Helsingistä ydinvoimalämmitteinen?

For­tum näyt­tää suun­nit­tel­e­van han­ket­ta, jos­sa Helsin­ki läm­mitet­täisi­in Lovi­isaan raken­net­ta­van kol­man­nen ydin­voimayk­sikön jäteläm­möl­lä. Jos ne sel­l­aista suunnnit­tel­e­vat, kai niil­lä sit­ten on jokin aja­tus siitä, miten se toteutetaan.

Nyky­i­sistä ydin­voimaloista läm­pöä ei saa ulos. Se on vain 30-asteista, joten se ei kel­paa kaukoläm­mök­si. Kaukoläm­pöputki­in tuu­pat­ta­va vesi on muis­taak­seni 120 asteista, mikä merk­it­see, että se on melkoises­sa paineessa. 

Jotenkin tun­tu­isi luon­te­vam­mal­ta lämit­tää Lovi­isan jäteläm­möl­lä ensin Lovi­isa ja sit­ten Kot­ka. Kaukoläm­pöput­ki Helsinki­in mak­saisi paljon. Muis­tan näh­neeni sel­l­aisen luvun kuin 700 miljoon­aa euroa, mut­ta tämä tieto on muistinvarainen.

Jos vesi ote­taan voimalaitok­ses­ta ulos 120-asteise­na, sähköä saadaan palon vähem­män. En tiedä, onko maail­mas­sa yhtään vastapainevoimalak­si raken­net­tua ydin­voimalaa.  Yleen­sä ydin­voimalat raken­netaan hyö­ty­suhteil­taan huonoik­si, jot­ta niis­sä ei joudut­taisi pitämään vaar­al­lisen korkei­ta painei­ta. Joku var­maankin osaa ker­toa, liit­ty­isikö vastapainevoimalaan turvalisuusongelmia.

Jos Helsin­ki läm­mitet­täisi­in kaukoläm­möl­lä, putoisi­vat Helsin­gin voimalaitok­set pois verkos­ta, jol­loin tuo Lovi­isan kol­mosyk­sikkö ei toisi val­takun­nan verkkoon juuri lisää sähköä. Kos­ka ydin­voima voi joskus men­nä myös pois päältä, pitäisi Helsinki­in toisaal­ta investoi­da paljon rahaa varajärjestelmään.

Helsin­gin läm­mit­tämistä ydin­voimal­la on kuitenkin suun­nitel­tu. Joskus kauan sit­ten arvioiti­in, että edullis­in­ta olisi rak­en­taa pelkkää läm­pöä tuot­ta­va laitos  (kau­pal­liselta nimeltään Secure?)  joka olisi tur­val­lista sijoit­taa keskelle kaupunkia. Onhan Otaniemen reak­torikin keskel­lä asu­tus­ta. Luulen, että tämä ratkaisu olisi edelleen paras, jos Helsin­gin voimalat halu­taan sulkea.

Nyky­is­ten ydin­voimaloiden hukkaläm­pöä voisi käyt­tää kasvi­hionei­den läm­mit­tämiseen. Tomaat­invil­je­ly Suomen talves­sa on epäekol­o­gisem­paa kuin tomaat­tien lennät­tämi­nen espan­jas­ta Suomeen. Olk­ilu­odon ydin­voimaloiden jäteläm­möl­lä voitaisi­in läm­mit­tää niin suuri määrä kasvi­huonei­ta, että niihin mah­tu­isi koko Suomen kasvi­huone­tuotan­to. När­piössä ei hurrattaisi.

24 vastausta artikkeliin “Helsingistä ydinvoimalämmitteinen?”

  1. Ei PK-seudun tarvit­sisi pahem­min investoi­da vara­jär­jestelmään, sel­l­ainen on jo ole­mas­sa: nykyi­nen läm­mi­tysjär­jestelmä. Sen sijaan koko nyky­istä jär­jestelmää (kaikkia voimaloi­ta) ei enää tarvit­taisi, kos­ka nykyjär­jestelmässäkin on jo redun­danssia (öljy- ja kaa­su­voimalat ovat vara­jär­jestelmänä suurille hiilivoimaloille).

