Torjutaanko ilmastonmuutosta ajoissa?

Nimi­merk­ki Pes­si­mis­miä kysyi, mil­lä toden­nä­köi­syy­del­lä ilmas­ton­muu­tos tul­laan tor­ju­maan ajoissa.

Ei mil­lään toden­nä­köi­syy­del­lä, kos­ka sii­nä ollaan jo peruut­ta­mat­to­mas­ti myö­häs­sä. Emme voi enää tor­jua sitä, vaan on tyy­dyt­tä­vä lie­ven­tä­mään muu­tos­ta ja sopeutumaan.

Hyvä kysy­mys on, pys­ty­tään­kö sitä edes lie­ven­tä­mään. Kun vähän on öljyä sääs­tet­ty, heti öljyn hin­ta romah­taa ja hal­vem­pi hin­ta hou­kut­te­lee lisää kulu­tus­ta. Ei tun­nu kovin rea­lis­ti­sel­ta, että vapai­den mark­ki­noi­den olois­sa joku jät­täi­si öljy­läh­teen hyö­dyn­tä­mät­tä. Vaa­di­taan­han Suo­mes­sa­kin jopa tur­ve­soi­den polttamista.

Jos ei usko, ei edes yri­tä. Oma läh­tö­koh­ta­ni on, että maa­il­ma­nyh­tei­sö tulee ryh­ty­mään hyvin voi­mak­kai­siin (ja pakol­li­siin) toi­miin. Vaik­ka ei uskoi­si ilmas­ton­muu­tok­seen tai ei uskoi­si mah­dol­li­suuk­siin hil­li­tä sitä, kan­nat­taa uskoa noi­hin pakol­li­siin tal­koi­siin ja varau­tua erit­täin voi­mak­kaa­seen ilmastopolitiikkaan.

Öljy var­maan­kin pum­pa­taan lop­puun. Kyse on sii­tä, kuin­ka pal­jon öljyä etsi­tään vai­keis­ta pai­kois­ta ja kuin­ka suu­ri osa kivi­hii­les­tä ja tur­pees­ta poltetaan.

67 vastausta artikkeliin “Torjutaanko ilmastonmuutosta ajoissa?”

  1. Ilmas­ton­muu­tos on vähän kuin tupa­kan­polt­to. Lää­kä­ri voi sanoa, että tupa­koin­ti lisää ris­kiä saa­da keuh­ko­syö­pä. Jos ottaa ris­kin, polt­taa vain, ja käy hyvin, voi elää elä­män­sä lop­puun asti ilman syö­pää. Tai jos syö­pä tulee, voi jat­kaa polt­ta­mis­ta kui­ten­kin, kos­ka on jo myö­häis­tä lopettaa.

    (Itse en ole polta.)

  2. Vas­ta­han se pää­mi­nis­te­ri vakuut­ti, että kenen­kään ei tar­vit­se tule­vai­suu­des­sa­kaan luo­pua mis­tään. Ajel­laan vaan oma­ko­ti­pa­ra­tii­sis­ta säh­kö­au­tol­la töi­hin. Kyl­lä se insi­nöö­ri jotain kek­sii, jos jäät sulaa.

  3. Vih­reil­lä on hyvä mah­dol­li­suus vai­kut­taa kaik­kien hel­sin­ki­läis­ten hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin. Uudek­si läm­mön­läh­teek­si ote­taan uuden ydin­voi­ma­lan lauh­de­ve­si. Vih­reät ovat hal­li­tuk­ses­sa ja vih­reil­lä on vah­va edus­tus kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa. Otta­kaa nyt vas­tuu ja teh­kää mitä voit­te ihan itse teh­dä, välit­tä­mät­tä sii­tä mitä kii­na­lai­set, intia­lai­set tai vaik­ka ame­rik­ka­lai­set teke­vät tai jät­tä­vät tekemättä.

  4. En oikein usko, että mikään kovin radi­kaa­lia tapah­tuu ennen kuin on ole­mas­sa kon­kreet­ti­nen, siis sel­keäs­ti huo­mat­ta­va ongel­ma ihmis­ten joka­päi­väi­ses­sä elämässä.
    Omas­ta mie­les­tä­ni mel­kein kaik­kien vuo­ris­to­jen jää­ti­köi­den alka­nut sula­mi­nen oli­si jo sel­lai­nen vii­te, että nyt ollaan pahas­ti myö­häs­sä. Mut­ta sen­kin näkee kon­kreet­ti­ses­ti niin har­va ihminen…

  5. Eili­sen ilmas­to- ja ener­gia­stra­te­gian valos­sa näyt­tää sil­tä, että tämän maan joh­dos­sa ei usko­ta sen enem­pää ilmas­ton­muu­tok­seen kuin ovel­la odot­ta­viin voi­mak­kai­siin ja pakol­li­siin toi­miin­kaan. Mikä mah­dol­li­suus on kan­sa­lai­sel­la irrot­taa vas­tauk­sen­sa ilmas­ton­muu­tok­seen poliit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta? Mikä mah­dol­li­suus hänel­lä on aset­tau­tua rat­kai­su­jen­sa kans­sa kapi­ta­lis­min ulko­puo­lel­le? Täl­lais­ten joh­to­pää­tös­ten tekoa nimit­täin esi­te­tään muu­al­la maa­il­mas­sa, mis­sä myös on kyl­läs­tyt­ty sii­hen, ettei­vät kan­sa­lai­sen ja hänen joh­ta­jien­sa näke­myk­set näy­tä kos­ke­van samaa todellisuutta.

  6. Käsit­tääk­se­ni 1600-luvul­la pelät­tiin tosis­saan maa­il­man huk­ku­mis­ta hevo­sen lan­taan. Edel­leen­kin on eri­kois­ta, että ilmas­ton­muu­tos on otet­tu tie­tyil­lä tahoil­la apo­ka­lyp­ti­sek­si uskon­kap­pa­leek­si, vaik­ka ilmiö­tä ei sinän­sä kovin hyvin tun­ne­ta syi­den tai seu­raus­ten osal­ta. Pel­ko ja uhka­ku­vat ovat edel­leen ilmei­sen tehok­kai­ta val­lan­käy­tön välineitä.

  7. Vil­le: “Ilmas­ton­muu­tos on vähän kuin tupakanpoltto.”

    Ilmas­ton­muu­tos, ne muu­ta­mat har­mi­ton­ta asteen kym­me­nys­tä, ei aina­kaan minun keuh­koi­hi­ni ole kar­si­no­gee­ne­ja pakot­ta­nut, ilmas­ton­muu­tos­hys­te­ria sen sijaan näin tekee, ja pel­kään, että yhä lisään­ty­väs­ti jos Osmon kai­paa­mat “pak­ko­tal­koot” aloitetaan:

    Ilma­tie­teen lai­tos ja Hel­sin­gin yli­opis­to ovat tut­ki­neet mit­tauk­sin Hel­sin­gin ilman pien­hiuk­kas­ten läh­tei­tä vuo­si­na 2006 — 2007 Hel­sin­gin Kum­pu­las­sa. Joulu‑, tam­mi- ja hel­mi­kuun aika­na puun pien­pol­ton pääs­tö­jen vai­ku­tus pien­hiuk­kas­pi­toi­suuk­siin oli kes­ki­mää­rin noin 40 %. Vas­taa­va luku lii­ken­teen pako­kaa­su­jen suo­ril­le pien­hiuk­kas­pääs­töil­le oli 25 %.”
    “Puun pien­pol­ton osuus on syk­syl­lä­kin (syys-mar­ras­kuu) 20 %:n luok­kaa, mut­ta osuus puto­aa nopeas­ti maa­lis­kuun jälkeen.”
    http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1200294627.html

    San­na Saa­ri­kos­ki väit­te­lee aihees­ta 14.11.

    Pai­kal­li­sen ja alu­eel­li­sen puun­pol­ton on osoi­tet­tu ole­van suu­rin pien­hiuk­kas­ten sisäl­tä­män orgaa­ni­sen hii­len läh­de Hel­sin­gis­sä tal­vi­sin. Ilma­tie­teen lai­tok­sen tut­ki­jan San­na Saa­ri­kos­ken väi­tös tuo uut­ta tie­toa ulkoil­man pien­hiuk­kas­ten läh­teis­tä sekä nii­den kemial­li­ses­ta koostumuksesta.”

    http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1225890427.html

    Mik­si täl­lä on mer­ki­tys­tä? Ilman pien­hiuk­kas­ten aiheut­ta­mien ennen­ai­kais­ten kuo­le­mien mää­rä on vuo­si­ta­sol­la lii­ken­ne­kuo­le­mien suuruusluokkaa.

    Lisäk­si pien­hiuk­ka­set aiheut­ta­vat moni­nai­sia mui­ta suu­rem­pia ja pie­nem­piä terveyshaittoja.

    Ilma­tie­teen­lai­tok­sen pää­joh­ta­ja Pet­te­ri Taa­las: “Suo­mes­sa läm­mi­te­tään yhä enem­män sau­no­ja ja talo­ja polt­ta­mal­la puu­ta ja pel­let­te­jä. Ilman­laa­tuun sil­lä on kiel­tei­nen vai­ku­tus. Meil­lä on jo mit­taus­tie­toa sii­tä, että bio­ener­gi­aan siir­ty­mi­nen tar­koit­taa täl­lai­sia muutoksia.”

  8. Ydin­voi­ma­loi­den lauh­de­ve­sien käy­tös­tä kau­ko­läm­pö­nä on ollut aiem­min­kin puhet­ta siel­lä sun tääl­lä. Mut­ta kenen­kään en ole kuul­lut poh­ti­van asial­li­ses­ti sitä, miten läm­mön­tuo­tan­non yhtey­des­sä hiilellä/kaasulla/turpeella tuo­tet­tu säh­kö tuo­te­taan, jos kau­ko­läm­pö tulee­kin ydin­voi­ma­lan jätelämmöstä. 

    Loo­gis­ta oli­si, että teke­mät­tä jää­nyt säh­kö teh­täi­siin ydin­voi­mal­la, mut­ta sil­loin ydin­voi­ma­lan tehoa pitäi­si sää­tää kulu­tuk­sen mukaan kau­ko­läm­pö­voi­ma­loi­den tapaan, mikä taas lisäi­si ydin­tuo­tan­non kus­tan­nuk­sia. Jos sää­tö­säh­kö teh­dään hii­li­lauh­teel­la, jou­du­taan ojas­ta allikoon.

  9. B. Wis­ser, hevo­set oli­vat aikoi­naan ihan oikea ympäristöongelma:

    Whi­le the nine­teenth cen­tu­ry Ame­rican city faced many forms of envi­ron­men­tal pol­lu­tion, none was as all encom­pas­sing as that pro­duced by the hor­se. The most seve­re problem was that caused by hor­ses defeca­ting and uri­na­ting in the streets, but dead ani­mals and noi­se pol­lu­tion also pro­duced serious anno­y­ances and even health problems. The nor­mal city hor­se pro­duced between fif­teen and thir­ty-five pounds of manu­re a day and about a quart of uri­ne, usual­ly distri­bu­ted along the cour­se of its rou­te or depo­si­ted in the stable.”

    Ja lopul­ta hevo­set kor­vat­tiin­kin toi­sel­la ympä­ris­tö­on­gel­mal­la: “The coming of the auto­mo­bi­le dealt anot­her lar­ge blow to the hor­se. Expe­ri­men­tal motor cars had been around for a long time, but cities had always ban­ned them. The cri­sis of the 1890s and ear­ly twen­tieth cen­tu­ry, invol­ving public health fears about pol­lu­tion, traf­fic jams, and rising prices for both hay, oats, and urban land, made munici­pal govern­ments and urban resi­dents much more rea­dy to switch to autos.”
    http://www.enviroliteracy.org/article.php/578.html

  10. tpyy­luo­ma, kii­tos mie­len­kiin­toi­ses­ta tar­ken­nuk­ses­ta 🙂 Onnek­si maa­il­ma ei sit­ten lop­pu­jen lopuk­si huk­ku­nut hepo­jen jätök­siin. Ydin­voi­ma­lan kau­ko­läm­pö­tuo­tan­nos­sa on hie­man vai­kea näh­dä SR:n mai­nit­se­maa ongel­maa. Käsit­tääk­se­ni ydin­voi­ma­lan tehon skaa­laa­mi­ses­sa ei sinän­sä ole tek­ni­siä estei­tä, vaan kysees­sä on poliit­ti­nen pää­tös (laki?). Joka tapauk­ses­sa sel­lais­ta tilan­net­ta, jos­sa ydin­voi­ma­lan tehoa pitäi­si las­kea ei käsit­tääk­se­ni ole näkö­pii­ris­sä, joten ongel­ma lie­nee teo­reet­ti­nen. Myös­kin lii­at “kau­ko­läm­möt” voi­ta­neen joh­taa kuten tähän­kin asti, suo­raan mereen. Sen sijaan tuu­li­voi­man enna­koi­mat­to­mat vaih­te­lut pakot­ta­vat aja­maan riin­nal­la “tyy­ni­voi­maa”, mikä on todel­li­nen ongelma.

  11. B. Wis­ser, olne jat­kos­sa­kin käy­tös­sä sivis­työ­hön. Ydin­voi­ma­lan täys­käyt­töä ei mää­rää mikään laki vaan talou­del­li­set rea­li­tee­tit. Ainoa tapa saa­da ydin­voi­ma­las­ta kan­nat­ta­va on ajaa sitä erit­täin kor­keal­la (90+) käyt­tö­as­teel­la, kos­ka tuo­tan­to­ku­lut on pie­net ja voi­ma­laan upon­neet kus­tan­nuk­set erit­täin suuret.

  12. Eikos yli­mää­räi­nen CO2 voi­da pois­taa ilmas­ta, mää­rä­tään vaan etta jokai­nen joka tuot­taa CO2:ta, pitää joko itse pois­taa tai mak­saa jol­le­kin fir­mal­le joka poistaa.
    “Pro­fes­sor David Keith of the Uni­ver­si­ty of Cal­ga­ry is wor­king on a device that remo­ves car­bon dioxi­de (CO2) direct­ly from ambient air.”
    http://www.gather.com/viewArticle.jsp?articleId=281474977486271&grpId=3659174697254264&nav=Groupspace

  13. Ilmas­ton­muu­tos­ta ei kan­na­ta yrit­tää tor­jua ajois­sa. Koko kysy­mys sii­tä, että onko ihmi­nen syy­nä ilmas­ton­muu­tok­seen vai ei, on epärelevantti.

    Ihmis­ten kan­nat­taa vain elää elä­mään­sä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta välit­tä­mät­tä, ja jos muu­tos­ta tulee, niin sit­ten vaan sopeu­tua muut­tu­nei­siin olosuhteisiin.

    Mis­tä tämän tie­dän? Tänään tul­lees­sa suo­men­ku­va­leh­des­sä oli artik­ke­li, jos­sa ker­rot­tiin, että EU-mai­den piti lei­ka­ta Kio­ton mukaan pääs­tö­jään 2% 1990 tasos­ta 2012 men­nes­sä. Todel­li­suu­des­sa pääs­töt eivät ole vähen­ty­neet yhtään, vaan be ovat lisään­ty­neet tänä aika­na 10–13%.

    Älkääm­me hui­jat­ko itseäm­me. Koko yhteis­kun­tam­me perus­tuu talou­del­li­sen kas­vun odo­tuk­siin. Pääs­tö­jä ei tul­la leikkaamaan.

  14. Ei tun­nu kovin rea­lis­ti­sel­ta, että vapai­den mark­ki­noi­den olois­sa joku jät­täi­si öljy­läh­teen hyödyntämättä. ”

    Kyl­lä se minus­ta tun­tuu ihan rea­lis­ti­sel­ta. Ilmas­to­hai­tat ovat nyt käy­tän­nös­sä mark­ki­noi­den ulko­puo­li­sia yhteis­re­surs­se­ja. Jos niil­le mää­ri­tel­lään omis­tusoi­keu­det ja tuo­daan mark­ki­noil­le niin ihan mah­dol­li­sel­ta kuu­los­taa, että osa öljys­tä jäi­si maahan.

  15. Vas­tauk­se­na itse otsi­kon kysy­myk­seen: Osmo­se­ni, Jeho­van todis­ta­jat ovat siir­tä­neet onnis­tu­nees­ti aivan lähiai­koi­na tapah­tu­vaa mail­man­lop­pua jo rei­lus­ti yli 100 vuot­ta ja jopa kym­me­niä ker­to­ja. Kyl­lä län­nen yhdis­ty­nyt media ja ympä­ris­tö­lii­ke pys­tyy 0‑luokan polii­tik­ko­jen kans­sa samaan 😀 

    Vie­lä tulee läm­pi­miä päi­viä, vie­lä on ilmas­ton­muu­tos­ta jäljellä 

  16. Kor­jauk­se­na vie­lä omaan kom­ment­tii­ni — ydin­e­ner­gia­lais­sa ei ole kiel­let­ty ydin­voi­ma­lan tehon sää­töä ja sitä myös käy­te­tään jon­kin ver­ran ener­gia­ti­lan­teen­ta riip­puen. Sinän­sä ydin­voi­ma on erin­omai­nen perus­voi­man läh­de, kos­ka se on sää­det­tä­vis­sä nopeas­ti tar­peen mukaan, eikä sen mää­rä vaih­te­le hal­lit­se­mat­to­mas­ti ympä­ris­tö­olo­suh­tei­den muka­na. Se ei myös­kään sää­det­täes­sä aiheu­ta taval­lis­ta suu­rem­pia pääs­tö­jä toi­sin kuin polt­to­voi­ma­lat (esim. Sak­sas­sa tuu­li­voi­man tar­vit­se­man sää­tö­voi­man vuok­si van­ho­ja hii­li­voi­ma­loi­ta aja­te­taan jat­ku­vas­ti ylös ja alas).

