Asuntorakentaminen ei saa pysähtyä

17 vastausta artikkeliin “Asuntorakentaminen ei saa pysähtyä”

1. “Rak­en­tamista ei saa päästää hidas­tu­maan myöskään sik­si, että jos kap­a­siteet­tia jää tyhjilleen, sitä myös menetetään; raken­nus­miehet siir­tyvät mui­hin duunei­hin tai ajau­tu­vat pitkäaikaistyöt­tömyy­den noidankehään.”

   Tuokin on olen­nainen huomio. 90-luvun lama vei tärviölle niin duunare­i­ta kuin arkkite­hte­jäkin ja val­taisa määrä osaamista menetettiin.

   Jos syn­tyy lama, on edessä myös raken­nusalan pienyri­tys­ten konkursse­ja: nyt raken­nuk­sil­la työt tehdään käsit­tääk­seni paljolti ali­hank­in­tana jo yhden miehen fir­moista muu­ta­man miehen yhteenliittymin.

   Niitä siis katoaa, eikä edes kirvesmies voi nykyään nous­ta jaloilleen ilman ihan huo­mat­tavaa panos­tus­ta sel­l­aiselle, jol­la ei ole mitään.

   Kun kat­sotte tiel­lä liikku­via Hiace­ja ja mui­ta “F:ma Make’s Raken­nus-Byg­nad T:mi” ‑teipeis­sä ole­via paket­tibi­ile­jä niin siinähän matkus­taa her­ra toim­i­tusjo­hta­ja ja suh­teel­lisen uskolli­nen talousas­sarin­sa ja yksi­tyis­si­h­teerin­sä Pentti.

   Autossa on ainakin 10.000 euroa kiin­ni ja sit­ten niis­sä leluis­sa siel­lä kopis­sa ainakin toinen moko­ma. Ne pitää olla, että pääsee töihin. 

   Ei nykyään enää voi nous­ta ratikkaan tuk­ka kuoret­tuneessa oksen­nuk­ses­sa ja työkalu­pak­ki kainalos­sa ja men­nä avaru­uskohmelos­sa kyse­lemään töitä. Sitähän jätetään viikko­ja ennen tar­jous monine val­tion lap­puineen ja todis­tuksi­neen kuin isot pojat ja hom­ma saadaan tai ei saada.

   Jos se Hiace kaikkine leluineen häviää (vaik­ka vain myy­dään muun työn takia) niin se on sit­ten läh­es var­masti ohi sen miehen tai parinkin osalta. Moni ei jak­sa enää ryhtyä osta­maan vieläpä raskai­ta töitä itselleen, kun joku AEL tar­joaa rekkapekkakurssin ja kul­je­tus­li­ike kalus­ton alle.

   Tämä sama “pääo­man syven­e­m­i­nen” kos­kee muitakin raken­nusalan töitä: pin­noituk­sia, kalus­toasen­nus­ta ja kaikkea. Tätä ei tiede­tä yleis­es­ti, vaan hyvin hel­posti usko­taan, että hom­mat voi aloit­taa liki syn­tymäa­sus­saan, kun­han vain osuu aamul­la heräämään työ­maa-aidan parem­mal­ta puolelta. 

   Jos tämä laskusuh­danne yltyy lamak­si, se vain lisää muut­topainet­ta Helsinki­in ja lähiseuduille ja rak­en­t­a­mi­nen on myös tuos­ta näkökul­mas­ta perustel­tua toiv­ot­tin­pa sitä muut­toa tai ei.

   Vastaa

2. Jos yksi­tyiset eivät raken­nu­ta niin kaupun­gin pitäisi sit­ten raken­nut­taa, vaik­ka myyn­ti­in. Niille asun­noille kyl­lä on tarvet­ta, vaik­ka talous olisikin het­ken jumissa.

   Sopi­vasti huomen­na (per­jan­taina) vietään asun­not­tomien yötä.

