Autot ja pysäköinti kaupungeissa

Suomes­sa on noin kak­si miljoon­aa autoa. Pysäköin­tipaikalla auto vie tilaa noin 30 neliömetriä, joten kah­den miljoo­nan auton parkki­in tarvit­taisi­in 60 neliök­ilo­metrin alue. Tämä on vain 0,16 promil­lea Suomen pin­ta-alas­ta. Maalle autoille riit­tää tilaa, mut­ta kaupungeis­sa tulee ahdas­ta. Helsin­gin 200 000 autoa veisivät maan­pääl­lisille parkkialueille sijoitet­tuna kuusi neliök­ilo­metriä. Jos nuo parkkialueet kaavoitet­taisi­in ykkösen tehokku­udel­la asun­noik­si, asun­to­ja saataisi­in 180 000 hengelle.
Pysäköin­ti vaikeut­taa suuresti viihty­isien asuinaluei­den muo­dostamista. Esimerkik­si Viikissä pysäköin­ti­in on käytet­ty paljon enem­män tilaa kuin las­ten leikkipaikkoi­hin. Koko alue näyt­tää auto­jen varas­toin­tipaikalta. Viikissä päätet­ti­in kus­tan­nusten säästämisek­si toteut­taa pysäköin­ti maan­ta­soise­na, mikä on mielestäni ollut suuri virhe. Jos pysäköin­ti olisi jär­jestet­ty toisin, olisi voitu kaavoit­taa enem­män talo­ja. Ken­ties niiden raken­nu­soikeudet myymäl­lä olisi voitu rahoit­taa maanalainen pysäköin­ti? Jat­ka lukemista “Autot ja pysäköin­ti kaupungeissa”

Blogin ylläpitäjälle kommentteja ulkoasusta

Kuten huo­maat­te, blo­gin osoit­teen lisäk­si on muut­tunut myös ulkoa­su. Kos­ka työ on kesken, kan­nat­taa antaa palautet­ta kom­ment­te­ja nyt!

Näkyykö vihreä väri, vai pitäisikö pala­ta mustaan?

Tuot­taako uusi osoite edelleen ongelmia? Miten syöt­teet toimi­vat vai toimi­vatko lainkaan?

(Myön­nän kysymyk­sen vähän älyt­tömäk­si: jos ei ole päässyt blogille, ei näe myöskään kysymystä. )

Uusi osoite vielä kerran:

http://www.soininvaara.fi

Valtion tuottavuusohjelma ja sektoritutkimus

(Artikke­li on julka­istu Suomen Kuvalehdessä)

Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­man tavoite on täysin ymmär­ret­tävä: työtä teke­vien suo­ma­lais­ten määrän lask­ies­sa pitää väen vähen­tyä myös val­tion palveluk­ses­sa. Muuten yksi­ty­isiltä aloil­ta lop­puu työvoima ja val­ti­ol­ta veronmaksajat.

Kuten mon­es­sa muus­sakin hyvässä asi­as­sa, ongel­ma on yksi­tyisko­hdis­sa. Tuot­tavu­u­so­hjel­man nimis­sä tapah­tuu paljon sel­l­aista, jos­sa ei näytä ole­van jär­jen häivää. Jat­ka lukemista “Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma ja sektoritutkimus”

Kymmenestuhannes kommentti!

Nim­imerk­ki Speksin koment­ti 9.10.2008 klo 17:25 ketju­un “Lentoli­iken­teen syn­ti­taak­ka, mis­tä se tulee”, sai kunn­ian olla tämän blo­gin kymmen­es­tuhannes hyväksyt­ty kommentti.

Blo­gin liikenne on kas­vanut tasais­es­ti. Nyky­isin se on vähän yli 12000 käyn­tiä viikos­sa, joten kyl­lä tämä pien­tä lehteä jo vastaa.

Liian leveästi toimeentulotukea?

Radiouuti­sis­sa ver­tailti­in eri puoluei­den kan­to­ja kun­nal­lispoli­it­tisi­in kysymyk­si­in ja ker­rot­ti­in myös, miten eri puolueet vaa­likonekysymys­ten mukaan suh­tau­tu­vat toimeen­tu­lotuen jakope­rusteisi­in. Min­un mielestäni asi­aa ei ollut edes kysyt­ty, niin pääti­in kat­soa, mitä on kysyt­ty. Kysymys kuului:
Sosi­aal­i­huol­lon asi­akkaak­si ja tuelle pääsee nyky­isin liian helposti?
Sosi­aal­i­huol­lon asi­akkai­ta ovat esimerkik­si päiväkoti­lapset, van­hainko­tien asukkaat, las­ten­suo­jelu­lapset ja niin edelleen. On vähän kum­malli­nen kysymys kysyä samas­sa kysymyk­sessä pääseekö van­hainkoti­in liian kevein perustein ja mak­saako kun­ta liikaa toimeen­tu­lo­tukea ja vielä erikoisem­paa on vetää vas­tauk­sista johtopäätöstä siitä, mitä vas­taa­ja on tarkoit­tanut: van­hainkoti­in on liian vaikea päästä vai fat­tas­ta jae­taan rahaa niukasti?

