Energialaitos verolle?

Postauk­ses­sa Evan käsi­tys hyvästä kun­nas­ta kävimme Tiedemiehen kanssa keskustelua siitä, vaikut­taako yri­tyk­sen tulovero yri­tyk­sen käyttäytymiseen.

Eva vaatii, että kun­nan olisi mak­set­ta­va veroa ener­gialaitok­ses­taan, jot­ta verot­to­muus ei vääristäisi sen käyt­täy­tym­sitä markki­noil­la. Itse asi­as­sa asia on toisin päin. Kos­ka kun­nan muu toim­inta on vero­ton­ta, verol­lisu­us vääristäisi käyttäytymistä:

Olete­taan, että kun­ta saa tal­letuk­sis­taan korkoa 5 % ja investoin­ti ener­gialaitok­seen tuot­taisi (riskiko­r­jat­tuna) 6 %. Olisi siis kan­nat­tavam­paa investoi­da liikenevät rahat ener­gialaitok­seen ja näin myös pitäisi tehdä. Se on kan­nat­tavaa myös vero­tuk­sen jäl­keen, jos tuo­ta tal­letuk­sen tuot­toa verote­taan samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin investoin­nin tuot­toa. Jos investoin­nin tuo­to­s­ta mak­se­taan veroa (26 %), mut­ta tal­letus on vero­ton, on kan­nat­tavam­paa tal­let­taa rahat pankki­in kuin investoi­da ne ener­gialaitok­seen. Esi­tys, että kaupun­gin pitäisi mak­saa veroa ener­gialaitok­ses­taan, mut­ta ei tal­letuk­sis­taan, siis vääristäisi kaupun­gin käyttäytymistä.

Samas­ta syys­tä ener­gialaitok­sen saat­ta­mi­nen verolle ei onnis­tu aivan vai­vat­ta. Jos Helsin­ki määrät­täisi­in muut­ta­maan ener­gialaitok­sen­sa osakey­htiök­si, se pitäisi huol­ta siitä, että yhtiöist­tämi­nen tapah­tu­isi mah­dol­lisim­man raskaal­la taseel­la. Ääries­imerkkinä se voisi tapah­tua vaikka­pa näin:

Helsin­ki perus­taa Helsin­gin Ener­gia OY:n kymme­nen­tuhan­nen euron osakepääo­ma­l­la. Ener­gialaitos tuot­taa nyt voit­toa muis­taak­seni noin 300 miljoon­aa euroa. Laitok­sen omaisu­us myytäisi­in Helsin­gin Ener­gia Oy:lle viiden mil­jardin hin­nal­la, mitä voi pitää tuot­toon ver­rat­tuna kohtu­ullise­na. Kaup­pa­sum­man kaupun­ki antaisi yhtiölle lainaksi kohtu­ullisel­la kuu­den pros­entin korol­la, jon­ka lyhen­tämisessä ei olisi kiiret­tä. Näin Helsin­gin Ener­gia Oy mak­saisi kaupungille vuosit­tain korkoa 300 miljoon­aa euroa, mihin koko sen voit­to hupe­neekin, eikä verotet­tavaa voit­toa syn­ny. Korko on kaupungille vero­ton­ta, kos­ka kun­nat eivät mak­sa veroa valtiolle.

, kun Eva on vaat­in­ut veroa, jot­ta verot­to­muus ei vääristäisi. Eva on siis väärässä vielä tässäkin.

16 vastausta artikkeliin “Energialaitos verolle?”

  1. Piti liit­tyä jo edel­liseen keskustelu­un mukaan, mut­ta hyvä että tästä tuli oma keskustelunsa.

    Clin­tonin enti­nen työmin­is­teri Robert Reich on ainakin sitä mieltä, että yri­tysvero kyl­lä menee jos­sain määrin hintoihin.

    “Sec­ond­ly, by Manki­w’s own admis­sion, the CBO analy­sis assumes that cor­po­rate tax­es are borne entire­ly by share­hold­ers — 9.3 per­cent­age points of 31.1 per­cent tax rate alleged­ly paid by the very rich are assumed to come from tax­es that cor­po­ra­tions pay on their behalf. But as any­one who has stud­ied the cor­po­rate income tax knows, share­hold­ers don’t bear all of it. Some is passed along to con­sumers in the form of high­er prices and some to employ­ees in the form of wages low­er than otherwise.”

