Avainsana: _

Tulin myrskyssä ja sateessa Säteily­tur­vakeskuk­sen neu­vot­telukun­nas­ta. Klu­u­vikadul­la tuli vas­taan mus­taan nahkatakki­in pukeu­tunut, pitkä­tukkainen narkkar­il­ta näyt­tävä kaveri. Kun olimme jo ohit­ta­neet toisemme, hän pysähtyi ja puhut­teli min­ua. “Hei, halu­an kiit­tää sin­ua siitä, mitä olet tehnyt mei­dän narkkarei­den hyväk­si. Sin­un ansiois­tasi pääsin kor­vaushoitoon ja irti kamas­ta. Kiitos tästä elämästä! Jat­ka lukemista “Kiitos tästä elämästä!”

Osal­lis­tu­in akti­ivis­es­ti ydin­voiman vas­taiseen liik­keeseen 1980-luvul­la. Pääar­gu­men­tit ydin­voimaa vas­taan olivat.

1. Uraanikai­vok­set ovat ympäristöhait­ta. (Tätä argu­ment­tia en pitänyt kovin tärkeänä)

2. Ydin­voimala on tur­val­lisu­u­songel­ma onnet­to­muus­riskin vuok­si. Tämä oli argu­menteista mielestäni keskeisin.

3. Ydin­voiman lev­iämi­nen lisää riskiä ydi­na­sei­den leviämisestä.

4. Ydin­jät­tei­den säi­lyt­tämi­nen tur­val­lis­es­ti 200 000 vuot­ta oli ratkaisematta.

Me olimme sil­loin ehdot­tomasti oike­as­sa. Senaikaiset ydin­voimalat oli­vat nyky­isi­in ver­rat­tuna melkoisia romu­ja. Viral­lis­es­ti arvioiti­in ydin­voimalas­sa tapah­tu­van vaka­van onnet­to­muu­den kym­men­tä­tuhat­ta reak­torivuot­ta kohden. Kun voimaloi­ta suun­nitelti­in raken­net­tavak­si pari tuhat­ta, viiden vuo­den välein olisi pok­sah­tanut. Vakavia onnet­to­muuk­sia sat­tuikin ja lähetä piti tilantei­ta. Kri­ti­ik­ki pakot­ti paran­ta­maan voimaloiden tur­vatekni­ikkaa. Muun muas­sa Lovi­isan yksiköi­den tur­val­lisu­us­ratkaisu on aivan eri­lainen kuin alun perin suun­nitelti­in. Ilman ydin­voiman vas­taista liiket­tä oli toden­näköis­es­ti tapah­tunut paljon ikäviä asioi­ta. Jat­ka lukemista “Minä ja ydinvoima”

Eri­lai­sis­sa tiedo­tusvä­lineis­sä on tiedotet­tu min­un ehdot­ta­neen Helsin­gin ja Van­taan pikaista yhdis­tämistä niin,että yhdis­tyneessä kaupungis­sa pidet­täisi­in kun­nal­lis­vaalit jo lokaku­us­sa 2010. Tätä ehdo­tus­ta on kiitet­tävän tasapuolises5i sekä kiitet­ty että moitit­tu. Tässä on kuitenkin leikit­ty rikkinäistä puhelinta.

Min­ul­la ei helsinkiläisenä ole mitään intres­siä liit­tää Van­taa­ta Helsinki­in. Päin vas­toin, Helsin­ki olisi tuos­sa liitossa häviävä osa­puoli, ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä. Niin­pä esitän, että

1) Kaupun­git voivat yhdis­tyä vain jos van­taalaiset sitä haluavat;

2) jos van­taalaiset pää­tyvät kan­nat­ta­maan yhdis­tymistä Helsinki­in, Helsin­gin pitäisi yhdis­tymi­nen hyväksyä;

3) jos yhdis­tymiseen päädytään, siinä ei pidä aikail­la. Nopein mah­dolli­nen aikataulu olisi yhdis­tymi­nen vuo­den 2011 alus­sa, jol­loin pidet­täisi­in yhdis­te­tyn kaupun­gin vaalit lokaku­us­sa 2010.