    Vastaa

  2. Mak­saa se put­ki Lovi­isas­ti Helsinki­in. Mut­ta jotkut suun­nit­telee Siperi­as­ta tule­van maakaa­suputken jatkamista Itämeren pohjia pitkin Pietarista Saksaan.

    Hesarin jutus­ta, läh­teek­si mainit­tu For­tu­min YVA raport­ti Lovi­isan voimalahakemuksessa.

    Tiedot ilmenevät For­tu­min torstaina julk­ista­mas­ta Lovi­isa 3 ‑voimalan ympäristö­vaiku­tusten arviointiselostuksesta. 

    For­tum tutkii Lovi­isan voimalaitok­sen laa­jen­tamista kol­man­nel­la voimalaitosyksiköllä. 

    Se olisi sähköte­holtaan 1 000–1 800 megawat­tia. Läm­pöte­ho olisi 2 800–4 600 megawattia. 

    Laitos valmis­tu­isi aikaisin­taan 2018, ja sen käyt­töikä olisi vähin­tään 60 vuotta. 

    For­tu­min suun­nit­tele­man läm­pöte­holtaan 4 600 megawatin voimalaitok­sen sähköte­ho lask­isi kaukoläm­mön myötä 1 800 megawatista 1 560:een.

    Kaukoläm­pöte­ho olisi 1 200 megawat­tia, joka vas­taa melko tarkoin koko pääkaupunkiseudun nyky­istä keskimääräistä kaukolämpötehoa.

    Vastaa

  3. Meret ei läm­penisi ollenkaan, jos Lovi­isan kadut läm­mitet­täisi­in jäteläm­möl­lä. Kaupun­ki voidaan nähdä läm­mön­si­ir­ti­menä. Myös urheiluken­tät ja ‑hal­lit kan­nat­taisi läm­mit­tää putk­istol­la, ehkä myös katsomot.

    Vastaa

  4. Pidin omas­sa kun­nal­lis­vaa­likam­pan­jas­sani esil­lä tämän vai­h­toe­hdon per­in­po­h­jaista selvit­tämistä. On vaikea nähdä toista tapaa kor­va­ta Helsin­gin hiilivoimalat ja läm­mön­tuotan­to, joka päästää KVK-päästöjä Helsingis­sä tuplas­ti enem­män (50% kaik­ista) kuin kaik­ki liikenne yhteensä.

    Kir­joitin tästä vaalien alla pitkähkön blogimerkin­nän. Myös ydin­voiman uhkatek­i­jöitä ja poten­ti­aalia käsit­televä merk­in­täni saat­taa kiinnostaa.

    Tässä kom­ment­te­ja Oden pointteihin:

    1. Kuulisin mielel­läni lisää For­tu­min suun­nitelmista. Nyt olisi hyvä saa­da For­tu­min ja Helenin välille keskusteluy­hteys tästä vai­h­toe­hdos­ta. Myös Helen on muuten selvit­tämässä tätä vaihtoehtoa.

    2. Nyky­i­sistä ydin­voimaloista ei tosi­aan saa­da hyö­dyn­net­täväk­si kel­paavaa läm­pöä ulos ilman aika radikaale­ja modaus­toimen­piteitä. Nämä mak­sanevat aika pitkän pen­nin, mut­ta niidenkin kan­nat­tavu­us tulisi selvittää.

    3. Kotkaa ja Lovi­isaa ei kan­na­ta läm­mit­tää täl­lä hukkaläm­möl­lä, kos­ka siihen tehtävät investoin­nit ovat jät­timäisiä. Oikeas­t­aan vain koko pk-seu­tu olisi tarpeek­si iso tehdäk­seen pro­jek­tista kannattavan.