  2. Joskus alku­vuodes­ta oli uuti­nen että EU kieltää liikelaitokset.

    “EU:n mukaan val­tion liike­laitok­set eivät voi toimia markki­noil­la aidosti, kos­ka ne on suo­jat­tu konkurssil­ta. Myös liike­laitosten verot­to­muus on kiel­let­ty tukimuoto.”

  3. Helen-kon­sernin liike­vai­h­to on reilu 700 miljoon­aa ja liikevoit­to vajaa 300 miljoon­aa. Taseen lop­pusum­ma on reilu 1,6 mil­jar­dia ja oman pääo­man tuot­to vajaa 30%. Vaa­ti­ma­tonkin yleisti­eto taloudel­li­sista tun­nus­lu­vuista riit­tää pal­jas­ta­maan, että nuo luvut ovat tulosta huonos­ti toimi­vas­ta markki­nati­lanteesta. Pääosa johtuu Osmon aja­mas­ta päästökau­pas­ta, joka on pul­laut­tanut ener­giay­htiöistä ns. täyt­teet pihalle.

    Jos Helsin­ki halu­aa pitää Helenin, sen tulee voimakkaasti velka­an­nut­taa yhtiö otta­mal­la kaik­ki jakokelpoiset varat pihalle. Edel­lyt­täen siis, että usko­taan poli­it­tisen päätök­sen pitävän päästökaup­po­jen osalta ja koko toimi­alan jatka­van samal­la kan­nat­tavu­udel­la myös tulevaisuudessa.

    Jos ei usko­ta päästökau­pan jatku­vu­u­teen ja että ener­giay­htiöi­den tulosta­so säi­lyy tuol­laise­na, Helen on joko myytävä vielä kun siitä joku hul­lu jotain mak­saa (For­tum? Sehän osti juuri kot­tikär­ryl­lisen son­taa Uralil­ta), ja sen jäl­keen kaupun­gin ener­giasek­tori avat­ta­va kilpailulle.

  4. Evan “silmäl­a­sit” ovat selkeästi väril­liset. Ikävä että EVA:n näke­myk­siä monis­sa paikois­sa lue­taan apri­or­isi­na totuuksina.

    Koko tuo kun­tien rank­ing lista perus­tuu eräiltä osin ihan saman­laisi­in dog­mei­hin kuin uskon­tokun­nat. Kuten esimerkik­si että kun­tien kan­nat­taa pitäisi ulkois­taa ja yksi­ty­istää palvelu­jaan yms ja mitä enem­män kun­ta tuol­laista hoitaa itse sitä huonom­man rankingin se saa.

    Kyl­lä ympäri Suomen näkee monel­la paikkakun­nal­la miten huonos­ti hoide­tuk­si ja kalli­ik­si on men­nyt ener­gian saatavu­us. En muista että 1960–70-luvulla olisi jokaisen myrskyn jäljiltä jos­sain päin Suomea sato­ja ellei tuhan­sia ihmisiä ilman sähköä usei­ta päiviä.

    Hyvä esimerk­ki oli aiem­min että ener­giay­htiö lähet­ti maal­la mis­sä oli ilma­jo­hto­ja etukä­teen met­sure­i­ta kaata­maan sähkölin­jo­ja uhkaavia pui­ta asi­akkaiden pyyn­nöstä. Nyt ne eivät enää ota vas­taan sel­l­aisia ilmoituk­sia asi­akkail­taan vaan ilmoit­ta­vat hoita­vansa oman suun­nitel­mansa mukaan.

    Olen maal­la kat­sonutkin kauhul­la eräitä ilmas­sa kulke­vien sähköjo­hto­jen vier­essä kas­vavia pui­ta ja kauhul­la miet­tinyt mis­sä myrskyssä ne kaatu­vat sähköjohdoille.

    Näyt­täkin siltä että kor­jataan vas­ta sit­ten kun kaatu­vat ja katkai­se­vat sähkölin­jat. Ehkä se on kokon­aisuute­na kat­sot­tuna halvem­paa ja antaa osakkaille parem­man tuo­ton (ja johdolle parem­mat bonukset!). 

    Tosin aika mon­es­sa EVA:n julka­is­us­sa olen alku­sanois­sa näh­nyt varauk­sen ettei julka­isu ole mikään EVA:n kan­nan­ot­to. Kun­han niitä vain ilok­seen julkaisevat.

