mar­gin­aaliv­eroaste peräti 42 %. Tästä huoli­mat­ta Tan­skas­sa on riit­tänyt pääo­maa pait­si omaan käyt­töön myös vietäväk­si ulko­maille, ja maa on koko EU:n men­estyvimpiä talouksia.

    Jos mata­laver­ousko­vais­ten usko­muk­set pitäi­sivät paikkansa, niin sil­loin esimerkik­si Ital­ian (pääo­mavero 12,5 %), Lat­vian (15 %) tai Liet­tuan (15 %) pitäisi kai parhail­laan olla pelas­ta­mas­sa taloudel­liselta perikadol­ta Sak­saa (26,375 %), Suomea (28 %) tai Tan­skaa. Kuten tiedämme, asia on kuitenkin täs­mälleen päin­vas­toin: ain­oas­taan jälkim­mäiseen viiteryh­mään kuu­luvil­la mail­la on varaa ottaa vas­tatak­seen Euroopan nykyisen talouskri­isin hoito, ja jotenkin kum­masti juuri niil­lä on siihen ain­oina varaa, vaik­ka ne ovat nimeno­maan korkean vero­tuk­sen maita.

    Jos emme kykene laske­maan pääo­maveroast­et­tamme jär­jel­liselle tasolle, meille käy kuten Argen­ti­inalle kävi. Tuloveroaste tuskin on se ratkaiseva.

    Kuten kuka tahansa oikei­ta ei-speku­lati­ivisia sijoituk­sia ns. reaal­i­talouteen tekevä investoin­tipankki­iri tietää, mikään veroaste ei ole ratkai­se­va. Pääo­man tuot­toon vaikut­tavia tek­i­jöitä on kymme­nen tai kak­sikym­men­tä, ja vero­tus­ta sivuaa niistä edes etäis­es­ti vain pieni osa. Jos pankki­iri tulee hur­raa­maan asi­akkaalleen, että huhuu, perustin­pa rahoil­lasi tehtaan maa­han jos­sa pääo­maveroaste on NOLLA!!!!, niin hän on kyl­lä pian enti­nen pankki­iri, jos ilme­nee, että tehtaan erot­taa omien tuot­teit­ten­sa aio­tus­ta vien­ti­markki­na-alueesta val­ta­va tul­limuuri — tai tehtaan tarpei­ta vas­taavaa koulutet­tua työvoimaa ei ole tar­jol­la koko maas­sa — tai maan val­u­u­tan vuo­tu­inen inflaa­tio on 50 % — tai paikalli­nen vira­nomainen vaati tehtaan toim­ilu­vas­ta miljoonien lahjukset.

    Vastaa

43. Onko­han nois­sa sama määritelmä?

    THL:n määritelmä var­maan selvi­is sieltä niiden sivuil­ta, Wikin määritelmän selvit­tämi­nen voi olla han­kalam­paa. Mut toki vuosien 2005 ja 2009 välil­lä voi kohta­laisen iso ero olla samal­lakin määritelmäl­lä, kos­ka 2009 oli eri­tyisen huono vuosi ja muutenkin noi menot näyt­tää kas­va­neen vuosi vuodelta tasas­ta tahtia.

    Vastaa

44. Suomes­sa on hal­pa ter­vey­den­huolto, kos­ka henkilökun­nal­la on mata­lat palkat ja ihmiset mak­sa­vat itse paljon lääkkeistään.

    http://www.theglobeandmail.com/life/article967836.ece

    “So the next time you hear a doc­tor com­plain about her pay, tell her she should be thank­ful she does­n’t work in Finland.”

    Vastaa

    1. Henkilökun­nan huonom­mat palkat vaikut­ta­vat ter­vey­den­huol­lon kansan­tu­lo-osu­u­teen noin pros­ent­tiyk­sikön, joten hal­paa se on senkin jäl­keen. Se, miten kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat, ei vaiku­ta kokon­aiskust­gan­nuk­si­in mitään, kos­ka kansan­tu­lo-osu­udessa eri taho­jen menot las­ke­taan yhteen.

       Vastaa

45. Aika lail­la nuor­suo­ma­lais­ten 1998 malli. Niuk­ka perus­tu­lo ja sosi­aal­i­tur­vatilit siinäkin. Meil­lä oli vasem­mis­ton mielik­si lisäk­si tar­jo­ta perus­tu­lon päälle kun­nan organ­isoimaa kansalaistyötä, johon siis ihmisel­lä olisi sub­jek­ti­ivi­nen oikeus. Osmol­la on oikeis­ton mielik­si net­tosaa­jan peri­aat­teelli­nen velvoite olla työ­markki­noiden käytettävissä.

    Vastaa

46. Vapaan kap­i­tal­is­min ja sat­apros­ent­tisen sosial­is­min välil­lä on kah­ta ideaal­i­mallia sekatalouksia.

    Yhdessä sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja mui­ta hyviä asioi­ta toteutetaan val­tiony­htiöin teol­lisu­udessa, kun­nan tuot­ta­min julk­isin palveluin, säätelemäl­lä työn­tek­i­jän ase­maa lop­ut­tomil­la ladil­la, edel­lyt­tämäl­lä yri­tyk­siltä kaiken­laisia mui­ta asioi­ta kuin tuot­taa voit­toa, tuke­mal­la yri­tyk­siä hake­muk­sien perus­teel­la, pitämäl­lä luke­mat­tomat asi­at luvan­varaisi­na jne. Koti­markki­noi­ta suo­jataan tullein ja kiintiöin.

    Toises­sa mallis­sa talous on melkein vapaa, mut­ta yleisel­lä korkeal­la vero­tuk­sel­la mah­dol­lis­te­taan tulon­si­ir­rot ja julk­isten, korkeata­sois­t­en palvelu­iden rahoi­tus, mut­ta ei vält­tämät­tä tuote­ta niitä itse.

    Ensin mainit­tu on tuot­tanut surkeampia tulok­sia ja jälkim­mäiset parem­pia kuin sen enem­pää vasem­mis­to­laiset kuin oikeis­to­laiset oli­si­vat uskoneet. Lib­er­aalille voi olla yllä­tys, kuin­ka korkean veroas­t­een talous kestää, jos se muuten on vapaa. Rajansa kaikel­la, ja Ruot­si ilmeis­es­ti kävi sil­lä rajal­la, mut­ta veroaste on huono sosial­is­min mit­tari. Paljon pienem­pikin määrä sosial­is­mia tyh­män sään­te­lyn muo­dos­sa tuhoaa talouden ja johtaa korruptioon.

    Vastaa

47. Taitaa Wikipedia käyt­tää ihan omaa määritelmään­sä, kos­ka STM:n rapor­tis­sa sosi­aal­i­menot per capi­ta on vuon­na 2005 yli 8000 euroa. STM:n ja THL:n tiedot ilmeis­es­ti samoja.

    Vastaa

48. Nyt vas­ta huo­masinkin et Wikin luku oli ostovoimako­r­jat­tu, eli siinä ver­tailti­in sosi­aal­i­meno­ja mui­hin Euroopan maihin.

    Vastaa

49. Perus­tu­lo on toim­i­ma­ton idea, joka pitäisi jo uskaltaa hau­da­ta. Mil­laisen uuden mallin te vihreis­sä loisitte pois­ta­maan hyv­in­voin­ti­val­tion ongelmia, jos luopuisitte perus­tu­losta ja aloit­taisitte puh­taal­ta pöydältä? 🙂

    Vastaa

50. “Lib­er­aalille voi olla yllä­tys, kuin­ka korkean veroas­t­een talous kestää, jos se muuten on vapaa. Rajansa kaikel­la, ja Ruot­si ilmeis­es­ti kävi sil­lä rajal­la, mut­ta veroaste on huono sosial­is­min mittari.”

    Veroas­t­eet eivät ole ver­tailukelpoisia , kos­ka jokainen maa laatii raportin omista lähtökohdistaan

    Esim USA ilmoit­taa veroas­t­eek­si n 27 % mut­ta val­tion, osaval­tioiden net­tomenot, sisäiset siir­rot vähen­net­tynä, ovat n 6000 mil­jar­dia taalaa
    Kun bkt on n 15000 mil­jar­dia niin edes lähelle ver­tailukelpoinen veroaste on 40 %

    Suo­mi taas las­kee mukaan jopa yhdis­tys­ten vapaae­htoiset jäsen­mak­sut esim kirkollisvero

    Vastaa

51. OS:

    Onko­han nois­sa sama määritelmä. Sosi­aal­i­menot voidaan määritel­lä niin monel­la taval­la. Toises­sa voi olla asi­akas­mak­sut mukana ja toises­sa ei.

    Ei tai­da olla. Tuo luku sisältää sekä sosi­aali- että ter­veys­menot. Alla v. 2009 menot* luokit­tain, ilman asi­akas­mak­su­ja tai siir­to­ja rahas­tois­ta/-ihin, muo­dos­sa tulon­si­ir­rot + palvelut:

    Terveys/sairaus
    2 219 + 10 815
    Toimintakyvyttömyys
    4 576 + 1 902
    Vanhuus
    16 755 + 2 043
    Lesket
    1 716 + 3
    Perhe/lapset
    2 812 + 2 792
    Työttömyys
    3 738 + 450
    Asuminen
    0 + 852
    Muu sosiaaliturva
    662 + 572
    Hallinto
    1 530
    Pääomakulut
    3 697

    Yhteen­sä 57 134

    Valikoimal­la pelkät tulon­si­ir­rot sekä palveluista tulon­si­ir­to­jen tapaiset erät (asum­istuet + pikaises­ti las­ket­tuna n. 300 miljoon­aa mui­ta tukia) sum­ma on 33 630 Me.

    Suo­ma­laista kohden 6345e, eli 530 e/kk.

    Jos käytetään tuo­ta 9820 e/asukas ‑arvoa, siitä las­ke­tul­la 820 eurol­la jokaisen tulisi pystyä kus­tan­taa omat erikois­sairaan­hoiton­sa, päivähoidot jne jne. Kat­soin nuo sen ver­ran nopeasti että virheet hyvinkin mahdollisia.

    * http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm

    Vastaa

52. Kalle 2: “Ensin Mus­solin­in Italia ja sit­ten Hit­lerin Sak­sa oli­vat maail­man johta­vat hyvinvointivaltiot.”

    Ensin? Hyv­in­voin­ti­val­tion isä ei ole Mus­soli­ni eikä Hitler, vaan Otto von Bis­mar­ck, joka myös toteut­ti ajatuk­si­aan. Hän­tä ei yleis­es­ti pidet­ty sosialidemokraattina.

    Vastaa

53. Juho Laatu: “Sin­ga­poren malli on aika kova ter­vey­den­hoitoon. Vähän ansait­sevil­la usein sairas­tavil­la ei ole kivaa.”

    Mis­sä olisi? Toki on parem­pi olla rikas ja ter­ve kuin köy­hä ja sairas, mut­ta Sin­ga­poren mallis­sa ei tarvitse mak­saa sairauskuluja.

    Vastaa

54. Osmo: “Se, miten kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat, ei vaiku­ta kokon­aiskust­gan­nuk­si­in mitään, kos­ka kansan­tu­lo-osu­udessa eri taho­jen menot las­ke­taan yhteen.”

    Jos ihmiset mak­sa­vat itse enem­män lääkkeistään niin se var­masti vähen­tää lääkekus­tan­nuk­sia kokon­aisu­udessaan. Val­i­taan halvem­pi lääke, jätetään lääke osta­mat­ta jne.

    Vastaa

55. Perus­tu­losta puhut­taes­sa uno­hde­taan mon­esti ne akateemiset(miehet), jot­ka voisi­vat hypätä pois ora­van­pyörästä perus­tu­lon avul­la. Uskallan väit­tää, että etenkin teknisiä alo­ja opiskelleis­sa miehissä on paljon sel­l­aisia, joille akkaa ei ole löy­tynyt. Moni näistä miehistä ajat­telee, mik­si rehk­iä turhaan palavereis­sa yms. kun pienem­mil­läkin tuloil­la pär­jää yksin.Moni aka­teem­i­nen pois­tu­isi ora­van­pyörästä tekemään joy­ain mukavampaa.

    Vastaa

56. Usein käy kateek­si kun kat­soo USAn työt­tömien toim­intaan, kun heitä ohjaa­maan ei tarvi­ta yhtään vira­nomaista — kuten tääl­lä on.

    Tääl­lä Suomes­sa työt­tömän tulee käy­dä viras­toss­sa ker­ras­ta toiseen, aina samat lauseet huulil­laan. Ja tämä suo­ma­laisen työt­tömyy­den hoidon a ja o.

    Ja taas on mai­ta jois­sa työt­tömien ei tule pele­htiä muka etsivän­sä olema­ton­ta työtä. Vaan voi olla työt­tömyys­tur­vaal­laan vapaa kansalainen työt­tömyy­dessään ja pyrk­iä paran­ta­maan ase­maansa omil­la toimillaan. 

    Että kun oikea­ta palkkatyötä ei enää kaikille Suomes­sa riitä (työ jos­ta ker­tyy työeläket­tä), niin on se helevetin hölmöä, että näi­den työt­tömien tulisi ryhtyä leikkimään ojankaiva­ja/-täyt­täjä leikke­jä — kuten aikoinaan Ran­skas­sa oli.

    “Mut­ta jot­tain tart­tis tehrä”?

    Vastaa

57. Tästä on tosin aikaa kym­menisen vuotta.

    Kysymys: Mis­sä Euroopan maas­sa on absolu­ut­tis­es­ti korkein vero­tus? Ei siis suh­teelli­nen veroaste, vaan mis­ää mak­se­taan eniten fyrkkaa julkiselle val­lalle per sierainpari.

    Kat­so­taan, mil­laisia vas­tauk­sia saadaan.

    Vastaa

58. Tavalli­nen teknikko: “Usein käy kateek­si kun kat­soo USAn työt­tömien toim­intaan, kun heitä ohjaa­maan ei tarvi­ta yhtään vira­nomaista – kuten tääl­lä on.”

    Jaa, mis­tä rahaa sit­ten tulee? Vai tuleeko mistään?
    Tele­vi­sios­sa toki näytetään amerikkalaisia työt­tömiä sil­loin täl­löin, kul­jeskel­e­vat pitkin katu­ja koko omaisu­us ostoskär­ryssä, mut­ta toden tot­ta: vira­nomaista ei näy ohjaamassa.
    Onhan näitä Suomes­sakin, mut­ta ei näytä käyvän kateeksi.

    Vastaa

59. Rogue kir­joit­ti: “Toi­han on vähän niinku oppikir­jaes­imerk­ki vasem­mistopop­ulis­tis­es­ta muotoilusta!”

    Mallis­sa voi vapaasti olet­taa, että rikkaiden vero­ja ja mak­su­ja alen­netaan eläkemene­tys­ten ver­ran. Näin men­nään jo oikeis­ton puolelle. Mal­l­li on säädet­tävis­sä eikä siis ota vält­tämät­tä kan­taa tulon­jakoon, vaan vain siihen, mitä asioi­ta yhteiskun­nan tulisi toteut­taa kaikille pakol­lise­na. Pakol­lis­ten vähen­tämi­nenkin on muuten oikeistolaisuutta.

    Vastaa

    1. Juho Laatu ilmeis­es­ti esit­tää, että meil­lä ei olisi muu­ta pakol­lista eläke­tur­vaa kuin kansaneläke ja tämä olisi sama kaikille. Ansioeläk­keen mak­sami­nen olisi vapaaehtoista.
       Nykyti­laan ver­rat­tuna tämä paran­taisi rikkaiden ase­maa, kos­ka nämähän eivät nyt saa kansaneläket­tä, kos­ka heil­lä on se ansioeläke.
       Kun ansioeläkkeistä puo­let menee työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in ja kun toiset ovat ter­veem­piä kuin toiset, Juho Laadun esi­tys olisi rikkaille ja ter­veille hyvin ter­ve­tul­lut, kos­ka keskimäärin ter­ve aka­teem­i­nen ei jou­tu­isi mak­samaan met­surien työkyvyttömyydestä.

       Vastaa

60. Raimo K kir­joit­ti: “Toki on parem­pi olla rikas ja ter­ve kuin köy­hä ja sairas, mut­ta Sin­ga­poren mallis­sa ei tarvitse mak­saa sairauskuluja.”

    Sin­ga­poren mallis­sa han­kalim­mas­sa ase­mas­sa on ehkä min­imi­pal­ka­lla työsken­televä henkilö, joka sairas­taa juuri sen ver­ran, että palka­s­ta ote­taan koko ajan maksmisum­ma ter­veystilille, joka ei kuitenkaan koskaan ehdi täyt­tyä ennen seu­raavaa sairastumista.

    Vastaa

    1. Juho Laatu
       Niin­hän meil­läkin ote­taan min­imi­pal­ka­lla työsken­televältä täysi mak­su ter­vey­den­hoi­dos­ta. Ero Sin­ga­poreen on vain siinä, että niin ote­taan, vaik­ka hän säi­ly­isi terveenä.

       Vastaa

61. Thomas More on kir­joit­tanut asi­as­ta kir­jan vuon­na 1516. Thomas Moren teok­sen kreikkalainen nimi Utopia ker­too paljon. Tästä varsin ajanko­htais­es­ta his­to­ri­as­ta voipi lukea lisää vaikka­pa tästä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Utopia

    Vastaa

62. Tuli vain mieleeni, kun tääl­lä ihme­tel­lään, mik­si jollekin parem­pit­u­loiselle pitäisi mak­saa isom­paa työt­tömysko­r­vaus­ta tahi eläket­tä, niin oisko ehkä syynä se, että ovat mak­sa­neet enem­män vero­ja yms?
    Tun­tuu, ettei täl­lä asial­la ole mitään merk­i­tys­tä joidenkin mielestä mihinkään, eikä se oikeu­ta mihinkään. Tän logi­ikan mukaan kaikille pitää mak­saa sama lik­sa riip­pumat­ta työstä. Lop­putu­los tos­ta ei kai ole ihan hyvä.
    Tiedän, ettei saa sanoa, mut­ta jotenkin alkaa kateus sana pyöriä mielessä. Onhan se niin väärin, että joku ekono­mi saa isom­paa eläkettä/työttömyyskorvausta kuin vaikka­pa kadunlakaisija.
    Ehkä joku joskus lask­isi ja ker­toisi euroina varakkaiden/vähemmän varakkaiden mak­samat eurot, eikä koko ajan puhut­taisi vain prosenteista.
    En ole varakas itse.

    Vastaa

    1. MIVa
       Ansiosi­don­naises­sa tur­vas­sa on kyse vaku­u­tuk­ses­ta. Aivan samoin kun palo­vaku­u­tuk­ses­sa isom­man talon palosta mak­se­taan isom­pi kor­vaus ja pienem­män pienem­pi, samoin on tulo­jen vaku­ut­tamisen osalta. Vaku­ut­tamista ei voi estää, mut­ta onko sen olta­va pakollista?

       Vastaa

63. Vihreä äänestäjä:
    “Kalle – Yhteiskun­ta­rauha on aika hyvä investoin­ti keskilu­okallekin. Eikä keskilu­okkaa edes olisi ole­mas­sa ilman hyv­in­voin­ti­val­tio­raken­net­ta, ja siihen liit­tyviä turvia ja etuja.”

    Toisin päin: hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei ole ole­mas­sa ilman keskilu­okkaa, kos­ka keskilu­ok­ka sen kus­tan­taa. Keskilu­ok­ka voi olla kuitenkin ilman hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, toisaal­ta rikkaiden verot menetet­täisi­in, mut­ta alalu­okan elät­täm­ses­tä päästäisi­in, ja näin kokon­ais­sum­ma olisi positiivinen.

    Esimerkik­si USA:ssa on keskilu­ok­ka, mut­ta ei hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Mis­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa ei ole keskiluokkaa?

    Mil­lä perusteil­la yhteiskun­ta­rauha on hyvä investoin­ti keskilu­okalle? Keskilu­okka­han on nettomaksaja.

    Osmo:
    “Pop­ulis­mil­la ja hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la ei ole mitään yhteistä.” 

    Wikipedia: Pop­ulism is defined by the Cam­bridge dic­tio­nary as “polit­i­cal ideas and activ­i­ties that are intend­ed to rep­re­sent ordi­nary peo­ple’s needs and wishes.”

    Ei kuu­losta kovin eri­laiselta kuin hyv­in­voin­ti­val­tio. Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa autet­tavien joukko kat­taa toki suurem­man osan ihmi­sistä, mut­ta siinä se ero sit­ten onkin. Molem­mis­sa ide­olo­giois­sa yksilön taloudel­liset vas­tu­ut yhteisölle asete­taan yksilön oikeuk­sien edelle. Tämä on jo aika suuren mit­talu­okan yhtäläisyys.

    Vastaa

64. Zack:

    Uskallan väit­tää, että etenkin teknisiä alo­ja opiskelleis­sa miehissä on paljon sel­l­aisia, joille akkaa ei ole löy­tynyt. Moni näistä miehistä ajat­telee, mik­si rehk­iä turhaan palavereis­sa yms. kun pienem­mil­läkin tuloil­la pär­jää yksin.Moni aka­teem­i­nen pois­tu­isi ora­van­pyörästä tekemään joy­ain mukavampaa

    Varsinkaan jos perin­nön kool­la ei ole per­il­lis­ten puuttues­sa merk­i­tys­tä, voihan tuon suun­nilleen tehdä nykyäänkin. Muu­toin tun­tuu jotenkin loogisem­mal­ta olla enem­män huolis­saan pieni­palkkaisen työ­mo­ti­vaa­tios­ta, jos kokopäiväis­es­tä työstä ei jää kuus­sa tuki­in ver­rat­tuna mitään tai vaik­ka sata­nen, kuin vaik­ka 4000 € kuus­sa ansait­se­van sinkun halus­ta vai­h­taa tulota­son­sa (nyky­istä toimeen­tu­lotuen normia alem­paan, ole­tan) perustuloon.

    Vastaa

65. Ode
    Juho Laadun esi­tys olisi rikkaille ja ter­veille hyvin ter­ve­tul­lut, kos­ka keskimäärin ter­ve aka­teem­i­nen ei jou­tu­isi mak­samaan met­surien työkyvyttömyydestä.

    Tek­stistäsi päätellen nyt muut ilmeis­es­ti sub­ven­toi­vat korkean työkyvyt­tömyy­seläkkei­den aloja.

    Kun met­surien työkyvyt­tömyy­seläke menee yhteis­es­tä pus­sista, met­sure­i­ta on työn kulut­tavu­u­teen näh­den liikaa ja hei­dän palkkansa liian pieni. Var­masti myös met­surei­den palkkavaa­timuk­set nousi­si­vat, jos eläke­mak­sut nousi­si­vat ja tämä saisi met­sure­i­ta hakeu­tu­maan muille aloille ja nos­taisi palkko­ja oikealle tasolle. 

