Erilaisissa tiedotusvälineissä on tiedotettu minun ehdottaneen Helsingin ja Vantaan pikaista yhdistämistä niin,että yhdistyneessä kaupungissa pidettäisiin kunnallisvaalit jo lokakuussa 2010. Tätä ehdotusta on kiitettävän tasapuolises5i sekä kiitetty että moitittu. Tässä on kuitenkin leikitty rikkinäistä puhelinta.
Minulla ei helsinkiläisenä ole mitään intressiä liittää Vantaata Helsinkiin. Päin vastoin, Helsinki olisi tuossa liitossa häviävä osapuoli, ainakin lyhyellä aikavälillä. Niinpä esitän, että
1) Kaupungit voivat yhdistyä vain jos vantaalaiset sitä haluavat;
2) jos vantaalaiset päätyvät kannattamaan yhdistymistä Helsinkiin, Helsingin pitäisi yhdistyminen hyväksyä;
3) jos yhdistymiseen päädytään, siinä ei pidä aikailla. Nopein mahdollinen aikataulu olisi yhdistyminen vuoden 2011 alussa, jolloin pidettäisiin yhdistetyn kaupungin vaalit lokakuussa 2010.
Miksi haluan kiirehtiä? Koska kaupunkien virkakoneistot halvaantuvat yhdistymistä odoteltaessa. Virkamiehet keskittyvät varmistamaan asemiaan uudessa organisaatiossa. Tätä on kuulemani mukaan havaittavissa jo nyt. Niinpä, jos kaupungit eivät yhdisty, siitäkin pitäisi tehdä päätös mahdollisimman pikaisesti.
Osmo sanoi :
”Minulla ei helsinkiläisenä ole mitään intressiä liittää Vantaata Helsinkiin. Päin vastoin, Helsinki olisi tuossa liitossa häviävä osapuoli, ainakin lyhyellä aikavälillä.”
Ei minullakaan perus vantaalaisena ole mitään intressiä liittää Vantaata Helsinkiin. Josko Osmo valaisisi tavallisille vantaalaisille minkä takia vantaalaisten kannattaisi kannattaa Vantaan liittamistä Helsinkiin.
Josko uskallat ihan rehellisesti helsinkiläisenä nähdä vantaalaisten edun liittymisasiassa.
En ymmärrä kakkoskohtaa.
Miksi pitäisi? Ihan siis hyvää hyvyyttäänkö?
Miksi pitäisi? Ihan siis hyvää hyvyyttäänkö?
Ei Elina hyvä, vaan siksi että näin ongelmia voidaan lakaista piiloon taas muutamaksi vuodeksi. Rahojen jälleen loputtua voidaan mukaan liittää varakas Espoo, muttei Kauniaista kuitenkaan. Täytyyhän päättäjienkin asua tulevaisuudessa jossain 😀
Vantaan talouden saamiseksi kuntoon on toinenkin vaihtoehto. Pilkotaan vantaa pienemmiksi kunniksi. Pienemmät kuntayksiköt ovat tunnetusti tehokkaampia.
Kuntien tohokkuusmaksimi on jossain 10 000 – 40 000 asukkaan välissä. Olen kuullut sellaisen luvun, kuin 16 000, olevan Suomessa laskennallinen tehokkuusmaksimi. Se ollee kuitenkin maanlaajuinen keskiarvo, joten Vantaan seuraajien optimi koko olisi varmaan jossain 20 000 – 40 000 tienoilla.
Uskon suurimman muutoksen syntyvän demokratiavajeen täyttymisestä. Suurissa kunnissa poliitikkojen on kiva käyttää kuntalaisten rahoja ja pelko palutteelle on pieni. Pienessä kunnassa, jos käytät verorahoja hölmösti, niin naapuri kuittaa kyllä varmasti.
Tehostuminen ei ole kiinni pelkästään psykologisista seikoista. Pienemmissä kunnissa tarvitaan vähemmän johtajia, päälliköitä, suunnittelijoita jne. Organisaatio on matalampi, päätöksenteko on lähempän kuntalaista ja nopeampaa.
