Helsinki, vihreät ja demarit

Dema­rien kun­nal­lis­vaa­li­tu­los oli jok­seen­kin sur­kea koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Puo­lue menet­ti kai­kis­sa YTV-kun­nis­sa noin vii­si pro­sent­tiyk­sik­köä kan­na­tuk­ses­taan. Osa­syy­nä oli tie­tys­ti perus­suo­ma­lais­ten nousu, mut­ta dema­rien tap­pio oli kyl­lä suu­rem­pi kuin perus­suo­ma­lais­ten voitto.

Jor­ma Berg­holm selit­ti dema­rien rökä­le­tap­pio­ta Ylen Ykkö­saa­mus­sa sil­lä, että puo­lue on har­joit­ta­nut hal­li­tuk­ses­sa kovin oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa. Niin onkin. Han­ka­lam­pi kysy­mys on, oli­si­ko täl­le ollut toi­mi­vaa vaihtoehtoa.

Vih­rei­den tavoi­te oli nous­ta dema­reis­ta suu­rem­mak­si puo­lu­eek­si Hel­sin­gis­sä. Se onnis­tui yli vii­den pro­sent­tiyk­si­kön erol­la, mut­ta saman tien vih­reät ohit­ti­vat dema­rit myös Espoos­sa sekä yhteen­las­ket­tu­na koko YTV-alu­eel­la. Tätä me emme oli­si uskal­ta­neet edes unelmoida.

Voi olla, että kyse on poli­tii­kan aal­to­liik­kees­tä ja dema­reil­la nyt on vain aal­to alas­päin. Tai sit­ten kyse on pysy­väs­tä muutoksesta.

Pysy­vyy­teen viit­taa se, että dema­rei­den nuo­rin val­tuu­tet­tu on jo nel­jän­nen ker­ran peräk­käin Osku Paja­mä­ki, 38. Vih­rei­den 21-hen­ki­sen ryh­män medi­aa­ni on 36 vuot­ta. Yli puo­let vih­reis­tä on siis nuo­rem­pia kuin nuo­rin dema­ri! Jos tämä jat­kuu, dema­rit koke­vat rökä­le­tap­pion taas ensi vaa­leis­sa. Dema­rit ovat juut­tu­neet ikään­ty­vän työ­väes­tön edus­ta­jik­si. Täs­tä roo­lis­ta on aika vai­kea mur­tau­tua ulos.

Nuor­ten kes­kuu­des­sa väki jakau­tuu Hel­sin­gis­sä kah­teen puo­lu­ee­seen, kokoo­muk­seen ja vih­rei­siin. (Tähän näh­den kokoo­muk­sen tulos oli muu­ten aika huo­no, oli­han nel­jä uut­ta ikä­luok­kaa tul­lut äänioi­keu­te­tuik­si). Mitä nuo­ret nyt, sitä koko kan­sa kohta.

Kokoo­mus edus­taa nuo­ril­le oikeis­to­lais­ta vaih­toeh­toa ja vih­reät yhteis­tä hyvää pai­not­ta­vaa vaih­toeh­toa. Kokoo­muk­sel­la on pää­oma ja vih­reil­lä oma pää.

Vih­rei­den kan­nat­ta­ja­kun­ta pai­not­tuu niin vah­vas­ti kau­pun­ki­lai­siin, kou­lu­tet­tui­hin, nuo­riin ja nai­siin, että alle 40-vuo­tiais­ta aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta nai­sis­ta sel­vän enem­mis­tön on kan­na­tet­ta­va vih­rei­tä. Kokoo­mus­ta ei ohi­te­ta, ellei saa­da kan­nat­ta­jia myös miehistä.

Mut­ta mitä teke­vät dema­rit perus­suo­ma­lais­ten kans­sa? Tur­vaa­vat selus­tan­sa kään­ty­mäl­lä ulko­maa­lais­vas­tai­sik­si? Eteen­päin Kari Raja­mäen vii­toit­ta­maa tietä?