    (tiedän kyl­lä että työkyvyt­tömyy­seläke menee työ­nan­ta­jan mak­su­un jos fir­ma on tarpeek­si suuri, mut­ta ei tai­da täm­möisiä fir­mo­ja hirveästi tuol­la alal­la olla)

    Vastaa

66. “Jaa, mis­tä rahaa sit­ten tulee? Vai tuleeko mistään?
    Tele­vi­sios­sa toki näytetään amerikkalaisia työt­tömiä sil­loin täl­löin, kul­jeskel­e­vat pitkin katu­ja koko omaisu­us ostoskär­ryssä, mut­ta toden tot­ta: vira­nomaista ei näy ohjaamassa.”

    USA:ssa kin on työt­tömyysko­r­vaus, val­tio kerää palka­s­ta sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja , jot­ka kat­ta­vat paikallisen kansaneläk­keen, työkyvyt­tömyy­seläk­keen , köy­hien ja van­hus­ten sairasku­lut , työttömyyskoravuksen.

    Kor­vaus­ta saa 26 viikkoa, mut­ta sitä voidaan huonoina ailoina jatkaa 52 viikkoon kuten nytkin on tehty

    Vastaa

67. Tuon vuo­den jäl­keen apua saa sos­sus­ta asumiseen ja ns food stam­pe­ja eli ruuan ostokuponkeja.

    Raha ei vain tai­da riit­tää kaikkille eikä sopi­van halpo­ja asun­to­ja ole tarpeeksi

    Vastaa

68. Osmo:

    Ansioeläk­keen mak­sami­nen olisi vapaaehtoista.
    Nykyti­laan ver­rat­tuna tämä paran­taisi rikkaiden ase­maa, kos­ka nämähän eivät nyt saa kansaneläket­tä, kos­ka heil­lä on se ansioeläke.

    Aika alas Ode vetää rikkau­den rajan. Kansaneläket­tä ei nimit­täin saa ollenkaan jos ansioeläke ylit­tää 1079€/kk (parisuh­teessa olevalla).

    Vastaa

    1. Pekka. Tuos­sa vapaae­htoisen lisäeläk­keen mallis­sa kansaneläket­tä saisi (kuten Ruot­sis­sa saakin) oli eläke mil­lainen hyvän­sä. Halusin vain sanoa, että rikkaiden suurten eläkkei­den kade­htimi­nen voi johtaa ratkaisu­un, jos arikkaat eivät pane pahak­seen lainkaan.

       Vastaa

69. Juho Laatu: “palka­s­ta ote­taan koko ajan maksmisum­ma ter­veystilille, joka ei kuitenkaan koskaan ehdi täyt­tyä ennen seu­raavaa sairastumista.”

    Ter­veystili voi olla vaik­ka tyhjä, mut­ta sairausku­lut korvataan.

    Vastaa

70. Liian van­ha: “USA:ssakin on työt­tömyysko­r­vaus, val­tio kerää palka­s­ta sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja, jot­ka kat­ta­vat paikallisen kansaneläk­keen, työkyvyt­tömyy­seläk­keen, köy­hien ja van­hus­ten sairasku­lut, työttömyyskoravuksen.”

    Jaa että val­tio? Mut­ta kun Taval­lisen teknikon väite oli, että työtön ei edes näe viranomaisia.

    Vastaa

71. Osmo:
    “Pop­ulis­mil­la ja hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la ei ole mitään yhteistä.”

    Wikipedia: Pop­ulism is defined by the Cam­bridge dic­tio­nary as “polit­i­cal ideas and activ­i­ties that are intend­ed to rep­re­sent ordi­nary people’s needs and wishes.”

    vts: “Ei kuu­losta kovin eri­laiselta kuin hyv­in­voin­ti­val­tio. Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa autet­tavien joukko kat­taa toki suurem­man osan ihmi­sistä, mut­ta siinä se ero sit­ten onkin. Molem­mis­sa ide­olo­giois­sa yksilön taloudel­liset vas­tu­ut yhteisölle asete­taan yksilön oikeuk­sien edelle. Tämä on jo aika suuren mit­talu­okan yhtäläisyys.”

    Jätit huomiotta tärkeän sanan “intend­ed” — pop­ulis­mi kuu­lostaa kansan tah­don toteut­tamiselta, mut­ta keinot puut­tuvat. Ja onko pop­ulis­mi edes mikään ideologia?
    Ja “yksilön taloudel­liset vas­tu­ut yhteisölle asete­taan yksilön oikeuk­sien edelle” — hienoa, mut­ta enpä ole kuul­lut per­su­jen puhu­van mis­tään tällaisesta.

    Vastaa

72. Juho Laatu:

    Mallis­sa voi vapaasti olet­taa, että rikkaiden vero­ja ja mak­su­ja alen­netaan eläkemene­tys­ten ver­ran. Näin men­nään jo oikeis­ton puolelle. Mal­l­li on säädet­tävis­sä eikä siis ota vält­tämät­tä kan­taa tulon­jakoon, vaan vain siihen, mitä asioi­ta yhteiskun­nan tulisi toteut­taa kaikille pakollisena

    Joo tiet­ty voi säätää noin. Mä kom­men­toin vaan sitä sun muo­toilua, jos­sa vih­jat­ti­in et yhteiskun­ta jotenkin sub­ven­tois rikkai­ta ja “jär­jestää rikkaille parem­man kohtelun” ku köyhille.

    Vastaa

73. OS, Rogue, MIVa ja Sylt­ty pohti­vat sitä suo­sisiko tasaeläke ja tasatyöt­tömyysko­r­vaus rikkai­ta vai köy­hiä, ja olisiko se vasem­mis­to­laista vai oikeis­to­laista politiikkaa.

    Ehdotan että kun tuo­ta mallia tes­tataan mieliku­vis­sa, olete­taan, että eri tulolu­okkien vero­pros­en­tit ja mak­sut asete­taan niin, että jos kaik­ki rikkaahkot ottaisi­vat vaku­u­tuk­set, jot­ka takaisi­vat heille hei­dän nykyiset etun­sa, kukaan ei mak­saisi enem­pää tai vähempää kuin nyt. Näin itse kysymys tulee selvem­min esi­in. Tuleeko val­tion taa­ta köy­hille perus­palve­lut ja taa­ta (ja pakot­taa) rikkaille hyvät palve­lut, vai riit­täisikö se, että taataan vain perus­palve­lut kaikille?

    Rikkail­la voisi olla kiin­nos­tus­ta vält­tää mak­samas­ta rahaa val­tion jär­jestämi­in ehkä epä­taloudel­liseti toimivi­in rahas­toi­hin, ja naut­tia eläket­tä myöhem­min. He voivat kat­soa raho­jen ole­van parem­mas­sa tal­lessa hei­dän oma­l­la tilillään.

    Köy­hiä taas voivat hai­ta­ta paljon puhutut ökyeläk­keet, joi­ta mak­se­taan jo ennestään rikkaille. Samoin väitet­ty asfalt­ti­porukoiden (ja muidenkin) tapa nos­taa korkeak­si nos­tet­tua ansiosi­don­naista työt­tömyysko­r­vaus­ta voi ärsyt­tää monia.

    Tasako­r­vauk­set ainakin vähen­täi­sivät täl­laisia pelko­ja ja kateu­den tun­net­ta molem­pi­in suuntiin.

    Tiet­tyjä kor­jauk­sia jär­jestelmään voi tehdä. Peruseläke voisi olla nyky­istä kansaneläket­tä suurem­pikin, jos kat­so­taan että pelkkä kansaneläke ei vielä takaa riit­tävää elin­ta­soa. Kai järkevä taso olisi ainakin kansaneläke + edut, joi­ta nykyjär­jestelmästä voi saa­da pelkän kansaneläk­keen päälle.

    Mut­ta peruskysymyk­siä siis oli­vat: Onko val­tion tehtävä varmis­taa, että rikas pysyy rikkaana ja saa naut­tia korkeas­ta elin­ta­sos­ta eläk­keel­läkin? Tarvit­seeko rikas enem­män rahaa elämiseen­sä työt­tömänä ollessaan? Mitkä oli­si­vat suurim­mat hai­tat, jos kaikille taat­taisi­in vain hyvä peruseläke ja perus­toimeen­tu­lo työt­tömyy­den osues­sa kohdalle?

    Vastaa

74. OS kir­joit­ti: “Niin­hän meil­läkin ote­taan min­imi­pal­ka­lla työsken­televältä täysi mak­su ter­vey­den­hoi­dos­ta. Ero Sin­ga­poreen on vain siinä, että niin ote­taan, vaik­ka hän säi­ly­isi terveenä.”

    Ehkä ero one siinä, että Sin­ga­pores­sa keskikalli­iseen sairauteen sairas­tunut mak­saa kaiken itse, ja Suomes­sa kulut mak­se­taan kaverei­den kanssa yhdessä. Siis vaku­u­tus ja yhteis­vas­tuu vs. ei (keskikalli­isi­in sairauk­si­in asti). Mak­sisinko vähän koko ajan vai enem­män sit­ten jos sairastun.

    Vastaa

75. “Jaa että val­tio? Mut­ta kun Taval­lisen teknikon väite oli, että työtön ei edes näe viranomaisia.”

    En tiedä, kun en ole anonut työt­tömyysko­r­vaus­ta USA:ssa.Luin vainUSA:n hal­li­tuk­sen sivuil­ta mitä vero­ja ja amk­su­ja kerätään ja mil­lainen on työttömyysturva

    Mut­ta var­maan siel­läkin byrokra­ti­aa on, mut­ta voi olla ettei se ole sam­nal­ista pelleilyä kuin Suomessa

    Esim kun minä ilmoit­tauduin kortis­toon niin työ­todis­tuk­ses­ta revit­ti­in oitis cv-osa pois ja tärkein paperi amat­ti­tao­dos­ta olikin 40 vuot­ta sit­ten suori­te­un insinööritutkin­non todis­tus. Lisäopin­not ilman ammat­tin­imiket­tä eivät kiinnostaneet

    Uudel­lenk­oulu­tuk­ses­ki esitet­ti­in levy­sep­pähit­saa­jan koulu­tus­ta, siis 60 ‑vuo­ti­aan raskaan met­allin hommiin

    Seu­raavak­si sit­ten kar­toitet­ti­in osaamista eli kyselyssä piti vas­tat kysymyksiin.Onko min­ul­la VTT*:n märkäser­ti­fikaat­ti, onko min­ul­la tuli­työlu­pa, onko tak­silu­pa, onko bus­siko­rt­ti, onko rekkako­rt­ti etc

    Virkail­i­jaa ei kiin­nos­tanut mitä oikeasti osaan ja mihin voisin hakeu­tua ja miten työkkäri oikeasti voisi auttaa

    Suomen työkkäri on vain suur­ta pelleilyä ja niin­pä se markki­nao­su­us työn­väl­i­tyk­sessä onkin romahtanut.

    Ilmeiseti työkkärin ain­oa tarkoi­tus on enää työt­tömän kyykytys

    Ehkä USA:ssa on paremmin

    Vastaa

76. Juho Laatu:

    Mut­ta peruskysymyk­siä siis oli­vat: Onko val­tion tehtävä varmis­taa, että rikas pysyy rikkaana ja saa naut­tia korkeas­ta elin­ta­sos­ta eläk­keel­läkin? Tarvit­seeko rikas enem­män rahaa elämiseen­sä työt­tömänä ollessaan? Mitkä oli­si­vat suurim­mat hai­tat, jos kaikille taat­taisi­in vain hyvä peruseläke ja perus­toimeen­tu­lo työt­tömyy­den osues­sa kohdalle?

    1. En usko et kovin monel­la rikkaal­la olis mitään sitä vas­taan, et ne sais ite sumplii omat eläk­keen­sä. Vois hoitaa yksityisestikin.

    2. Var­masti tarvit­see rikas keskimäärin enem­män rahaa elämiseen­sä ollessaan työt­tömänä ku köy­hä, jos haluu säi­lyt­tää elin­ta­son­sa eikä esim. ruve­ta myymään omaisu­ut­taan. Siks rikas(hyvätulonen) lie­nee myös valmis mak­samaan työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­taan enem­män ku köyhä.

    3. Vaikee sanoo mil­laset olis hyödyt ja hai­tat. Ilmeis­es­ti poli­itikot on kuitenkin pää­tyny sel­l­aseen tulok­seen, et ihmisiä täy­tyy suo­jel­la itseltään ja lait­taa ne vaku­ut­ta­maan itelleen enem­män ku perustoimeentulo.

    Vastaa

77. Olen vaka­van sairaut­eni vuok­si sekä Kelan että Helsin­gin sosi­aal­i­toimen asi­akas. Saan jälkim­mäis­es­tä täy­den­nys­tä toimeen­tu­lonor­mit alit­tavaan sairaus­päivära­haani ja asum­is­tu­keeni. Käytän­nössä Helsin­ki mak­saa täy­den­nyk­senä run­saat 150 euroa kuukaudelta.

    Kaik­ki asioin­ti tapah­tuu kir­jal­lis­es­ti ja tuki perus­tuu tosit­teisi­in. Niiden täy­tyy AINA olla paper­imuo­dos­sa eikä esimerkik­si pankin tiliote pankin sivuil­ta noudet­tuna ja sähkö­posti­in liitet­tynä pdf:nä kelpaa. 

    On myös sat­tunut, että “etana­pos­til­la” toimitet­ta­va asi­akir­ja ei ole kel­van­nut, vaan työn­tek­i­jä on pyytänyt tuo­maan jonkin tosit­teen henkilöko­htais­es­ti “pöy­dän laidal­leni”. Syytä tuo­hon menet­te­lyn en tunne. Ja asi­akashan ei edes pääse tapaa­maan sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä, jot­ka on eris­tet­ty var­ti­jan, teräso­vien ja panssar­i­lasien taakse. 

    Kos­ka tulostin­muste on kallista ja on lop­punutkin joskus, matkus­tan huonos­sakin kun­nos­sa ollessani bus­sil­la sosi­aaliase­malle ja tulostan pdf:t yleisön käytössä ole­val­la tulostimel­la ja annan vah­times­tar­ille, joka toimit­taa ne edelleen sosi­aal­i­työn­tek­i­jälle. Tämä kos­kee siis muitakin alun perin sähköisiä asi­akir­jo­ja kuin tiliotet­ta. Mitään asi­akir­jaa — saati koko hake­mus­ta liit­tei­neen — ei voi siis toimit­taa sähköisenä ja sähköpostitse. 

    Suurem­pi ihmette­lyn aihe on se, että mihin sosi­aal­i­toimis­toa min­unkaan kohdal­lani tarvi­taan? Tuet­ta­vat menot hyväksytään kaava­mais­es­ti luet­telon perus­teel­la ilman sen kum­mem­paa hark­in­taa. Kyl­lä Kela tuon voi tehdä. Yhtä hyvin hekin ovat teräso­vien ja var­ti­joiden ja kaava­mais­ten normien­sa suo­jas­sa. Ja pää­sevät suo­raan asi­akir­joi­hi­ni käsik­si eikä min­un tarvit­sisi toimit­taa (paper­il­la) Kelan päätök­siä erik­seen Kelalle.

    Kela on jo myös jonkin ver­ran kehit­tänyt sähköistä asioin­tia ja taval­lisim­mat tuet voi hakea inter­net-palvelun kaut­ta. Helsin­gin kaupun­ki (saati pienem­mät kun­nat) ei pääse tuo­hon taa­tusti vielä 10 vuo­teen, vaan jos olen enää hengis­sä 2021, ajan tuol­loin edelleenkin bus­sil­la sosi­aaliase­malle tulostele­maan sähköisiä asi­akir­jo­ja paper­ille uni­vor­muisen var­ti­jan vahties­sa puuhi­ani. Hän muuten on ain­oa henkilö, jon­ka olen Helsin­gin kaupun­gin sosi­aal­i­toimes­ta tavan­nut. Ulko­maalaise­na saat­taisinkin luul­la, että sosi­aal­i­toimen hoitaa meil­lä joku puolisoti­laalli­nen tur­val­lisu­usvi­ra­nomainen ja että työ vaatii lähin­nä vieteri­pam­pun jä kaa­susumut­ti­men hallintaa.

    Vastaa

78. Juho Laatu: Peruseläke voisi olla nyky­istä kansaneläket­tä suurem­pikin, jos kat­so­taan että pelkkä kansaneläke ei vielä takaa riit­tävää elintasoa. 

    Eihän se nyt käy, kos­ka kum­minkin yksi tai kak­si jonkun björn­wahlroosin kotona ollut­ta vaimoa saisi satasen tai ehkä jopa kak­si enem­män eläket­tä sen miehen 10 000 e/kk eläk­keen ja miljoonien sijoi­tus­tuot­to­jen päälle. Tämä jos mikä on niin huu­ta­va vääryys, ettei tuol­laista saa edes miettiä.

    Vastaa

79. Raimo K:
    Osmo:
    “Pop­ulis­mil­la ja hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la ei ole mitään yhteistä.”

    Wikipedia: Pop­ulism is defined by the Cam­bridge dic­tio­nary as “polit­i­cal ideas and activ­i­ties that are intend­ed to rep­re­sent ordi­nary people’s needs and wishes.”

    vts: “Ei kuu­losta kovin eri­laiselta kuin hyv­in­voin­ti­val­tio. Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa autet­tavien joukko kat­taa toki suurem­man osan ihmi­sistä, mut­ta siinä se ero sit­ten onkin. Molem­mis­sa ide­olo­giois­sa yksilön taloudel­liset vas­tu­ut yhteisölle asete­taan yksilön oikeuk­sien edelle. Tämä on jo aika suuren mit­talu­okan yhtäläisyys.”

    Jätit huomiotta tärkeän sanan “intend­ed” – pop­ulis­mi kuu­lostaa kansan tah­don toteut­tamiselta, mut­ta keinot puut­tuvat. Ja onko pop­ulis­mi edes mikään ideologia?
    Ja “yksilön taloudel­liset vas­tu­ut yhteisölle asete­taan yksilön oikeuk­sien edelle” – hienoa, mut­ta enpä ole kuul­lut per­su­jen puhu­van mis­tään tällaisesta.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Nolan_chart

    Pop­ulis­mil­la voidaan viita­ta myös tiet­tyyn tyyli­in argu­men­toi­da ja käyt­tää retori­ikkaa, mut­ta esimerkik­si tuos­sa Nolan char­tis­sa se kuvaa poli­it­tista ide­olo­giaa. Tuos­sa (ide­ol­o­gises­sa) merk­i­tyk­sessä sitä nähdäk­seni käytetään puhut­taes­sa esimerkik­si per­su­ista. Siinä merk­i­tyk­sessä myös osmo sitä käytti.

    Kuten Nolan chartista voi tode­ta, (lib­er­aali) vasem­mis­to (hyv­in­voin­ti­val­tio) ja pop­ulis­tit jaka­vat toisen kahdes­ta määrit­tävästä akselista.

    Intended=tarkoittaa, ei kuu­lostaa. Toisek­seen kenenkä asi­aa pop­ulis­tit sit­ten aja­vat, jos eivät taval­lis­ten ihmis­ten? Eli­itin? Alalu­okan? Eivät kenenkään?!

    Perus­suo­ma­lais­ten var­jobud­jetista (tämä täyt­tää selvästi kri­teerin “yksilön taloudel­liset vas­tu­ut yhteisölle asete­taan yksilön oikeuk­sien edelle”):

    “Vero­tus­ta on mielestämme kehitet­tävä oikeu­den­mukaisem­paan suun­taan. Olemme valmiit
    korot­ta­maan korkea­t­u­lois­t­en suo­ma­lais­ten ansio­tulovero­tus­ta nos­ta­mal­la ylim­män portaan
    mar­gin­aaliv­eroa. Lisäisimme myös uuden 5. por­taan poikkeuk­sel­lisen suu­rit­u­loisia henkilöitä
    varten (ns. Wahlroos-vero). Var­al­lisu­usvero tulisi palaut­taa ja suursäätiöi­den pääo­mat­u­lo­ja tulisi
    verot­taa maltil­lis­es­ti. Tasaveroke­hi­tys on pysäytet­tävä laske­mal­la ener­gia- ja polttonesteverotusta.”

    Mitä tulee siihen, että “yksilön taloudel­liset vas­tu­ut yhteisölle asete­taan yksilön oikeuk­sien edelle” on “hienoa”, niin se on aivan yhtä total­i­taris­tista kuin yksilön muidenkaan oikeuk­sien polkem­i­nen yhteisön edun nimissä.

    Vastaa

80. Rogue kir­joit­ti: “Ilmeis­es­ti poli­itikot on kuitenkin pää­tyny sel­l­aseen tulok­seen, et ihmisiä täy­tyy suo­jel­la itseltään ja lait­taa ne vaku­ut­ta­maan itelleen enem­män ku perustoimeentulo.”

    Olen samaa mieltä siitä, että yhteiskun­nan rooli­in kuu­luu “vaku­ut­taa” kansalaiset omaa type­r­yyt­tään vas­taan. Val­tio varmis­taa, että kukaan ei putoa tur­vaverkoista läpi niin, että hänen elämisen­sä taso putoaisi jonkun yhdessä hyväksy­tyn rajan alapuolelle.

    Rikkaiden korkeaa työt­tömyysko­r­vaus­ta voisi yrit­tää perustel­la sil­lä, että olet­taes­saan elin­ta­son­sa jatku­va ikuis­es­ti korkeana, paljon tien­aa­va henkilö ottaa liian paljon asun­to­lainaa. Yllät­täen työt­tömäk­si joutues­saan hän voisi joutua kadulle, kun ei enää kykene mak­samaan lainan korko­ja. Toisaal­ta hänel­lä pitäisi peri­aat­teessa olla mah­dol­lisu­us vai­h­taa pienem­pään asun­toon, ja lait­taa tuo suuri asun­to vaikka­pa vuokralle. Mis­sä siis menee raja? Mitkä riskit val­tion tulee vaku­ut­taa pakol­la kaikille? Onko tuo taso eri­lainen rikkaille ja köy­hille? Riit­täisikö jos yllät­tävän työt­tömyy­den sattues­sa val­tio vain varmis­taisi tilapäisel­lä (takaisin mak­set­taval­la) tuel­la, että rikkaankaan rakas öky­ta­lo ei mene myyn­ti­in tilapäisen mak­sukyvyt­tömyy­den vuoksi?

    Vastaa

81. Sylt­ty kir­joit­ti: “yksi tai kak­si jonkun björn­wahlroosin kotona ollut­ta vaimoa saisi satasen tai ehkä jopa kak­si enem­män eläkettä”

    Joo, tämä on yksi peru­songel­ma tun­neta­sol­la. Pääsään­tö voisi olla se, että ihmisiä kohdel­laan yksilöinä eikä pareina. Näin mm. sik­si, että emme halua kan­nus­taa ihmisiä avioi­tu­maan tai eroa­maan tai piilot­tele­maan suhdet­taan taloudel­lis­ten syi­den vuok­si. Rikkaiden vero­pros­ent­tia voi vaik­ka korot­taa promil­lel­la, niin nuo sataset saadaan nopeasti ja hel­posti takaisin.