”Helsinki olisi tuossa liitossa häviävä osapuoli, ainakin lyhyellä aikavälillä.”
Mitä Helsinki häviäisi? Tulee lentokenttää, vaisalaa, koulutettuja ihmisiä, saisi huoletta rakentaa pohjois-metron. Mistä se lyhyen aikavälin häviäminen tulee?
Minusta Vantaan pitäisi aktiivisesti aloittaa yhdistymisneuvottelut. Tällöin sillä olisi mahdollisuus asettaa selkeät ehdot liittymiselle. Ilman Vantaan aloitteenottoa muut toimivat sen puolesta.
Tässä oli nyt nopealla toiminnalla mahdollisuus saada parempi lopputulos Vantaan kannalta. En itse asu siellä, mutta ainahan voi neuvoa…
Kyllä vantaalaisena kannatan Vantaan ja Helsingin liittämistä mahdollisimman nopealla aikataululla. Tosin mielestäni Kauniainen pitäisi saada mukaan heti ensivaiheessa, Espoosta ei väliä.
Tämänhetkiset kuntarajat estävät mm. järkevän maankäytön suunnittelun sekä julkisten ja yksityisten palveluiden kehittämisen pääkaupunkiseudulla, eivätkä mielestäni tuo mitään lisäarvoa.
Olen myös kuullut Vantaan olevan tällä hetkellä on ainoa maksaja lentokentän osalta (ei siis valtion tukea), vaikka palvelee koko Etelä-Suomea. Mahtaakohan pitää paikkansa?
Nimetään Vantaa vaikka uudestaan Helsingin maalaiskunnaksi, jos se auttaisi helsinkiläisiä hyväksymään kuntaliitoksen.
Riku kysyy, mitä Helsinki häviäisi Helvanta-kokonaisuudessa.
Kerron..
Vantaalla on monessa asiassa palvelutaso paljon Helsingistä jäljessä. Esim. lasten ja nuorten tilanne on huomattavasti huonompi: erityisopetukseen, perheneuvoloihin ja lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin on huomattavasti pidemmät jonot Vantaalla kuin Helsingissä.
Urheilukentät ovat perunapeltoja, lähijunien asemat oksennuksen peittämiä töhrygallerioita ja pyörätiet täynnä töyssyjä ja kuoppia. Sanalla sanoien, perusasiat eivät ole samassa jamassa kuin Helsingissä. Eikös vantaalaisessa päiväkodissa peruttu isänpäiväkahvitkin varojen puutteessa?
Maahanmuuttajia on prosentuaalisesti saman verran kuin Helsingissä, mutta osuus on painottunut sosiaalisesti epäedullisemmin, joten heidän aiheuttamansa kulut ovat olennaisesti suuremmat.
Ei voisi olla mahdollista, että saman kunnan sisällä asukkaat olisivat aivan eriarvoisessa asemassa. Siispä Helsinki laittaisi Vantaan asiat kuntoon ja se maksaa. Vai kuka helsinkiläinen kannattaa vaihtoehtoa, että nykyinen palvelutaso heikennettäisiin Vantaan tasolle.
Helsinkiläisten kannalta liitosta voi puolustaa vain maa-alalla. Ja se on tietysti iso pointti.
”Urheilukentät ovat perunapeltoja, lähijunien asemat oksennuksen peittämiä töhrygallerioita ja pyörätiet täynnä töyssyjä ja kuoppia. Sanalla sanoien, perusasiat eivät ole samassa jamassa kuin Helsingissä. Eikös vantaalaisessa päiväkodissa peruttu isänpäiväkahvitkin varojen puutteessa?”
Helsinkiin Vantaan liittyminenkö muuttaisi sen, että Helsinki on enimmäkseen kaupunkialuetta ja Vantaa lähinnä väylien kylkeen rakennettu nukkumalähiö. Niine kaikkine töyssyineen ja kuoppineen.
