Torjutaanko ilmastonmuutosta ajoissa?

67 vastausta artikkeliin “Torjutaanko ilmastonmuutosta ajoissa?”

1. Ilmas­ton­muu­tos on vähän kuin tupakan­polt­to. Lääkäri voi sanoa, että tupakoin­ti lisää riskiä saa­da keuhkosyöpä. Jos ottaa riskin, polt­taa vain, ja käy hyvin, voi elää elämän­sä lop­pu­un asti ilman syöpää. Tai jos syöpä tulee, voi jatkaa polt­tamista kuitenkin, kos­ka on jo myöhäistä lopettaa.

   (Itse en ole polta.)

   Vastaa

2. Vas­ta­han se päämin­is­teri vaku­ut­ti, että kenenkään ei tarvitse tule­vaisu­udessakaan luop­ua mis­tään. Ajel­laan vaan omakoti­parati­i­sista sähköau­tol­la töi­hin. Kyl­lä se insinööri jotain kek­sii, jos jäät sulaa.

   Vastaa

3. Vihreil­lä on hyvä mah­dol­lisu­us vaikut­taa kaikkien helsinkiläis­ten hiilid­iok­sidipäästöi­hin. Uudek­si läm­mön­läh­teek­si ote­taan uuden ydin­voimalan lauhde­vesi. Vihreät ovat hal­li­tuk­ses­sa ja vihreil­lä on vah­va edus­tus kaupung­in­val­tu­us­tossa. Ottakaa nyt vas­tuu ja tehkää mitä voitte ihan itse tehdä, välit­tämät­tä siitä mitä kiinalaiset, intialaiset tai vaik­ka amerikkalaiset tekevät tai jät­tävät tekemättä.

   Vastaa

4. En oikein usko, että mikään kovin radikaalia tapah­tuu ennen kuin on ole­mas­sa konkreet­ti­nen, siis selkeästi huo­mat­ta­va ongel­ma ihmis­ten jokapäiväisessä elämässä.
   Omas­ta mielestäni melkein kaikkien vuoris­to­jen jäätiköi­den alka­nut sulami­nen olisi jo sel­l­ainen viite, että nyt ollaan pahasti myöhässä. Mut­ta senkin näkee konkreet­tis­es­ti niin har­va ihminen…

   Vastaa

5. Eilisen ilmas­to- ja ener­gias­trate­gian val­os­sa näyt­tää siltä, että tämän maan joh­dos­sa ei usko­ta sen enem­pää ilmas­ton­muu­tok­seen kuin ovel­la odot­tavi­in voimakkaisi­in ja pakol­lisi­in toimi­inkaan. Mikä mah­dol­lisu­us on kansalaisel­la irrot­taa vas­tauk­sen­sa ilmas­ton­muu­tok­seen poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta? Mikä mah­dol­lisu­us hänel­lä on aset­tau­tua ratkaisu­jen­sa kanssa kap­i­tal­is­min ulkop­uolelle? Täl­lais­ten johtopäätösten tekoa nimit­täin esitetään muual­la maail­mas­sa, mis­sä myös on kyl­lästyt­ty siihen, etteivät kansalaisen ja hänen johta­jien­sa näke­myk­set näytä koske­van samaa todellisuutta.

   Vastaa

6. Käsit­tääk­seni 1600-luvul­la pelät­ti­in tosis­saan maail­man hukku­mista hevosen lan­taan. Edelleenkin on erikoista, että ilmas­ton­muu­tos on otet­tu tiety­il­lä tahoil­la apoka­lyp­tisek­si uskonkap­paleek­si, vaik­ka ilmiötä ei sinän­sä kovin hyvin tun­neta syi­den tai seu­rausten osalta. Pelko ja uhkaku­vat ovat edelleen ilmeisen tehokkai­ta val­lankäytön välineitä.

   Vastaa

7. Ville: “Ilmas­ton­muu­tos on vähän kuin tupakanpoltto.”

   Ilmas­ton­muu­tos, ne muu­ta­mat har­mi­ton­ta asteen kym­menys­tä, ei ainakaan min­un keuhkoi­hi­ni ole karsino­geene­ja pakot­tanut, ilmas­ton­muu­toshys­te­ria sen sijaan näin tekee, ja pelkään, että yhä lisään­tyvästi jos Osmon kaipaa­mat “pakkotalkoot” aloitetaan:

   “Ilmati­eteen laitos ja Helsin­gin yliopis­to ovat tutki­neet mit­tauksin Helsin­gin ilman pien­hiukkas­ten lähteitä vuosi­na 2006 — 2007 Helsin­gin Kumpu­las­sa. Joulu‑, tam­mi- ja helmiku­un aikana puun pien­polton päästö­jen vaiku­tus pien­hiukkaspi­toisuuk­si­in oli keskimäärin noin 40 %. Vas­taa­va luku liiken­teen pakokaa­su­jen suo­rille pien­hiukkaspäästöille oli 25 %.”
   “Puun pien­polton osu­us on syksyl­läkin (syys-mar­raskuu) 20 %:n luokkaa, mut­ta osu­us putoaa nopeasti maalisku­un jälkeen.”
   http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1200294627.html

   San­na Saarikos­ki väit­telee aiheesta 14.11.

   “Paikallisen ja alueel­lisen puun­polton on osoitet­tu ole­van suurin pien­hiukkas­ten sisältämän orgaanisen hiilen lähde Helsingis­sä talvisin. Ilmati­eteen laitok­sen tutk­i­jan San­na Saarikosken väitös tuo uut­ta tietoa ulkoil­man pien­hiukkas­ten lähteistä sekä niiden kemi­al­lis­es­ta koostumuksesta.”

   http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1225890427.html

   Mik­si täl­lä on merk­i­tys­tä? Ilman pien­hiukkas­ten aiheut­tamien ennenaikaisten kuolemien määrä on vuosi­ta­sol­la liiken­nekuolemien suuruusluokkaa.

   Lisäk­si pien­hiukkaset aiheut­ta­vat mon­i­naisia mui­ta suurem­pia ja pienem­piä terveyshaittoja.

   Ilmati­eteen­laitok­sen pääjo­hta­ja Pet­teri Taalas: “Suomes­sa läm­mitetään yhä enem­män sauno­ja ja talo­ja polt­ta­mal­la puu­ta ja pel­let­te­jä. Ilman­laatu­un sil­lä on kiel­teinen vaiku­tus. Meil­lä on jo mit­tausti­etoa siitä, että bioen­er­giaan siir­tymi­nen tarkoit­taa täl­laisia muutoksia.”

   Vastaa

8. Ydin­voimaloiden lauhde­vesien käytöstä kaukoläm­pönä on ollut aiem­minkin puhet­ta siel­lä sun tääl­lä. Mut­ta kenenkään en ole kuul­lut pohti­van asial­lis­es­ti sitä, miten läm­mön­tuotan­non yhtey­dessä hiilellä/kaasulla/turpeella tuotet­tu sähkö tuote­taan, jos kaukoläm­pö tuleekin ydin­voimalan jätelämmöstä. 

   Loogista olisi, että tekemät­tä jäänyt sähkö tehtäisi­in ydin­voimal­la, mut­ta sil­loin ydin­voimalan tehoa pitäisi säätää kulu­tuk­sen mukaan kaukoläm­pövoimaloiden tapaan, mikä taas lisäisi ydin­tuotan­non kus­tan­nuk­sia. Jos säätösähkö tehdään hiililauh­teel­la, joudu­taan ojas­ta allikoon.

   Vastaa

9. B. Wiss­er, hevoset oli­vat aikoinaan ihan oikea ympäristöongelma:

   “While the nine­teenth cen­tu­ry Amer­i­can city faced many forms of envi­ron­men­tal pol­lu­tion, none was as all encom­pass­ing as that pro­duced by the horse. The most severe prob­lem was that caused by hors­es defe­cat­ing and uri­nat­ing in the streets, but dead ani­mals and noise pol­lu­tion also pro­duced seri­ous annoy­ances and even health prob­lems. The nor­mal city horse pro­duced between fif­teen and thir­ty-five pounds of manure a day and about a quart of urine, usu­al­ly dis­trib­uted along the course of its route or deposit­ed in the stable.”

   Ja lop­ul­ta hevoset kor­vat­ti­inkin toisel­la ympäristöon­gel­mal­la: “The com­ing of the auto­mo­bile dealt anoth­er large blow to the horse. Exper­i­men­tal motor cars had been around for a long time, but cities had always banned them. The cri­sis of the 1890s and ear­ly twen­ti­eth cen­tu­ry, involv­ing pub­lic health fears about pol­lu­tion, traf­fic jams, and ris­ing prices for both hay, oats, and urban land, made munic­i­pal gov­ern­ments and urban res­i­dents much more ready to switch to autos.”
   http://www.enviroliteracy.org/article.php/578.html

   Vastaa

10. tpyy­lu­o­ma, kiitos mie­lenki­in­tois­es­ta tarken­nuk­ses­ta 🙂 Onnek­si maail­ma ei sit­ten lop­pu­jen lopuk­si hukkunut hep­o­jen jätök­si­in. Ydin­voimalan kaukoläm­pö­tuotan­nos­sa on hie­man vaikea nähdä SR:n mainit­se­maa ongel­maa. Käsit­tääk­seni ydin­voimalan tehon skaalaamises­sa ei sinän­sä ole teknisiä esteitä, vaan kyseessä on poli­it­ti­nen päätös (laki?). Joka tapauk­ses­sa sel­l­aista tilan­net­ta, jos­sa ydin­voimalan tehoa pitäisi laskea ei käsit­tääk­seni ole näköpi­iris­sä, joten ongel­ma lie­nee teo­reet­ti­nen. Myöskin liiat “kaukoläm­möt” voita­neen johtaa kuten tähänkin asti, suo­raan mereen. Sen sijaan tuulivoiman ennakoimat­tomat vai­hte­lut pakot­ta­vat aja­maan riin­nal­la “tyynivoimaa”, mikä on todel­li­nen ongelma.

    Vastaa

11. B. Wiss­er, olne jatkos­sakin käytössä sivistyöhön. Ydin­voimalan täyskäyt­töä ei määrää mikään laki vaan taloudel­liset reali­teetit. Ain­oa tapa saa­da ydin­voimalas­ta kan­nat­ta­va on ajaa sitä erit­täin korkeal­la (90+) käyt­töas­teel­la, kos­ka tuotan­toku­lut on pienet ja voimalaan upon­neet kus­tan­nuk­set erit­täin suuret.

    Vastaa

12. Eikos ylimääräi­nen CO2 voi­da pois­taa ilmas­ta, määrätään vaan etta jokainen joka tuot­taa CO2:ta, pitää joko itse pois­taa tai mak­saa jollekin fir­malle joka poistaa.
    “Pro­fes­sor David Kei­th of the Uni­ver­si­ty of Cal­gary is work­ing on a device that removes car­bon diox­ide (CO2) direct­ly from ambi­ent air.”
    http://www.gather.com/viewArticle.jsp?articleId=281474977486271&grpId=3659174697254264&nav=Groupspace

    Vastaa

13. Luon­to ehti pro­fes­sori Kei­thin edelle, “Sci­en­tists say a rock can soak up car­bon diox­ide” http://news.yahoo.com/s/nm/20081107/sc_nm/us_climate_rocks “The study will appear in the Novem­ber 11 edi­tion of the Pro­ceed­ings of the Nat­ur­al Acad­e­my of Sciences.”

    Toisaal­la uuti­sis­sa: “Africa left behind in Kyoto car­bon off­set trade” http://news.yahoo.com/s/afp/20081107/sc_afp/environmentunafricakyoto

    Vastaa

14. Ilmas­ton­muu­tos­ta ei kan­na­ta yrit­tää tor­jua ajois­sa. Koko kysymys siitä, että onko ihmi­nen syynä ilmas­ton­muu­tok­seen vai ei, on epärelevantti.

    Ihmis­ten kan­nat­taa vain elää elämään­sä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta välit­tämät­tä, ja jos muu­tos­ta tulee, niin sit­ten vaan sopeu­tua muut­tuneisi­in olosuhteisiin.

    Mis­tä tämän tiedän? Tänään tulleessa suomenku­vale­hdessä oli artikke­li, jos­sa ker­rot­ti­in, että EU-maid­en piti leika­ta Kioton mukaan päästöjään 2% 1990 tasos­ta 2012 men­nessä. Todel­lisu­udessa päästöt eivät ole vähen­tyneet yhtään, vaan be ovat lisään­tyneet tänä aikana 10–13%.

    Älkäämme hui­jatko itseämme. Koko yhteiskun­tamme perus­tuu taloudel­lisen kasvun odotuk­si­in. Päästöjä ei tul­la leikkaamaan.

    Vastaa

15. “Ei tun­nu kovin real­is­tiselta, että vapaiden markki­noiden olois­sa joku jät­täisi öljyläh­teen hyödyntämättä. ”

    Kyl­lä se minus­ta tun­tuu ihan real­is­tiselta. Ilmas­to­hai­tat ovat nyt käytän­nössä markki­noiden ulkop­uolisia yhteis­resursse­ja. Jos niille määritel­lään omis­tu­soikeudet ja tuo­daan markki­noille niin ihan mah­dol­liselta kuu­lostaa, että osa öljys­tä jäisi maahan.

    Vastaa

16. Vas­tauk­se­na itse otsikon kysymyk­seen: Osmoseni, Jeho­van todis­ta­jat ovat siirtäneet onnis­tuneesti aivan lähi­aikoina tapah­tu­vaa mail­man­lop­pua jo reilusti yli 100 vuot­ta ja jopa kym­meniä ker­to­ja. Kyl­lä län­nen yhdis­tynyt media ja ympäristöli­ike pystyy 0‑luokan poli­itikko­jen kanssa samaan 😀 

    Vielä tulee lämpim­iä päiviä, vielä on ilmas­ton­muu­tos­ta jäljellä 

    Vastaa

17. Kor­jauk­se­na vielä omaan kom­ment­ti­i­ni — ydinen­er­gialais­sa ei ole kiel­let­ty ydin­voimalan tehon säätöä ja sitä myös käytetään jonkin ver­ran ener­giati­lanteen­ta riip­puen. Sinän­sä ydin­voima on eri­no­mainen perusvoiman lähde, kos­ka se on säädet­tävis­sä nopeasti tarpeen mukaan, eikä sen määrä vai­htele hal­lit­se­mat­tomasti ympäristöolo­suhtei­den mukana. Se ei myöskään säädet­täessä aiheuta taval­lista suurem­pia päästöjä toisin kuin polt­tovoimalat (esim. Sak­sas­sa tuulivoiman tarvit­se­man säätövoiman vuok­si van­ho­ja hiilivoimaloi­ta ajate­taan jatku­vasti ylös ja alas).

    Vastaa

18. Uskon ilmas­ton­muu­tok­sen johtu­van vain ja ain­oas­taan auringonpilkuista. Muu on roskaa ja soopaa, kan­sain­vä­li­nen hui­jaus. Ter­ve­tu­loa uusi viikinkien ajan läm­pö, jol­loin Etelä­suo­mi oli lume­ton, n 1000 v sit­ten. Menee vähem­män polt­topui­ta meikäläisellä.

    Vastaa

19. Maail­man­pankin ex-pääekon­o­misti pro­fes­sori Sir Nicholas Stern on tehnyt ehkä tähän men­nessä mit­tavim­man selvi­tyk­sen ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­ses­ta talouteen.

    http://www.occ.gov.uk/activities/stern.htm

    Oleel­lisin johtopäätös on, että ilmake­hän hiilid­iok­si­di-pitoisu­u­den sta­bil­isoimi­nen tasolle 0,050 — 0,055 pros­ent­tia (ja sen jäl­keen tapah­tu­va hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den lasku) vaatii seu­raa­van 40 vuo­den ajan sat­sauk­sen jon­ka vaiku­tus maail­man brut­tokansan­tuot­teeseen on karkeasti arvioiden ‑1 % joka vuosi.