    Vastaa

82. Juho Laatu:
    OS kir­joit­ti: “Niin­hän meil­läkin ote­taan min­imi­pal­ka­lla työsken­televältä täysi mak­su ter­vey­den­hoi­dos­ta. Ero Sin­ga­poreen on vain siinä, että niin ote­taan, vaik­ka hän säi­ly­isi terveenä.”

    Ehkä ero one siinä, että Sin­ga­pores­sa keskikalli­iseen sairauteen sairas­tunut mak­saa kaiken itse, ja Suomes­sa kulut mak­se­taan kaverei­den kanssa yhdessä. Siis vaku­u­tus ja yhteis­vas­tuu vs. ei (keskikalli­isi­in sairauk­si­in asti). Mak­sisinko vähän koko ajan vai enem­män sit­ten jos sairastun.

    No ei se ihan niin mene.
    Sin­ga­poren sys­tee­mi on kyl­läkin mon­imutkaisem­pi, kuin mitä Osmo alus­sa esit­ti. Se on erään­lainen yleinen sairauskas­sasys­tee­mi omavas­tu­ul­la — mitään ei saa täysin ilmaisek­si — mut­ta kor­vaus­ta­so määräy­tyy tulota­son, ei sairau­den mukaan, varakkaiden kor­vaus­ta­so on alempi.
    Ja Osmolle voisi myös tode­ta, että mini­pal­ka­lla työsken­televän sairaus­vaku­u­tus­mak­su on Suomes­sakin alem­pi — mitään ´täyt­tä´ mak­sua ei ole olemassakaan.

    Vastaa

83. Edel­liseen lisäyk­senä, että Sin­ga­pores­sa täysin vara­ton ilmeis­es­ti saa hoidon julkisel­la sek­to­ril­la ilmaisek­si, Medis­aven max. tukipros­ent­ti on 80, mut­ta lisäk­si val­tio tukee julk­isia sairaaloita.
    Tähän pitäisi pere­htyä perus­teel­lisem­min, kiin­nos­tus­ta sys­teemi­in on paljon, myös USAs­sa — ja erit­täin edulli­nen­han se on kansan­taloudelle — mut­ta kansalainen mak­saa (aluk­si?) 20% tulois­taan Medis­avelle. Niin että kuin­ka edullisek­si se tulee veron­mak­sa­jalle, joka siis on se sama kansalainen.

    Vastaa

84. Yksi hyvin yleinen pelleilyn muo­to työkkärin käyn­nil­lään on työl­listymis­su­un­nitel­man uudelleen määrit­tämi­nen. Ja saman­ta­paisia suun­nitelmia hie­man eri nimikkeil­lä on kaiketi 4 kappaletta.

    Muute­taan työl­listymis­su­un­nitel­maani joka hiton ker­ran kun olen työkkäris­sä määräaikaiskäyn­nil­läni. Eli mil­loin haen työtä vapail­ta markki­noil­ta tai mil­loin olen mil­läkin suun­nitel­mal­la pyrkimässä takaisin oikeaan palkkatyöhön. 

    Siis noiden suun­nitelmien teot ovatkin työl­listäneet työkkärin vira­nomaisia niin hyvin, että emme enään kukaan tiedä, mihin näil­lä lukuisil­la suun­nitelmil­la pyritään. Mut­ta aivan var­masti, näi­den suun­nitelmien työstämisil­lä työvoimavi­ra­nomainen lujit­ti ase­maansa pysymään vira­nomais­ten tuot­tavu­u­so­hjel­man kartalla.

    Vastaa

85. Juho Laatu:

    Rikkaiden korkeaa työt­tömyysko­r­vaus­ta voisi yrit­tää perustel­la sil­lä, että… 

    Eikös per­in­teinen perustelu ole se, että ilman yhteiskun­nan tur­vaverkko­ja ihmiset eivät kulu­ta vaan säästävät pahan­päivän var­alle sukan­var­teen. Tämän vuok­si pitäisi siis olla järkevää taa­ta hyvä­tu­lois­llekin tulo­ja vas­taa­va sosi­aal­i­tur­va, jot­ta he kulut­taisi­vat sen minkä tienaavatkin.

    Tosin tässä on sel­l­ainen pieni mut­ta ainakin Suomen tapauk­ses­sa, etteivät ne “rikkaiden” työt­tömyysko­r­vauk­set ole niin mitään kovin ihmeel­lisiä vaan n. 2700€/kk brut­topalkan jäl­keen kor­vaus­ta tulee enää 20% (ennen ko. rajaa 45%). Voisikin kait aika perustel­lusti väit­tää, että työt­tömyysko­r­vaus on suh­teel­lis­es­ti korkea vain korkein­taan medi­aan­i­t­u­loisil­la ja heitä vähätuloisemmilla.

    Joskus kun oma­l­ta kohdal­ta tuli jotain laskuria kokeil­tua (net­to­tu­loista katoaisi 60+%), niin eipä siinä voin­ut muu­ta tode­ta kuin, että ensim­mäisek­si menisi asun­to myyn­ti­in, sit­ten pitäisi palaut­taa auton­avaimet rahoi­tusy­htiölle ja lop­pu­jen luot­to­jen kanssa täy­ty­isi koit­taa hieroa jotain velkajärjestelyjä.

    No, minä en onnek­si ikinä joudu työttömäksi…

    Vastaa

86. Kan­natin ennen perus­tu­loa varauk­set­ta, mut­ta nyt­tem­min olen alka­nut huo­ma­ta etenkin nuores­sa polves­sa (alle 25-vuo­ti­aat) merkke­ja, etta val­ti­ol­ta odote­taan kaikkea kasi ojos­sa, eika aly­ta, etta pitaisi itsekin kan­taa kor­ten­sa kekoon. En vai­ta, etta tama on yleisin tai edes yleinen ajat­te­lu­ta­pa, mut­ta yleisty­mas­sa kuitenkin. Ei ehka ole hyva idea totut­taa enaa nyky­ista enem­paa ajat­telu­un, etta elan­to tup­sah­taa tilille, teki tai ei sen eteen toita. 

    Voisiko logi­ik­ka men­na jotenkin nain. Alle 25-vuo­ti­aille (nou­dat­taen van­haa taysi-ikaisek­si tulon ikara­jaa) taataan opiskelu‑, tyo- tai tyohar­joit­telu­paik­ka, ja opin­to­tu­ki tai tyohar­joit­te­lu­tukea. Tyotuen tulisi olla enem­man kuin nykyi­nen 9e/pva, kos­ka se puolestaan opet­taa pelkkaan epatasa-arvoon eika motivoi yrit­ta­maan paras­taan. Yli 25-vuo­ti­aat voisi­vat paas­ta perus­tu­lon piiri­in, jon­ka paasy­vaa­timuk­se­na puolestaan olisi tiet­ty aika opin­to­ja tai tyoe­la­maa, esim. 4 vuot­ta opiskelu­ja viimeisen 6 vuo­den aikana (eli lukion/ammattikoulun jal­keen) tai 3 vuot­ta tois­sa (yli 20h viikos­sa) viimeis­ten 6 vuo­den aikana. Opin­to­tu­ki ei toki lakkaisi 25 vuo­den ikaan, eli jos opin­not ovat tuos­sa ias­sa kesken, tukea saisi nykyiset 5 vuot­ta silti.

    Paasy­vaa­timuk­sia etuuk­sien piiri­in on nytkin, mm. tyos­saoloe­hto ansiosi­don­naises­sa tyot­to­myysko­r­vauk­ses­sa. Kan­natan lampi­masti logi­ikkaa, etta jokainen ansait­tu pen­ni kar­tut­taa tulo­ja eika leikkaa niita pois, kuten nykyaan. Mut­ta pelkan perus­tu­lon varaan ei ketaan pitaisi totut­taa (osa tulisi sil­la ela­maan joka tapauk­ses­sa kuten nykyaankin sosi­aal­i­tu­il­la, sille ei mitaan voi. Mut­ta min­i­moitaisi­in riskia). Mita niille tehtaisi­in, jot­ka eivat tay­ta opin­to- tai tyovaa­timus­ta… vaikeampi pala. Ei mak­set­taisi ker­ras­saan mitaan tukia?

    Vastaa

87. “Yllät­täen työt­tömäk­si joutues­saan hän voisi joutua kadulle, kun ei enää kykene mak­samaan lainan korkoja. ”

    Tuo­hon löy­tyy lainan­mak­sun tur­vaa­va vakuutus

    Ansiosi­don­naista saavia on aika har­va, syysku­us­sa 390000 työt­tömästä n 93000

    Toimeen­tu­lon saa­jista taas puo­let on alle 30-vuotiata

    Vastaa

88. Mielestäni pyv­in­voin­ti-yhteiskun­nas­sa paras ja keskeisin asia on pysyvä ja mielekäs työpaikka. 

    Kun näitä työ­paikko­ja on riit­tävästi, kaik­ki muut asi­at hoitu­vat sit­ten jo helposti.

    Luin läpi pal­stan ylläol­e­vat kom­men­tit ja olen aivan äimän käkenä siitä, että tätä keskeitä asi­aa ei oikeas­t­aa ollenkaan käsitellä.

    Tämä onkin aivan taval­lista suo­ma­laista keskustelua; tärkeim­mästä asi­as­ta ei puhuta ollenkaan, vaan pis­tetään pää taka­puol­ta myöten pensaaseen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la ei ole varaa pitää päätä pensaassa

    Vastaa

    1. Sep­po Korppoo
       Se työl­lisyys yrit­ti olla mukana sinä sosi­aal­i­tur­van kan­nus­tavas­sa rak­en­teessa. Ja siinåä, että vajaakun­toisil­ta ei työnekoa kiel­let­täisi tai rajoitet­taisi, kuten nyt. Jäikö huomaamatta?

       Vastaa

89. Amaem,

    Yksi mie­lenki­in­toinen malli on kak­si­ta­soinen perus­tu­lo­ma­lli, jos­sa kaik­ki saa­vat pienen perus­tu­lon, joka pitää tarvit­taes­sa hengis­sä, tai antaa pien­tä taus­tatukea oma­toimiselle rahain­hank­in­nalle. Lisäk­si val­tio takaisi kaikille halukkaille myös työ­paikan ja tuo­ta alem­paa perus­tu­loa selvästi suurem­man perus­palkan (työtä vas­taan siis).

    kse,

    Hyvä sosi­aal­i­tur­va mah­dol­lis­taa tosi­aan täy­den elämisen ilman paho­ja pelko­ja kadulle jou­tu­mis­es­ta. Myös työn­teko voi olla mait­tavam­paa, jos työtä voi tehdä ilok­seen ja lisä­tienistien saamisek­si, eikä pakon edessä jatku­van pelon alla.

    Mah­tu­isiko­han asun­toosi alivuokralainen? Yhteiskun­ta mak­saisi sin­ulle jos­sain vai­heessa myös asum­is­tukea. Ehkä nekin rahat voisi ottaa mukaan perustyöt­tömyysko­r­vauk­seen (jo ennen asun­non myyntiä). 

    Raimo K,

    Olisi tosi­aan hyvä tietää otet­taisi­inko Suomes­sa käyt­töön juuri nyt Sin­ga­pores­sa käytössä ole­va jär­jestelmä. Ajat­te­len ole­tusar­vois­es­ti muuten niin, että siis­tein jär­jestelmä on sel­l­ainen, jos­sa rikkail­ta ote­taan ylimääräiset rahat yhdessä pis­teessä, eli vero­tuk­ses­sa, ja muut mak­sut ovat kaikille samat.

    20% mak­sut kuu­losta­vat aika korkeil­ta. En tiedä onko nois­sa mais­sa ajatel­tu myös sitä, että maa­han juuri muut­ta­neet eivät saa kaikkea sosi­aal­i­tur­vaa heti ilmaisek­si, vaan joutu­vat ensin osal­lis­tu­maan jär­jestelmän “rak­en­tamiseen” mui­ta korkeam­mil­la kustannuksilla.

    Vastaa

    1. Kun Suomes­sa ter­vey­den­huoltomenot ovat noin 9 % brut­tokansan­tuot­teesta ja palkat run­saat 50 % brut­tokansan­tuot­teesta ja kun ter­vey­den­huo­to rahoite­taan läh­es pelkästään pakkaverona, jokainen mak­saa palka­s­taan vähän alle 20 pros­ent­tia terveydenhuoltoon.

       Vastaa

90. Juho Laatu: “En tiedä onko nois­sa mais­sa ajatel­tu myös sitä, että maa­han juuri muut­ta­neet eivät saa kaikkea sosi­aal­i­tur­vaa heti ilmaiseksi ”

    Sosi­aal­i­tur­vas­ta en tiedä, mut­ta Medis­ave ja Medishield hoita­vat vain oman maan kansalaisia.
    Matkavaku­u­tus on tarpeen.

    Vastaa

91. “Jos aloit­taisimme kaiken alus­ta, mil­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion tekisimme?”

    Läh­es­tulkoon saman­laisen. Tarvet­ta suurille muu­tok­sille ei ole. Suo­mi pitää kärk­isi­jaa monia hyv­in­voin­tia mit­taavis­sa taulukois­sa. Ris­ki radikaaleille muu­tok­sille on liian suuri, sil­lä muu­tok­seen liit­tyy aina ennakoimat­to­mia muutoksia. 

    Tilanne on sama kuin vaatisi for­mu­lak­isan voit­tanut­ta aja­maan ensi ker­ral­la vielä kovem­paa, jot­ta se viimeinen kil­pail­i­ja tulisi ohitet­tua toisenkin kerran.

    Relataan, kaik­ki on hyvin.

    Vastaa

92. Liin van­ha kir­joit­ti: “Tuo­hon löy­tyy lainan­mak­sun tur­vaa­va vakuutus”

    Luen tämän niin, että val­tion ei tarvit­sisi tuo­ta vaku­u­tus­ta antaa, vaan kansalainen voisi ottaa vaku­u­tuk­sen itse, jos haluaa.

    Kos­ka 24% työt­tömistä saa ansiosi­don­naista, Suomes­sa on kai käytössä seka­jär­jestelmä. Mut­ta eläkkeis­sä ollaan 100% “ansiosi­don­naisen” puolella.

    Nuorten suuri osu­us toimeen­tu­lotues­sa on yhteiskun­nal­lis­es­ti huono ja tuhoisa jär­jeste­ly. Pitäisi eritel­lä tarkem­min, mut­ta kor­jaamista var­masti on.

    Vastaa

93. Osmo: “… kun ter­vey­den­huolto rahoite­taan läh­es pelkästään palkkaverona, jokainen mak­saa palka­s­taan vähän alle 20 pros­ent­tia terveydenhuoltoon.”

    Niin­pä, mut­ta aluk­si tote­sit, että kun Sin­ga­pores­sa rahas­to-osu­us tulee täy­teen, enää ei tarvitse mak­saa. Tätä detaljia (aika tärkeä!) en ole vielä löytänyt netistä.

    Wikipedi­as­ta löy­tyy kyl­lä: employ­er Cen­tral Prov­i­dent Fund con­tri­bu­tion 16%. This will set the over­all con­tri­bu­tion employ­er and employ­ee CPF con­tri­bu­tion rate to … to 36%.
    Onko edelleen halpaa?
    Ja: “Medis­ave Required Amount is set at $18,000 from 1 Jan­u­ary 2009 and will rise by approx­i­mate­ly $2,500 (to be adjust­ed for infla­tion) each year until it reach­es $25,000 (in 2003 dol­lars) on 1 Jan­u­ary 2013.”
    Mitä tapah­tuu, kun rahas­to-osu­us on täyn­nä? “Medis­ave con­tri­bu­tion in excess of the pre­vail­ing MCC will be trans­ferred to the member’s Spe­cial Account if he is below age 55 or to his Retire­ment Account if he is above age 55 and has a MS shortfall.”
    Ja tuo Spe­cial Account on jonkin­lainen eläke­vaku­u­tus — sil­lä seu­rauk­sel­la, että “major­i­ty of Sin­ga­pore are unable to retire even if they have saved a third of their income.”

    Vastaa

94. Osmo:
    … Ja siinä, että vajaakun­toisil­ta ei työn­tekoa kiel­let­täisi tai rajoitet­taisi, kuten nyt. Jäikö huomaamatta? 

    Kukas työn­teon kieltäisi — pait­si työ­nan­ta­ja, joka ei ota töihin.

    Vastaa

    1. Työn­teon kieltää sosi­aal­i­tur­valain­säädän­tö, joka rankaisee euron liian suurista ansioista pois­ta­mal­la työkyvyt­tömyy­seläk­keen ker­ral­la kokon­aan ran­gais­tuk­sek­si siitä eurosta.

       Vastaa

95. Osmo Soin­in­vaara:
    Argen­ti­ina oli 1930-luvul­la paljon rikkaampi kuin Suo­mi. Ei rak­en­tanut hyv­in­voin­ti­val­tio­ta eikä siis esimerkik­sik koulut­tanut lap­sia. Nyt se on köy­hä. Hyv­in­voin­ti­val­tio on ollut hyvä investointi.

    Argen­ti­inan ongel­ma on, että sil­lä on parhaat luon­nonedel­ly­tyk­set maat­alouteen. Maat­alous­poli­ti­ikalla on las­ket­tu maat­alous­tuot­tei­den tuot­ta­jahin­taa suh­teel­lis­es­ti mui­hin hyödykkeisi­in ver­rat­tuna kulut­ta­jien pitämisek­si tyy­tyväis­inä. Tämä on köy­hdyt­tänyt kaik­ki maat­alous­val­tiot. Ehkä väestön koulu­tus­ta­son nos­t­a­mi­nen olisi tuonut parem­pia edel­ly­tyk­siä keskit­tyä myös tuot­tavam­mille aloille.

    Vastaa

    1. Jät­tämäiset omaisu­userot ovat Argen­ti­inan onnet­to­muu­den suurin syy.

       Vastaa

96. Osmo Soin­in­vaara:
    Työn­teon kieltää sosi­aal­i­tur­valain­säädän­tö, joka rankaisee euron liian suurista ansioista pois­ta­mal­la työkyvyt­tömyy­seläk­keen ker­ral­la kokon­aan ran­gais­tuk­sek­si siitä eurosta.

    Onhan se tulo­ra­ja suurem­pi kui 1€.
    Ja pitäisikö työn­tekoon kykenevän ylipäätään saa­da työkyvyttömyyseläkettä?
    No joo, tark­istamisen varaa tässä toki on, mut­ta drama­ti­soimiseen ei liene pop­ulis­tista tarvetta.

    Vastaa

97. OS: “Sep­po Korppoo
    Se työl­lisyys yrit­ti olla mukana sinä sosi­aal­i­tur­van kan­nus­tavas­sa rak­en­teessa. Ja siinåä, että vajaakun­toisil­ta ei työnekoa kiel­let­täisi tai rajoitet­taisi, kuten nyt. Jäikö huomaamatta?”

    Kyl­lä jäi huomaamatta!

    Mainit­se­masi asia on sinän­sä ymmär­ret­tävä ja kan­natet­ta­va. Se on valitet­tavasti kuitenkin vain nip­peli­ta­son parranpärinää.

    Suomen ongel­mat ovat nimit­täin nyt megatasoa.

    Siis­pä tämänkin jäl­keenkin olen ymmälläni:
    Rehelli­nen ja mielekäs työ on kaikkein paras­ta sosi­aal­i­tur­vaa, se estää parhait­en syr­jäy­tymistä ja on mie­len­ter­vey­dellekin hyväksi,jne.

    Työ on suo­ras­taan hyv­in­voin­ti-yhteiskun­nan ihmelääke!

    Kyl­lähän tämä pitäisi olle kaikil­la selvää?

    Kuitenkaa ketään ei näytä kiinos­ta­van se, että miten tätä ihmelääket­tä saataisi­in kaikille riitävästi.

    Tästä olen edelleen äimän käkenä..

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on ihmelääk­keen resep­ti: yrittäjä-hyvinvointi-yhteiskunta

    Vastaa

98. Zack:
    Perus­tu­losta puhut­taes­sa uno­hde­taan mon­esti ne akateemiset(miehet), jot­ka voisi­vat hypätä pois ora­van­pyörästä perus­tu­lon avul­la. Uskallan väit­tää, että etenkin teknisiä alo­ja opiskelleis­sa miehissä on paljon sel­l­aisia, joille akkaa ei ole löy­tynyt. Moni näistä miehistä ajat­telee, mik­si rehk­iä turhaan palavereis­sa yms. kun pienem­mil­läkin tuloil­la pär­jää yksin.Moni aka­teem­i­nen pois­tu­isi ora­van­pyörästä tekemään joy­ain mukavampaa.

    Kuin­ka moni (ylivoimais­es­ti suurin osa miehistä taitaa kuitenkin edelleen par­i­u­tua ihan suht. nor­maal­isti), ja mik­si tämä olisi ongelma?

    “Jonkin muka­van” tekem­i­nen suurel­la moti­vaa­ti­ol­la on huo­mat­tavasti parem­pi vai­h­toe­hto kuin epämieluisan työn tekem­i­nen tilanteessa, jos­sa työstä kil­pailee niin moni, että use­at jäävät tah­tomat­taan ran­nalle. Kun ihmi­nen tekee sitä mitä hän halu­aa tehdä, syn­tyy lop­ul­ta myös uut­ta (liike)toimintaa ja uusia oival­luk­sia. Vapaut­ta­mal­la ihmisiä val­it­se­maan, mihin aikansa lait­ta­vat, saisimme hyö­dyn­net­tyä myös sel­l­aiset ajatuk­set, jot­ka ovat liian epämääräisiä ja/tai uusia saadak­seen sys­teemistämme suo­ria yritystukia.

    Minä rahoit­taisin omil­la verora­hoil­lani tuhannesti mielu­um­min korkeasti motivoitunut­ta toim­intaa, vaik­ka har­ras­tuk­seno­mais­takin, kuin sohval­la loju­mista. Vähin­täänkin ter­vey­den­huoltomenot saataisi­in näin kään­net­tyä laskuun.

    Osmol­ta kysy­isin, mitä tuo “työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olem­i­nen” tarkoit­taisi käytän­nössä ja miten sitä mitat­taisi­in? Toiv­ot­tavasti ei ainakaan jonkun verovaroil­la pystyte­tyn virkakoneis­ton mieli­v­al­lal­la ja jatku­val­la byrokraat­tisen ester­adan suorit­tamisel­la, kuten nyky­isin. Sil­loin sys­tee­mi kään­ty­isi itseään vastaan.

    Vastaa

99. Ein­sten:

    Läh­es­tulkoon saman­laisen. Tarvet­ta suurille muu­tok­sille ei ole. Suo­mi pitää kärk­isi­jaa monia hyv­in­voin­tia mit­taavis­sa taulukoissa

    His­to­ri­al­lis­es­ti kat­toen aika paha argu­ment­ti. Se et jon­ain aikana on men­ny jol­lain sys­teemil­lä hyvin suh­teessa mui­hin, ei tarko­ta et sil samal sys­teemil menis myös jatkos­sa hyvin suh­teessa mui­hin. Absolu­ut­tis­es­tikin sys­teemin toimivu­us riip­puu olo­suhteista, jot­ka on muut­tunu aika paljon siitä ku nykyi­nen sys­tee­mi on pis­tet­ty pystyyn.