  17. Uskon ilmas­ton­muu­tok­sen joh­tu­van vain ja ainoas­taan aurin­gon­pil­kuis­ta. Muu on ros­kaa ja soo­paa, kan­sain­vä­li­nen hui­jaus. Ter­ve­tu­loa uusi vii­kin­kien ajan läm­pö, jol­loin Ete­lä­suo­mi oli lume­ton, n 1000 v sit­ten. Menee vähem­män polt­to­pui­ta meikäläisellä.

  18. Maa­il­man­pan­kin ex-pää­e­ko­no­mis­ti pro­fes­so­ri Sir Nic­ho­las Stern on teh­nyt ehkä tähän men­nes­sä mit­ta­vim­man sel­vi­tyk­sen ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­ses­ta talouteen.

    http://www.occ.gov.uk/activities/stern.htm

    Oleel­li­sin joh­to­pää­tös on, että ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di-pitoi­suu­den sta­bi­li­soi­mi­nen tasol­le 0,050 — 0,055 pro­sent­tia (ja sen jäl­keen tapah­tu­va hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den las­ku) vaa­tii seu­raa­van 40 vuo­den ajan sat­sauk­sen jon­ka vai­ku­tus maa­il­man brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on kar­keas­ti arvioi­den ‑1 % joka vuosi.

    Nykyi­nen ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di-pitoi­suus­han on 0,045 %. Täl­lä het­kel­lä kas­vu ei ole edes line­aa­ris­ta vaan kiih­ty­vää. Joten sta­bi­li­soi­mi­nen alle 0,050 pro­sent­tiin on epä­rea­lis­tis­ta. Hii­li­diok­si­di-pitoi­suu­den sta­bi­li­soi­mi­nen tasol­le 0,050 — 0,055 % edel­lyt­tää, että ener­gia­tuo­tan­nos­ta 60 — 75 % tapah­tuu ilman hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä vuon­na 2050.

    Vaih­toeh­toi­nen “busi­ness as usual” ‑mal­li taas joh­taa Ster­nin mukaan sadas­sa vuo­des­sa tilan­tee­seen, jos­sa ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tus brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on ‑5 — ‑20 % joka vuo­si. Inhi­mil­li­set vai­ku­tuk­set ovat tie­tys­ti sii­nä vai­hees­sa jo erit­täin dra­maat­ti­set. Ilmas­ton läm­pö­ti­la nousi­si 2 — 3 astet­ta jo seu­raa­van vii­den­kym­me­nen vuo­den aika­na, mikä aiheut­tai­si mm. tar­peen siir­tää 200 mil­joo­naa ihmis­tä muu­al­le pel­kän meren­pin­nan nousun takia. Maa­ta­lous­tuo­tan­to esi­mer­kik­si Afri­kas­sa romahtaisi.

    Taval­laan Ster­nin pape­ri kui­ten­kin herät­tää opti­mis­mia. Peri­aat­tees­sa ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­sen pahim­mat seu­rauk­set ovat estet­tä­vis­sä ilman että maa­il­man­ta­lou­den kas­vu estyy.

    Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den lop­pu­mis­ris­kin voi pyyh­kiä pois ihmis­kun­nan ongel­mien lis­tal­ta koko­naan. Nykyi­sil­lä fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den varan­noil­la maa­pal­lon ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den voi nimit­täin nos­taa 0,075 pro­sent­tiin, mikä mer­kit­see jo erit­täin pahaa eko­ka­ta­stro­fia. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den lop­pu­mi­nen oli­si pikem­min mah­dol­li­suus kuin riski.

    Suu­rin huo­li on miten Ster­nin esit­tä­mä sta­bi­li­soi­mis­mal­li onnis­tu­taan toteut­ta­maan. Kysy­mys ei ole ensi sijas­sa tek­ni­nen. Kysy­mys on sii­tä, miten kan­sain­vä­li­nen yhtei­sö kyke­nee sopi­maan, kuin­ka pal­jon kukin maa rajoit­taa pääs­tö­jä. Ilmas­ton­mu­tos on glo­baa­li yhteis­maan (http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/03/ilmaston-lmepeneminen-ers-yhteismaan.html) ongel­ma, jon­ka rat­kai­se­mi­nen on oleel­li­ses­ti vai­keam­paa kuin lokaa­lien ongel­mien ratkaisu.

  19. Ter­ve­tu­loa uusi vii­kin­kien ajan läm­pö, jol­loin Ete­lä­suo­mi oli lume­ton, n 1000 v sit­ten. Menee vähem­män polt­to­pui­ta meikäläisellä. 

    Eikö se sit­ten joh­tu­nut­kaan afrik­ka­lais­ten, azteek­kin, olmeekk­kien, …kien Coo­leis­ta katu­maas­tu­reis­ta, ipo­deis­ta, läp­pä­reis­tä ja tau­lu­telk­ka­reis­ta, jot­ka sit­ten RYÖSTETTIIN vää­ryy­del­lä siel­tä tän­ne? Joten­kin tul­kit­sin “Jua­ni­ton” pos­tauk­sia näin 😮 Jäl­jel­le ei aina­kaan jää­nyt aina­kaan Afrik­kaan juu­ri muu­ta kuin rikot­tu­ja pul­lo­ja ja kuop­pia 🙁 Oli­si­vat vie­neet sit­ten vie­lä nekin :\

    Tai­ka­sei­nä meni var­maan sil­loin aina­kin rik­ki kun ete­lä­suo­mes­sa kas­voi tam­mia, lopul­li­nen romah­dus siis.. Tot­ta­pu­huen nämä aiem­mat ilmas­ton­muu­tok­set ovat vis­siin vähän niin­kuin hys hys ‑jut­tu­ja ilmas­to­pii­reis­sä, tosin eipä kes­ki­ver­to tee­vee­pe­ru­na täs­tä­kään asias­ta mitään ymmärrä..

    Jos ymmär­sin oikein joi­tain aiem­pia pos­tauk­sia blo­gin koval­ta yti­mel­tä, niin ehkä sipu­lin sisä­kuo­ril­la asias­ta puhel­laan­kin hie­man.. Sala­tun tie­don läh­teet löy­ty­vät ilmei­ses­ti Saras­va­tin hie­kas­ta, Se on mul­la tuol­la yöpöy­däl­lä, Iso­mäen ilok­si oikein ostet­tu­na, mut­ta vie­lä luke­mat­ta. Sit­ten tie­dän minäkin 🙂

  20. Tai­ka­sei­nä meni var­maan sil­loin aina­kin rik­ki kun ete­lä­suo­mes­sa kas­voi tam­mia, lopul­li­nen romah­dus siis.. Tot­ta­pu­huen nämä aiem­mat ilmas­ton­muu­tok­set ovat vis­siin vähän niin­kuin hys hys ‑jut­tu­ja ilmas­to­pii­reis­sä, tosin eipä kes­ki­ver­to tee­vee­pe­ru­na täs­tä­kään asias­ta mitään ymmärrä..”

    Sala­liit­to­teo­ri­aa.

    Kai se nyt on ylei­ses­ti tie­dos­sa että läm­pö­ti­la on muut­tu­nut ennen­kin, samoin hiilidioksidipitoisuus.

    Voi­han saman hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den nousun 100 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten aiheut­taa yksi luon­no­nil­miö ja nyt toi­nen luon­no­nil­miö (=ihmi­nen).

    Mitä ihmeel­lis­tä sii­nä on ? Tai mitä sala­liit­to­teo­ri­aa täs­sä tarvitaan ?

  21. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kus­tan­nuk­sis­ta maa­lail­laan kovia uhka­ku­via, puhu­taan taan­tu­mas­ta kivi­kau­teen jne. Tämä on kum­mal­lis­ta, jos kat­so­taan kus­tan­nuk­sia suh­tees­sa tuloihin.

    Ole­te­taan, että asia rat­kais­taan tek­ni­sin kons­tein — polt­toai­neen­vaih­dok­sin, sääs­töin­ves­toin­neil­la, hii­len tal­tee­no­tol­la ja muil­la vas­taa­vil­la. Kes­ki­mää­räi­sel­lä kus­tan­nus­ta­sol­la, sano­taan, 20 euroa/tonni, saa­ta­neen “riit­tä­vät” päästövähennykset.

    Suo­ma­lai­sen kes­ki­mää­räi­set hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat noin 10 ton­nia vuo­des­sa. Mak­set­ta­vaa tuli­si siis 200 euroa vuo­des­sa. Onko tämä pal­jon? Minus­ta ei, kun työs­sä­käy­vän suo­ma­lai­sen kes­kian­sio on 30 000 euroa. Vero­jen mak­sun jäl­keen­kin jää vie­lä niin pal­jon käteen, että ei luu­li­si tuon 200 euron talout­ta kaa­ta­van tai syök­se­vän mak­sa­jaa kur­juu­teen. Pie­nem­pi­tu­loi­set aiheut­ta­vat vähem­män pääs­tö­jä, joten mak­su­taak­ka­kin on pienempi.

    Rahas­ta tämä ei ole kiin­ni vaan sii­tä, miten hajal­laan ole­vat inves­toin­ti­tar­peet saa­daan toteu­tet­tua. Ja sii­tä, että jot­kut vas­tus­ta­vat ihan peri­aat­teen vuok­si tyy­liin “taas syyl­lis­te­tään ja lai­te­taan taval­li­nen kan­sa mak­su­mie­hek­si” miet­ti­mät­tä sen kum­mem­min raha-asioi­ta euroina.

    Jos nyt sit­ten kävi­si niin, että IPCC:n ske­naa­riot oli­si­vat­kin lii­oi­tel­tu­ja, niin väit­tää­kö joku ihan tosis­saan, että maa­il­mas­ta tuli kama­lan pal­jon kur­jem­pi paik­ka, kun pari pro­sent­tia tulois­ta meni “huk­kaan”? Var­sin­kin, kun nuo “huka­tut” rahat nekin luo­vat työpaikkoja.

  22. Kai se nyt on ylei­ses­ti tie­dos­sa että läm­pö­ti­la on muut­tu­nut ennen­kin, samoin hiilidioksidipitoisuus. 

    No joo, enhän minä nyt ihan tosis­sa­ni tuo­ta kir­joit­ta­nut, mut­ta asia on kui­ten­kin pimen­nos­sa val­ta­uu­ti­soin­nis­ta joten sikä­li se oli totta.

    Minun mie­les­tä­ni ilmas­to­po­li­tii­kas­sa ja ‑kes­kus­te­lus­sa on täl­lä het­kel­lä val­las­sa kol­min­ker­tai­nen vir­he. Asia parem­pi vaa­ti­si niin pit­kän jutun läh­tei­neen että teh­nen sen ajan kans­sa jos­kus jon­ne­kin muu­al­le. Mut­ta itse virheet:

    Onko ilmas­to todel­la­kin lämmennyt? 

    -ei oikein sil­tä niin­kuin läm­pö­mit­ta­rien mukaan näytä..
    ‑napa­jää­ti­köt­kin ovat kuu­lem­ma jo isol­ta osal­ta sula­neet ja meren­pin­nan nousua oli­si pitä­nyt tapah­tua met­ri­tol­kul­la.. ei tar­vit­se olla tie­de­mies että huo­maa ettei näin ole tapahtunut

    No aina­kin sen kili­man­jaa­ron jäät on sula­neet, telk­ka­ris­sa­kin se ker­ran pari vii­kos­sa näy­te­tään! Juu mut­ta olis­ko nii­den vie­res­sä har­joi­te­tul­la kas­ki­vil­jel­lyl­lä osin­koa asi­aan? Asi­aa voi demon­stroi­da itse­kin heit­tä­mäl­lä sau­nan­pe­sän tuh­kat toi­sel­le piha­puo­lis­koll­le ja ihme­tel­lä kun kesä tulee sin­ne aiemmin.

    Mikä yli­pää­tään on CO2 vai­ku­tus asiaan? 

    -vai vai­kut­taa­ko joku aivan muu teki­jä asioi­hin kos­ka läm­pö­ti­la ei ole nous­sut nyt 10 vuo­teen ja teo­rian mukaan sen oli­si pitä­nyt kyl­lä nousta..

    Mitä rea­lis­ti­sia kei­no­ja meil­lä on vähen­tää CO2 päästöjä? 

    -Hal­li­tus­han on saa­nut Suo­mel­le mm. täy­sin epä­oi­keu­den­mu­kai­set bio­ener­gian käyt­tö­vaa­ti­muk­set joi­ta arvat­ta­vas­ti sit­ten sank­tioi­daan eri­lai­sil­la “kor­vauk­sil­la” jot­ka käy­tän­nös­sä real­li­soi­tu­vat kuten CO2 pääs­tö­mak­sut­kin sii­hen että jos­sain balk­ka­nil­la cor­rup­to­vic tai ukrai­nas­sa bri­be­mo­vits aje­lee jät­ti­mäi­sel­lä katu­maas­tu­ril­la tär­kei­tä asioi­taan toi­mi­tel­len jne

  23. Kun näi­hin “ilmas­ton­muu­tos on pelk­kää satua” jut­tui­hin ei oikein viit­si vas­ta­ta, ulko­puo­li­sel­le voi tul­la käsi­tys, että niis­sä oli­si jotain jär­keä. Vas­taan nyt sitten.

    Ilmas­to on läm­men­nyt. Ei ehkä juu­ri sinun kuis­til­la­si, mut­ta maa­il­man kes­ki­läm­pö­ti­la on nous­sut. Toki läm­pö­ti­laan vai­kut­taa moni muu­kin asia, min­kä takia sii­nä on myös satun­nais­vaih­te­lua, eikä jokai­nen vuo­si ole siten läm­pi­mäm­pä kuin edel­tä­jän­sä. En ymmär­rä, mitä Tra­vel­ler tar­koit­taa sanoessaan,ettei läm­pe­ne­mis­tä ole tapah­tu­nut lain­kaan kym­me­neen vuo­teen. Tätä
    satunnaisvaihteluako?

    Napa­jää­ti­köt ovat sula­neet poh­jois­na­van ympä­ril­tä. Ne eivät nos­ta meren­pin­taa, kos­ka jää kel­luu (kts. lähem­min Ark­hi­me­des) Ete­lä­na­van jää­ti­köt ovat sula­neet reu­noil­taan mut­ta kohon­neet kes­kel­tä, kuten on ennus­tet­tu­kin. Meren­pin­ta on kui­ten­kin kohon­nut joi­ta­kin mil­le­jä, joi­den­kin mie­les­tä nopeam­min kuin oli­si pitä­nyt. Var­si­nai­nen meren pin­nan kohoa­mi­nen tulee jäl­jes­sä, mut­ta tulee kyllä.

    Teo­ria ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä ei perus­tu vuo­tui­sen läm­pö­ti­lan seu­raa­mi­seen vaan fysi­kaa­li­seen tie­toon kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ilma­ke­hää läm­mit­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta. Jos ainut evi­dens­si oli­si havait­tu läm­pö­ti­lan kohoaminen,kuten moni ilmas­tos­kep­tik­ko tun­tuu kuvit­te­le­van, asi­aa ei voi­si­kaan pitää todis­tet­tu­na, sil­lä kil­pai­le­via seli­tyk­siä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sel­le kyl­lä löytyisi. 

    Empii­ri­ses­ti ilmas­ton muut­tu­mi­ses­ta saa van­kim­man näy­tön sii­tä, että sää­tä ennus­ta­via mal­le­ja on jou­dut­tu kor­jaa­maan sitä mukaa kun ilma­ke­hän koos­tu­mus on muuttunut.

  24. Teo­ria ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä ei perus­tu vuo­tui­sen läm­pö­ti­lan seu­raa­mi­seen vaan fysi­kaa­li­seen tie­toon kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ilma­ke­hää läm­mit­tä­väs­tä vaikutuksesta.”

    Nyt menee tie­to ja hypo­tee­si pahas­ti sekai­sin käsit­teis­tös­sä. Olet aiem­min­kin esit­tä­nyt saman vir­heel­li­sen väittämän. 

    Lisäk­si on vää­rin väit­tää, ettei teo­ria perus­tui­si läm­pö­ti­la­da­taan. GCM:t kali­broi­daan vas­taa­maan men­nyt­tä ilmas­toa, jos­sa arvioi­dul­la läm­pö­ti­la­ke­hi­tyk­sel­lä on merkityksensä.

    En ymmär­rä, mitä Tra­vel­ler tar­koit­taa sanoessaan,ettei läm­pe­ne­mis­tä ole tapah­tu­nut lain­kaan kym­me­neen vuoteen. ”

    Ehkä sitä, että 1998 on edel­leen mit­taus­his­to­rian läm­pi­min vuo­si? Toki käy­rä näyt­tää edel­leen hitusen läm­piä­vää pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta on jo jää­mäs­sä 1990-luvun GCM-pro­jek­tioi­den alim­mis­ta pisteistä.

    Jos ainut evi­dens­si oli­si havait­tu läm­pö­ti­lan kohoaminen,kuten moni ilmas­tos­kep­tik­ko tun­tuu kuvit­te­le­van, asi­aa ei voi­si­kaan pitää todis­tet­tu­na, sil­lä kil­pai­le­via seli­tyk­siä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sel­le kyl­lä löytyisi.”

    Eli asi­aa ei siis voi pitää todis­tet­tu­na? CO2:n, kuten mui­den­kin kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen, ilmas­to­pa­ko­te kun on edel­leen hyvin epä­var­mal­la poh­jal­la, eikä suin­kaan mikään “fysi­kaa­li­nen tie­to”. Kyl­lä­hän IPCC:kin tämän myön­tää. Vai mitä arve­let nii­den 1.4–5.8C skaa­lo­jen tar­koit­ta­van CO2:n tuplaan­tu­mi­sel­le esi­teol­li­seen aikaan näh­den? Sii­nä on aika kova skaa­la “tie­dol­le”. Mik­si ei 0.9C‑6.2C?