81 vastausta artikkeliin “Helsinki, vihreät ja demarit”

  1. Vih­rei­tä ja Koo­koo­mus­ta yhdis­tää sel­lai­nen näke­mys, että ne eivät ole etu­puo­luei­ta vaan “arvo­puo­luei­ta”. Vih­reät ovat hiu­kan enem­män vasem­mal­la, yhtei­söl­li­syyt­tä koros­ta­via, mut­ta eipä tuo ero järin suu­ri ole var­sin­kin, kun vih­reis­tä löy­tyy hyvin oikeis­to­lai­nen­kin siipi.

    Onko siis vas­tak­kai­na­set­te­lu­jen aika todel­la ohi? Eikö enää ole pää­oman ja työn välil­lä ris­ti­rii­taa? Yhty­vät­kö rik­kaan ja köy­hän edut suo­ma­lai­suu­des­sa? Ovat­ko ammat­ti­lii­tot tar­peet­to­mia mui­nai­suu­den jäänteitä?

    Vai oli­si­ko niin, että Kokoo­mus on sit­ten­kin ensi­si­jai­ses­ti hyvä­osais­ten asi­aa aja­va etu­puo­lue? Ja Vih­reä liit­to vas­taa­vas­ti lähin­nä lap­sel­li­nen uskoes­saan, että tule­vai­suu­des­sa ei tar­vi­ta vah­vaa työ­väen­lii­ket­tä? Siis iloi­tes­saan vasem­mis­ton tappiosta.

    Itse olen pitä­nyt vih­rei­tä peri­aat­tees­sa jär­ke­vim­pä­nä puo­lu­ee­na, mut­ta nyt huo­maan, että käsi­tys on ollut tilan­ne­si­don­nai­nen. Nyt kun vasem­mis­to sulaa kuin lumiuk­ko, alkaa aavis­tel­la, että ehkä sit­ten­kin se jär­ke­vin poliit­ti­nen aate löy­tyy vasemmalta.

    Aina­kin sii­hen asti, kun­nes taas koen, että hyvin­voin­ti­val­tio on palau­tet­tu ja turvattu.

  2. Jot­ta mie­het kiin­nos­tui­si­vat vih­reis­tä tar­vi­taan vih­reil­tä jat­kos­sa REALISTISTA maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa ovet auki ‑hömp­söt­te­lyn sijaan.

    Tema­tii­kas­sa toi­voi­si aloi­tet­ta­van vaik­ka huma­ni­taa­ri­sen ja työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton erot­ta­mi­sel­la toisistaan.

    Ja Ode, ulko­maa­lais­vas­tai­suu­den ja perus­suo­ma­lais­ten (Hal­la-ahon) kyt­ke­mi­nen toi­siin­sa nyt on oikeas­ti jo vähän tyhmää.

  3. Kyl­lä­pä se Osmo kyhää nyt taas olkiuk­koa, vie­lä­pä oikein hen­ki­löön käy­vää.. Eikö­hän sen pahan Raja­mäen suun­ta ole jo koh­ti sove­lias­ta suo­ja­työ­paik­kaa ja dema­reil­la puhal­la jo uudet tuulet.

    Mikä­li oikein muis­tan niin puo­lu­eet sopi­vat vii­me edus­kun­ta­vaa­lien jäl­keen yli­mää­räi­ses­tä puo­lue­tues­ta kos­ka­pa juu­ri dema­rien kas­sa oli tyh­jä. Vaa­li­tu­los kun ei ollut aivan odo­tet­tu. Näin­hän suo­ma­lai­nen demo­kra­tia toi­mii; tove­ria ei jäte­tä. Eikä sil­leen ihan oikees­ti niin­kuin olla mis­tään tär­keäs­tä eri mieltäkään..

    Uusi tuo­te­pääl­lik­kö on var­maan jo rek­ry­toi­tu tai aina­kin pro­ses­si on jo lop­pusuo­ral­la, mikä mai­nos­toi­mis­to mah­toi­kaan sit­ten taa­ta par­haan nos­teen uudel­le raik­kaal­le puheen­joh­ta­jal­le. Täl­lä ker­taa rahaa ei sääs­tel­lä, ja ken­ties se ‘XOX’ — mai­nos­toi­mis­to on perä­ti yksi­noi­keu­del­la valit­tu­kin SDP käyttöön.