    Vastaa

100. “Argen­ti­inan ongel­ma on, että sil­lä on parhaat luon­nonedel­ly­tyk­set maatalouteen.”

     Argen­ti­ina on Etelä-Amerikan vau­rain val­tio bkt per capi­ta mit­tar­il­la. Kuitenkin vain Viron, Liet­tuan, Puolan luokkaa

     Mut­ta hyvin val­ti­ol­ta , joka 10 vuot­ta sit­ten oli Kreikkaa pahem­mas­sa konkurssissa.
     Maail­mas­sa yvin­voin­ti ja rikkaus ovat aina vai­hdelleet: 1300 luvul­la Mali oli maail­man rikkaimpia, 1700-luvul­la Haiti, joten men­estys voi myös vai­h­tua kur­ju­udek­si, jos ote kehi­tyk­seen menetetään.

     Sen vuok­si kaik­ki oli­is arvioita­va uud­estaan aika ajoin

     Vastaa

101. “Sep­po Korppoo
     Yrit­täjä, jol­la on ihmelääk­keen resep­ti: yrittäjä-hyvinvointi-yhteiskunta”

     Verot val­tion mak­set­taviksi ‑aate ei toi­mi yrit­täjienkään osalta.

     Vastaa

102. Saara:

     Vapaut­ta­mal­la ihmisiä val­it­se­maan, mihin aikansa lait­ta­vat, saisimme hyö­dyn­net­tyä myös sel­l­aiset ajatuk­set, jot­ka ovat liian epämääräisiä ja/tai uusia saadak­seen sys­teemistämme suo­ria yritystukia

     Vaik oonkin jonkin­laisen järkevän perus­tu­losys­teemin kan­nal­la, niin en ihan ymmär­rä kaikkia näitä käsi­tyk­siä perus­tu­lon auvoisu­ud­es­ta. Se, että perus­tu­lo kar­sis byrokra­ti­aa ja siten säästäis kus­tan­nuk­sia, on sel­keesti posi­ti­ivi­nen jut­tu. Mut en oikeen nää et miten se onnis­tu­is hirveen paljoo lisäämään ihmis­ten mahol­lisuuk­sia “vali­ta mihin aikansa lait­ta­vat”. Ei mikään real­isti­nen perus­tu­lo oo oleel­lis­es­ti sen isom­pi ku mitä nykyään saa käytän­nös vastik­keet­tomasti. Ehkä siin säästäis aikaa muu­ta­man sos­sukäyn­nin ja paper­in­täyt­te­lyn ver­ran, mut muuten jou­tu­is ihan samal­la taval­la ku nytkin tekemään jotain “ikävää” duu­nia sääl­lisen elin­ta­son eteen. Ellei sit satu ole­maan yks niistä lah­jakkaista, joiden ei kum­mas­sakaan sys­tee­mis­sä tartte tehä mitään ikävää duu­nia. Suuret inno­vaat­torit ja ajat­teli­jat pär­jää hyvin nykysys­teemil­läkin. Sohval­la­makoil­i­joista suurin osa olis sohval­la­makoil­i­joi­ta myös perustulosysteemissä. 

     En siis oo täysin erim­ieltä sun kaa tos­ta, mut en ihan yhtä voimakkaasti usko perus­tu­lon mullistavuuteen.

     Vastaa

103. Lisäys:

     Toi edelli­nen kom­ment­ti siis yleisem­min perus­tu­loon liit­tyen. Tossa yri­tys­tuki­asi­as­sa lienet oikeessa.

     Vastaa

104. Rogue:

     “His­to­ri­al­lis­es­ti kat­toen aika paha argu­ment­ti. Se et jon­ain aikana on men­ny jol­lain sys­teemil­lä hyvin suh­teessa mui­hin, ei tarko­ta et sil samal sys­teemil menis myös jatkos­sa hyvin suh­teessa muihin.”

     Joo, näin­hän se on. Mähän en ehdot­tanut mitään staat­tista sys­teemiä, jos­ta pitäis pitää kiin­ni tästä ikuisu­u­teen. Jonkin ver­ran asioi­ta voi ja pitäis jär­jestää uudelleen ja ratio­nal­isoi­da, mut­ta samal­la mon­et perus­rak­en­teet on var­maan ihan kun­nos­sa. Turha kek­siä pyörää uudelleen.
     Ainakaan kokon­aan. Sen takia kir­joitinkin läh­es saman­laisen syteemin puolesta.

     “Absolu­ut­tis­es­tikin sys­teemin toimivu­us riip­puu olo­suhteista, jot­ka on muut­tunu aika paljon siitä ku nykyi­nen sys­tee­mi on pis­tet­ty pystyyn.”

     Olo­suh­teet on mus­ta tää avain­sana. Tänä päivänä yksit­täi­nen hyv­in­voin­ti­val­tio on riip­pu­vainen muiden val­tioiden hyv­in­voin­nista, eli käytän­nössä siis maail­man­taloud­es­ta. Miks just nyt pitäis muut­taa tätä mei­dän raken­net­ta? Onko nyt saavutet­tu kri­it­ti­nen piste, että tää ole­mas­sa ole­va sys­tee­mi on palanut lop­pu­un vai johtuuko hyv­in­voin­ti­val­tiomme huonovoin­tisu­us (voiko se ylipään­sä huonos­ti?) maail­man­talouden tilas­ta? Tietysti molem­mis­sa voi olla vikaa ja var­maan onkin. 

     Kokon­ais­val­taisille muu­tok­sille ei tai­da olla tarvet­ta, vaik­ka sel­l­aisellekin olisi mah­dol­lista täl­laises­sa aja­tusleikissä. Tai mitä nyt mun silmään on tart­tunut ketjua valikoiden lukies­sa. Rohkein uud­is­tusve­to taitaa liit­tyä perus­tu­loon, jon­ka hyöty/haittasuhdetta en itse osaa arvioi­da nykysys­teemin verrattuna. 

     Sem­mo­nen sys­tee­mi olis mus­ta hyvä, joka kyke­nis reagoimaan nopeasti muut­tuvi­in tilanteisi­in. Onko perus­tu­lo­ma­lli tällainen?

     Vastaa

105. Tulovero­tuk­ses­ta pitäisi jo luop­ua kokon­aan. Sen keräämiseen ja ylläpitämiseen menee läh­es koko tuot­to. Tuloveron pois­tamisel­la saavutet­taisi­in myös tilanne, jos­sa aidosti voi kas­vat­taa tulo­jaan tekemäl­lä enem­män töitä, sekä elvytet­täisi­in kysyn­tä uudelleen ja sitä kaut­ta pystyt­täisi­in tar­jo­maan enem­män työ­paikko­ja. Liiken­teen vero­tus tuot­taa jo enem­män kuin tuloverotus. 

     Jos vielä huomioidaan se tosi­seik­ka, että ain­oas­taan 1.4 miljoon­aa “tuo” rahaa yhteiseen kas­saan ja lop­ut vain kier­rät­tää sitä, alen­taen näin rahan arvoa ja samal­la nos­taen kaikkia hin­to­ja. Ei olisi enää erik­seen brut­toa ja net­toa, olisi vain palkka.

     Kun­nal­lisvero­tus pitäisi myös muut­taa tasa-arvoisek­si niin, että se on kaikkial­la sama ja mah­dol­lisim­man pieni. Ote­taan mallia Ahve­nan­maal­ta, jos­sa on pien­im­mät kun­nal­lisverot. Voi toki johtua siitä, että sinne mak­se­taan suurim­mat tulon­si­ir­rot /kansalainen.

     Vastaa

106. Ein­sten:
     “Jos aloit­taisimme kaiken alus­ta, mil­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion tekisimme?”

     Läh­es­tulkoon saman­laisen. Tarvet­ta suurille muu­tok­sille ei ole. Suo­mi pitää kärk­isi­jaa monia hyv­in­voin­tia mit­taavis­sa taulukoissa.

     Tjooh.

     Pult­sar­it kuolkoot jatkos­sakin han­keen ja opiske­li­jat saakoot aiheet­to­mia luot­toti­etomerk­in­töjä; sijain­timme jos­sakin taulukos­sa kun on kuitenkin se tärkein seikka.

     Vastaa

     1. Opiske­li­jat nyt kuitenkaan eivät saa luottotietomerkintöjä.

        Vastaa

107. Liian van­ha:

     Argen­ti­ina on Etelä-Amerikan vau­rain val­tio bkt per capi­ta mittarilla. 

     Joo. Jos siis uno­hde­taan Uruguay, Chile, Venezuela ja Brasilia…

     Vastaa

108. Saara: Tjooh.Pultsarit kuolkoot jatkos­sakin han­keen ja opiske­li­jat saakoot aiheet­to­mia luot­toti­etomerk­in­töjä; sijain­timme jos­sakin taulukos­sa kun on kuitenkin se tärkein seikka.

     Aikamme vit­saus: pystyyn jää­tyneet puliukot ja aiheet­tomista luot­toti­etomerkin­nöistä kär­sivät opiske­li­jat. Sait min­ut vaku­utet­tua. Nykyi­nen hyv­in­voin­ti­val­tiomme on romutet­ta­va välittömästi.

     Vastaa

109. Ein­sten:

     “Miks just nyt pitäis muut­taa tätä mei­dän rakennetta?”

     No olis sitä saanu aikasem­minkin muut­taa, mut parem­pi myöhään ku ei mil­loinkaan. Sitä pait­si onhan niitä pieniä muu­tok­sia tehtykin koko ajan. Tän kir­jo­tuk­sen ideana oli ilmeis­es­ti speku­loi­da et miten asioi­ta vois tehä parem­min, jos ei olis rajot­teena men­neisyy­den taakkaa.

     Vastaa

110. Rogue: Einsten:“Miks just nyt pitäis muut­taa tätä mei­dän rakennetta?”No olis sitä saanu aikasem­minkin muut­taa, mut parem­pi myöhään ku ei mil­loinkaan. Sitä pait­si onhan niitä pieniä muu­tok­sia tehtykin koko ajan. Tän kir­jo­tuk­sen ideana oli ilmeis­es­ti speku­loi­da et miten asioi­ta vois tehä parem­min, jos ei olis rajot­teena men­neisyy­den taakkaa.

     Ymmärän pointin, että men­neisyys voi toimia taakkana jumi­u­tunei­den aja­tus­mall­ien suhteen. 

     Samal­la ker­taa men­neisyyt­tä ei voi kuitenkaan pitää pelkästään taakkana. Jotain hyvää on var­masti tehty, kun ihmiset tun­tu­vat voivan sekä tilas­to­jen että arkikoke­muk­sen val­os­sa parem­min kuin koskaan ennen. Toki väli­in­putoa­jia on ja niitä tulee var­masti aina ole­maan, sys­teemistä riippumatta.

     Mun muu­tosvas­tar­in­talänky­tyk­sen ideana on vas­tus­taa muu­tos­ta muu­tok­sen vuok­si ‑ide­olo­giaa. Mikäli muu­tok­sia tehdään tulee niiden olla todel­la hyvin perustel­tu­ja ja tarkkaan mietit­tyjä, ottaen huomioon lähtötilanteemme.

     Vastaa

111. Suurin este uud­is­tamiselle on, että oikeis­to käyt­tää uud­is­tamista sosi­aal­i­tur­van alasajoon.

     Mon­et intres­siryh­mät on ajet­tu nurkkaan siilipuo­lus­tuk­seen ja niin­pä muu­tok­sia ei hyväksytä, kos­ka jokainen niistä merk­it­sisi heiken­nys­tä etu­i­hin suurelle osalle jäsenistöä

     Täl­laises­sa ympäristössä ei saa­da aikaan uud­is­tuk­sia, muta tuskin­pa se EK:ta ja mui­ta sosi­aal­i­tur­van alas aja­jia kiinnostaa

     Vastaa

112. Osmo Soin­in­vaara:
     Opiske­li­jat nyt kuitenkaan eivät saa luottotietomerkintöjä.

     Anteek­si hätäi­nen muo­toilu: siis ulosot­torek­ister­imerk­in­töjä. Joi­ta niitäkään ei nyt äläkän nous­tua näem­mä tule. Point­ti­na oli, että suo­ma­lais­ten verovaroil­la ylläpi­det­tävän laitok­sen mielestä se olisi ilmeis­es­ti ollut ihan ok. Puhu­mat­takaan kaik­ista muista val­ta-ase­man väärinkäytök­sistä, joista on vaikeampi nos­taa meteliä, kos­ka niiden sisältö vai­htelee asi­akkaas­ta toiseen.

     Pohjim­mil­taan kyse on huonos­ta sys­teemistä; en siis syytä KELAn virkail­i­joi­ta tai johtoa henkilötasolla.

     Vastaa

113. Ein­sten: Aikamme vit­saus: pystyyn jää­tyneet puliukot ja aiheet­tomista luot­toti­etomerkin­nöistä kär­sivät opiske­li­jat. Sait min­ut vaku­utet­tua. Nykyi­nen hyv­in­voin­ti­val­tiomme on romutet­ta­va välittömästi.

     Tar­tu­in jut­tuusi, kos­ka väi­tit kaiken ole­van hyvin. Uuti­nen: se, että juuri sin­ul­la on kaik­ki hyvin, ei automaat­tis­es­ti koske kaikkia kansalaisia. Eikä edes se, että meil­lä on keskimäärin kaik­ki hyvin, enem­män tai vähem­män sub­jek­ti­ivis­ten mit­tausten mukaan.

     Mitä mit­tauk­sia muuten tarkkaan ottaen tarkoitit?

     Vastaa

114. Rogue:

     …en oikeen nää et miten se onnis­tu­is hirveen paljoo lisäämään ihmis­ten mahol­lisuuk­sia “vali­ta mihin aikansa lait­ta­vat”. Ei mikään real­isti­nen perus­tu­lo oo oleel­lis­es­ti sen isom­pi ku mitä nykyään saa käytän­nös vastik­keet­tomasti. Ehkä siin säästäis aikaa muu­ta­man sos­sukäyn­nin ja paper­in­täyt­te­lyn ver­ran, mut muuten jou­tu­is ihan samal­la taval­la ku nytkin tekemään jotain “ikävää” duu­nia sääl­lisen elin­ta­son eteen.

     Muo­toilu­ni oli yliyksinker­tais­ta­va. Kyse ei ole ain­oas­taan siitä ajas­ta, joka kulute­taan kaavakkei­den täyt­te­lyyn, viras­tokäyn­tei­hin, turhi­in kurs­sei­hin, sys­teemin sään­töi­hin pere­htymiseen, mah­dol­lis­ten (usein toden­näköis­ten) virhep­äätösten oikomiseen jne., vaan myös täl­laisen toimin­nan mieltä tyl­sistyt­tävästä vaikutuksesta.

     En tiedä, onko vaiku­tus kaikille ihmisille sama ja mis­sä määrin, mut­ta itse oltuani vuo­den työt­tömänä havaitsin, miten ajatuk­set siir­tyivät luo­vas­ta ja eteen­päin pyrkivästä ajat­telus­ta lyhyen tähtäi­men sur­vival-mood­i­in. Mak­si­maa­li­nen ener­gian säästö ja min­imisuori­tus­ta­so (= ain­oas­taan sen tekem­i­nen, mitä vaa­di­taan että tuki tulee tilille) alkoi tun­tua enem­män ja enem­män järki­ratkaisul­ta. Min­ua kuitenkin pide­tään yleis­es­ti ottaen aikaansaa­vana ihmisenä, ja silti vaiku­tus oli tuollainen.

     Viras­to­jen talu­tus­nuo­ras­sa ihmi­nen ei koe ole­vansa vapaa. Vapau­den tunne puolestaan on yksi tärkeim­mistä luo­van toimin­nan edel­ly­tyk­sistä. Ihmi­nen on luon­nos­taan luo­va. Luo­vaa toim­intaa ei siis voi käskien syn­nyt­tää, mut­ta tukah­dut­taa sitä voi, ja nykyi­nen tukivi­idakko tekee juuri sen. Sik­si perus­tu­lo johtaisi selvään luo­van (ja tätä kaut­ta myös tuot­ta­van) toimin­nan lisään­tymiseen, vaik­ka se ei olisi rahamääräis­es­ti yhtään suurem­pi kuin nykyiset tuet. Uskon jopa, että vaiku­tus olisi myön­teinen, vaik­ka rahamäärä olisi jonkin ver­ran nyky­istä pienempi.

     Ellei sit satu ole­maan yks niistä lah­jakkaista, joiden ei kum­mas­sakaan sys­tee­mis­sä tartte tehä mitään ikävää duu­nia. Suuret inno­vaat­torit ja ajat­teli­jat pär­jää hyvin nykysysteemilläkin.

     En usko asian ole­van noin yksinker­tainen. Tiedämme men­neisyy­den suurista ajat­telijoista vain ne, jot­ka pär­jä­sivät omas­sa yhteiskun­nas­saan. Se, mitä emme tiedä, on kuin­ka paljon poten­ti­aalia on hukat­tu mil­loin minkäkin­laisil­la rajoit­tavil­la rak­en­teil­la (his­to­ri­as­ta räikeimp­inä esimerkkeinä mm. nais­ten koulut­ta­mat­to­muus ja antisemitismi).

     Sohval­la­makoil­i­joista suurin osa olis sohval­la­makoil­i­joi­ta myös perustulosysteemissä. 

     Suurin osa, ehkäpä, mut­ta kuitenkin nyky­istä pienem­pi osa. Tot­ta kai osa näistä rupeaisi tekemään ainakin sat­un­nais­es­ti töitä, kun mikään ei estäisi/hankaloittaisi sitä, teh­dyn työn määrän voisi vali­ta oman fiilik­sen ja työn tar­jon­nan mukaan, ja saadut rahat saisi itse pitää. Myös sohval­la­makoil­i­jat pitävät rahasta!

     Itse puhuin kuitenkin eri­tyis­es­ti niistä ihmi­sistä, jot­ka voisi­vat perus­tu­losys­tee­mis­sä olla hyvinkin akti­ivis­es­ti edis­tämässä omia into­hi­mon kohteitaan (mah­dol­lisim­man vähillä rahoil­la eläen), mut­ta jot­ka nykysys­tee­mis­sä eivät pysty tähän vaan makaa­vat sohval­la tyl­sistyen ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä eri­laisia mie­len epä­tas­apain­otilo­ja kehit­täen. Minä mak­saisin heille mielu­um­min ensin maini­tus­ta toimin­nas­ta, riip­pumat­ta siitä syn­ty­isikö sitä kaut­ta lop­ul­ta uusi Nokia vai ei.

     En siis oo täysin erim­ieltä sun kaa tos­ta, mut en ihan yhtä voimakkaasti usko perus­tu­lon mullistavuuteen.

     Vaikea min­unkaan on ennal­ta arvioi­da, kuin­ka mullis­ta­van myön­teiset vaiku­tuk­set perus­tu­lol­la olisi. Var­mana pidän lähin­nä sitä, että vaiku­tuk­set oli­si­vat myön­teisiä. Sik­si kan­natan perustuloa.

     Vastaa

115. Osmo Soin­in­vaara:
     Jät­tämäiset omaisu­userot ovat Argen­ti­inan onnet­to­muu­den suurin syy.

     Tämän vaiku­tuk­ses­ta olen täysin samaa mieltä. Mut­ta se on nyky­isin kerettiläi­nen aja­tus. Nyky­su­un­tauk­sen mukaan­han tulo­ero­ja pitäisi ennem­minkin lisätä kuin vähen­tää. Hyv­in­voin­ti­val­tion luomi­nen ei nykyisessä ilmapi­iris­sä onnis­tu­isi ollenkaan, vaan men­täisi­in vaik­ka tuonne Argen­ti­inan suuntaan.

     Vastaa

     1. Omaisu­userot ovat eri asia kuin tulo­erot. Palkkaerot voivat edes teo­ri­as­sa tehdä lah­jakkaista ihmi­sistä ahk­er­ampia, suuret omaisu­udet tekevät laiskaksi.

        Vastaa

116. Saara: Tar­tu­in jut­tuusi, kos­ka väi­tit kaiken ole­van hyvin. Uuti­nen: se, että juuri sin­ul­la on kaik­ki hyvin, ei automaat­tis­es­ti koske kaikkia kansalaisia. Eikä edes se, että meil­lä on keskimäärin kaik­ki hyvin, enem­män tai vähem­män sub­jek­ti­ivis­ten mit­tausten mukaan.Mitä mit­tauk­sia muuten tarkkaan ottaen tarkoitit?

     Mis­sä kohtaa väitin kaiken ole­van hyvin? Meil­lä on moni asia todel­la hyvin ver­rat­tuna mui­hin mai­hin. En aio kaivel­la tästä dataa. Min­ulle asia selvisi Kymppiuutisista.

     Mitä tulee hanges­sa kangis­tele­vi­in laita­puolen kulk­i­joi­hin, niin väitän että perus­tu­lo­ma­lli voisi jopa lisätä tule­vien kipris­telijöi­den määrää. Mieti nyt. Perus­tu­lon juostes­sa tilille­si kuukausit­tain sin­un ei tarvit­sisi olla sitä yhtä kah­ta päivää kuukaudessa selv­in­päin täyt­telemässä kaavakkei­ta sos­sus­sa ja Kelassa. 

     Tässä saat­taa men­nä myös denan viimeinen kon­tak­si poten­ti­aalisen aut­ta­jaan, siis siihen jääkylmään virkamieheen. En tiedä.

     Hyvä puoli perus­tu­los­sa olisi tietysti se, että siinä puis­tokemis­teil­lä olisi enem­män aikaa luo­valle toimin­nalle, kuten askartelu­un ja sen sellaiseen.

     Vastaa

117. “Joo. Jos siis uno­hde­taan Uruguay, Chile, Venezuela ja Brasilia…”

     IMF listal­la vuodelta 2010 Argen­ti­ina on sijal­la 52, Chile sijal­la 57,Uruguay 61, Venezuela 71, Brasil­ia 76
     Maail­man­pankin listal­la samana vuonna
     Argen­ti­ina sijal­la 53, Chile 55, Uruguay 60,Venezuela 71, Brasil­ia 75

     Vastaa

118. “Sel­l­ainen käytän­tö kuin on asfalt­timiehillä ei kävisi enää päin­sä: kesät töis­sä ja tal­vet muiden kus­tan­nuk­sel­la loma­l­la (=työt­töminä).”