   Vastaa

3. Pitäisiköhän asun­nonos­ta­jien saa­da pysyvyyt­tä samal­la tapaa kuin sveitsiläiden.

   Heh, tuo yo. lauseeni saat­taa olla potaskaa, mut­ta min­ul­la on sel­l­ainen mieliku­va, että kohta­laisen ylhääl­lä Sveitsin alpeil­la asu­vat sveit­siläiset ovat asuneet samas­sa paikas­saan sit­ten iso­van­hempi­en ja iso-iso-van­hempi­en­sa ajoista läh­tien laadukkaasti. Ken­ties sen takia, että iso-iso-isä otti aikon­aan pankista lainan 100 vuo­den mak­sua­jal­la. Mut­ta eivät­pä tai­da jälkipol­vet paljoa marista iso-iso-isän lainan­oto­s­ta, kun maan hin­ta on nous­sut pil­vi­in sit­ten esi-isien sveitsiläisten.

   Sitä pait­si Sveit­sis­sä on se muka­va puoli nois­sa pikku vuoris­tokylis­sä, että kun kylän asukkaat ovat eläneet pitkään yhdessä muiden kyläläis­ten kesken, ja myös niin, että ne jot­ka tuot­ta­vat leipää, lihaa, kakku­ja, olut­ta, suu­tarin pelvelui­ta, vaat­turin palveluil­ta ja pankkien palvelui­ta, niin he halu­a­vat myös elää seu­raa­vatkin vuosikymmenet tois­t­en­sa näis­sä alppi-kylissään.

   Jotenkin vaan har­mit­taa tämä suo­ma­lainen betoni­talo­jen maail­ma ympäristöi­neen verrattuna,
   Itä­val­taan, Sveit­si­in, Tsekki­in, Puo­laan, Unkari­in, Sak­saan, Tan­skaan, Ruotsiin..

   Vastaa

4. Ajatelkaa posi­ti­ivis­es­ti. Naisen euro saadaan lähem­mäs euroa, kun suh­dan­neherkät miesten alat näyt­tää nur­jaa puoltansa.

   Vastaa

5. Näis­sä vai­htele­vis­sa suh­dan­teis­sa pitää päät­täjil­läkin olla rytmitajua.

   Vastaa

6. Asun­noista ei ole pulaa. On vain pulaa edulli­sista asun­noista kalli­iden asun­to­jen naa­pu­ri­na. Mut­ta kaik­ki uus­suo­ma­laiset tai van­hasuo­ma­laiset köy­hät eivät mah­du Kata­janokalle. Toki sinne mah­tu­isi enem­män, mut­ta sit­ten ne parem­mat naa­pu­rit muut­taisi­vat pois.

   Vastaa

7. Taan­tu­man loiven­tamisek­si ja lyhen­tämisek­si on myös jonkun tehtävä investoin­te­ja. Jos yri­tyk­set eivät niitä tee ja yksi­ty­isil­lä ihmisil­lä ei ole rahkei­ta, niin sil­loin yhteiskun­nan pitää ottaa vas­tu­u­ta. Tämä on lop­ul­ta mei­dän kaikkien yhteinen etu.

   Jos taan­tu­man aikana ei investoitaisi ja patoutunut­ta raken­nus­tarvet­ta alet­taisi­in purkaa täy­del­lä pain­ol­la nousukau­den alka­es­sa, niin a) tämä mak­saisi yhteiskun­nalle enem­män ja b) ruokit­taisi­in taas uut­ta nousukau­den kuplaa, joka vuorostaan rom­ah­taisi aikanaan. Nousukau­den aikana yhteiskun­nan kan­nat­taakin hillitä vähem­män aku­ut­te­ja investoin­te­ja, joiden toteut­tamis­es­ta laskusuh­dan­teessa saadaan moninker­tainen hyöty.

   Vastaa

8. Nyt onkin hyvä aika muut­taa hitas määräaikaisek­si. Aikaisem­m­min pelät­ti­in, että sijoit­ta­jat haali­vat hitak­sia bul­let-lain­oil­la ja myyvät kah­denkymme­nen vuo­den päästä pois hir­muisel­la voitol­la. Nyt kun hin­nat ovat laskus­sa, niin tämä mörkö on poistunut. 

