Miksi teemme toisin: huonot päättäjät

25.3.2010 · Aihe _ · 22 Kommenttia 

Jan Vapaavuori sanoin Uudenmaanliiton laivaseminaarissa, että kun ympäristöministeriö joutuu kumoamaan osia maakuntakaavoista, nuo kumotut osat ovat yleensä niitä lisäyksiä ja muutoksia, joita luottamusmiehet ovat tehneet virkamiesten laatimiin hyviin pohjaesityksiin. (Mies ei todella mielistele muita poliitikkoja)
Valitettavan usein luottamusmiehet ovat jonkin lyhytnäköiset yksityisen edun takana yleistä etua vastaan. Tämän lisäksi he eivät useinkaan ymmärrä, kuinka suurta haittaa yleiselle edulle he samalla tekevät.

Viimeistään 1990-luvun lama opetti päättäjille rahapolitiikan perusperiaatteet, mutta yhdyskuntasuunnittelun lainalaisuuksista ei tiedetä juuri mitään.

Jokainen on joutunut kuulemaan taksin takapenkillä taksinkuljettajan sadattelua siitä, millaiset älykääpiöt suunnittelevat liikennevalojen ohjelmia. Taksimies osaisi ne paremmin; hänelle olisi aina vihreä valo. On aivan turha selittää hänelle, mikä vaikea, ellei mahdoton ongelma on saada vihreä aalto kulkemaan ruutukaavassa edes kahteen suuntaan (etelään ja länteen, esimerkiksi) puhumattakaan siitä, miten sen saisi kulkemaan neljään suuntaan.

Monen päättäjän näkökulma kaupunkisuunnitteluun vastaa taksinkuljettajan asennetta liikennevaloihin. Siksi tehdään niin tolkuttomia ratkaisuja.

Täällä Oulussa kuulin, että 1970-luvun lopulle Espoossa arkkitehtikilpailun voitti puolalaisten arkkitehtien suunnitelma nauhakaupungista sähköjunaradan varteen. Espoolaiset päättäjät tuskin ymmärsivät, minkä rikoksen he tekivät, kun hylkäsivät tämän suunnitelman ja rakensivat sekavan autokaupungin sopivia maanomistajia hyödyttäen tyystin ilman kokonaisuutta hahmottavaa yleiskaavaa.

Suosikkini on ajatus vetää Kehäradalta pistoraide Klaukkalaan, ikään kuin taajaman voisi liittää raideverkkoon kuin sähköverkkoon. Minkähänlainen aikataulu tuollaiselle pistoraiteelle tulisi, kun valtaosa matkustajia on menossa kohti lentoasemaa ja Tikkurilaa? Sen, miksi nauhakaupunki on parempi kuin sekava himmeli tai puumainen rakenne, tulisi kuulua jokaisen päättäjän peruskauraan.

Miksi teemme toisin: maanomistus ja heikot kunnat

24.3.2010 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 15 Kommenttia 

Monessa eurooppalaisessa kaupungissa, esimerkiksi Kööpenhaminassa, on vallalla periaate, ettei mitään merkittävää saa rakentaa muualle kuin raideverkon ulottuviin. Voisiko näin tehdä myös pääkaupunkiseudulla?

Paljon olisi tilaa raiteiden varsilla nytkin, mutta pian maa loppuisi kesken. Sitten pitää rakentaa lisää raiteita, mikä tietysti maksaa. Pääkaupunkiseudun rakentaminen maksaa joka tapauksessa, 13000 asuntoa vuodessa, a’ 200 000 euroa on 26 miljardia kymmenessä vuodessa. Tämän rinnalla raiteet tulisivat halvoiksi. Oma epävirallinen arvioni on noin 100 €/asuinneliö. Verrattuna keskustan pysäköinnin hintaan, 599 €/asuinneliö, raiteet tulevat halvoiksi. Jotain maksaisi myös se tieverkko, joka tarvitaan, jos rakentaminen perustuisi pelkkiin autoihin. Koska aseman läheisyys lisää asunnon hintaa enemmän kuin 100 €/neliö, maanomistajien kannattaisi rakentaa raiteet vaikka omilla rahoillaan. Lue lisää

Pakolaisista valtaosa on leireillä Afrikassa

23.3.2010 · Aihe _ · 70 Kommenttia 

Kovin moni näyttää vaativan, että pakolaiset tulee asuttaa naapurimaihin; siis  vaikkapa kuusi miljoonaa pietarilaista Suomeen, jos tarvetta ilmenisi.