     Asfalt­timiehet ovat jous­to­työa­jan piiris­sä eli kesäl­lä kerätään tun­te­ja pankki­in ja ne pide­tään talvel­la vapaana ja palk­ka juoksee
     En tiedä pajonko täl­lä saadaan kasaan mut­ta jos tehdään 150 12-tun­tista päivää niin vuo­den työ­tun­nit ovat kasassa

     Tämä työa­jan jous­to­jär­jestelmä on tul­lut käyt­töön jo 1990 luvun alus­sa, tei jo sil­loin vas­taavia sop­pare­i­ta oma­l­la alallani

     Vastaa

119. “Myös eri­lai­sista organ­isaa­tioista on tul­lut itse­tarkoituk­sel­lisia. Yrit­täkääpä esit­tää, että työt­tömyysko­r­vauk­set hoidet­taisi­in kätevästi Kelas­ta ilman työt­tömyyskas­so­jen päällekkäistä toimintaa”

     Työt­tömyysko­r­vauk­sen hoitaa käytän­nössä TVR , jos­sa on töis­sä 35 henkeä.

     Kas­sat hoita­vat käytän­nössä vain asi­akas­palvelun ja sen hyvä puoli on, että he tun­te­vat alako­htaiset ongel­mat ja kykenevät tekemään jous­to­ja ja tulk­in­to­ja paljon parem­min kuin Kelan jäykkälavet­ti­nen ja byrokraat­ti­nen organisaatio

     Vastaa

120. Tulot muut­tuvat omaisu­udek­si vero­tuk­sen jäl­keen. Suurten omaisu­u­den halti­joil­la on ainakin joskus, vaik­ka edel­li­sis­sä polvis­sa, ollut myös suuret tulot.

     Vastaa

121. Vaikea kek­siä mik­si ihmeessä perus­tu­lo­ma­lli­nen sys­tee­mi olisi kom­para­ti­ivis­es­ti nyky­istä tilkkutäkkiä huonom­pi. Ei saman­laista väli­in­putoamista, aina kan­nat­taa otaa vas­taan työtä, huo­mat­tavasti pienem­pi byrokra­tia. Toisaal­ta eihän siitä nykyis­es­tä mallista nyt vain saa luop­ua, kun ker­ran vain työeläkey­htiöil­lä ja liit­to­jen työt­tömyyskas­soil­la on se suurem­pi viisaus…

     Kor­jat­takoon muuten ansioituneesta aloituk­ses­ta se fak­tavirhe, että jos avop­uoliso on menos­sa naimisi­in, niin esim. opiskel­e­van parin kan­nat­taa nimeno­maan men­nä naimisi­in. Täl­löin alkaa saa­da soti­lasavus­tus­ta, joka on yli 500 €/kk ja sen lisäk­si tukea molem­pi­en osa­puolten vuokran mak­su­un. Tämä ylit­tää olen­nais­es­ti opin­totuen. KELA:n sivuil­ta löy­tyy tarkem­min. Toki jos puoliso on suu­rit­u­loinen, niin tilanne muut­tuu. Anek­doot­ti­na mainit­takoon ker­to­mus tämän tajun­neesta naisih­mis­es­tä, joka on ollut naimi­sis­sa jo kol­men sivi­ili­palvelus­miehen kanssa näi­den ollessa palveluk­ses­sa (sivi­ili­palvelus­miehen palvelu­sai­ka kun on aina 12 kk, niin tuki juok­see var­muudel­la koko ajan). En siis toki väitä että kyse olisi mis­tään muus­ta kuin aidoista ihmis­suhteista, toki pitää kansalaisel­la olla oikeus ero­ta esim. heti siipan palveluk­sen jälkeen…

     Vastaa

122. Maltil­la: Kor­jat­takoon muuten ansioituneesta aloituk­ses­ta se fak­tavirhe, että jos avop­uoliso on menos­sa naimisi­in, niin esim. opiskel­e­van parin kan­nat­taa nimeno­maan men­nä naimisi­in. Täl­löin alkaa saa­da soti­lasavus­tus­ta, joka on yli 

     Pitäisi tietysti olla, jos avop­uoliso on menos­sa varusmiespalvelukseen…

     Vastaa

     1. Maltil­la
        Joo, pitäsi. Käyn huomen­na korjaamassa

        Vastaa

123. Paljon ollut puhet­ta suurten omaisu­us- ja tulo­ero­jen huonoista vaiku­tuk­sista. Perusteluis­sa puhutaan val­tioista, jois­sa omaisu­userot ovat syn­tyneet val­tion avus­tuk­sel­la ja sekaan­tu­misel­la yksilön vapauk­si­in, ei reilus­sa kil­pailus­sa yksilöi­den tuot­tavu­usero­jen johdosta.

     Tätä käytetään kuitenkin argu­ment­ti­na myös lib­er­taris­tista jär­jestelmää vas­taan. Onko esimerkkiä val­tios­ta, jos­sa vapaas­sa taloudessa syn­tyneet omaisu­userot ovat aiheut­ta­neet huono­ja vaiu­tuk­sia (enem­män kuin hyviä)? Eli onko näyt­töä myös siitä, että vapaas­sa yhteiskun­nas­sa syn­tyvät omaisu­userot johta­vat “alem­mas­ta keskilu­okas­ta nou­se­vaan pop­ulis­mi­in”, joka johtaa kyseisen val­tion heikkoon men­estyk­seen suh­teessa mui­hin valtioihin.

     Vastaa

124. Sat­tui silmi­in tilas­to tulon­si­ir­rot tuloluokittain

     Suurim­mat tulon­si­ir­rot ovatt 30000–50000 euron tulolu­okas­sa , toisek­si uurim­mat yli 100000 euron tuloluokassa 

     Vähiten tulon­si­ir­to­ja saadaan pien­im­mässä tulolu­okas­sa eli alle 14000 euron luokassa

     Vastaa

     1. Liian van­ha
        Tuo­ta tulon­si­ir­to­jen joukkoa domi­noi­vat eläk­keet. On tot­ta, että suur­ta eläket­tä saa­va sxaa suurem­paa eläket­tä kuin pien­tä eläket­tä saa­va. Siihen ei tarvitse edes tilastoa.

        Vastaa

125. Saara:

     ajatuk­set siir­tyivät luo­vas­ta ja eteen­päin pyrkivästä ajat­telus­ta lyhyen tähtäi­men survival-moodiin.Minua kuitenkin pide­tään yleis­es­ti ottaen aikaansaa­vana ihmisenä, ja silti vaiku­tus oli tuollainen

     Mun mielestä on ihan selvä et nimeno­maan ajat­televil­la, motivoituneil­la ja aikaansaav­il­la ihmisil­lä viras­to­rum­ban vaiku­tus on just tol­la­nen mitä kuvaat ja luul­tavasti haitalli­nen. Mut et nyt tossa ota huomioon, et suurin osa näistä ksun kuvauk­sen kaltai­sista tyypeistä ei juurikaan joudu siitä rum­bas­ta kär­simään, kos­ka ne yleen­sä työl­listyy hyvin. Sen sijaan niille vähem­män motivoituneille ja vähem­män aikaansaav­ille tyypeille, joi­ta sos­sun asi­akkaista val­taosa on, toi rum­ba ja sen tuot­ta­ma “sur­vival-moo­di” saat­taa olla muun yhteiskun­nan näkökul­mas­ta tarpeelli­nen potku perseelle. Rum­baa toki vois järkeistää monin tavoin, mut point­ti oli et vapaus toim­i­nee yleen­sä hyvin näi­den “tasokkaampi­en” tyyp­pi­en osalta, mut ei vält­tämät­tä kovin hyvin vähem­män tasokkaiden osalta. 

     Luo­vaa toim­intaa ei siis voi käskien syn­nyt­tää, mut­ta tukah­dut­taa sitä voi, ja nykyi­nen tukivi­idakko tekee juuri sen. 

     Edelleen, oot oikeessa tasokkaiden tyyp­pi­en osalta. Mut valitet­tavasti suurin osa ihmi­sistä ei vas­taa ollenkaan tota sun mielessä ole­vaa kuvaa luo­vas­ta ja innokkaas­ta inno­vaat­torista. Se alhasen tuot­tavu­u­den ja alhasen moti­vaa­tion omaa­va poruk­ka, jos­ta tukien akti­ivikäyt­täjät pääosin koos­t­uu, saat­taa tarvi­ta välil­lä kep­piä porkkanan lisäks.

     Se, mitä emme tiedä, on kuin­ka paljon poten­ti­aalia on hukat­tu mil­loin minkäkin­laisil­la rajoit­tavil­la rakenteilla

     Sitä ei saa­da koskaan tietää joo. Mut ei myöskään tiede­tä, minkä ver­ran poten­ti­aalia olis hukat­tu vai­h­toe­hto­sis­sa sys­teemeis­sä, joten toi argu­ment­ti ei viel hirveesti jeesaa. 

     Mut kuten san­ot­tu, mäkin uskon et järkeväl­lä perus­tu­losys­teemil­lä saatais sel­kee paran­nus suh­teessa nykysys­teemi­in, jota pidän mon­elta osin kar­mai­se­van huonona ja epäkan­nus­ta­vana. En vaan suh­taudu ihan yhtä opti­mistis­es­ti perus­tu­loon etenkään, jos ajat­telee käytän­nössä toteutet­tavis­sa ole­via sys­teeme­jä. Ongel­mana­han on, ettei pitkään aikaan tuu ole­maan mitään saumaa saa­da läpi kovin puh­das­ta perus­tu­losys­teemiä, jon­ka rin­nal­la ei pyöris edelleen hirveetä määrää byrokra­ti­aa ja eri­laisia harkin­nan­vara­sia tukia.

     Vastaa

126. Ein­sten: Mis­sä kohtaa väitin kaiken ole­van hyvin?

     No tuos­sa ensim­mäisen kom­ment­tisi viimeisel­lä riv­il­lä, jos­sa san­ot: “Relataan, kaik­ki on hyvin”.

     Meil­lä on moni asia todel­la hyvin ver­rat­tuna mui­hin mai­hin. En aio kaivel­la tästä dataa. Min­ulle asia selvisi Kymppiuutisista.

     Toki on (vaik­ka en pitäisikään koti­maista medi­aa mitenkään puolueet­tomana täl­lai­sis­sa kysymyk­sis­sä), mut­ta tämä ei ole hyvä argu­ment­ti olo­suhtei­den paran­tamista vastaan.

     Mitä tulee hanges­sa kangis­tele­vi­in laita­puolen kulk­i­joi­hin, niin väitän että perus­tu­lo­ma­lli voisi jopa lisätä tule­vien kipris­telijöi­den määrää. Mieti nyt. Perus­tu­lon juostes­sa tilille­si kuukausit­tain sin­un ei tarvit­sisi olla sitä yhtä kah­ta päivää kuukaudessa selv­in­päin täyt­telemässä kaavakkei­ta sos­sus­sa ja Kelassa. 

     En minäkään usko perus­tu­lo­ma­llin nyky­isiä spuge­ja pelas­ta­van, mut­ta uskon ettei perus­tu­lo­ma­lli tuo­ta onnet­to­muut­ta ja laita­puolenkulk­i­ju­ut­ta yhtä tehokkaasti kuin nykymalli.

     Vastaa

127. Rogue,

     En nyt väitä, että olisit vält­tämät­tä väärässä, mut­ta muiden ihmis­ten jakami­nen ennakol­ta “tasokkaisi­in” ja “vähem­män tasokkaisi­in” on yleinen aja­tusvirhe, jon­ka ole­mas­saolosta kokeelli­nen psykolo­gia on aika lail­la yhtä mieltä. Muiden ihmis­ten onnet­to­muus kat­so­taan hel­posti heistä itses­tään johtu­vak­si, oma onnet­to­muus ulkop­uoli­sista seikoista johtuvaksi.

     Tietenkin on ihmisiä, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta men­estyvät huonom­min kuin toiset. Tämä ei ole peruste olla yrit­tämät­tä pois­taa niitä syitä, joil­la on taipumus­ta aiheut­taa sitä, että he men­estyvät huonosti.

     Vastaa

128. ‘Perusteluis­sa puhutaan val­tioista, jois­sa omaisu­userot ovat syn­tyneet val­tion avus­tuk­sel­la ja sekaan­tu­misel­la yksilön vapauk­si­in, ei reilus­sa kil­pailus­sa yksilöi­den tuot­tavu­usero­jen joh­dos­ta.’ (vts)
     Onko muunkin­laisia val­tio­ta olemassa?

     Vastaa

129. “On tot­ta, että suur­ta eläket­tä saa­va sxaa suurem­paa eläket­tä kuin pien­tä eläket­tä saa­va. Siihen ei tarvitse edes tilastoa.”

     Yleinen väite on, että tulon­si­ir­to­ja saavt vain köy­hät ja työttömät

     Vastaa

130. “Toisaal­ta eihän siitä nykyis­es­tä mallista nyt vain saa luop­ua, kun ker­ran vain työeläkey­htiöil­lä ja liit­to­jen työt­tömyyskas­soil­la on se suurem­pi viisaus…”

     Ei kukaan sijoit­ta­ja pistä kaikkia munia samaan koriin.

     Suuri ja kau­nis Kela eläke­si­joit­ta­jana olisi suu­uri peluri yhteiskun­nas­sa jon­ka joht­ja olisi ruhti­nas , jota kaik­ki kumartavat

     Nykyiset eläkey­htiötkin alvat olla jos liian suuria eikä niitä uskaale­ta hallinnoi­da vaan suuri isäau­rinkoinen sanelee kaiken

     Noil­la 150 mil­jardil­la saa paljon vaikutusvaltaa

     Vastaa

131. Kävin Yhdys­val­lois­sa. Aika nopeasti eli ensim­mäisenä aamu­na n. klo 6 näki, että tuos­sa maas­sa ei vält­tämät­tä ole kaik­ki tur­vaverkot ihan kun­nos­sa, mut­ta kan­nus­teet ovat.

     Sen näköiset juip­it, jot­ka eivät Suomes­sa evään­sä väräyt­täisi, pesivät vesiruiskul­la ruok­abaarin edus­taa kun­toon ja tiskin takana heilui pienessäkin aami­ai­s­paikas­sa mon­ta miestä (har­voin naisia) oikeis­sa töis­sä ja kaikesta näki, että työ oli arvokasta. 

     OK — nämä oli­vat sitä “Work­ing Poor” ‑jengiä, jot­ka min­un näkemäni mukaan tekivät n. 12 tun­nin työpäivää. 

     Silti — jos pitäisi miet­tiä, onko parem­pi mojua lähiössä pleikkarin ja kal­jan kanssa vai tehdä oikea­ta työtä, ei siinä pitäisi olla paljoa miettimistä.

     Vähän siinä tun­si olon­sa nuor­suo­ma­laisek­si, kun ihasteli sitä, että kaik­ki oli­vat työn syr­jässä kiin­ni. (ja välil­lä taas tun­si itsen­sä hyvinkin viher­vasem­mis­to­laisek­si: niil­lä ei ole muu­ta mahdollisuutta.)

     Pohjois-Amerikas­sa täy­tyy olla hyvin help­po palkata ja myös erot­taa työn­tek­i­jäitä, kos­ka palveluis­sa oli silmi­in­pistävän paljon tek­i­jöitä. Palk­ka on var­maan myös huono (ja tippipainotteinen). 

     Eli säi­lytetään tur­vaverkot, mut­ta ei ker­ro­ta, että niitä on?

     Touko Met­ti­nen
     hämmentynyt

     Vastaa

     1. Yhdys­val­lois­sa ei ole arvon­lisäveroa palveluille. Sik­si siel­lä palveluelinkeinot men­estyvät erit­täin hyvin.

        Vastaa

132. Saara
     Viras­to­jen talu­tus­nuo­ras­sa ihmi­nen ei koe ole­vansa vapaa. 

     Muiden almuista riip­pu­vainen ihmi­nen ei mil­loinkaan voi olla vapaa.

     Vastaa

133. Eläke­mak­sut las­ke­taan myös veroas­t­eeseen, jota halu­taan laskea, joten suu­rit­u­lois­t­en korkeat eläk­keet rasit­ta­vat veroast­et­ta eniten

     Pien­i­t­u­lois­t­enkin kohdal­la eläökket ovst suurin tulonsiisrto

     Sil­loin täy­tyy miet­tiä kuin­ka vähän he lop­pu­jen lopuk­si saa­vat mui­ta tulonsiirtoja

     Ongel­mas­ki yhteiskun­nas­sa koetaan kuitenkin vain pien­i­t­u­lois­t­en saa­mat tulonsiirrot

     Vastaa

134. Osmo Soin­in­vaara:
     Omaisu­userot ovat eri asia kuin tulo­erot. Palkkaerot voivat edes teo­ri­as­sa tehdä lah­jakkaista ihmi­sistä ahk­er­ampia, suuret omaisu­udet tekevät laiskaksi. 

     Tekevätkö? Jos kat­so­taan Bill Gate­sia, Steve Job­sia, War­ren Buf­fet­tia, Nalle Wahlroosia tai vaik­ka Antti Her­lin­iä, niin tuskin­pa yksikään näistä henkilöistä on ollut omas­sa ryh­mässään (kansal­lisu­us, ikä, jne.) eri­tyisen laiska.

     Se ilmiö ei sinän­sä ole tun­tem­aton, että tuuril­la rikas­tunut lot­tovoit­ta­ja, optiomiljonääri, investoin­tipankki­iri tahi muu voi jäädä nelikymp­pisenä pää­toimisek­si golf­farik­si, mut­ta ehkä sekään ei ole kovin suuri kansan­taloudelli­nen vahinko (pankki­irin kohdal­la voi olla jopa suuri kansan­taloudelli­nen torjuntavoitto..)

     Kovin suuret tulo- ja var­al­lisu­userot eivät ker­ro kovin hyvää yhteiskun­nan toimivu­ud­es­ta, mut­ta ongel­mana on sil­loin köy­hien köy­hyys, ei rikkaiden rikkaus. Minus­ta ainakin olisi erit­täin mukavaa, jos meil­lä Suomes­sa olisi run­saslukuinen joukko ihmisiä, jot­ka voisi­vat elää ylel­lis­es­ti tekemät­tä mitään. Suomen ongel­ma mon­es­sa asi­as­sa on pääomien puute.

     Toimi­va yhteiskun­ta huole­htii siitä, että kyvyt saadaan käyt­töön lähtöko­hdista huoli­mat­ta. Esimerkik­si tämä on ollut mon­es­sa maas­sa hyvinkin retu­peräl­lä, eikä tähän päästä, jos mas­sa on liian köy­hiä ihmisiä. Ongel­ma ei kuitenkaan ole mis­sään ollut varakkaam­man väestönosan laiskuus.

     (Toinen jut­tu voi olla lep­pois­t­a­mi­nen, joka liityy taas siihen, että riit­tävän elin­ta­son saavut­ta­mi­nen voi onnis­tua vähem­mäl­läkin raatamisel­la. Se voi esimerkik­si lääkärien rapauk­ses­sa olla yhteiskun­nal­lis­es­ti ongelmallista.)

     Vastaa

     1. Etelä-Amerikas­sa maao­maisu­us on hyvin epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut. Aika lep­poisaa elämää nuo suuretilo­jen omis­ta­jat elävät. Kuinka­han ahk­e­ria tule­vat Bill Gatesin lapset olemaan?

        Vastaa

135. Pro­fes­sori Oskar Lange esit­ti jo vuon­na 1942 todis­tuk­sen siitä että taloudelli­nen tehokku­us ja joltain näkökul­mal­ta koet­tu oikeu­den­mukaisu­us kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sis­sa voidaan yhdistää.

     Jos mikroa­gent­tien perus­var­avek­tor­e­i­ta muokataan aloi­tus­pis­tei­den ympäristössä niin täl­lä ei ole vaiku­tus­ta niihin vai­h­to­suhteisi­in, joil­la mikroa­gen­tit voivat muun­taa perus­varo­jaan tuotan­nos­sa käytet­täviksi varoik­si ja kulutukseen.

     Jos taas vero­tus perus­tuu noiden kau­pankäyn­nin vai­h­to­suhtei­den tai teknis­ten trans­for­maa­tio­suhtei­den muun­tamiseen niin tehokku­ut­ta ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta ei voi yhdistää.

     Onko muuten G‑faktori tulkit­ta­va jok­sikin perus­varak­si ja sal­lit­ta­va sel­l­ainen vero­tus, jos­sa yksilön tulon­hankkimis­po­ten­ti­aalia verote­taan eikä han­kit­tu­ja tuloja?

     Vastaa

     1. Jos­sakin kir­jas­sani olen esit­tänyt, että teo­ri­as­sa oikeu­den­mukainen vero­tus saataisi­in, jos olisi “kyvykkyys­mit­tari”, joka objek­ti­ivis­es­ti ker­toisi asianomaisen hyväo­saisu­ud­es­ta ja vero­tus perus­tu­isi tähän. Henkilöko­htainen päävero kahdessakin merkityksessä.

        Vastaa

136. Oskar Lange oli muuten kom­mu­nisti joka ei hyväksynyt marx­i­laista talous­teo­ri­aa vaan stan­dard­in neoklassisen.

     Allokaa­tion- ja tuotan­non ongelmia voidaan tarkastel­la mon­es­ta näkökulmasta.

     Vastaa

137. Down­shif­taa­jan ja verovirkail­i­jan väli­nen keskustelu:

     -Miten min­ulle voidaan määrätä 20000 euron verot kun viime vuon­na en ansain­nut yhtään?
     ‑Niin mut­ta vero­lakien mukaan tei­dän kyvykkyys­ta­sol­lanne voidaan ansai­ta yli 50000 euron markki­na­palk­ka. Onko teil­lä mah­dol­lis­es­ti joitain pysyviä tulon­hankkimiskykyyn vaikut­tavia sairauk­sia joi­ta on ilmen­nyt viime vuo­den aikana?

     🙂

     Vastaa

138. Saara: Kuin­ka moni (ylivoimais­es­ti suurin osa miehistä taitaa kuitenkin edelleen par­i­u­tua ihan suht. nor­maal­isti), ja mik­si tämä olisi ongelma?

     “Jonkin muka­van” tekem­i­nen suurel­la moti­vaa­ti­ol­la on huo­mat­tavasti parem­pi vai­h­toe­hto kuin epämieluisan työn tekem­i­nen tilanteessa, jos­sa työstä kil­pailee niin moni, että use­at jäävät tah­tomat­taan ran­nalle. Kun ihmi­nen tekee sitä mitä hän halu­aa tehdä, syn­tyy lop­ul­ta myös uut­ta (liike)toimintaa ja uusia oival­luk­sia. Vapaut­ta­mal­la ihmisiä val­it­se­maan, mihin aikansa lait­ta­vat, saisimme hyö­dyn­net­tyä myös sel­l­aiset ajatuk­set, jot­ka ovat liian epämääräisiä ja/tai uusia saadak­seen sys­teemistämme suo­ria yritystukia.

     Minä rahoit­taisin omil­la verora­hoil­lani tuhannesti mielu­um­min korkeasti motivoitunut­ta toim­intaa, vaik­ka har­ras­tuk­seno­mais­takin, kuin sohval­la loju­mista. Vähin­täänkin ter­vey­den­huoltomenot saataisi­in näin kään­net­tyä laskuun.