   Sekin hyvä puoli hitak­sen vapaut­tamises­sa olisi, että mon­et hitak­sen omis­ta­jat myisi asun­non pani­ikissa, kun sen ker­rankin voisi myy­dä markki­nahin­taan. Täl­löin vapau­tuneet hitak­set hoitaisi­vat osaltaan markki­noiden hin­tata­son alen­e­mista. Uusia hitak­sia ei kan­na­ta rak­en­taa. Nyky­isin vain halvim­mat asun­not menevät kau­pak­si. Eli ei tarvi­ta hitas-hinnoittelua.

   Vastaa

9. Kyl­lähän se aika surullista on, että juuri, kun ammat­tik­oulu­jen raken­nuslin­joille on saatu run­saasti tuli­joi­ta, tulee suh­dan­nesyy, joka estää toden­näköis­es­ti hei­dän työl­listymisen­sä ja heit­tää kortis­toon kokeneitakin.
   Vuosikym­meniä raken­nus­suh­dan­tei­ta seu­ran­neet ovat viime aikoina ihme­telleet sitä, että samaan aikaan sekä julki­nen rak­en­t­a­mi­nen että yksi­tyi­nen rak­en­t­a­mi­nen ovat olleet vilkkaita.
   Tiedä sit­ten kuin­ka julkisel­la val­lal­la on varaa raken­nut­taa ja kuin­ka paljon. (kerrostalo)asuntorakentaminen ei ole edes kaikkein työl­listäv­in­tä rakentamista.
   Jo ennen edel­listä suurta(so. 1990-luvun alun) lamaa puhut­ti­in paljon kor­jaus­rak­en­tamisen pain­oar­von lisäämis­es­tä. Se saat­taisi olla osaratkaisuna eikä loisi esimerkik­si sitä ongel­maa, että asun­noista on yli­tar­jon­taa (jos ne pääkaupunkiseudulle odote­tut painel­e­vatkin suo­raan kauem­mas Eurooppaan).
   Mon­en mielestä nimit­täin Suomes­sa on jo nyt aivan liikaa kaikkia raken­nuk­sia ja jatkuuko pääkaupunkiseudulle muut­ta­mi­nen muutenkaan niin vauhdil­la kuin on ennustet­tu. Ja jos ihmiset vaik­ka tule­vaisu­udessa tyy­tyvät vähempi­in siiv­ot­tavi­in neliöihin?
   Asun­not­to­muudel­la ja asun­top­u­lal­la ei ole muuten mitään tekemistä keskenään. Kuka tahansa, jol­la on mak­sukykyä, saa var­masti katon pään­sä päälle Suomessa.

   Vastaa

10. Näis­sä keskusteluis­sa pitäisi aina erot­taa taval­la tai toisel­la tuet­tu asum­i­nen ja kovan rahan asun­not. Tue­tun asuin­rak­en­tamisen lisäämi­nen lähivu­osi­na kun oletet­tavasti hal­val­la saa lie­nee selviö.

    Kovan rahan asun­to­jen lama-ajan strate­gia on ongel­mallisem­pi jos investoin­neis­sa pitäisi olla jokin takaisin­mak­su­logi­ik­ka. Tämän logi­ikan pitäisi mielestäni perus­tua puh­taan oppor­tunis­tis­es­ti, vil­pit­tömän ahneesti (ja nimi on:in kiusak­si) hyvien veron­mak­sajien haal­imiseen ylevämpi­en asun­to- ja sosi­aalipoli­it­tis­ten tavoit­tei­den sijaan.

    Eri­tyisen hyvien veron­mak­sajien poten­ti­aal­isia aluei­ta ovat tietysti Helsin­gin ran­nat; Koivusaari, Jätkäsaari, Her­ne­saari, Suvi­lahti, Kalasa­ta­ma ja mitä niitä onkaan.

