Avainsana: _

Vas­tauk­se­na Art­turi Björkin kysymyk­si­in viestiketjus­sa “Asun­to­tuotan­toa ei saa pysähtyä:

Kaupun­gin kan­nat­taa pitää yllä asun­to­tuotan­toa, vaik­ka yksi­ty­is­ten raken­nus­li­ikkei­den ei kan­na­ta, vaik­ka molem­pi­en käsi­tys tule­vaisu­ud­es­ta olisi täs­mälleen sama. Jat­ka lukemista “Mik­si kaupun­gin kan­nat­taa pitää asun­to­tuotan­toa yllä laman yli”

Postauk­ses­sa Evan käsi­tys hyvästä kun­nas­ta kävimme Tiedemiehen kanssa keskustelua siitä, vaikut­taako yri­tyk­sen tulovero yri­tyk­sen käyttäytymiseen.

Eva vaatii, että kun­nan olisi mak­set­ta­va veroa ener­gialaitok­ses­taan, jot­ta verot­to­muus ei vääristäisi sen käyt­täy­tym­sitä markki­noil­la. Itse asi­as­sa asia on toisin päin. Kos­ka kun­nan muu toim­inta on vero­ton­ta, verol­lisu­us vääristäisi käyt­täy­tymistä: Jat­ka lukemista “Ener­gialaitos verolle?”

Asun­to­jen kysyn­tä on lopah­tanut nopeasti, mikä on saanut raken­nus­li­ik­keet huput­ta­maan jo aloitet­tu­ja työ­mai­ta. Tässä yhteiskun­nan pitäisi puut­tua peli­in ja raken­nut­taa asun­not oma­l­la riskil­lään, vaik­ka vähän maan arvos­ta tin­kien. Tähän on kak­si perustet­ta: Jat­ka lukemista “Asun­torak­en­t­a­mi­nen ei saa pysähtyä”

En tiedä, kehtaanko esit­tää aivan pro­pel­lipäistä aja­tus­ta, mut­ta auto­jen varas­toimisen (pysäköin­ti) vaa­ti­ma kallis tila herät­tää kysymyk­sen, voisiko autot paka­ta tiiviimmin.

Jos pysäköin­ti­talos­sa tarvi­taan lat­ti­ati­laa 30 neliötä autoa kohden ajo­ramppei­neen ja jos ker­rosko­rkeus on kolme metriä, yhden auton varas­toin­ti vie noin 90 kuu­tiometriä, mikä on noin kym­menker­tais­es­ti tarpeeseen näh­den. Voisiko autot varas­toi­da hyl­lykköön? Ne nos­tet­taisi­in oikealle tasolle pater­nos­terin kaltaisil­la his­seil­lä ja kul­jetet­taisi­in oikeaan väli­in kul­jet­timil­la kuin keskus­li­ikkei­den varas­tois­sa. Tämä vaatii erään­laista rubikinkuu­tiotekni­ikkaa. Kun pysäköin­ti­ta­lo mak­saa 15000 euroa/paikka, sadan auton pysäköin­ti­ta­lo mak­saa 1,5 miljoon­aa. Sil­lä rahal­la rak­en­taisi jo aika mieliku­vi­tuk­sel­lisen härvelin. Min­ul­la on muis­tiku­va, että olisin joskus näh­nyt kuvan täl­lais­es­ta laitteistosta.

Suomes­sa pien­ten las­ten van­hem­mat (lue: äid­it) tekevät selvästi vähem­män osa-aikatyötä kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Tähän liit­tyen (?) nais­ten työl­lisyysaste on Suomes­sa pohjo­is­maista matal­in. Suomes­sa kotiäi­tiys on selvästi yleisem­pää kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Tähän diko­tomiseen val­in­taan —  joko kokopäivä­työssä tai kokon­aan kotona — kan­nuste­taan tehokkaasti. Osa-aikatyötä tekevä joutuu mak­samaan päivähoi­dos­sa puolipäivä­paikas­ta jok­seenkin yhtä paljon kuin kokoaika­paikaista  samal­la kun menet­tää koti­hoidon tuen. Van­hem­mil­la on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus jäädä koti­in hoita­maan alle kolme­vuo­ti­as­ta las­ta säi­lyt­täen työ­paikkansa, mut­ta puolipäivä­työhön ei ole sub­jek­ti­ivista oikeut­ta. Jat­ka lukemista “Äitien osa-aikatyö ja isienkin”

Muu­ta­ma vuosi sit­ten use­ampikin talousti­eteil­i­jä rien­si julis­ta­maan, että suh­dan­nevai­htelu­jen aika on ohi syistä jot­ka jotenkin liit­tyivät glob­al­isaa­tioon. Minäkin menin sanomaan, että keskus­pankit ja val­tioiden finanssipoli­ti­ikan keskinäik­nen koor­di­naa­tio tekevät maail­man­laa­juisen laman mah­dol­lisu­u­den olemat­tomak­si, kos­ka kansan­talouk­si­in on kehitet­ty tehokkaat kaa­supolkimet ja jar­rut. Jat­ka lukemista “Lama tulee?”

Eva on pan­nut kun­nat parem­muusjärjestyk­seen elinkei­noelämän kannal­ta kat­sot­tuna. Parhaan arvosanan saa Espoo ja Van­taakin voit­taa Helsin­gin, kos­ka Van­taan palkkalis­toil­la on niin vähän väkeä. Helsingis­sä kun on noi­ta ratikkakuske­ja, sata­man väkeä ja sähkölaitok­sen työn­tek­i­jöitä ihan pil­vin pimein ja Van­taa taas pystyy opet­ta­maan oppi­lai­ta aika vähäisel­lä määräl­lä opet­ta­jia. Jat­ka lukemista “Evan käsi­tys hyvästä kunnasta”

Yksi finanssikri­isin syistä on koko jär­jestelmän heikko vakavaraisu­us. Pankki­jär­jestelmä — tai oikeas­t­aan koko finanssi­jär­jestelmä — on erikois­tunut luo­maan lisää rahaa.

Jos pankil­la on ensin 1000 rahaa ja se lainaa tuos­ta rahas­ta min­ulle 900 ja minä panen sen pankki­in, pankil­la on sen jäl­keen käytet­tävis­sään yhä 1000 rahaa ja min­ulle 900 eli yhteen­sä 1800.  Pank­ki voi antaa uuden lainan, joka taas tal­lete­taan pankin tilille ja niin edelleen. Luot­toekspan­sio­ta rajoite­taan vakavaraisu­ussäädök­sil­lä, jot­ka Suomes­sa ovat kai 8 %. Tämä tarkoit­taa, että alku­peräis­es­tä tuhannes­ta rahas­ta voidaan luot­toekspan­sion keinoin tehdä 12500 rahaa, mikäli muis­tan oikein 1970-luvun luen­to­ja. Jat­ka lukemista “Mihin tarvi­taan tehokas­ta luottoekspansiota?”

Onko tässä muka jotain järkeä?

Jat­ka lukemista “Temp­peli­aukion linja-autoasema”

Voi että tulin hyvälle mielelle tuos­ta uutis­es­ta! Jopa parem­pi uuti­nen kuin Ahti­saaren rauhan Nobel, joka oli iloinen asia sekin.