    Nykyi­nen ilmake­hän hiilid­iok­si­di-pitoisu­ushan on 0,045 %. Täl­lä het­kel­lä kasvu ei ole edes lin­eaarista vaan kiihtyvää. Joten sta­bil­isoimi­nen alle 0,050 pros­ent­ti­in on epäre­al­is­tista. Hiilid­iok­si­di-pitoisu­u­den sta­bil­isoimi­nen tasolle 0,050 — 0,055 % edel­lyt­tää, että ener­giatuotan­nos­ta 60 — 75 % tapah­tuu ilman hiilid­iok­sidipäästöjä vuon­na 2050.

    Vai­h­toe­htoinen “busi­ness as usu­al” ‑malli taas johtaa Stern­in mukaan sadas­sa vuodessa tilanteeseen, jos­sa ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tus brut­tokansan­tuot­teeseen on ‑5 — ‑20 % joka vuosi. Inhimil­liset vaiku­tuk­set ovat tietysti siinä vai­heessa jo erit­täin dra­maat­tiset. Ilmas­ton läm­pöti­la nousisi 2 — 3 astet­ta jo seu­raa­van viidenkymme­nen vuo­den aikana, mikä aiheut­taisi mm. tarpeen siirtää 200 miljoon­aa ihmistä muualle pelkän meren­pin­nan nousun takia. Maat­alous­tuotan­to esimerkik­si Afrikas­sa romahtaisi.

    Taval­laan Stern­in paperi kuitenkin herät­tää opti­mis­mia. Peri­aat­teessa ilmas­ton­läm­pen­e­misen pahim­mat seu­rauk­set ovat estet­tävis­sä ilman että maail­man­talouden kasvu estyy.

    Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den lop­pumis­riskin voi pyyhk­iä pois ihmiskun­nan ongelmien listal­ta kokon­aan. Nyky­isil­lä fos­si­ilis­ten polt­toainei­den varan­noil­la maa­pal­lon ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den voi nimit­täin nos­taa 0,075 pros­ent­ti­in, mikä merk­it­see jo erit­täin pahaa ekokatas­trofia. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den lop­pumi­nen olisi pikem­min mah­dol­lisu­us kuin riski.

    Suurin huoli on miten Stern­in esit­tämä sta­bil­isoimis­malli onnis­tu­taan toteut­ta­maan. Kysymys ei ole ensi sijas­sa tekni­nen. Kysymys on siitä, miten kan­sain­vä­li­nen yhteisö kyke­nee sopi­maan, kuin­ka paljon kukin maa rajoit­taa päästöjä. Ilmas­ton­mu­tos on globaali yhteis­maan (http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/03/ilmaston-lmepeneminen-ers-yhteismaan.html) ongel­ma, jon­ka ratkaisem­i­nen on oleel­lis­es­ti vaikeam­paa kuin lokaalien ongelmien ratkaisu.

    Vastaa

20. Ter­ve­tu­loa uusi viikinkien ajan läm­pö, jol­loin Etelä­suo­mi oli lume­ton, n 1000 v sit­ten. Menee vähem­män polt­topui­ta meikäläisellä. 

    Eikö se sit­ten johtunutkaan afrikkalais­ten, azteekkin, olmeekkkien, …kien Cooleista katu­maas­tureista, ipodeista, läp­päreistä ja taulutelkkareista, jot­ka sit­ten RYÖSTETTIIN vääryy­del­lä sieltä tänne? Jotenkin tulk­itsin “Juani­ton” postauk­sia näin 😮 Jäl­jelle ei ainakaan jäänyt ainakaan Afrikkaan juuri muu­ta kuin rikot­tu­ja pul­lo­ja ja kuop­pia 🙁 Oli­si­vat vie­neet sit­ten vielä nekin :\

    Taika­seinä meni var­maan sil­loin ainakin rik­ki kun etelä­suomes­sa kasvoi tam­mia, lop­ulli­nen rom­ah­dus siis.. Tot­ta­puhuen nämä aiem­mat ilmas­ton­muu­tok­set ovat vis­si­in vähän niinkuin hys hys ‑jut­tu­ja ilmastopi­ireis­sä, tosin eipä keskiver­to teeveepe­runa tästäkään asi­as­ta mitään ymmärrä..

    Jos ymmärsin oikein joitain aiem­pia postauk­sia blo­gin koval­ta ytimeltä, niin ehkä sip­ulin sisäkuo­ril­la asi­as­ta puhel­laankin hie­man.. Salatun tiedon läh­teet löy­tyvät ilmeis­es­ti Saras­vatin hiekas­ta, Se on mul­la tuol­la yöpöy­däl­lä, Isomäen ilok­si oikein ostet­tuna, mut­ta vielä luke­mat­ta. Sit­ten tiedän minäkin 🙂

    Vastaa

21. “Taika­seinä meni var­maan sil­loin ainakin rik­ki kun etelä­suomes­sa kasvoi tam­mia, lop­ulli­nen rom­ah­dus siis.. Tot­ta­puhuen nämä aiem­mat ilmas­ton­muu­tok­set ovat vis­si­in vähän niinkuin hys hys ‑jut­tu­ja ilmastopi­ireis­sä, tosin eipä keskiver­to teeveepe­runa tästäkään asi­as­ta mitään ymmärrä..”

    Salali­it­to­teo­ri­aa.

    Kai se nyt on yleis­es­ti tiedos­sa että läm­pöti­la on muut­tunut ennenkin, samoin hiilidioksidipitoisuus.

    Voihan saman hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den nousun 100 miljoon­aa vuot­ta sit­ten aiheut­taa yksi luon­non­ilmiö ja nyt toinen luon­non­ilmiö (=ihmi­nen).

    Mitä ihmeel­listä siinä on ? Tai mitä salali­it­to­teo­ri­aa tässä tarvitaan ?

    Vastaa

22. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kus­tan­nuk­sista maalail­laan kovia uhkaku­via, puhutaan taan­tu­mas­ta kivikau­teen jne. Tämä on kum­mallista, jos kat­so­taan kus­tan­nuk­sia suh­teessa tuloihin.

    Olete­taan, että asia ratkaistaan teknisin kon­stein — polt­toaineen­vai­h­doksin, säästöin­vestoin­neil­la, hiilen tal­teeno­tol­la ja muil­la vas­taav­il­la. Keskimääräisel­lä kus­tan­nus­ta­sol­la, san­o­taan, 20 euroa/tonni, saata­neen “riit­tävät” päästövähennykset.

    Suo­ma­laisen keskimääräiset hiilid­iok­sidipäästöt ovat noin 10 ton­nia vuodessa. Mak­set­tavaa tulisi siis 200 euroa vuodessa. Onko tämä paljon? Minus­ta ei, kun työssäkäyvän suo­ma­laisen keskian­sio on 30 000 euroa. Vero­jen mak­sun jäl­keenkin jää vielä niin paljon käteen, että ei luulisi tuon 200 euron talout­ta kaata­van tai syök­sevän mak­sa­jaa kur­ju­u­teen. Pienem­pit­u­loiset aiheut­ta­vat vähem­män päästöjä, joten mak­su­taakkakin on pienempi.

    Rahas­ta tämä ei ole kiin­ni vaan siitä, miten hajal­laan ole­vat investoin­ti­tarpeet saadaan toteutet­tua. Ja siitä, että jotkut vas­tus­ta­vat ihan peri­aat­teen vuok­si tyyli­in “taas syyl­lis­tetään ja laite­taan tavalli­nen kansa mak­sum­iehek­si” miet­timät­tä sen kum­mem­min raha-asioi­ta euroina.

    Jos nyt sit­ten kävisi niin, että IPCC:n ske­naar­i­ot oli­si­vatkin liioitel­tu­ja, niin väit­tääkö joku ihan tosis­saan, että maail­mas­ta tuli kamalan paljon kur­jem­pi paik­ka, kun pari pros­ent­tia tuloista meni “hukkaan”? Varsinkin, kun nuo “hukatut” rahat nekin luo­vat työpaikkoja.

    Vastaa

23. Kai se nyt on yleis­es­ti tiedos­sa että läm­pöti­la on muut­tunut ennenkin, samoin hiilidioksidipitoisuus. 

    No joo, enhän minä nyt ihan tosis­sani tuo­ta kir­joit­tanut, mut­ta asia on kuitenkin pimen­nos­sa val­tauuti­soin­nista joten sikäli se oli totta.

    Min­un mielestäni ilmastopoli­ti­ikas­sa ja ‑keskustelus­sa on täl­lä het­kel­lä val­las­sa kolminker­tainen virhe. Asia parem­pi vaatisi niin pitkän jutun lähtei­neen että tehnen sen ajan kanssa joskus jon­nekin muualle. Mut­ta itse virheet:

    Onko ilmas­to todel­lakin lämmennyt? 

    -ei oikein siltä niinkuin läm­pömit­tarien mukaan näytä..
    ‑napa­jäätikötkin ovat kuulem­ma jo isol­ta osalta sula­neet ja meren­pin­nan nousua olisi pitänyt tapah­tua metri­tolkul­la.. ei tarvitse olla tiedemies että huo­maa ettei näin ole tapahtunut

    No ainakin sen kil­i­man­jaaron jäät on sula­neet, telkkaris­sakin se ker­ran pari viikos­sa näytetään! Juu mut­ta olisko niiden vier­essä har­joite­tul­la kask­ivil­jel­lyl­lä osinkoa asi­aan? Asi­aa voi demon­stroi­da itsekin heit­tämäl­lä saunan­pesän tuhkat toiselle piha­puoliskol­lle ja ihme­tel­lä kun kesä tulee sinne aiemmin.

    Mikä ylipäätään on CO2 vaiku­tus asiaan? 

    -vai vaikut­taako joku aivan muu tek­i­jä asioi­hin kos­ka läm­pöti­la ei ole nous­sut nyt 10 vuo­teen ja teo­ri­an mukaan sen olisi pitänyt kyl­lä nousta..

    Mitä real­is­tisia keino­ja meil­lä on vähen­tää CO2 päästöjä? 

    -Hal­li­tushan on saanut Suomelle mm. täysin epäoikeu­den­mukaiset bioen­er­gian käyt­tö­vaa­timuk­set joi­ta arvat­tavasti sit­ten sank­tioidaan eri­laisil­la “kor­vauk­sil­la” jot­ka käytän­nössä real­lisoitu­vat kuten CO2 päästö­mak­sutkin siihen että jos­sain balkkanil­la cor­rup­tovic tai ukrainas­sa bribe­movits ajelee jät­timäisel­lä katu­maas­turil­la tärkeitä asioitaan toimitellen jne

    Vastaa

24. Kun näi­hin “ilmas­ton­muu­tos on pelkkää sat­ua” jut­tui­hin ei oikein viit­si vas­ta­ta, ulkop­uoliselle voi tul­la käsi­tys, että niis­sä olisi jotain järkeä. Vas­taan nyt sitten.

    Ilmas­to on läm­men­nyt. Ei ehkä juuri sin­un kuis­til­lasi, mut­ta maail­man keskiläm­pöti­la on nous­sut. Toki läm­pöti­laan vaikut­taa moni muukin asia, minkä takia siinä on myös sat­un­nais­vai­htelua, eikä jokainen vuosi ole siten lämpimäm­pä kuin edeltäjän­sä. En ymmär­rä, mitä Trav­eller tarkoit­taa sanoessaan,ettei läm­pen­e­mistä ole tapah­tunut lainkaan kymme­neen vuo­teen. Tätä
    satunnaisvaihteluako?

    Napa­jäätiköt ovat sula­neet pohjois­na­van ympäriltä. Ne eivät nos­ta meren­pin­taa, kos­ka jää kel­luu (kts. lähem­min Arkhimedes) Etelä­na­van jäätiköt ovat sula­neet reunoil­taan mut­ta kohon­neet keskeltä, kuten on ennustet­tukin. Meren­pin­ta on kuitenkin kohon­nut joitakin mille­jä, joidenkin mielestä nopeam­min kuin olisi pitänyt. Varsi­nainen meren pin­nan kohoami­nen tulee jäl­jessä, mut­ta tulee kyllä.

    Teo­ria ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä ei perus­tu vuo­tuisen läm­pöti­lan seu­raamiseen vaan fysikaaliseen tietoon kasvi­huonekaa­su­jen ilmake­hää läm­mit­tävästä vaiku­tuk­ses­ta. Jos ain­ut evi­denssi olisi havait­tu läm­pöti­lan kohoaminen,kuten moni ilmas­toskep­tikko tun­tuu kuvit­tel­e­van, asi­aa ei voisikaan pitää todis­tet­tuna, sil­lä kil­paile­via seli­tyk­siä ilmas­ton läm­pen­e­miselle kyl­lä löytyisi. 

    Empi­iris­es­ti ilmas­ton muut­tumis­es­ta saa vankim­man näytön siitä, että säätä ennus­tavia malle­ja on joudut­tu kor­jaa­maan sitä mukaa kun ilmake­hän koos­t­u­mus on muuttunut.

    Vastaa

25. “Teo­ria ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä ei perus­tu vuo­tuisen läm­pöti­lan seu­raamiseen vaan fysikaaliseen tietoon kasvi­huonekaa­su­jen ilmake­hää läm­mit­tävästä vaikutuksesta.”

    Nyt menee tieto ja hypo­teesi pahasti sekaisin käsit­teistössä. Olet aiem­minkin esit­tänyt saman virheel­lisen väittämän. 

    Lisäk­si on väärin väit­tää, ettei teo­ria perus­tu­isi läm­pöti­la­dataan. GCM:t kali­broidaan vas­taa­maan men­nyt­tä ilmas­toa, jos­sa arvioidul­la läm­pöti­lake­hi­tyk­sel­lä on merkityksensä.

    “En ymmär­rä, mitä Trav­eller tarkoit­taa sanoessaan,ettei läm­pen­e­mistä ole tapah­tunut lainkaan kymme­neen vuoteen. ”

    Ehkä sitä, että 1998 on edelleen mit­taushis­to­ri­an lämpimin vuosi? Toki käyrä näyt­tää edelleen hitusen lämpiävää pidem­mäl­lä aikavälil­lä, mut­ta on jo jäämässä 1990-luvun GCM-pro­jek­tioiden alim­mista pisteistä.

    “Jos ain­ut evi­denssi olisi havait­tu läm­pöti­lan kohoaminen,kuten moni ilmas­toskep­tikko tun­tuu kuvit­tel­e­van, asi­aa ei voisikaan pitää todis­tet­tuna, sil­lä kil­paile­via seli­tyk­siä ilmas­ton läm­pen­e­miselle kyl­lä löytyisi.”

    Eli asi­aa ei siis voi pitää todis­tet­tuna? CO2:n, kuten muidenkin kasvi­huonekaa­su­jen, ilmastopakote kun on edelleen hyvin epä­var­mal­la poh­jal­la, eikä suinkaan mikään “fysikaa­li­nen tieto”. Kyl­lähän IPCC:kin tämän myön­tää. Vai mitä arvelet niiden 1.4–5.8C skaalo­jen tarkoit­ta­van CO2:n tuplaan­tu­miselle esi­te­ol­liseen aikaan näh­den? Siinä on aika kova skaala “tiedolle”. Mik­si ei 0.9C‑6.2C?

    Fysikaalisen tiedon sijaan CO2:n ilmastopakote pro­jek­toidaan Glob­al Cir­cu­la­tion mallinnuk­sel­la. Tässä on merk­i­tyk­sen­sä läm­pöti­la­datal­la (joka ei ole luotet­ta­va, ja jos­sa on toden­näköi­nen läm­pö-bias) sekä eri­tyis­es­ti GCM:ien parametrisoinnilla.

