Helsingin Sanomissa vertailtiin lauantaina taas lentoliikenteen ja laivaliikenteen päästöjä. Asiantuntijat panivat ne keskenään eri järjestykseen. Yhteistä asiantuntija-arvioille kuitenkin oli, että lentokoneesta tulevaa hiilidioksidia pidettiin syntisempänä kuin laivasta tulevaa, koska se on yläilmakehässä tehokkaampaa. Kun mielellään ymmärtäisi, mistä puhuu, eikä vain toistelisi muualta kuulemaansa, toivoisin asiantuntevalta blogiyhteisöltä vinkkiä, mistä tämä tarve kertoa lentoliikenteen päästöt kolmella tai kuudella oikein tulee? Täytyyhän siinä jokin perä olla, kun niin moni sitä korostaa.
Aluksi: minusta lentoliikenteen ”synti” on kuluttamisen helppous. Vaikka olisi parempi mennä Thaimaahan lentäen kuin autolla, harva lähtee sinne autolla. Mutta Tukholmaan: laivalla vai lentäen?
Minun ymmärtääkseni kasvihuonepäästön haitallisuus pitää laskea kertomalla kasvihuonevaikutus sen odotettavissa olevalla elinajalla. Vahvakin kasvihuonekaasu on lähes harmiton, jos se hajoaa muutamassa viikossa.
Mikä siis on kymmenen kilometrin korkeuteen sijoitetun hiilidioksidin elinkaari? Ei kai se voi pysyä siellä kovin pitkään? Onhan meillä jatkuvasti pystysuoria ilmavirtauksia, joiden luulisi sekoittavan hiilidioksidipäästön nopeasti.
Ehkä kyse ei olekaan hiilidioksidista, vaan vesihöyrystä? Valtiotieteilijä ihmettelee edelleen: pystyykö ihminen lisäämään vesihöyryn määrää ilmakehässä muuten kuin lämmittämällä ilmakehää. Sama sekoittuminen varmaankin tuo myös sen vesihöyryn alas, ellei se ymmärrä sataa pisaroina.
Vai onko kyse jostain ihan muusta vahingosta kuin kasvihuonepäästöistä, joka vain halutaan niputtaa yhteismitalliseksi synniksi? Eikö sitä otsonikehää puhkoakseen pidä nousta vielä korkeammalle?
Tällä on merkitystä myös siinä, että jos tuohon lentokorkeuteen liittyy jokin erityinen kerroin, silloin kai kannattaisi lentää matalammalla, vaikka polttoainetta kuluukin enemmän? Propellikoneet tulisivat entistäkin edullisemmiksi suihkukoneisiin nähden. Suihkukonekin kuluttaa eniten polttoainetta noustessaan. Tämä ei siis olisikaan niin merkittävää, koska noustessa ei vielä olla korkealla.
Jos lentoliikenne on niin syntistä kuin väitetään, eikä silloin Lapin matkailuinvestoinnit pitäisi panna jäihin? Nehän nojaavat lähes täysin lentoliikenteeseen.
Onko mukaan laskettu laivojen jätevesi- ja pilssivesipäästöjä mereen? Lentoliikenteessä jätevesiä ei tiputeta mereen, kuten laivoilla ilmeisesti edelleen tapahtuu valitettavan usein.
Lentoliikenteen päästöjen vaarallisuus johtuu tiivistymisjuovista,ainakin Risto Isomäen mukaan. Tämäkin viisaus löytyy Isomäen hienosta blogisarjasta Hesarin vieraana. Suositeltavaa lukemista kokonaisuudessaan.
http://blogit.hs.fi/politiikanvieraat/tiivistymisjuovat-pois-taivaalta
Netissä liikkuu urbaani legenda, että pari päivää 9/11 jälkeen kun Yhdysvaltojen lentoliikenne oli maissa niin maapallon lämpötila olisi noussut ”lähes asteella” koska ilmassa ei ollut suihkuvanoja blokkaamassa auringonsäteitä. Totuus on kuitenkin toinen.
http://www.csmonitor.com/2005/0210/p14s02-sten.html
”Airliners are special because even though their total emissions are relatively small, compared to other sources, they’re putting their emissions directly into the upper troposphere,” says Joyce Penner, a University of Michigan professor of atmospheric science and lead author of a landmark report on aviation and the atmosphere. ”It’s a special location.”
Pienen googlailun jälkeen, tässä: http://www.icao.int/2008wacm/Docs/2_Fahey.pdf
Lyhyesti: CO2, NOx (josta negatiivisia metaaniefektejä ja otsonia), tiivistysjuovat ja vaikutus cirrus-pilviin. Kaikki on epävarmaa mutta etenkin viimeinen.
Tästä paistaa jo sanavalinnoista (syntinen jne.) se tosiseikka että itse lennät paljon. Etsit sille puolustusta.
Ei olisi mahdollista nähdä sinua pohtimassa: onko se autoliikenne Suomen oloissa nyt niin syntistä. Eikös se otsonikehä ole niin kaukana, että miten nyt autojen päästöt siihen vaikuttava blaa, blaa..
Lentoliikenteen suurempi ilmastovaikutus ei johdu siitä missä korkeudessa hiilidioksidipäästöt tapahtuvat. Ymmärtääkseni suurin huoli kohdistuu lentokoneiden taakse jääviin tiivistysjuoviin (ks. Contrail wikipediassa). Näiden lämmittävä vaikutus riippuu päivänajasta, ilmeisesti niin että yöllä lentäminen on selvästi vahingollisempaa kuin päivällä. Syyskuun 11. Amerikassa tarjosi mielenkiintoisen koemahdollisuuden kun lentoliikenne oli pysäytetty muutamaksi päiväksi. Tällöin ilmeisesti lämpötilan vaihtelut olivat suurempia, kenties koska tiivistysjuovat eivät lämmittäneet öitä ja viilentäneet päiviä.
Matalammalla lentämistä on ehdottanut mm. Risto Isomäki. Tällöin polttoainetta kuluisi enemmän, mutta liikenne saattaisi olla ilmaston puolesta tehokkaampaa.
Taitaisi olla Osmon viisaampi pysyä siellä eduskunnassa, työpaikkaa esimerkiksi Greenpeacen tuotepäällikkönä tai jonkun ilimastoanekaupan maajohtajana tuskin heruu noilla tiedoilla ja asenteilla 😀
Niin, miksi ilimastoväki ei vastusta Kiinan hiilikaivospaloja tai vaikkapa itänaapurimme herttaista tapaa tyhjentää jäteastiat pistämällä ne yksinkertaisesti bensalla tuleen? Tai 100000000 muuta älyttömyyttä mitä esim. 3. maailmassa yleisesti harjoitetaan.
Vastauksen luulisi olevan aivan selvä kaikille asiaa edes hieman tunteville, eihän ym. tahoilta ole puristettavissa sitten punaista_puu_kopeekkaa itse ilimastopapistolle ja heidän palvelijoilleen. Sen sijaan hyväuskoinen lomalainen on saatu valtaisalla 24/7 propagandalla uskomaan se että lentolippuun kohdistetut ylimääräiset verot jotenkin pelastavat maailman vaikka todellisuudessa ne lähinnä elättävät alati paisuvaa kuhnurijoukkoa, joka noin ohimennen sanoen tuottaa itsessään jo valtaisasti niitä päästöjä..
Minun mielestäni aikamme absurdismia edustaa ehkäpä juuri parhaiten henkilö joka vihaa vallitsevaa demokraattista ja kapitalistista järjestelmäämme ja jota kuitenkin kiitoksena kaikenlaisesta tuholaistoiminnasta elätetään todella leveästi verovaroilla ja kustannetaan vielä päälle niitä synnillisiä lentomatkoja jotka ko. henkilö sitten kuittaa anteeksi annetuiksi äiti maan tai leninin silmissä ostamalla sellaisen lentomatka-aneen.
No mikäli jo tämä lama kääntyy täydeksi katastrofiksi koittanee hieman ankeammat ajat niin huutavan työvoimapullan poistaneille poliitikoille kuin näille anekauppiaillekin. Jos emme sitten ole jo siirtyneet lopullisesti NL muotoiseen ns. korkeampaan demokratiaan , sellaiseen jossa vääriä puolueita kielletään ja sensuuria kiristetään.
http://blogit.hs.fi/politiikanvieraat/tiivistymisjuovat-pois-taivaalta ja KVG 🙂
Jos minua huolestuttaa maapallon tila vuonna 2040, nuo tiivistysjuovat eivät voi olla kovin merkittävä asia. Kyllä vuoden 2008 lentokoneiden jättävät juovat ovat silloin jo haihtuneet.