Tuskinpa Osmo tänne Vantaan periferiaan edes fillarillaan tulisi virkistäytymään.
Aina on niin, että ydinkaupungin ympäristössä elää se porukka, josta ydinkaupunkilaiset eivät välitä yhtään mitään.
Perään vaan Helsingin näkemystä siihen, että miksi Vantaa tulisi liittää Helsinkiin. Onkohan Osmolla ketun häntä kainalossaan kun lausui aloitustekstin aiheeseen.
Että, mikä se on ne helsinkiläisten edut (lyhyen tai pitkän ajan etu) jos Vantaa liittyisi Helsinkiin?
Olisi ihan kiva lukea suoraan Osmon kynästä kirjoitettuna perusteet yo. kysymykseen.
Tjaah. Alkuperäisenä helsingeläisenä en sinänsä pitäisi yhtään huonona ajatusat yhdistää Helsinginkoski alkuperäiseen yhteyteensä Helsingin pitäjään. Helsinkiläissten kunallipoliitikkojen toimet vain Sipoon asiasa eivät lupaa mitään kovin hyvää. Hyräilen mielessäni erään naapurivaltion puolustusvoimien hymnin sävelin ” Oi suuri aj mahtava Helsingin kaupunki …
Kuntaliitokset pääkaupunkiseudulla ovat turhia kotkotuksia.
Mielestäni järkevintä olisi kehittää metropolihallinto, joka hoitelisi keskeisimmät yhteiset toiminnot pääkaupunki/ metropoliaseudulla.
Mallit löytyvät vaikka Ahvenanmaalta tai Kainuusta maakuntahallinnon muodossa: itsenäiset kunnat, mutta yhteinen asioiden hoito terveydenhoidon, koulutuksen ja kaavoituksen piirissä nyt ainakin.
Säilyisi asukkailla oman kunnan identiteetti, mutta todella tärkeät asiat hoideltaisiin keskitetymmin ja todennäköisesti järkevämminkin…
Lyhyellä tähtäimellä, helsinkiläiset häviävät taloudellisesti siinä että vantaalaiset maksavat per asukas hieman vähemmän veroja. Hyödyistä voi varmaan olla montaa mieltä, mutta tästä luulisi seuraavan skaalahyötyjä, esimerkiksi nyt vaikka Helsingin ja Vantaan Energian yhdistämisestä. Ja pitemmällä tähtäimellä Helsingistä loppuu maa.
No, olisiko lyhykäisyydessään tässä Helsingin ja Vantaan liittämisasiassa tärkeä pointti molempien kaupunkien kannalta se, että Vantaa maillaan ympäröi Helsinkiä.
Pitkän tähtäimen hyötyjä arvioidessa voi spekuloida sillä mitä yhdyskuntarakenteelle olisi tapahtunut jos Helsingin vuoden 1946 suuri alueliitos ja 1966 Vuosaaren liitos olisi jätetty tekemättä.
Ehkäpä pikku-Helsinki olisi jonkinlainen pääkaupunkiseudun hyper-Kauniainen. On makuasia olisiko tämä helsinkiläisten etu.
Alueliitokset (ja kuntaliitokset) ovat kauaskantoisia päätöksiä, itse ajattelen niin että lyhyellä tähtäimellä kyse on lopulta vain tulonsiirroista mutta pitkällä tähtäimellä vaikutetaan ratkaisevasti hyvinvoinnin luomisen tehokkuuteen.
Pitkällä tähtäimellä kysymys on esimerkiksi siitä onko yhdistetty maankäytön suunnittelu nyt tulevien sukupolvien etu, tai onko mahdollisuus skaalahyötyihin suurempi hyöty kuin mahdollisuus askarrella isompia organisaatiota kuin on tehokkuuden kannalta tarkoituksenmukaista.
Mitä alkuperäiseen aiheeseen tulee niin muutamankin fuusion ja uudelleenorganisoinnin kokeneena olen tuosta pikaisesta aikataulusta Osmon kanssa täsmälleen samaa mieltä.