    Niin tai näin, huo­lel­li­sen val­men­nuk­sen jäl­keen meil­lä on uusi rai­kas oike­aa suku­puol­ta ole­va puheen­joh­ta­ja joka HAASTAA hal­li­tus­puo­lu­eet ROHKEASTI ja PISTÄÄ nii­den puheen­joh­ta­jat haas­tat­te­luis­sa AHTAALLE, SIVALTAA nii­tä teh­dyis­tä epäi­le­mät­tä moni­nai­sis­ta vir­heis­tä TERÄVÄSTI. Niis­tä suu­rim­mis­ta vir­heis­tä ei tie­ten­kään puhu­ta mitään kos­ka se oli­si perin kiusal­lis­ta kaikille.

    Medias­sa tul­laan puhu­maan yli puo­let ajas­ta 3 suu­res­ta, mut­ta toki välil­lä 5 suu­res­ta­kin, mui­ta VAKAVASTI OTETTAVIA puo­luei­ta­han Suo­mes­sa ei ole­kaan, RKP kan­nat­ta­jat kyl­lä löy­tä­vät oman­sa ilman namut­te­lua­kin. Per­suil­la on täy­sin var­mas­ti muu­ta­ma juop­po, ääliö ja seko­pää jopa kun­nan­val­tuus­tois­sa, ja he kel­paa­vat mai­nios­ti esit­tä­mään ASIALLISTA KRITIIKKIÄÄN muu­ta­mis­ta vali­tet­ta­vas­ti ehdol­la ole­vis­ta ehdok­kais­ta, mikä­li hei­tä ei ole jo TUOMITTU TAI AINAKIN EPÄILTY VAKAVISTA RIKOKSISTA

    Puheen­joh­ta­jas­ta­kin voi­daan toki uuti­soi­da jotain, hänel­lä esi­mer­kik­si SAATTAA OLLA VÄHINTÄÄN OMITUINEN KANTA esi­mer­kik­si ABORTTIIN JA ole­tet­ta­vas­ti YHTEYKSIÄ ERILAISIIN ÄÄRIMMÄISIIN USKONNOLLISIIN HIHHULILIIKKEISIIN. Ylel­lä ja xxxxl­la on kyl­lä varaa mak­saa vähän sak­ko­ja­kin jos kun­nian­hi­moi­nen toi­mit­ta­ja hie­man ereh­tyy, pää­asia on että uuti­soin­ti on aina VASTUULLISTA.

    Kyl­lä suo­ma­lai­nen poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä on sit­ten vakaa 🙂 ja kan­san PROTESTI ohjau­tuu vuo­ren var­mas­ti SDP:eelle. Ostan jol­le­kin pul­lon vii­naa jos näin ei tule tapahtumaan.

    (Kaik­ki kapi­taa­lil­la kir­joi­te­tut sanat oli­vat asiayh­teyk­siin­sä kuu­lu­via tule­via HS, Alma ja Yle lainauksia)

  4. Kokoo­muk­sel­la on pää­oma ja vih­reil­lä oma pää.”

    No jaa… Hete­ro­gee­ni­sem­pa­na poruk­ka­na mel­kein kokoo­mus­ta pitäi­sin. Uskon, että pal­jon vai­keam­paa vih­reis­sä on aja­tel­la yksilöllisesti. 

    Iki­tei­nit vei­keis­sä rai­ta­su­kis­sa ja ten­na­reis­sa bilet­tä­vät yli kol­mi­kymp­pi­set vih­reät tytöt/naiset nyt ovat niin saman­kal­tai­sia kes­ke­nään, että vain äiti erot­taa oman­sa joukosta. 