    010011001:t anta­vat sen suun­taisia vas­tauk­sia kuin mitä syötät niille 01010110101:aa. Jos para­metrisoin­nista on sivu­utet­tu, kuten esimerkik­si Pielke väit­tää, (muiden muas­sa) maankäytön muu­tok­sien todel­li­nen merk­i­tys (ks. viimeaikainen tutkimus ja kymmenet muut tutkimuk­set siitä kuin­ka met­sien hakkaami­nen läm­mit­tää paikallista ilmas­toa) niin täl­löin GCM:t anta­vat CO2:lle ja muille kasvi­huonekaa­suille paisutel­lun numeerisen arvon.

    Näin on jo ker­taalleen käynyt mallinnuk­sen his­to­ri­as­sa, kun 1900-luvun alun läm­pöti­lan nousus­ta puhut­ti­in ihmisen aiheut­ta­mana. Sit­tem­min on todis­tet­tu hyvin vaku­ut­tavasti, että suurin osa 1800-luvun lop­un ja 1900-luvun alun läm­pen­e­mis­es­tä aiheu­tui auringon muu­tok­sista. Syötä nämä para­metrit GCM:iin ja, onkin “todis­tet­tu” 01010110011 että CO2 vaikut­ti vuo­sisadan alun läm­mön­nousu­un vähem­mis­sä määrin.

    Syötä nyky­isi­in mallei­hin voimakkaam­mat numeeriset arvot maankäytön­muu­tok­sille, albedolle, eri­laisille ihmisen aiheut­tamille hiukkaspäästöille (joiden yöläm­pötilo­ja nos­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta on Kaakkois-Aasi­as­ta paikallista näytöä), sekä vähen­nä sen ilmas­tomen­neisyy­den läm­pöti­lan­nousua, jota hyö­dyn­netään ohjelmien kali­broin­nis­sa, ja, on “todis­tet­tu”, että CO2:n ilmastopakote ei olekaan niin katas­tro­faalisen kum­moinen. Tästä on pohjim­mil­taan kysymys. Tämä on väit­te­lyn ytimessä.

    Mod­el­loi­jat ovat pitkään väl­telleet tätä väit­te­lyä. Sitä siiv­ot­ti­in pois IPCC:n lop­pu­ra­portista. Sitä koske­vat kysymyk­set jäivät tosin pitkälle vas­taa­mat­ta. Perustelu­vas­tu­ut­to­muus on aina omi­aan herät­tämään epälu­u­loisu­ut­ta. Sama tois­tuu real­cli­mat­en uusim­mas­sa FAQ:ssa ilmas­tom­a­llinnuk­ses­ta. Tein haun maankäytön­muu­tok­sil­la. Tästä ei maini­ta sanaakaan, vaik­ka väit­tävät keräävän­sä vas­tauk­sia tärkeimpi­in “kon­trar­i­an” argu­ment­tei­hin. Epäre­hellisyyt­tä, mitenkään muuten sitä ei pysty selit­tämään. Luk­i­ja kysee heiltä samaa, ei vastausta.
    Olen sivus­ta netis­sä seu­ran­nut esim. Pielken ja Gavin Schmidtin (Hans­enin läheisin avus­ta­ja) väit­te­lyä teemas­ta, ja sen yksipuolis­es­ta perustelu­vas­tu­ullisu­ud­es­ta, jos­sa Pielke on selkeästi näyt­täy­tynyt edukseen.
    “Se ei vain ole niin” ei lop­ul­ta ole kovin vaku­ut­ta­va argumentti. 

    Toden­nat itse hie­man samaa asen­teel­lisu­ut­ta puhues­sasi alen­tu­mis­es­ta vas­taa­maan. Ilmas­ton­muu­tos ei ole sat­ua, mut­ta siihen vaikut­ta­vat tek­i­jät, ja näi­den tek­i­jöi­den suh­teelli­nen merk­i­tys on hyvin kom­pleksi­nen, avoin ja vaikea kysymys, ja mei­dän kykymme saa­da edes toden­näköisiä vas­tauk­sia selkeän kyseenalainen.

    Kuin­ka epä­var­mal­ta poh­jal­ta olet valmis sekoit­ta­maan maail­man ruoka­markki­noi­ta, tuot­ta­maan negati­ivisia markki­na­hei­jastei­ta, vaikeut­ta­maan kehi­tys­maid­en talouskasvua, siirtämään kehi­tys­a­pua ilmas­toavuk­si, jät­tämään fokuk­ses­sa ja määrära­hois­sa vähem­mälle huomi­olle mui­ta ympäristöon­gelmia, sijoit­ta­maan tähän kym­meniä ja kym­meniä tuhan­sia mil­jarde­ja, sekä ihmis­ten arjen kohdal­la otta­maan vaikka­pa Helsin­gin edustalle ison tuulipuis­ton, jon­ka “whump whump whump” kan­tau­tuu kau­ni­ina kirkkaana päivänä kymme­nenkin kilo­metrin päähän, kun ihmiset halu­aisi­vat rauhoit­tua piknikeilleen Helsin­gin ran­noille ja saaristoon?

    Jos vuon­na 2025 paraskaan tah­to ei saa GCM:ia toden­ta­maan uhkaku­via, ja kysytään mik­si vesip­u­laan ja bio­di­ver­si­teetin häviämiseen ei kohden­net­tu tarpeek­si huomio­ta ja määrära­ho­ja, niin kuin­ka suuren vas­tu­un olet sil­loin valmis kantamaan?

    Ei vas­tu­unkysymys voi men­nä vain yksisu­un­tais­es­ti. Ei voi­da vain syyl­listää skep­tikko­ja siitä riskistä, minkä oli­si­vat valmi­it otta­maan. Riskit ovat rajal­lis­ten resurssien ja rajal­lisen fokuk­sen maail­mas­sa hyvin merkit­tävät myös toisel­la puolella.

    Vastaa

26. Ilmas­to on läm­men­nyt… En ymmär­rä, mitä Trav­eller tarkoit­taa sanoessaan,ettei läm­pen­e­mistä ole tapah­tunut lainkaan kymme­neen vuo­teen. Tätä satunnaisvaihteluako? 

    Eri­ta­soista tietoa asi­as­ta on paljon. Lainaan tähän suo­raan taan­noista MOT ohjel­maa kun siinä asia oli niin hyvin kiteytet­ty: Voimakkaan ilmas­ton­muu­tosrum­mu­tuk­sen alta on ollut vaikea havai­ta, että maa­pal­lon ilmas­to ei tosi­asi­as­sa ole läm­men­nyt 10 vuo­teen. Silti ilmas­ton läm­pen­e­misen aiheut­ta­jana pidet­ty­jen kasvi­huonekaa­su­jen päästöt ovat kas­va­neet samaan aikaan jopa pelät­tyä enem­män. Mihin läm­pö on kadonnut? 

    Ensi vuosi on sit­ten jo 11. vuosi. Aikas sat­un­naiselta alkaa vai­htelu vaikut­ta­maan joo kyllä.

    Teo­ria ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä ei perus­tu vuo­tuisen läm­pöti­lan seu­raamiseen vaan fysikaaliseen tietoon kasvi­huonekaa­su­jen ilmake­hää läm­mit­tävästä vaiku­tuk­ses­ta. Jos ain­ut evi­denssi olisi havait­tu läm­pöti­lan kohoaminen,kuten moni ilmas­toskep­tikko tun­tuu kuvit­tel­e­van, asi­aa ei voisikaan pitää todis­tet­tuna, sil­lä kil­paile­via seli­tyk­siä ilmas­ton läm­pen­e­miselle kyl­lä löytyisi. 

    Älytön­tä toki olisikin käyt­tää jotain hel­posti toden­net­tavaa mit­taria hyviä teo­ri­oi­ta häir­it­semässä, parem­pi vaan sopia oman porukan kesken ensin tulok­set ja sit­ten jakaa kelle kuu­luu niihin sopivien todis­tei­den etsimi­nen, rahaa säästämät­tä 😀 Aivan tot­ta puhuen, alun perin ilmas­tokeskustelus­sa oli kysymys siitä että se LÄMPÖTILA nousee ja tämä läm­pöti­lan nousem­i­nen heiken­tää / kokon­aan pois­taa ihmisen elin­mah­dol­lisu­udet maa­pal­lol­la. Ilmake­hässä on ilmeis­es­ti niin paljon muut­tu­jia, joista vieläpä suuri osa tun­tem­at­to­mia, ettei niitä pystytä mil­lään luotet­tavu­us­ta­sol­la oikein mallintamaan.
    Minus­ta olisi aivan nor­maalia että vähäistä läm­pöti­lan­nousua olisikin tapah­tunut kos­ka rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taa mikroil­mas­toi­hin ja jät­tikaupun­git ehkä edemmäksikin.

    Empi­iris­es­ti ilmas­ton muut­tumis­es­ta saa vankim­man näytön siitä, että säätä ennus­tavia malle­ja on joudut­tu kor­jaa­maan sitä mukaa kun ilmake­hän koos­t­u­mus on muuttunut. 

    Jostain syys­tä epäilen että näitä ”ennus­tavia” malle­ja joudu­taan säätämään ihan jatku­vasti myös nähtävis­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa, jot­ta pystyt­täisi­in ennus­ta­maan edes kul­lois­takin nykyisyyttä 😀

    Toki Arkhimedes on tut­tu, tuo napa­jäätiköi­den sulami­nen tuli tuo­hon mainit­tua vain kos­ka mieleen välähti pala­nen taan­nois­es­ta YLE:n ohjel­mas­ta, jois­sa asioista erit­täin huolis­saan ole­va toimit­ta­jatar ääni väris­ten kuvasi meille tyh­mille jotenkin ei niin sanatarkasti näin että: kat­sokaa nyt ne jäät lohkeaa etelä­navas­ta, iso kim­pale justi­in lohke­si ja ihan koh­ta kaik­ki jäät on jo mer­essä ja sit­ten jääkarhut ja ne söpöt kuu­titkin hukkuu ja mis­tä sit­ten saadaan enää jäitäkään? 

    Niin tai näin, aika lisää viisaut­ta asi­as­sa, toiset toki jäänevät aina odot­tele­maan lisävaloa.

    Vastaa

27. Ilmas­ton­muu­tos ja öljyn (ts. ener­gian) lop­pumi­nen tulisi keskusteluis­sa erot­taa toi­sis­taan selkeäm­min kuin nyt tehdään — ei sik­si että ongel­mat oli­si­vat täysin eril­lisiä vaan sik­si että niiden vaiku­tuk­set ovat aivan eri suu­ru­us­lu­okkaa! Ilmas­ton­muu­tok­seen varautu­mi­nen, sopeu­tu­mi­nen ja luul­tavasti sen pysäyt­tämi­nenkin oli­si­vat täysin mah­dol­lisia jos ener­giaa olisi yllinkyllin — näin ei ole! Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den lop­pumi­nen (eli kun niiden saami­nen maaperästä käyt­töön ei ole enää ener­gia­posi­ti­ivista, jos halu­taan saivar­rel­la) aiheut­taisi ainakin tämän­hetkisessä maail­mas­sa sel­l­aisen seka­sor­ron, ruoka­pu­lan, yhteiskun­tien ja yhteyk­sien katkeamisen, että siinä vai­heessa ei ilmas­ton­muu­tos­ta var­maan kukaan edes muis­taisi.. toiv­ot­tavasti öljyn hin­nan putoami­nen tässä viimeaikoina viit­taisi siihen että puheet oil peak­ista ovat olleet ennenaikaisia.. joka tapauk­ses­sa ennem­min tai myöhem­min nämä ongel­mat tule­vat vas­taan ja olisi muka­va tietää että niitä jos­sain­määrin pohdit­taisi­in etukä­teen. Tietenkin ilmas­ton­muu­tostoimin­nas­ta on tähänkin asi­aan jonk­in­ver­ran apua, mikäli se hidas­taa ener­giavaro­jen tuhlaamista.

    Vastaa

28. 1970-luvul­la maail­man viisaat ja johta­vat ja muut fik­sut (so. Rooman klu­bin hö…) ennus­ti­vat peak-oil­ia. Sitä on ennustet­tu siitä läh­tien tasaisin väli­a­join ja yhtä suurel­la itselu­ot­ta­muk­sel­la. Intellek­tuelle­ja on var­masti enem­män vasem­mal­la, mut­ta oikeal­la on kuitenkin jonkin­lainen yliote ter­veestä perusjärjestä.

    Öljyn­tuot­ta­ja­maille on edullista vähätel­lä öljy­varo­jaan, kos­ka sil­loin on helpom­pi pitää markki­nahin­ta korkeana. Sit­ten aina väli­in “löy­tyy” uusia lähteitä. Itseasi­as­sa jotkut tutk­i­jat ovat toden­neet, että peak-gas voi tul­la aiem­min. Kivi­hi­iltä riit­tää vuo­sisadoik­si eteenpäin.

    Öljy ja kaa­su var­masti jäävät hil­jak­si­in sivu­un ener­giava­likoimas­ta kulu­van vuo­sisadan aikana, mut­ta ilman ilmas­ton­muu­tostalkoi­ta siihen kyl­lä hel­posti menisi koko vuo­sisa­tamme. Nythän tavoit­teena, ainakin puheis­sa, on pyrk­iä öljyri­ip­pu­vu­ud­es­ta eroon jo yhden sukupol­ven aikana.

    Vastaa

29. Jos koulus­sa opetet­taisi­in asioi­hin suh­tau­tu­maan kri­it­tisem­min, niin ilmas­ton­muu­tok­seen ja sen auheit­ta­ji­in ei var­maankaan suh­taudut­taisi (läh­es uskon­nol­lisel­la näin se vaan on) tavalla. 

    Se min­ua oudok­sut­taa, että minkä takia niin mon­et Osmo Soin­in­vaaran tapaiset keskimääräistä älykkääm­mät ja lähdekri­it­tisem­mät (min­un mielestäni) ovat niin herkkähip­iäisiä asian suh­teen, että eivät voi myön­tää, että aihe on äärim­mäisen han­kala. Siitä jo päästäisi­in selvästi eteenpäin?

    Ja on liian yleinen ilmiö, että jos kri­ti­soi CO2- teo­ri­aa niin saa automaat­tis­es­ti rahanah­neen ympäristön­vi­haa­jan ja Gen­eral­Mo­torsin agentin maineen.

    Vastaa

30. Paras uuti­nen ilmas­tos­ta on muuten kohdal­leni tul­lut YLE:n 8.30 uuti­sista. Jutus­sa oli jokin maan­järistys (en nyt muista mis­sä ja mil­loin), joka aiheut­ti kär­simäys­tä ja muut­ti asuin­talo­ja käyttökelvottomiksi.
    Jutun lopus­sa ker­rot­ti­in vielä masen­ta­vana uutise­na, että on arvioitu, että talves­ta tulee nor­maalia kylmem­pi. Maanvil­jeli­jä appiukko piti ilmoi­tus­ta hie­man out­ona, kos­ka hän ei oikein uskalla lähteä puimaan edes viikon sääen­nus­teen mukaan.

    Vastaa

31. Jos Kiina, Venäjä ja USA sopi­vat ilmas­ton­läm­pen­e­misen pysäyt­tämis­es­tä niin luulisi sen riit­tävän. Muut voi pain­os­taa mukaan vaikka­pa nyt sulke­mal­la ne kan­sain­välis­es­tä yhteisöstä.

    En usko että USA on ensisi­jainen jar­ru vaan pikem­min Kiina.

    On hyvin hyvin vaikea sanoa mil­loin jotain tapah­tuu. Lop­ul­ta län­si­mainen kansalais­mielipi­de ei voi asialle paljoa tehdä, kos­ka Kiinaan eivät län­si­maiset mielip­i­teet vaiku­ta. Kiina on liian voimakas jot­ta USA voisi pakot­taa sen sopimukseen.

    Kiinas­sa on syn­nyt­tävä sisäi­nen halu tart­tua asiaan.