”Jos minua huolestuttaa maapallon tila vuonna 2040, nuo tiivistysjuovat eivät voi olla kovin merkittävä asia. Kyllä vuoden 2008 lentokoneiden jättävät juovat ovat silloin jo haihtuneet.”
Ongelmahan on ilmakehän lämpeneminen. Vaikka tiivistymisjuovat häviävät nopeasti, ne vähentävät lämmön poistumista ilmakehästä. Tämä lämpöhän voi säilyä vuoteen 2040 vaikka juovat katoavat.
En usko, että säilyy. Kyllä se ylimääräinen lämpö on säteillyt pois samalla tavalla kun ympäristöään lämpimämpi kappale pikkuhiljaa jäähtyy. Vuoden 2040 maapalloa lämmittävät vuoden 2040 tiivistymisjuovat, jos niitä silloin vielä synnytetään.
Kasvihuoneilmiö ja tiivistysjuovat ovat juuri ilmiöitä jotka muuttavat sitä tapaa, jolla lämpöenergia lähtee (en tiedä onko säteily oikea sana tässä) maapallolta. Juuri kasvihuoneilmiön takia maapallon ilmakehä ottaa vastaan enemmän lämpöenergiaa kuin siitä lähtee, eli lämpenee pidemmällä aikavälillä. Vuoden 2040 ilmastoa lämmittävät silloiset tiivistymisjuovat, mutta sitä ovat myös lämmittäneet aikaisemmat tiivistymisjuovat.
Osmo:
”…nuo tiivistysjuovat eivät voi olla kovin merkittävä asia.”
Sorrut nyt kyllä siihen, josta olet täällä muita syytellyt ilmastoasioissa eli asiantuntijoita vähättelevään sävyyn.
Kansainvälisillä merkittävien tutkimuslaitosten sivuilla kyllä ollaan varsin yksimielisiä, että vesihöyryn jäätyminen korkeuksissa jopa kymmenkertaistaa lentoliikenteen haitat lähempänä maanpintaa tapahtuviin päästöihin.
Myös typen oksideilla on jokin rooli, joka korostuu yläilmoissa, mutta en oikein ymmärtänyt mikä.
Ylipäänsä on tyhmää vängätä tällaisista asioista vailla mitään asiantuntemusta mutu-meiningillä. Eli jos tällaiset kysymykset askarruttavat, on paljon hyödyllisempiä kanavia tutkia asiaa kuin blogin kaikenkirjavat lukijat.
Mutta jos joku täällä osaa selittää maallikolle, millä mekanismilla vesihöyry ja typpiyhdisteet tuhoavat lentokorkeuksissa, niin luen toki mielelläni ja monet muutkin varmasti.
Ongelmahan on ilmakehän lämpeneminen. Vaikka tiivistymisjuovat häviävät nopeasti, ne vähentävät lämmön poistumista ilmakehästä. Tämä lämpöhän voi säilyä vuoteen 2040 vaikka juovat katoavat.
Kyllä ja vaikka tätä lämpötilan nousua ei voikaan mitenkään mitata esimerkiksi lämpömittareilla, niin silti se on kanssamme nyt, aina ja iankaikkisesti.
Eihän ilmastotieteellisessä ja -poliittisessa jargonissa erota enää arvausta hypoteesista, hypoteesia teoriasta eikä teoriaa faktasta. Ongelma on paljon laajempi kuin vain lentomatkustusta koskeva.
Elinan vastaus oli kyllä korostetun epä-älyllinen. Jos minä haluan tietää, mistä tämä moninkertainen vaikutus johtuu, hän vastaa, että älä kysele vaan usko sokeasti..
Minun on edelleen vaikea uskoa edes sokeasti, että ne tiivistysjuovat jäävät sinne sadoiksi vuosiksi.
Osmo ”kyselee” :
”Kyllä vuoden 2008 lentokoneiden jättävät juovat ovat silloin [2040] jo haihtuneet.”
”En usko, että [lämpö] säilyy. Kyllä se ylimääräinen lämpö on säteillyt pois samalla tavalla kun ympäristöään lämpimämpi kappale pikkuhiljaa jäähtyy.”
Miten nämä minusta vaikuttavat sanamuodoiltaan väitteiltä eivätkä kysymyksiltä… ? Minusta et muutenkaan tässä aidosti kysele, vaan jotenkin haet oikeutusta lentämiselle. Jos aidosti kyselisit, niin taho kysellä olisi toinen.
Miten muuten on selvää, etteivät nämä juovat tee peruuttamatonta tuhoa elinkaarensa aikana, oli se kuinka lyhyt tahansa? Voihan VAIKUTUS olla satoja vuosia..
Ne juovat mahdollisesti rikkovat jotain systeemiä, joka jää rikki, vaikka itse juovat poistuisivat. Vertaa nyt vaikka puukkoon ja selkään.
Elina esitti taas uuden teorian siitä, mistä tämä johtuu. Eikö se silloin ole aidosti älyllisesti kiinnostava.
Kyse lämmittävän vaikutuksen kestosta on kyllä aivan olennainen. Hiilidioksidi ei ole mitenkään pahin kasvihuonekaasu, jos ajattelemme sen eristävää vaikutusta. Pahaksi sen tekee pitkäikäisyys.
Jos valittavanamme on tuottaa energiaa joko polttamalla kivihiiltä tai kaatamalla puu ja polttamalla se, molemmista vaihtoehdoista tulee hiilidioksidia ilmakehään. Puusta taitaa tulla energiayksikköä kohden jopa vähän enemmän. Kaadetun puun tilalle kasvaa kuitenkin muutamassa vuosikymmenessä uusi puu, jolloin hiilidioksidin lisäys ilmakehässä jää tilapäiseksi, vain joitain vuosikymmeniä kestäväksi. Tätä pientä ”lainaa” pidämme niin merkityksettömänä, että laskemme uusiutuvan energian päästöksi nollan.
Samasta syystä, jos hiilidioksidi- ja vesihöyrypäästöjen sijoittaminen yläilmakehään on niin tuhoisaa, sen on oltava myös pitkävaikutteista. Miksi se jää sinne, eikä sekoitu ilmakehän kanssa, oli siis alkuperäinen kysymykseni.
Useimmat tulivuoripurkaukset samoin kuin esimerkiksi Irakin sodan aiheuttamat öljylähteiden tulipalot eivät vaikuta ilmastoon merkittävästi. Niiden savupatsaat eivät ole riittävän korkeita.Tulivuoren purkauksen on oltava niin voimakas, että sen päästöt yltävät stratosfääriin asti. Jos se vielä tuottaa sopivan laatuisia hiukkasia, jäävät nämä leijumaan stratosfääriin himmentäen auringon säteilyä ja siten jäähdyttäen alailmakehää.
Yksittäisen purkauksen viilentävä vaikutus kestää n. 2 vuotta. Stratosfäärin ja sen alapuolella olevan troposfäärin välillä on ikäänkuin katto, jonka läpi sekoittuminen on hidasta. Siinä on ”reikiä” useista eri syistä, esimerkiksi ukkosen yhteydessä.
Samalla tavoin lentokoneiden päästöt voivat jäädä stratosfääriin ja sekoittua keskimäärin hitaammin alempaan ilmakehään. Seuraukset voivat tietysti olla toisenlaiset kuin tulivuorilla.
Stratosfäärin ja troposfäärin rajapinnan, tropopausin, korkeus vaihtelee. Talvella ja pohjoisessa se on alempana, tyypillisesti esim. 10 km. Tropiikissa korkeus voi olla esim. 13 km. Joskus rajapinta on niin epäselvä, että korkeutta on mahdoton määrittää.
Tropopaussi jakaa ilmakehän muutenkin. Sen yläpuolella on otsonikerros, jossa on ns. hyvää otsonia, alapuolella oleva otsoni on taas ”pahaa”. Troposfääri on se, jossa me elämme.
Ilmakehän ilmiöiden kuvaaminen vaatii pelkistämistä. Ehkä siksi on paras tehdä vielä seuraava lisäys, jotta ei syntyisi väärää vaikutelmaa kaiken yksinkertaisuudesta. Tulivuorten purkausten vaikutus Suomessa on keskimäärin lämmittävä.
Tässä oli kaipaamani selitys. Stratosfäärin alapuolella on kilpi, minkä vuoksi päästöt jäävät yläilmakehään pidemmäksi aikaa kuin muuten olettaisi.
Mutta mutta,…
Tähän asti olen ajatellut, että pahimpia ovat lyhyet matkat, koska nousuun kuluu paljon polttoainetta. Tämän mukaan pahinta olisikin se vaakalento, koska nousu tapahtuu pääosin troposfäärissä.