    Pää­asia, että kaik­kea suvai­taan pait­si perus­suo­ma­lai­sia, jot­ka ovat kau­hei­ta rasis­te­ja. Kukaan naik­ko­sis­ta ei ero­ta var­pus­ta var­pus­pöl­lös­tä ja ikku­nas­ta sisään put­kah­ta­nut ampiai­nen aiheut­taa kirkumisreaktion. 

    Jyrk­kä ala­mä­ki tulos­sa teil­le aim­min kuin arvaat­te­kaan. Mut­ta naut­ti­kaa nyt sen het­ken verran.

  5. Vähän asian vierestä:

    Vih­rei­den kan­nat­ta­ja­kun­ta pai­not­tuu niin vah­vas­ti kau­pun­ki­lai­siin, kou­lu­tet­tui­hin, nuo­riin ja nai­siin, että alle 40-vuo­tiais­ta aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta nai­sis­ta sel­vän enem­mis­tön on kan­na­tet­ta­va vih­rei­tä. Kokoo­mus­ta ei ohi­te­ta, ellei saa­da kan­nat­ta­jia myös miehistä.”

    Luu­li­sin, että vih­rei­den kan­nat­ta­ja­kun­nan juu­ret ovat syväl­lä maa­seu­dun mul­las­sa, ei muu­ta­man vuo­den kor­kea­kou­luo­pis­ke­lul­la muu­tu­ta kaupunkilaisiksi/ hel­sin­ki­läi­sik­si, jos elä­män ensim­mäi­set 18 vuot­ta on elet­ty taa­ja­mis­sa tai pie­nis­sä kaupungeissa.

    Sosi­aa­li­ses­sa mie­les­sä voi­daan juur­tua pian­kin, onhan tääl­lä ihmi­siä joka läh­töön, kau­pun­ki­kult­tuu­rin omak­su­mi­nen kaik­ki­nen­sa voi olla mut­kik­kaam­pi asia. Sik­si oli­si toi­vot­ta­vaa, että lau­ta­kun­ta­paik­ko­ja ei jaet­tai­si ääni­mää­rien perus­teel­la, pitäi­si olla jon­kin­lais­ta näke­mys­tä lau­ta­kun­tan­sa toimialasta.

    Ääni­mää­rä­hän voi olla osoi­tus niin mones­ta muus­ta asias­ta kuin päte­vyy­des­tä. Minus­ta vaat­teet eivät tee mies­tä eivät­kä nais­ta kuin johon­kin rajaan saak­ka. Vie­ras­tan ja pel­kään­kin Jyr­ki Katais-tyy­lis­tä ima­go­kon­sult­ti­po­li­tiik­kaa ja polii­tik­ko­ja. Las­kel­moin­nin huo­maa aika sel­väs­ti, jos ryh­tyy seu­raa­maan polii­tik­koa eri tilan­teis­sa. — Vai riit­tää­kö se, että moniin ihmi­siin tem­put uppoa­vat kuin häkä.

  6. Dema­rit eivät ole löy­tä­neet riit­tä­väs­ti uusia omia aja­tuk­sia. Vih­reät ovat löy­tä­neet lii­ken­teen ja ilmas­ton­muu­tok­sen. Perus­suo­ma­lai­set taas maa­han­muu­ton ja EU:n. Nämä molem­mat pro­fi­loi­tu­vat uhkien vas­tus­ta­mi­sen kautta. 

    Mitä dema­rit vas­tus­ta­vat? Eivät kai mitään. Tämä yhteis­kun­ta­han on pit­käl­ti dema­rien luo­mus. Mut­ta elä­mään­sä tyy­ty­väis­ten puo­lue taas ei ole dema­rit vaan kokoomus.

    Lisäk­si dema­rit ovat vii­vy­tel­leet puo­lu­een suku­pol­ven vaih­dok­sen kans­sa huo­mat­ta­vas­ti pidem­pään kuin muut suu­ret puolueet.

    Vii­mei­se­nä point­ti­na on dema­rien vie­raan­tu­mi­nen käy­tän­nön elä­mäs­tä ja perin­tei­sis­tä kan­nat­ta­jis­taan. Jos löy­tyy nuo­ri näky­vä dema­ri­mies, hän on toden­nä­köi­sem­min yli­opis­tol­ta tule­va vähem­mis­töis­tä kiin­nos­tu­nut aate­de­ma­ri kuin amis­lai­nen autonasentaja.