    Fysi­kaa­li­sen tie­don sijaan CO2:n ilmas­to­pa­ko­te pro­jek­toi­daan Glo­bal Circu­la­tion mal­lin­nuk­sel­la. Täs­sä on mer­ki­tyk­sen­sä läm­pö­ti­la­da­tal­la (joka ei ole luo­tet­ta­va, ja jos­sa on toden­nä­köi­nen läm­pö-bias) sekä eri­tyi­ses­ti GCM:ien parametrisoinnilla.

    010011001:t anta­vat sen suun­tai­sia vas­tauk­sia kuin mitä syö­tät niil­le 01010110101:aa. Jos para­met­ri­soin­nis­ta on sivuu­tet­tu, kuten esi­mer­kik­si Piel­ke väit­tää, (mui­den muas­sa) maan­käy­tön muu­tok­sien todel­li­nen mer­ki­tys (ks. vii­me­ai­kai­nen tut­ki­mus ja kym­me­net muut tut­ki­muk­set sii­tä kuin­ka met­sien hak­kaa­mi­nen läm­mit­tää pai­kal­lis­ta ilmas­toa) niin täl­löin GCM:t anta­vat CO2:lle ja muil­le kas­vi­huo­ne­kaa­suil­le pai­su­tel­lun numee­ri­sen arvon.

    Näin on jo ker­taal­leen käy­nyt mal­lin­nuk­sen his­to­rias­sa, kun 1900-luvun alun läm­pö­ti­lan nousus­ta puhut­tiin ihmi­sen aiheut­ta­ma­na. Sit­tem­min on todis­tet­tu hyvin vakuut­ta­vas­ti, että suu­rin osa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun läm­pe­ne­mi­ses­tä aiheu­tui aurin­gon muu­tok­sis­ta. Syö­tä nämä para­met­rit GCM:iin ja, onkin “todis­tet­tu” 01010110011 että CO2 vai­kut­ti vuo­si­sa­dan alun läm­mön­nousuun vähem­mis­sä määrin.

    Syö­tä nykyi­siin mal­lei­hin voi­mak­kaam­mat numee­ri­set arvot maan­käy­tön­muu­tok­sil­le, albe­dol­le, eri­lai­sil­le ihmi­sen aiheut­ta­mil­le hiuk­kas­pääs­töil­le (joi­den yöläm­pö­ti­lo­ja nos­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta on Kaak­kois-Aasias­ta pai­kal­lis­ta näy­töä), sekä vähen­nä sen ilmas­to­men­nei­syy­den läm­pö­ti­lan­nousua, jota hyö­dyn­ne­tään ohjel­mien kali­broin­nis­sa, ja, on “todis­tet­tu”, että CO2:n ilmas­to­pa­ko­te ei ole­kaan niin kata­stro­faa­li­sen kum­moi­nen. Täs­tä on poh­jim­mil­taan kysy­mys. Tämä on väit­te­lyn ytimessä.

    Model­loi­jat ovat pit­kään väl­tel­leet tätä väit­te­lyä. Sitä sii­vot­tiin pois IPCC:n lop­pu­ra­por­tis­ta. Sitä kos­ke­vat kysy­myk­set jäi­vät tosin pit­käl­le vas­taa­mat­ta. Perus­te­lu­vas­tuut­to­muus on aina omi­aan herät­tä­mään epä­luu­loi­suut­ta. Sama tois­tuu realcli­ma­ten uusim­mas­sa FAQ:ssa ilmas­to­mal­lin­nuk­ses­ta. Tein haun maan­käy­tön­muu­tok­sil­la. Täs­tä ei mai­ni­ta sanaa­kaan, vaik­ka väit­tä­vät kerää­vän­sä vas­tauk­sia tär­keim­piin “kont­ra­rian” argu­ment­tei­hin. Epä­re­hel­li­syyt­tä, miten­kään muu­ten sitä ei pys­ty selit­tä­mään. Luki­ja kysee heil­tä samaa, ei vastausta.
    Olen sivus­ta netis­sä seu­ran­nut esim. Piel­ken ja Gavin Sch­mid­tin (Han­se­nin lähei­sin avus­ta­ja) väit­te­lyä tee­mas­ta, ja sen yksi­puo­li­ses­ta perus­te­lu­vas­tuul­li­suu­des­ta, jos­sa Piel­ke on sel­keäs­ti näyt­täy­ty­nyt edukseen.
    “Se ei vain ole niin” ei lopul­ta ole kovin vakuut­ta­va argumentti. 

    Toden­nat itse hie­man samaa asen­teel­li­suut­ta puhues­sa­si alen­tu­mi­ses­ta vas­taa­maan. Ilmas­ton­muu­tos ei ole satua, mut­ta sii­hen vai­kut­ta­vat teki­jät, ja näi­den teki­jöi­den suh­teel­li­nen mer­ki­tys on hyvin komplek­si­nen, avoin ja vai­kea kysy­mys, ja mei­dän kykym­me saa­da edes toden­nä­köi­siä vas­tauk­sia sel­keän kyseenalainen.

    Kuin­ka epä­var­mal­ta poh­jal­ta olet val­mis sekoit­ta­maan maa­il­man ruo­ka­mark­ki­noi­ta, tuot­ta­maan nega­tii­vi­sia mark­ki­na­hei­jas­tei­ta, vai­keut­ta­maan kehi­tys­mai­den talous­kas­vua, siir­tä­mään kehi­tys­a­pua ilmas­toa­vuk­si, jät­tä­mään fokuk­ses­sa ja mää­rä­ra­hois­sa vähem­mäl­le huo­miol­le mui­ta ympä­ris­tö­on­gel­mia, sijoit­ta­maan tähän kym­me­niä ja kym­me­niä tuhan­sia mil­jar­de­ja, sekä ihmis­ten arjen koh­dal­la otta­maan vaik­ka­pa Hel­sin­gin edus­tal­le ison tuu­li­puis­ton, jon­ka “whump whump whump” kan­tau­tuu kau­nii­na kirk­kaa­na päi­vä­nä kym­me­nen­kin kilo­met­rin pää­hän, kun ihmi­set haluai­si­vat rau­hoit­tua pik­ni­keil­leen Hel­sin­gin ran­noil­le ja saaristoon?

    Jos vuon­na 2025 paras­kaan tah­to ei saa GCM:ia toden­ta­maan uhka­ku­via, ja kysy­tään mik­si vesi­pu­laan ja bio­di­ver­si­tee­tin häviä­mi­seen ei koh­den­net­tu tar­peek­si huo­mio­ta ja mää­rä­ra­ho­ja, niin kuin­ka suu­ren vas­tuun olet sil­loin val­mis kantamaan?

    Ei vas­tuun­ky­sy­mys voi men­nä vain yksi­suun­tai­ses­ti. Ei voi­da vain syyl­lis­tää skep­tik­ko­ja sii­tä ris­kis­tä, min­kä oli­si­vat val­miit otta­maan. Ris­kit ovat rajal­lis­ten resurs­sien ja rajal­li­sen fokuk­sen maa­il­mas­sa hyvin mer­kit­tä­vät myös toi­sel­la puolella.

  25. Ilmas­to on läm­men­nyt… En ymmär­rä, mitä Tra­vel­ler tar­koit­taa sanoessaan,ettei läm­pe­ne­mis­tä ole tapah­tu­nut lain­kaan kym­me­neen vuo­teen. Tätä satunnaisvaihteluako? 

    Eri­ta­sois­ta tie­toa asias­ta on pal­jon. Lai­naan tähän suo­raan taan­nois­ta MOT ohjel­maa kun sii­nä asia oli niin hyvin kitey­tet­ty: Voi­mak­kaan ilmas­ton­muu­tos­rum­mu­tuk­sen alta on ollut vai­kea havai­ta, että maa­pal­lon ilmas­to ei tosia­sias­sa ole läm­men­nyt 10 vuo­teen. Sil­ti ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen aiheut­ta­ja­na pidet­ty­jen kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­töt ovat kas­va­neet samaan aikaan jopa pelät­tyä enem­män. Mihin läm­pö on kadonnut? 

    Ensi vuo­si on sit­ten jo 11. vuo­si. Aikas satun­nai­sel­ta alkaa vaih­te­lu vai­kut­ta­maan joo kyllä.

    Teo­ria ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä ei perus­tu vuo­tui­sen läm­pö­ti­lan seu­raa­mi­seen vaan fysi­kaa­li­seen tie­toon kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ilma­ke­hää läm­mit­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta. Jos ainut evi­dens­si oli­si havait­tu läm­pö­ti­lan kohoaminen,kuten moni ilmas­tos­kep­tik­ko tun­tuu kuvit­te­le­van, asi­aa ei voi­si­kaan pitää todis­tet­tu­na, sil­lä kil­pai­le­via seli­tyk­siä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sel­le kyl­lä löytyisi. 

    Äly­tön­tä toki oli­si­kin käyt­tää jotain hel­pos­ti toden­net­ta­vaa mit­ta­ria hyviä teo­rioi­ta häi­rit­se­mäs­sä, parem­pi vaan sopia oman poru­kan kes­ken ensin tulok­set ja sit­ten jakaa kel­le kuu­luu nii­hin sopi­vien todis­tei­den etsi­mi­nen, rahaa sääs­tä­mät­tä 😀 Aivan tot­ta puhuen, alun perin ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa oli kysy­mys sii­tä että se LÄMPÖTILA nousee ja tämä läm­pö­ti­lan nouse­mi­nen hei­ken­tää / koko­naan pois­taa ihmi­sen elin­mah­dol­li­suu­det maa­pal­lol­la. Ilma­ke­häs­sä on ilmei­ses­ti niin pal­jon muut­tu­jia, jois­ta vie­lä­pä suu­ri osa tun­te­mat­to­mia, ettei nii­tä pys­ty­tä mil­lään luo­tet­ta­vuus­ta­sol­la oikein mallintamaan.
    Minus­ta oli­si aivan nor­maa­lia että vähäis­tä läm­pö­ti­lan­nousua oli­si­kin tapah­tu­nut kos­ka raken­ta­mi­nen vai­kut­taa mik­roil­mas­toi­hin ja jät­ti­kau­pun­git ehkä edemmäksikin.

    Empii­ri­ses­ti ilmas­ton muut­tu­mi­ses­ta saa van­kim­man näy­tön sii­tä, että sää­tä ennus­ta­via mal­le­ja on jou­dut­tu kor­jaa­maan sitä mukaa kun ilma­ke­hän koos­tu­mus on muuttunut. 

    Jos­tain syys­tä epäi­len että näi­tä ”ennus­ta­via” mal­le­ja jou­du­taan sää­tä­mään ihan jat­ku­vas­ti myös näh­tä­vis­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa, jot­ta pys­tyt­täi­siin ennus­ta­maan edes kul­lois­ta­kin nykyisyyttä 😀

    Toki Ark­hi­me­des on tut­tu, tuo napa­jää­ti­köi­den sula­mi­nen tuli tuo­hon mai­nit­tua vain kos­ka mie­leen väläh­ti pala­nen taan­noi­ses­ta YLE:n ohjel­mas­ta, jois­sa asiois­ta erit­täin huo­lis­saan ole­va toi­mit­ta­ja­tar ääni väris­ten kuva­si meil­le tyh­mil­le joten­kin ei niin sana­tar­kas­ti näin että: kat­so­kaa nyt ne jäät loh­ke­aa ete­lä­na­vas­ta, iso kim­pa­le jus­tiin loh­ke­si ja ihan koh­ta kaik­ki jäät on jo meres­sä ja sit­ten jää­kar­hut ja ne söpöt kuu­tit­kin huk­kuu ja mis­tä sit­ten saa­daan enää jäitäkään? 

    Niin tai näin, aika lisää vii­saut­ta asias­sa, toi­set toki jää­ne­vät aina odot­te­le­maan lisävaloa.

  26. Ilmas­ton­muu­tos ja öljyn (ts. ener­gian) lop­pu­mi­nen tuli­si kes­kus­te­luis­sa erot­taa toi­sis­taan sel­keäm­min kuin nyt teh­dään — ei sik­si että ongel­mat oli­si­vat täy­sin eril­li­siä vaan sik­si että nii­den vai­ku­tuk­set ovat aivan eri suu­ruus­luok­kaa! Ilmas­ton­muu­tok­seen varau­tu­mi­nen, sopeu­tu­mi­nen ja luul­ta­vas­ti sen pysäyt­tä­mi­nen­kin oli­si­vat täy­sin mah­dol­li­sia jos ener­gi­aa oli­si yllin­kyl­lin — näin ei ole! Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den lop­pu­mi­nen (eli kun nii­den saa­mi­nen maa­pe­räs­tä käyt­töön ei ole enää ener­gia­po­si­tii­vis­ta, jos halu­taan sai­var­rel­la) aiheut­tai­si aina­kin tämän­het­ki­ses­sä maa­il­mas­sa sel­lai­sen seka­sor­ron, ruo­ka­pu­lan, yhteis­kun­tien ja yhteyk­sien kat­kea­mi­sen, että sii­nä vai­hees­sa ei ilmas­ton­muu­tos­ta var­maan kukaan edes muis­tai­si.. toi­vot­ta­vas­ti öljyn hin­nan putoa­mi­nen täs­sä vii­me­ai­koi­na viit­tai­si sii­hen että puheet oil pea­kis­ta ovat olleet ennen­ai­kai­sia.. joka tapauk­ses­sa ennem­min tai myö­hem­min nämä ongel­mat tule­vat vas­taan ja oli­si muka­va tie­tää että nii­tä jos­sain­mää­rin poh­dit­tai­siin etu­kä­teen. Tie­ten­kin ilmas­ton­muu­tos­toi­min­nas­ta on tähän­kin asi­aan jon­kin­ver­ran apua, mikä­li se hidas­taa ener­gia­va­ro­jen tuhlaamista.

  27. 1970-luvul­la maa­il­man vii­saat ja joh­ta­vat ja muut fik­sut (so. Roo­man klu­bin hö…) ennus­ti­vat peak-oilia. Sitä on ennus­tet­tu sii­tä läh­tien tasai­sin välia­join ja yhtä suu­rel­la itse­luot­ta­muk­sel­la. Intel­lek­tuel­le­ja on var­mas­ti enem­män vasem­mal­la, mut­ta oikeal­la on kui­ten­kin jon­kin­lai­nen ylio­te ter­vees­tä perusjärjestä.

    Öljyn­tuot­ta­ja­mail­le on edul­lis­ta vähä­tel­lä öljy­va­ro­jaan, kos­ka sil­loin on hel­pom­pi pitää mark­ki­na­hin­ta kor­kea­na. Sit­ten aina väliin “löy­tyy” uusia läh­tei­tä. Itsea­sias­sa jot­kut tut­ki­jat ovat toden­neet, että peak-gas voi tul­la aiem­min. Kivi­hiil­tä riit­tää vuo­si­sa­doik­si eteenpäin.

    Öljy ja kaa­su var­mas­ti jää­vät hil­jak­siin sivuun ener­gia­va­li­koi­mas­ta kulu­van vuo­si­sa­dan aika­na, mut­ta ilman ilmas­ton­muu­tos­tal­koi­ta sii­hen kyl­lä hel­pos­ti meni­si koko vuo­si­sa­tam­me. Nyt­hän tavoit­tee­na, aina­kin puheis­sa, on pyr­kiä öljy­riip­pu­vuu­des­ta eroon jo yhden suku­pol­ven aikana.

  28. Jos kou­lus­sa ope­tet­tai­siin asioi­hin suh­tau­tu­maan kriit­ti­sem­min, niin ilmas­ton­muu­tok­seen ja sen auheit­ta­jiin ei var­maan­kaan suh­tau­dut­tai­si (lähes uskon­nol­li­sel­la näin se vaan on) tavalla. 

    Se minua oudok­sut­taa, että min­kä takia niin monet Osmo Soi­nin­vaa­ran tapai­set kes­ki­mää­räis­tä älyk­kääm­mät ja läh­de­kriit­ti­sem­mät (minun mie­les­tä­ni) ovat niin herk­kä­hi­piäi­siä asian suh­teen, että eivät voi myön­tää, että aihe on äärim­mäi­sen han­ka­la. Sii­tä jo pääs­täi­siin sel­väs­ti eteenpäin?

    Ja on lii­an ylei­nen ilmiö, että jos kri­ti­soi CO2- teo­ri­aa niin saa auto­maat­ti­ses­ti raha­nah­neen ympä­ris­tön­vi­haa­jan ja Gene­ral­Mo­tor­sin agen­tin maineen.

  29. Paras uuti­nen ilmas­tos­ta on muu­ten koh­dal­le­ni tul­lut YLE:n 8.30 uuti­sis­ta. Jutus­sa oli jokin maan­jä­ris­tys (en nyt muis­ta mis­sä ja mil­loin), joka aiheut­ti kär­si­mäys­tä ja muut­ti asuin­ta­lo­ja käyttökelvottomiksi.
    Jutun lopus­sa ker­rot­tiin vie­lä masen­ta­va­na uuti­se­na, että on arvioi­tu, että tal­ves­ta tulee nor­maa­lia kyl­mem­pi. Maan­vil­je­li­jä appiuk­ko piti ilmoi­tus­ta hie­man outo­na, kos­ka hän ei oikein uskal­la läh­teä pui­maan edes vii­kon sää­en­nus­teen mukaan.

  30. Jos Kii­na, Venä­jä ja USA sopi­vat ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­ses­tä niin luu­li­si sen riit­tä­vän. Muut voi pai­nos­taa mukaan vaik­ka­pa nyt sul­ke­mal­la ne kan­sain­vä­li­ses­tä yhteisöstä.

    En usko että USA on ensi­si­jai­nen jar­ru vaan pikem­min Kiina.