     Osmol­ta kysy­isin, mitä tuo “työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olem­i­nen” tarkoit­taisi käytän­nössä ja miten sitä mitat­taisi­in? Toiv­ot­tavasti ei ainakaan jonkun verovaroil­la pystyte­tyn virkakoneis­ton mieli­v­al­lal­la ja jatku­val­la byrokraat­tisen ester­adan suorit­tamisel­la, kuten nyky­isin. Sil­loin sys­tee­mi kään­ty­isi itseään vastaan.

     No nyt emme puhu täysin samas­ta asi­as­ta. Aka­teemi­sis­sa miehissähän on paljon sel­l­aisen työn tek­i­jöitä, joi­hin ei löy­dy niin paljoa kil­pailua. Moni sinkkuinsinööri siir­ty­isi var­masti mielu­um­min varas­to­hom­mi­in, johon on tunkua.

     On var­masti mukavaa, että ihmiset tekevät mukavia asioi­ta, mut­ta mis­tä rahat saadaan, jos kaik­ki ovat net­tosaa­jia? Sieltä kuu­luisas­ta pistorasiasta?

     Vastaa

139. Tapio Pel­to­nen:

     En nyt väitä, että olisit vält­tämät­tä väärässä, mut­ta muiden ihmis­ten jakami­nen ennakol­ta “tasokkaisi­in” ja “vähem­män tasokkaisi­in” on yleinen aja­tusvirhe, jon­ka ole­mas­saolosta kokeelli­nen psykolo­gia on aika lail­la yhtä mieltä. Muiden ihmis­ten onnet­to­muus kat­so­taan hel­posti heistä itses­tään johtu­vak­si, oma onnet­to­muus ulkop­uoli­sista seikoista johtuvaksi.

     Äh käsi­tit nyt ihan väärin, mikä on tosin ymmär­ret­tävää kun en sel­ven­täny asi­aa yhtään. Vas­tasin Saar­alle, joka mun ja sen välis­es­tä keskusteluhis­to­ri­as­ta luul­tavasti muis­taa sen ver­ran, että kun mä teen tol­lasen hatus­ta vede­tyn luok­i­tuk­sen niin sen ei tartte perus­tua minkään­laisille arvos­tuk­sille tai käsi­tyk­sille syy-seu­raus­suhteista. Luok­i­tuk­sen tarko­tus oli vaan kuva­ta sitä, että ihmisiä on eri­laisia ja sos­sun vakioasi­akkaista luul­tavasti suurin osa ei oo eri­tyisen motivoitunei­ta inno­vaat­tor­e­i­ta. Miks ne ei sel­l­a­sia oo, voi johtua luke­mat­tomista tek­i­jöistä, mut siihen en ottanu tossa kan­taa. Mut sen voin sanoa etten usko pelkäl­lä kan­nus­timien rukkauk­sel­la ole­van mah­dol­lista saa­da tehtyä kaik­ista ihmi­sistä näitä innokkai­ta innovaattoreita.

     Vastaa

140. Osmo Soin­in­vaara:
     Jos­sakin kir­jas­sani olen esit­tänyt, että teo­ri­as­sa oikeu­den­mukainen vero­tus saataisi­in, jos olisi “kyvykkyys­mit­tari”, joka objek­ti­ivis­es­ti ker­toisi asianomaisen hyväo­saisu­ud­es­ta ja vero­tus perus­tu­isi tähän. Henkilöko­htainen päävero kahdessakin merkityksessä.

     Jos se mit­tari mit­tais pelkästään kykyjä, niin mun oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tyk­sen perus­teel­la sen poh­jal­ta ei vielä saatais aikaseks oikeu­den­mukaista vero­tus­ta. Lähem­mäs oikeu­den­mukaisu­ut­ta päästäis jos kyky­jen lisäks tiedet­täis yksilöl­liset pref­er­enssit. Tosin vaik noi molem­mat tiedet­täis niin silti poh­jal­la olis ilmeis­es­ti moraa­likäsi­tys, jon­ka mukaan ihmiset ei oo oikeutet­tu­ja omien kyky­jen­sä hedelmi­in. Senkin moraa­likäsi­tyk­sen voi hel­posti kyseenalaistaa.

     Vastaa

141. ‘Etelä-Amerikas­sa maao­maisu­us on hyvin epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut.’ (OS)
     Myös Euroopas­sa on mah­dol­lista olla rikas sik­si, että omis­taa maata:
     http://www.richest-people.co.uk/duke-of-westminster/
     Tulo­jen ja omaisu­u­den välil­lä on ero. Tulo­ja ei tule, jos ei tee jotain; omaisu­us on, piste.

     Vastaa

142. Yhdys­val­lois­sa myös palkkata­so palveluelinkeinois­sa lie­nee olema­ton. Ainakin joka paikas­sa tip­it näyt­tävät ole­van tervetulleita.
     Kyl­lähän Billinkin lapset joutu­vat ahkeroimaan, jos jatka­vat yri­tys­tä. Mut­ta jos myyvät pois, niin sit­ten var­maan elelevät koroil­la herroiksi.

     Vastaa

143. Osmo Soin­in­vaara:
     Yhdys­val­lois­sa ei ole arvon­lisäveroa palveluille. Sik­si siel­lä palveluelinkeinot men­estyvät erit­täin hyvin.

     USA:ssa ei ole arvon­lisäveroa myöskään tavaroille. Itseasi­as­sa USA:ssa ei ole arvon­lisäveroa ollenkaan.

     Vastaa

     1. Yhdys­val­lois­sa on liike­vai­h­tovero, vähän osaval­tioista riippuen.

        Vastaa

144. Osmo Soin­in­vaara:
     Yhdys­val­lois­sa ei ole arvon­lisäveroa palveluille. Sik­si siel­lä palveluelinkeinot men­estyvät erit­täin hyvin.

     Mikä johtopäätös tästä pitäisi tehdä? Miten palveluelinkeino­jen men­estys näkyy koko Yhdys­val­to­jen men­estyk­sessä — näkyykö se jotenkin sen työt­tömyy­dessä, tulo­erois­sa, julkisen talouden tasapainossa?

     Vastaa

145. Osmo:

     Kuinka­han ahk­e­ria tule­vat Bill Gatesin lapset olemaan?

     Hän on kuitenkin ker­tonut (jo vuosia sit­ten), että lapset eivät tule per­imään kuin aivan pienen mur­to-osan mil­jar­diomaisu­ud­es­ta (val­taosa menee hyväntekeväisyyteen).
     Lainaa:

     “…is now per­son­al­ly worth ‘only’ $56 billion.
     But Jen­nifer, 15, Rory, 12, and Phoebe, nine, aren’t going to inher­it any­thing like that much.
     ‘I don’t think that amount of mon­ey would be good for them.’

     He won’t spec­i­fy what they will get, but the reports that they’ll receive ‘only’ $10 mil­lion each can’t be far off, because he con­cedes, ‘It will be a minus­cule por­tion of my wealth. It will mean they have to find their own way.

     ‘They will be giv­en an unbe­liev­able edu­ca­tion and that will all be paid for. And cer­tain­ly any­thing relat­ed to health issues we will take care of. But in terms of their income, they will have to pick a job they like and go to work. They are nor­mal kids now. They do chores, they get pock­et money.’

     http://www.dailymail.co.uk/home/moslive/article-2001697/Microsofts-Bill-Gates-A-rare-remarkable-interview-worlds-second-richest-man.html

     Vastaa

146. Mieleeni tuli, kun joitakin vuosia sit­ten oli usein tapana kir­joitel­la siitä, miten Välimeren­mais­sa taval­lisil­la kansalaisil­lakin on varaa käy­dä ulkona syömässä. Ja tästä huoli­mat­ta näi­den maid­en taloudet ovat nyt vaikeuksissa?!

     Vastaa

147. Soin­in­vaara:

     Jos­sakin kir­jas­sani olen esit­tänyt, että teo­ri­as­sa oikeu­den­mukainen vero­tus saataisi­in, jos olisi “kyvykkyys­mit­tari”, joka objek­ti­ivis­es­ti ker­toisi asianomaisen hyväo­saisu­ud­es­ta ja vero­tus perus­tu­isi tähän.

     Tarkoit­taako tämä “kyvykkys­mit­tari” sitä, että Albert Ein­steinin olisi pitänyt elää vero­jen jäl­keen nälkära­jal­la (ymmärtääk­seni vain kohtu­ullisen hyvät tulot val­taisal­la henkisel­lä pääo­ma­l­la) ja 100 miljoo­nan tulot (ja muu­ta­man mil­jardin menot verona­mak­sajille) kerän­nyt pankki­iri, joka ei ollut aivan niin fik­su kuin itse kuvit­teli, mak­saisi vero­ja jonkun 0,X%?

     Vastaa

148. USA:kin on oikeusval­tio ja se estää ainakin osit­tain työn­tek­i­jöi­den mieli­v­al­taisen kohtelun
     Ongel­ma on sama kuin Suomes­sa eli suuret yhtiöt osaa­vat pitkit­tää oikeustais­telua vuosien mit­taisek­si, joten kyn­nys oikeu­denkäyn­ti­in­mon korkea ja vaatii rahaa väärinkohdellulta

     Mut­ta ei se USA:kaan sosi­aal­i­tur­va olema­ton ole, mut­ta se pakot­taa pieni­palkkaisim­mat sos­sun luukulle­ja ainakin sairastapauk­sis­sa kansalli­nen köy­häi­na­pu mak­saa sairaskulut

     “Jät­tiy­htiö Wal-Mart määrät­ti­in mak­samaan jälleen kor­vauk­sia työntekijöilleen.
     Penn­syl­va­ni­as­sa, Yhdys­val­lois­sa oikeus määräsi ruokakaup­paketjun maksamaan
     yhteen­sä 62,3 miljoon­aa dol­lar­ia eli noin 44 miljoon­aa euroa työntekijöilleen
     osaval­tion työlakien rikkomisen vuoksi.

     Tuo­marin mukaan Wal-Mart mak­soi tahal­lis­es­ti yli sadalle tuhannelle
     työn­tek­i­jälleen liian vähäistä palkkaa ja velvoit­ti työn­tek­i­jät työskentelemään
     tauoil­la ja ylitöitä ilman kompensaatiota.

     Viime vuon­na myös Kali­for­ni­as­sa oikeus tuomit­si yhtiön työlakien rikkomisesta
     kor­vauk­si­in ja yhtiötä vas­taan on nos­tet­tu jo yli 70 kan­net­ta työntekijöiden
     toimes­ta. (Fin­food — Just-food.com)”

     Vastaa

149. Zack:

     On var­masti mukavaa, että ihmiset tekevät mukavia asioi­ta, mut­ta mis­tä rahat saadaan, jos kaik­ki ovat net­tosaa­jia? Sieltä kuu­luisas­ta pistorasiasta?

     Anna yksikin järkiar­gu­ment­ti sen puoles­ta, että perus­tu­losys­tee­mi tek­isi yhtäkkiä kaik­ista nettosaajia.

     Väitätkö, että esim. lääkärit (tai mikä tahansa poruk­ka, jota voidaan pitää net­tomak­saji­na) jäi­sivät joukol­la koti­in viiden ton­nin kuukausi­palkkaa nos­ta­mas­ta, vain kos­ka sohval­la maat­en he saisi­vat jopa 450,- (tmv.) puh­taana käteen?

     Vastaa

150. USA:ssa köy­häi­na­pua tulee mon­es­ta lähteestä

     1 Tem­po­rary assis­tance for needy fal­im­i­lies, vas­taa Suomen sossua
     2.Työttömyyskorvaus, 26 viikkoa, nyt 52 viikkoa
     3. Food Stamps , käytän­nössä ruokakuponke­ha. Tämä on itse asi­as­sa piilotet­tua maat­alous­tukea ja sitä jakaa maat­alouden viranomaiset !!
     4.Medicaid, Medicare, van­ho­jen +65 ja köy­hien terveydenhoito
     5.Home rental assis­tance, vas­taa Suomen asum­is­tukea, ehdot ovat tietysti eri­laiset, mut­ta tukea saa niin omaan asun­toon kuin vuokranmaksuun

     Näi­den ohjelmien piiris­sä on vai­htel­ev­asti n 40–60 miljoon­aa ihmistä, joten saa­jakun­ta on varsin laa­ja, n 15 %-20 % väestöstä
     Tukea saa­vat tulot­tomat ja pien­i­t­u­loiset kuin myös ikääntyneet

     Eli USA:kin sosi­aal­i­tur­va on tilkkutäk­ki mut­ta yhtä kat­ta­va kuin Suomessakin

     Vastaa

151. Saara: Anna yksikin järkiar­gu­ment­ti sen puoles­ta, että perus­tu­losys­tee­mi tek­isi yhtäkkiä kaik­ista nettosaajia.

     Väitätkö, että esim. lääkärit (tai mikä tahansa poruk­ka, jota voidaan pitää net­tomak­saji­na) jäi­sivät joukol­la koti­in viiden ton­nin kuukausi­palkkaa nos­ta­mas­ta, vain kos­ka sohval­la maat­en he saisi­vat jopa 450,- (tmv.) puh­taana käteen?

     Oleel­istä tässä on se, että net­tosaa­jien määrän uskoisin lisään­tyvän perus­tu­lon myötä suurem­mak­si, mitä ajatel­laan. Uskon, että on net­tomak­sa­jamiehiä, jot­ka ottaisi­vat töi­den suh­teen paljon ren­nom­min kuin nykyään.

     Ote­taan­pa esimerkki.Moni ihmi­nen kokee ikäväk­si esitelmien pidon, tiim­i­työseken­te­lyn stres­saavas­sa tiimis­sä, töi­den tuomisen koti­in ja liian kovatem­poisen työn­teon. Nämä ovat asioi­ta, joi­ta joutuu tekemään esimerkik­si monis­sa insinööritöissä.
     Väitän, että moni vart­tuneem­pi sinkku­mies miet­tisi, mitä järkeä on stres­sa­ta niin paljon, kun sinkku­na pär­jää pienem­mäl­läkin pal­ka­lla. Perus­tu­lon ilmaan­tu­mi­nen pois­taisi häpeän ren­nos­ti ottamis­es­ta. Perus­tu­loa saisi ilmeis­es­ti myös vaik­ka olisi säästöjä, mikä myös helpot­taisi ren­nom­min ottamista.

     En muuten tiedä, onko kun­nan­lääkäri net­tomak­sa­ja. Yksi­tyi­nen insinööri on varmaankin.

     Vastaa

152. Etelä-Amerikas­sa maao­maisu­us on hyvin epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut. Aika lep­poisaa elämää nuo suuretilo­jen omis­ta­jat elävät.

     Suomes­sakin yksi­tyi­nen maan­omis­tus on jakau­tunut hyvin epä­ta­sais­es­ti. Suomes­sa on karkeasti 15 miljoon­aa hehtaaria yksi­tyis­es­ti omis­tet­tua maa­ta, jos­ta pros­ent­ti väestöstä omis­taa puo­let! Maat­to­mia on erit­täin paljon (täl­läkin pal­stal­la). Ja itse asi­as­sa vira­nomais­ta­hot ovat valitelleet sitä, että edelleen maan­omis­ta­jia on liikaa.

     Uskot­teko? Jos ette, lukekaa mate­ri­aalia metsänomistuksesta!

     Maat­alous­val­taises­sa yhteiskun­nas­sa maat­alous­maan omis­tus on tietenkin vähän toinen asia. Mut­ta ei se Argen­ti­inan ongel­ma ole siinäkään. Ongel­ma on se, että köy­hät eivät pääse köy­hyy­destään ylös, kos­ka elämi­nen tapah­tuu hengis­sä­selviämisen rajalla. 

     Tässäkin ongel­ma on se, että köy­hät ovat liian köy­hiä päästäk­seen vähem­män köy­hik­si. Se on se ongel­ma, jota pitäisi hoitaa, ei var­al­lisu­u­den epä­ta­sainen jako, joka on vain oire. Toden­näköis­es­ti kaiken maat­alous­maan jakami­nen tasan kaikkien maatyöläis­ten kesken johtaisi vielä huonom­paan lop­putu­lok­seen (kysykää Zimbabwesta).

     Rikkaiden verot­ta­mi­nen köy­hien ase­man paran­tamisek­si taas voi olla järkevää. Tähtäimessä pitää kuitenkin olla mer­i­tokra­tia, kos­ka se takaa parhaan tuot­tavu­u­den ja sitä kaut­ta hyv­in­voin­nin. Ja mer­i­tokra­ti­as­sa laiskat rikkaat muut­tuvat viimeistään sukupolvien myötä laiskoik­si köyhiksi.

     Mut­ta myön­nän, että tämä on ihan oikeasti poli­it­ti­nen kysymys. Voidaan tehdä myös se val­in­ta, että nimeno­maan rikkaut­ta pitää vält­tää, kos­ka rikkaus aiheut­taa kateut­ta. Oma kan­tani on se, että kaikille pitää tar­jo­ta mah­dol­lisu­us ihmis­ar­voiseen elämään, ja kyvyt pitää hyö­dyn­tää lähtöko­hdista riip­pumat­ta. Jos jär­jestelmä tuot­taa toisille enem­män rikkaut­ta kuin toisille, niin se pitää vain kestää.

     Vastaa

153. Yhdys­val­lois­sa on liike­vai­h­tovero, vähän osaval­tioista riippuen.

     Yhdys­val­lois­sa on erit­täin sekalainen ja hajanainen verosys­tee­mi, jon­ka takia ihan taval­lisetkin ihmiset joutu­vat teet­tämään veroil­moituk­si­aan ammattilaisilla…

     Vero­ja menee paikallis­ta­solle, osaval­ti­olle ja liit­to­val­ti­olle. Esimerkik­si Ore­go­nin ja Wash­ing­tonin (naa­pu­ruk­set län­sir­an­nikol­la) välil­lä tilanne on se, että Ore­go­nis­sa on osaval­tion tulovero, Wash­ing­tonis­sa ei. Toisaal­ta Wash­ing­tonis­sa on osaval­tion liike­vai­h­tovero, Ore­go­nis­sa ei. Joten ihmiset asu­vat Wash­ing­tonis­sa ja käyvät Ore­go­nis­sa ostok­sil­la. Liike­vai­h­tovero­pros­ent­ti vai­htelee piirikun­nas­ta toiseen.

     Osan asioista huo­maa matkail­i­jakin. Rav­in­to­las­sa lop­pu­lasku on aina ylläri, kos­ka ruok­ien hin­taan lisätään paikalli­nen liike­vai­h­tovero sekä 15 %:n tip­pi (joka pitää laskea itse, mut­ta jos ei mak­sa, on pos­su, kos­ka se tip­pi on tar­joil­i­jan palk­ka). Tai kau­pas­sa hin­ta­la­pus­sa lukee $99, kas­sakuitis­sa $107.

     On tuos­sa yhdys­val­ta­laises­sa jär­jestelmässä hyviäkin puo­lia, siel­lä ymmär­retään kiin­teistöveron merk­i­tys. Vero on paikallis­ta­sol­la suurin tulon­lähde, joten se on aika paljon korkeampi kuin meil­lä. Todel­lisen mak­se­tun veron määrän medi­aani on keskimäärin pros­entin ver­ran kiin­teistön todel­lis­es­ta arvos­ta vuodessa, mut­ta kos­ka sys­tee­mi on sikäläiseen tapaan täyn­nä eri­laisia vähen­nyk­siä, työssäkäyvä per­he mak­saa enemmän.

     Vastaa

154. Tan­skas­sa on melkein maail­man vapain talous, ellei veroast­et­ta las­ke­ta. Kun verot per­itään mah­dol­lisim­man neu­traal­isti, ne rajoit­ta­vat talouden vapaut­ta suh­teel­lisen vähän.

     Tan­skas­sa ei ole edes irti­sanomis­suo­jaa, ja sik­si työt­tömyys on yleen­sä ollut paljon parem­pi kuin Suomes­sa. Suomes­sa hak­i­jan pitää tehdä ensin tuhat per­soon­al­lisu­ustestiä, ja sit­tenkään hän­tä ei uskalleta palkata, jos on vähänkään epäilystä työvoimatarpeen kestos­ta tai hak­i­jas­ta. Etenkin huonoimpi­en on vaikea työllistyä.

     Raimo, ensin Mus­solin­in hyv­in­voin­ti­val­tio oli maail­man johta­va ja vas­ta sit­ten Hitler rak­en­si Sak­saan vas­taa­van. Yleis­es­ti tiede­tään, että Bis­mar­ck kehit­ti hyv­in­voin­ti­val­tion nation­al­is­mi-ide­olo­giaa vahvis­ta­maan, joten hän oli ennen Mussoliniakin.

     Vastaa

155. Saara, kun väitin kaiken ole­van hyvin, viit­tasin hyv­in­voin­ti­in nimeno­maan sys­teemin tasol­la, en suo­ranais­es­ti jokaisen kansalaisen oloti­laan. Tämä oli mielestäni pääteltävis­sä siitä mitä kir­joitin. Sinä tar­josit min­ulle uutista, jon­ka mukaan minä en voi olet­taa min­un hyv­in­voin­nistani ole­van johdet­tavis­sa maxi­imia, että kaikil­la muil­lakin menisi hyvin, mikä on tietysti totta.

     Jos minä todel­la olisin luul­lut jotain edel­lä esite­tyn kaltaista, niin mik­si olisin ylipäätään ehdot­tanut, että nykyi­nen sys­tee­mi on mon­es­sa suh­teessa säi­lyt­tämisen arvoinen? Eikö nykysys­teemimme nimeno­maan huomioi sen, että kaikil­la ei mene yhtä hyvin (kuin min­ul­la)? Jos minä olisin tun­tee­ton oman edun tavoit­teli­ja, eikö intres­seis­säni olisi mur­taa hyv­in­voin­ti­val­tion idea kokon­aisu­udessaan ja puuha­ta tilalle oikein kun­non riis­to­jär­jestelmä? Mitään täl­lais­ta­han en esittänyt.

     Ja kuten kir­joitin myöhem­min, ensim­mäi­nen vies­ti­ni oli semi­sti kieli poskel­la kir­joitet­tua, jon­ka tarkoituk­se­na oli toimia tätä muu­tos­ta muu­tok­sen vuok­si ril­lutt­telua ja heikko­ja perustelu­ja vastaan. 

     “Toki on (vaik­ka en pitäisikään koti­maista medi­aa mitenkään puolueet­tomana täl­lai­sis­sa kysymyk­sis­sä), mut­ta tämä ei ole hyvä argu­ment­ti olo­suhtei­den paran­tamista vastaan.”

     Se, että totean mon­en asian ole­van sys­teemi­ta­sol­la hyvin, ei suinkaan tarkoi­ta, että asioi­ta ei voisi tehdä vielä parem­min. Relaamisel­la en tarkoit­tanut, että nos­te­taan jalat pöy­dälle ja korkataan sam­pan­japul­lot, vaan sitä että annetaan rispek­tii myös nykysys­teemin tiety­ille osa-alueille. 