    Mut­ta mitäs tuos­ta. Ehkä dema­rit ovat teh­neet teh­tä­vän­sä ja saa­vat jo mennä.

  7. Tämä maa­han­muut­to­kes­kus­te­lu on vii­me aikoi­na men­nyt aika hur­jak­si. Jus­si Hal­la-Aho tah­toi­si kes­kit­tyä ainoas­taan työ­pe­räi­seen maa­han­muut­toon ja unoh­taa huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton. Hän oli­si kui­ten­kin val­mis “sijoit­ta­maan rahaa akuu­tin hädän lie­vit­tä­mi­seen [niil­lä] pakolaisleireilllä.” 

    http://www.halla-aho.com/scripta/minako_muukalaisvastainen.html

    Samal­la kui­ten­kin Timo Soi­ni haluai­si lait­taa “veron­mak­sa­jien rahoil­la toi­mi­van val­tiol­li­sen kehi­ty­sa­vun täysremonttiin.”

    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2006/03/432220

    Soi­ni siis oli­si val­mis käy­tän­nös­sä jät­tä­mään kehi­ty­sa­vun koko­naan “punai­sen ris­tin kata­stro­fi­ra­has­tol­le” ja “eri kirk­ko­kun­tien ulkomaanavuille”

    Tun­tuu sil­tä että nämä perus­suo­ma­lai­set vai­kut­ta­jat eivät tah­do aut­taa köy­hien mai­den asuk­kai­ta oikein mil­lään taval­la. Hei­dän mie­les­tään huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to tulee lak­kaut­taa ja val­tiol­lis­ta kehi­tys­a­pua vähentää.

    Omas­ta mie­les­tä­ni tämä on ulkomaalaisuusvastaisuutta.

  8. Dema­rien nuo­ren­nus­leik­kauk­sen estee­nä näyt­täi­si ole­van “van­ho­jen jää­rien ja jää­rät­tä­rien” taker­tu­mi­nen val­taan. Toki mai­jaant­ti­lat ja erk­ki­tuo­mio­jat jos­kus kuo­le­vat pois, mut­ta kun äänes­tä­jil­lä on tapa­na antaa äänen­sä tun­ne­tuil­le ehdokkaille. 

    Hal­la-ahoa lukuunotamatta…

  9. Suo­mes­sa pitäi­si olla aina­kin kah­dek­san puo­luet­ta. Näin sik­si että olen­nai­set jako­lin­jat ovat oikeis­to-vasem­mis­to, urbaa­ni-maa­kun­ta ja tek­no­kraat­ti-popu­lis­ti. Yhä enem­män eli­nym­pä­ris­töl­tään, elä­män­ti­lan­teel­taan, ja elin­ta­voil­taan eril­lai­sis­ta ihmis­ryh­mis­tä koos­tu­vas­sa yhteis­kun­nas­sa isoim­pien puo­luei­den las­ke­va kan­na­tus on ole­tet­ta­vaa. Suu­ret poliit­ti­set jako­lin­jat ovat yhte­näis­kult­tuu­rin tuotteita.

    Toki poliit­ti­ses­sa kes­kus­tas­sa, eli liik­ku­vas­sa kes­ki­luo­kas­sa on ahdas­ta, mut­ta olen­nai­sem­paa on vuo­to lai­doil­ta. Dema­rit vuo­taa popu­lis­ti­va­sem­mis­toon, kuten Glo­baa­li­so­si­aa­li­de­mo­kraa­tit tote­aa len­nok­kaas­ti mut­ta uskot­ta­vas­ti vaalianalyysissään:

    Se kan­nat­ta­ja­kun­ta, jota niin vasem­mis­to­liit­to­lai­set kuin vasem­mis­to­de­ma­rit­kin toi­voi­si­vat pys­ty­vän­sä mobi­li­soi­maan, valuu vää­jää­mät­tä Perus­suo­ma­lais­ten laariin.