Harva näyttää ymmärtävän, että juuri niin valtaosin tapahtuu. Afrikan kriisialueilta pakenevista ihmisistä ylivoimainen enemmistö on asutettu kehitysmaihin ja vain pieni hitunen Eurooppaan. Wikipedian mukaan rutiköyhässä Jemenissä on 700 000 somalia, Hesarista tosin muistan luvun 1,5 miljoonaa, mutta en pysty tätä täältä Oulusta verifioimaan. Lue lisää

Mediamaksu ja tuottavuusohjelma

23.3.2010 · Aihe _ · 92 Kommenttia 

On tärkeätä, että YLE pysyy poliitikoista riippumattomana. Siksi YLEä ei voi rahoittaa verorahoin vaan sen rahoituksen tulee olla itsenäinen – siis itsenäinen kuten kuolemaa tekevä TV-lupamaksu tai kaikille kotitalouksille pakollinen tuloista riippumaton mediamaksu.

Onkohan se nyt noin? Budjettirahoituksessa on toki se vika, että kun MOT-ohjelma julkaisee taas jotain peräti typerää ja kaiken lisäksi raivostuttavaa, loukatut poliitikot kostavat ja pienentävät rahoitusta. Ikään kuin ne eivät voisi alentaa lupamaksua.  Toki jälkimmäisessä tartuntakitka on suurempi kuin edellisessä. Entä, jos lakkauttaisi poliittisesti valitun hallintoneuvoston?

Jos mediamaksusta tehdään muuten tasasuuri paitsi, että kaikista köyhimmät vapautetaan siihen, pelkkä maksun hallinnointi tulee työllistämään satoja ihmisiä. Yliopistojen laitokset ovat varmaan motivoituneet karsimaan tyypin sieltä, toisen täältä pärjätäkseen valtion tuottavuusohjelmassa vain havaitakseen, että näin vapautuneet resurssit suunnataan mediamaksun hallinnointiin. Lue lisää

Miksi teemme toisin: kunnan kasvun rahoitus

22.3.2010 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 33 Kommenttia 

Suomessa ei ole new city –lainsäädäntöä, jonka turvin valtio perustaisi uuden kaupungin ja huolehtisi sen perusinvestoinneista ennen uuden kunnan perustamista.  Uusi asukas maksaa kunnalle yli 10 000 euroa investointeina infrastruktuuriin ja palveluverkkoon. Siksi millään kunnalla ei ole varaa kasvaa liian nopeasti. Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala kertoi minulle kerran, että hän oli antanut määräyksen rajoittaa Vantaan kasvun 1,4 prosenttiin (voi olla, että muistan väärin, prosentti saattoi olla 1,5) koska kunnalla ei ole varaa nopeampaa asukasluvun laskuun. Tämä selittää, miksi Helsingin seudun asutus hajaantuu pitkin kehyskuntien savipeltoja. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.3.2010

22.3.2010 · Aihe _ · 21 Kommenttia 

Vastineet ja muistutus Heikinlaakson  pohjoisosan marketkaavasta

Alue on vanhan Porvoontien varrella Helsingin ja Vantaan rajalla. Kaupat Vantaan puolella, pysäköinti Helsingin puolella. Asukasjärjestöt ovat huolestuneet liikenteen haitoista.

Tilannekatsaus Jenka-hankkeesta

Valtakunnallisesti on valmisteltu järjestelmää, jossa liikennevaloja lähestyvä bussi kääntää valot itselleen vihreiksi. Tällaiset järjestelmät säästävät löpöä paljon verrattuna moneen muuhun energiansäästövaihtoehtoon.

Aloiteautomaatti Antti Vuorelan aloite Tasankotien muuttamisesta pihakaduksi

Ei onnistu, koska mm. pyörätie kadun varressa pitäisi poistaa ja kokoojakadulla pitäisi kieltää läpiajoliikenne. Valtuutetun aloiteoikeus on tärkeä oikeus, jota tulisi käyttää harkiten.

Aika helppo lista,.

Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?

22.3.2010 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 19 Kommenttia 

Minut on pyydetty Ouluun kaupunkitutkimusseminaariin puhumaan kaupunkiseutujen tulevaisuudesta. Päätin paloitella puheenvuoroni kirjoitussarjaksi tälle blogille.

Silmiinpistävää on, että tuollaisissa seminaareissa ollaan varsin yksimielisiä siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta kuitenkin kehitys menee aivan eri suuntaan. Toki merkittäviä mielipide-eroja toivottavasta kehityksestä on, mutta asiantuntijoiden mielipiteet ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan, kun niitä vertaa siihen, kuinka kaukana käytäntö on niistä kaikista. Jokseenkin kaikki puoltavat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, mutta se vain hajautuu.

Minä näen kehityksen vinoutumiseen viisi syytä

1) Kuntarakenne ja siitä johtuva osaoptimointi

2) Kunnan kasvun rahoitus

3) Maanomistus ja heikot kunnat

4) Huonot päättäjät ja yhdyskuntasuunnitteluperiaatteiden tuntemattomuus

5) Liian kaavamainen suhtautuminen liikenteeseen, vaikka markkinat johtaisivat parempaan tulokseen.