    Vastaa

32. Osmo: “Teo­ria ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä ei perus­tu vuo­tuisen läm­pöti­lan seu­raamiseen vaan fysikaaliseen tietoon kasvi­huonekaa­su­jen ilmake­hää läm­mit­tävästä vaiku­tuk­ses­ta. Jos ain­ut evi­denssi olisi havait­tu läm­pöti­lan kohoaminen,kuten moni ilmas­toskep­tikko tun­tuu kuvit­tel­e­van, asi­aa ei voisikaan pitää todis­tet­tuna, sil­lä kil­paile­via seli­tyk­siä ilmas­ton läm­pen­e­miselle kyl­lä löytyisi. 

    Empi­iris­es­ti ilmas­ton muut­tumis­es­ta saa vankim­man näytön siitä, että säätä ennus­tavia malle­ja on joudut­tu kor­jaa­maan sitä mukaa kun ilmake­hän koos­t­u­mus on muuttunut.”

    Wau — mikä empi­iri­nen näyttö!!!

    Osmo siis tote­si, ettei ilmas­ton­muu­tosteo­ri­aa tuke­via havain­to­ja reaal­i­maail­mas­ta ole saatu mitat­tua, joten nykyti­lanne vaatii entistä määräti­etoisem­paa uskomista fysikaal­isi­in ole­tuk­si­in. Sama kun lääkäri sanoisi poti­laalle: Rönt­genku­vis­sa ei löy­tynyt luun­mur­tu­maa, mut­ta pidän kiin­ni teoriastani.

    Ere­htymi­nen on inhimil­listä, mut­ta sinä et voi enää koskaan perustel­la val­in­taasi tämän asian suh­teen poli­itikoille tyyp­il­liseen tapaan “Mut­ta-kaikki­han-me-uskoimme!”, kos­ka sin­ul­la on ollut mah­dol­lisu­us, saa­masi palaut­teen perus­teel­la, arvioi­da aihet­ta kriittisesti.

    Ymmär­rän täysin, että on mukavam­paa olla lau­man kanssa väärässä kuin yksin oike­as­sa, mut­ta moraalis­es­ti se on raukka­maista. Pahin­ta pop­ulis­mia on se, että julis­taa maail­man pelas­tu­mista van­hoi­hin usko­muk­si­in perustuen.

    Vastaa

33. Kysy­isin Markuk­selta ja muil­ta ilmas­ton­muu­tosskep­tikoil­ta, etta mik­si ette esi­ta nai­ta kri­it­tisia argu­ment­te­janne ilmas­to­tutk­i­joiden yhteisolle? Ker­atkaa aineis­toa, kir­joit­takaa artikkelei­ta ja lahet­takaa niita julka­istavak­si ver­tais­arvioi­tu­i­hin tieteel­lisi­in lehtiin. 

    Minus­ta ratio­naalisen poli­itikon tulee perus­taa paa­tok­sen­sa alan parhaiden asiantun­ti­joiden nake­myk­sille. Jos ilmas­to­tutk­i­joiden enem­mis­to on sita mielta, etta ilmas­ton­muu­tos on erit­tain suurel­la toden­nakoisyy­del­la ihmisen aiheut­ta­ma, niin on ratio­naal­ista ottaa tama poli­ti­ikan­teon lah­toko­hdak­si. Jos tama tiedey­htei­son enem­mis­ton nake­mys muut­tuu, on loogista muut­taa myos poli­ti­ikkaa. Onko siis nain tapah­tunut ilmas­ton­muu­tok­sen kohdal­la? Kasit­taak­seni ei, ainakin Naturen ja Sci­en­cen sivuil­ta loy­tyy varsin vahan (jos lainkaan) ilmas­ton­muu­tos­ta kyseenalais­tavia kannanottoja. 

    Tietysti voi myos olet­taa, etta pystyy itse ymmar­ta­maan nai­ta asioi­ta parem­min siel­la havuk­ka-ahol­la ja ilmas­to­tutk­i­joiden mon­imutkai­sista hopinoista on turha valit­taa. Nain ajat­tel­e­va henki­lo kyseenalais­taa tieteel­lisen metodin toimivu­u­den. Sil­loin olisi loogista kri­ti­soi­da poli­itikko­ja aina, kun he ere­hty­vat kayt­ta­maan tieteel­lisia tulok­sia ja tutk­i­joiden johtopaa­tok­sia poli­iti­ikkansa perustana.

    Vastaa

34. Ere­hdyt tässä asi­as­sa Ville. Viime kädessä jokaisen on itse päätet­tävä mihin uskoo ja mihin ei.

    Tietysti voi päät­tää kat­e­goris­es­ti olla tiedeusko­vainen, mut­ta se ei ole kovin fik­sua. Varsinkin tiedemiehet jatku­vasti kyseenalais­ta­vat tieteen tuot­tamia tuloksia.

    Vastaa

35. Markus ja muut skep­tikot voivat tietenkin olla oike­as­sa. Jos he ovat oike­as­sa, heil­lä on mah­dol­lisu­us tien­ata esimerkik­si vedonlyön­ti­markki­noil­la. Ja kuten yllä on san­ot­tu, mikäli heil­lä on kovaa dataa ja toimivia malle­ja, heil­lä on mah­dol­lisu­us tehdä uraau­ur­tavaa tieteel­listä tutkimusta. 

    Kuten yllä san­ot­ti­in, poli­itikko­jen ensisi­jainen velvol­lisu­us on kuun­nel­la äänestäjiä ja val­taan päästyään ottaa huomioon parhaan mah­dol­lisen käytet­tävis­sä ole­van tiedon läh­teet. Valitet­tavasti pelkät kom­ment­ti­pal­sto­ja täyt­tävät tai blo­ge­ja kir­joit­tel­e­vat salali­it­to­te­o­reetikot eivät ole mitään oikei­ta lähteitä. 

    “CO2-teo­ria” on vähän saman­lainen jut­tu kuin “evoluu­tio­teo­ria”. Sitä nimitetään “vain teo­ri­ak­si” retori­sista syistä. 

    Se, mitkä para­me­trien todel­liset arvot ovat ja mitä ovat olen­naisim­mat takaisinkytken­tämekanis­mit jne, on tietenkin vaikea ja mon­imutkainen kysymys. 

    Se, että kysymys on vaikea ja mon­imutkainen ei tee siitä kuitenkaan vähem­män olen­naista. Täl­lä het­kel­lä parhaat käytet­tävis­säol­e­vat mallit anta­vat monia eri­laisia ske­naar­i­oi­ta, joiden toden­näköisyyt­tä on vaikea arvioi­da. Toisin kuin skep­tikot anta­vat ymmärtää, ei tämä ole mikään argu­ment­ti sen puoles­ta, että mitään ei pitäisi asialle tehdä. 

    Asioi­hin voi puut­tua var­muu­den vuok­si tai sit­ten viime tipas­sa, so. sil­loin kun tieto on ihan var­maa. Kun näkee edel­lä aja­van auton ja arvelee sen perä­val­o­jen läh­estyvän, niin voi him­ma­ta kaa­sua jo valmi­ik­si tai sit­ten voi ajaa kuten aiem­min ja painaa jar­rua juuri ennen törmäystä. 

    Jos päästöra­joituk­sien toteut­ta­mi­nen aloite­taan ajois­sa ja investoin­nit saadaan käyn­ti­in markki­nae­htois­es­ti joko hiiliv­erol­la tai päästökau­pal­la, ei teo­ri­an ollessa virheelli­nen menetetä kauhean paljoa ja mitä aiem­min teo­ri­an virheel­lisyys havaitaan, sitä vähem­män vahinkoa tapah­tuu. Jos taas teo­ria on oikea, voite­taan hyvin paljon ver­rat­tuna siihen, että teo­ri­an oikeel­lisu­ud­es­ta täy­ty­isi olla täysin var­ma ennen kuin mitään tehdään. Sil­loin rajoi­tusten toteut­ta­mi­nen tulee erit­täin kalli­ik­si ja voi olla, että muu­tosten aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ovat myös merkit­tävän suuret. 

    Olen kyl­lä viimeaikoina ollut huolis­sani siitä, että tiedey­hteisössä alkaa olla merkke­jä sen­su­urista, eli “vääriä” tulok­sia näistä ilmas­ton­muu­toste­o­ri­oista ei halut­taisi julka­ista. Mielestäni tämä on väärä kehi­tys. Ymmär­rän toki huolen siitä, että maal­likot eivät ymmär­rä tieteel­lisen metodin toim­intaa ja kuvit­tel­e­vat että julka­istu tulos on “tot­ta”, mikä vaikeut­taa sit­ten sinän­sä järkevän poli­ti­ikan tekemistä.

    Ennem­minkin ihmis­ten pitäisi ymmärtää tässä asi­as­sa, että kysessä on erään­lainen vaku­u­tus. Minus­ta on törkeää ihmis­ten aliarvioin­tia, jos heille ei anneta mah­dol­lisu­ut­ta muo­dostaa omia johtopäätök­siään koko tieteel­lis­es­tä aineistosta. 

    Toisaal­ta, keskiver­tokansalaisen kyky tulki­ta teo­ri­oi­ta ja tulok­sia on kyl­lä kyseenalainen, kun itsekään en, ver­rat­en pitkäl­lisen matemaat­tisen koulu­tuk­sen jäl­keenkään ymmär­rä noi­ta mallien luotettavuusarvioita.

    Vastaa

36. “Varsinkin tiedemiehet jatku­vasti kyseenalais­ta­vat tieteen tuot­tamia tuloksia.”

    Juha, tiedan taman kyl­la, kos­ka teen sita tyok­seni. En mis­saan tapauk­ses­sa halua kri­ti­soi­da ketaan itse­nais­es­ta ajattelusta.

    Usein on kuitenkin niin, etta ihmisen aika tai alylli­nen kap­a­siteet­ti ei riita siihen, etta han voisi olla kaikkien alo­jen eri­ty­isas­iantun­ti­ja. Esimerkik­si min­un on vaikeaa ottaa kan­taa hiukkas­fysi­ikan kysymyk­si­in, kos­ka en niita ymmar­ra. Tal­loin yksi mah­dol­lisu­us hah­mot­taa asi­aa on luot­taa tois­t­en asiantun­ti­ju­u­teen. Itse pidan alaan erikois­tunei­den tutk­i­joiden sen­hetk­ista kon­sen­sus­mielipi­det­ta parhaana mah­dol­lise­na. Joku toinen kokee toisin ja loy­taa vas­tauk­set esim. uskon­nol­li­sista teksteista.

    Yhdel­lakaan poli­itikol­la ole mah­dol­lisuuk­sia ilta­puhteinaan pere­htya kaikkien erikoisa­lo­jen tieteel­liseen kir­jal­lisu­u­teen, vaan he joutu­vat luot­ta­maan alan tutk­i­joiden asiantun­ti­ju­u­teen. Jos hei­ta tas­ta asi­as­ta halu­aa kri­ti­soi­da, niin kaikin mokomin, mut­ta sil­loin kan­nat­taisi olla johdon­mukainen ja kyseenalais­taa tieteel­lisen metodin luotet­tavu­us yleisel­la tasol­la, ei vain yhden yksit­taisen asian tapauk­ses­sa. Jos taas luot­taa tieteel­lisen metodin toimivu­u­teen, mut­ta kokee tieta­vansa veden­pitavia argu­ment­te­ja, jot­ka muut­ta­vat kasitys­tamme ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, ne kan­nat­taa ihan rohkeasti jakaa alan tutk­i­joiden kanssa. Tiedey­hteiso on avoin kaikille.

    Vastaa

37. Uskon kyl­lä tieteel­liseen metodi­in ja sen merk­i­tyk­seen hyvin vah­vasti. Lisäk­si olen sitä mieltä, että tieteelli­nen meto­di on ilmas­ton­muu­tostutkimuk­sen val­tavir­ras­sa osaltaan hylät­ty. (Samoin kuin useis­sa muis­sa kevyem­mis­sä tieteis­sä, kuten sosi­olo­gias­sa ja nais­tutkimuk­ses­sa, joi­ta ilmas­ton­muu­tostutkimus osin muis­tut­taa luon­teeltaan.) Tästä yht­enä selkeänä todis­teena se, että Michael E. Man­nia pide­tään edelleen vakavasti otet­ta­vana tiedemiehenä, ja hänen jääkiekko­lapo­jaan yritetään edelleen “yhteisön” toimes­ta tukea, vaik­ka ne on ehdot­tomasti todis­tet­tu Steve McIn­tyren ja hänen avus­ta­jien­sa toimes­ta erit­täin huonok­si tieteek­si. Myös Nature ja Sci­ence ovat tässä asi­as­sa laimin­lyöneet velvollisuutensa.

    Oma näke­myk­seni ilmas­ton­muu­tok­ses­ta perus­tuu ver­tais­arvioidun tutkimuk­sen lukemiseen. Johtopäätök­seni käyvät lyhyesti ilmi yläpuolel­la olev­as­ta pidem­mästä vas­tauk­ses­ta Osmon kommenttiin.

    Vastaa

38. Ver­tais­arvioitua tutkimus­ta on vaik­ka kuin­ka paljon ja selek­ti­ivi­nen lukem­i­nen voi tuot­taa täysin eri tulok­sen kuin oikeasti kat­ta­va lukem­i­nen. Tämä on ongel­ma, johon ei vält­tämät­tä ns. maal­likko huo­maa paneutua. 

    Useim­mil­la aloil­la bias on uusien ja “mullis­tavien” tulosten puolel­la. Tästä oli joku aika sit­ten tehty ihan tutkimuskin (sori, nyt ei ole linkkiä) että arvostet­tu­jen lehtien (nature jne.) etu­sivuille pää­sevä jut­tu on keskiver­to tieteel­listä tutkimus­ta use­am­min väärässä jol­lain olen­naisel­la taval­la, kos­ka eniten näkyvyyt­tä saa­vat tulok­set, jot­ka poikkea­vat val­tavir­ras­ta eniten, ja yleen­sä ne sit­ten ampu­vat yli ainakin vähän. 

    Koke­muk­seni mukaan tässä ilmas­ton­muu­toskeskustelus­sa on voimakas bias nyt julkises­sa keskustelus­sa näi­hin “katas­trofiske­naar­i­oi­hin” päin. NE ovat yliampu­via ja toden­näköis­es­ti liioit­tele­via, kos­ka ns. hän­tä­tu­lok­set ote­taan tarkem­paan syyni­in medi­as­sa. Se on medi­an omi­naisu­us ja sitä pitäisi jokaisen vähän osa­ta suodattaa.

    Sit­ten on IPCC:n ennus­teet ja rapor­tit. Niis­säkin on saman­su­un­tainen bias, mut­ta eri syys­tä. Rahoi­tuskysymyk­set ja ihan se, että työ­paikat ovat vaakalau­dal­la, jos tulok­set ovat vääriä, vetävät ennustei­ta noi­hin katas­trofi-suun­ti­in. Toisaal­ta näil­lä on enem­män vas­tu­u­ta ja takaisinkytken­tää, kos­ka jos ennus­teet alka­vat pahasti men­nä pieleen, joutu­vat tutk­i­jat myös ongelmiin. 

    Sit­ten on koko tieteelli­nen kir­jal­lisu­us asi­as­ta. Tässä voi olla edel­lisenkaltaista bias­ta, mut­ta sen määrän luulisi ole­van jo hyvin vähäistä, kos­ka metodoligis­es­ti soli­di, vankasti dataan yms. nojaa­va malli joka osoit­taisi teo­ri­an vääräk­si, olisi hyvin vaikea sys­temaat­tis­es­ti vai­eta ainakaan pitkään. Dataa sataa koko ajan, joten jos­sain vai­heessa sel­l­ainen malli ns. näyt­täisi närhen munat. Siihen voi men­nä toki vielä pari vuotta.