Mik­si halu­an kiire­htiä? Kos­ka kaupunkien virkakoneis­tot hal­vaan­tu­vat yhdis­tymistä odoteltaes­sa. Virkamiehet keskit­tyvät varmis­ta­maan asemi­aan uudessa organ­isaa­tios­sa. Tätä on kuule­mani mukaan havait­tavis­sa jo nyt. Niin­pä, jos kaupun­git eivät yhdis­ty, siitäkin pitäisi tehdä päätös mah­dol­lisim­man pikaisesti.

Tämän blo­gin vierailu­jen määrä ylit­ti eilen puoli miljoon­aa las­ket­tuna sen perus­tamis­es­ta kevääl­lä 2007. Käyn­neistä 390 000 ajoit­tuu tälle vuodelle. Kävi­jämäärä on jatku­vas­sa kasvus­sa niin, että päivit­täis­ten käyn­tien määrä on nyt noin pari tuhat­ta. Suuri osu­us sivus­ton kas­vavaan suo­sioon on kom­ment­tien kir­joit­ta­jil­la, jot­ka tekevät tästä mielenkiintoisen.

Kas­va­va kävi­jämäärä johtuu myös siitä, että blo­gi on linkitet­ty yhä use­am­mas­ta paikas­ta. Sydän­tä läm­mit­ti eri­tyis­es­ti tääl­läkin sil­loin täl­löin kir­joit­ta­neen Tom­mi Uschanovin main­ios­sa kir­jas­saan Mikä vasem­mis­toa vaivaa kir­joit­ta­ma luonnehdinta:

“Osmo Soin­in­vaaran blo­gi on melkein­pä ain­oa paik­ka koko verkos­sa, mis­sä voi sään­nöl­lis­es­ti käy­dä suomen kielel­lä suh­teel­lisen korkeata­soista poli­it­tista keskustelua aidosti merk­i­tyk­sel­li­sistä asioista.”

For­tum näyt­tää suun­nit­tel­e­van han­ket­ta, jos­sa Helsin­ki läm­mitet­täisi­in Lovi­isaan raken­net­ta­van kol­man­nen ydin­voimayk­sikön jäteläm­möl­lä. Jos ne sel­l­aista suunnnit­tel­e­vat, kai niil­lä sit­ten on jokin aja­tus siitä, miten se toteutetaan.

Nyky­i­sistä ydin­voimaloista läm­pöä ei saa ulos. Se on vain 30-asteista, joten se ei kel­paa kaukoläm­mök­si. Kaukoläm­pöputki­in tuu­pat­ta­va vesi on muis­taak­seni 120 asteista, mikä merk­it­see, että se on melkoises­sa paineessa. Jat­ka lukemista “Helsingistä ydinvoimalämmitteinen?”

Nim­imerk­ki Pes­simis­miä kysyi, mil­lä toden­näköisyy­del­lä ilmas­ton­muu­tos tul­laan tor­ju­maan ajoissa.

Ei mil­lään toden­näköisyy­del­lä, kos­ka siinä ollaan jo peru­ut­ta­mat­tomasti myöhässä. Emme voi enää tor­jua sitä, vaan on tyy­dyt­tävä lieven­tämään muu­tos­ta ja sopeutumaan.

Hyvä kysymys on, pystytäänkö sitä edes lieven­tämään. Kun vähän on öljyä säästet­ty, heti öljyn hin­ta rom­ah­taa ja halvem­pi hin­ta houkut­telee lisää kulu­tus­ta. Ei tun­nu kovin real­is­tiselta, että vapaiden markki­noiden olois­sa joku jät­täisi öljyläh­teen hyö­dyn­tämät­tä. Vaa­di­taan­han Suomes­sakin jopa turvesoiden polt­tamista. Jat­ka lukemista “Tor­ju­taanko ilmas­ton­muu­tos­ta ajoissa?”

Eri­laiset Superkart­tumat ovat selvästi myöhen­täneet eläkeikää. Vikana tässä on vain se, että työ­nan­ta­jan kannal­ta tämä ei ole aina kovin kan­nat­tavaa. Seu­raavas­sa kuvas­sa on teo­reet­ti­nen graafi henkilöko­htaisen tuot­tavu­u­den ja palkan riip­pumis­es­ta iästä.