Kun kaupunkiseutu koostuu keskenään kilpailevista kunnista, ne pyrkivät kaikki suunnittelemaan omaa kuntaansa itsekkäästi omista lähtökohdistaan käsin. Tämä osaoptimointi johtaa karkeisiin virheisiin, kun ajatellaan kaupunkirakennetta kokonaisuutena. Suurimmat virheet on tehty pääkaupunkiseudulla, mutta kilpailukykyä ajatellen pääkaupunkiseudulla on ollut tähän varaa. Heikommin kilpailuedellytyksen varustettujen kaupunkien on pakko toimia viisaammin, ja monet niistä ovat sen pakon edessa oppineetkin.

Melkein kaikissa kaupungeissa tilanne on johtanut vastakkainasetteluun keskuskaupungin ja ympäristökuntien välillä.  Kilpailu hyvistä veronmaksajista panee keskuskaupungin kaavoittamaan maata haaskaavaa omakotiasumista paikkoihin, joihin tulisi ehdottomasti kaavoittaa kerrostaloja. Kilpailu yhteisöverotuloista taas johtaa työpaikkojen ripotteluun pitkin savipeltoja paikkoihin, joihin joukkoliikennettä ei ole eikä tule. Räikeimmin keskuskaupungin ja ympäryskuntien vastakkainasettelu näkyy Turussa ja Vaasassa. Molemmat seudut ovat menestyneet huonommin kuin niiden yliopisto- ja rannikkokaupunkeina pitäisi. Vaasa alkaa jäädä jopa Seinäjoen jalkoihin.

Kaupunkiseudun vetovoimaisuuden parantaminen on herättänyt ajatuksen strategisista kuntaliitoksista, jotta osaoptimointi vihellettäisiin kerralla poikki. Itse selvittelen tällaista liitosta lahden seudulla. Oulussa on juuri valmistunut esitys suuresta kuntaliitoksesta.

Tähän mennään aikanaan kaikkialla, mutta sitä ennen ehditään tehdä suuria virheitä.

Fillarilla Nizzaan, pokkaripainos

20.3.2010 · Aihe _ · 3 Kommenttia 

Pyörämatkastani Helsingistä Nizzaan kertova kirja Fillarilla Nizzaan on taas saatavilla, nyt tosin pokkaripainoksena. Sitä saa kirjakaupoista ja Kustannusosakeyhtiö Teos Oy:n  verkkokaupasta. Myös klikkaamalla yläpalkista kohtaa JULKAISUT pääsee ostamaan kirjaa ja muita kirjojani.

Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa

19.3.2010 · Aihe _ · 205 Kommenttia 

Kun edellisessä ketjussa niin moni tuntuu tietävän, mitä ajattelen nyt ulkomaalaispolitiikasta ja mitä olen ajatellut siitä aiemmin, kertaan tässä lyhyesti, mitä olen ollut siitä mieltä jo pitkään. Minusta

a)      Suomen pitäisi kantaa suurempi vastuu erilaisten vainojen kohteeksi joutuneiden auttamisesta eli antaa turvapaikkaoikeus selvästi nykyistä useammalle turvapaikkakriteerit täyttävälle;

b)       Humanitaarisen maahanmuuton väylää ei saisi käyttää väärin ” siten, ettei tarkoituksena ei edes ole saada turvapaikkaa vaan olla vain mahdollisimman kauan turvapaikan hakijana;

c)       Suomen pitäisi suhtautua nykyistä selvästi myönteisemmin siihen, että maahan tulee korkeamman elintason perässä ihmisiä, jotka haluavat tänne töihin.

Näistä kriteereistä ei toteudu mikään. Lue lisää

HS-raati ja maahanmuutto

19.3.2010 · Aihe _ · 61 Kommenttia 

HS-raadin kysymys kuului, onko oikein säädellä maahanmuuttoa taloustilanteen mukaan. Näin vastasin:

2) Ei
Humanitaarinen maahanmuutto ei ole talouskysymys.

Ongelmana on, että kun työperäinen maahanmuutto EU:n
ulkopuolelta on vahvasti rajoitettua, muuttopaine purkautuu
humanitaarisen väylän väärinkäyttönä. Olisi paljon parempi,
jos kaikilla maahan pyrkijöillä olisi EU-kansalaisen
oikeudet mutta vain ne. Maahan saa tulla töihin, jos pystyy
elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta
sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän
kauan ansiotyössä. Tällöin muutto köyhemmistä maista olisi
terveemmällä pohjalla kuin nyt. On hassua, että työhaluinen
ei saa tulla tänne töihin, mutta hän pääsee tänne kyllä
tulonsiirtojen varaan.

« Edellinen sivuSeuraava sivu »