    On hyvin hyvin vai­kea sanoa mil­loin jotain tapah­tuu. Lopul­ta län­si­mai­nen kan­sa­lais­mie­li­pi­de ei voi asial­le pal­joa teh­dä, kos­ka Kii­naan eivät län­si­mai­set mie­li­pi­teet vai­ku­ta. Kii­na on lii­an voi­ma­kas jot­ta USA voi­si pakot­taa sen sopimukseen.

    Kii­nas­sa on syn­nyt­tä­vä sisäi­nen halu tart­tua asiaan.

  31. Osmo: “Teo­ria ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä ei perus­tu vuo­tui­sen läm­pö­ti­lan seu­raa­mi­seen vaan fysi­kaa­li­seen tie­toon kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ilma­ke­hää läm­mit­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta. Jos ainut evi­dens­si oli­si havait­tu läm­pö­ti­lan kohoaminen,kuten moni ilmas­tos­kep­tik­ko tun­tuu kuvit­te­le­van, asi­aa ei voi­si­kaan pitää todis­tet­tu­na, sil­lä kil­pai­le­via seli­tyk­siä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sel­le kyl­lä löytyisi. 

    Empii­ri­ses­ti ilmas­ton muut­tu­mi­ses­ta saa van­kim­man näy­tön sii­tä, että sää­tä ennus­ta­via mal­le­ja on jou­dut­tu kor­jaa­maan sitä mukaa kun ilma­ke­hän koos­tu­mus on muuttunut.”

    Wau — mikä empii­ri­nen näyttö!!!

    Osmo siis tote­si, ettei ilmas­ton­muu­tos­teo­ri­aa tuke­via havain­to­ja reaa­li­maa­il­mas­ta ole saa­tu mitat­tua, joten nyky­ti­lan­ne vaa­tii entis­tä mää­rä­tie­toi­sem­paa usko­mis­ta fysi­kaa­li­siin ole­tuk­siin. Sama kun lää­kä­ri sanoi­si poti­laal­le: Rönt­gen­ku­vis­sa ei löy­ty­nyt luun­mur­tu­maa, mut­ta pidän kiin­ni teoriastani.

    Ereh­ty­mi­nen on inhi­mil­lis­tä, mut­ta sinä et voi enää kos­kaan perus­tel­la valin­taa­si tämän asian suh­teen polii­ti­koil­le tyy­pil­li­seen tapaan “Mut­ta-kaik­ki­han-me-uskoim­me!”, kos­ka sinul­la on ollut mah­dol­li­suus, saa­ma­si palaut­teen perus­teel­la, arvioi­da aihet­ta kriittisesti.

    Ymmär­rän täy­sin, että on muka­vam­paa olla lau­man kans­sa vää­räs­sä kuin yksin oikeas­sa, mut­ta moraa­li­ses­ti se on rauk­ka­mais­ta. Pahin­ta popu­lis­mia on se, että julis­taa maa­il­man pelas­tu­mis­ta van­hoi­hin usko­muk­siin perustuen.

  32. Kysyi­sin Mar­kuk­sel­ta ja muil­ta ilmas­ton­muu­toss­kep­ti­koil­ta, etta mik­si ette esi­ta nai­ta kriit­ti­sia argu­ment­te­jan­ne ilmas­to­tut­ki­joi­den yhtei­sol­le? Kerat­kaa aineis­toa, kir­joit­ta­kaa artik­ke­lei­ta ja lahet­ta­kaa nii­ta jul­kais­ta­vak­si ver­tai­sar­vioi­tui­hin tie­teel­li­siin lehtiin. 

    Minus­ta ratio­naa­li­sen polii­ti­kon tulee perus­taa paa­tok­sen­sa alan par­hai­den asian­tun­ti­joi­den nake­myk­sil­le. Jos ilmas­to­tut­ki­joi­den enem­mis­to on sita miel­ta, etta ilmas­ton­muu­tos on erit­tain suu­rel­la toden­na­koi­syy­del­la ihmi­sen aiheut­ta­ma, niin on ratio­naa­lis­ta ottaa tama poli­tii­kan­teon lah­to­koh­dak­si. Jos tama tie­deyh­tei­son enem­mis­ton nake­mys muut­tuu, on loo­gis­ta muut­taa myos poli­tiik­kaa. Onko siis nain tapah­tu­nut ilmas­ton­muu­tok­sen koh­dal­la? Kasit­taak­se­ni ei, aina­kin Natu­ren ja Sciencen sivuil­ta loy­tyy var­sin vahan (jos lain­kaan) ilmas­ton­muu­tos­ta kysee­na­lais­ta­via kannanottoja. 

    Tie­tys­ti voi myos olet­taa, etta pys­tyy itse ymmar­ta­maan nai­ta asioi­ta parem­min siel­la havuk­ka-ahol­la ja ilmas­to­tut­ki­joi­den moni­mut­kai­sis­ta hopi­nois­ta on tur­ha valit­taa. Nain ajat­te­le­va hen­ki­lo kysee­na­lais­taa tie­teel­li­sen meto­din toi­mi­vuu­den. Sil­loin oli­si loo­gis­ta kri­ti­soi­da polii­tik­ko­ja aina, kun he ereh­ty­vat kayt­ta­maan tie­teel­li­sia tulok­sia ja tut­ki­joi­den joh­to­paa­tok­sia polii­tiik­kan­sa perustana.

  33. Ereh­dyt täs­sä asias­sa Vil­le. Vii­me kädes­sä jokai­sen on itse pää­tet­tä­vä mihin uskoo ja mihin ei.

    Tie­tys­ti voi päät­tää kate­go­ri­ses­ti olla tie­deus­ko­vai­nen, mut­ta se ei ole kovin fik­sua. Var­sin­kin tie­de­mie­het jat­ku­vas­ti kysee­na­lais­ta­vat tie­teen tuot­ta­mia tuloksia.

  34. Mar­kus ja muut skep­ti­kot voi­vat tie­ten­kin olla oikeas­sa. Jos he ovat oikeas­sa, heil­lä on mah­dol­li­suus tie­na­ta esi­mer­kik­si vedon­lyön­ti­mark­ki­noil­la. Ja kuten yllä on sanot­tu, mikä­li heil­lä on kovaa dataa ja toi­mi­via mal­le­ja, heil­lä on mah­dol­li­suus teh­dä uraa­uur­ta­vaa tie­teel­lis­tä tutkimusta. 

    Kuten yllä sanot­tiin, polii­tik­ko­jen ensi­si­jai­nen vel­vol­li­suus on kuun­nel­la äänes­tä­jiä ja val­taan pääs­ty­ään ottaa huo­mioon par­haan mah­dol­li­sen käy­tet­tä­vis­sä ole­van tie­don läh­teet. Vali­tet­ta­vas­ti pel­kät kom­ment­ti­pals­to­ja täyt­tä­vät tai blo­ge­ja kir­joit­te­le­vat sala­liit­to­teo­ree­ti­kot eivät ole mitään oikei­ta lähteitä. 

    CO2-teo­ria” on vähän saman­lai­nen jut­tu kuin “evo­luu­tio­teo­ria”. Sitä nimi­te­tään “vain teo­riak­si” reto­ri­sis­ta syistä. 

    Se, mit­kä para­met­rien todel­li­set arvot ovat ja mitä ovat olen­nai­sim­mat takai­sin­kyt­ken­tä­me­ka­nis­mit jne, on tie­ten­kin vai­kea ja moni­mut­kai­nen kysymys. 

    Se, että kysy­mys on vai­kea ja moni­mut­kai­nen ei tee sii­tä kui­ten­kaan vähem­män olen­nais­ta. Täl­lä het­kel­lä par­haat käy­tet­tä­vis­sä­ole­vat mal­lit anta­vat monia eri­lai­sia ske­naa­rioi­ta, joi­den toden­nä­köi­syyt­tä on vai­kea arvioi­da. Toi­sin kuin skep­ti­kot anta­vat ymmär­tää, ei tämä ole mikään argu­ment­ti sen puo­les­ta, että mitään ei pitäi­si asial­le tehdä. 

    Asioi­hin voi puut­tua var­muu­den vuok­si tai sit­ten vii­me tipas­sa, so. sil­loin kun tie­to on ihan var­maa. Kun näkee edel­lä aja­van auton ja arve­lee sen perä­va­lo­jen lähes­ty­vän, niin voi him­ma­ta kaa­sua jo val­miik­si tai sit­ten voi ajaa kuten aiem­min ja pai­naa jar­rua juu­ri ennen törmäystä. 

    Jos pääs­tö­ra­joi­tuk­sien toteut­ta­mi­nen aloi­te­taan ajois­sa ja inves­toin­nit saa­daan käyn­tiin mark­ki­naeh­toi­ses­ti joko hii­li­ve­rol­la tai pääs­tö­kau­pal­la, ei teo­rian olles­sa vir­heel­li­nen mene­te­tä kau­hean pal­joa ja mitä aiem­min teo­rian vir­heel­li­syys havai­taan, sitä vähem­män vahin­koa tapah­tuu. Jos taas teo­ria on oikea, voi­te­taan hyvin pal­jon ver­rat­tu­na sii­hen, että teo­rian oikeel­li­suu­des­ta täy­tyi­si olla täy­sin var­ma ennen kuin mitään teh­dään. Sil­loin rajoi­tus­ten toteut­ta­mi­nen tulee erit­täin kal­liik­si ja voi olla, että muu­tos­ten aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ovat myös mer­kit­tä­vän suuret. 

    Olen kyl­lä vii­me­ai­koi­na ollut huo­lis­sa­ni sii­tä, että tie­deyh­tei­sös­sä alkaa olla merk­ke­jä sen­suu­ris­ta, eli “vää­riä” tulok­sia näis­tä ilmas­ton­muu­tos­teo­riois­ta ei halut­tai­si jul­kais­ta. Mie­les­tä­ni tämä on vää­rä kehi­tys. Ymmär­rän toki huo­len sii­tä, että maal­li­kot eivät ymmär­rä tie­teel­li­sen meto­din toi­min­taa ja kuvit­te­le­vat että jul­kais­tu tulos on “tot­ta”, mikä vai­keut­taa sit­ten sinän­sä jär­ke­vän poli­tii­kan tekemistä.

    Ennem­min­kin ihmis­ten pitäi­si ymmär­tää täs­sä asias­sa, että kyses­sä on erään­lai­nen vakuu­tus. Minus­ta on tör­ke­ää ihmis­ten aliar­vioin­tia, jos heil­le ei anne­ta mah­dol­li­suut­ta muo­dos­taa omia joh­to­pää­tök­si­ään koko tie­teel­li­ses­tä aineistosta. 

    Toi­saal­ta, kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­sen kyky tul­ki­ta teo­rioi­ta ja tulok­sia on kyl­lä kysee­na­lai­nen, kun itse­kään en, ver­ra­ten pit­käl­li­sen mate­maat­ti­sen kou­lu­tuk­sen jäl­keen­kään ymmär­rä noi­ta mal­lien luotettavuusarvioita.

  35. Var­sin­kin tie­de­mie­het jat­ku­vas­ti kysee­na­lais­ta­vat tie­teen tuot­ta­mia tuloksia.”

    Juha, tie­dan taman kyl­la, kos­ka teen sita tyok­se­ni. En mis­saan tapauk­ses­sa halua kri­ti­soi­da ketaan itse­nai­ses­ta ajattelusta.

    Usein on kui­ten­kin niin, etta ihmi­sen aika tai alyl­li­nen kapa­si­teet­ti ei rii­ta sii­hen, etta han voi­si olla kaik­kien alo­jen eri­tyis­asian­tun­ti­ja. Esi­mer­kik­si minun on vai­ke­aa ottaa kan­taa hiuk­kas­fy­sii­kan kysy­myk­siin, kos­ka en nii­ta ymmar­ra. Tal­loin yksi mah­dol­li­suus hah­mot­taa asi­aa on luot­taa tois­ten asian­tun­ti­juu­teen. Itse pidan alaan eri­kois­tu­nei­den tut­ki­joi­den sen­het­kis­ta kon­sen­sus­mie­li­pi­det­ta par­haa­na mah­dol­li­se­na. Joku toi­nen kokee toi­sin ja loy­taa vas­tauk­set esim. uskon­nol­li­sis­ta teksteista.

    Yhdel­la­kaan polii­ti­kol­la ole mah­dol­li­suuk­sia ilta­puh­tei­naan pereh­tya kaik­kien eri­koi­sa­lo­jen tie­teel­li­seen kir­jal­li­suu­teen, vaan he jou­tu­vat luot­ta­maan alan tut­ki­joi­den asian­tun­ti­juu­teen. Jos hei­ta tas­ta asias­ta halu­aa kri­ti­soi­da, niin kai­kin moko­min, mut­ta sil­loin kan­nat­tai­si olla joh­don­mu­kai­nen ja kysee­na­lais­taa tie­teel­li­sen meto­din luo­tet­ta­vuus ylei­sel­la tasol­la, ei vain yhden yksit­tai­sen asian tapauk­ses­sa. Jos taas luot­taa tie­teel­li­sen meto­din toi­mi­vuu­teen, mut­ta kokee tie­ta­van­sa veden­pi­ta­via argu­ment­te­ja, jot­ka muut­ta­vat kasi­tys­tam­me ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, ne kan­nat­taa ihan roh­keas­ti jakaa alan tut­ki­joi­den kans­sa. Tie­deyh­tei­so on avoin kaikille.

  36. Uskon kyl­lä tie­teel­li­seen meto­diin ja sen mer­ki­tyk­seen hyvin vah­vas­ti. Lisäk­si olen sitä miel­tä, että tie­teel­li­nen meto­di on ilmas­ton­muu­tos­tut­ki­muk­sen val­ta­vir­ras­sa osal­taan hylät­ty. (Samoin kuin useis­sa muis­sa kevyem­mis­sä tie­teis­sä, kuten sosio­lo­gias­sa ja nais­tut­ki­muk­ses­sa, joi­ta ilmas­ton­muu­tos­tut­ki­mus osin muis­tut­taa luon­teel­taan.) Täs­tä yhte­nä sel­keä­nä todis­tee­na se, että Mic­hael E. Man­nia pide­tään edel­leen vaka­vas­ti otet­ta­va­na tie­de­mie­he­nä, ja hänen jää­kiek­ko­la­po­jaan yri­te­tään edel­leen “yhtei­sön” toi­mes­ta tukea, vaik­ka ne on ehdot­to­mas­ti todis­tet­tu Ste­ve McIn­ty­ren ja hänen avus­ta­jien­sa toi­mes­ta erit­täin huo­nok­si tie­teek­si. Myös Natu­re ja Science ovat täs­sä asias­sa lai­min­lyö­neet velvollisuutensa.

    Oma näke­myk­se­ni ilmas­ton­muu­tok­ses­ta perus­tuu ver­tai­sar­vioi­dun tut­ki­muk­sen luke­mi­seen. Joh­to­pää­tök­se­ni käy­vät lyhyes­ti ilmi ylä­puo­lel­la ole­vas­ta pidem­mäs­tä vas­tauk­ses­ta Osmon kommenttiin.

  37. Ver­tai­sar­vioi­tua tut­ki­mus­ta on vaik­ka kuin­ka pal­jon ja selek­tii­vi­nen luke­mi­nen voi tuot­taa täy­sin eri tulok­sen kuin oikeas­ti kat­ta­va luke­mi­nen. Tämä on ongel­ma, johon ei vält­tä­mät­tä ns. maal­lik­ko huo­maa paneutua. 

    Useim­mil­la aloil­la bias on uusien ja “mul­lis­ta­vien” tulos­ten puo­lel­la. Täs­tä oli joku aika sit­ten teh­ty ihan tut­ki­mus­kin (sori, nyt ei ole link­kiä) että arvos­tet­tu­jen leh­tien (natu­re jne.) etusi­vuil­le pää­se­vä jut­tu on kes­ki­ver­to tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta useam­min vää­räs­sä jol­lain olen­nai­sel­la taval­la, kos­ka eni­ten näky­vyyt­tä saa­vat tulok­set, jot­ka poik­kea­vat val­ta­vir­ras­ta eni­ten, ja yleen­sä ne sit­ten ampu­vat yli aina­kin vähän. 

    Koke­muk­se­ni mukaan täs­sä ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lus­sa on voi­ma­kas bias nyt jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa näi­hin “kata­stro­fis­ke­naa­rioi­hin” päin. NE ovat yliam­pu­via ja toden­nä­köi­ses­ti lii­oit­te­le­via, kos­ka ns. hän­tä­tu­lok­set ote­taan tar­kem­paan syy­niin medias­sa. Se on median omi­nai­suus ja sitä pitäi­si jokai­sen vähän osa­ta suodattaa.

    Sit­ten on IPCC:n ennus­teet ja rapor­tit. Niis­sä­kin on saman­suun­tai­nen bias, mut­ta eri syys­tä. Rahoi­tus­ky­sy­myk­set ja ihan se, että työ­pai­kat ovat vaa­ka­lau­dal­la, jos tulok­set ovat vää­riä, vetä­vät ennus­tei­ta noi­hin kata­stro­fi-suun­tiin. Toi­saal­ta näil­lä on enem­män vas­tuu­ta ja takai­sin­kyt­ken­tää, kos­ka jos ennus­teet alka­vat pahas­ti men­nä pie­leen, jou­tu­vat tut­ki­jat myös ongelmiin. 

    Sit­ten on koko tie­teel­li­nen kir­jal­li­suus asias­ta. Täs­sä voi olla edel­li­sen­kal­tais­ta bias­ta, mut­ta sen mää­rän luu­li­si ole­van jo hyvin vähäis­tä, kos­ka meto­do­li­gi­ses­ti soli­di, van­kas­ti dataan yms. nojaa­va mal­li joka osoit­tai­si teo­rian vää­räk­si, oli­si hyvin vai­kea sys­te­maat­ti­ses­ti vai­e­ta aina­kaan pit­kään. Dataa sataa koko ajan, joten jos­sain vai­hees­sa sel­lai­nen mal­li ns. näyt­täi­si när­hen munat. Sii­hen voi men­nä toki vie­lä pari vuotta.

