”Koko maan on pidettävä asuttuna”. Tämän iskulauseen allekirjoittaa jokainen suomalainen puolue eikä edes yksittäisistä poliitikoista löydy monta sellaista,jotka tästä tavoitteesta irtisanoutuisivat. Minäkään en irtisanoudu periaatetasolla – olisi ihan kiva jos tähän pystyttäisiin – mutta olen menettänyt uskoni siihen, että tässä tullaan onnistumaan. Pessimismini johtuu haja-asutusalueiden ikäjakaumasta.
Jos verrataan ikäluokkien 20-24 vuotta ja 60-65 vuotta kokoja, koko Suomessa ollaan tilanteessa, jossa lähivuosina sataa eläkkeelle siirtyvää kohden työelämään on astumassa vähän yli kahdeksankymmentä nuorta.
Vuonna 2010 Suomessa ennustetaan olevan 184 sellaista kuntaa, joissa sataa eläkkeelle siirtyvää on korvaamassa alle 50 työelämään valmistuvaa nuorta.
Ammateittain väki on kovin vanhaa kunnallisissa palveluissa. Jos kaikki auki tulevat kunnalliset virat täytetään, kahden nuoren kolmesta pitäisi mennä kunnalle töihin. Paineita kuitenkin on pikemminkin lisätä kunnissa työskentelevien määrää eikä vähentää sitä. Lisää auttavia käsiä tarvittaisiin, kun vanhusten määrä kasvaa.
Laajoilla alueilla Suomessa työelämään valmistuvat nuoret eivät riitä edes korvaamaan kunnista eläkkeelle siirtyviä, vaikka yksikään nuori ei muuttaisi kunnasta pois ja kaikki menisivät kunnalle töihin. Pelkästään nämä luvut kertovat pahasta umpikujasta. Mikä se sellainen kunta on, jonka koko väestö on vanhainkodeissa joko asiakkaina tai työntekijöinä?
”Minäkään en irtisanoudu periaatetasolla – olisi ihan kiva jos tähän pystyttäisiin – ”
Miksi se olisi kiva edes periaatetasolla?
Hei Ode,
vanha toimittajan ohje kuuluu: tarkista, tarkista ja tarkista. Se koskee tekstejäsi, jotka pitäisi oikolukea kirjoitus- ja kielioppivirheiden karsimiseksi. Asiasisältö ei kärsisi, vaan luotettavuus kohenisi.
yst.terv.
Unto Tikkanen
päätoimittaja
”Mikä se sellainen kunta on, jonka koko väestö on vanhainkodeissa joko asiakkaina tai työntekijöinä?”
Hyvä kysymys, mutta mitä niille vanhuksille sitten pitäisi tehdä? Eihän heitä voi jättää sinne syrjäseudulle yksinään kuolemaan. Tyhjenevässä kunnassa sijaitsevaa asuntoa on hankala myydä, eikä vanhuksilla ole välttämättä varaa muuttaa isompiin kuntiin, kalliimmin asumaan.
Vanhukset haluaa olla mukana elämässä. Vanhukset tahtoo kokea olevansa tarpeellisia. Vanhukset on eristetty lokeroihinsa, samoin lapset, nuoret… oikeastaan kaikki.
Vanhuksilla olisi annettavaa (aikaansa) lapsille ja nuorille, jos he vain jotenkin pääsisivät kohtaamaan toisensa. Ihanne olisi yhteistarha niin vanhuksille kuin lapsille sekä nuorille.
Unto Tikkanen pyysi Odelta kielellisesti viimeistellympää ilmaisua. Ehkä siinä on maksetun kolumnin ja pro bono -blogiajatelman ero.
Vaikka osa Soininvaaran teksteistä on varmasti kommunikaattorilla naputeltuja, juuri tässä tekstissä ei silmääni osunut moniakaan kielioppi- tai oikeinkirjoitusvirheitä – saati monen poliitikon blogeille tyypillisiä yhdys sana virheitä.
Ehkäpä pahimmille muuttotappiokunnille pitäisi laatia hallittu alasajosuunnitelma esimerkiksi kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä. Viimeinen sammuttaa valot.
“Mikä se sellainen kunta on, jonka koko väestö on vanhainkodeissa joko asiakkaina tai työntekijöinä?”
Kunta joka profiloituu eläkeläispalveluihin ja vanhustenhuoltoon ei olisi ollenkaan huono ajatus jos maksaja löytyy.
Ongelmaan löytyy aina ratkaisu. Eikö? Kasvatetaan kuntien kokoa. 😉
Mutta ei taida ratkaista perusongelmaa? Se on kuitenkin ratkastava.