  5. Markuk­selle:
    Mis­tä Helenin huikea kan­nat­tavu­us on peräisin.

    1) Päästökau­pas­ta, mut­ta vain pieneltä osin. Vihreät vas­tus­ti­vat voimakkaasti sitä, että päästöoikeuk­sia jae­taan ilmaisek­si, joten meitä ei pidä tästä syyt­tää. Ilmaisil­la päästöoikeuk­sil­la on ollut se haus­ka omi­naisu­us, että se on tehnyt myös hiilivoiman OMISTAMISEN kan­nat­tavam­mak­si. Teol­lisu­ushan halu­aa yhä, että päästöoikeudet jaet­taisi­in ilmaisek­si, mikä tuot­taa täl­laisia tulok­sia. Hiilivoimala on kan­nat­ta­va, vaik­ka seisoisi käyttämättömänä. 

    2) 1990-luvun alus­sa solmi­tus­ta kiin­teähin­tais­es­ta maakaa­sun ostosopimuk­ses­ta. Myyjäpuoli on yrit­tänyt riitaut­taa tätä vedoten sopimuk­sen kohtu­ut­to­muu­teen, mut­ta on hävinnyt. 

    3) Hyvin kaukonäköis­es­tä panos­tuk­ses­ta kaukoläm­pöverkkoon. Tämä on jät­timäi­nen ener­gian­säästöin­vestoin­ti. Kun ener­gian­hin­ta on nous­sut, tämän investoin­nin tuot­to on kasvanut.

    Tuo taseen lop­pusum­ma 1,6 mil­jar­dia euroa, on tietysti aivan tuules­ta tem­mat­tu luku, kos­ka 50 vuot­ta van­hat investoin­nit on kir­jan­pidos­sa kuo­letet­tu; tai vaik­ka ei olisi kuo­letet­tukaan, inflaa­tio on syönyt niiden kir­jan­pitoar­von. Jälleen­hank­in­ta-arvo on paljon enem­män kuin tuo 1,6 miljardia.

  6. Osmo, Helenin kuten muidenkin suo­ma­lais­ten ja euroop­palais­ten ener­giay­htiöi­den kan­nat­tavu­us (liikevoit­to 20–50% liike­vai­h­dos­ta) johtuu pääosin sekä päästökau­pas­ta että ener­gia­te­ol­lisu­u­den investoin­tien (vesi‑, ydin- ja hiilivoima) rajoit­tamis­es­ta. Kun tosis­saan halu­taan nos­taa hin­taa, se onnis­tuu parhait­en rajoit­ta­mal­la tar­jon­taa. Tut­tu jut­tu alko­holin myyn­nistä, öh?

    Miten ihmeessä voit suositel­la päästökaup­po­ja, mut­ta samaan aikaan riemuit­set “ali­hin­tais­es­ta” maakaa­su­sopimuk­ses­ta, kos­ka maakaa­su kuitenkin on fos­si­ili­nen polttoaine?

    Kol­man­nek­si, yri­tyk­sen tasear­vo kuvaa varsin luotet­tavasti sen omaisu­u­den nyk­yarvoa noin pääo­main­ten­si­ivisel­lä toimi­alal­la. Syynä on se, että ylläpitäessään omaisu­ut­taan Helen joutuu kir­jaa­maan kor­jauskus­tan­nuk­set taseeseen­sa eli ns. pääomit­ta­maan aiheutuneet kulut. Verot­ta­ja on kohtu­ullisen hyvin arvioin­ut kalus­ton pois­toiän, joten sil­lä puolel­la ei ole isoa feelua.

    Merkit­täviä ilmais­er­iä ei taseessa mielestäni ole — saa kor­ja­ta jos olen väärässä. Suurin nopeasti mieleeni tule­va on Helen-kon­sernin omis­ta­mat maa-alueet, jot­ka se lie­nee saanut kaupungilta aikoinaan ilmaiseksi.

    Jos tasear­vo on 1,6 mil­jar­dia, se ei tarkoi­ta tietenkään yhtiön markki­na-arvoa, etkä ymmärtääk­seni niin väit­tänytkään, vai? Arvioimasi viisi mil­jar­dia kaup­pahin­nas­ta on kovan­puoleinen, kos­ka se tarkoit­taisi takaisin­mak­suaikana noin 15 vuot­ta ja net­tonyk­yarvol­la (anta­mal­lasi 6% tuot­to-odotuk­sel­la) 100 vuot­ta. Minä arvioin, että tuot­to-odotus on lähempänä 8% ja liikevoit­to pitkäl­lä tähtäimel­lä enin­tään puo­let nykyis­es­tä, joten tasear­vo olisi aika lähel­lä kauppahintaa.