Ehkä lämpötilan kerrannaisvaikutuksilla on jotain tekemistä asian kanssa. Suuremmat lämpötilat vuonna 2008 pitävät suuremman osan Maan pinta-alasta lumettomana, vapauttavat enemmän metaania ja merten hiilidioksidia jne…?
Kaikki olemme huolissamme ilmaston muutoksesta. Kaikilla meillä on siitä mielipiteitä. Kukaan meistä ei siitä kai todella paljonkaan TIEDÄ.
Siksi ehdotan, että yritetään vain elää ihmisiksi. Ainakin siihen asti kun alkaa olla edes jollakinlaisella tasolla selvä, mikä mitäkin vaikuttaa.
Tutkiskelin asiaa:
Tiivistysjuovat (contrails) muodostavat cirrus-pilviä, jotka koostuvat jääkiteistä. Ylimmän kerroksen pilvet estävät tehokkaasti lämmön haihtumista ilmakehästä.
Eli vaikutus kai kestää sitten niin kauan kuin pilvi on olemassa… ? WTC:n jälkeen, kun lentoliikenne oli Yhdysvalloissa poikki muutaman päivän, havaittiin piikinomainen muutos lämpötiloissa.
Asia olisi lukemani artikkelin mukaan ratkaistavissa lentokorkeuksien madaltamisella. Tämä nostaisi kuitenkin puolestaan hiilidioksiidipäästöjä.
Luepa Elina loppuun saakka nuo WTC-lentokiellon vaikutukset: lämpötila laski päivisin suunnilleen saman verran kuin se yöllä nousi, eli vaikutus oli vuorokautisia lämpötilaeroja tasaava – ei siis kokonaisuudessaan sen enempää nostava kuin laskevakaan.
Tiivistymisjuovien kiertoaika ympäristössä on nykymuotoisen lentoliikenteen elinaika, niiden aiheuttamien pilvien elinaika on irrelevanttia niin kauan kun niitä syntyy joka päivä lisää.
Vielä lyhytkestoisista lämmittävistä vaikutuksista. Periaatteessa jokaisella ilmaston koostumus määrää kuinka paljon siihen auringosta saapuvaa lämpöä siirtyy pois. Koska lämpeneminen puolestaan lisää tätä poistumista, on jokaiselle koostumukselle myös jokin tasapainolämpötila, johon lämpeneminen pysähtyy. Tämän tasapainon saavuttaminen kuitenkin kestää; siksi myös maapallon lämpötila kasvaisi vielä puolisen astetta vaikka kaikki kasvihuonepäästöt pysäytettäisiin nyt.
Hyvin lyhytaikaiset lämmittävät vaikutukset (kuten ilmeisesti tiivistysjuovat, jäi vielä epäselväksi), siis vaikuttavat vain siihen kuinka nopeasti kyseinen lämpötilatasapaino saavutetaan. Ne ovat siis tosiaan aika erilainen huoli kuin esimerkiksi hiilidioksidi, mutta eivät epäolennaisiakaan.
Kuinka korkealla ne koneet sitten lentävät? Jos stratosfäärin alapuolella eli noin 15 kilometrissä on ”kilpi” ja lentokorkeus normaalisti 10 700 – 11 300 ja korkeimmillaan 12,5km, niin joku mättää…
Tässähän alettaisiin kaipaamaan jonkinlaista jokamiehen ilmastosimulaatio-ohjelmaa, vähän SimCityn tapaan.
tpyyluoma:
Tiivistymisjuovien kiertoaika ympäristössä on nykymuotoisen lentoliikenteen elinaika, niiden aiheuttamien pilvien elinaika on irrelevanttia niin kauan kun niitä syntyy joka päivä lisää.
Vaikka en meteorologiasta paljon ymmärrä, tämä päättely on minusta väärä – tai siis väärä esitettyyn kysymykseen verrattuna. Se, että ihmiset lentävät lentokoneilla ympäriinsä lämmittää maapalloa tiivistymisjuovien vuoksi ja jos koneilla lennetään jatkuvasti, lämmitys on jatkuvaa. Tässä tpyyluoma on oikeassa.
Sen sijaan, jos minä ja riittävän monta minun kaveriani päätämme, että emme lennä ja yksi lento jää lentämättä, lyhyen ajan yksi tiivistymisjuova vähemmän lämmittää maapalloa, mutta tämä efekti siirtyy nopeasti historiaan. Sen sijaan se, että emme päästäneet ilmakehään hiilidioksidia, vaikuttaa ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrään satoja vuosia. Hiilidioksidimäärään lentäminen vaikuttaa kumulatiivisesti, mutta ei tiivistymisjuoviin.
Juhani Rinteen vastaus selvitti minun pääni. Koska lentokone ainakin silloin tällöin tuuppaa hiilidioksidia ja vettä stratosfääriin, tämä päästö on haitallisempi kuin laivasta tuleva yhtä suuri hiilidioksidipäästö. Välissä oleva kilpi estää ilmamassoja sekoittumasta, joten vaikutus on pitkäaikainen. Koska kilpi myös vuotaa, vaikutus vaimenee kuitenkin nopeammin kuin hiilidioksidin kokonaismäärä ilmakehässä. Siksi tuo haittakerroin riippuu siitä, kuinka pitkällä aikavälillä asiaa tarkastelee. Lyhyemmällä aikavälillä kerroin on suurempi ja pitkälläpienempi.
Isomäen esittämällä logiikalla tiivistymisjuovien ongelma oli siinä, että ne lämmittävät etenkin pohjoista napa-aluetta, jolloin valoa heijastavan lumen ja jään määrä vähenee, mikä lisää energian jäämistä maan pinnalle ja siten kiihdyttää lämpenemistä.
On totta, että tiivistymisjuovat eivät toki kumuloidu hiilidioksiidipäästöjen tapaan, mutta nopeuttamalla pohjoisen jääpeitteen katoamista ne kuitenkin saattavat nopeuttaa ilmaston lämpenemistä merkittävästi.
Tämäkin efekti on toki geologisessa mittakaavassa hetkellinen, koska kyllä se jää sieltä lähtee lopulta kuitenkin, mutta tällä hetkellä melko lyhytaikaisetkin (vuosikymmenien) vaikutukset voivat olla merkittäviä. Jos hiilidioksidin tuotanto on saavuttamassa lakipisteensä ja kääntymässä laskuun (kuten voidaan toivoa), olisi hyvä, että juuri niiksi ajoiksi saataisiin muut ilmakehää lämmittävät vaikutukset minimoitua, ettei lämpenemiskehitys lähde täysin lapasesta. Koska siinä kai se merkittävä riski on, eikä niinkään hallitussa 1-2 asteen muutoksessa joka sitten jää siihen.
Tämä siis oma maallikon ymmärrykseni tuosta tiivistymisjuovakysymyksestä. Kasvihuonekaasujen juuttuminen yläilmakehään lienee se toinen syy miksi korkealla lentämistä sakotetaan laskelmissa rankemmin. Sinäkin pätee sama melko lähivuosikymmenten vaikutusten ajatus, koska kyllä se hiilidioksidi sieltä lopulta aina sekoittuu.
Onko joku löytänyt selvitystä laivojen päästöistä, jossa laivatyypit olisi eritelty? Paras löytämäni on ympäristöministeriön MIPS-laskelma. Lähinnä nuo matkustajalaivojen kulutukset näyttävät poskettoman suurilta, kun niitä vertaa laivarahtiin.
Onko laskuissa oikeasti otettu huomioon matkustajalaivojen mukana kulkeva rahti? Noita lukuja pyöritellessä ei pääse kovin pitkälle.
Jos luvut pitävät paikkansa niin miksei sitten jokaisessa rahtilaivassa ole matkustajapaikkoja eikä päinvastoin. 🙂
pkm sanaili: ”Jos luvut pitävät paikkansa niin miksei sitten jokaisessa rahtilaivassa ole matkustajapaikkoja eikä päinvastoin.”
Itse asiassa rahtilaivoilla on matkustajapaikkoja, joihin otetaan maksavia asiakkaita. Sillä tavoin voi matkustaa käytännössä kaikille asutuille mantereille hinnalla, joka vastaa kohtuullista hotellimajoitusta. Googleta esim hakusanoilla ”freighter cruise” niin löytyy lisätietoja reiteistä ja hinnoista.
Matkustajalaivojen huono ekotehokkuus ei hämmästytä: niissähän rahtia on vain muutamalla kannella, ja suurin osa paatista on käytännössä tyhjää tilaa, jota noissa nykypäivän uivissa hotelleissa tarvitaan matkustusmukavuuden nimissä.
az: Eihän ilmastotieteellisessä ja -poliittisessa jargonissa erota enää arvausta hypoteesista, hypoteesia teoriasta eikä teoriaa faktasta.