Mihin kapitalisteja tarvitaan?

Lib­er­al­is­tisen, val­tio­ta inhoa­van kap­i­tal­is­min kar­il­lea­jo herät­tää kysymyk­sen, mihin kap­i­tal­is­te­ja oikein tarvitaan.

Pääo­man vuokraamiseen heitä ei ole tarvit­tu pitkään aikaan, kos­ka keskus­pankit ja val­tiot voivat muo­dostaa pääo­maa vaik­ka kuin­ka paljon ilman kap­i­tal­is­te­jakin. Joskus enne oli ehkä toisin, sil­loin kun las­ket­ti­in, että jos Jeesuk­sen syn­tymän aikaan olisi tal­let­tanut euron pankki­in ja saanut sille kol­men pros­entin reaal­i­tuo­ton vuodessa, omis­taisi nyt kolme kuun mas­saa kultaa.

Jat­ka lukemista “Mihin kap­i­tal­is­te­ja tarvitaan?”

Valtiolle suurempi taloudellinen vastuu vanhusten hoidosta

Artikke­li­ni alue­poli­ti­ikan sor­tu­vat rak­en­teet oli tarkoitet­tu pienek­si pro­vokaa­tiok­si syn­nyt­tämään ratkaisue­hdo­tuk­sia tai vastaväitteitä.

Min­ulle tämä tilanne ker­too mon­es­takin syys­tä, että val­tion olisi otet­ta­va nyky­istä suurem­pi taloudelli­nen vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta. Nuo pystyyn kuol­e­vat kun­nat eivät siitä selviä. Nytkin val­tio mak­saa kyl­lä aika suuria lasken­nal­lisia val­tiono­suuk­sia kun­nas­sa asu­van väestön iän mukaan. Tämän osumatarkku­us on huono, kos­ka eri puo­lil­la maa­ta van­hen­nu­taan syys­tä tai tois­es­ta johtuen kovin eri tahti­in. Nyt ter­veestä ysikymp­pis­es­tä mak­se­taan liikaa ja sairaas­ta seit­semänkymp­pis­es­tä liian vähän. Jat­ka lukemista “Val­ti­olle suurem­pi taloudelli­nen vas­tuu van­hus­ten hoidosta”

Lentoliikenteen syntitaakka, mistä se tulee?

Helsin­gin Sanomis­sa ver­tailti­in lauan­taina taas lentoli­iken­teen ja laivali­iken­teen päästöjä. Asiantun­ti­jat pani­vat ne keskenään eri järjestyk­seen. Yhteistä asiantun­ti­ja-arvioille kuitenkin oli, että lentokoneesta tule­vaa hiilid­iok­sidia pidet­ti­in syn­tisem­pänä kuin laivas­ta tule­vaa, kos­ka se on yläil­make­hässä tehokkaam­paa. Kun mielel­lään ymmärtäisi, mis­tä puhuu, eikä vain tois­telisi muual­ta kuule­maansa, toivoisin asiantun­te­val­ta blogiy­hteisöltä vinkkiä, mis­tä tämä tarve ker­toa lentoli­iken­teen päästöt kolmel­la tai kuudel­la oikein tulee? Täy­tyy­hän siinä jokin perä olla, kun niin moni sitä korostaa. Jat­ka lukemista “Lentoli­iken­teen syn­ti­taak­ka, mis­tä se tulee?”

Aluepolitiikan sortuvat rakenteet

“Koko maan on pidet­tävä asut­tuna”. Tämän isku­lauseen allekir­joit­taa jokainen suo­ma­lainen puolue eikä edes yksit­täi­sistä poli­itikoista löy­dy mon­ta sellaista,jotka tästä tavoit­teesta irti­sanou­tu­isi­vat. Minäkään en irti­sanoudu peri­aate­ta­sol­la — olisi ihan kiva jos tähän pystyt­täisi­in — mut­ta olen menet­tänyt uskoni siihen, että tässä tul­laan onnis­tu­maan. Pes­simis­mi­ni johtuu haja-asu­tusaluei­den ikä­jakau­mas­ta. Jat­ka lukemista “Alue­poli­ti­ikan sor­tu­vat rakenteet”