    Sit­ten on ns. skep­tikoik­si tun­nus­tau­tu­vien julka­isut. Jos joku julis­tau­tuu skep­tikok­si, hänel­lä on jo ns. anti-estab­lish­ment-bias, eli tässä vaikut­taa halu “olla eri mieltä”. Näitä on kaikessa tieteessä kir­joit­ta­jien joukos­sa ja se on tarpeelli­nen ja tärkeä osa tieteel­listä meto­dia. Näi­den viit­tauk­set yms. on yleen­sä valikoitu niin, että ne tuke­vat omia johtopäätök­siä. Kuten on kaikessa tieteessä, tietenkin. 

    Tämän päälle tule­vat maal­likkoskep­tikot, jot­ka val­it­se­vat skep­tikkoti­eteil­i­jöi­den kir­joituk­sista ne kaikkein eniten main­streamia vas­taan uiv­at tulok­set. Siinä on jo saman­lainen bias kuin yleen­säot­taen lehdis­tössä, eli sel­l­ainen kir­joit­telu on jo hyvin epäluotettavaa. 

    Viimeisenä ovat tietenkin folio­hat­tute­o­reetikot, jot­ka vain otta­vat medi­as­ta läh­es minkä tahansa väit­tämän, vai­h­ta­vat sen totu­usar­von päin­vas­taisek­si ja usko­vat siihen. Nämä ovat niitä joiden mielestä maa­pal­lo kylme­nee hälyyt­tävää tah­tia ja CIA räjäyt­ti kaksoistornit.

    Vastaa

39. “Tämän päälle tule­vat maal­likkoskep­tikot, jot­ka val­it­se­vat skep­tikkoti­eteil­i­jöi­den kir­joituk­sista ne kaikkein eniten main­streamia vas­taan uiv­at tulok­set. Siinä on jo saman­lainen bias kuin yleen­säot­taen lehdis­tössä, eli sel­l­ainen kir­joit­telu on jo hyvin epäluotettavaa.”

    En tiedä viit­tasiko tämä itseeni, mut­ta sel­ven­nän kuitenkin.

    Noin kymme­nen vuot­ta pidin ilmas­ton­muu­tos­ta maa­pal­lon suurim­pana ongel­mana. Vielä vuo­den 2007 eduskun­tavaaleis­sa äänestin puh­taasti siltä poh­jal­ta, ehdokas­ta joka eniten oli aihet­ta pitänyt esil­lä, ja joka oli valmis viemään uhkaan varautu­misen kaikkein pisimmälle.

    Kan­tani rupe­si muut­tumaan kun tutus­tu­in Roger A. Pielke Senior­in kir­joituk­si­in maankäytön­muu­tok­sista kesäl­lä 2007. Luin tutkimus­ta aiheesta, selasin tun­tikau­pal­la lävitse IPCC:n review-pros­es­sia, yritin löytää aiheeseen vas­tauk­sia “kon­sen­suk­selta” ja min­ua rupe­si val­tavasti häir­it­semään se aukko perustelu­vas­tu­ullisu­udessa, jota en mil­lään pystynyt selit­tämään pois, ja johon en tähän men­nessä ole löytänyt mitään vas­tauk­sia. GCM:ien para­metrisoin­ti ja luotet­tavu­us. Tämä on ilmas­ton­muu­tosti­eteen ydinkysymys, ja silti siitä on vaikea löytää infor­maa­tio­ta. 99.99% alarmis­teista eivät var­masti tiedä siitä mitään, hei­dän pop­ulis­min­sa perus­tuu jäävuori­in, jäälaut­toi­hin, Euroopan hel­leaal­toi­hin ja raflaavi­in katas­tro­faal­isi­in ennus­tuk­si­in, sekä yleiseen auk­tori­teet­tiuskoon, “etteivät maail­man joht­vat tiedemiehet voi olla väärässä”. Tämän lisäk­si monille on tärkeää, että syyl­lisyys­po­si­tios­sa on oikea taho “län­si­maat”, “me”.

    Mikään tästä ei kuitenkaan kos­ke­ta ydinkysymys­tä. Mitkä tek­i­jät maa­pal­loa ovat läm­mit­täneet, ja mis­sä määrin.
    Steve McIn­tyre on vuosia peräänku­u­lut­tanut, että joku välit­täisi hänelle tutkimuk­sen tuos­ta “fysikaalis­es­ta tiedos­ta”, johon Osmokin viit­taa. Usein tois­tel­laan Arhe­nius­ta vuodelta 1896, mut­ta eihän se ker­ro juuri mitään.
    Geologi­nen data sato­jen miljoonien vuosien takaa antaa viit­teitä siitä, että nykyiseen näh­den moninker­tainen (jopa kym­menker­tainen) CO2 ja läm­pen­e­m­i­nen eivät aina suinkaan korreloi.
    Käteen jää vain se, että tiede­tään CO2:n vaikut­ta­van, mut­ta todel­lisu­udessa on mah­do­ton­ta lasku­toim­i­tuk­sel­lis­es­ti antaa arvio­ta niin mon­imutkaisen ja kaoot­tisen kokon­aisu­u­den kuin ilmake­hä toimin­nas­ta kaikkine feed­back­ei­neen ja yhteis­vaiku­tuksi­neen. Jos lisäämme hiilid­iok­sidin osu­u­den 2.8:sta kymmen­es­tuhan­nesosas­ta 5.5:een kymmen­es­tuhan­nesosaan, niin mikä on sil­loin hiilid­iok­sidin vaiku­tus? 1.4–5.8C?
    Mik­si? Kuin­ka? Pohjim­mil­taan kun IPCC:n jne. papere­i­ta lukee, niin GCM:ien keskeinen todis­tus­me­to­di on “ei voi­da selit­tää muil­la keinoin”. Ei suinkaan fysikaa­li­nen tieto, kuten Osmo virheel­lis­es­ti väittää.

    Tässä “ei voi­da selit­tää muil­la keinoin” varsi­nainen väit­te­ly vas­ta alkaa. Tai sen tulisi alkaa. Olen aina ollut skepti­nen niiden suh­teen, jot­ka vält­tävät perustelu­vas­tu­ullisu­ut­ta ja väistävät avoin­ta debaat­tia. Tämä oli yksi pääsy­istä mik­si näke­myk­seni keikahti vah­vas­ta alarmis­mista vah­vaan skep­tisyy­teen. En pystynyt enää itse perustele­maan kan­nat­ta­maani posi­tio­ta, enkä saanut tuo­hon perustelu­vas­tu­useen tukea niiden tiedemiesten kir­joituk­sista, joi­hin olin luottanut.

    Myöhem­min kävi selväk­si, että McIn­tyre oli joutunut vas­taa­van “silent treat­mentin” uhrik­si, ja Man­nin jääkiekko­la­paa oli buf­fat­tu vuosien ajan, vaik­ka minäkin pystyin ymmärtämään sen erit­täin huonok­si tieteek­si. Osmokin var­masti tilas­toti­eteil­i­jänä pää­ty­isi samaan, jos kahlaisi Cli­mate Audi­tia lävitse. Mik­si huonoa tiedet­tä on tuet­tu laa­jamit­taista sen­su­uria ja datan pimit­tämistä myöten? Ja nämä ovat mon­et IPCC:n keskeisiä tiedemiehiä.

    Eli lop­ul­ta, jouduin myös pun­taroimaan sitä, mikä itses­täni tun­tuu “com­mon senseltä”, kos­ka kyse on pohjim­mil­taan suuria kokon­aisuuk­sia koske­vista toden­näköisyysarvioista vail­li­naisen tiedon poh­jal­ta. Maail­man met­sistä ihmi­nen on hakan­nut usei­ta kym­meniä pros­ent­te­ja. Suuren osan tästä 1900-luvul­la. Met­sien hakkuista on saatu paikallista näyt­töä siitä, että puus­ton vähen­tymisel­lä on ilmas­toa läm­mit­tävä vaiku­tus, niiden vaikut­taes­sa pil­vien muo­dos­tu­miseen ja sademääriin.

    Paikallinen+paikallinen+paikallinen = globaali? GCM:t ovat jär­jestäen epäon­nis­tuneet pil­vien muo­dos­tuk­sen ja sademäärien mallintamises­sa. Sademäärien muu­tok­ses­sa men­ti­in kol­men ker­toimel­la met­sään, mis­tä johtuen IPCC:n 2007 rapor­tis­sa povataan kuiv­u­ut­ta “90%” toden­näköisyy­del­lä, ja hie­man raportin ilmestymisen jäl­keen NASA:n satel­li­it­ti­da­ta kah­den vuosikymme­nen ajal­ta, osoit­ti sademäärien lisään­tyneen kolme ker­taa enem­män, kuin minkä arvon GCM:t oli­vat anta­neet, ja joi­hin siis IPCC:n ennus­tus ja luotet­tavu­usarvio “90%” perustui.

    Eli tämä com­mon sense kysymys on pohjim­mil­taan, että uskonko todel­la, ole­mas­sa ole­van näytön poh­jal­ta, että CO2:n miljoona­sosien lisään­tymi­nen ilmas­tossa, on niin domi­noi­va tek­i­jä, että siihen näh­den maail­man met­sien hakku­ut, muut hiukkaspäästöt, albe­do jne. ovat mar­gin­aal­isia vaikut­timia? Ja näin sen on olta­va, tai katas­tro­faal­isil­ta arvoil­ta suurelta osin putoaa “tieteelli­nen” (sikäli kun GCM:t ovat kovaa tiedet­tä) poh­ja pois.

    Eli me emme ymmär­rä ilmas­toa lähellekään niin hyvin kuin jotkut halu­aisi­vat uskoa mei­dän sitä ymmärtävän. Tämä on ainakin min­ulle täysin selvää, ja jo se val­ta­va tarve, jol­la vas­takkaista näke­mys­tä pyritään pop­ulis­tis­es­ti buf­faa­maan on omi­aan herät­tämään epälu­u­loa. Suomen ilmati­eteen­laitos, jon­ka pitäisi olla alan korkein auk­tori­teet­ti, osal­lis­tui tähän viime tal­ve­na. Suomen lämpimän tal­ven san­ot­ti­in johtu­van osaltaan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, vaik­ka samaan aikaan maail­mal­la oli kylmin talvi 15 vuoteen.

    Epä­var­muu­den ja kysymyk­sen tieteel­lisyyt­tä hämärtävän pop­ulisoi­tu­misen myön­tämisen jäl­keen jää vielä “venäläisen ruletin argu­ment­ti”, eli eikö tur­val­lis­in­ta olisi kuitenkin varautua?

    Mut­ta mil­lä tosi­asial­lisel­la hin­nal­la? San­ot “ei menetetä kauhean paljoa”. Ruokakri­isi jo yksinään kos­ket­ti sato­ja miljoo­nia ihmisiä. Maail­man­pankin arvion mukaan se johtui/johtuu 75%:sti biopolt­toaine-buumista. Mikä taasen johtuu pääosin mistä?
    Kas­vanut ener­gian­hin­ta tulee kos­ket­ta­maan köy­hiä mai­ta. Kehi­tysavun siir­tymi­nen ilmas­toavuk­si tulee vaikut­ta­maan. Kym­me­nien tuhan­sien mil­jar­di­en kaavailut panos­tuk­set uusi­u­tu­vaan ener­giaan ovat val­ta­va meno­erä, jon­ka markki­nat oli­si­vat vapaa­muo­toisi­na hoi­ta­neet paljon halvem­mal­la jos/kun hys­te­ria osoit­tau­tuu katteettomaksi.

    Suurin ongel­ma, kuten olen jo aiem­min toden­nut, on kuitenkin fokuk­semme kaven­tu­mises­sa. Ilmas­ton­muu­tos on syönyt val­ta­van tilan “maail­man­paran­nuk­sen fokuk­ses­tamme”, eikä mielestäni uhkansa toden­näköisyy­den ja mit­ta­suhtei­den joh­dos­ta sitä todel­lakaan ansaitsisi.

    Kuka puhuu vesip­u­las­ta? Afrikan (ja Aasiankin) väestönkasvus­ta? Nuorten mas­satyöt­tömyy­destä (samoissa määrin, vaik­ka aihe ei olekaan ympäristö). Mis­sä on bio­di­ver­si­teetin kaven­tu­misen ja lajien uhkaa­van sukupu­ut­toaal­lon “IPCC”?

    Ilmas­ton­muu­tos on omin­ut näitäkin aluei­ta. Täysin epäti­eteel­lisel­lä taval­la. Vesip­u­la johtuu vesi­varo­jen kestämät­tömästä käytöstä ja liikakan­soituk­ses­ta kuiv­il­la alueil­la. Bio­di­ver­si­teetin kaven­tu­mi­nen samoin ihmisas­u­tuk­sen ja vaiku­tuk­sen lev­iämis­es­tä, teol­lisu­u­den päästöistä, salamet­sästykestä, ylikalas­tuk­ses­ta jne.
    Hul­luim­mil­laan YK:n toisek­si korkein virkamies toteaa, että Sudanin kri­isi johtuu ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Hom­ma on men­nyt mon­elta osaltaan täysin käsit­tämät­tömäk­si. Skep­tisyys edus­taa min­ulle ter­ve­järk­isyyt­tä tässä kysymyksessä.

    Todel­lisia ongelmia peit­tyy, konkreet­tisia, havain­noitavia, näi­den GCM:ien epämääräis­ten 001101011110:ien alle. Tämä näkyy niin uuti­soin­nis­sa, kansalaisjär­jestö­toimin­nas­sa, poli­ti­ikas­sa kuin viimekädessä määrärahoissakin.

    Toki voi vasti­neek­si siteer­a­ta mm. Stern­iä, ja väit­tää, että ilmas­ton­muu­tok­sen “tor­jun­ta” mak­saisi vain n. 1%:n maail­man vuosit­tais­es­ta BKT:sta nyky­hetkestä vuo­teen 2050, mut­ta Stern­inkin raport­tia on kri­ti­soitu hyvinkin kovin sanoin. Täysin vakavasti otet­tavia, myös YK:n alaisia, arvioi­ta löy­tyy myös väliltä 5–10% maail­man vuosit­tais­es­ta BKT:sta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa busi­ness as usu­al jatkuisi, eikä katas­tro­faal­ista ilmas­ton­muu­tos­ta tulisi. Asi­as­ta tekevät vaikean arvioita­van mon­i­naiset hei­jan­nais­vaiku­tuk­set markki­noille, joi­ta on mah­do­ton etukä­teen arvioi­da. Ruokakri­isi antoi tästä esimakua.

    On siten aivan turha venäläisen ruletin argu­men­til­la yrit­tää sysätä kysymyk­sen yhteiskun­nal­lista vas­tu­u­ta vain yksipuolisek­si asetelmaksi.

    Mitä sinä kan­natat ja mik­si ja kuin­ka vah­vasti koet sen perus­tu­van tietoon tai auk­tori­teet­tiuskoon? Entä miten perustelet nämä tekijät?

    Vastaa

40. Olet taas väärässä Ville. Luot­ta­mus tieteel­lisen metodin toimivu­u­teen ei pidä olla joko 100% tai luotan 0%. Paras­ta on luot­taa valikoiden ja käyt­tää omaa järkeään. Veikkaan­pa, että monel­la tieteenalal­la on jos­sain vai­heessa hylät­ty aiem­pia val­tavir­ran usko­muk­sia ja valit­tu uusia tilalle.

    Miten muuten Ville tieteelli­nen meto­di sovel­tuu vaikka­pa maa­pal­lon läm­pöti­lan ja meren­pin­nan tason ennus­tamiseen esim. sadan vuo­den tähtäimel­lä? Pitääkö mei­dän odot­taa 100 vuot­ta ennenkuin voimme tieteel­lisen metodin mukaises­ti tode­ta tulokset?

    Vastaa

41. Juha:
    “Paras­ta on luot­taa valikoiden ja käyt­tää omaa järkeään.”

    Näin nayt­taa moni ajat­tel­e­van. Siihen voi luot­taa sil­loin kun tulok­set tuke­vat omaa agen­daa ja sen voi uno­htaa, kun data ker­too päinvastaista. 