    Sit­ten on ns. skep­ti­koik­si tun­nus­tau­tu­vien jul­kai­sut. Jos joku julis­tau­tuu skep­ti­kok­si, hänel­lä on jo ns. anti-establish­ment-bias, eli täs­sä vai­kut­taa halu “olla eri miel­tä”. Näi­tä on kai­kes­sa tie­tees­sä kir­joit­ta­jien jou­kos­sa ja se on tar­peel­li­nen ja tär­keä osa tie­teel­lis­tä meto­dia. Näi­den viit­tauk­set yms. on yleen­sä vali­koi­tu niin, että ne tuke­vat omia joh­to­pää­tök­siä. Kuten on kai­kes­sa tie­tees­sä, tietenkin. 

    Tämän pääl­le tule­vat maal­lik­kos­kep­ti­kot, jot­ka valit­se­vat skep­tik­ko­tie­tei­li­jöi­den kir­joi­tuk­sis­ta ne kaik­kein eni­ten main­strea­mia vas­taan uivat tulok­set. Sii­nä on jo saman­lai­nen bias kuin yleen­sä­ot­taen leh­dis­tös­sä, eli sel­lai­nen kir­joit­te­lu on jo hyvin epäluotettavaa. 

    Vii­mei­se­nä ovat tie­ten­kin folio­hat­tu­teo­ree­ti­kot, jot­ka vain otta­vat medias­ta lähes min­kä tahan­sa väit­tä­män, vaih­ta­vat sen totuusar­von päin­vas­tai­sek­si ja usko­vat sii­hen. Nämä ovat nii­tä joi­den mie­les­tä maa­pal­lo kyl­me­nee hälyyt­tä­vää tah­tia ja CIA räjäyt­ti kaksoistornit.

  38. Tämän pääl­le tule­vat maal­lik­kos­kep­ti­kot, jot­ka valit­se­vat skep­tik­ko­tie­tei­li­jöi­den kir­joi­tuk­sis­ta ne kaik­kein eni­ten main­strea­mia vas­taan uivat tulok­set. Sii­nä on jo saman­lai­nen bias kuin yleen­sä­ot­taen leh­dis­tös­sä, eli sel­lai­nen kir­joit­te­lu on jo hyvin epäluotettavaa.”

    En tie­dä viit­ta­si­ko tämä itsee­ni, mut­ta sel­ven­nän kuitenkin.

    Noin kym­me­nen vuot­ta pidin ilmas­ton­muu­tos­ta maa­pal­lon suu­rim­pa­na ongel­ma­na. Vie­lä vuo­den 2007 edus­kun­ta­vaa­leis­sa äänes­tin puh­taas­ti sil­tä poh­jal­ta, ehdo­kas­ta joka eni­ten oli aihet­ta pitä­nyt esil­lä, ja joka oli val­mis vie­mään uhkaan varau­tu­mi­sen kaik­kein pisimmälle.

    Kan­ta­ni rupe­si muut­tu­maan kun tutus­tuin Roger A. Piel­ke Senio­rin kir­joi­tuk­siin maan­käy­tön­muu­tok­sis­ta kesäl­lä 2007. Luin tut­ki­mus­ta aihees­ta, sela­sin tun­ti­kau­pal­la lävit­se IPCC:n review-pro­ses­sia, yri­tin löy­tää aihee­seen vas­tauk­sia “kon­sen­suk­sel­ta” ja minua rupe­si val­ta­vas­ti häi­rit­se­mään se auk­ko perus­te­lu­vas­tuul­li­suu­des­sa, jota en mil­lään pys­ty­nyt selit­tä­mään pois, ja johon en tähän men­nes­sä ole löy­tä­nyt mitään vas­tauk­sia. GCM:ien para­met­ri­soin­ti ja luo­tet­ta­vuus. Tämä on ilmas­ton­muu­tos­tie­teen ydin­ky­sy­mys, ja sil­ti sii­tä on vai­kea löy­tää infor­maa­tio­ta. 99.99% alar­mis­teis­ta eivät var­mas­ti tie­dä sii­tä mitään, hei­dän popu­lis­min­sa perus­tuu jää­vuo­riin, jää­laut­toi­hin, Euroo­pan hel­le­aal­toi­hin ja raflaa­viin kata­stro­faa­li­siin ennus­tuk­siin, sekä ylei­seen auk­to­ri­teet­tius­koon, “ettei­vät maa­il­man joht­vat tie­de­mie­het voi olla vää­räs­sä”. Tämän lisäk­si monil­le on tär­ke­ää, että syyl­li­syys­po­si­tios­sa on oikea taho “län­si­maat”, “me”.

    Mikään täs­tä ei kui­ten­kaan kos­ke­ta ydin­ky­sy­mys­tä. Mit­kä teki­jät maa­pal­loa ovat läm­mit­tä­neet, ja mis­sä määrin.
    Ste­ve McIn­ty­re on vuo­sia perään­kuu­lut­ta­nut, että joku välit­täi­si hänel­le tut­ki­muk­sen tuos­ta “fysi­kaa­li­ses­ta tie­dos­ta”, johon Osmo­kin viit­taa. Usein tois­tel­laan Arhe­nius­ta vuo­del­ta 1896, mut­ta eihän se ker­ro juu­ri mitään.
    Geo­lo­gi­nen data sato­jen mil­joo­nien vuo­sien takaa antaa viit­tei­tä sii­tä, että nykyi­seen näh­den monin­ker­tai­nen (jopa kym­men­ker­tai­nen) CO2 ja läm­pe­ne­mi­nen eivät aina suin­kaan korreloi.
    Käteen jää vain se, että tie­de­tään CO2:n vai­kut­ta­van, mut­ta todel­li­suu­des­sa on mah­do­ton­ta las­ku­toi­mi­tuk­sel­li­ses­ti antaa arvio­ta niin moni­mut­kai­sen ja kaoot­ti­sen koko­nai­suu­den kuin ilma­ke­hä toi­min­nas­ta kaik­ki­ne feed­bac­kei­neen ja yhteis­vai­ku­tuk­si­neen. Jos lisääm­me hii­li­diok­si­din osuu­den 2.8:sta kym­me­nes­tu­han­nes­osas­ta 5.5:een kym­me­nes­tu­han­nes­osaan, niin mikä on sil­loin hii­li­diok­si­din vai­ku­tus? 1.4–5.8C?
    Mik­si? Kuin­ka? Poh­jim­mil­taan kun IPCC:n jne. pape­rei­ta lukee, niin GCM:ien kes­kei­nen todis­tus­me­to­di on “ei voi­da selit­tää muil­la kei­noin”. Ei suin­kaan fysi­kaa­li­nen tie­to, kuten Osmo vir­heel­li­ses­ti väittää.

    Täs­sä “ei voi­da selit­tää muil­la kei­noin” var­si­nai­nen väit­te­ly vas­ta alkaa. Tai sen tuli­si alkaa. Olen aina ollut skep­ti­nen nii­den suh­teen, jot­ka vält­tä­vät perus­te­lu­vas­tuul­li­suut­ta ja väis­tä­vät avoin­ta debaat­tia. Tämä oli yksi pää­syis­tä mik­si näke­myk­se­ni kei­kah­ti vah­vas­ta alar­mis­mis­ta vah­vaan skep­ti­syy­teen. En pys­ty­nyt enää itse perus­te­le­maan kan­nat­ta­maa­ni posi­tio­ta, enkä saa­nut tuo­hon perus­te­lu­vas­tuuseen tukea nii­den tie­de­mies­ten kir­joi­tuk­sis­ta, joi­hin olin luottanut.

    Myö­hem­min kävi sel­väk­si, että McIn­ty­re oli jou­tu­nut vas­taa­van “silent treat­men­tin” uhrik­si, ja Man­nin jää­kiek­ko­la­paa oli buf­fat­tu vuo­sien ajan, vaik­ka minä­kin pys­tyin ymmär­tä­mään sen erit­täin huo­nok­si tie­teek­si. Osmo­kin var­mas­ti tilas­to­tie­tei­li­jä­nä pää­tyi­si samaan, jos kah­lai­si Cli­ma­te Audi­tia lävit­se. Mik­si huo­noa tie­det­tä on tuet­tu laa­ja­mit­tais­ta sen­suu­ria ja datan pimit­tä­mis­tä myö­ten? Ja nämä ovat monet IPCC:n kes­kei­siä tiedemiehiä.

    Eli lopul­ta, jou­duin myös pun­ta­roi­maan sitä, mikä itses­tä­ni tun­tuu “com­mon sen­sel­tä”, kos­ka kyse on poh­jim­mil­taan suu­ria koko­nai­suuk­sia kos­ke­vis­ta toden­nä­köi­syy­sar­viois­ta vail­li­nai­sen tie­don poh­jal­ta. Maa­il­man met­sis­tä ihmi­nen on hakan­nut usei­ta kym­me­niä pro­sent­te­ja. Suu­ren osan täs­tä 1900-luvul­la. Met­sien hak­kuis­ta on saa­tu pai­kal­lis­ta näyt­töä sii­tä, että puus­ton vähen­ty­mi­sel­lä on ilmas­toa läm­mit­tä­vä vai­ku­tus, nii­den vai­kut­taes­sa pil­vien muo­dos­tu­mi­seen ja sademääriin.

    Paikallinen+paikallinen+paikallinen = glo­baa­li? GCM:t ovat jär­jes­täen epä­on­nis­tu­neet pil­vien muo­dos­tuk­sen ja sade­mää­rien mal­lin­ta­mi­ses­sa. Sade­mää­rien muu­tok­ses­sa men­tiin kol­men ker­toi­mel­la met­sään, mis­tä joh­tuen IPCC:n 2007 rapor­tis­sa pova­taan kui­vuut­ta “90%” toden­nä­köi­syy­del­lä, ja hie­man rapor­tin ilmes­ty­mi­sen jäl­keen NASA:n satel­liit­ti­da­ta kah­den vuo­si­kym­me­nen ajal­ta, osoit­ti sade­mää­rien lisään­ty­neen kol­me ker­taa enem­män, kuin min­kä arvon GCM:t oli­vat anta­neet, ja joi­hin siis IPCC:n ennus­tus ja luo­tet­ta­vuusar­vio “90%” perustui.

    Eli tämä com­mon sen­se kysy­mys on poh­jim­mil­taan, että uskon­ko todel­la, ole­mas­sa ole­van näy­tön poh­jal­ta, että CO2:n mil­joo­na­so­sien lisään­ty­mi­nen ilmas­tos­sa, on niin domi­noi­va teki­jä, että sii­hen näh­den maa­il­man met­sien hak­kuut, muut hiuk­kas­pääs­töt, albe­do jne. ovat mar­gi­naa­li­sia vai­kut­ti­mia? Ja näin sen on olta­va, tai kata­stro­faa­li­sil­ta arvoil­ta suu­rel­ta osin puto­aa “tie­teel­li­nen” (sikä­li kun GCM:t ovat kovaa tie­det­tä) poh­ja pois.

    Eli me emme ymmär­rä ilmas­toa lähel­le­kään niin hyvin kuin jot­kut haluai­si­vat uskoa mei­dän sitä ymmär­tä­vän. Tämä on aina­kin minul­le täy­sin sel­vää, ja jo se val­ta­va tar­ve, jol­la vas­tak­kais­ta näke­mys­tä pyri­tään popu­lis­ti­ses­ti buf­faa­maan on omi­aan herät­tä­mään epä­luu­loa. Suo­men ilma­tie­teen­lai­tos, jon­ka pitäi­si olla alan kor­kein auk­to­ri­teet­ti, osal­lis­tui tähän vii­me tal­ve­na. Suo­men läm­pi­män tal­ven sanot­tiin joh­tu­van osal­taan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, vaik­ka samaan aikaan maa­il­mal­la oli kyl­min tal­vi 15 vuoteen.

    Epä­var­muu­den ja kysy­myk­sen tie­teel­li­syyt­tä hämär­tä­vän popu­li­soi­tu­mi­sen myön­tä­mi­sen jäl­keen jää vie­lä “venä­läi­sen rule­tin argu­ment­ti”, eli eikö tur­val­li­sin­ta oli­si kui­ten­kin varautua?

    Mut­ta mil­lä tosia­sial­li­sel­la hin­nal­la? Sanot “ei mene­te­tä kau­hean pal­joa”. Ruo­ka­krii­si jo yksi­nään kos­ket­ti sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä. Maa­il­man­pan­kin arvion mukaan se johtui/johtuu 75%:sti bio­polt­toai­ne-buu­mis­ta. Mikä taa­sen joh­tuu pää­osin mistä?
    Kas­va­nut ener­gian­hin­ta tulee kos­ket­ta­maan köy­hiä mai­ta. Kehi­ty­sa­vun siir­ty­mi­nen ilmas­toa­vuk­si tulee vai­kut­ta­maan. Kym­me­nien tuhan­sien mil­jar­dien kaa­vai­lut panos­tuk­set uusiu­tu­vaan ener­gi­aan ovat val­ta­va menoe­rä, jon­ka mark­ki­nat oli­si­vat vapaa­muo­toi­si­na hoi­ta­neet pal­jon hal­vem­mal­la jos/kun hys­te­ria osoit­tau­tuu katteettomaksi.

    Suu­rin ongel­ma, kuten olen jo aiem­min toden­nut, on kui­ten­kin fokuk­sem­me kaven­tu­mi­ses­sa. Ilmas­ton­muu­tos on syö­nyt val­ta­van tilan “maa­il­man­pa­ran­nuk­sen fokuk­ses­tam­me”, eikä mie­les­tä­ni uhkan­sa toden­nä­köi­syy­den ja mit­ta­suh­tei­den joh­dos­ta sitä todel­la­kaan ansaitsisi.

    Kuka puhuu vesi­pu­las­ta? Afri­kan (ja Aasian­kin) väes­tön­kas­vus­ta? Nuor­ten mas­sa­työt­tö­myy­des­tä (samois­sa mää­rin, vaik­ka aihe ei ole­kaan ympä­ris­tö). Mis­sä on bio­di­ver­si­tee­tin kaven­tu­mi­sen ja lajien uhkaa­van suku­puut­to­aal­lon “IPCC”?

    Ilmas­ton­muu­tos on omi­nut näi­tä­kin aluei­ta. Täy­sin epä­tie­teel­li­sel­lä taval­la. Vesi­pu­la joh­tuu vesi­va­ro­jen kes­tä­mät­tö­mäs­tä käy­tös­tä ja lii­ka­kan­soi­tuk­ses­ta kui­vil­la alueil­la. Bio­di­ver­si­tee­tin kaven­tu­mi­nen samoin ihmi­sa­su­tuk­sen ja vai­ku­tuk­sen leviä­mi­ses­tä, teol­li­suu­den pääs­töis­tä, sala­met­säs­ty­kes­tä, yli­ka­las­tuk­ses­ta jne.
    Hul­luim­mil­laan YK:n toi­sek­si kor­kein vir­ka­mies tote­aa, että Suda­nin krii­si joh­tuu ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Hom­ma on men­nyt monel­ta osal­taan täy­sin käsit­tä­mät­tö­mäk­si. Skep­ti­syys edus­taa minul­le ter­ve­jär­ki­syyt­tä täs­sä kysymyksessä.

    Todel­li­sia ongel­mia peit­tyy, kon­kreet­ti­sia, havain­noi­ta­via, näi­den GCM:ien epä­mää­räis­ten 001101011110:ien alle. Tämä näkyy niin uuti­soin­nis­sa, kan­sa­lais­jär­jes­tö­toi­min­nas­sa, poli­tii­kas­sa kuin vii­me­kä­des­sä määrärahoissakin.

    Toki voi vas­ti­neek­si sitee­ra­ta mm. Ster­niä, ja väit­tää, että ilmas­ton­muu­tok­sen “tor­jun­ta” mak­sai­si vain n. 1%:n maa­il­man vuo­sit­tai­ses­ta BKT:sta nyky­het­kes­tä vuo­teen 2050, mut­ta Ster­nin­kin raport­tia on kri­ti­soi­tu hyvin­kin kovin sanoin. Täy­sin vaka­vas­ti otet­ta­via, myös YK:n alai­sia, arvioi­ta löy­tyy myös välil­tä 5–10% maa­il­man vuo­sit­tai­ses­ta BKT:sta ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa busi­ness as usual jat­kui­si, eikä kata­stro­faa­lis­ta ilmas­ton­muu­tos­ta tuli­si. Asias­ta teke­vät vai­kean arvioi­ta­van moni­nai­set hei­jan­nais­vai­ku­tuk­set mark­ki­noil­le, joi­ta on mah­do­ton etu­kä­teen arvioi­da. Ruo­ka­krii­si antoi täs­tä esimakua.

    On siten aivan tur­ha venä­läi­sen rule­tin argu­men­til­la yrit­tää sysä­tä kysy­myk­sen yhteis­kun­nal­lis­ta vas­tuu­ta vain yksi­puo­li­sek­si asetelmaksi.

    Mitä sinä kan­na­tat ja mik­si ja kuin­ka vah­vas­ti koet sen perus­tu­van tie­toon tai auk­to­ri­teet­tius­koon? Entä miten perus­te­let nämä tekijät?

  39. Olet taas vää­räs­sä Vil­le. Luot­ta­mus tie­teel­li­sen meto­din toi­mi­vuu­teen ei pidä olla joko 100% tai luo­tan 0%. Paras­ta on luot­taa vali­koi­den ja käyt­tää omaa jär­ke­ään. Veik­kaan­pa, että monel­la tie­tee­na­lal­la on jos­sain vai­hees­sa hylät­ty aiem­pia val­ta­vir­ran usko­muk­sia ja valit­tu uusia tilalle.