  7. Aini­in, mehän jo joskus aiem­min vään­net­ti­in näistä sijoi­tusten lasken­takaavoista sen kiin­teistöveron pois­ton yhtey­dessä. Kos­ka sin­ul­la ei ole ymmär­rystä siitä, kuin­ka markki­noil­la las­ke­taan sijoi­tusten nyk­yarvo­ja, suosit­te­len käyt­tämään Exceliä. Val­itse sieltä funk­tiok­si (ei paras, mut­ta yksinker­taisin) NA (net­tonyk­yar­vo) ja anna seu­raa­vat ole­tusar­vot: 8% (korko) 25 vuot­ta (kaudet) 150 miljoon­aa euroa (erä). Voit muutel­la luku­ja ja saat vähän ymmär­rystä kuin­ka sijoituk­sen nyk­yarvoa voi haarukoida.

  8. Kun­nal­lisen liike­laitok­sen pois­toil­la ei ole mitään tekemistä verot­ta­jan kanssa, kos­ka liike­laitos ei mak­sa vero­ja. Jos kaukoläm­pöverkko on pois­tet­tu nol­laan, vaik­ka toimii main­iosti, sil­loin pois­tot ovat olleet ylim­i­toitet­tu­ja. Ja vaik­ka pois­tot oli­si­vat oikein, väärin on se, ettei pääo­ma-arvoihin tehdä inflaatiotarkistuksia. 

    Se, että kaupun­ki on antanut ehkä maan ilmaisek­si, (ymmärtääk­seni ei ole antanut) ei ole mikään syy kohdel­la sitä ilmaishyödykkeenä. 

    Kun kaupun­ki ei myy ener­giaa ale­hin­taa, se ei hait­taa ilmas­toa ja voin hyvin iloi­ta ale­hin­tais­es­ta maakaa­sus­ta, joka siis rikas­tut­taa helsinkiläisiä eikä venäläisiä. Sen ver­ran itsekäs saa kai olla.

    Kun kaupun­ki saa lainaa kuu­den pros­entin nimel­lisko­rol­la, mik­si sen pitäisi omaisu­ut­ta myy­dessään käyt­tää kahdek­san pros­entin reaalikorkoa?

  9. Osmo: “Kun­nal­lisen liike­laitok­sen pois­toil­la ei ole mitään tekemistä verot­ta­jan kanssa, kos­ka liike­laitos ei mak­sa veroja.”

    Olen läh­es 100-var­ma, että Helen nou­dat­taa kir­jan­pidos­saan ver­tailukelpoisia tun­nus­luku­ja yksi­ty­is­ten yri­tys­ten kanssa, joten kyl­lä ne pois­tot menevät vero­lakien mukaan.

    “Ja vaik­ka pois­tot oli­si­vat oikein, väärin on se, ettei pääo­ma-arvoihin tehdä inflaatiotarkistuksia.”

    No, sinähän istut siel­lä val­tu­us­tossa toisek­si (?) suurim­man ryh­män vii­saim­pana miehenä. Tee asialle jotain.

    “Kun kaupun­ki ei myy ener­giaa ale­hin­taa, se ei hait­taa ilmas­toa ja voin hyvin iloi­ta ale­hin­tais­es­ta maakaa­sus­ta, joka siis rikas­tut­taa helsinkiläisiä eikä venäläisiä. Sen ver­ran itsekäs saa kai olla.”

    Hyvä point­ti!

    “Kun kaupun­ki saa lainaa kuu­den pros­entin nimel­lisko­rol­la, mik­si sen pitäisi omaisu­ut­ta myy­dessään käyt­tää kahdek­san pros­entin reaalikorkoa?”

    Sik­si, että lainara­hal­la ja riskisel­lä sijoituk­sel­la on eri hinta.

  10. Minä en ole koskaan ymmärtänyt mitä ideaa on kenenkään myy­dä mitään sel­l­aista toim­intaa, joka jauhaa pienel­lä työl­lä ja ilman riskiä voit­toa vuodes­ta ja vuosikymmen­estä toiseen.