    Jos edes joku näistä kor­vamerkit­täisi­in yksi­no­maan kovan rahan asun­noille ja huu­tokau­pat­taisi­in kaupun­gin kannal­ta järkevil­lä ton­tin­lu­ovu­tuse­hdoil­la s.e. ATT posi­tioidaan kartellin­mur­ta­jare­serviksi takavasem­malle jos ton­tit eivät muka isoille raken­nut­ta­jille kel­paa voitaisi­in oper­aa­ti­ol­la saavut­taa kovan rahan rak­en­tamisen uudelleenkäyn­nistymi­nen joskus 2010 paikkeil­la kaupunki­lais­ten kannal­ta hyväksyt­täväl­lä taloudel­lisel­la riskillä.

    Sen sijaan jos epä­var­mas­sa talousti­lanteessa kaupun­ki raken­nut­taa oma­l­la riskil­lään kovan rahan asun­to­ja kaavoite­tu­ille seka-alueille ollaan tilanteessa jos­sa riskin real­isoitues­sa (siis jos asun­not eivät mene kau­pak­si) joko syn­tyy uusi laman jälkeinen Vuosaari tai sit­ten asun­not joudu­taan myymään tappiolla.

    Vastaa

11. Syöte: Asun­not eivät mene kau­pak­si. Niiden rak­en­t­a­mi­nen ei kannata.

    Osmon päätelmä: Julkisen val­lan pitää alkaa rak­en­ta­maan asun­to­ja. Tämä tuotan­to ei ole kan­nat­tavaa. Näin voidaan pitää työn­tek­i­jät alal­la, eli hidas­taa resurssien siir­tymistä tuot­tavaan käyttöön.

    Mitä ihmeen hölmöläisen logi­ikkaa tääl­lä harrastetaan!?!?

    Aikaisem­min väi­tit, että raken­nus­li­ik­keet ovat väärässä (asntorak­en­t­a­mi­nen on kan­nat­tavaa) ja kaupun­gin pitää sik­si raken­nut­taa asun­to­ja. Tässä argu­men­tis­sa oli vielä joku tolkku, jos nyt uskoo sin­un tietävän asun­torak­en­tamisen kan­nat­tavu­ud­es­ta enem­män kuin niiden ihmis­ten, jot­ka sitä ammatik­seen arvioivat.

    Jos kaupun­ki nyt rak­en­taa asun­to­ja niistä syn­tyy yli­tar­jon­taa, joka pitää yksi­tyiset raken­nut­ta­jat pois­sa asun­to­tuotan­nos­ta kunnes varas­tot on purettu.

    Vastaa

12. Tapio Laak­so: Niille asun­noille ei ole tarvet­ta. Jos olisi, niin niistä mak­set­taisi­in sel­l­ainen hin­ta, että rak­en­t­a­mi­nen kannattaisi.

    Ihan samal­la taval­la kuin mag­neet­ti­ju­nalle Helsingistä lento­ken­tälle ei ole tarvetta.

    Vastaa

13. Seu­raisi aika pöhköjä tilantei­ta, jos Hitas-sään­töjä muutet­taisi­in niin, että nyt myytävät vapau­tu­isi­vat vuon­na 2028. Miten luulisit kau­pan suju­van vuon­na 2026? Jos asun­non omis­ta­ja muut­taa vaik­ka Lääke­laitok­sen mukana Oulu­un, asun­toa kan­nat­taa seisot­taa mielu­um­min kak­si vuot­ta tyhjänä kuin myy­dä ennen hin­tasään­nöste­lyn vapautumista.

    Vastaa

14. “Sen sijaan jos epä­var­mas­sa talousti­lanteessa kaupun­ki raken­nut­taa oma­l­la riskil­lään kovan rahan asun­to­ja kaavoite­tu­ille seka-alueille ollaan tilanteessa jos­sa riskin real­isoitues­sa (siis jos asun­not eivät mene kau­pak­si) joko syn­tyy uusi laman jälkeinen Vuosaari tai sit­ten asun­not joudu­taan myymään tappiolla.”