    Miten muu­ten Vil­le tie­teel­li­nen meto­di sovel­tuu vaik­ka­pa maa­pal­lon läm­pö­ti­lan ja meren­pin­nan tason ennus­ta­mi­seen esim. sadan vuo­den täh­täi­mel­lä? Pitää­kö mei­dän odot­taa 100 vuot­ta ennen­kuin voim­me tie­teel­li­sen meto­din mukai­ses­ti tode­ta tulokset?

  40. Juha:
    “Paras­ta on luot­taa vali­koi­den ja käyt­tää omaa järkeään.”

    Näin nayt­taa moni ajat­te­le­van. Sii­hen voi luot­taa sil­loin kun tulok­set tuke­vat omaa agen­daa ja sen voi unoh­taa, kun data ker­too päinvastaista. 

    Juu­ri tämä oli point­ti­ni, mut­ta kii­tos vie­lä selvennyksestä.

  41. az ja Juha kir­joit­ti­vat jo kes­kei­set näkö­kan­nat aiem­min, mut­ta kom­men­toin kui­ten­kin muu­ta­maa yksit­täis­tä lausetta.

    Vil­le: “Jos ilmas­to­tut­ki­joi­den enem­mis­to on sita miel­ta, etta ilmas­ton­muu­tos on erit­tain suu­rel­la toden­na­koi­syy­del­la ihmi­sen aiheut­ta­ma, niin on ratio­naa­lis­ta ottaa tama poli­tii­kan­teon lahtokohdaksi.”

    Kei­tä ovat nuo mai­nit­se­ma­si “ilmas­to­tut­ki­jat”? Ovat­ko he ne noin 2.500 IPCC:n raport­tien val­mis­te­luun osal­lis­tu­nut­ta “ohjel­moi­jaa”? Peti­tion pro­jec­tin, jon­ka on alle­kir­joit­ta­nut noin 31.000 tut­ki­jaa (jois­ta 9.000 toh­to­ria), mukaan IPCC:n vaa­ti­muk­set ovat virheellisiä.

    Tie­de­mies: “Ennem­min­kin ihmis­ten pitäi­si ymmär­tää täs­sä asias­sa, että kyses­sä on erään­lai­nen vakuutus.”

    Vakuut­ta­mi­nen on lii­ke­toi­min­taa, jos­sa arvioi­daan tapah­tu­man toden­nä­köi­syys, vakuu­tus­mark­ki­noil­la on kil­pai­lua, vakuu­tuk­sen anta­ja pyr­kii hyö­ty­mään talou­del­li­ses­ti omas­ta osaa­mi­ses­taan ja vakuu­tuk­sen otta­ja saa vapaas­ti arvioi­da kus­tan­nuk­sen mie­lek­kyyt­tä. Mikään näis­tä kri­tee­reis­tä ei lii­ty ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan sii­nä muo­dos­saan kuin nyt on vaadittu.

    Tie­de­mies: “Toi­saal­ta, kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­sen kyky tul­ki­ta teo­rioi­ta ja tulok­sia on kyl­lä kysee­na­lai­nen, kun itse­kään en, ver­ra­ten pit­käl­li­sen mate­maat­ti­sen kou­lu­tuk­sen jäl­keen­kään ymmär­rä noi­ta mal­lien luotettavuusarvioita.

    Minul­la ei ole syy­tä epäil­lä väi­tet­tä­si sii­tä, että olet luke­nut mate­ma­tiik­kaa “ver­rat­tain pit­käl­le”, vaik­ka asian mai­nos­ta­mi­nen tie­ten­kin vai­kut­taa kum­mal­li­sel­ta. Luu­let­ko, että se joten­kin lisää argu­ment­tie­si uskot­ta­vuut­ta mui­den tämän blo­gin kom­men­toi­jien sil­mis­sä? Voi­net siis arvioi­da tätä kirjoitusta:
    http://brneurosci.org/co2.html

    Vil­le: “Esi­mer­kik­si minun on vai­ke­aa ottaa kan­taa hiuk­kas­fy­sii­kan kysy­myk­siin, kos­ka en nii­ta ymmar­ra. Tal­loin yksi mah­dol­li­suus hah­mot­taa asi­aa on luot­taa tois­ten asiantuntijuuteen.”

    Hiuk­kas­fyy­si­koi­den äo on kor­kein yksit­täi­sis­tä ihmis­ryh­mis­tä. Heis­tä tie­tääk­se­ni kukaan ei tue CO2-teo­ri­aa. Kor­jaa, jos olen väärässä.

    Tie­de­mies: “Ver­tai­sar­vioi­tua tut­ki­mus­ta on vaik­ka kuin­ka pal­jon ja selek­tii­vi­nen luke­mi­nen voi tuot­taa täy­sin eri tulok­sen kuin oikeas­ti kat­ta­va luke­mi­nen. Tämä on ongel­ma, johon ei vält­tä­mät­tä ns. maal­lik­ko huo­maa paneutua.”

    Ver­tai­sar­vioi­tu tie­de on todel­la­kin ver­tais­ten arvioi­maa. Tie­de­mie­hel­le tus­kin tar­vit­see selit­tää, mitä tar­koi­tan, vai kuinka?

    Tie­de­mies: “Toi­saal­ta näil­lä on enem­män vas­tuu­ta ja takai­sin­kyt­ken­tää, kos­ka jos ennus­teet alka­vat pahas­ti men­nä pie­leen, jou­tu­vat tut­ki­jat myös ongelmiin.”

    Mitä ihmeen “takai­sin­kyt­ken­tää” heil­lä on? Et voi­ne tar­koit­taa CO2-teo­rian ter­miä feed-back? Miten ns. “takai­sin­kyt­ken­tä” mil­lään taval­la liit­tyy tut­ki­joi­den vas­tuuseen yhtään mis­tään? Ja mitä vas­tuu­ta heil­lä muka oli­si enem­män — talou­del­lis­ta, yhteis­kun­nal­lis­ta vai moraa­lis­ta? Miten tämä vas­tuu mah­dol­li­ses­ti tuli­si kan­net­ta­vak­si? Samal­la taval­la kuin Osmon edus­ta­ma “poliit­ti­nen vas­tuu­ko”? Mihin ongel­miin he muka jou­tu­vat? Kuu­los­taa tyh­jän­päi­väi­sel­tä tuol­lai­nen väit­tä­mä, jos et mää­rit­te­le tarkemmin.

  42. Vil­le,

    Var­si­nai­nen data ei ker­ro meil­le suo­raan yhtään mitään CO2:n lisään­ty­mi­sen ilmas­to­pa­kot­teen voi­mak­kuu­des­ta. Skep­ti­syys ei todel­la­kaan ole datan vali­koi­vaa igno­roi­mis­ta omaa “agen­daa” (mitä se on?) pön­kit­tääk­seen. Kyse on ole­mas­sao­le­vien tie­to­jen poh­jal­ta teh­tä­vis­tä toden­nä­köi­syy­sar­viois­ta. Datan igno­roi­mi­ses­ta voi­si päin­vas­toin syyt­tää vas­ta­puol­ta. Viit­taan täl­lä mm. maan­käy­tön­muu­tos­ten mer­ki­tyk­sen vähät­te­lyyn ja nii­tä kos­ke­vien kysy­mys­ten vai­ke­ne­mi­seen esim. IPCC:n review-pro­ses­sis­sa, vaik­ka maan­käy­tön­muu­tok­sis­ta on mit­ta­vaa tie­teel­lis­tä näyt­töä olemassa.

  43. En väi­tä ole­va­ni mikään asian­tun­ti­ja täs­sä. Voit­te lait­taa sanan “ilmas­to­muu­tos” tilal­le teks­tis­sä­ni min­kä tahan­sa sel­lai­sen tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen koh­teen, jos­ta leh­dis­sä kir­joi­te­taan, vaik­ka sit­ten hiukkaskiihdyttimet. 

    Täs­sä asias­sa luo­tan tois­tai­sek­si auk­to­ri­teet­tei­hin, kos­ka en ole tar­peek­si alas­ta lukenut. 

    Takai­sin­kyt­ken­näl­lä tar­koi­tin sitä, että kun tulos on jul­kais­tu, niin sen­kin jäl­keen se jou­tuu kriit­ti­sen tar­kas­te­lun koh­teek­si. Tut­ki­ja voi menet­tää mai­neen­sa, jos hän pimit­tää tai vää­ris­te­lee dataa ja jää sii­tä kiinni.

  44. Oden alku­pe­räis­tä teks­tiä kom­men­toi­dak­se­ni, nos­tan esiin nel­jä ongelmaa.

    Ensim­mäi­nen liit­tyy sii­hen, voi­daan­ko poraa­ma­ton öljy jät­tää maa­han, ja miten öljyn hin­nan vaih­te­lut teke­vät asian epä­mää­räi­sek­si. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den osal­ta ongel­ma on, että nii­den hait­to­ja ei ole hin­noi­tel­tu. Tämä mark­ki­na­häi­riö alkaa nyt kos­tau­tua, ja suu­rim­man las­kun mak­sa­vat mei­dän jäl­ke­läi­sem­me. Riit­tä­vän suu­ri hin­ta pääs­tö­oi­keuk­sil­le kor­jaa kyl­lä tämän ongel­man, jos­kin pääs­tö­kaup­pa kehit­tyy aika hitaasti.

    Toi­nen ongel­ma liit­tyy poli­tiik­kaan. Ilmas­to­po­li­tiik­kaa teh­dään pal­jon pelk­kien mie­li­ku­vien ja mutu-tun­tu­man poh­jal­ta. Täs­tä esi­merk­ki­nä bio-polt­toai­ne­buu­mi, joka osal­taan on syyl­li­nen ruu­an hinn­an­nousuun. Lisäk­si pel­to­pe­räi­nen bio­polt­toai­ne ei ole kovin teho­kas tapa CO2 pääs­tö­jen tor­jun­taan. Täs­tä kyl­lä on tie­toa ole­mas­sa, mut­ta poli­tiik­ka on sivuut­ta­nut sen. Met­sien­kään polt­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole kovin viisasta.

    Pääs­tö­vä­hen­nys­toi­men­pi­tei­den kus­tan­nus­te­hok­kuus pitäi­si olla tar­kas­ti tie­dos­sa ennen kuin niis­tä pää­te­tään. Kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta ei sel­vi­te­tä kes­kus­te­le­mal­la eikä äänes­tä­mäl­lä, se sel­vi­ää LASKEMALLA. Poli­tiik­ka ei tähän pys­ty, joten sen pitäi­si nöyr­tyä ja antaa asian­tun­ti­joi­den sel­vit­tää fak­tat ennen pää­tök­sen­te­koa. Ydin­voi­ma­vas­tai­suus on toi­nen esi­merk­ki täy­sin pie­leen men­nees­tä ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­ta, joka on jat­ku­nut jo vuo­si­kym­me­niä. Ydin­voi­ma ei toki rat­kai­se ilmas­to­ky­sy­mys­tä, mut­ta ei sitä rat­kai­se yksis­tään mikään muu­kaan kei­no. Tar­vi­taan suu­ri mää­rä toi­men­pi­tei­tä, jot­ka yhdes­sä muo­dos­ta­vat rat­kai­sun. Ydin­voi­man tun­nus­ta­mi­nen yhdek­si erit­täin poten­ti­aa­li­sek­si kei­nok­si oli­si pitä­nyt teh­dä jo aika­päi­viä sit­ten. Asian­tun­ti­jat oli­si­vat tämän­kin tien­neet, hei­hin ei ole luotettu.

    Kol­mas asia on skep­tis­mi. Usein nihi­lis­min asteel­le ete­ne­vä ilmas­tos­kep­tis­mi saa maal­li­kon kyl­lä aivan pyö­räl­le pääs­tään. Vähin­tään 90 % kai­kes­ta net­ti­kes­kus­te­luis­sa esiin­ty­väs­tä skep­tis­mis­tä on täyt­tä huu­haa­ta, vail­la todel­li­suus­poh­jaa, uskon­non­omais­ta reto­riik­kaa ja pään pen­saa­seen työn­tä­mis­tä. Nihi­lis­ti­kuo­roon yhty­vä, jul­ki­sin varoin kus­tan­net­tu MOT ei tilan­net­ta yhtään paran­na lukui­si­ne ilmas­to- ja ympä­ris­tö ”doku­ment­tei­neen”.

    Nel­jäs koh­ta liit­tyy esim. teol­li­suu­den kan­nan­ot­toi­hin. Vii­mek­si tänään joku piti sovit­tu­jen tavoit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta epä­to­den­nä­köi­se­nä, tai lii­an kal­lii­na tms. Täl­lai­nen ilma­pii­rin myr­kyt­tä­mi­nen on ylei­sen mie­li­pi­teen lob­baam­mis­ta kaik­kein ran­kim­mal­la taval­la. Itse käsi­tän ”ilmas­to­tal­koot” lähin­nä niin, että kaik­ki sitou­tu­vat toi­mi­maan asian puolesta.

    Näi­tä perus­on­gel­mia löy­tyy hel­pos­ti lisää­kin. Yhteis­tä niil­le on hir­veä mää­rä puhet­ta ja vähän teko­ja, asian­tun­ti­ja­lausun­to­jen dis­saa­mi­sen lisäk­si. Jos tilan­ne on niin paha kuin tie­de suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä esit­tää ole­van, aikaa ei ole hukat­ta­vak­si jaa­rit­te­lui­hin. Jos joku on oikeas­ti sitä miel­tä ettei mitään ei tar­vit­se teh­dä ennen kuin tie­däm­me var­mas­ti, keho­tan val­miik­si miet­ti­mään vas­taus­ta las­ten­lap­sil­leen kun he kysy­vät: ”Mitä sinä teit sil­loin kun ilmas­ton­muu­tok­sen oli­si vie­lä voi­nut estää?”

  45. Kyl­lä minus­ta leh­tiä luke­mal­la näyt­tää ennem­min sil­tä, että ilmas­ton­muu­tos­ta kos­ke­va tie­to on ennem­min laa­je­ne­mas­sa monek­si eri­lai­sek­si seli­tys­mal­lik­si kuin tii­vis­ty­mäs­sä fos­si­lis­ten palaes­sa syn­ty­väs­tä CO2:sta johtuvaksi.

    Tämä näkyy mm siten että

    - skep­tik­ko­ja löy­tyy, val­ta­vir­ta ei vakuu­ta kaikkia
    — kil­pai­le­via seli­tyk­siä löy­tyy joi­ta ei voi­da kumo­ta, mut­ta joi­den vai­ku­tuk­sia en ole näh­nyt kvan­ti­fioi­ta­van (en ehkä vain tiedä)
    — en ole näh­nyt tule­vai­suut­ta ennus­ta­vien mal­lien veri­fioin­tia (en ehkä vain tie­dä) Voi­ko nii­tä edes veri­fioi­da muu­ten kuin anta­mal­la ajan kulua?
    — alar­mis­tit mene­vät paniik­kiin ja vah­ti­vat tie­don­vä­li­tys­tä ja wikipediaa
    — joh­ta­vat tut­ki­jat sano­vat, että kaik­kea ei ymmärretä
    — his­to­rian poh­jal­ta ennus­te­taan pit­käl­le tulevaisuuteen
    — näky­vis­sä jul­kai­suis­sa (Gore, lät­kä­mai­la) on todet­tu virheitä
    — lukui­sis­ta kil­pai­le­vis­ta seli­tyk­sis­tä riip­pu­mat­ta pide­tään kiin­ni CO2-teo­rias­ta ainoa­na oikea­na eli dataa kat­so­taan var­sin valikoivasti
    — ilmas­ton­muu­to­sus­koon maa­ni­tel­laan mukaan vetoa­mal­la tun­tei­siin (“isi mitä sinä teit”)
    — koko maa­pal­lon ilma­ke­hän mal­lin­ta­mi­nen on käsit­tääk­se­ni niin vai­ke­aa, että en ole vie­lä vakuut­tu­nut mal­lien täydellisyydestä
    — tie­deyh­tei­sö kyke­nee tuot­ta­maan niin pal­jon empii­ris­tä ja teo­reet­tis­ta refe­roi­tua tie­toa, että en usko enää kel­lään ole­van ihan koko paket­tia hal­lus­sa -> täy­tyy siis vain vali­ta että uskoo­ko vai ei

  46. Skep­ti­syys ei todel­la­kaan ole datan vali­koi­vaa igno­roi­mis­ta omaa “agen­daa” (mitä se on?) pönkittääkseen.”

    az, en koh­dis­ta­nut aiem­paa kom­ment­tia­ni sinuun, vaan sii­hen ilmas­tos­kep­ti­koi­den val­ta­vir­taan, jon­ka tapa argu­men­toi­da ja tai­pu­mus luot­taa vali­koi­den tie­teel­li­seen meto­din toi­mi­vuu­teen on saman­kal­tai­nen kuin krea­tio­nis­teil­la ja muil­la “evo­luu­tio­krii­ti­koil­la”. Agen­dal­la tar­koi­tin mm. halua vas­tus­taa poliit­ti­sia ilmas­to­toi­men­pi­tei­ta itsek­kais­ta syis­ta. Sinul­la ei sel­lais­ta nayt­tai­si ole­van, mut­ta monel­la muul­la on. 

    Mita tulee aiem­min esit­ta­mii­si tie­teel­li­siin argu­ment­tei­hin, en osaa ottaa nii­hin kan­taa, oma asian­tun­te­muk­se­ni on aivan muu­al­la. Toi­von kovas­ti, etta olet oikeas­sa, mut­ta tois­tai­sek­si luo­tan ilmas­to­tut­ki­joi­den val­ta­vir­ran nake­myk­siin, sen ver­ran yhte­nai­nen kon­sen­sus asias­ta val­lit­see. Minus­ta sinun kan­nat­tai­si koh­dis­taa tar­mo­si asian­tun­ti­joi­den kans­sa argu­men­toin­tiin tie­teel­li­sil­la foo­ru­meil­la ja pyr­kia sita kaut­ta kor­jaa­maan nake­mys­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, mika­li se on virheellinen.