     Eikö lähköko­htais­es­ti voi­da pitää nykysys­teemiä parem­pana kuin perus­tu­lo­ma­llia? Siis sitä, että ideaal­i­maalil­mas­sa tukea saisi­vat ainaostaan ne, jot­ka sitä tarvit­se­vat, eikä rahaa tarvit­sisi jakaa jokaiselle? Se, että hom­ma on paisunut kuin pul­latak­i­na pakot­taa tietysti miet­timään mui­ta vaihtoehtoja. 

     Siitä en osaa sanoa mitään, mis­sä määrin perus­tu­lo ehkäisee syr­jäy­tymistä tehokkaam­min kuin nykysys­teemimme. Itse luulen, että perus­tu­los­sa on mah­dol­lista syr­jäy­tyä siinä mis­sä nytkin.

     Vastaa

156. Osmon objek­ti­ivis­es­ta oikeu­den­mukaista vero­tus­ta tuot­tavas­ta mit­tarista: Mik­si tuol­laises­sa sci­fi­ti­lanteessa mis­sä mitä tahansa pysty­isi mit­taa­maan luotet­tavasti, kyvykkyy­den pitäisi olla vero­tuk­sen lähtöko­h­ta? Ris­to tuos­sa kyse­likin jo mallin ongelmista.
     Avo­vai­moni on heit­tänyt puo­liläpäl­lä ehdo­tuk­sen (saman­laisen utopis­tisen objek­ti­ivisen mit­tarin avul­la) henkilöko­htaiseen vitu­tuk­seen perus­tu­vas­ta vero­tuk­ses­ta: mitä enem­män vitut­taa men­nä töi­hin, sitä vähem­män tarvii mak­saa vero­ja. Tuot­taisi tulo­ero­ja, mut­ta tasaisi onnel­lisu­usero­ja — ja eikö tulo­ero­jen tasaami­nen ole kuitenkin vain väline elämän­laadun eli onnel­lisu­u­den tasaamiseen?

     Vastaa

157. Zack:

     Uskon, että on net­tomak­sa­jamiehiä, jot­ka ottaisi­vat töi­den suh­teen paljon ren­nom­min kuin nykyään

     Miks ihmeessä net­tomak­sajien ren­nos­tiot­tamisen kannal­ta olis oleel­lista onks perus­tu­lo vai nykysys­tee­mi? Nehän on net­tomak­sajia tyyp­il­lis­es­ti just siks, et niiden pref­er­ens­seis­sä elin­ta­so ja sta­tus painaa enem­män ku ren­nos­tiot­ta­mi­nen. Luuletko, et ne jot­ka nyt tien­aa vaik­ka 5 kiloo/kk yhtäkkii rupeis elämään muu­ta­mal satasel vaan siks et sen sais vastikkeettomasti?

     Vastaa

     1. Taval­lis­ten palka­nsaa­jien tilanteeseen perus­tu­lo ei vaiku­ta mitään. Hei­dän osaltaan mar­gin­aaliv­ero pysyy suun­nilleen ennallaan.

        Vastaa

158. Rogue:
     Zack:

     Miks ihmeessä net­tomak­sajien ren­nos­tiot­tamisen kannal­ta olis oleel­lista onks perus­tu­lo vai nykysys­tee­mi? Nehän on net­tomak­sajia tyyp­il­lis­es­ti just siks, et niiden pref­er­ens­seis­sä elin­ta­so ja sta­tus painaa enem­män ku ren­nos­tiot­ta­mi­nen. Luuletko, et ne jot­ka nyt tien­aa vaik­ka 5 kiloo/kk yhtäkkii rupeis elämään muu­ta­mal satasel vaan siks et sen sais vastikkeettomasti?

     Luu­lenko, että juuri 5k/kk tien­aa­vat rupeiaisi elämään perus­tu­lol­la? entä juuri 4k/kk?En osaa sanoa, ketkä juuri alka­isi­vat elämään perus­tu­lon varas­sa. Mut­ta uskallan väit­tää, että etenkin moni mies vähen­täisi työn­tekoa palkan kus­tan­nuk­sel­la. Ja juuri tätä perus­tu­lo­laskelmis­sa ei kai ote­ta huomioon.

     Vastaa

159. #
     Kävin Yhdys­val­lois­sa. Aika nopeasti eli ensim­mäisenä aamu­na n. klo 6 näki, että tuos­sa maas­sa ei vält­tämät­tä ole kaik­ki tur­vaverkot ihan kun­nos­sa, mut­ta kan­nus­teet ovat.

     Sen näköiset juip­it, jot­ka eivät Suomes­sa evään­sä väräyt­täisi, pesivät vesiruiskul­la ruok­abaarin edus­taa kun­toon ja tiskin takana heilui pienessäkin aami­ai­s­paikas­sa mon­ta miestä (har­voin naisia) oikeis­sa töis­sä ja kaikesta näki, että työ oli arvokasta.
     #

     Noin­han se on. Mut­ta minä en vaan ymmär­rä suo­ma­laista työkkärin ja sos­sun huolen­pitoa, että min­ut väen väk­isin halu­taan työn­tää kädet­tömien ja jalot­tomien joukkoon. Noin kuvainnollisesti. 

     Siis minä halu­an työl­listyä — kuten var­maan muutkin pitkäaikaistyöt­tömät — työkkärin toimen­piteis­sä oikeaan työhön, enkä työl­listyä työkkärin virkali­joiden työl­listymistä varten.

     Siis ei tätä yo. ker­tomaani monikaan oike­as­sa työssä tai opiske­li­janol­e­vana ymmär­rä. No ymmärtää kun on ollut liian pitkään työt­tömänä — että onkin tul­lut leiv­o­tuk­si työkkärin kir­jois­sa liki jalat­tomak­si, kädet­tömäk­si ja aiv­ot­tomak­si. Ja meille sit­ten tar­jo­taan tyhjää työkkärin tahol­ta peri­aat­teel­la, että ota kare­nes­si ja alen­net­tu toimeen­tu­lo­tu­ki — tai ryhdy asumaan kadulla.

     Vastaa

160. Zack:

     Mut­ta uskallan väit­tää, että etenkin moni mies vähen­täisi työn­tekoa palkan kustannuksella

     Tässähän oli kyse net­tomak­sajista eli suht hyvä­tu­lo­sista tyypeistä. Jos ne haluis tehä vähem­män töitä pienem­mäl­lä pal­ka­lla niil olis siihen mahol­lisu­us nytkin. Kan­nus­timet ei niiden tulota­sol­la muu­tu oleel­lis­es­ti perustulossa.

     Vastaa

161. Zack: Luu­lenko, että juuri 5k/kk tien­aa­vat rupeiaisi elämään perus­tu­lol­la? entä juuri 4k/kk?En osaa sanoa, ketkä juuri alka­isi­vat elämään perus­tu­lon varas­sa. Mut­ta uskallan väit­tää, että etenkin moni mies vähen­täisi työn­tekoa palkan kus­tan­nuk­sel­la. Ja juuri tätä perus­tu­lo­laskelmis­sa ei kai ote­ta huomioon.

     Jos on paljon miehiä, jot­ka halu­aisi­vat vähen­tää työn­tekoa palkan kus­tan­nuk­sel­la, mik­si he eivät ole jo vähen­täneet työntekoaan?

     En ymmär­rä, mik­si “moni mies” juuri perus­tu­lon vaiku­tuk­ses­ta päät­täisi vähen­tää työn­tekoa, kun vähen­tämisen vaiku­tus tuloi­hin olisi sama tai pahempi kuin nykyjärjestelmässä.

     Nyky­is­in­hän työtä ei sys­teemin tuloloukku­jen vuok­si aina kan­na­ta ottaa vas­taan. Perus­tu­losys­tee­mi pois­taisi tuloloukut (työtä tekemäl­lä saisi aina enem­män rahaa kuin jät­tämäl­lä työt tekemät­tä). Kään­täen tämä merk­it­see, että lep­pois­tamis­es­ta seu­raa yksiselit­teis­es­ti vähem­män rahaa — toisin kuin nyky­isin tietyis­sä tapauksissa.

     Teille, jot­ka olette huolis­sanne verovaro­jen väärinkäytöstä, suosit­taisin kri­it­tisen kat­seen kään­tämistä perus­tu­losta ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan. Tiedän porukkaa (nuor­ta ja/tai per­heetön­tä, pääosin miespuolista), joka han­kki­u­tuu työt­tömäk­si ansiosi­don­naisen ehto­jen täy­tyt­tyä ja perus­päivära­halle pudot­tuaan hom­maa­vat työ­paikan jok­sikin aikaa päästäk­seen taas lomaile­maan ansiosi­don­naisel­la. Täl­laista voi käsit­tääk­seni jatkaa vaik­ka läpi elämän, kun­han vain töitä löy­tyy tarpeen mukaan.

     En tiedä, onko mis­sään eri­lai­sista perus­tu­lo­ma­lleista otet­tu kan­taa ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan. Olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että perus­tu­lo itsessään ei yksinker­taisuuten­sa vuok­si mah­dol­lista vas­taavaa keinot­telua: kun kaik­ki sen saa­vat ja sum­ma on aina sama, kukaan ei voi yrit­tää hui­ja­ta itselleen ylimääräistä tai aihee­ton­ta perus­tu­loa (osalta se sit­ten vain verote­taan muiden tulo­jen mukana pois).

     Vastaa

162. Ein­sten:
     Saara, kun väitin kaiken ole­van hyvin, viit­tasin hyv­in­voin­ti­in nimeno­maan sys­teemin tasol­la, en suo­ranais­es­ti jokaisen kansalaisen olotilaan.

     Miten se menikään: kun toinen jal­ka on pakas­times­sa ja toinen kuumal­la hel­lal­la, on keskimäärin hyvä olla. 

     Eikö nykysys­teemimme nimeno­maan huomioi sen, että kaikil­la ei mene yhtä hyvin?

     Teo­ri­as­sa kyl­lä, käytän­nössä ei.

     Se, että perus­tur­van saa vain hake­muk­ses­ta, ja vain tietyt, vai­htel­evas­sa määrin reilut ehdot täyt­tävä henkilö, aset­taa ihmiset keskenään eri­ar­voiseen ase­maan sen mukaan, kuin­ka kyvykkäitä he ovat suorit­ta­maan hakupros­esse­ja ja kuin­ka hyvin he sat­tuvat täyt­tämään noi­ta vaa­dit­tavia edellytyksiä.

     Kelan virkail­i­jat eivät sys­teemin kiemu­raisu­ud­es­ta johtuen aina itsekään tiedä, mil­lä perus­teel­la tuki olisi myön­net­tävä tai evät­tävä, joten lie­nee selvää ettei kaikil­la hak­i­joil­la voi olla edel­ly­tyk­siä valvoa oman oikeustur­vansa toteu­tu­mista. Puhu­mat­takaan oikaisun saamis­es­ta (edes sil­loin, kun se olisi oikeutettua).

     Jotkut huono-osaisu­u­den muodot ovat nykysys­tee­mis­sä hyväksyt­tävämpiä kuin toiset. Sys­teemiä voidaan toki pyrk­iä muut­ta­maan sel­l­aisek­si, että se sietäisi nyky­istä parem­min eri­laisu­ut­ta, mut­ta käytän­nössä se on niin raskasve­toinen ja mon­imutkainen, että pienetkin muu­tok­set vievät vuosia. Ei ole real­is­tista ajatel­la, että täl­lä sys­teemil­lä pystyt­täisi­in edes aut­tavasti pysymään mukana muut­tuvan ajan muut­tuvis­sa vaa­timuk­sis­sa ja ihmis­ten alati eri­lais­tu­vis­sa tarpeissa.

     Jos minä olisin tun­tee­ton oman edun tavoit­teli­ja, eikö intres­seis­säni olisi mur­taa hyv­in­voin­ti­val­tion idea kokon­aisu­udessaan ja puuha­ta tilalle oikein kun­non riis­to­jär­jestelmä? Mitään täl­lais­ta­han en esittänyt.

     En ajatel­lut sin­un ole­van oman edun tavoit­teli­ja. Sen sijaan min­ulle tuli mieliku­va, että ajat­telet kaikkien ihmis­ten ole­van niin työn kuin tukienkin hak­i­joina samal­la viival­la. Tosi­asi­as­sa hakupros­essin läpiviem­i­nen on osalle ihmi­sistä äärim­mäisen help­poa ja toisille äärim­mäisen vaikeaa (lop­ut aset­tuvat tuolle välille). Samoin työl­listymi­nen itselle sopi­vaan työhön. Toisille löy­tyy nyky-yhteiskun­nas­sa oma­l­ta tun­tu­vaa hom­maa kohtu­ullisel­la vaivan­näöl­lä; toisille ei. Usein ihmis­es­tä itses­tään riip­pumat­tomista syistä. Mik­si jälkim­mäiset ansait­si­si­vat enem­män keppiä? 

     Ja kuten kir­joitin myöhem­min, ensim­mäi­nen vies­ti­ni oli semi­sti kieli poskel­la kir­joitet­tua, jon­ka tarkoituk­se­na oli toimia tätä muu­tos­ta muu­tok­sen vuok­si ril­lutt­telua ja heikko­ja perustelu­ja vastaan. 

     Perus­tu­loa aje­taan sys­teemin paran­tamisen vuok­si ja varsin painavin perustein. Tästä heitostasi tulee kuva, että et olisi lainkaan tutus­tunut ehdotelmiin.

     Eikö lähköko­htais­es­ti voi­da pitää nykysys­teemiä parem­pana kuin perus­tu­lo­ma­llia? Siis sitä, että ideaal­i­maalil­mas­sa tukea saisi­vat ainaostaan ne, jot­ka sitä tarvit­se­vat, eikä rahaa tarvit­sisi jakaa jokaiselle?

     Ei, jos min­ul­ta kysytään. Tarve­hark­in­taa kun ei koskaan voi suorit­taa arvoneu­traal­isti. Aina täy­tyy olla joku (ihmi­nen, omine psykopa­tolo­gioi­neen, katkeruuksi­neen ja puolueel­lisuuksi­neen), joka päät­tää kuka sitä tukea tarvit­see ja mil­lä perus­teel­la, ja kenen tarve puolestaan ei ole vali­di. Tämä on erit­täin vahin­golli­nen lähtöko­h­ta, jos­ta tulee pyrk­iä eroon kaikin keinoin.

     Siitä en osaa sanoa mitään, mis­sä määrin perus­tu­lo ehkäisee syr­jäy­tymistä tehokkaam­min kuin nykysys­teemimme. Itse luulen, että perus­tu­los­sa on mah­dol­lista syr­jäy­tyä siinä mis­sä nytkin.

     Syr­jäy­tymi­nen­hän on juuri sitä, että yhteiskun­ta sanoo jollekulle meistä: olet väärän­lainen, et kel­paa, ja sik­si me jätämme sin­ut osat­tomak­si. Perus­tu­los­sa näin ei toimit­taisi, vaan kaik­ki oli­si­vat omi­naisuuk­sis­taan ja poikkeavuuk­sis­taan riip­pumat­ta oikeutet­tu­ja samaan sum­maan, ilman että kans­saih­misiä päästetään väli­in hark­it­se­maan ja pun­taroimaan asiaa.

     Toki edelleen olisi mah­dol­lista syr­jäy­tyä, mut­ta sys­tee­mi ei proak­ti­ivis­es­ti edis­täisi tiet­ty­jen, normei­hin sopi­mat­tomien yksilöi­den syr­jäy­tymistä, vaan heil­lä olisi mah­dol­lisu­us yrit­tää etsiä oma tien­sä ja tapansa olla yhteiskun­nan jäsenenä.

     Vastaa

163. Rogue: Luok­i­tuk­sen tarko­tus oli vaan kuva­ta sitä, että ihmisiä on eri­laisia ja sos­sun vakioasi­akkaista luul­tavasti suurin osa ei oo eri­tyisen motivoitunei­ta inno­vaat­tor­e­i­ta. Miks ne ei sel­l­a­sia oo, voi johtua luke­mat­tomista tek­i­jöistä, mut siihen en ottanu tossa kan­taa. Mut sen voin sanoa etten usko pelkäl­lä kan­nus­timien rukkauk­sel­la ole­van mah­dol­lista saa­da tehtyä kaik­ista ihmi­sistä näitä innokkai­ta innovaattoreita.

     Tästä vielä.

     Sehän nyt on selvä, että kaik­ki eivät ole eivätkä mil­lään jär­jeste­lyl­lä tule ole­maankaan huip­puin­no­vaat­tor­e­i­ta, eikä tarvit­sekaan. Itsel­läni oli enem­män point­ti­na, että ne, jot­ka voisi­vat olla, mut­ta eivät nyky­isin pysty toteut­ta­maan itseään, pysty­i­sivät tähän paljon parem­min perus­tu­losys­tee­mis­sä (ja kyl­lä, väitän että kaik­ki tämän profi­ilin ihmiset eivät tosi­aankaan pär­jää nykysys­tee­mis­sä vaan osa joutuu sys­teemin jyräämäk­si — vain ne pär­jäävät, joiden into­hi­mon kohde on riit­tävän hel­posti usei­den muidenkin ymmär­ret­tävis­sä, ja hyvät sosi­aaliset taidot aut­ta­vat myös).

     Mut­ta siis kysy­isin, uskotko tosi­aan, että osaan ihmi­sistä (huono-osaiset) kep­pi toimii porkkanaa parem­min, kun taas toisi­in (hyväo­saiset) porkkana toimii kep­piä parem­min? Tämähän on oikeis­to­laises­sa poli­ti­ikas­sa jonkin­laise­na kan­ta­vana piilovi­estinä, mut­ta en ollut ajatel­lut että jotkut oli­si­vat ihan avoimestikin tätä mieltä.

     Vastaa

164. Saara:

     Lyhyesti vielä, kos­ka mul­la ei ole enää ollut mon­een viesti­in muutenkaan mitään järkevää kirjoitettavaa.

     Maalailet kuvaa, jon­ka mukaan tukien saami­nen nykysy­tee­mis­sä olisi jotenkin täysin mieli­v­al­taista hom­maa. Sitä se ei kuitenkaan ole. Ratkaisu­jen tulee perus­tua lais­sa säädet­ty­i­hin ehtoi­hin ja ase­tuk­si­in. Tai ainakin pitäisi. Kuten tiedämme, pykälien tulk­in­ta ei aina ole niin helppoa. 

     Väärinko­htelemis­es­ta voi aina valit­taa ja jos tun­tuu, että kaavakkei­den täyt­te­ly on haas­tavaa, voi hakea julk­ista oikeusa­pua. Ymmär­rän, että edelli­nen on tietysti perus­tu­lo­ma­llia vas­taan, kos­ka hom­maan kuluu turhaa rahaa ja aikaa. 

     “Perus­tu­loa aje­taan sys­teemin paran­tamisen vuok­si ja varsin painavin perustein. Tästä heitostasi tulee kuva, että et olisi lainkaan tutus­tunut ehdotelmiin.”

     Aika pitkälle pötkin ennen kiin­ni­jäämistäni. Mä en todel­lakaan tiedä siitä mitään, mut­ta ilmeis­es­ti malle­ja tun­tuu ole­van aika lail­la eri­laisia ja käsi­tyk­set niiden toimivu­ud­es­ta jaka­vat mielip­iteitä. Rohke­nen epäil­lä, että en ole tietämät­tömyy­dessäni yksin. 

     On vähän has­sua, että jos hom­ma on niin toimi­va, mik­si se ei ole jo käytössä? Maail­mal­la ei tai­da olla yhtään maa­ta, joss­sa perus­tu­lo­ma­lli on sel­l­aise­naan käytössä? 

     Nyt lopetan kuitenkin heikko­ta­soisen kri­ti­ikki­ni ja späm­määmiseni tähän.

     Vastaa

165. Jos joku ryh­mä vähen­tää työn­tekoa perus­tu­lo­ma­llis­sa, niin naiset. Jos annetaan vali­ta vapaan ja parem­man palkan välil­lä, miehet val­it­se­vat palkan ja naiset vapaan.

     Jokat­a­pauk­ses­sa jo tänä päivänä voi hel­posti lep­pois­taa, etenkin jos on hyvä­lik­saises­sa työssä. Jos hyp­pää ansiosi­don­naiselle, niin voi köl­liä 500 päivää kaavail­tua perus­tu­loa paljon parem­mal­la tuella.

     Saara:
     Mut­ta siis kysy­isin, uskotko tosi­aan, että osaan ihmi­sistä (huono-osaiset) kep­pi toimii porkkanaa parem­min, kun taas toisi­in (hyväo­saiset) porkkana toimii kep­piä paremmin? 

     Ei, vaan huono-osaisille on vaikea tar­jo­ta niin mehevää porkkanaa (esim. palkkaa), että se voit­taisi kepin (esim. tukien leikkaamisen) ja hyväo­saisille taas toisinpäin.

     Huo­maa, että esimerkik­si kaupoista näpis­telyssä hom­ma on tois­in­päin: huono-osaisille ei nykyisel­lään ole tar­jol­la oikeas­t­aan minkään­laista kep­piä, kun taas hyväo­saiseen sama kep­pi puree ja lujaa.

     Vastaa

166. Ein­sten:

     Maalailet kuvaa, jon­ka mukaan tukien saami­nen nykysy­tee­mis­sä olisi jotenkin täysin mieli­v­al­taista hom­maa. Sitä se ei kuitenkaan ole. Ratkaisu­jen tulee perus­tua lais­sa säädet­ty­i­hin ehtoi­hin ja ase­tuk­si­in. Tai ainakin pitäisi. Kuten tiedämme, pykälien tulk­in­ta ei aina ole niin helppoa.

     Ongel­ma ei ole ain­oas­taan tulk­in­tavaikeuk­sis­sa, vaan myös siinä, että lakikin on ihmis­ten laa­ti­ma. Mikään ihmis­ten laa­ti­ma tarve­harkin­nan ohjeis­to (laki tai ei) ei voi onnis­tua ole­maan yhtä neu­traali, ymmär­ret­tävä, jous­ta­va ja yksinker­tainen kuin sys­tee­mi, jos­sa hark­in­taa ei tapah­du lainkaan, vaan perus­tu­lon määrä riip­puu yksiselit­teis­es­ti ja yksi­no­maan tuloista.

     On vähän has­sua, että jos hom­ma on niin toimi­va, mik­si se ei ole jo käytössä? Maail­mal­la ei tai­da olla yhtään maa­ta, joss­sa perus­tu­lo­ma­lli on sel­l­aise­naan käytössä? 

     Vas­t­a­sit tuos­sa vähän niin kuin itse itsellesi:

     Rohke­nen epäil­lä, että en ole tietämät­tömyy­dessäni yksin. 

     Yllät­tävän paljon on ihmisiä, joil­la on perus­tu­losta hyvin voimakas kiel­teinen mielipi­de, vaik­ka eivät ole lainkaan pere­htyneet asiaan.