    4. Näkemieni laskelmien mukaan 1200MW voimalan teho lask­isi 1000MW:en, mut­ta tämän lisäk­si tulisi 1500MW läm­pöä. Teho siis nousisi todel­la paljon, muis­taak­seni about 36%–>60%. Olen myös antanut ker­toa itsel­leni, että Pietari lämpiäisi osin ydin­voimal­la, samoin joku alue Sveit­sis­sä. Näistä en ole kuitenkaan var­ma. Tur­val­lisu­u­songelmista en ole kuullut.

    5. Var­avoima ovat tosi­aan idean heikoin puoli ydin­voiman yleis­ten ongelmien ohel­la. Voisiko Helsin­gin nykyiset laitok­set jät­tää sinne mis­sä ne ovat rese­viksi muu­ta­man viikon polt­toaineen kanssa? Var­avoima on asia, jos­ta kaipaisin eniten tietoa ja joka pitäisi selvit­tää juur­ta jaksaen.

    6. Lain mukaan ydin­voimala ei voi olla kovin lähel­lä asu­tus­ta. Ihan hyvä näin. Mut­ta ehkä tuo­hon laki­in voitaisi­in miet­tiä joitain pieniä lieven­nyk­siä, jot­ta putken kus­tan­nuk­set eivät täysin karkaisi käsistä. Helsingis­sä ollaan muuten las­ket­tu putken kus­tan­nuk­set 850M euroksi.

    7. Kan­natan nyky­is­ten voimaloiden hukkaläm­mön hyö­tykäyt­töä — se olisi ekol­o­gis­es­ti hyvä jut­tu jo sik­si, että mereen pumpat­tuna se hor­jut­taa paikallista ekosys­teemiä. RKP pitäisi vain ensik­si saa­da hei­vat­tua hallituksesta…

    Vastaa

  6. Ylläol­evas­sa tämä kap­pale ei nyt kyl­lä tyy­dytä: “Jos Helsin­ki läm­mitet­täisi­in kaukoläm­möl­lä, putoisi­vat Helsin­gin voimalaitok­set pois verkos­ta, jol­loin tuo Lovi­isan kol­mosyk­sikkö ei toisi val­takun­nan verkkoon juuri lisää sähköä. Kos­ka ydin­voima voi joskus men­nä myös pois päältä, pitäisi Helsinki­in toisaal­ta investoi­da paljon rahaa varajärjestelmään.”

    Siis se pois­taisi sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia nimeno­maan talvi­aikaan, jol­loin myös sähkön kysyn­tä on suurin, mikä on se peru­songel­ma. Ja jos nykyiset kaukolöm­pölaitok­set pide­tään toim­intakun­nos­sa, niin mik­si uut­ta var­avoimaa pitäisi rakentaa?

    Juk­ka Jon­ni­nen kir­joit­ti myös aiheesta, http://thexder82.livejournal.com/13849.html,
    aja­tus Lovi­isaan saak­ka ulot­tuvas­ta kaukoläm­pöverkos­ta on muutenkin mie­lenki­in­toinen, voitaisi­in kor­va­ta tuol­la asu­tuk­sesltaan kas­vaval­la kaistaleelle kaukoläm­möl­lä muu­ta läm­mön­tuotan­toa, ja lisäk­si tuot­taa sil­lä kaistal­la biovoimalois­sa läm­pöä sen sijaan että kul­jetet­taisi­in polt­toainet­ta. Olisiko­han tämä energiatehokkaampaa?

    Pro­pel­lipää-idea jon­ka heitin Jon­nisen blogi­in: Helsin­ki — Tallinna tun­neli­in ovat viro­laiset ehdot­ta­neet tekosaar­ta keskiväli­in huoltoa varten. Ilmeis­es­ti myös Tallinnas­sa on kaukoläm­pöverkko. Raken­netaan se läm­pöy­d­in­voimala tuonne tekosaarelle ja tehdään junatun­neli­in myös kaukolämpöputket.

