Suomessa on noin kaksi miljoonaa autoa. Pysäköintipaikalla auto vie tilaa noin 30 neliömetriä, joten kahden miljoonan auton parkkiin tarvittaisiin 60 neliökilometrin alue. Tämä on vain 0,16 promillea Suomen pinta-alasta. Maalle autoille riittää tilaa, mutta kaupungeissa tulee ahdasta. Helsingin 200 000 autoa veisivät maanpäällisille parkkialueille sijoitettuna kuusi neliökilometriä. Jos nuo parkkialueet kaavoitettaisiin ykkösen tehokkuudella asunnoiksi, asuntoja saataisiin 180 000 hengelle.
Pysäköinti vaikeuttaa suuresti viihtyisien asuinalueiden muodostamista. Esimerkiksi Viikissä pysäköintiin on käytetty paljon enemmän tilaa kuin lasten leikkipaikkoihin. Koko alue näyttää autojen varastointipaikalta. Viikissä päätettiin kustannusten säästämiseksi toteuttaa pysäköinti maantasoisena, mikä on mielestäni ollut suuri virhe. Jos pysäköinti olisi järjestetty toisin, olisi voitu kaavoittaa enemmän taloja. Kenties niiden rakennusoikeudet myymällä olisi voitu rahoittaa maanalainen pysäköinti? Jatka lukemista “Autot ja pysäköinti kaupungeissa”
Avainsana: _
Blogin ylläpitäjälle kommentteja ulkoasusta
Kuten huomaatte, blogin osoitteen lisäksi on muuttunut myös ulkoasu. Koska työ on kesken, kannattaa antaa palautetta kommentteja nyt!
Näkyykö vihreä väri, vai pitäisikö palata mustaan?
Tuottaako uusi osoite edelleen ongelmia? Miten syötteet toimivat vai toimivatko lainkaan?
(Myönnän kysymyksen vähän älyttömäksi: jos ei ole päässyt blogille, ei näe myöskään kysymystä. )
Uusi osoite vielä kerran:
http://www.soininvaara.fi
Valtion tuottavuusohjelma ja sektoritutkimus
(Artikkeli on julkaistu Suomen Kuvalehdessä)
Valtion tuottavuusohjelman tavoite on täysin ymmärrettävä: työtä tekevien suomalaisten määrän laskiessa pitää väen vähentyä myös valtion palveluksessa. Muuten yksityisiltä aloilta loppuu työvoima ja valtiolta veronmaksajat.
Kuten monessa muussakin hyvässä asiassa, ongelma on yksityiskohdissa. Tuottavuusohjelman nimissä tapahtuu paljon sellaista, jossa ei näytä olevan järjen häivää. Jatka lukemista “Valtion tuottavuusohjelma ja sektoritutkimus”
Blogin osoite on muuttunut
Kymmenestuhannes kommentti!
Nimimerkki Speksin komentti 9.10.2008 klo 17:25 ketjuun “Lentoliikenteen syntitaakka, mistä se tulee”, sai kunnian olla tämän blogin kymmenestuhannes hyväksytty kommentti.
Blogin liikenne on kasvanut tasaisesti. Nykyisin se on vähän yli 12000 käyntiä viikossa, joten kyllä tämä pientä lehteä jo vastaa.
Liian leveästi toimeentulotukea?
Radiouutisissa vertailtiin eri puolueiden kantoja kunnallispoliittisiin kysymyksiin ja kerrottiin myös, miten eri puolueet vaalikonekysymysten mukaan suhtautuvat toimeentulotuen jakoperusteisiin. Minun mielestäni asiaa ei ollut edes kysytty, niin päätiin katsoa, mitä on kysytty. Kysymys kuului:
Sosiaalihuollon asiakkaaksi ja tuelle pääsee nykyisin liian helposti?
Sosiaalihuollon asiakkaita ovat esimerkiksi päiväkotilapset, vanhainkotien asukkaat, lastensuojelulapset ja niin edelleen. On vähän kummallinen kysymys kysyä samassa kysymyksessä pääseekö vanhainkotiin liian kevein perustein ja maksaako kunta liikaa toimeentulotukea ja vielä erikoisempaa on vetää vastauksista johtopäätöstä siitä, mitä vastaaja on tarkoittanut: vanhainkotiin on liian vaikea päästä vai fattasta jaetaan rahaa niukasti?
Mihin kapitalisteja tarvitaan?
Liberalistisen, valtiota inhoavan kapitalismin karilleajo herättää kysymyksen, mihin kapitalisteja oikein tarvitaan.
Pääoman vuokraamiseen heitä ei ole tarvittu pitkään aikaan, koska keskuspankit ja valtiot voivat muodostaa pääomaa vaikka kuinka paljon ilman kapitalistejakin. Joskus enne oli ehkä toisin, silloin kun laskettiin, että jos Jeesuksen syntymän aikaan olisi tallettanut euron pankkiin ja saanut sille kolmen prosentin reaalituoton vuodessa, omistaisi nyt kolme kuun massaa kultaa.
Valtiolle suurempi taloudellinen vastuu vanhusten hoidosta
Artikkelini aluepolitiikan sortuvat rakenteet oli tarkoitettu pieneksi provokaatioksi synnyttämään ratkaisuehdotuksia tai vastaväitteitä.
Minulle tämä tilanne kertoo monestakin syystä, että valtion olisi otettava nykyistä suurempi taloudellinen vastuu vanhustenhoidosta. Nuo pystyyn kuolevat kunnat eivät siitä selviä. Nytkin valtio maksaa kyllä aika suuria laskennallisia valtionosuuksia kunnassa asuvan väestön iän mukaan. Tämän osumatarkkuus on huono, koska eri puolilla maata vanhennutaan syystä tai toisesta johtuen kovin eri tahtiin. Nyt terveestä ysikymppisestä maksetaan liikaa ja sairaasta seitsemänkymppisestä liian vähän. Jatka lukemista “Valtiolle suurempi taloudellinen vastuu vanhusten hoidosta”
Lentoliikenteen syntitaakka, mistä se tulee?
Helsingin Sanomissa vertailtiin lauantaina taas lentoliikenteen ja laivaliikenteen päästöjä. Asiantuntijat panivat ne keskenään eri järjestykseen. Yhteistä asiantuntija-arvioille kuitenkin oli, että lentokoneesta tulevaa hiilidioksidia pidettiin syntisempänä kuin laivasta tulevaa, koska se on yläilmakehässä tehokkaampaa. Kun mielellään ymmärtäisi, mistä puhuu, eikä vain toistelisi muualta kuulemaansa, toivoisin asiantuntevalta blogiyhteisöltä vinkkiä, mistä tämä tarve kertoa lentoliikenteen päästöt kolmella tai kuudella oikein tulee? Täytyyhän siinä jokin perä olla, kun niin moni sitä korostaa. Jatka lukemista “Lentoliikenteen syntitaakka, mistä se tulee?”
Aluepolitiikan sortuvat rakenteet
“Koko maan on pidettävä asuttuna”. Tämän iskulauseen allekirjoittaa jokainen suomalainen puolue eikä edes yksittäisistä poliitikoista löydy monta sellaista,jotka tästä tavoitteesta irtisanoutuisivat. Minäkään en irtisanoudu periaatetasolla — olisi ihan kiva jos tähän pystyttäisiin — mutta olen menettänyt uskoni siihen, että tässä tullaan onnistumaan. Pessimismini johtuu haja-asutusalueiden ikäjakaumasta. Jatka lukemista “Aluepolitiikan sortuvat rakenteet”