    Juuri tämä oli point­ti­ni, mut­ta kiitos vielä selvennyksestä.

    Vastaa

42. az ja Juha kir­joit­ti­vat jo keskeiset näkökan­nat aiem­min, mut­ta kom­men­toin kuitenkin muu­ta­maa yksit­täistä lausetta.

    Ville: “Jos ilmas­to­tutk­i­joiden enem­mis­to on sita mielta, etta ilmas­ton­muu­tos on erit­tain suurel­la toden­nakoisyy­del­la ihmisen aiheut­ta­ma, niin on ratio­naal­ista ottaa tama poli­ti­ikan­teon lahtokohdaksi.”

    Keitä ovat nuo mainit­se­masi “ilmas­to­tutk­i­jat”? Ovatko he ne noin 2.500 IPCC:n raport­tien valmis­telu­un osal­lis­tunut­ta “ohjel­moi­jaa”? Peti­tion pro­jectin, jon­ka on allekir­joit­tanut noin 31.000 tutk­i­jaa (joista 9.000 tohto­ria), mukaan IPCC:n vaa­timuk­set ovat virheellisiä.

    Tiedemies: “Ennem­minkin ihmis­ten pitäisi ymmärtää tässä asi­as­sa, että kysessä on erään­lainen vakuutus.”

    Vaku­ut­ta­mi­nen on liike­toim­intaa, jos­sa arvioidaan tapah­tu­man toden­näköisyys, vaku­u­tus­markki­noil­la on kil­pailua, vaku­u­tuk­sen anta­ja pyrkii hyö­tymään taloudel­lis­es­ti omas­ta osaamis­es­taan ja vaku­u­tuk­sen otta­ja saa vapaasti arvioi­da kus­tan­nuk­sen mielekkyyt­tä. Mikään näistä kri­teereistä ei liity ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan siinä muo­dos­saan kuin nyt on vaadittu.

    Tiedemies: “Toisaal­ta, keskiver­tokansalaisen kyky tulki­ta teo­ri­oi­ta ja tulok­sia on kyl­lä kyseenalainen, kun itsekään en, ver­rat­en pitkäl­lisen matemaat­tisen koulu­tuk­sen jäl­keenkään ymmär­rä noi­ta mallien luotettavuusarvioita.
    ”

    Min­ul­la ei ole syytä epäil­lä väitet­täsi siitä, että olet lukenut matem­ati­ikkaa “ver­rat­tain pitkälle”, vaik­ka asian main­os­t­a­mi­nen tietenkin vaikut­taa kum­malliselta. Luuletko, että se jotenkin lisää argu­ment­tiesi uskot­tavu­ut­ta muiden tämän blo­gin kom­men­toi­jien silmis­sä? Voinet siis arvioi­da tätä kirjoitusta:
    http://brneurosci.org/co2.html

    Ville: “Esimerkik­si min­un on vaikeaa ottaa kan­taa hiukkas­fysi­ikan kysymyk­si­in, kos­ka en niita ymmar­ra. Tal­loin yksi mah­dol­lisu­us hah­mot­taa asi­aa on luot­taa tois­t­en asiantuntijuuteen.”

    Hiukkas­fyysikoiden äo on korkein yksit­täi­sistä ihmis­ryh­mistä. Heistä tietääk­seni kukaan ei tue CO2-teo­ri­aa. Kor­jaa, jos olen väärässä.

    Tiedemies: “Ver­tais­arvioitua tutkimus­ta on vaik­ka kuin­ka paljon ja selek­ti­ivi­nen lukem­i­nen voi tuot­taa täysin eri tulok­sen kuin oikeasti kat­ta­va lukem­i­nen. Tämä on ongel­ma, johon ei vält­tämät­tä ns. maal­likko huo­maa paneutua.”

    Ver­tais­arvioitu tiede on todel­lakin ver­tais­ten arvioimaa. Tiedemiehelle tuskin tarvit­see selit­tää, mitä tarkoi­tan, vai kuinka?

    Tiedemies: “Toisaal­ta näil­lä on enem­män vas­tu­u­ta ja takaisinkytken­tää, kos­ka jos ennus­teet alka­vat pahasti men­nä pieleen, joutu­vat tutk­i­jat myös ongelmiin.”

    Mitä ihmeen “takaisinkytken­tää” heil­lä on? Et voine tarkoit­taa CO2-teo­ri­an ter­miä feed-back? Miten ns. “takaisinkytken­tä” mil­lään taval­la liit­tyy tutk­i­joiden vas­tu­useen yhtään mis­tään? Ja mitä vas­tu­u­ta heil­lä muka olisi enem­män — taloudel­lista, yhteiskun­nal­lista vai moraal­ista? Miten tämä vas­tuu mah­dol­lis­es­ti tulisi kan­net­tavak­si? Samal­la taval­la kuin Osmon edus­ta­ma “poli­it­ti­nen vas­tuuko”? Mihin ongelmi­in he muka joutu­vat? Kuu­lostaa tyhjän­päiväiseltä tuol­lainen väit­tämä, jos et määrit­tele tarkemmin.

    Vastaa

43. Ville,

    Varsi­nainen data ei ker­ro meille suo­raan yhtään mitään CO2:n lisään­tymisen ilmastopakot­teen voimakku­ud­es­ta. Skep­tisyys ei todel­lakaan ole datan valikoivaa ignoroimista omaa “agen­daa” (mitä se on?) pönkit­tääk­seen. Kyse on ole­mas­saole­vien tieto­jen poh­jal­ta tehtävistä toden­näköisyysarvioista. Datan ignoroimis­es­ta voisi päin­vas­toin syyt­tää vastapuol­ta. Viit­taan täl­lä mm. maankäytön­muu­tosten merk­i­tyk­sen vähät­te­lyyn ja niitä koske­vien kysymys­ten vaiken­e­miseen esim. IPCC:n review-pros­es­sis­sa, vaik­ka maankäytön­muu­tok­sista on mit­tavaa tieteel­listä näyt­töä olemassa.

    Vastaa

44. En väitä ole­vani mikään asiantun­ti­ja tässä. Voitte lait­taa sanan “ilmas­to­muu­tos” tilalle tek­stis­säni minkä tahansa sel­l­aisen tieteel­lisen tutkimuk­sen kohteen, jos­ta lehdis­sä kir­joite­taan, vaik­ka sit­ten hiukkaskiihdyttimet. 

    Tässä asi­as­sa luotan tois­taisek­si auk­tori­teet­tei­hin, kos­ka en ole tarpeek­si alas­ta lukenut. 

    Takaisinkytken­näl­lä tarkoitin sitä, että kun tulos on julka­istu, niin senkin jäl­keen se joutuu kri­it­tisen tarkastelun kohteek­si. Tutk­i­ja voi menet­tää maineen­sa, jos hän pimit­tää tai vääris­telee dataa ja jää siitä kiinni.

    Vastaa

45. Oden alku­peräistä tek­stiä kom­men­toidak­seni, nos­tan esi­in neljä ongelmaa.

    Ensim­mäi­nen liit­tyy siihen, voidaanko poraam­a­ton öljy jät­tää maa­han, ja miten öljyn hin­nan vai­hte­lut tekevät asian epämääräisek­si. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den osalta ongel­ma on, että niiden hait­to­ja ei ole hin­noitel­tu. Tämä markki­nahäir­iö alkaa nyt kostau­tua, ja suurim­man laskun mak­sa­vat mei­dän jälkeläisemme. Riit­tävän suuri hin­ta päästöoikeuk­sille kor­jaa kyl­lä tämän ongel­man, joskin päästökaup­pa kehit­tyy aika hitaasti.

    Toinen ongel­ma liit­tyy poli­ti­ikkaan. Ilmastopoli­ti­ikkaa tehdään paljon pelkkien mieliku­vien ja mutu-tun­tu­man poh­jal­ta. Tästä esimerkkinä bio-polt­toaineb­u­u­mi, joka osaltaan on syylli­nen ruuan hin­nan­nousu­un. Lisäk­si pel­top­eräi­nen biopolt­toaine ei ole kovin tehokas tapa CO2 päästö­jen tor­jun­taan. Tästä kyl­lä on tietoa ole­mas­sa, mut­ta poli­ti­ik­ka on sivu­ut­tanut sen. Met­sienkään polt­ta­mi­nen ei vält­tämät­tä ole kovin viisasta.

    Päästövähen­nys­toimen­pitei­den kus­tan­nuste­hokku­us pitäisi olla tarkasti tiedos­sa ennen kuin niistä päätetään. Kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ei selvitetä keskustele­mal­la eikä äänestämäl­lä, se selviää LASKEMALLA. Poli­ti­ik­ka ei tähän pysty, joten sen pitäisi nöyr­tyä ja antaa asiantun­ti­joiden selvit­tää fak­tat ennen päätök­sen­tekoa. Ydin­voimavas­taisu­us on toinen esimerk­ki täysin pieleen men­neestä ympäristöpoli­ti­ikas­ta, joka on jatkunut jo vuosikym­meniä. Ydin­voima ei toki ratkaise ilmas­tokysymys­tä, mut­ta ei sitä ratkaise yksistään mikään muukaan keino. Tarvi­taan suuri määrä toimen­piteitä, jot­ka yhdessä muo­dosta­vat ratkaisun. Ydin­voiman tun­nus­t­a­mi­nen yhdek­si erit­täin poten­ti­aalisek­si keinok­si olisi pitänyt tehdä jo aikapäiviä sit­ten. Asiantun­ti­jat oli­si­vat tämänkin tien­neet, hei­hin ei ole luotettu.

    Kol­mas asia on skep­tis­mi. Usein nihilis­min asteelle etenevä ilmas­toskep­tis­mi saa maal­likon kyl­lä aivan pyörälle päästään. Vähin­tään 90 % kaikesta net­tikeskusteluis­sa esi­in­tyvästä skep­tismistä on täyt­tä huuhaa­ta, vail­la todel­lisu­us­po­h­jaa, uskon­nono­maista retori­ikkaa ja pään pen­saaseen työn­tämistä. Nihilis­tikuoroon yhtyvä, julk­isin varoin kus­tan­net­tu MOT ei tilan­net­ta yhtään paran­na lukui­sine ilmas­to- ja ympäristö ”doku­ment­tei­neen”.

    Neljäs koh­ta liit­tyy esim. teol­lisu­u­den kan­nan­ot­toi­hin. Viimek­si tänään joku piti sovit­tu­jen tavoit­tei­den saavut­tamista epä­to­den­näköisenä, tai liian kalli­ina tms. Täl­lainen ilmapi­irin myrkyt­tämi­nen on yleisen mielip­i­teen lob­baam­mista kaikkein rankim­mal­la taval­la. Itse käsitän ”ilmas­totalkoot” lähin­nä niin, että kaik­ki sitoutu­vat toim­i­maan asian puolesta.

    Näitä peru­songelmia löy­tyy hel­posti lisääkin. Yhteistä niille on hirveä määrä puhet­ta ja vähän teko­ja, asiantun­ti­jalausun­to­jen dis­saamisen lisäk­si. Jos tilanne on niin paha kuin tiede suurel­la toden­näköisyy­del­lä esit­tää ole­van, aikaa ei ole hukat­tavak­si jaarit­telui­hin. Jos joku on oikeasti sitä mieltä ettei mitään ei tarvitse tehdä ennen kuin tiedämme var­masti, kehotan valmi­ik­si miet­timään vas­taus­ta las­ten­lap­silleen kun he kysyvät: ”Mitä sinä teit sil­loin kun ilmas­ton­muu­tok­sen olisi vielä voin­ut estää?”

    Vastaa

46. Kyl­lä minus­ta lehtiä luke­mal­la näyt­tää ennem­min siltä, että ilmas­ton­muu­tos­ta koske­va tieto on ennem­min laa­jen­e­mas­sa mon­ek­si eri­laisek­si seli­tys­mallik­si kuin tiivistymässä fos­silis­ten palaes­sa syn­tyvästä CO2:sta johtuvaksi.

    Tämä näkyy mm siten että

    - skep­tikko­ja löy­tyy, val­tavir­ta ei vaku­u­ta kaikkia
    — kil­paile­via seli­tyk­siä löy­tyy joi­ta ei voi­da kumo­ta, mut­ta joiden vaiku­tuk­sia en ole näh­nyt kvan­tifioita­van (en ehkä vain tiedä)
    — en ole näh­nyt tule­vaisu­ut­ta ennus­tavien mallien ver­i­fioin­tia (en ehkä vain tiedä) Voiko niitä edes ver­i­fioi­da muuten kuin anta­mal­la ajan kulua?
    — alarmistit menevät pani­ikki­in ja vah­ti­vat tiedonväl­i­tys­tä ja wikipediaa
    — johta­vat tutk­i­jat sanovat, että kaikkea ei ymmärretä
    — his­to­ri­an poh­jal­ta ennuste­taan pitkälle tulevaisuuteen
    — näkyvis­sä julka­isu­is­sa (Gore, lätkä­maila) on todet­tu virheitä
    — lukui­sista kil­paile­vista seli­tyk­sistä riip­pumat­ta pide­tään kiin­ni CO2-teo­ri­as­ta ain­oana oikeana eli dataa kat­so­taan varsin valikoivasti
    — ilmas­ton­muu­to­suskoon maan­itel­laan mukaan vetoa­mal­la tun­teisi­in (“isi mitä sinä teit”)
    — koko maa­pal­lon ilmake­hän mallint­a­mi­nen on käsit­tääk­seni niin vaikeaa, että en ole vielä vaku­ut­tunut mallien täydellisyydestä
    — tiedey­hteisö kyke­nee tuot­ta­maan niin paljon empi­iristä ja teo­reet­tista refer­oitua tietoa, että en usko enää kel­lään ole­van ihan koko paket­tia hal­lus­sa -> täy­tyy siis vain vali­ta että uskooko vai ei

    Vastaa

47. “Skep­tisyys ei todel­lakaan ole datan valikoivaa ignoroimista omaa “agen­daa” (mitä se on?) pönkittääkseen.”

    az, en kohdis­tanut aiem­paa kom­ment­tiani sin­u­un, vaan siihen ilmas­toskep­tikoiden val­tavir­taan, jon­ka tapa argu­men­toi­da ja taipumus luot­taa valikoiden tieteel­liseen metodin toimivu­u­teen on samankaltainen kuin kreation­is­teil­la ja muil­la “evoluu­tiokri­itikoil­la”. Agen­dal­la tarkoitin mm. halua vas­tus­taa poli­it­tisia ilmas­to­toimen­pitei­ta itsekkaista syista. Sin­ul­la ei sel­l­aista nayt­taisi ole­van, mut­ta monel­la muul­la on. 

    Mita tulee aiem­min esit­tami­isi tieteel­lisi­in argu­ment­tei­hin, en osaa ottaa niihin kan­taa, oma asiantun­te­muk­seni on aivan muual­la. Toivon kovasti, etta olet oike­as­sa, mut­ta tois­taisek­si luotan ilmas­to­tutk­i­joiden val­tavir­ran nake­myk­si­in, sen ver­ran yht­e­nainen kon­sen­sus asi­as­ta val­lit­see. Minus­ta sin­un kan­nat­taisi kohdis­taa tar­mosi asiantun­ti­joiden kanssa argu­men­toin­ti­in tieteel­lisil­la foo­rumeil­la ja pyrkia sita kaut­ta kor­jaa­maan nake­mys­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, mikali se on virheellinen.

    Vastaa

48. “Hiukkas­fyysikoiden äo on korkein yksit­täi­sistä ihmis­ryh­mistä. Heistä tietääk­seni kukaan ei tue CO2-teoriaa.”

    Markus hyva, tal­laiset heitot pal­jas­ta­vat aika tehokkaasti, mil­laiselta asiantun­ti­ju­us­po­h­jal­ta nama sin­un kom­ment­tisi kumpuavat.