  47. Hiuk­kas­fyy­si­koi­den äo on kor­kein yksit­täi­sis­tä ihmis­ryh­mis­tä. Heis­tä tie­tääk­se­ni kukaan ei tue CO2-teoriaa.”

    Mar­kus hyva, tal­lai­set hei­tot pal­jas­ta­vat aika tehok­kaas­ti, mil­lai­sel­ta asian­tun­ti­juus­poh­jal­ta nama sinun kom­ment­ti­si kumpuavat.

  48. Minun täy­tyy vie­lä kom­men­toi­da yhtä näkö­koh­taa täs­sä kus­tan­nus­puo­les­sa. Sanoin, että kus­tan­nuk­set eivät nouse lii­an suu­rik­si, jos hom­maan läh­de­tään ajois­sa. Pääs­tö­kaup­pa toi­mii täs­sä ihan riit­tä­vän hyvin ja se ohjaa mark­ki­noi­ta näh­däk­se­ni ihan oikein, kun­han hom­maan ei pääs­te­tä syn­ty­mään reikiä.

    Mihin­kään sub­ven­tio­po­li­tiik­kaan tai val­tion inves­toin­tei­hin ei pidä mie­les­tä­ni läh­teä, se tulee veron­mak­sa­jal­le aivan lii­an kal­liik­si. Jos CO2-pääs­töis­tä halu­taan eroon niin on aivan riit­tä­vää, että pääs­tö­kiin­tiöt teh­dään kat­ta­vik­si ja että sal­li­taan kaik­ki ener­gia­hank­keet, jot­ka mak­sa­vat oikean hin­nan päästöistään. 

    Myös metaa­ni­pääs­töt pitää muu­ten ottaa huo­mioon ja niis­tä ei ole kau­heas­ti Vuo­tos­ten ja mui­den koh­dal­la puhut­tu. En ole tämän(kään) asian­tun­ti­ja, mut­ta olen anta­nut ker­toa itsel­le­ni, että yksi iso tekoal­las on todel­la mas­sii­vi­nen metaa­nin­läh­de, kun alle jää­vä maa­poh­ja mätä­nee jär­ven­poh­jal­la. Nämä vesi­hank­keet ovat muu­ten­kin luon­non kan­nal­ta todel­la kar­sei­ta, joten nii­den vas­tus­ta­mi­nen minus­ta pitäi­si olla vih­rei­den suu­rem­pi prio­ri­teet­ti ja ydin­voi­man suh­teen pitäi­si jo pik­ku­hil­jaa herätä. 

    Jos skep­ti­kot nyt ovat­kin lop­pu­pe­leis­sä oikeas­sa läm­pe­ne­mi­sen suh­teen, niin aina­kaan he eivät voi miten­kään olla oikeas­sa CO2-pitoi­suu­den suh­teen, eli se nousee niin­kau­an kuin pääs­töt ovat yli sen, mitä meret jne. absor­boi­vat. En tie­dä mihin stea­dy-sta­te tilaan pääs­tään jos pääs­töt esim. vakioi­daan nykyi­sel­le tasol­le, olen näh­nyt arvioi­ta 600–1500ppm. Kuten sanoin aiem­min, tuo ylä­pää on aika hur­ja. Sen toden­nä­köi­syyt­tä en osaa arvioi­da, mut­ta käsit­tääk­se­ni tuos­sa vai­hees­sa sisäil­ma­kin alkaa herk­kä­ne­näi­sel­le jo vähän tun­tua tunk­kai­sel­ta. Läm­pe­ne­mis­tä tai ei, sitä ei minus­ta voi miten­kään hyväksyä.

  49. Vii­mek­si tuo­ta ris­ti­rii­taa mal­lien ennus­ta­mien läm­pö­ti­lo­jen nousun ja toteu­tu­neen läpö­ti­la­ke­hi­tyk­sen välil­lä on tut­ki­nut Douglas. Vas­ta­ve­to­na ilmas­to­tut­ki­ja San­ter kerä­si lynk­kaus­po­ru­kan Dougla­sin jäl­jil­le. She­rif­fi on tut­ki­nut San­te­rin pos­sen todis­tei­ta ja pää­tel­lyt että San­ter pimit­tää osan todis­teis­ta jot­ka todis­ta­vat Dougla­sin olleen oikeas­sa. McIn­ty­re on vaa­ti­nut San­te­ria esit­tä­mään todis­teen­sa, mut­ta San­ter nau­raa päin kas­vo­ja: “Todis­teet ovat ole­mas­sa, kai­va ne itse esiin jol­let usko”. 

    Ehtii­kö rat­su­vä­ki ajois­sa Dougla­sin apuun, saa­ko San­ter pimit­tää avaintodisteensa?
    Niin, jos tosis­saan halu­aa seu­ra­ta ilmas­to­mal­le­ja, kan­nat­taa seu­ra­ta myös Cli­ma­te Audi­tin ana­lyy­se­jä. Ode tilas­to­tie­tei­li­jä­nä voi­si var­maan osal­lis­tua keskusteluun.

  50. Nimim. Mar­kuk­sen esiin tuo­ma Ore­gon Peti­tion on hyvä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka tör­ke­ää hui­jaus­ta koko ilmas­tos­kep­tis­mi on.

    Luke­kaa taus­tat täältä:

    http://tuukkasimonen.blogspot.com/2008/05/ilmastomyytti-19–000-tutkijaa-kiist.html

    Kysees­sä on suu­ren mit­ta­luo­kan hui­jaus, jos­sa lisäk­si pide­tään muka­na iki­van­ho­ja alle­kir­joi­tuk­sia min­kä lisäk­si on satun­nai­so­tan­nal­la var­mis­tet­tu, että suu­ri osa alle­kir­joit­ta­neis­ta ei ole enää samaa miel­tä kuin 90-luvulla.

  51. Tie­de­mies,

    Nykyi­sil­lä pääs­tö­mää­ril­lä CO2 ppm on nous­sut n. 1.5 yksik­köä vuo­des­sa. Kii­nan ja Intian nousu tulee ehkä korot­ta­maan sen n. 2 yksik­köön. Täl­lä­kin tah­dil­la menee lähes vuo­si­sa­dan lop­puun, että saa­vu­te­taan se kuu­lui­sa tuplaan­tu­mi­nen esi­teol­li­seen aikaan näh­den, tah­ti voi toki tuos­ta­kin hie­man koven­tua. Ole­tan, että busi­ness as usual ske­naa­rios­sa vuo­sit­tai­nen mää­rä nousi­si vie­lä seu­raa­vat 20–30 vuot­ta ja sen jäl­keen kään­tyi­si itk­sek­seen hil­jak­siin las­kuun, kos­ka uusiu­tu­van ener­gian ja ydin­e­ner­gian käyt­töö­no­tol­le on mui­ta­kin syi­tä kuin ilmas­ton­muu­tos. BAU-ske­naa­rion huip­puar­vok­si 600ppm on kyl­lä pal­jon toden­nä­köi­sem­pi luku kuin 1500ppm.

    Tuol­le tuplaan­tu­mi­sel­le IPCC:n esit­tä­mä toden­nä­köi­nen arvio 2.5C:n CO2:n ilmas­to­pa­kot­tees­ta ei muu­ten sekään itses­sään oli­si kovin kata­stro­faa­li­nen seu­raa­muk­sil­taan. Suu­ri osa sii­tä läm­pe­ne­mi­ses­tä kat­so­taan jo tapah­tu­neek­si. Kyl­mem­mät aurin­ko­syklit toden­nä­köi­ses­ti syö­vät sii­tä osan. Eli ei puhu­ta kovin suu­res­ta koko­nais­muu­tok­ses­ta nykyi­seen näh­den. Läm­pe­ne­mi­nen tapah­tuu teo­rian mukaan pai­not­tu­nees­ti napo­jen lähei­syy­des­sä. Moni alue maa­il­mal­la hyö­tyi­si lisä­läm­mös­tä piden­ty­nee­nä kas­vu­kau­te­na. Maa­il­man glo­baa­lit sade­mää­rät lisääntyvät.
    Olen lues­kel­lut näi­tä uhka­ku­vas­ke­naa­rioi­ta mm. Ster­nin rapor­tin tii­moil­ta, eivät­kä ne mie­les­tä­ni yllä edes yksit­täi­se­nä ongel­ma­na käsi­tel­lyn vesi­pu­lan vaka­vuusas­teel­le, saa­ti bio­di­ver­si­tee­tin häviämisen.

    CO2-vähen­nys­ten ainoa ratio­naa­li­nen oikeu­tus tulee sil­loin, ei edes IPCC:n toden­nä­köis­ten ske­naa­rioi­den, vaan kata­stro­fis­ke­naa­rioi­den tor­ju­mi­ses­ta. Niis­tä mis­sä CO2-ilmas­to­pa­ko­te on sel­keäs­ti yli 3C.

    IPCC on toden­nut, että kun men­nään yli 4Cn niin GCM:tkin ovat pää­osin kyke­ne­mät­tö­miä toi­sin­ta­maan uhka­ku­via uskot­ta­vas­ti. Sik­si toden­nä­köi­sek­si ylä­ra­jak­si moni tut­ki­ja on anta­nut tuon 3C. Myös­kään mikään pit­kän aika­vä­lin geo­lo­gi­ses­sa datas­sa ei tue katastrofiskenaarioita.

    Mitä tulee noi­hin län­si­maat 20–30% 2020 30–50% 2030 50–80% 2050 kehittyvät/kehitysmaat ??? CO2-leik­kaus­ten vai­ku­tuk­siin, niin val­tion mah­dol­li­nen rahal­li­nen tuki muu­tok­sil­le, “New Green Deal”, jota mm. Oba­ma on kan­nat­ta­nut, on käsit­tääk­se­ni kui­ten­kin kus­tan­nuk­sil­taan pien­tä sii­hen ver­rat­tu­na mitä eri­lai­set, pit­käl­ti vie­lä arvaa­mat­to­mat mark­ki­na­hei­jas­tuk­set ja ‑vai­ku­tuk­set voi­vat aiheut­taa. Tie­tyt teol­li­suu­de­na­lat voi­vat ajau­tua kan­nat­ta­mat­to­mik­si ja sityä myö­ten vai­keuk­siin aiheut­taen aina­kin väliai­kais­ta suur­työt­tö­myyt­tä. Kal­lis­tu­nut fos­sii­li­nen ener­gia voi hidas­taa kehi­tys­mai­den kas­vua. Kehi­ty­sa­vun siir­ty­mi­nen ilmas­toa­vun suun­taan voi aiheut­taa vas­taa­vas­ti epä­var­muut­ta. Jos bio­ener­gian mää­rä lisään­tyy, voi “ruo­ka­krii­si” muo­dos­tua kroo­ni­sek­si häi­riök­si ruo­ka­mark­ki­noil­la, jol­loin eri­tyi­ses­ti köy­his­sä mais­sa suh­tee­ton osuus ihmis­ten tulois­ta menee pel­käs­tään ruo­ka­ku­lui­hin. Näi­tä on monia mui­ta­kin ja nii­tä usei­ta on vai­kea etu­kä­teen ennus­taa. Ne tule­vat eri­to­ten kos­ket­ta­maan maa­il­man huono-osaisia.

  52. Oli­sin itsea­sias­sa pal­jon avoi­mem­pi leik­kauk­sil­le, jos nii­den kyl­kiäi­sek­si luvat­tai­siin eril­li­nen ener­gia-apu Afri­kan kehi­tys­mail­le, joka oli­si irral­laan 0.7% kehi­tys­a­pusi­tou­muk­sis­ta, jota sitä­kin sai­si mie­les­tä­ni korot­taa kun­han apu suun­na­taan jär­ke­väs­ti. Epäi­len jo läh­tö­koh­tai­ses­ti Saha­ran ete­lä­puo­li­sen Afri­kan kykyä pär­jä­tä kas­vus­sa moder­neik­si val­tioik­si joh­tuen kult­tuu­ri­sis­ta, tri­baa­li­sis­ta, kou­lu­tuk­sel­li­sis­ta ja — nyt sil­mät kiin­ni — geneet­ti­sis­tä (mm. älyk­kyys) teki­jöis­tä. Näil­lä mail­la on jon­kin­lai­nen alt­tius ajau­tua kaa­ok­sen par­taal­le pie­nes­tä­kin töy­täi­sys­tä (vrt. Pre­si­den­tin­vaa­lit Kenias­sa, jota ylei­ses­ti on pidet­ty mus­tan Afri­kan mal­li­maa­na). Jos läh­de­tään nuo­ral­la­kä­ve­lyyn ruo­an ja ener­gian hin­nal­la, joka glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la vai­kut­taa yli rajo­jen kuten olem­me saa­neet näh­dä, niin hel­poim­min ja nopeim­min nuo­ral­ta putoa­vat kaik­kein heikoimmat.

    Mie­les­tä­ni tätä kysy­mys­tä pitäi­si käsi­tel­lä pal­jon näky­väm­min. Minus­ta huo­li on sel­keän konkreettinen. 

    Todel­la haluai­sin oman elin­ai­ka­ni aika­na näh­dä Afri­kan nouse­van hyvin­voin­tiin. Se on itsea­sias­sa yksi suu­rim­pia poliit­ti­sia kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­ta­ni, vaik­ka moni­kult­tuu­ri­suus­kriit­ti­se­nä saa­tan välil­lä antaa toi­sen­lai­sen vaikutelman.

    Eli hie­man taus­taa sil­le, min­kä näen CO2-leik­kaus­ten suu­rim­pa­na ongel­ma­koh­ta­na. Kyl­lä me län­nes­sä pär­jääm­me, se ei ole niin suu­ri huoli.

  53. Hiuk­kas­fyy­si­koi­den äo on kor­kein yksit­täi­sis­tä ihmis­ryh­mis­tä. Heis­tä tie­tääk­se­ni kukaan ei tue CO2-teo­ri­aa. Kor­jaa, jos olen väärässä.”

    Joku tätä jo kom­men­toi­kin, mut­ta nämä mar­kuk­set näil­lä totaa­li­sen epä-älyl­li­sil­lä kom­men­teil­laan ovat ilmas­tos­kep­tis­min isoin ongel­ma. Näi­den kom­ment­tien valos­sa lei­ma­taan lähes kaik­ki ilmas­tos­kep­ti­nen argu­men­taa­tio tina­hat­tu­jen tou­huk­si. Az näyt­tää ain­kain pääl­li­sin puo­lin tutus­tu­neen aihee­seen kes­ki­mää­räis­tä maal­lik­koa enem­män, ja oli­si mie­len­kiin­tois­ta tutus­tua argu­ment­tei­hin parem­min, mut­ta luu­len, että se jää aikai­sin­taan elä­ke­päi­vien ratoksi. 

    Vaik­ka itse pidän­kin sel­väs­ti toden­nä­köi­sem­pä­nä vaih­toeh­to­na, että nykyi­nen ilmas­to­ko­hu osoit­tau­tuu aiheet­to­mak­si kuin todel­li­sek­si ongel­mak­si, kan­nat­taa mie­les­tä­ni sil­ti varau­tua ilmas­ton­muu­tok­seen. Surul­lis­ta on, että vii­me vuo­si­na kaik­ki muut ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat käy­tän­nös­sä hävin­neet jul­ki­ses­ta kes­kus­te­lus­ta ja nyky­ään ympäristönsuojelu==kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

    geneet­ti­sis­tä (mm. älyk­kyys) tekijöistä”

    Tuo on aika vai­kea uskoa. Ymmär­tääk­se­ni lähes kaik­ki ihmis­ten omi­nai­suu­det (ehkä ihon­vä­riä lukuu­not­ta­mat­ta) ovat sel­lai­sia, että “rotu­jen” väli­set erot ovat pal­jon pie­nem­mät kuin yksi­löi­den väli­set erot “rodun” sisäl­lä. Eli vaik­ka mus­tien äo oli­si kes­ki­mää­rin muu­ta­man pykä­län alhai­sem­pi, niin sil­ti oli­si mel­koi­sen pal­jon mus­tia, jot­ka oli­si­vat älyk­käi­tä myös val­kois­ten kes­kuu­des­sa. Myös väit­teet kult­tuu­rin ole­mi­seen kehi­tyk­sen estee­nä tai­ta­vat olla silk­kaa huu­haa­ta. Erin­omai­nen lai­naus Chan­gin kir­jas­ta Bad Samaritans:

    Having tou­red lots of fac­to­ries in a deve­lo­ping count­ry, an Austra­lian mana­ge­ment con­sul­tant told the govern­ment officials who had invi­ted him: “My impres­sion as to your cheap labour was soon disil­lusio­ned when I saw your people at work. No doubt they are low­ly paid, but the return is equal­ly so; to see your men at work made me feel that you are a very satis­fied easy-going race who rec­kon time is no object. When I spo­ke to some mana­gers they infor­med me that it was impos­sible to chan­ge the habits of natio­nal heritage”

    Kuu­los­ta­nee tutul­ta argu­men­taa­tiol­ta kehi­tys­mai­den ongel­mien syyksi? 

    Tuo oli Japa­ni vuon­na 1915.

  54. Hän säät ja ilmat säätää
    ja aal­lot tainnuttaa
    ja hyi­sen hal­lan häätää
    ja vil­jan vartuttaa.”

    Minä uskon näin.