    Toisaal­ta juuri tuos­sa Helsin­gin ener­gian tapauk­ses­sa myyn­ti saat­taa olla viisas­takin: Tule­va lama lopet­taa kuitenkin pääosan teol­lisu­ud­es­ta ja ilmas­ton­muu­tos vähen­tää läm­mi­tys­tarpeen läh­es nol­laan Helsingis­sä, joten kyseisen laitok­sen tuot­teille ei ole edes kysyntää.

  11. Oletko käsit­tänyt väärin tuon jälleen­hank­in­ta-arvon? Sehän ei tarkoi­ta uuden laitok­sen rak­en­tamista, vaan vas­taa­van laitok­sen arvoa. 

    Yleen­sähän jälleen­hak­in­ta-arvo seu­raa esimerkik­si palo­vaku­u­tusar­voa. Se siis kuvaa nyky­istä arvoa.

  12. “Minä en ole koskaan ymmärtänyt mitä ideaa on kenenkään myy­dä mitään sel­l­aista toim­intaa, joka jauhaa pienel­lä työl­lä ja ilman riskiä voit­toa vuodes­ta ja vuosikymmen­estä toiseen.”

    Tuo­han on itses­tään selvää. Joku mak­saa siitä vielä enem­män kuin mikä noiden tule­vien voit­to­jen arvo on.

    Se, miten ulkop­uolisen sijoit­ta­jan koke­ma arvo noille luon­nol­lisen monop­o­lin voitoille voi olla suurem­pi kuin monop­o­lin omis­tavien asi­akkaiden koke­ma arvo, on sit­ten taas täl­laiselle taval­liselle yksinker­taiselle ihmiselle hiukan vaikeampi pähk­inä ymmär­ret­täväk­si. Mut­ta ilmeis­es­ti se niin täy­tyy olla, kun kun­nat ovat kaukoläm­pöy­htiöitään myyneet.

  13. “Se, miten ulkop­uolisen sijoit­ta­jan koke­ma arvo noille luon­nol­lisen monop­o­lin voitoille voi olla suurem­pi kuin monop­o­lin omis­tavien asi­akkaiden koke­ma arvo”

    Help­poa — sijoit­ta­jan aikapref­er­enssi on eri kuin kun­ta­lais­ten. Kaik­ki kun­ta­laiset eivät halua odot­taa vuosikym­meniä tuo­ton real­isoi­tu­mista, vaan he halu­a­vat rahat kulu­tuk­seen nyt ja ehkä muu­ta­man vuo­den tähtäimellä. 

    (Tämä ei liity siihen kan­nat­taako myy­dä tai onko luon­nolli­nen monopoli.)

  14. Jotain pitäisi oppikir­jois­takin jäädä päähän: luon­nol­lista monop­o­lia ei pidä myy­dä koskaan. Sen oikea omis­ta­ja ovat asi­akkaat, kos­ka ulkop­uolisen omis­ta­mana se johtaa monop­o­li­hin­noit­telu­un ja sen mukana pait­si taloudel­liseen vääryy­teen, myös resurssien haaskau­tu­miseen. Ulkop­uoliselle luon­nolli­nen monop­o­li on luon­nol­lis­es­ti arvokkaampi, kos­ka ulkop­uolisen on helpom­pi har­joit­taa härskiä hin­noit­telua kuin kun­nan omis­ta­man laitoksen.

  15. Olen aikalail­la samaa mieltä siitä, että vesi­laitok­sia, kaukoläm­pöä jne voi ihna hyvin pyörit­tää kaupun­gin tai val­tion omis­ta­ma firma.

    Ihmette­len oikeas­t­aan vaan sitä, että mik­si Helsin­gin ener­gian halu­taan tuot­ta­van niin paljon voit­toa. Jos voit­toa tulee, niin eikö hin­to­ja pitäisi sil­loin laskea.

  16. Helsinkiläiset eivät mak­sa mielel­lään korkei­ta vero­ja. Ilman ener­gialaitok­sen voit­to­ja vero olisi pari pros­ent­tiyk­sikköä korkeampi. Jos Helen lask­isi sähkön hin­taa, osta­jia var­maankin ilmaan­tu­isi paperi­te­ol­lisu­ud­ed­s­ta alka­en. Ei paperi­te­ol­lisu­u­den tukem­i­nen ole kaupun­gin ydintoimintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.