Jat­ka lukemista “Ikäih­miset sim­pute­taan eläkkeelle”

Voi että olen iloinen ja helpottunut!

Oba­ma on selkeäsanais­es­ti luvan­nut Yhdys­val­tain tule­van mukaan ilmastopoli­ti­ikkaan. Tämä voi tarkoit­taa, että meil­lä on muu­ta­man vuo­den jäl­keen maail­man­laa­juinen päästökaup­pa­jär­jestelmä. Oli­han koko päästökaup­pamekanis­mi alun­perin Clin­tonin hal­li­tuk­sen luo­mus, vaik­ka jotkut levit­tävätkin huhua, että se olisi Hei­di Hau­ta­lan aikaansaan­nos tai muuten vain vihrei­den keksintöä.

Yhdys­val­lois­sa näyt­tää ole­van val­lal­la, ettei ilmastopoli­ti­ik­ka onnis­tu, elleivät kaik­ki maat osal­lis­tu siihen. Veikkaisin, että koh­ta kaik­ki osal­lis­tu­vat, tai itkevät ja osal­lis­tu­vat. Suos­tut­telu­un ei tarvi­ta ris­teily­ohjuk­sia: sulkem­i­nen vapaakau­pan ulkop­uolelle riit­tää. Se ei olisi edes epäreilua, sil­lä kan­sain­väliseen kil­pailu­un ei voi osal­lis­tua aivan eri­laisin sään­nöin. Olympialaisi­inkaan ei pääse, jos käyt­tää dopin­gia. Jat­ka lukemista “Oba­man voit­to ja ilmastopolitiikka”

Demarien kun­nal­lis­vaal­i­t­u­los oli jok­seenkin surkea koko pääkaupunkiseudul­la. Puolue menet­ti kaikissa YTV-kun­nis­sa noin viisi pros­ent­tiyk­sikköä kan­natuk­ses­taan. Osasyynä oli tietysti perus­suo­ma­lais­ten nousu, mut­ta demarien tap­pio oli kyl­lä suurem­pi kuin perus­suo­ma­lais­ten voitto.

Jor­ma Bergholm selit­ti demarien rökäle­tap­pi­o­ta Ylen Ykkösaa­mus­sa sil­lä, että puolue on har­joit­tanut hal­li­tuk­ses­sa kovin oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa. Niin onkin. Han­kalampi kysymys on, olisiko tälle ollut toimi­vaa vai­h­toe­htoa. Jat­ka lukemista “Helsin­ki, vihreät ja demarit”

Joskus kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten oli mon­en muun kanssa samaa mieltä siitä, että maail­man väestönkasvu on uhista pahin, eikä siinä ole mitään toivoa. Maail­ma vajoaa takaisin köy­hyy­teen, kan­sain­vael­luk­si­in ja soti­in. Sen jäl­keen väkirikkaissa mais­sa syn­tyvyys on alen­tunut dra­maat­tis­es­ti seu­rat­en sitä oppia, että vauras­tu­mi­nen ja (nais­ten) koulu­tus­ta­son nousu alen­ta­vat syn­tyvyyt­tä. Esimerkik­si Etelä-Kore­as­sa net­tou­u­si­u­tu­mis­luku (mon­tako sukukyp­säk­si vart­tuvaa tyt­töä nainen syn­nyt­tää) on laskenut lähelle 0,5:ttä, mitä voi pitää eläke­pom­min kannal­ta jopa vaar­al­lisen mata­lana. Suomes­sa net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on jos­sain 0,85 ja 0,9:n välil­lä. Koko maail­maa ajatellen voimme siis huokaista helpotuksesta.

Afrikan tilanne on toinen. Syn­tyvyys on siel­läkin laskenut, mut­ta kovin hitaasti ja myöhään. Samanaikaises­ti (ilmas­ton muu­tok­seen liit­tyvä?) satei­den vähen­e­m­i­nen on alen­tanut maan kykyä ylläpitää suur­ta väestöä (car­ry­ing capac­i­ty). Moni Afrikan maa on joutunut köy­htymisen noidanke­hään. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: Afrikan väestönkasvu ja ilmastonmuutos”