Tämä ei näköjään ole suurikaan ongelma kun katsoo tätäkin keskustelua 🙂 Ilmastopoliittista keskusteluahan käydään nimenomaan erilaisiin arvauksiin perustuen akselilla maailmanloppu tulee huomenna / maailmanloppu tulee tänään, mikä tietysti onkin ymmärrettävää koska mitään todellista dataahan näiden arvausten tueksi ei tahdo löytyä.
Nyt olisi poliitikkojen jo korkea aika vaatia ilimastouskonnon lopullista kanonisointia esimerkiksi YK alaiselta IPCC:tä tai muulta vastaavalta siantuntijajoukolta, muuten on pelättävissä että mekin jakaannumme 2 tai 3 pääsuuntaukseen kristinuskon ja islamin tapaan. Kanonisointiprosessin tuotoksena pitää syntyä myöskin (pyhä) kirja, johon koko oppi on kuvattu yksiselitteisesti ja käteviin jakeisiin jaettuna vaikkapa jotenkin näin:
Lentomatkustuksen suura, 19 jae: citycarilla sinun on lomalentosi hyvittämän sillä (GAIA?) on armahtavainen ja laupias tai 21 jae: matkasi bisneksessä Brysseliin on totisesti oleva täysin tiivistymisjuovaton jne.
Tyypillistä ilmastokeskustelua, referensseinä SciFi kirjallisuutta ja auktoriteeteiksi uskottujen mielipiteitä.
Jos ja kun tulivuorten purkauksien vaikutus ilmastoon näkyy heti, vuoden kahden ajan, niin miksi hiilidioksidin vaikutrus näkyisi vasta vuosikymmenien tai satojen viiveellä?
Miksi yläilmakehässä oleva CO2 olisi sen vaikuttavampaa kuin alempana oleva?
Oikea tapa laskea matkustajalaivojen päästöt matkustajaa kohden on poistaa rahti käyttämällä sitä kulutusta, jonka sama rahti tuottaisi asiallisessa kontti- tai roro-aluksessa. Se on kelluvan hotellin päästöistä aika vähän.
Vastaavasti oikea tapa laskea rahtilaivan mukana menevän matkustajan tuottama päästö on arvioida hänen painonsa ja katsoa, paljonko tonnikilometri rahtilaivassa tuottaa päästöjä. Lopputulos on aika pyöreä nolla.
Antti,
Juhani Rinne vastaa kyllä viimeiseen kysymykseesi.
Rinne ei vaatimattomasti esitellyt itseään, mutta hän on Ilmatieteen laitoksen emeritusprofessori.
Hei
Erottaisin kaiken tieteellisen tutkimuksen ja keskustelun kohdalla tiedeyhteisön sisäisen keskustelun ja itsekriittisen arvioinnin maallikoiden kesken mediassa käymästä keskustelusta. Jälkimmäisen perusteella ei voine tehdä minkäänlaisia päätelmiä edellisestä.
Tiedeyhteisö on käytännössä yksimielinen ilmastomuutoksen todellisuudesta. Arviot sen vakavuudesta ja tarkemmista mekaniikoista sekä kehityskuluista vaihtelevat, mikä kertonee minusta lähinnä tieteellisen prosessin etenemisestä eli erilaisten mallien kehittämisestä.
Jokainen voi toisaalta aivan vapaasti kritisoida mitä tahansa tieteellistä teoriaa humpuukiksi ja huijaukseksi millä tahansa forumilla alkaen psykoanalyysista ja evoluutiosta. Maallikkoilmastoskeptikot puhumattakaan koko asian tykkänään kieltävistä kommenttien heittäjistä, eivät mun käsittääkseni ole perehtyneet asiaan juuri ollenkaan. Mä vertaisin näitä tyyppejä ihmisiin, jotka eivät vain voi uskoa evoluutioon ja rakentelevat kaikenlaisia älykkään luomisen teorioita selittääkseen olemassaolevan fakta-aineiston.
Ja lopuksi:
Maallikoilla ei ole lopultakaan mitään muuta keinoa tieteellisten argumenttien arviointiin kuin uskoa valitsemiinsa auktoriteetteihin. Esim. minun voimavarani eivät riitä alkuräjähdyksen tutkimiseen, on pakko muodostaa oma mielipide popularisoitua tieteellistä kirjallisuutta lukemalla eli uskoa noita auktoriteetteja.
PS
En ole tiedeuskova. On vain aika pirun vaikea lähteä kieltämään sellaista minkä tiedeyhteisö yhteisönä toteaa olemassaolevaksi.
PS
Voisi myös kysyä skeptisesti, että kenen etua ilmastomuutoshuijaus ajaisi? Ja kenen etua ajaisi ilmastomuutoksen kieltäminen? Aivan …
Juho hyvä, mielestäni kirjoituksesi oli rehellisesti sanottuna ala-arvoinen. En pidä keskustelusta, jossa poiketaan asiatasolta keskustelemaan henkilöistä. Se ei osoita hyviä tapoja, eikä ole hyvää keskustelukulttuuria.
Oma perehtymiseni ilmastotieteeseen lähenee arviolta paria tuhatta tuntia (en ole pitänyt kirjaa). Aloitin ”alarmistina”, joka halusi tietää enemmän huoleenaiheestani. Liukumiseni siihen positioon, että en pidä ilmastonmuutosta varteenotettavana ympäristöllisenä tai yhteiskunnallisena uhkana on tapahtunut puhtaasti tieteellisen keskustelun ja todistusaineiston arvioimisen pohjalta.
On väärin sanoa, ettei ”maallikolla” olisi mahdollisuutta käytyä keskustelua arvioida. On myös virheellinen, vaikkakin julkisuudessa hellitty kuva, että kysymyksestä olisi olemassa konsensus.
Maanpinnan lämpötilamittausten luotettavuus, dendroklimatologisten (ja muiden historiallisten) rekonstruktioiden luotettavuus (ks. climateaudit.org ja kuluta muutama sataa tuntia, tämä ei ole edes mielipidekysymys) ja ilmastomallien (GCM:t) sademäärien ja pilvien muodostamisen ennustuskyky, nämä kaikki on jo osoitettu kyseenalaisiksi.
Paljon riippuu tällä hetkellä GCM:n parametrisoinnin ja luotettavuuden auditoinnista. Mikä on hyvin vaikeaa, jo siitäkin syystä että tarvittua dataa on niukalti saatavilla.
Ilmastonmuutostiede on myös hyvin pitkälle politisoitunutta. Tätä olisin itsekin pitänyt alkuun naurettavana salaliittoteoriana, mutta asia on täysin aukottomasti todistettavissa IPCC:n raporttien review-prosesssin analyysilla. Halutut vastaukset saadaan ja väärät sivuutetaan. Vaikeita kysymyksiä jää vastaamatta. Näin tapahtui esim. maankäytönmuutoksien selkeämmälle huomioimiselle (ihminen on radikaalisti muokannut yli 40%:a maapallon maapinta-alasta, ilmastovaikutus?) Tämän on osoittanut mm. Roger Pielke Sr.
Kyse ei ole mistään ”huijauksesta” vaan äärimmäisen monimutkaisesta vyyhdistä, jossa monenlaiset identiteettiset sitoutumiset, intressikysymykset, ideologiat, vertaispaine, uranäkymät, oman kantansa oikeaksi todistaminen (näitä jakolinjojen tappeluja löytyy historiasta) jne. pelaavat osansa.
Tähän lisään vielä sen, että ilmastokatastrofi voi osoittautua todelliseksi, sitä ei ole myöskään todistettu olemattomaksi. Nykyinen todistusaineisto on kuitenkin hyvin kyseenalaista.
Poliittisesti merkittäväksi tämän kysymyksen tekee se, että maailmassa on lukemattomia ongelmia, jotka kipeästi kaipaavat rahoitusta, ohjelmia, toimia (…)
Tuhannet miljardit ongelmaan, joka ei välttämättä ole ollenkaan ongelma, kun samalla todennetut ongelmat (liikakansoitus, vesipula, biodiversiteetin kaventuminen jne.) ovat pitkälti poistuneet huomiokentästämme (tämä on fakta), on erittäin huolestuttava kehityssuunta.
Seuraavassa viittaus edelliseen, uutinen 6.10. 2008
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7651981.stm
”At least 25% of the world’s mammal species are at risk of extinction, according to the first assessment of their status for a decade.”
”The biggest threat to mammals is loss of habitat, including deforestation. ”
”the biodiversity crisis is going to affect the entire world.”
Missä on biodiversiteetin IPCC, tai Kööpenhamina 2009 tai edes Kioton sopimus?