    Vastaa

  7. For­tum saa suun­nitel­la, mitä halu­aa, mut­ta Helsin­gin Ener­gian tak­ti­ik­ka olla räväyt­tämät­tä evään­säkkään asia vuok­si taitaa olla tuloksellisempi…

    Olen aina ihme­tel­lyt, mik­si ydin­voimaloiden hukkalöm­pö pitäisi lykätä lauhdevedessä mereen. Eikö olisi mui­ta ratkaisu­ja totaalisen haaskauk­sen (ja paikallis­ten luon­nonolo­jen muut­tamisen) ja Helsin­gin läm­mit­tämisen välil­lä? Mik­sei For­tum ala kas­vat­taa viiniköynök­siä kasvi­huoneis­sa tai ener­gialevää altais­sa? For­tum, Sampi­en allaskas­vat­ta­ja? Sys­tee­mi ei toden­näköis­es­ti kus­tan­ta­isi itseään mut­ta hieno ympäristö­tur­is­min kohde se olisi.

    Vastaa

  9. Jonkun kum­man takia tomaat­invil­je­lyähän tue­taan vielä alem­mal­la sähköverolu­okalla, ja lisäk­si ymmärtääk­seni Kepu on saatu eri risu- ym. bioen­er­gia­paket­tien taakse sil­lä, että kasvi­huonei­den läm­mi­tys­tä pel­leteil­lä tue­taan lisäk­si avokätisesti.

    Näistä pitäisi päästä eroon. Talvel­la voi elää kasviksil­la, mut­ta niiden pitäisi olla juureksia.

    Vastaa

  10. Kyl­lä mata­lam­mankin läm­pöti­lan läm­pöen­er­gian saa muun­net­tua korkeam­mak­si läm­pöen­er­giak­si. Tuol­laista laitos­ta kut­su­taan usein tut­taval­lisem­min jääkaapik­si tai lämpöpumpuksi.

    Vastaa

  11. Kir­joitinkin jo samas­ta aiheesta toises­sa ketjus­sa, mut­ta keskutelu näem­mä jatkuu täällä.

    Yksi ongel­ma siis on se, että ydin­voima tuot­taa vakiosähköte­hon koko ajan, jos sitä käytetään taloudel­lisim­mal­la ajo­taval­la. Ydin­voiman kiin­teät kulut ovat suuret, muut­tuvat pienet, joten kan­nat­taa ajaa täyt­tä tehoa koko ajan. Ydin­voimalan sähkön­tuotan­non sivu­tuot­teena tule­vaa mah­dol­lista kaukoläm­pöä voi toki säätää aja­mal­la kesäl­lä yli­jäämäläm­mön mereen kuten nytkin laude­laitok­sis­sa tehdään, mut­ta entäs se talvi­a­jan sähkö? Per­in­teisessä kaukoläm­pövoimalas­sa myös sähköä tulee lisää, kun kaukoläm­mön­tarve lisään­tyy, siis juuri oikeaan aikaan, kulu­tuk­sen ollessa suurim­mil­laan. Mis­sä ja miten tehdään talvi­a­jan lisäsähkö, jos kaukoläm­pö tulee vakiosähköte­hoa ajavas­ta ydin­voimalas­ta? Vai onko ajatuk­se­na, että Lovi­isan mah­dol­lista kaukoläm­pöy­d­in­voimalaa aje­taan kuten kaukoläm­pövoimalaa nykyään, sähköte­hon muuttues­sa läm­pöte­hon tahdissa?

    Muuten, koko ener­gia­jär­jestelmää pitäisi miet­tiä siten, että primääriener­gianku­lu­tus min­i­moituu. Tässähän kaukoläm­pö sähkön­tuotan­non ohes­sa on eri­no­mainen ratkaisu.

    Bioen­er­giaa ei riitä kuin pie­neen osaan nykyku­lu­tuk­ses­ta, ei myöskään ydin­voimaa nykytekni­ikalla, kun maail­man­laa­juis­es­ti kat­so­taan. Sik­si kulu­tuk­sen min­i­moin­ti tai tuotan­to­hyö­ty­suh­teen mak­si­moin­ti ovat aivan olen­naisia tavoit­tei­ta, jos pyritään tai joudu­taan pienen­tämään fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyttöä.