    Vastaa

49. Min­un täy­tyy vielä kom­men­toi­da yhtä näköko­htaa tässä kus­tan­nus­puo­lessa. Sanoin, että kus­tan­nuk­set eivät nouse liian suurik­si, jos hom­maan lähde­tään ajois­sa. Päästökaup­pa toimii tässä ihan riit­tävän hyvin ja se ohjaa markki­noi­ta nähdäk­seni ihan oikein, kun­han hom­maan ei päästetä syn­tymään reikiä.

    Mihinkään sub­ven­tiopoli­ti­ikkaan tai val­tion investoin­tei­hin ei pidä mielestäni lähteä, se tulee veron­mak­sa­jalle aivan liian kalli­ik­si. Jos CO2-päästöistä halu­taan eroon niin on aivan riit­tävää, että päästöki­in­tiöt tehdään kat­taviksi ja että sal­li­taan kaik­ki ener­gia­hankkeet, jot­ka mak­sa­vat oikean hin­nan päästöistään. 

    Myös metaa­nipäästöt pitää muuten ottaa huomioon ja niistä ei ole kauheasti Vuo­to­sten ja muiden kohdal­la puhut­tu. En ole tämän(kään) asiantun­ti­ja, mut­ta olen antanut ker­toa itsel­leni, että yksi iso tekoal­las on todel­la mas­si­ivi­nen metaanin­lähde, kun alle jäävä maapo­h­ja mätänee jär­ven­po­h­jal­la. Nämä vesi­hankkeet ovat muutenkin luon­non kannal­ta todel­la kar­sei­ta, joten niiden vas­tus­t­a­mi­nen minus­ta pitäisi olla vihrei­den suurem­pi pri­or­i­teet­ti ja ydin­voiman suh­teen pitäisi jo pikkuhil­jaa herätä. 

    Jos skep­tikot nyt ovatkin lop­pu­peleis­sä oike­as­sa läm­pen­e­misen suh­teen, niin ainakaan he eivät voi mitenkään olla oike­as­sa CO2-pitoisu­u­den suh­teen, eli se nousee niinkauan kuin päästöt ovat yli sen, mitä meret jne. absorboi­vat. En tiedä mihin steady-state tilaan päästään jos päästöt esim. vakioidaan nykyiselle tasolle, olen näh­nyt arvioi­ta 600–1500ppm. Kuten sanoin aiem­min, tuo yläpää on aika hur­ja. Sen toden­näköisyyt­tä en osaa arvioi­da, mut­ta käsit­tääk­seni tuos­sa vai­heessa sisäil­makin alkaa herkkä­nenäiselle jo vähän tun­tua tunkkaiselta. Läm­pen­e­mistä tai ei, sitä ei minus­ta voi mitenkään hyväksyä.

    Vastaa

50. Viimek­si tuo­ta ris­tiri­itaa mallien ennus­tamien läm­pötilo­jen nousun ja toteu­tuneen läpöti­lake­hi­tyk­sen välil­lä on tutk­in­ut Dou­glas. Vas­tave­t­ona ilmas­to­tutk­i­ja San­ter keräsi lynkkaus­porukan Dou­glasin jäljille. Sher­if­fi on tutk­in­ut San­terin pos­sen todis­tei­ta ja päätel­lyt että San­ter pimit­tää osan todis­teista jot­ka todis­ta­vat Dou­glasin olleen oike­as­sa. McIn­tyre on vaat­in­ut San­te­ria esit­tämään todis­teen­sa, mut­ta San­ter nau­raa päin kasvo­ja: “Todis­teet ovat ole­mas­sa, kai­va ne itse esi­in jol­let usko”. 

    Ehti­ikö rat­su­vä­ki ajois­sa Dou­glasin apu­un, saako San­ter pimit­tää avaintodisteensa?
    Niin, jos tosis­saan halu­aa seu­ra­ta ilmas­tom­a­lle­ja, kan­nat­taa seu­ra­ta myös Cli­mate Auditin ana­lyy­se­jä. Ode tilas­toti­eteil­i­jänä voisi var­maan osal­lis­tua keskusteluun.

    Vastaa

51. Nim­im. Markuk­sen esi­in tuo­ma Ore­gon Peti­tion on hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka törkeää hui­jaus­ta koko ilmas­toskep­tis­mi on.

    Lukekaa tau­s­tat täältä:

    http://tuukkasimonen.blogspot.com/2008/05/ilmastomyytti-19–000-tutkijaa-kiist.html

    Kyseessä on suuren mit­talu­okan hui­jaus, jos­sa lisäk­si pide­tään mukana iki­van­ho­ja allekir­joituk­sia minkä lisäk­si on sat­un­naisotan­nal­la varmis­tet­tu, että suuri osa allekir­joit­taneista ei ole enää samaa mieltä kuin 90-luvulla.

    Vastaa

52. Tiedemies,

    Nyky­isil­lä päästömääril­lä CO2 ppm on nous­sut n. 1.5 yksikköä vuodessa. Kiinan ja Int­ian nousu tulee ehkä korot­ta­maan sen n. 2 yksikköön. Täl­läkin tahdil­la menee läh­es vuo­sisadan lop­pu­un, että saavute­taan se kuu­luisa tuplaan­tu­mi­nen esi­te­ol­liseen aikaan näh­den, tahti voi toki tuostakin hie­man koven­tua. Ole­tan, että busi­ness as usu­al ske­naar­ios­sa vuosit­tainen määrä nousisi vielä seu­raa­vat 20–30 vuot­ta ja sen jäl­keen kään­ty­isi itk­sek­seen hil­jak­si­in lasku­un, kos­ka uusi­u­tu­van ener­gian ja ydinen­er­gian käyt­tööno­tolle on muitakin syitä kuin ilmas­ton­muu­tos. BAU-ske­naar­i­on huip­puar­vok­si 600ppm on kyl­lä paljon toden­näköisem­pi luku kuin 1500ppm.

    Tuolle tuplaan­tu­miselle IPCC:n esit­tämä toden­näköi­nen arvio 2.5C:n CO2:n ilmastopakot­teesta ei muuten sekään itsessään olisi kovin katas­tro­faa­li­nen seu­raa­muk­sil­taan. Suuri osa siitä läm­pen­e­mis­es­tä kat­so­taan jo tapah­tuneek­si. Kylmem­mät aurinkosyk­lit toden­näköis­es­ti syövät siitä osan. Eli ei puhuta kovin suures­ta kokon­ais­muu­tok­ses­ta nykyiseen näh­den. Läm­pen­e­m­i­nen tapah­tuu teo­ri­an mukaan pain­ot­tuneesti napo­jen läheisyy­dessä. Moni alue maail­mal­la hyö­ty­isi lisäläm­möstä piden­tyneenä kasvukaut­e­na. Maail­man globaalit sademäärät lisääntyvät.
    Olen lueskel­lut näitä uhkaku­vaske­naar­i­oi­ta mm. Stern­in raportin tiimoil­ta, eivätkä ne mielestäni yllä edes yksit­täisenä ongel­mana käsitel­lyn vesip­u­lan vakavu­usas­teelle, saati bio­di­ver­si­teetin häviämisen.

    CO2-vähen­nys­ten ain­oa ratio­naa­li­nen oikeu­tus tulee sil­loin, ei edes IPCC:n toden­näköis­ten ske­naar­i­oiden, vaan katas­trofiske­naar­i­oiden tor­ju­mis­es­ta. Niistä mis­sä CO2-ilmastopakote on selkeästi yli 3C.

    IPCC on toden­nut, että kun men­nään yli 4Cn niin GCM:tkin ovat pääosin kyken­emät­tömiä tois­in­ta­maan uhkaku­via uskot­tavasti. Sik­si toden­näköisek­si ylära­jak­si moni tutk­i­ja on antanut tuon 3C. Myöskään mikään pitkän aikavälin geol­o­gises­sa datas­sa ei tue katastrofiskenaarioita.

    Mitä tulee noi­hin län­si­maat 20–30% 2020 30–50% 2030 50–80% 2050 kehittyvät/kehitysmaat ??? CO2-leikkausten vaiku­tuk­si­in, niin val­tion mah­dolli­nen rahalli­nen tuki muu­tok­sille, “New Green Deal”, jota mm. Oba­ma on kan­nat­tanut, on käsit­tääk­seni kuitenkin kus­tan­nuk­sil­taan pien­tä siihen ver­rat­tuna mitä eri­laiset, pitkälti vielä arvaa­mat­tomat markki­na­hei­jas­tuk­set ja ‑vaiku­tuk­set voivat aiheut­taa. Tietyt teol­lisu­u­de­nalat voivat ajau­tua kan­nat­ta­mat­tomik­si ja sityä myöten vaikeuk­si­in aiheut­taen ainakin väli­aikaista suur­työt­tömyyt­tä. Kallis­tunut fos­si­ili­nen ener­gia voi hidas­taa kehi­tys­maid­en kasvua. Kehi­tysavun siir­tymi­nen ilmas­toavun suun­taan voi aiheut­taa vas­taavasti epä­var­muut­ta. Jos bioen­er­gian määrä lisään­tyy, voi “ruokakri­isi” muo­dos­tua kroonisek­si häir­iök­si ruoka­markki­noil­la, jol­loin eri­tyis­es­ti köy­hissä mais­sa suh­tee­ton osu­us ihmis­ten tuloista menee pelkästään ruokaku­lui­hin. Näitä on monia muitakin ja niitä usei­ta on vaikea etukä­teen ennus­taa. Ne tule­vat eri­toten kos­ket­ta­maan maail­man huono-osaisia.

    Vastaa

53. Olisin itseasi­as­sa paljon avoimem­pi leikkauk­sille, jos niiden kylk­iäisek­si luvat­taisi­in erilli­nen ener­gia-apu Afrikan kehi­tys­maille, joka olisi irral­laan 0.7% kehi­tys­a­pusi­toumuk­sista, jota sitäkin saisi mielestäni korot­taa kun­han apu suun­nataan järkevästi. Epäilen jo lähtöko­htais­es­ti Saha­ran eteläpuolisen Afrikan kykyä pär­jätä kasvus­sa mod­erneik­si val­tioik­si johtuen kult­tuuri­sista, trib­aal­i­sista, koulu­tuk­sel­li­sista ja — nyt silmät kiin­ni — geneet­ti­sistä (mm. älykkyys) tek­i­jöistä. Näil­lä mail­la on jonkin­lainen alt­tius ajau­tua kaaok­sen par­taalle pien­estäkin töytäisys­tä (vrt. Pres­i­dentin­vaalit Keni­as­sa, jota yleis­es­ti on pidet­ty mus­tan Afrikan malli­maana). Jos lähde­tään nuo­ral­lakäve­lyyn ruoan ja ener­gian hin­nal­la, joka globaaleil­la markki­noil­la vaikut­taa yli rajo­jen kuten olemme saa­neet nähdä, niin helpoim­min ja nopeim­min nuo­ral­ta putoa­vat kaikkein heikoimmat.

    Mielestäni tätä kysymys­tä pitäisi käsitel­lä paljon näkyväm­min. Minus­ta huoli on selkeän konkreettinen. 

    Todel­la halu­aisin oman eli­naikani aikana nähdä Afrikan nou­se­van hyv­in­voin­ti­in. Se on itseasi­as­sa yksi suurimpia poli­it­tisia kiin­nos­tuk­senko­htei­tani, vaik­ka monikult­tuurisu­uskri­it­tisenä saatan välil­lä antaa toisen­laisen vaikutelman.

    Eli hie­man taus­taa sille, minkä näen CO2-leikkausten suurim­pana ongel­mako­htana. Kyl­lä me län­nessä pär­jäämme, se ei ole niin suuri huoli.

    Vastaa

54. “Hiukkas­fyysikoiden äo on korkein yksit­täi­sistä ihmis­ryh­mistä. Heistä tietääk­seni kukaan ei tue CO2-teo­ri­aa. Kor­jaa, jos olen väärässä.”

    Joku tätä jo kom­men­toikin, mut­ta nämä markuk­set näil­lä totaalisen epä-älyl­lisil­lä kom­menteil­laan ovat ilmas­toskep­tismin isoin ongel­ma. Näi­den kom­ment­tien val­os­sa leimataan läh­es kaik­ki ilmas­toskepti­nen argu­men­taa­tio tina­hat­tu­jen touhuk­si. Az näyt­tää ainkain pääl­lisin puolin tutus­tuneen aiheeseen keskimääräistä maal­likkoa enem­män, ja olisi mie­lenki­in­toista tutus­tua argu­ment­tei­hin parem­min, mut­ta luulen, että se jää aikaisin­taan eläkepäivien ratoksi. 

    Vaik­ka itse pidänkin selvästi toden­näköisem­pänä vai­h­toe­htona, että nykyi­nen ilmas­toko­hu osoit­tau­tuu aiheet­tomak­si kuin todel­lisek­si ongel­mak­si, kan­nat­taa mielestäni silti varautua ilmas­ton­muu­tok­seen. Surullista on, että viime vuosi­na kaik­ki muut ympäristöon­gel­mat ovat käytän­nössä hävin­neet julkises­ta keskustelus­ta ja nykyään ympäristönsuojelu==kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

    “geneet­ti­sistä (mm. älykkyys) tekijöistä”

    Tuo on aika vaikea uskoa. Ymmärtääk­seni läh­es kaik­ki ihmis­ten omi­naisu­udet (ehkä ihon­väriä luku­unot­ta­mat­ta) ovat sel­l­aisia, että “rotu­jen” väliset erot ovat paljon pienem­mät kuin yksilöi­den väliset erot “rodun” sisäl­lä. Eli vaik­ka mustien äo olisi keskimäärin muu­ta­man pykälän alhaisem­pi, niin silti olisi melkoisen paljon mus­tia, jot­ka oli­si­vat älykkäitä myös valkois­t­en kesku­udessa. Myös väit­teet kult­tuurin olemiseen kehi­tyk­sen esteenä taita­vat olla silkkaa huuhaa­ta. Eri­no­mainen lain­aus Changin kir­jas­ta Bad Samaritans:

    Hav­ing toured lots of fac­to­ries in a devel­op­ing coun­try, an Aus­tralian man­age­ment con­sul­tant told the gov­ern­ment offi­cials who had invit­ed him: “My impres­sion as to your cheap labour was soon dis­il­lu­sioned when I saw your peo­ple at work. No doubt they are low­ly paid, but the return is equal­ly so; to see your men at work made me feel that you are a very sat­is­fied easy-going race who reck­on time is no object. When I spoke to some man­agers they informed me that it was impos­si­ble to change the habits of nation­al heritage”

    Kuu­losta­nee tutul­ta argu­men­taa­ti­ol­ta kehi­tys­maid­en ongelmien syyksi? 

    Tuo oli Japani vuon­na 1915.

    Vastaa

55. “Hän säät ja ilmat säätää
    ja aal­lot tainnuttaa
    ja hyisen hal­lan häätää
    ja vil­jan vartuttaa.”

    Minä uskon näin.

    Vastaa

56. Ilmas­totalkoot toden­näköis­es­ti aiheut­ta­vat sen, että maail­man inno­vati­ivisim­mat ja rikkaim­mat kansakun­nat — Suo­mi oma­l­ta pieneltä osaltaan mukana porukas­sa — ja fir­mat yrit­tävät kiihkeästi ja todel­la isol­la rahal­la kehit­tää hal­paa uusi­u­tu­vaa ener­giaa. Jos se onnis­tuu, kuten uskon, saavu­tus on niin lois­ta­va ihmiskun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta, että on ihan saman­tekevää, mil­lä keinoil­la se on saavutet­tu. Eli vaik­ka osoit­tau­tu­isi, että jokainen ilmas­toti­eteil­i­jä olikin joukon mukana juok­se­va ääliö-sop­uli, kiit­täisin heitä siitä huoli­mat­ta ilmas­totalkoiden aloittamisesta.