     Vastaa

167. Jos joku ryh­mä vähen­tää työn­tekoa perus­tu­lo­ma­llis­sa, niin naiset. Jos annetaan vali­ta vapaan ja parem­man palkan välil­lä, miehet val­it­se­vat palkan ja naiset vapaan.

     Onko­han tästä oikeasti jotain todel­lista näyttöä?

     Ylläol­e­va tun­tuu kyl­lä pitävän sikäli paikkansa, että ainakin per­heenäid­it mielel­lään vai­h­taisi­vat osan palka­s­taan vapaak­si. Tämä kuitenkin onnis­tuu lähin­nä mata­la­palk­ka-aloil­la (vaikka­pa kau­pan kas­sana), jol­loin taloudelli­nen tilanne voi olla esteenä.

     Ain­oa laa­jem­pi aka­teem­i­nen ala, jol­la työn vai­h­to vapaa-ajak­si on help­poa, on lääketiede. Alal­la kulke­van per­imätiedon mukaan nuoret nais­lääkärit tekevät usein hyvinkin lyhyt­tä viikkoa, mut­ta mitään siedet­tävät kri­teer­it täyt­tävää tutkimus­ta aiheesta ei ole näkynyt. Ver­tailuhan pitäisi tehdä eri sukupuolten välil­lä, jos siihen halu­taan selvyyttä.

     Tyyp­il­liset hyvä­palkkaiset asiantun­ti­jate­htävät ovat luon­teeltaan sel­l­aisia, että työ­nan­ta­ja halu­aa työn­tek­i­jältä mah­dol­lisim­man suuren työ­panok­sen. Viiden ton­nin pal­ka­lla ole­va asiantun­ti­jainsinööri voisi hyvinkin varsinkin asun­to­lainas­ta selvit­tyään olla iloinen tehdessään puol­ta päivää puolel­la pal­ka­lla, mut­ta työ­nan­ta­ja harvem­min on tuos­ta iloinen. Työ­nan­ta­ja ottaisi mielu­um­min puoli­tois­tak­er­taisen työmäärän puoli­tois­tak­er­taisel­la palkalla.

     En usko — mut­ta tämä perus­tuu vain mutu­tun­tu­maan — että tässä olisi lop­ul­ta kovin iso­ja ero­ja sukupuolten välil­lä. Isom­pi ero voi olla sukupolvien välil­lä. Kun nykyteinien ja nuorten aikuis­ten sukupolvea tarkastel­laan, sil­lä on joidenkin tren­di­en mukaan aika eri­lainen käsi­tys työstä kuin van­hem­mil­la sukupolvilla.

     Joskus tätä sukupolvea san­o­taan sukupolvi Y:ksi, mut­ta sil­läkin käsit­teel­lä on kovin mon­ta merk­i­tys­tä (se voi olla syn­tymävuodeltaan 1976–1992 tai vaik­ka 1986–2004). Olen­naista kuitenkin on se, että työ ei enää ole samal­la taval­la elämän kiin­neko­h­ta. Motivoi­va työ kiin­nos­taa, mut­ta autoritääri­nen ja pelkän rahan takia tehtävä ei.

     Sukupolvi­tutk­i­joil­la on joskus aika korkealen­toisia ajatuk­sia, ja voi olla, että asun­to­laina rauhoit­taa tuonkin porukan. Mut­ta voi myös olla, että meil­lä on tulos­sa joukko korkeasti koulutet­tu­ja asiantun­ti­joi­ta, joiden johta­va aate on se, että pitää olla kivaa.

     En mis­sään nimessä halua moral­isoi­da tuo­ta asen­net­ta, kos­ka se on ihan yhtä oikea kuin per­in­teinen työkeskeisyys. Sil­lä on kuitenkin talouden ja työn­teon kannal­ta merk­i­tys­tä, jos meil­lä on iso joukko kyvykkäitä downshiftaajia. 

     Tuot­tavu­u­den ja tehokku­u­den kannal­ta on niin, että tuot­tavimpi­en yksilöi­den pitäisi olla myös ahk­er­impia. Kyvytön­tä ja laiskaa voi kut­sua sosi­aalipum­mik­si, mut­ta yhteiskun­nan kannal­ta ero kyvyt­tömään ja ahk­er­aan on pieni. Sen sijaan down­shif­tan­nut kyvykäs on iso vahinko ver­rat­tuna yhteiskun­nan pyörit­tämiseen täysi­pain­ois­es­ti osallistuvaan.

     (Ter­mi­nolo­giaero yllä on tahalli­nen. Se on se sama jut­tu kuin siinä, että varakas ei voi olla hul­lu tai hul­lu­jen­huoneel­la, varakas vain ajat­telee mas­sas­ta poikkeavasti ja on viet­tämässä ansait­tua hengähdys­taukoa yhteiskun­nan oravanpyörästä…)

     Vastaa

168. Saara:

     Itsel­läni oli enem­män point­ti­na, että ne, jot­ka voisi­vat olla, mut­ta eivät nyky­isin pysty toteut­ta­maan itseään, pysty­i­sivät tähän paljon parem­min perustulosysteemissä 

     Ja tos­ta oon samaa mieltä, et on paljon sel­l­as­ta jengiä, joiden kannal­ta perus­tu­lo toimis parem­min ku val­lit­se­va sys­tee­mi. Väitän kuitenkin et yhteiskun­nan alak­er­roksis­sa on ole­mas­sa myös kohtu­ullisen paljon sel­l­a­sia tyyppe­jä, jot­ka riit­tävän isol­la perus­tu­lol­la painais vähem­män duu­nia yhteisen kakun leipomiseks ku mitä ne nyt painaa(tosin en usko et pitkään aikaan niin iso perus­tu­lo olis poli­it­tis­es­ti real­isti­nen. Pienen perus­tu­lon ongel­maks jäis taas se, että val­taosa byrokra­ti­as­ta ja harkin­nan­vara­sista tuista joudut­tais edelleen säi­lyt­tämään, jol­loin menetet­täis iso osa perus­tu­lon poten­ti­aalis­es­ta hyödys­tä). Ja sit on viel tosi iso poruk­ka, jot­ka on ihan yhtä tuot­ta­mat­to­mia sys­teemistä riip­pumat­ta, kos­ka niiden tuot­ta­mat­to­muu­den syyt on muual­la ku rahal­li­sis­sa kan­nus­timis­sa. Näil­lä perusteil­la suh­taudun pikkasen vähem­män opti­mistis­es­ti perus­tu­lon autu­u­teen ku jotkut muut, vaik­ka uskonkin sen ole­van sel­kee paran­nus nykyiseen.

     Mut­ta siis kysy­isin, uskotko tosi­aan, että osaan ihmi­sistä (huono-osaiset) kep­pi toimii porkkanaa parem­min, kun taas toisi­in (hyväo­saiset) porkkana toimii kep­piä paremmin?

     Jako kep­pi­in ja porkkaanaan on oikeestaan vähän keinoteko­nen, kos­ka riip­puu mon­esti vaan näkökul­mas­ta, kumpana jonkin toimen­piteen haluu nähä. Mut en tarkot­tanu, et huono-osaisu­ud­es­ta tai hyväo­saisu­ud­es­ta vois päätel­lä, mil­la­nen kan­nustin toimii parhait­en. Päin­vas­toin point­ti oli, et esim. niis­sä huono-osasis­sa on sekä niitä, joiden aktu­aal­ista tuot­tavu­ut­ta perus­tu­lo lisäis, että niitä joiden tuot­tavu­ut­ta se vähen­täis. Eikä ne vasem­mis­to­laisetkaan muuten per­in­teis­es­ti oo hirveesti kepin käyt­töä karsas­tanu, mon­es­sakaan asiassa 😉

     Sylt­ty:

     Ei, vaan huono-osaisille on vaikea tar­jo­ta niin mehevää porkkanaa (esim. palkkaa), että se voit­taisi kepin

     Ja tää siis hyvä pointti.

     Vastaa

169. Saara:

     Ei, jos min­ul­ta kysytään. Tarve­hark­in­taa kun ei koskaan voi suorit­taa arvoneu­traal­isti. Aina täy­tyy olla joku (ihmi­nen, omine psykopa­tolo­gioi­neen, katkeruuksi­neen ja puolueel­lisuuksi­neen), joka päät­tää kuka sitä tukea tarvit­see ja mil­lä perus­teel­la, ja kenen tarve puolestaan ei ole vali­di. Tämä on erit­täin vahin­golli­nen lähtöko­h­ta, jos­ta tulee pyrk­iä eroon kaikin keinoin

     Huomioi nyt kuitenkin, ettei perus­tu­lokaan oo “arvoneu­traali”, vaan se suosii edelleen vapaa-ajan kulut­tamista suh­teessa muuhun kulu­tuk­seen. Samoin tekee toki nykyi­nen systeemikin. 

     En muuten usko et olisit oikeesti niin jäätävä oikeis­tolib­er­taari, et pitäisit kaikkea harkin­nan­varaisu­ut­ta vahin­gol­lise­na. Todel­lisu­udessa joku real­isti­nen perus­tu­lo, vaik 300–600 €/kk, ei riit­täis kat­ta­maan kaikkien yksilöi­den täl­lä het­kel­lä vält­tämät­tömiks kat­sot­tu­ja tarpei­ta lähi­mainkaan. Edelleen perus­tu­lon rin­nal­la pyöris kas­apäin kaiken­laista vam­mais­tukea, kuntou­tus­ta, per­heel­lis­ten tukea yms. Tai jos ei pyöris, ni sil­loin jen­gin arvot olis yhtäkkiä muut­tunu totaalis­es­ti tänhetkisestä.

     Syr­jäy­tymi­nen­hän on juuri sitä, että yhteiskun­ta sanoo jollekulle meistä: olet väärän­lainen, et kel­paa, ja sik­si me jätämme sin­ut osattomaksi

     No kyl se on aika paljon kaik­kee muutakin.

     Vastaa

170. huono-osaisille on vaikea tar­jo­ta niin mehevää porkkanaa (esim. palkkaa), että se voit­taisi kepin (esim. tukien leikkaamisen) ja hyväo­saisille taas toisinpäin.

     Huo­maa, että esimerkik­si kaupoista näpis­telyssä hom­ma on tois­in­päin: huono-osaisille ei nykyisel­lään ole tar­jol­la oikeas­t­aan minkään­laista kep­piä, kun taas hyväo­saiseen sama kep­pi puree ja lujaa. 

     Tas­sa nyt ei ollut paa­ta eika han­taa. Vai­tatko ihan todel­la, etta 700e/kk kateen tukia saa­va jat­taa otta­mat­ta 2000e/kk kateen palkkaa mielu­um­min, kuin “aktivoituu” tukien leikkaamisen voimas­ta, kun tukia saakin enaa 550e/kk?

     Minus­ta suurin harha tyot­to­myys- ja sosi­aal­i­tukia pun­nit­taes­sa on se, että kaik­ki tyot­tomat toimi­vat puliukko­jen logi­ikalla. Iso osa tyot­tomista nykyaan on aka­teemis­es­ti tai muuten koulutet­tu­ja, ja oli­si­vat kiin­nos­tunei­ta men­e­maan toi­hin, jos toi­ta vain olisi. Nyky­maail­man tyopaikoista kol­ma­sosa ellei puo­let on kuitenkin muut­tunut eri­laisik­si tyol­lis­tamis­tukipaikoik­si, jois­sa tehdaan oikeaa, tyonan­ta­jaa hyo­dyt­tavaa ja voit­toa tuot­tavaa ammat­ti­ty­ota val­tion tukipennosilla. 

     Olen ollut seka julkissek­to­ril­la, isol­la porssiy­h­ti­ol­la etta pienes­sa yksi­ty­isyri­tyk­ses­sa tois­sa, ja kaikissa pyori aina joku tyoharjoittelija/tukityollistetty, teke­mas­sa taysin itse­naisia ammat­ti­toi­ta, mut­ta mur­to-osal­la muiden palka­s­ta. Pien­im­mas­sa fir­mas­sa meno oli raikein­ta, ja har­joit­teli­jas­ta revit­ti­in kaik­ki irti, mm. vaa­dit­ti­in teke­maan ilmaisek­si yli­toi­ta, vaik­ka kaiken muunkin tyon tyt­to teki kay­tan­nos­sa palkatta. 

     Napis­tuskom­ment­ti ei aukea sen enem­paa. Jos napis­tuk­ses­ta ei nykyaan saa edes sakko­ja, enin­taan julk­ista hapeaa, miten tama kep­pi on hyvat­u­loiselle pahempi kuin huono-osaiselle?

     Vastaa

171. ‘Napis­tuskom­ment­ti ei aukea sen enem­paa.’ (Amaem)
     Ennen päiväsakko­ja lusit­ti­in jos ei ollut rahaa tai halua mak­saa, nyt­tem­min ei.

     Vastaa

172. Amaem:

     Tas­sa nyt ei ollut paa­ta eika han­taa. Vai­tatko ihan todel­la, etta 700e/kk kateen tukia saa­va jat­taa otta­mat­ta 2000e/kk kateen palkkaa mielu­um­min, kuin “aktivoituu” tukien leikkaamisen voimas­ta, kun tukia saakin enaa 550e/kk?

     Ongel­ma on siinä, et on paljon porukkaa, joille tuil­la elämisen vai­h­toe­hto on aika kaukana tos­ta 2k€/kk käteen. Jos se vai­h­toe­hto on esim. 1300 €/kk käteen ja sen eteen pitäis uuras­taa 8 tun­tii päivässä, niin val­in­ta voi joil­lain men­nä vaikeeks. Etenkin kun tukien päälle monil­la on mahol­lisu­us tien­ata pimeesti jotain pienel­lä vaivalla. 

     Luulen et monil­la tosi pieni­palkkas­ta työtä tekevil­lä rahaa suurem­pi moti­vaat­tori työn­tekoon on työt­tömyy­den tuot­ta­ma sosi­aa­li­nen stig­ma. Jos sitä stig­maa onnis­tut­tais oleel­lis­es­ti pienen­tämään, niin veikkaan et paljon isom­pi osa pien­i­t­u­lo­sista eläis tuil­la. Mut onneks(tai joidenkin epäon­neks) se stig­ma tuskin tulee pienen­emään oleel­lis­es­ti lähi­t­ule­vaisu­udessa. Vaikee nähä et esim. naiset yhtäkkiä ei enää välit­täis pätkääkään miehen statuksesta. 

     Jos napis­tuk­ses­ta ei nykyaan saa edes sakko­ja, enin­taan julk­ista hapeaa, miten tama kep­pi on hyvat­u­loiselle pahempi kuin huono-osaiselle?

     Vas­taus sisäl­tyy mel­keen jo tohon sun kysymyk­seen. Kun ei oo sakkoa, ain­oo ran­gais­tus on sosi­aa­li­nen häpeä, joka luon­nol­lis­es­ti sat­tuu enem­män siihen, jol­la jotain hävit­tävää on. Puliukon sta­tus­ta ei juurikaan huonon­na se, et se tekee sitä mitä siltä odotetaan.

     Vastaa

173. Viherinssi:

     Ain­oa laa­jem­pi aka­teem­i­nen ala, jol­la työn vai­h­to vapaa-ajak­si on help­poa, on lääketiede. Alal­la kulke­van per­imätiedon mukaan nuoret nais­lääkärit tekevät usein hyvinkin lyhyt­tä viikkoa, mut­ta mitään siedet­tävät kri­teer­it täyt­tävää tutkimus­ta aiheesta ei ole näkynyt. 

     Kaupunki­tari­noiden mukan nuoret nais­lääkärit tekevät niinkin lyhyt­tä viikkoa kuin 35 tun­tia, kun alal­la on totut­tu paina­maan keskimäärin 60 tun­tia työtä viikos­sa. Tästä voisi päätel­lä, että lääketi­eteessä vapaa-ajan vai­h­to rahaan on help­poa, mut­ta työn vai­h­to vapaa-ajak­si ei oikein onnis­tu sielläkään.

     Vastaa

174. Saara, emmä malt­tanut olla kom­m­men­toimat­ta vielä tähän:

     “Ongel­ma ei ole ain­oas­taan tulk­in­tavaikeuk­sis­sa, vaan myös siinä, että lakikin on ihmis­ten laatima.”

     Demokra­ti­as­sa enem­mistön mielip­i­teel­lä on taipumus­ta hei­jas­tua lain­säädän­töön, ei kai tän pitäis olla mikään ongelma? 

     “Yllät­tävän paljon on ihmisiä, joil­la on perus­tu­losta hyvin voimakas kiel­teinen mielipi­de, vaik­ka eivät ole lainkaan pere­htyneet asiaan.”

     Mä veikkaan, että tää toimii myös toiseen suuntaan.

     Vastaa

175. “Pienet onnet­to­muudet, esimerkik­si lyhyet työt­tömyys­jak­sot jou­tu­isi mak­samaan takaisin niin kuin pienen kolar­in joutuu tosi­asi­as­sa mak­samaan itse bonuk­sen menetyksenä.”

     Pienet kolar­it ovat iso kuluerä. Siinä vaku­u­tusy­htiön tarkas­ta­ja päät­tää kolar­in syyt­tömän osa­puolen kanssa siitä mitä tehdään ja syylli­nen mak­saa. Sanois­in, että tämä on rahas­tusautomaat­ti. Eikä mikään pieni.

     Vastaa

176. Ein­sten:

     Demokra­ti­as­sa enem­mistön mielip­i­teel­lä on taipumus­ta hei­jas­tua lain­säädän­töön, ei kai tän pitäis olla mikään ongelma? 

     Enem­mistön mielipi­de sel­l­aise­naan on yksi asia. Toinen on sit­ten se, kuin­ka kuvaavasti me epätäy­del­liset ihmiset olemme onnis­tuneet tuon mielip­i­teen vuosien saatossa kir­jaa­maan laki­in (ja kuin­ka hyvin onnis­tumme muut­ta­maan lakia kun mielipi­de muuttuu).

     Jos ihmisiltä kysyt­täisi­in suo­ras­sa kansanäänestyk­sessä, kan­nat­ta­vatko he sitä tai tätä tuk­i­jär­jestelmämme sudenkuop­paa ja epäjo­hdon­mukaisu­ut­ta, tuskin niille paljon kan­na­tus­ta löy­ty­isi. Siel­lä sys­tee­mis­sä ne kuitenkin ovat. Tätä asetel­maa Osmokin ymmärtääk­seni aloituk­ses­saan haki: jos sys­tee­mi muo­dostet­taisi­in puh­taal­ta pöy­dältä, ihmiset tuskin val­it­si­si­vat tehdä siitä juuri täl­laista kuin se on nyt.

     “Yllät­tävän paljon on ihmisiä, joil­la on perus­tu­losta hyvin voimakas kiel­teinen mielipi­de, vaik­ka eivät ole lainkaan pere­htyneet asiaan.”

     Mä veikkaan, että tää toimii myös toiseen suuntaan.

     Tässä on sit­ten se toinen ihmis­ten mielip­iteisi­in liit­tyvä ongel­ma: usein ne on muo­dostet­tu jotenkin muuten kuin loogis­es­ti, harkiten ja oman puolueel­lisu­u­den tiedostaen. (En silti ole aja­mas­sa demokra­ti­aa alas; joskus sen hitaus ja kan­tan­pään kaut­ta kehit­tymi­nen vain turhauttaa.)

     Vastaa

177. Otsikos­sa san­o­taan : “Hyv­in­voin­ti­val­tio puh­taal­ta pöydältä”

     No tässä tämän het­ken hyv­in­voin­ti­val­tion erään henkilön kotiympäristöä.

     Ihan suo­raan voitte tirk­istel­lä pica­s­awe­bi­i­in lähet­tämiäni val­oku­via — hyväl­lä oma­l­latun­nol­la tietenkin :

     https://picasaweb.google.com/101397082265520070130

     Eli tuol­ta se näyt­tää pitkäaikaistyöt­tömän yksinelävän kotiymäristö — jos­sakin tapauksessa.

     Vastaa

178. 1)MINÄ tek­isin yri­tysvero­tusu­ud­is­tuk­sen, jos­sa vero­pros­ent­ti määräy­ty­isi markki­nao­su­u­den mukaan. Aloit­tavil­la hyvin pieni ja monop­o­lifir­moil­la iso, iso­jen veronko­ro­tuk­sil­la mak­set­taisi­in pien­ten veronalen­nuk­set. Mitä parem­min toimi­vat markki­nat, sitä pienem­piä vero­ja tarvi­taan markki­noiden aiheut­tamien ongelmien kor­jaamiseen. Ei perus­tu­lokaan toi­mi, jos työ­nan­ta­ja (pääo­masi­joit­ta­jan pakot­ta­mana) pystyy pakot­ta­maan työn­tek­i­jän tekemään töitä toimeen­tu­lotuen­saa­jan tasoisel­la elintasolla. 

     2)KIELTÄISIN toim­i­tusjo­hta­jil­ta poli­ti­ikan. He toimi­vat täl­lä het­kel­lä organ­isaa­tiomme yhteiskun­nan sekä oper­ati­ivisel­la (yri­tysjo­hto) että strate­gisel­la (yhteiskun­ta­jo­hto) tasol­la. Eduskun­nas­sa on puolue joka toimii siel­lä oper­ati­ivisil­la näke­myk­sil­lä ja syyt­telee viisaampiaan kateud­es­ta, kos­ton­halus­ta ja kau­nas­ta. Toim­i­tusjo­hta­jat ovat hieno­ja ja hyödyl­lisiä ihmisiä, mut­ta Kokoomuk­ses­sa on epäpäte­viä säheltäjiä jot­ka eivät ymmär­rä että mikroaal­tou­unin ohjekir­jal­la ei voi tehdä pesukoneen käyttämistä.

     Vastaa

179. Mik­si miehet eivät ole jo vähen­teäneet työn­tekoa, vaan tek­i­sivät näin vas­ta perus­tu­lon tul­l­lessa voimaan?

     Sik­si, kos­ka tulo­jen vaiku­tus ase­maan sosi­aalises­sa hier­arki­as­sa lask­isi selvästi perus­tu­lo­ma­llis­sa. Jo nyt on kyseenalaista, paljonko töi­den tai lukemisen takia kan­nat­taa stres­sa­ta. Perus­tu­lo veisi asi­aa pidemmälle.

     Vastaa

     1. Zack
        Jär­fkevässä perus­tu­lo­ma­llis­sa mar­gin­aaliv­ero ei olisi keski­t­u­loisel­la sen korkeampi kuin nytkään. Nytkin kan­nat­taa lyhen­tää työaikaansa ihan yhtä paljon kuin jos pro­gres­sio järje4stetään perus­tu­lon avul­la. Eroa tulee alle 1000 euron tuloil­la, mut­ta niin päin, että työn­teko kan­nat­taa paremmin.

        Vastaa

180. Väitän, että tämän takia perus­tu­lo on paljon kalli­impi, mitä putk­i­laskel­mat osoittavat.

     Vastaa