Väestö kasvaa lähes 80 miljoonalla vuodessa, kasvava väestö kasvattaa painetta laajentaa viljelyalueita ja hyödyntää luonnonvaraisia alueita taloudellisesti.
Tämä on maailman todellinen ympäristökriisi, ei ilmastonmuutos.
Siksi minua suoraan sanoen inhottaa ilmastohysteria ja sen saama julkisuuden määrä.
Tämä on toki vain yksittäinen mielipide.
Voisi myös kysyä skeptisesti, että kenen etua ilmastomuutoshuijaus ajaisi?
Tähän ei tarvita foliopipoa ja outoja salaliittoteorioita vaan ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen riittää. Kukapa meistä ei mielestään tekisi äärimmäisen tärkeää työtä jota ei kuitenkaan oikein rahoitetakaan kunnolla, omakin arvostus ja palkkauskin saisi olla paljon parempi. Ennenkuin ilmastontutkijat huomasivat että maapallo lämpenee he ennustelivat pikapuoliin saapuvaa jääkautta mutta sitten alkoi tämä lämpötilan nousu, joka jäi suuruusluokaltaan sitten 0,7 asteen, joten se jääkausiteoria alkoi sitten sulaa.
Mainitsit myös että tiedeyhteisö on käytännössä yksimielinen ilmastomuutoksen todellisuudesta niin tämäkään ei pidä paikkaansa ja jos pikapuoiin ei ala tulla lisää todisteita lämpiämisestä, luhistunee väistämättä tämäkin teoria maa keskeisen aurinkokuntamallin, naisten sieluttomuuden, neulankärjelle mahtuvien enkelien lukumäärän ja maan litteyden kanssa samaan ”tiedeyhteisön käytännössä yksimielisten” varmojen tietojen joukkoon.
Maallikkokin osaa kritisoida syystä teoriaa joka lähti selittämään maapallon lämpenemistä CO2 päästöillä ja nyt CO2 tasojen ja päästöjen ollessa korkeimmillaan ties kuinka pitkään aikaan on lämpiäminen pysähtynyt ellei peräti ottanut jo takapakkia. Tässä populaaritieteellinen dokumentti asiasta, vieläpä taatusti Virheä-puolueelle myönteisen YLEn valitsemana:
http://areena.yle.fi/toista?id=1555072
Olihan nuokin skeptikot merkittäviä tiedemiehiä, toinen oli saanut NASAlta prenikankin.
Hei
Anteeksi. Ei ollut tarkoitus millään tavalla leimata ketään täällä kirjoittavia henkilöitä. Tarkoitin viittaukseni ilmastoskeptikoista luomisteorian vastustajien kaltaisina henkilöinä yleiselle tasolle.
En ole itse perehtynyt ilmastokysymykseen lähellekkään nimimerkin AZ tasolla. Lienen tässä suhteessa aito maallikko, joka lukee yleistajuisia teoksia ja seuraa mediaa perehtymättä tarkemmin itse tutkimuksiin. Nimimerkillä AZ on varmasti aito ja perusteltu mahdollisuus arvioida itsenäisesti ilmastotutkimusta ja teoretisointia perehtyneisyytensä ansiosta. Meille muille jää mielestäni lopultakin ainoaksi keinoksi joko uskoa tai jättää uskomatta auktorisoituja tieteellisiä yhteisöjä ja niiden julkaisemia populaariteoksia sekä -artikkeleita.
MOT-ohjelmaa en pitäisi kovin uskottavana lähteenä, mitä tulee myriadeihin sidosryhmien, tavoitteiden ja oman maineen kysymyksiin. Dokkarissa esiintyneet tutkijat itsekin totesivat, etteivät he itse sen enempää kuin ilmastonmuutosmyönteisetkään tutkijat pysty todistamaan omia mallejaan. Minusta tässä oli se keskeinen ongelma. Kukaan ei pysty (onko näin AZ?) todistamaan tällä hetkellä aukottomasti omaa ilmastoteoriaansa, mikä ei tarkoita sitä, että koko kysymyksen voisi sivuuttaa kunnes meillä on käsissämme kiistatta aukoton teoria ja malli.
AZ on minustakin täysin oikeassa siinä, että ilmastonmuutos on vallannut liikaa mediatilaa ja politiikkojen huomiota, koska muita (ja riippumatta mahdollisesta ilmastonmuutoksen todellisesta vakavuudesta) kiireellisiä toimia vaativia ympäristöongelmia riittää. Oikeastaanhan koko sivilisaatiomme on jo kriisissä tai tulevaisuudessa kriisissä jokaisella mahdollisella saralla juomavedestä lähtien.
Kenties voisi koettaa ajatella rakentavasti, että minkä tahansa ympäristöongelman (väestönkasvu kaiken takana) fiksu ratkaisuyritys tukee myös muiden ongelmien ratkaisuyrityksiä. Näinhän voisi ajatella esim. tulevan öljypiikin ja ilmastonmuutoksen torjumisen osalta.
Loppujen lopuksi kysymys on siitä osaammeko arvioida oikein minkä tahansa maailmanlaajuisen vakavaa huomiota vaativan ongelmavyyhden todellista vakavuutta ja sitä myötä miten kalliisiin ratkaisuyrityksiin olisi viisasta ryhtyä.
Itse lievästi ylihyvinvointikriittisenä ihmisenä en näe periaatteellista ristiriitaa varmuuden varalta valmistautumisessa, koska sellainen ei vähentäisi merkittävästi kenenkään materiaalista elintasoa. Olemmehan valmiita sijoittamaan runsaasti yhteiskunnan varoja ja miesten elinaikaa puolustusvoimiin, vaikka sotaa ei ole näköpiirissäkään. Tässä on samasta kysymys maailmanlaajuisesti. Toki toimiin ryhdyttyämme pääsisi sadan vuoden kuluttua kritisoimaan, ettei mitään ilmastokriisiä tullutkaan ja koko voimavarojen uhraus oli tarpeetonta. Niinpä.
az ja Traveller kuvasivat riittävän tarkasti minunkin ajatukseni ja haluan lisätä ainoastaan sen, että Osmon kirjoituksessa itsessään on jo kaksi hyvin paljastavaa seikkaa.
Ensiksi, Osmo käyttää noita uskonnollisia termejä ”syntisyys” ja ”kuluttamisen helppous”. Niitä voi perustellusti käyttää sen perustelemiseksi, että ihmisen aiheuttama maailmanlaajuinen lämpeneminen, eli tuttavallisemmin AGW, on new-ager -uskontoon verrattavissa oleva uskomusjärjestelmä.
Toiseksi, kun eurooppalaisen ilmastopolitiikan keskeinen vaikuttaja ja suomalaisen ilmastopolitiikan kummisetä joutuu omassa blogissaan paljastamaan, ettei tiedä, miten lentoliikenne vaikuttaa AGW-teorian mukaan, niin samalla hän tule paljastaneeksi, ettei ole perehtynyt koko aiheeseen käytännöllisesti katsoen ollenkaan, periaatteessa ehkä juuri ja juuri sen verran, että hallitsee kyseisen jargonin.
Hei
Markus:
”ihmisen aiheuttama maailmanlaajuinen lämpeneminen, eli tuttavallisemmin AGW, on new-ager -uskontoon verrattavissa oleva uskomusjärjestelmä.”
Tämä on minusta vakava periaatteellinen kysymys. Jos kansainvälinen tiedeyhteisö lähtee näin helposti mukaan new age -uskonnon kaltaiseen humpuukiin, niin missä määrin voi silloin luottaa mihinkään muuhunkaan tieteellisen konsensuksen tuottamaan tietoon. Tupakoinnin yhteys syöpään, ravintosuositukset ruokaympyröineen, koululääketiede lääkekeskeisine periaatteineen, psykologia ja siihen nojaava massiivinen terapiakoneisto. Ja niin edelleen.
Noitakin kaikkia kritisoidaan ja koetetaan osoittaa kyseenalaisiksi. Jos ne osoittautuisivat epätosiksi, lähinnä erilaisten taloudellisten etupiirien ajamiksi ”totuuksiksi”, niin eikö silloin tieteeltä kokonaisuutena murenisi uskottavuus aikalailla?
Tieteeseen kuuluu itsekriittinen ja itsekorjaava järjestelmä, mutta ei kai tieteeseen sinänsä voi suhtautua laajemmin ikäänkuin se olisi jatkuvasti väärässä eli ei koskaan oikeassa.
Kysyisinkin Markukselta mikä tieteellinen teoria on oikeassa matematiikkaa lukuunottamatta?