    Erit­täin suositelta­va kir­ja tuo Bad Samar­i­tans muuten! Jos suosit­telet köy­hille maille “peliken­tän tasoit­tamista” esim. tulle­ja pois­ta­mal­la, kai olet myös valmis alis­ta­man laps­esi kym­men­vuo­ti­aana työ­markki­noille? Haus­ka argu­ment­ti. Mie­lenki­in­toista oli myös, miten Ha-Joon Chang todis­telee, että yksikään maa ei ole koskaan nous­sut vau­rauteen vapaakaup­paa ja mui­ta uus­lib­er­aale­ja poli­ti­iko­ja nou­dat­taen. Kir­jas­sa on myös aika paljon Suomea koske­vaa pohdintaa.

    Vastaa

57. hihi­hi­hih… Ha-Joon Chang ei koulu­tuk­ses­taan ja asiantun­te­muk­ses­taan huoli­mat­ta oo tajun­nu, että tul­lit on pahasta.

    Kukaan tuskin väit­tää, että kehi­tys­maid­en teol­lisu­u­den edun mukaista olis pois­taa tuon­ti­t­ulle­ja. Point­ti on, että se on kulut­ta­jien etu.
    Vas­taavasti vien­ti­t­ul­lit on kulut­ta­jille edullisia, mut­ta teol­lisu­udelle haitallisia.

    Tul­lit noin ylipään­sä ovat haitallisia, kos­ka ne estää työn tehokkaan jakamisen.

    Tuo argu­ment­ti lap­si­työstä jon älyl­lis­es­ti niin epäre­helli­nen (tai idioot­ti­mainen) että ihan nolot­taa Ha-Joon Changin puolesta.

    Kir­jaa voi siis suositel­la kaikille, jot­ka pystyy vetelemään suuria uus­lib­er­al­is­min vas­taisia viivo­ja pikku­seikoista piittaamatta.

    Tomp­peli: Jos hal­pa ja uusi­u­tu­va ener­gia olisi oikeas­ta noin lois­ta­va saavu­tus kuin sinä luulet, niin maail­man rikkaim­mat kansakun­nat yrit­täi­sivät tuo­ta ilman mitään ilmas­totalkoi­ta. (Google­han on jo pan­nutkin hihat heilumaan ilman mitään pakkoa.)

    Vastaa

58. hihi­hi­hih

    Olisit nyt edes sen ver­ran panos­tanut vas­tauk­seen, että olisit — kir­joit­ta­jan nimen huomioon ottaen — muut­tanut tuon hahahahaha:ksi.

    Ei vaineskaan, hyvä kir­ja se on ja kan­nat­taa oikeasti lukea, jos ei halua kri­ti­ikit­tömästi uskoa vain yhtä totu­ut­ta. Onhan tosin meitä selvästi sel­l­aisi­akin, jot­ka haluavat.

    Kolme näkökul­maa noi­hin ilmas­totalkoisi­in: 1) niitä ei saa­da riit­tävään vauhti­in ennen kuin hiilipäästö­jen hin­ta tehdään riit­tävän kovak­si, 2) tämä ei onnis­tu, jos ei ole pieni pani­ik­ki pääl­lä ja 3) hal­pa uusi­u­tu­va ener­gia ratkaisee suurelta osin kaik­ki maail­man suuret ympäristöuhat.

    Google taas ei mis­sään visios­sa aiheuta sel­l­aisia maail­maa uhkaavia ulkois­vaiku­tuk­sia, että pitäisi panikoi­da ja haku­jen hin­taa merkittvästi nos­taa. Eikä Googlen “kek­simi­nen” tietääk­seni pelas­tanut maailmaa.

    Googlen vetämi­nen tähän mukaan on niin outo ja älyl­lis­es­ti epäre­helli­nen aja­tus, että veikkaan, sen ole­van peräisin niistä Econ­talk-pod­casteistä — joista muuten olen kuun­nel­lut var­maan suurim­man osan vuosien varrella.

    Vastaa

59. tomp­peli: viit­tasin siihen, että Googlel­la on ohjel­ma hal­van uusi­u­tu­van ener­gian kehittämiseksi.

    Vastaa

60. Ai niin, se “haus­ka argu­ment­ti” vaatii täs­men­nys­tä, ettei jää väärä käsitys. 

    Kir­jas­sa siis ver­rat­ti­in kehit­tyvän maan aloit­tel­e­vaa teol­lisu­ut­ta oman lapsen ammatil­lisi­in kyky­i­hin. Isä tai äiti siis voi esim. IMF:ssä vaa­tia, että kehit­tyvä maa “omak­si parhaak­seen” esim. pois­taa tul­lit ja siten altistuu kil­pailulle. Pri­vaatisti sama henkilö ei suinkaan altista las­taan (työ­markki­noiden) kil­pailulle vaan tukee tämän koulu­tus­ta, kunnes tämä on aikuinen ja usein kauemminkin.

    Kyseessä olisi vain näen­näi­nen ris­tiri­ita, jos ker­ta toisen­sa jäl­keen osoit­tau­tu­isi, että las­ta ja kehi­tys­maa­ta ei voi näin ver­ra­ta. Chang kuitenkin todis­telee aikamoi­sel­la empiri­al­la, että aivan kuin ihmiset myös maat tarvit­se­vat suo­jaa kehit­tyessään. Muuten ei vauras­tu­mista ole koskaan tapah­tunut — ainakaan maid­en kohdal­la, jokunen ryysy­istä rikkauk­si­in tari­na kyl­lä tun­netaan ihmis­ten kohdalla.

    Vastaa

61. Googlel­la on ohjel­ma hal­van uusi­u­tu­van ener­gian kehittämiseksi.

    Entä sit­ten? Keksin heti sata fir­maa, jol­la ei ole yhtä sel­l­aista vas­taan jol­la on. Huolestut­tavam­paa on tietysti se, että USA:lla, Venäjäl­lä, Kiinal­la, Intial­la ja Japanil­la (kuka uno­h­tui) ei ole ollut riit­tävää pani­ikkia pääl­lä. Tämä ongelma­han ei ratkea ilman hal­li­tusten voimakas­ta panos­tus­ta. Vähän kuin toka maail­ma­so­ta uusiks, mut­ta nyt kaik­ki samal­la puolel­la yhteitä vihol­lista vastaan.

    Vastaa

62. tomp­peli: en ymmär­rä mis­tä nyt hiillyit.

    Minä viit­tasin Googleen alun perin sik­si, että ne yrit­tää tosis­saan kehit­tää hal­paa uusi­u­tu­vaa energiaa.

    Vas­tasin vaan tähän, kun et ilmeis­es­ti tien­nyt mik­si nos­tin Googlen esille…

    “Google taas ei mis­sään visios­sa aiheuta sel­l­aisia maail­maa uhkaavia ulkois­vaiku­tuk­sia, että pitäisi panikoi­da ja haku­jen hin­taa merkittvästi nos­taa. Eikä Googlen “kek­simi­nen” tietääk­seni pelas­tanut maailmaa.”

    “Entä sit­ten? Keksin heti sata fir­maa, jol­la ei ole yhtä sel­l­aista vas­taan jol­la on.”

    Mitä ihmettä!?!? Ei kai nyt kaikkien maail­man fir­mo­jen pidä yrit­tää kehit­tää hal­paa uusi­u­tu­vaa ener­giaa. Point­ti on se, että niin tehdään vaik­ka hal­li­tuk­set eivät sekaan­nu asiaan.

    Edelleen et tain­nut ymmärtää mitä selitin noista vien­ti- ja tuon­ti­t­ulleista. Koti­maisen teol­lisu­u­den suo­jelem­i­nen tapah­tuu koti­mais­ten kulut­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la. Lap­siver­taus ei siis toi­mi. Sen lisäk­si tul­lit estävät työn jakamista, mikä tuhoaa hyv­in­voin­tia, joten jaet­tavaa jää vähem­män kaikille.

    Se että Chang pystyy esit­telemään tapauk­sia jos­sa maat ovat kehit­tyneet ja pitäneet yllä tuon­ti­t­ulle­ja ei tarkoi­ta, että tuon­ti­t­ul­lit ovat edel­li­tys kehi­tyk­selle. Vas­takkaisia esimerkke­jä taloudel­lis­es­ta edis­tyk­ses­tä runsaasti.

    Vastaa

63. En minä mitään hiiltynyt, mut­ta väärässä sinä siitä huoli­mat­ta olet. Ei yksi Google todista, että “ilmas­totalkoi­ta” ei tarvi­ta. Pöh! Ja Changin empi­ri­na mukaan siis jokainen val­tio on vauras­tunut suo­ja­muurein takana. Tois­tan: yksikään ei ole vauras­tunut ilman. Ja sinus­ta se, siis maan vauras­tu­mi­nen, on kulut­ta­jan etu­jen vas­taista! Ker­ro se kore­alaisille. Tai suo­ma­laisille. Pöh!

    Teikäläis­ten ongel­ma on, että te TIEDÄTTE asi­at ilman empiri­aa, kos­ka TOTUUS on teille kaiken kertonut. 

    Enkä minä vieläkään hiiltynyt, vaik­ka hihit­te­ly ei kohtelias­ta olekaan.

    Vastaa

64. Kuka luki tämän päivän hesarista, että ollaankin menos­sa uut­ta jääkaut­ta ja ehkä, ehkä CO2-päästöt ehtivät ajois­sa estämään uuden jääkauden.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Hiilidioksidip%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+saattavat+est%C3%A4%C3%A4+j%C3%A4%C3%A4kauden/1135241093794

    En nyt siis väitä, että uskon tähän vält­tämät­tä. Mut­ta min­u­a­han on syytet­ty siitä, että kat­son tieteel­listä tutkimus­ta valikoivasti enkä usko varauk­set­ta tieteel­liseen metodi­in. Enkä usko vieläkään. 

    Var­muut­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ei ole. Ei edes niil­lä ASIANTUNTIJOILLA, joiden edessä tässäkin ketjus­sa on vaa­dit­tu ihmisiä ole­maan hil­jaa ja usko­maan viisaampiaan.

    Vastaa

65. “Se että Chang pystyy esit­telemään tapauk­sia jos­sa maat ovat kehit­tyneet ja pitäneet yllä tuon­ti­t­ulle­ja ei tarkoi­ta, että tuon­ti­t­ul­lit ovat edel­li­tys kehi­tyk­selle. Vas­takkaisia esimerkke­jä taloudel­lis­es­ta edis­tyk­ses­tä runsaasti.”

    Täy­tyy nyt korjata/tarkentaa tomp­pelin väit­teitä. Noi­ta vas­takkaisia esimerkke­jä on ymmärtääk­seni kak­si, Sveit­si ja Hol­lan­ti, jot­ka tosin jo voimakkaan kehi­tyk­sen­sä aikaan oli­vat sil­lois­t­en varakkaiden maid­en joukos­sa. Eli mai­ta, jot­ka ovat nousseet suh­teel­lis­es­ta köy­hyy­destä mui­hin mai­hin ver­rat­tuna ilman merkit­tävää pro­tek­tion­is­mia ei min­un tietääk­seni tai­da ole yhtään. Ker­ro toki, jos tiedät jonkun. Mielel­lään lähde­vi­it­tei­den kanssa.

    “Edelleen et tain­nut ymmärtää mitä selitin noista vien­ti- ja tuontitulleista.”

    Eivätköhän kaik­ki ymmärtäneet mitä tarkoitit. Tarkoitit kan­sain­välisen talouden peruskurssil­la opetet­tua suh­teel­lisen yksinker­taista teo­ri­aa, jota eräs suh­teel­lisen arvostet­tu kehi­tys­talousekon­o­misti (joka melko var­masti ymmärtää tämän yksinker­taisen teo­ri­an parem­min kuin yksikään tämän pal­stan kom­men­toi­jista) on läht­enyt kri­ti­soimaan empi­iris­ten havain­to­jen perus­teel­la. Jos sinä pystyt kumoa­maan Changin havain­not, niin uskoisin, että use­at peer-review lehdet otta­vat todis­tuk­sesi ilomielin vastaan.

    Vastaa

66. The world has nev­er seen such freez­ing heat By Christo­pher Booker

    A sur­re­al sci­en­tif­ic blun­der last week raised a huge ques­tion mark about the tem­per­a­ture records that under­pin the world­wide alarm over glob­al warm­ing. On Mon­day, Nasa’s God­dard Insti­tute for Space Stud­ies (GISS), which is run by Al Gore’s chief sci­en­tif­ic ally, Dr James Hansen, and is one of four bod­ies respon­si­ble for mon­i­tor­ing glob­al tem­per­a­tures, announced that last month was the hottest Octo­ber on record. 

    The error was so glar­ing that when it was report­ed on the two blogs — run by the US mete­o­rol­o­gist Antho­ny Watts and Steve McIn­tyre, the Cana­di­an com­put­er ana­lyst who won fame for his expert debunk­ing of the noto­ri­ous “hock­ey stick” graph — GISS began hasti­ly revis­ing its fig­ures. This only made the con­fu­sion worse because, to com­pen­sate for the low­ered tem­per­a­tures in Rus­sia, GISS claimed to have dis­cov­ered a new “hotspot” in the Arc­tic — in a month when satel­lite images were show­ing Arc­tic sea-ice recov­er­ing so fast from its sum­mer melt that three weeks ago it was 30 per cent more exten­sive than at the same time last year. 

    http://www.telegraph.co.uk/opinion/main.jhtml?xml=/opinion/2008/11/16/do1610.xml

    Vastaa

67. Olete­taan, että maa­pal­lon läm­pöti­la jatkaa nousuaan (tai alkaa nous­ta) ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Läm­pöti­lan nousun luon­teen vuok­si en usko markki­na­t­alouden osaa­van hin­noitel­la sitä “oikein” raa­ka-aineen ja sen jalostuk­sen hin­toi­hin. Sik­si tässä vai­h­toe­hdos­sa jos­sain vai­heessa maail­many­hteisö ryhtynee voimakkaisi­in toimi­in ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si. Mitä se sit­ten tarkoittaisi?

    Kak­si aja­tus­ta tulee mieleen. Toinen on se, että globaal­ista markki­na­t­aloud­es­ta ja vapaakau­pas­ta siir­ry­tään jonkin asteiseen sään­nel­tyyn talousjär­jestelmään, jos­sa “sään­telijöinä” ovat tietenkin maail­man voimakkaim­mat val­tiot. Eli olisi hyvä että EU ei jäisi riitaisek­si ja hajanaiseksi.

    Toisek­si mieleen tulee aja­tus että köy­hien kansalais­ten ja maid­en rikas­tu­mi­nen tulee viivästymään, ja rikkaiden kansalais­ten ja maid­en kulu­tus­ta tul­laan hillit­semään on kyse kaukaisi­in lomako­hteisi­in lentämis­es­tä, huvi­au­toilus­ta, tai vaikka­pa ener­gian käytöstä kotona.

    Mie­lenki­in­toisek­si asian tekee mei­dän suo­ma­lais­ten suuri ener­gian kulu­tus: emmekös me ole mital­isi­joil­la ener­gianku­lu­tuk­ses­sa per capi­ta. Syinä lie­nee pohjoinen sijain­timme ja har­va asu­tuk­semme. Jos tähän päät­te­lyyn uskoo, eikö nämä asi­at pitäisi olla korkeal­la (tai korkeim­mal­la) pri­or­i­teetil­la esim pääkaupunkiseudun kaavoituksessa?

    Mikäli maa­pal­lon läm­pöti­la ei jat­ka nousuaan (ei aloi­ta nousuaan), niin mikään ei var­maan muu­tu. Pait­si että tulee “pieni” hick-up kun öljy lop­puu, etenkin jos kor­vaavaa teknolo­giaa ei ole vielä saatu kaupallistettua.

    Vastaa