Jos poliitikot nostavat kätensä, olisi mielestäni aika vaihtaa politikot. Tyhjiöillä kun on taipumus täyttyä.
http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi/2008/10/03/kirkkovene-valtuustoon/
Anteeksi vaan, mutta eikö ole sivistymätöntä puuttua toisen, etenkin vähäpätöisiin virheisiin, kuten kielioppi- ja kirjoitusvirheisiin? Eikö asian sisältö ratkaisekaan? Eli ihan sama mitä puppua kirjoitetaan kunhan on virheetöntä suomen kieltä, niinkö? Silloinko puppukin on uskottavaa? Minä tiedän kirjoittavani paljon kielioppi- sekä kirjoitusvirheitä. Monesti huomaan asian heti lähetettyäni viestin. Hassuinta mielestäni on lähettää tuollaisen viestin jälkeen uusi viesti ilmottamalla edellisestä viestistä puuttuvan pilkun tai muun vastaavan kieliopillisen seikan!
Hyvä spottu, mietihän vähän kuinka köyhää olisi jos olisi vain samanikäisiä seuralaisia. Etenkin vanhukset kaipaavat seuraa, nauttivat lasten ja nuorten kanssa keskusteluista. Mitäpä jos vireät ja elämänkokemusta omaavat vanhukset vapautettaisiin peteistään lasten ja nuorten joukkoon. Siinähän saattaisi hoitua moni ongelma samalla.
Ihanne vanhushoitolaitos olisi yhdistetty lastentarha, nuorisotalo sekä vanhainkoti. Siis erilliset rakennukset joilla olisi yhteisiä seurustelutiloja sellainen eräänlainen vanhanaikainen monien rakennusten suojaisa maalaispiha.
Idean saa vapaasti käyttää!
On ihan totta, että pienet kunnat Suomessa varmaan kuolevat pois pikkuhiljaa. Maa- ja metsätalous ei nykyään kannata. Muita elinkeinoja on vähän. Väki harmaantuu hyvää vauhtia….
Eipä tuota kehitystä voi mitenkään pysäyttää. Elinkeinoelämä menee sinne, mistä ansaintamahdollisuuksia löytyy.
Mutta tätä taustaa vasten on kyllä ihan oikein, että edes valtion toimintoja pyritään sijoittamaan maakuntiin.
Nopean päässälaskun perusteella suurten ikäluokkien ”laitostuminen” alkaa painaa päälle tuossa 2025-30 — riippuen siitäkin, kuinka kauan ne pirulaiset aikovat elää. Että ei tässä sen suhteen mikään hirveä hoppu liene.
Toisen päässälaskun mukaan huoltosuhde alkaa tosiaan muuttua epäedulliseksi juuri näihin aikoihin (1945 syntyneistä eläkeelle jäävät kuuskolmoset).
Useimmissa kaupungeissa ongelma ratkeaa siirtolaisten avulla. Vetovoimaa riittää, kunhan pienet palkat ovat jatkossakin huippuluokkaa.
Mutta koska perussiirtolainen ei halua muuttaa kovin syvälle korpeen, kauas Pietarin-radasta, heimoveljistä tai yleensä vain kaupungin valoista, pitänee eläkeläisistä tehdä kaupunkilaisia. Se onnistuu joko siirtämällä ihmisiä tai kuntien rajoja.
Tulevaisuudessa eläkeläinen asuu korvessa, jos haluaa, mutta suuressa PARAS-kunnassa. Kun hän vanhetessaan alkaa kustantaa liikaa veroeuroja, hän muuttakoon kaupunkiin, jossa työvoimaa riittää. Eikös sen näin ole tarkoitus mennä?
”Tämän iskulauseen allekirjoittaa jokainen suomalainen puolue eikä edes yksittäisistä poliitikoista löydy monta sellaista,jotka tästä tavoitteesta irtisanoutuisivat.”
Suomesta löytyy onneksi ihmisiä, jotka ymmärtävät tämän ideologian älyttömyyden. Toivottavasti heistä mahdollisimman moni jättää äänestämättä. Pienimmän pahan valinta vain legitimoi toimimatonta järjestelmää.
Se riippuu aika paljon siitä, mitä ko. lausahduksella tarkoitetaan. Väen vähenemistä haja-asutusalueilla on mahdoton estää, mutta se on kuitenkin inhimillisellä tasolla iso asia, muutetaanko vaikkapa Siilinjärveltä työn perässä Kuopioon, Tampereelle vai Helsinkiin. Kuopiosta kun on vielä kohtuu helppo piipahtaa lasten kanssa Siilinjärvellä mummolassa, mutta Tampereelta (Helsingistä nyt puhumattakaan) alkaa matka olla jo melkoisen pitkä.