Tässä on sekin puoli, että poliitikko taikka virkamiespäättäjä joutuu luottamaan hyvin monessa asiassa sellaiseen tietoon, jota hän ei itse hallitse. Tulee mieleen mm. oikeusjärjestelmän toimivuus, joka herättää myös kiihkeitä tunteita, mutta missä määrin mikään käsitys nojautuu kiistattomaan faktuaaliseen tutkimukseen esim. rangaistusten suhteesta lainkuuliaisuuteen. En lähtisi siksi vaatimaan keneltäkään päättävältä ihmiseltä perehtyneisyyttä jokaisessa kannattamassaan asiassa.
Kyllä minustakin ilmastonmuutoksen seurauksista täytyy vaatia lisää todisteita. Ilmastonmuutostieteestä en tietysti ymmärrä mitään, mutta käytetyistä menetelmistä ja seurauksista ymmärrän.
1- olen itsekin ollut vaatimaton tutkija ja ymmärrän jonkin verran matemaattisesta mallintamisesta. Maapallon koko ilmakehän ja ilmaston mallintaminen on vaativaa……. on ihan relevantti kysymys, että onko se oikeasti edes uskottavaa/mahdollista? Eivät ole vielä minua vakuuttaneet.
2- en oikein hyväksy sitä, että tutkijat esittävät näinkin yksityiskohtaisia kirjoituksia ilmastonmuutoksen seurauksista. Nämä jututhan eivät millään muotoa ole enää tiedettä vaan puhdasta arvailua
http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/vaikutuksia_8.html
Juho: ”Kysyisinkin Markukselta mikä tieteellinen teoria on oikeassa matematiikkaa lukuunottamatta?”
Onko matematiikka teoriaa vai sopimusjärjestelmä?
Havaitsemme lasin hajoavan, mutta emme koskaan rikkoutuneen lasin tulevan ehjäksi, vaikka fysiikan lait eivät sitä estä. Fysiikka on helppoa ominaisuuksien äärirajoilla – kun joku on absoluuttisen kovaa tai täysin elastista. Silloin teoriat tuottavat siistejä tuloksia. Asiat monimutkaistuvat vasta kun edetään ”harmaille” alueille. Suurten lukumäärien käyttäytymistä kuvaavia lakeja kutsutaan todennäköisyyslaskennaksi. Todennäköisyyden käsite kuuluu kaikkiin havaitsemiimme ilmiöihin yhtä kiinteästi kuin tila, aika, energia ja liikemäärä. Todennäköisin tila on vakain, koska sen järjestys on pienin eli epäjärjestys on suurin.
Oleellisempaa kuin tuollainen metafyysinen pohdiskelu on ymmärtää, että osmosoininvaarat yrittävät vakavalla naamalla kertoa sinulle, että he osaavat laskea Maan lämpötilaa parilla asteella, vaikka he eivät osaa järjestää edes Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asioita kuntoon. Istu nyt hetkeksi alas, lue tuo uudestaan ja pohdi sitä.
Markukselle: Tuo ”syntinen” oli peräisin alkuperäisestä Hesarin artikkelista.
En tiedä,ketä hän tarkoitti keskeisellä eurooppalaisen ilmastopolitiikan vaikuttajalla,koska minä en ainakaan sellainen ole. Minusta on hyvä silloin tällöin paneutua ilmassa oleviin väittämiin ja katsoa, mistä ne ovat kotoisin, kuten nyt juuri tämä väite, että lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat korkean lentokorkeiden vuoksi muita haitallisempia. Tästä asiasta kun alkoi liikkua tietoja, jotka minusta olivat ristiriidassa keskenään.
Itse asiassa soitin kysyäkseni asiaa parillekin asiantuntijalle, joiden olisi pitänyt tietää, miksi he laskevat asiat niin kuin laskevat, mutta eivät tienneet. Eikä blogillakaan moni osannut täsmällisesti vastata, mistä asia on peräisin.
Sen tästä ainakin oppi, ettei lentokoneen noususta aiheutuvia suuria päästöjä voi kertoa millään kertoimella, koska ne päästöt eivät ulotu riittävän korkealle.
Aion menetellä näin jatkossakin, vaikka se kuinka paljastaisi tietämättömyyteni.
Ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta olisi paljon tärkeämpi osata mallintaa maaperän päästöjä ja erityisesti soiden. Niihin verrattuna lentoliikenne on pikku juttu.
Sinua minä tarkoitin sillä eurooppalaisella vaikuttajalla.
Aivan hillitön tuo mitä kirjoitit yllä:
”Itse asiassa soitin kysyäkseni asiaa parillekin asiantuntijalle, joiden olisi pitänyt tietää, miksi he laskevat asiat niin kuin laskevat, mutta eivät tienneet.”
ON SIINÄ ASIANTUNTEMUSTA KERRAKSEEN! Ja näiden kavereiden väitteisiinkö sinä perustat oman poliittisen toimintasi?
Ymmärsinkö nyt oikein, että oletit, että lentokoneen CO2-päästöjen haitallisuus liittyisi jotenkin siihen, että ne joutuvat ilmakehään niin korkealla?
Voin kuule vakuuttaa sinulle, että heterogeeninen kaasuseos, kuten ilmakehä, sekoittuu tasaisesti. On aivan se ja sama millä korkeudella CO2-päästö tapahtuu. Olen itsekin sinua aiemmin kiusannut juuri näillä lentomatkoillasi ja maanitellut sinua paljastamaan lentämäsi kilometrit, mitä et kyllä koskaan uskaltanut tehdä.
Voin nyt tässä kuitenkin paljastaa, että halusin vain piikitellä, koska elit toisin kuin kansalle opetettiin – sinä mukaan lukien. Lentomatkailu ei vaikuta millään tavalla ilmastonmuuttumiseen. Koneiden jättämät pienet pilvivanat ovat kanin kakkaa kokonaisuuden rattaan pyörien alla. Voit aivan huoletta ja tuiki turvallisesti ajella koneella, autolla tai fillarilla, eikä sinun tarvitse olla huolissasi siitä, että Maa lämpiäisi takiasi. Ainoa havaittu lämpeneminen on tapahtunut maanrakentamisen (=kaupungistuminen) takia. Tiiviisti asutussa Euroopassa lämpeneminen on ollut voimakkainta ja asumattomilla eteläisen pallonpuoliskon alueilla mitään lämpenemistä ei ole tapahtunut.
Lyhyesti – lennä niin paljon kuin rahkeesi kestävät, mutta muista myös kannustaa tavallisia suomalaisia olemaan huolestumatta CO2-päästöistä. Ja lopeta perustelemasta CO2-päästöillä ideaalia yhdyskuntarakentamistasi.
”Voin kuule vakuuttaa sinulle, että heterogeeninen kaasuseos, kuten ilmakehä, sekoittuu tasaisesti. On aivan se ja sama millä korkeudella CO2-päästö tapahtuu.”
Noniin, tässäpä sitten varsinainen asiantuntijan lausunto. Vai vitsikö tuo sittenkin on… Ilmakehä on kylläkin kaikkea muuta kuin heterogeeninen rakenteeltaan.
Piti sanoa samaa kuin Peksi. Juju, joka yllätti minutkin on, ettei ilmakehä sekoitu tasaisesti, vaan stratosfäärin ja troposfäärin välissä on kohtalaisen pysyvä kilpi. Jos ei olisi, lentoliikenteen päästöjä ei pitäisi kertoa millään ykkösestä poikkeavalla luvulla. Katso Juhani Rinteen postaus 6.10 klo 13:55.
Lähetin samalla hetkellä vastausta kun Osmo julkaisi omansa, niin kirjoitukseni katosi. Toivottavasti ei nyt tule kahdesti, kun kirjoitan sen uudestaan:
Peksi ja Osmo taitavat nyt sekoittaa kaasut ja (vesi)höyryn keskenään yhdeksi ja samaksi asiaksi?
Toistan vielä: riippumatta siitä, millä korkeudella CO2-päästö tapahtuu, se leviää tasaisesti ilmakehään.
”Peksi ja Osmo taitavat nyt sekoittaa kaasut ja (vesi)höyryn keskenään yhdeksi ja samaksi asiaksi?”
En suinkaan. On vaan hyvin yleisesti tunnettu fakta, että ilmakehällä on kerroksittainen rakenne, ja eri kerroksissa on erilainen kaasujen koostumus.
”Toistan vielä: riippumatta siitä, millä korkeudella CO2-päästö tapahtuu, se leviää tasaisesti ilmakehään.”
Tähän en osaa sanoa, mutta voisit hieman perustella väitettäsi tarkemmin. Ei ole mielestäni mitenkään itsestään selvää että näin taphtuisi.
Peksi sanoo ”Tähän en osaa sanoa, mutta voisit hieman perustella väitettäsi tarkemmin. Ei ole mielestäni mitenkään itsestään selvää että näin taphtuisi.”