    Vastaa

  12. Kos­ka olen aika var­ma, että For­tu­min insinöörit seu­raa­vat kir­joit­telu­ani suo­ras­taan kiihkeästi, ker­ron saman tien, mitä oikeasti kuu­luu tehdä. 

    Pohjus­tan ensin sen ver­ran, että Suo­mi on lupau­tunut tuot­ta­maan 2020 men­nessä 38% ener­gias­ta uuisu­tuvil­la. Taoite, kymme­nen pros­ent­tiyk­sikön lisäys, on huikea varsinkin nyt, kun met­sä­te­ol­lisu­us on aja­mas­sa toim­intaansa alas. 

    Kysymys siis kuu­luu, miten val­jas­taa ydin­voima kisko­maan tätä taakaa. NO, EI MITENKÄÄN! miet­tii For­tu­min insinööri ihmeissää. 

    Pötyä. Pumpataan vain yli­jäämä läm­pö veteen kuten tähänkin asti, mut­ta ale­taankin kas­vat­taa vedessä lev­ää. Lev­ästä taas saa biopolt­toainet­ta — ja huo­mattvasti tehokkaam­min kuin vaikka­pa palmusta. 

    Shellin Ollilal­ta voi kysyä neu­voa, jos ei tiedä, miten lev­älaitos tehdään.

    Lisäbonuk­se­na voitaisi­in viereen rak­en­taa säätövoimak­si hiilivoimala, jon­ka tuot­ta­ma hiilid­iok­si­di pumpat­taisi­in lev­älle ravinnoksi. 

    Idea­palkkion voi lait­taa siihen tut­tuun tilinumeroon.

    Vastaa

  13. Marko Jalosen heit­to ydin­voimala När­piöön oli pait­si haus­ka niin myös järkevältä tun­tu­va jut­tu. Pait­si onko siel­lä lauhde­vet­tä tarjolla.

    Vastaa

  14. Oo, ketju täyn­nä säteile­viä ideoita 🙂 Bak­tee­rien val­jas­tamista vedyn yms. tuot­tamiseen kan­nat­taa myös harki­ta keskip­itkäl­lä aikavälil­lä. Täl­lä sek­to­ril­la ilmeis­es­ti edis­tytään nyky­isin nopeasti. 

    On muuten täysin käsit­tämätön­tä, että yksi keskeisim­mistä hal­li­tuk­sen ener­giapoli­it­ti­sista moti­vaat­tor­eista tun­tuu ole­van lyhyt­näköi­nen kepu­lainen alue­poli­ti­ik­ka. Pikkuhil­jaa alkaa ottaa pat­ti­in veron­mak­sajien kup­paami­nen yhä uusil­la tavoil­la ilman, että rahat jol­lakin tavoin oikeasti kas­vat­taisi­vat yhteistä hyvää.

    Vastaa

  15. Menkää Ener­giamin­is­ter­iöön paper­it, laskel­mat ja piirus­tuk­set mukana jos tiedätte parem­min miten Suomen ener­giahuol­lon tule­vaisu­us tulee hoitaa parem­min kuin nyt hoidetaan.

    Vastaa

  16. Asi­aa on nim­imerk­ki Sähkömies pohdiskel­lut monolo­geis­saan http://www.energianet.fi/forum/viewtopic.php?start=105&t=30

    Tyh­määhän mallis­sa tietysti on se että voimala olisi Lovi­isas­sa ja läm­mön käyt­täjät pääkaupunkiseudul­la, mut­ta lain­muu­tos ydin­voimalan sijoit­tamisek­si pääkaupunkiseudulle ei liene poli­it­tis­es­ti mahdollinen.

    Jotain kuitenkin pitää kek­siä kun Helsin­gin van­hat voimalat kulu­vat lop­pu­un, han­ke jota selvitel­lään nyt on tuotan­nos­sa aikaisin­taan 2020-luvul­la, jol­loin teknistä käyt­töikää on tietääk­seni jäl­jel­lä enää Vuosaaren B‑voimalalla.