    En tiedä miten määrit­telet tap­pi­on, mut­ta jos olete­taan, että kaupungille maan han­k­in­tahin­ta on nol­la, niin tap­pi­on vält­tämisek­si riit­tää, että asun­noista saadaan raken­nuskus­tan­nuk­set. noin 2000 euroa neliö riit­tää vähin­täänkin kohtu­ulliseen asun­non tasoon. Eli Kaupun­ki tekee 50 neliön kak­sios­ta tap­pi­o­ta, jos ei saa 100 000 euroa siitä. Asun­to­jen hin­nat saa­vat pudo­ta melko railakkaasti, että uuden noin hin­noitel­lun helsingis­sä sijait­se­van asun­non oven takana ei olisi jonoa. Luulisin, että jos hin­nat putoa­vat niin paljon, niin kaupun­gin tekemät tap­pi­ot tuos­sa taloy­htiössä ovat murhei­ta pienem­mästä päästä.

    Vastaa

15. “En tiedä miten määrit­telet tappion”

    Ihan per­in­teis­es­ti. Täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudul­la ei tietääk­seni saa­da aikaan edes ARA-tason asun­toa alle 2400 e/m2, epäilen­pä että kovan rahan raken­nus­pro­jek­teis­sa liiku­taan edelleen lähempänä 3000 e/m2, joka on huonom­mil­la alueil­la sel­l­ainen hin­tata­so joka sisältää nykyisessä suh­dan­neti­lanteessa riskiä.

    Point­ti­ni on oikeas­t­aan se että elämme vieläkin rak­en­tamisen korkeasuhdanteessa:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-09–26_002.html
    vaik­ka alan yri­tys­ten liike­vai­h­don kasvu­vauhti on hidas­tunut ja aloi­tusten määrä rom­ah­tanut. Kus­tan­nus­ta­so on oletet­tavasti läpi ali­hank­in­taketjun edelleen huip­pu­vu­osien tasol­la, ja juuri nyt laske­vien hin­to­jen markki­noil­la voi olla hark­it­se­ma­ton­ta lyödä lukkoon raken­nus­pro­jek­te­ja joiden tuot­to ei ole etukä­teen tiedossa.

    Tämä ei tarkoi­ta etteikö kovan rahan asun­to­jen raken­nushankkei­ta pitäisi käyn­nistää, vaan sitä että takaisin­mak­su­logi­ikan ei pitäisi olla (pelkästään) asun­to­jen hin­take­hi­tyk­sen varassa.

    Vastaa

16. “Täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudul­la ei tietääk­seni saa­da aikaan edes ARA-tason asun­toa alle 2400 e/m2”

    Jos Ker­a­va on pääkaupunkiseu­tua (ainakin se on niin lähel­lä, että merkit­tävä ero raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa kuu­lostaisi kum­malliselta), niin eipä ihme, että raken­nusy­htiöt ovat vaikeuk­sis­sa kun myyvät asun­to­ja reip­paasti alle raken­nuskus­tan­nusten (en tiedä onko ton­tin vuokraoikeudel­la joku posi­ti­ivi­nen arvo):

    http://www.etuovi.com/kohde/164709

    Kyl­lä, 3000 euroa huonol­la alueel­la on selvästi riski­ra­jal­la, mut­ta eiköhän kalli­im­man pään asun­not raken­neta hyville paikoille.

    Vastaa

17. “Jos Ker­a­va on pääkaupunkiseu­tua (ainakin se on niin lähel­lä, että merkit­tävä ero raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa kuu­lostaisi kummalliselta)”

    Raken­nusala on kum­mallisuuk­sia täynnä:

    “Hiedan mukaan nor­maalien Ara-han­kkei­den raken­nuskus­tan­nuk­set vai­htel­e­vat pääkaupunkiseudul­la 2 400–2 600 eurossa neliölle ja Tam­pereel­la 1 800–2 000 eurossa.”

    Ker­a­va on var­maan sit­ten hin­nal­lis­es­ti lähempänä Tamperetta.

    Ton­tin vuokraoikeud­es­ta on ainakin tuon talon asukkaalle se ilo että pääsee mak­samaan 1376,34 e vuosit­tain Eläke-Fennialle.

    Vastaa