Perustele sinä ensin se, miksi troposfäärissä kaasut eivät mielestäsi sekoitu homogeenisesti.
Hei
Istuin ja pohdin pari päivää. 🙂
Kysyn kuriositeettina seuraavaa.
Markus sanoi: Ainoa havaittu lämpeneminen on tapahtunut maanrakentamisen (=kaupungistuminen) takia.”
Mistä napa- ja vuoristojäätiköiden sulaminen johtuu, jollei ole tapahtunut lämpötilan nousua?
Riittääkö pienhiukkasnokeentuminen tms. selittämään tätä ilmiötä?
Vai onko tämäkin ilmeisesti kiihtyvä sulaminen vain ja ainoastaan virheellistä tarkoitushakuista tutkimustietoa?
En mahda sille mitään, että mun mielestä luottamus tiedeyhteisöön murenee, jos se kykenee erehtymään näin massiivisesti näin laajassa asiassa. Missä kaikessa muussa se lieneekään erehtynyt yhtä massiivisesti aiheuttaen yhteiskunnille yhtä laajoja vääriä kustannuksia. Ymmärtääkseni tiede luottaa hyvin monessa asiassa todennäköisyyksiin lähtien vaikkapa tupakoinnin ja syövän yhteydestä.
Osmosoininvaarat eivät väitä osaavansa laskea näitä asioita, vaan luottavat tiedeyhteisön laskuihin. Jollei niihinkään voi luottaa niin mihin sitten. Suuryhtiöiden ja muiden eduntavoittelijoiden konsultteihin pelkästään.
Luottaisin mielummin tieteellisiin instituutioihin kuin vaikkapa tupakkayhtiöihin, pikaruokaketjuihin, öljy-yhtiöihin jne. tutkimustiedon tuottajina. Siitäkin huolimatta, etteivät nekään ole aidosti puhtaan sitoutumattomia.
Juho peijakas, hyvää pohdintaa!
”Mistä napa- ja vuoristojäätiköiden sulaminen johtuu, jollei ole tapahtunut lämpötilan nousua?”
ja
”Vai onko tämäkin ilmeisesti kiihtyvä sulaminen vain ja ainoastaan virheellistä tarkoitushakuista tutkimustietoa?”
Etelämantereen jäätikkö ei ole sulanut, vaan kasvanut. Pohjoisnavan merijää lienee hyvin syklinen, ja tänä kesänä sen minimi jäi suuremmaksi kuin viime kesänä. Vuoristojäätiköiden pieneneminen johtuu pääasiassa sademäärien muutoksista. Esimerkiksi Kilimanjaron jäätikkö on pakkasen puolella lähes koko ajan, eikä siten sula vaan sublimoituu (jäästä höyryksi sulamatta välillä). Intian valtamerestä puolestaan ei ole tullut riittävästi korvaavaa kosteutta vuorelle, joskin nyt käänne olisi viimeisten tutkimusten mukaan tapahtunut.
Jäätiköiden sulaminen puolestaan ei ole kiihtynyt, vaan merkittävin osa sulamisesta on tapahtunut ennen 70-lukua.
”En mahda sille mitään, että mun mielestä luottamus tiedeyhteisöön murenee, jos se kykenee erehtymään näin massiivisesti näin laajassa asiassa.”
Yliopistot eivät ole puolueettomia ja yksituumaisia instituutioita, vaan professoreiden yhteiskunnalliset arvostukset ja valtion rahoitus ohjaa niidenkin toimintaa. Ei sillä oikeasti ole mitään merkitystä, mistä rahoitus tulee, JOS (ja kuten näyttää että on käynytkin) saatu tutkimustulos on oikeasti tiedettä, eli avointa ja toistettavissa olevaa.
Ei sinun kannata romauttaa luottamustasi tiedeyhteisöön (tekevät arvokasta työtä), vaan muuta omaa asennettasi.
En mielellään käytä tätä tutkijoiden määrää minkään asian oikeellisuuden perustelemiseen (Einsteinhan totesi että hänelle riittää jos yksikin osoittaa hänen olevan väärässä), mutta koska IPCC-ukovaiset nojaavat 2.500 tutkijan auktoriteettiin kasvattaakseen uskottavuuttaan, niin minusta petition project kannattaa mainita tässä yhteydessä (http://www.petitionproject.org/); 31.000 amerikkalaista tiedemiestä (puolet tohtoreita) vastustaa keskeisiltä osin AGW-teoriaa. Tämän perusteella voisi kysyä, vallitseeko asian suhteen mielestäsi suurikin tieteellinen konsensus?
”Ymmärtääkseni tiede luottaa hyvin monessa asiassa todennäköisyyksiin lähtien vaikkapa tupakoinnin ja syövän yhteydestä.”
Ei se ihan noin mene. Todennäköisyys liittyy tutkitun lopputuloksen luotettavuuden arviontiin (olemme havainneet, että 95%:n todennäköisyydellä verenpaine laski vähintään 10 mmHg tutkitussa potilasryhmässä tästä lääkkeestä johtuen) – ei ennusteen tekemiseen (tämä lääke ehkä alentaa 95%:n todennäköisyydellä verenpainetta vähintään 10 mmHg myöhemmin arvottavassa potilasryhmässä). Teoria ja mitatut havaintoaineistot muodostavat yhdessä tieteen perustan. Tällä hetkellä AGW-teoriassa on valtavia aukkoja ja vähitellen saatu havaintoaineisto ei tue teoriaa. Vielä 15 vuotta sitten havaintoaineistoa ei ollut riittävästi kumoamaan teoriaa, mutta 2008 tilanne on muuttunut. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Nyt on vain tärkeää saada päättäjille tiedoksi tämä muutos – yliopistoilla ei ole tätä intressiä, koska osa tutkijoista on sotkeutuneet aivan liian syvälle tähän soppaan ja toisille tutkijoille AGW-teoria on kunniakysymys.
”Osmosoininvaarat eivät väitä osaavansa laskea näitä asioita, vaan luottavat tiedeyhteisön laskuihin. Jollei niihinkään voi luottaa niin mihin sitten. Suuryhtiöiden ja muiden eduntavoittelijoiden konsultteihin pelkästään.”
Jos osmosoininvaarat perustelevat AGW:lla poliittisia tavoitteitaan, on vähintään kohtuullista että he tuntevat myös kyseisen teorian ja keskeisiltä osin myös saadut tulokset. Minusta on pelottava ajatus, että päätöksiä tehdään perehtymättä asioihin, vaikka se sähköisen median aikakautena aiheuttaa oman kiusauksensa olla paljastamatta itseään asiaa tuntemattomaksi. Osmon poliittinen kyvykkyys paljastuu vasta historiankirjoituksessa, mutta tällä hetkellä hän kulkee kohti populistista keskivertopoliitikkoa, joka ei selvittänyt tosiasioita, vaikka niitä on hänelle tälläkin areenalla tarjottu kultaisella lautasella. On ymmärrettävää että ihminen haluaa saada kehuja elinaikanaan eikä vasta historiankirjoittajilta, ja siksi kiusaus populismiin on suurta. Toivottavasti tilanne muuttuu, koska Osmolla on keskeinen mielipidevaikuttajan rooli politiikassa edelleen. Ongelma on osin siinä, että Osmo on vähitellen rakentanut koko poliittisen ohjelmansa ytimen ilmastonmuutoksen päälle, ja toki perustan mureneminen on siinä suhteessa hiukan ongelmallista, mutta ei välttämättä kohtalokasta.
Joka tapauksessa; minusta Osmon blogi on erittäin hyvä, koska hän sallii keskustelun aiheista, jotka eivät ole poliittisesti korrekteja ja käyttää muutenkin tähän valtavasti omaa aikaansa.
Lääkärit ovat kertoneet minulle, että penisilliini tappaa monia bakteereja ja ettei se tehoa viruksiin. Olen katsonut viisaaksi uskoa tähän tietoon, vaikka minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä penisilliini oikein tekee bakteereille ja miksi se ei njujerra samantien viruksiakin. Joku molekyylibiologi varmaankin osaisi kertoa tähän selityksen, mutta en ole kokenut tarpeelliseksi paneutua asiaan. Jos ihmiset eivät voisi luottaa muiden tietoihin vaan yrittäisivät tarkistraa ja ymmärtää kaiken itse, jäisimme kivikaudelle.
”Jos ihmiset eivät voisi luottaa muiden tietoihin vaan yrittäisivät tarkistraa ja ymmärtää kaiken itse, jäisimme kivikaudelle.”
Niin, kyse on luottamuksesta, ja minä olen tuonut esiin seikkoja, joiden pitäisi normaali-ihmisellä herättää epäilyksiä siihen, onko hänelle totuutena kerrottu asia luotettavasti totta. Sinä uskot sokeasti yhden tahon antamaan tietoon – ei se ole kovin hyvä peruste verrata AGW-teoriaa penisilliiniin. Penisilliinillä on pitkä näyttö hoidon tehosta.