Siksi minusta on tärkeää huolehtia, että mahdollisimman monenlaista ja monentasoista osaamista vaativaa työtä olisi maakuntien isommissa kaupungeissa tarjolla. Eivät kaikki maakunnissa syntyneet ja kasvaneet halua tehdä työkseen tukitoimia helsinkiläisille firmoille ja laitoksille.
En muista, onko viime vuosien hallituksilla ollut ”aluepolitiikkaa” mutta pahaa pelkään, että siellä on tuo ”Koko Suomi on pidettävä asuttuna” -slogan.
Voisiko ajatella, että meidän aluepolitiikka olisi sitä, että
1. Pääkaupunkiseutu vaatii oman politiikkansa – mutta ei juurikaan tukitoimia.
2. Päkaupunkiseudulle voisi tukitoimin syntyä pari vaihtoehtoa: Tampere ja Turku. (Ehkä myös Oulu.)
3. Maakuntien keskukset olisivat se viimeinen alue, jota aktiivisesti pyritään pitämään hengissä. Eli ymmärtääkseni olen tässä Riitan linjoilla.
Onko tämä kolmiportaisuus nyt sitten kovin radikaalia? Tuskin – voisi kuvitella, että ainoa ero nykyisin toteutettuun politiikkaan on se, että haettaisiin aitoa vastapainoa/ vaihtoehtoa pääkaupunkiseudulle – mutta ei joka mikkelistä ja seinäjoesta.
Tämä vastapaino-vaihtoehto kyllä edellyttäisi jo aktiivistakin Helsingin diskriminointia, mikä on tietysti aika hankala käytännössä toteuttaa.
Touko Mettinen
(Osmo, se nimimerkki ei ole Touko Miettinen vaan Mettinen. Tiedäthän vanhana ornitologina toukomettisen?)
Esimerkiksi Tampereen ja Oulun seutu kasvavat ihan hyvin ilman tukitoimiakin. Ei kaupungistumisessa ole kyse helsingistymisestä.
Tampere kasvaisisi todennäköisesti vielä enemmän jos nämä tukitoimet lopetettaisiin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu eivät kasvaisi ehkä edes yhtä voimakkaasti, Oulu saattaisi alkaa kutistua.
Tässä aluepolitiikassa on vähän sellainen ”hyvää rahaa pahan rahan perään”- mentaliteetti, eli kun on jo satsattu niinkin paljon, ei voida myöntää, että on tehty joku virhearviointi. Siksi negatiivista saldoa vain kasvatetaan entisestään. Jo nyt pääkaupunkiseudun asukkaat maksavat ”maakuntiin” asukasta kohden valtavasti. Absoluuttisesti summa pienenee onneksi sitä mukaa kun maakunnat pikkuhiljaa tyhjenevät. Suhteellisesti tuet (per capita maakunnissa) kasvavat koko ajan.
Sanoppas nyt rehellisesti Osmo hyvä, että onko tämä huoltosuhteen muutos tullut sinulle suurenakin yllätyksenä? Kun olit jo 80-luvun lopussa mukana valtakunnanpolitiikassa, en voi kuin ihmetellä nyt syntynyttä paniikkiasi. Itse muistan jo 70-luvulta, kun meille koululaisille esiteltiin väestöpyramidia, joka Suomessa näytti miltä näytti.
Jos teillä poliitikoilla siis on ollut aikaa vähintään 20 vuotta varautua asiaan, en voi kuin ääneen kummastella, miksi julkista sektoria on jatkuvasti tuettu, paisutettu ja korostettu (jottet syytä kepua ja demareita, muistutan, että Vihreiden edustajat ovat MELKEIN kaikki töissä julkisella puolella tukemassa omiaan). Kun siis viimeistään 90-luvulla on tullut selväksi, että taloudellinen kasvu perustuu ainoastaan tehokkuuden mahdolliseen lisääntymiseen, niin mitäs te poliitikot päätitte tehdä?
Hesarissa ja monessa muussa mediassa, tämä sinun blogisi mukaanlukien, höpistään näin kuntavaalien alla populismista. Onko mielestäsi olemassa pahemman laatuista populismia kuin se, että jättää ratkomatta ongelmia silloin, kun on itse vallassa?
Mitäs mieltä sinä olet tuosta Töölöön kaavaillusta alkoholistien tai minkä lie hoitokodista, jota puoluekumppanisi Björs vastustaa? Mihin nämä ihmiset pitää laittaa, jos ei niihin tiiviisti asuttuihin kaupunkikomplekseihin, joita te haikailette ilmastonmuutoksen edessä? Onko ääni sinulle siis samalla ääni suvaitsemattomuuden linjalle Töölössä?