    Vastaa

  17. Ydinkaukoläm­pöä:

    -Lithua­nia (Ignali­na)
    ‑Slo­vak repub­lic (Bohu­nice)
    ‑Switzer­land (Bez­nau and Gösgen)
    ‑Bul­gar­ia (Kozlo­duy)
    ‑Hun­gary (Paks)

    Vastaa

  18. Otaniemen koereak­torin lauhdevedel­lä läm­mitet­ti­in (läm­mitetään ehkä vieläkin?) opiske­li­ja-asun­not. Eli teknis­es­ti idea toimii kyllä.

    Vastaa

  19. “Nyky­is­ten ydin­voimaloiden hukkaläm­pöä voisi käyt­tää kasvi­hionei­den läm­mit­tämiseen. Tomaat­invil­je­ly Suomen talves­sa on epäekol­o­gisem­paa kuin tomaat­tien lennät­tämi­nen espan­jas­ta Suomeen. Olk­ilu­odon ydin­voimaloiden jäteläm­möl­lä voitaisi­in läm­mit­tää niin suuri määrä kasvi­huonei­ta, että niihin mah­tu­isi koko Suomen kasvi­huone­tuotan­to. När­piössä ei hurrattaisi.”

    Kiitos Vihrei­den vuosikau­sia har­ras­ta­man ydin­voimapelot­telun, noi­ta “atomi“tomaatteja ei kyl­lä uskaltaisi kovinkaan moni ostaa.

    Vastaa

  20. Häh?
    Kyse on sen kon­ven­tion­aalisen puolen lauhdevedestä, joka aje­taan sel­l­aise­naan mereen. Onko joku pelotel­lut, ettei itämer­essä uskalla uida?

    Vastaa

  21. Kalankas­va­tus­ta taide­taan jo jonkun lauhde­vesiputken päässä harjoittaa.

    Suurem­mat kysymyk­set ovat kuitenkin:
    ‑Nyky­is­ten hiili- ja kaa­su­voimaloiden alasajo vara/säätövoimaloiksi. SDP ei pidä siitä että työ­paikko­jen määrä voimalois­sa vähenee.
    ‑Ener­gian hin­noit­telu. Nyt Helsin­gin Ener­gia tulout­taa kaupun­gin kas­saan ~puoli mil­jar­dia vuodessa. For­tum ei täl­läistä tek­isi. Parem­pi kump­pani voisi olla TVO tyyp­pinen yhtiö jon­ka taarkoi­tus on toimit­taa ener­giaa osakkailleen omakustannushintaan.

    Vastaa

  22. Ydinkaukoläm­mön paras puoli on se, että ker­ral­la putoaisi Suomen saaste­taseesta paljon vaikeasti kor­vat­tavaa fos­si­ilista kaukolämpöenergiaa.

    Toinen etu olisi se, että koko nyky­istä voimalaka­p­a­siteet­tia ei enää tarvit­taisi varaka­p­a­siteetik­si. Joku voisi laskea, miten arvokkai­ta Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden (ja tur­va-aluei­den) ton­tit oli­si­vat toises­sa käytössä.

    Vastaa

  23. Olen täl­lä pal­stal­la jo aiem­min ehdot­tanut ydin­voimalaa Laut­tasaa­reen. Aika ei tai­da olla vieläkään kyp­sä ajatuk­selle. Viisi, kymme­nen vuot­ta vielä, niin ehkä sil­loin on toinen tilanne.

    Vastaa

  24. Kum­mallista, kuin­ka Puoskarin mukaan Helsin­gin vihreät vas­tus­ta­vat jopa asian tutkimista. Lienevätkö pelois­saan totu­u­den paljastumisesta? 

    Täl­laiset asi­at tulisi käsitel­lä objek­ti­ivis­es­ti, omas­ta ydin­voimakan­nas­taan riip­pumat­tom­i­na. Ei ole vihreiltä pois mikäli han­ke onnis­tu­isi, kun fos­si­ilis­ten tarve pienenisi.

    http://zachrishaaparinne.wordpress.com/2009/02/11/hyotylampo-kaloille-vai-ihmisille/

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.