  55. Ilmas­to­tal­koot toden­nä­köi­ses­ti aiheut­ta­vat sen, että maa­il­man inno­va­tii­vi­sim­mat ja rik­kaim­mat kan­sa­kun­nat — Suo­mi omal­ta pie­nel­tä osal­taan muka­na poru­kas­sa — ja fir­mat yrit­tä­vät kiih­keäs­ti ja todel­la isol­la rahal­la kehit­tää hal­paa uusiu­tu­vaa ener­gi­aa. Jos se onnis­tuu, kuten uskon, saa­vu­tus on niin lois­ta­va ihmis­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta, että on ihan saman­te­ke­vää, mil­lä kei­noil­la se on saa­vu­tet­tu. Eli vaik­ka osoit­tau­tui­si, että jokai­nen ilmas­to­tie­tei­li­jä oli­kin jou­kon muka­na juok­se­va ääliö-sopu­li, kiit­täi­sin hei­tä sii­tä huo­li­mat­ta ilmas­to­tal­koi­den aloittamisesta.

    Erit­täin suo­si­tel­ta­va kir­ja tuo Bad Sama­ri­tans muu­ten! Jos suo­sit­te­let köy­hil­le mail­le “peli­ken­tän tasoit­ta­mis­ta” esim. tul­le­ja pois­ta­mal­la, kai olet myös val­mis alis­ta­man lap­se­si kym­men­vuo­ti­aa­na työ­mark­ki­noil­le? Haus­ka argu­ment­ti. Mie­len­kiin­tois­ta oli myös, miten Ha-Joon Chang todis­te­lee, että yksi­kään maa ei ole kos­kaan nous­sut vau­rau­teen vapaa­kaup­paa ja mui­ta uus­li­be­raa­le­ja poli­tii­ko­ja nou­dat­taen. Kir­jas­sa on myös aika pal­jon Suo­mea kos­ke­vaa pohdintaa.

  56. hihi­hi­hih… Ha-Joon Chang ei kou­lu­tuk­ses­taan ja asian­tun­te­muk­ses­taan huo­li­mat­ta oo tajun­nu, että tul­lit on pahasta.

    Kukaan tus­kin väit­tää, että kehi­tys­mai­den teol­li­suu­den edun mukais­ta olis pois­taa tuon­ti­tul­le­ja. Point­ti on, että se on kulut­ta­jien etu.
    Vas­taa­vas­ti vien­ti­tul­lit on kulut­ta­jil­le edul­li­sia, mut­ta teol­li­suu­del­le haitallisia.

    Tul­lit noin yli­pään­sä ovat hai­tal­li­sia, kos­ka ne estää työn tehok­kaan jakamisen.

    Tuo argu­ment­ti lap­si­työs­tä jon älyl­li­ses­ti niin epä­re­hel­li­nen (tai idioot­ti­mai­nen) että ihan nolot­taa Ha-Joon Chan­gin puolesta.

    Kir­jaa voi siis suo­si­tel­la kai­kil­le, jot­ka pys­tyy vete­le­mään suu­ria uus­li­be­ra­lis­min vas­tai­sia vii­vo­ja pik­kusei­kois­ta piittaamatta.

    Tomp­pe­li: Jos hal­pa ja uusiu­tu­va ener­gia oli­si oikeas­ta noin lois­ta­va saa­vu­tus kuin sinä luu­let, niin maa­il­man rik­kaim­mat kan­sa­kun­nat yrit­täi­si­vät tuo­ta ilman mitään ilmas­to­tal­koi­ta. (Google­han on jo pan­nut­kin hihat hei­lu­maan ilman mitään pakkoa.)

  57. hihi­hi­hih

    Oli­sit nyt edes sen ver­ran panos­ta­nut vas­tauk­seen, että oli­sit — kir­joit­ta­jan nimen huo­mioon ottaen — muut­ta­nut tuon hahahahaha:ksi.

    Ei vai­nes­kaan, hyvä kir­ja se on ja kan­nat­taa oikeas­ti lukea, jos ei halua kri­tii­kit­tö­mäs­ti uskoa vain yhtä totuut­ta. Onhan tosin mei­tä sel­väs­ti sel­lai­sia­kin, jot­ka haluavat.

    Kol­me näkö­kul­maa noi­hin ilmas­to­tal­koi­siin: 1) nii­tä ei saa­da riit­tä­vään vauh­tiin ennen kuin hii­li­pääs­tö­jen hin­ta teh­dään riit­tä­vän kovak­si, 2) tämä ei onnis­tu, jos ei ole pie­ni paniik­ki pääl­lä ja 3) hal­pa uusiu­tu­va ener­gia rat­kai­see suu­rel­ta osin kaik­ki maa­il­man suu­ret ympäristöuhat.

    Google taas ei mis­sään visios­sa aiheu­ta sel­lai­sia maa­il­maa uhkaa­via ulkois­vai­ku­tuk­sia, että pitäi­si pani­koi­da ja haku­jen hin­taa mer­kitt­väs­ti nos­taa. Eikä Googlen “kek­si­mi­nen” tie­tääk­se­ni pelas­ta­nut maailmaa.

    Googlen vetä­mi­nen tähän mukaan on niin outo ja älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­nen aja­tus, että veik­kaan, sen ole­van peräi­sin niis­tä Econ­talk-podcas­teis­tä — jois­ta muu­ten olen kuun­nel­lut var­maan suu­rim­man osan vuo­sien varrella.

  58. tomp­pe­li: viit­ta­sin sii­hen, että Googlel­la on ohjel­ma hal­van uusiu­tu­van ener­gian kehittämiseksi.

  59. Ai niin, se “haus­ka argu­ment­ti” vaa­tii täs­men­nys­tä, ettei jää vää­rä käsitys. 

    Kir­jas­sa siis ver­rat­tiin kehit­ty­vän maan aloit­te­le­vaa teol­li­suut­ta oman lap­sen amma­til­li­siin kykyi­hin. Isä tai äiti siis voi esim. IMF:ssä vaa­tia, että kehit­ty­vä maa “omak­si par­haak­seen” esim. pois­taa tul­lit ja siten altis­tuu kil­pai­lul­le. Pri­vaa­tis­ti sama hen­ki­lö ei suin­kaan altis­ta las­taan (työ­mark­ki­noi­den) kil­pai­lul­le vaan tukee tämän kou­lu­tus­ta, kun­nes tämä on aikui­nen ja usein kauemminkin.

    Kysees­sä oli­si vain näen­näi­nen ris­ti­rii­ta, jos ker­ta toi­sen­sa jäl­keen osoit­tau­tui­si, että las­ta ja kehi­tys­maa­ta ei voi näin ver­ra­ta. Chang kui­ten­kin todis­te­lee aika­moi­sel­la empi­rial­la, että aivan kuin ihmi­set myös maat tar­vit­se­vat suo­jaa kehit­tyes­sään. Muu­ten ei vau­ras­tu­mis­ta ole kos­kaan tapah­tu­nut — aina­kaan mai­den koh­dal­la, joku­nen ryy­syis­tä rik­kauk­siin tari­na kyl­lä tun­ne­taan ihmis­ten kohdalla.

  60. Googlel­la on ohjel­ma hal­van uusiu­tu­van ener­gian kehittämiseksi.

    Entä sit­ten? Kek­sin heti sata fir­maa, jol­la ei ole yhtä sel­lais­ta vas­taan jol­la on. Huo­les­tut­ta­vam­paa on tie­tys­ti se, että USA:lla, Venä­jäl­lä, Kii­nal­la, Intial­la ja Japa­nil­la (kuka unoh­tui) ei ole ollut riit­tä­vää paniik­kia pääl­lä. Tämä ongel­ma­han ei rat­kea ilman hal­li­tus­ten voi­ma­kas­ta panos­tus­ta. Vähän kuin toka maa­il­ma­so­ta uusiks, mut­ta nyt kaik­ki samal­la puo­lel­la yhtei­tä vihol­lis­ta vastaan.

  61. tomp­pe­li: en ymmär­rä mis­tä nyt hiillyit.

    Minä viit­ta­sin Googleen alun perin sik­si, että ne yrit­tää tosis­saan kehit­tää hal­paa uusiu­tu­vaa energiaa.

    Vas­ta­sin vaan tähän, kun et ilmei­ses­ti tien­nyt mik­si nos­tin Googlen esille…

    Google taas ei mis­sään visios­sa aiheu­ta sel­lai­sia maa­il­maa uhkaa­via ulkois­vai­ku­tuk­sia, että pitäi­si pani­koi­da ja haku­jen hin­taa mer­kitt­väs­ti nos­taa. Eikä Googlen “kek­si­mi­nen” tie­tääk­se­ni pelas­ta­nut maailmaa.”

    Entä sit­ten? Kek­sin heti sata fir­maa, jol­la ei ole yhtä sel­lais­ta vas­taan jol­la on.”

    Mitä ihmet­tä!?!? Ei kai nyt kaik­kien maa­il­man fir­mo­jen pidä yrit­tää kehit­tää hal­paa uusiu­tu­vaa ener­gi­aa. Point­ti on se, että niin teh­dään vaik­ka hal­li­tuk­set eivät sekaan­nu asiaan.

    Edel­leen et tain­nut ymmär­tää mitä seli­tin nois­ta vien­ti- ja tuon­ti­tul­leis­ta. Koti­mai­sen teol­li­suu­den suo­je­le­mi­nen tapah­tuu koti­mais­ten kulut­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la. Lap­si­ver­taus ei siis toi­mi. Sen lisäk­si tul­lit estä­vät työn jaka­mis­ta, mikä tuho­aa hyvin­voin­tia, joten jaet­ta­vaa jää vähem­män kaikille.

    Se että Chang pys­tyy esit­te­le­mään tapauk­sia jos­sa maat ovat kehit­ty­neet ja pitä­neet yllä tuon­ti­tul­le­ja ei tar­koi­ta, että tuon­ti­tul­lit ovat edel­li­tys kehi­tyk­sel­le. Vas­tak­kai­sia esi­merk­ke­jä talou­del­li­ses­ta edis­tyk­ses­tä runsaasti.

  62. En minä mitään hiil­ty­nyt, mut­ta vää­räs­sä sinä sii­tä huo­li­mat­ta olet. Ei yksi Google todis­ta, että “ilmas­to­tal­koi­ta” ei tar­vi­ta. Pöh! Ja Chan­gin empi­ri­na mukaan siis jokai­nen val­tio on vau­ras­tu­nut suo­ja­muu­rein taka­na. Tois­tan: yksi­kään ei ole vau­ras­tu­nut ilman. Ja sinus­ta se, siis maan vau­ras­tu­mi­nen, on kulut­ta­jan etu­jen vas­tais­ta! Ker­ro se korea­lai­sil­le. Tai suo­ma­lai­sil­le. Pöh!

    Tei­kä­läis­ten ongel­ma on, että te TIEDÄTTE asiat ilman empi­ri­aa, kos­ka TOTUUS on teil­le kai­ken kertonut. 

    Enkä minä vie­lä­kään hiil­ty­nyt, vaik­ka hihit­te­ly ei koh­te­lias­ta olekaan.

  63. Kuka luki tämän päi­vän hesa­ris­ta, että ollaan­kin menos­sa uut­ta jää­kaut­ta ja ehkä, ehkä CO2-pääs­töt ehti­vät ajois­sa estä­mään uuden jääkauden.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Hiilidioksidip%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+saattavat+est%C3%A4%C3%A4+j%C3%A4%C3%A4kauden/1135241093794

    En nyt siis väi­tä, että uskon tähän vält­tä­mät­tä. Mut­ta minua­han on syy­tet­ty sii­tä, että kat­son tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta vali­koi­vas­ti enkä usko varauk­set­ta tie­teel­li­seen meto­diin. Enkä usko vieläkään. 

    Var­muut­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ei ole. Ei edes niil­lä ASIANTUNTIJOILLA, joi­den edes­sä täs­sä­kin ket­jus­sa on vaa­dit­tu ihmi­siä ole­maan hil­jaa ja usko­maan viisaampiaan.

  64. Se että Chang pys­tyy esit­te­le­mään tapauk­sia jos­sa maat ovat kehit­ty­neet ja pitä­neet yllä tuon­ti­tul­le­ja ei tar­koi­ta, että tuon­ti­tul­lit ovat edel­li­tys kehi­tyk­sel­le. Vas­tak­kai­sia esi­merk­ke­jä talou­del­li­ses­ta edis­tyk­ses­tä runsaasti.”

    Täy­tyy nyt korjata/tarkentaa tomp­pe­lin väit­tei­tä. Noi­ta vas­tak­kai­sia esi­merk­ke­jä on ymmär­tääk­se­ni kak­si, Sveit­si ja Hol­lan­ti, jot­ka tosin jo voi­mak­kaan kehi­tyk­sen­sä aikaan oli­vat sil­lois­ten varak­kai­den mai­den jou­kos­sa. Eli mai­ta, jot­ka ovat nous­seet suh­teel­li­ses­ta köy­hyy­des­tä mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na ilman mer­kit­tä­vää pro­tek­tio­nis­mia ei minun tie­tääk­se­ni tai­da ole yhtään. Ker­ro toki, jos tie­dät jon­kun. Mie­lel­lään läh­de­viit­tei­den kanssa.

    Edel­leen et tain­nut ymmär­tää mitä seli­tin nois­ta vien­ti- ja tuontitulleista.”

    Eivät­kö­hän kaik­ki ymmär­tä­neet mitä tar­koi­tit. Tar­koi­tit kan­sain­vä­li­sen talou­den perus­kurs­sil­la ope­tet­tua suh­teel­li­sen yksin­ker­tais­ta teo­ri­aa, jota eräs suh­teel­li­sen arvos­tet­tu kehi­tys­ta­lous­e­ko­no­mis­ti (joka mel­ko var­mas­ti ymmär­tää tämän yksin­ker­tai­sen teo­rian parem­min kuin yksi­kään tämän pals­tan kom­men­toi­jis­ta) on läh­te­nyt kri­ti­soi­maan empii­ris­ten havain­to­jen perus­teel­la. Jos sinä pys­tyt kumoa­maan Chan­gin havain­not, niin uskoi­sin, että useat peer-review leh­det otta­vat todis­tuk­se­si ilo­mie­lin vastaan.

  65. The world has never seen such freezing heat By Chris­top­her Booker

    A sur­real scien­ti­fic blun­der last week rai­sed a huge ques­tion mark about the tem­pe­ra­tu­re records that under­pin the worldwi­de alarm over glo­bal war­ming. On Mon­day, Nasa’s God­dard Ins­ti­tu­te for Space Stu­dies (GISS), which is run by Al Gore’s chief scien­ti­fic ally, Dr James Han­sen, and is one of four bodies res­pon­sible for moni­to­ring glo­bal tem­pe­ra­tu­res, announced that last month was the hot­test Octo­ber on record. 

    The error was so gla­ring that when it was repor­ted on the two blogs — run by the US meteo­ro­lo­gist Ant­ho­ny Watts and Ste­ve McIn­ty­re, the Cana­dian com­pu­ter ana­lyst who won fame for his expert debun­king of the noto­rious “hoc­key stick” graph — GISS began has­ti­ly revi­sing its figu­res. This only made the con­fusion wor­se because, to com­pen­sa­te for the lowe­red tem­pe­ra­tu­res in Rus­sia, GISS clai­med to have disco­ve­red a new “hots­pot” in the Arc­tic — in a month when satel­li­te ima­ges were showing Arc­tic sea-ice reco­ve­ring so fast from its sum­mer melt that three weeks ago it was 30 per cent more exten­si­ve than at the same time last year. 

    http://www.telegraph.co.uk/opinion/main.jhtml?xml=/opinion/2008/11/16/do1610.xml

  66. Ole­te­taan, että maa­pal­lon läm­pö­ti­la jat­kaa nousu­aan (tai alkaa nous­ta) eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Läm­pö­ti­lan nousun luon­teen vuok­si en usko mark­ki­na­ta­lou­den osaa­van hin­noi­tel­la sitä “oikein” raa­ka-aineen ja sen jalos­tuk­sen hin­toi­hin. Sik­si täs­sä vaih­toeh­dos­sa jos­sain vai­hees­sa maa­il­ma­nyh­tei­sö ryh­ty­nee voi­mak­kai­siin toi­miin ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si. Mitä se sit­ten tarkoittaisi?

    Kak­si aja­tus­ta tulee mie­leen. Toi­nen on se, että glo­baa­lis­ta mark­ki­na­ta­lou­des­ta ja vapaa­kau­pas­ta siir­ry­tään jon­kin astei­seen sään­nel­tyyn talous­jär­jes­tel­mään, jos­sa “sään­te­li­jöi­nä” ovat tie­ten­kin maa­il­man voi­mak­kaim­mat val­tiot. Eli oli­si hyvä että EU ei jäi­si rii­tai­sek­si ja hajanaiseksi.

    Toi­sek­si mie­leen tulee aja­tus että köy­hien kan­sa­lais­ten ja mai­den rikas­tu­mi­nen tulee vii­väs­ty­mään, ja rik­kai­den kan­sa­lais­ten ja mai­den kulu­tus­ta tul­laan hil­lit­se­mään on kyse kau­kai­siin loma­koh­tei­siin len­tä­mi­ses­tä, huvi­au­toi­lus­ta, tai vaik­ka­pa ener­gian käy­tös­tä kotona.

    Mie­len­kiin­toi­sek­si asian tekee mei­dän suo­ma­lais­ten suu­ri ener­gian kulu­tus: emme­kös me ole mita­li­si­joil­la ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa per capi­ta. Syi­nä lie­nee poh­joi­nen sijain­tim­me ja har­va asu­tuk­sem­me. Jos tähän päät­te­lyyn uskoo, eikö nämä asiat pitäi­si olla kor­keal­la (tai kor­keim­mal­la) prio­ri­tee­til­la esim pää­kau­pun­ki­seu­dun kaavoituksessa?

    Mikä­li maa­pal­lon läm­pö­ti­la ei jat­ka nousu­aan (ei aloi­ta nousu­aan), niin mikään ei var­maan muu­tu. Pait­si että tulee “pie­ni” hick-up kun öljy lop­puu, eten­kin jos kor­vaa­vaa tek­no­lo­gi­aa ei ole vie­lä saa­tu kaupallistettua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.