Nopein tie palata takaisin kivikaudelle on pitää kiinni vanhoista uskomuksista.
Osmo, vielä parempi on verrata tuota penisilliiniä siihen, että jos sinä tekisit lääketieteellisiä päätöksiä -esimerkiksi penisilliinin korvattavuudesta eri hoitojen yhteydessä – minusta olisi anteeksiantamatonta, jos et perehtyisi penisilliinin ominaisuuksiin ja saatuihin hoitotuloksiin.
Nyt sinä kuitenkin teet kaupunkirakenteeseen ja energian hintaan liittyviä päätöksiä ILMAN, että olet perehtynyt teoriaan ja saatuihin tuloksiin. Minusta se on populismia – kerrotaan mitä kansa haluaa kuunnella.
Hei
Kiitokset AZ:lle ja Markukselle.
Pakkohan se on tunnustaa, etteivät kaikki tieteenalat ole verrattavissa toisiinsa, eikä yhden ilmastoteorian mahdollinen kumoutuminen tarkoita kaiken tieteen kyseenalaistumista.
Pinnallisemmin kirjoja ja artikkeleita lukemalla ilmastomuutokseen tutustuneena maallikkona, jonka asenne moneen asiaan perustuu tähän teoriaan, olisi luonnollisesti jonkin verran vaikeaa huomata olevansa väärässä, koska on luottanut sekä tähän materiaaliin että poliitikoihin ja instituutioihin, jotka tätä tietoa tuottavat. Uskoisin, etten ole tässä suhteessa todellakaan ainoa.
Sama pätee toki toisinkin päin, jos ilmastonmuutos pitää paikkansa.
Suurin osa ystävistäni on tutkijoina humanistisilla aloilla, josta syystä tiedän kuinka epätotuudellista taistelu tutkimusrahoituksista ja assistentuureista yms. pahimmillaan on. Olen vain ajatellut jotenkin naivisti(?), että luonnontieteellisillä aloilla olisi riittävän helppoa osoittaa jokin teoria virheelliseksi, joka pitäisi luonnontieteet jotenkin totuudellisempina. En usko tässäkään asiassa olevani ainoa.
Ei kai auta kuin lukea ilmastomuutosmateriaalia kriittisemmin ja muodostaa perustellumpi oma mielipide.
Monet ilmastosyistä ajetut päämäärät ovat sinänsä toivottavia myös muista syistä, joten ilmastoteorian mahdollinen kaatuminen ei pitäisi kumota myös kaikkia siihen liittyviä tavoitteita. Ja on toki huomattava, että AGW teoriaa käytetään molempiin suuntiin arvojen välisessä kamppailussa. Viittaukseksi riittää varmaankin pelkästään erilaiset ideaalikäsitykset yhdyskuntien rakenteesta, mistä täällä Osmon blogissa keskustellaan toistuvasti.
PS
Luulisin jokaisen aidosti ihmiskunnan tulevaisuudesta huolestuneen ihmisen toivovan, että ilmastonmuutos EI pitäisi paikkansa.
Penisilliinistä – selitys on ihan yksinkertainen ja kuuluisi minusta asioista päättävien yleissivistykseen.
Lentomatkailusta – ainakin nyt näyttäisi siltä että jo bensanhinnan nousu lopettaisi nykyisen laajuisen matkailun. Ja onko se edes kivaa viettää niin paljon aikaa ahtaissa tiloissa.
Itse uskoisin että internet voi aika pitkälti korvata matkailun. Jo nyt on mahdollista kävellä virtuaalisesti New Yorkin kaduilla tai Beijingin kielletyssä kaupungissa. Ja hoitaa työasioita tapaamatta ihmisiä useammin kuin kerran vuodessa.
Monet ilmastosyistä ajetut päämäärät ovat sinänsä toivottavia myös muista syistä, joten ilmastoteorian mahdollinen kaatuminen ei pitäisi kumota myös kaikkia siihen liittyviä tavoitteita.
Jos olisin ns. vihreä poliitikko siirtäisin jo kiireesti focusta tästä hyvinkin kyseenalaisesta ja ehkä piankin aivan huuhaaksi osoittautuvasta CO2 kasvihuoneteoriasta luonnonvarojen rajallisuuteen. Kukaan ei varmasti kiellä sitä tosiasiaa että (halpa)öljy loppuu ehkä piankin ja kivihiilikin loppuu joskus. Lisäksi ne näyttävä mitättömiltä, maksavat ja haisevatkin pahalle, kun taas marsut ja puput näyttävät söpöiltä niinqu minkitki ja ne taliaset ja undulaatitki jotka silleen lentää tiädättex ympäriinsä, joten Virheet de Röda puolueella on (äärimmäisen valitettavasti) käytännöllisesti katsottuna potentiaalinen 95% kannatus äänestäjien parissa. Voi siitä prosentista kannatusta vaikka vähän valuakin sinivirheille, viherapilavirheille ja punavirheille, ja silti ministerinmersut ovat enää jakamista vaille odottamassa.
Heippa!
Erilaisista ilmastomalleista vänkääminen on tietty kivaa, mutta tätäkin asiaa voi kyllä tarkastella ihan suoraan fysiikan lakienkin näkökulmasta.
Oletetaan nyt ensi alkuun, että maapallo kokonaisuutena, ilmakehineen kaikkineen, noudattaa termodynamiikan lakeja.
Aurinko säteilee likimain vakioteholla, ympäröivä avaruus killuu muutaman kelvinasteen vakiolämpötilassa. Geoterminen lämmöntuotto on sekin vakio ja muut lämmönlähteet (kuten ihmiskunta) ovat häviävän pieniä kokonaisuuden kannalta. Pitkällä aikavälillä maapallon lämpötila pyrkii kohti termistä tasapainoa, jolloin se säteilee avaruuteen energiaa tasan yhtä paljon kuin sieltä saakin.
Missä lämpötilassa tasapaino saavutetaan, riippuu vain ja ainoastaan maapallon kokonaisemissiivisyydestä. Eli selkokielellä, mitä tummempi kivenmurikka, sitä kuumemmaksi se auringossa paahtuu.
Kasvihuonekaasut vaikuttavat osaltaan maapallon efektiiviseen ”tummuusasteeseen”. Kasvihuonekaasu toimii ylipäästösuotimena, joka päästää lävitse auringosta tulevan korkeaenergisen säteilyn, mutta heijastaa takaisin (osan) maapallon matalaenergisestä lämpösäteilystä.
Auringon säteilyn maksimiteho osuu n. 555 nanometrin aallonpituudelle. Tämä vastaa näkyvän valon vihreää väriä (jolle myös ihmissilmä on erityisen herkkä, kas kummaa). Kasvihuonekaasut läpäisevät näitä lyhyitä aallonpituuksia hyvin.
Saavuttuaan maan pinnalle, auringon säteily imeytyy maaperään ja lämmittää sitä. Yleensä maa-aines lämpiää korkeintaan muutaman kymmenen asteen lämpötilaan. Tällaisen kappaleen säteilymaksimi on tukevasti mikrometrialueella, eli syvällä infrapunassa. Kasvihuonekaasut heijastavat jonkin prosenttiosuuden X infrapunasäteilystä takaisin, jolloin energia ei pääsekään takaisin avaruuteen niin kuin ennen.
Tämän seurauksena maapallon keskilämpötilan on väistämättä noustava, kunnes uusi tasapainopiste on saavutettu. Eli kunnes lämpösäteilyä on sen verran enemmän, että hukkaprosentti X on kompensoitu.
Erilaisilla malleilla voidaan toki yrittää ennustaa kuinka nopeasti muutos tapahtuu, mitä paikallisia eroja on, kuinka paljon esim meret, jäätiköt ja pilvet vaikuttavat asiaan jne. Lopultakin kyse on kuitenkin vain siitä että kuinka nopeasti ja kuinka korkealle.
Hyvin yksityiskohtainen selvittely lentokoneiden päästövaikutuksista löytyy atmosfair-kotisivulta (saksaksi ja englanniksi):
https://www.atmosfair.de/fileadmin/user_upload/Medienecke/Downloadmaterial/Rund_um_atmosfair/Documentation_Calculator_EN_2008.pdf
Olen julkaissut kotisivuillani suomenkielistä tietoa aiheesta. Osoite on http://mryoma.wordpress.com/kulutuksen-ilmastokuorma/
Tietoa lentoliikenteen ilmastovaikutusten arvioimisesta löytyy alakohdasta ”Lentämisen ilmastokuorma”.