    Sik­si on his­to­rial­li­nen vää­ryys ver­ra­ta Perus­suo­ma­lai­sia kon­ser­va­tii­vis-kan­sal­li­seen fasis­ti­seen lii­keh­din­tään tai edes euroop­pa­lai­seen maa­han­muut­ta­ja­vas­tai­seen popu­lis­tioi­keis­toon. Tämä ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö esi­mer­kik­si Jus­si Hal­la-Aho oli­si “moni­kult­tu­ris­min ja hol­tit­to­man maa­han­muut­to­po­li­tii­kan vas­tus­ta­ja“. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus vain ei perus­tu siihen
    Timo Soi­nin pit­kä­ai­kai­nen tavoi­te on ollut teh­dä Perus­suo­ma­lai­sis­ta jotain aivan muu­ta: perus­taa uusi popu­lis­ti­nen, vasem­mis­to­lai­nen luok­ka­puo­lue, johon mark­ki­naoh­jat­tua yhteis­kun­nal­lis­ta kon­sen­sus­ta koh­taan tun­net­tu tyy­ty­mät­tö­myys voi kana­voi­tua. Maa­han­muut­ta­ja­vas­tai­suus, aivan samoin kuin “rötös­her­rat kiinni”-retoriikka, ovat vain tapo­ja mai­nos­taa tätä ulko­puo­li­sen ase­maa ja mur­taa uus­li­be­raa­lin hege­mo­nian semen­toi­mia dis­kur­sii­vi­sia tabu­ja” http://gsdsuomi.wordpress.com/2008/10/27/kahdeksas-pelaaja/

    Toi­saal­ta taas tyy­ty­mä­tön maa­kun­ta­väes­tö valuu kes­kus­tas­ta SMP 2 ‑kana­vaan. Iso kysy­mys on se että kau­an­ko kokoo­muk­sen pak­ka pysyy kasas­sa, kes­kus­ta­oi­keis­toi­lai­suus ei saa ihan oikei­ta oikeis­ta­loi­sia vaih­toeh­to­ja juu­ri niin kau­aa kun pata­por­va­ri­sii­pi pelo­tel­laan dema­ri­val­lan uhal­la Katai­sen vaa­lean­si­ni­seen ruo­tuun. Dema­reil­la tämä oikeis­tol­la pelot­te­lu ei ole enää toi­mi­nut, kau­an­ko kokoomuksella?

    Vasem­mis­to­lii­ton perus­kan­nat­ta­ja­kun­nan lähes­ty­vän vaip­piän ja kaik­ki muut sekoi­lut huo­mioo­not­taen kan­na­tus on itsea­sias­sa yllät­tä­vän hyvä. Minus­ta se, samoin kuin vih­rei­den nouse­va kan­na­tus, ker­too sii­tä että ko. puo­lueil­la on oma koh­de­ryh­män­sä joka ei ole niin kilpailtu.

  10. Mihin Vih­reät ovat hukan­neet ympä­ris­tö­aat­teen? Nyky­ään Vih­reät muis­tut­ta­vat enem­män vasem­mis­to­puo­luet­ta kuin sitä alkuai­ko­jen ympä­ris­tö­puo­luet­ta. Yksi esi­merk­ki vasem­mis­to­lais­tu­mi­ses­ta on Vih­rei­den maa­ha­muut­to­po­li­tiik­ka, jota voi pitää ris­ti­rii­tai­se­na ympä­ris­tö­aat­teen kans­sa. Mitä enem­män tän­ne ote­taan maa­han­muut­ta­jia sitä enem­män kulu­tus lisään­tyy, kun maa­han­muut­ta­jat pää­se­vät naut­ti­maan kor­keam­mas­ta elintasosta.
    En tar­koi­ta, että aidos­ti apua tar­vit­se­vat pitäi­si kään­nyt­tää pois maas­ta, mut­ta avoi­men maa­han­muut­to­po­li­tii­kan rin­nal­la näki­sin edes radi­kaa­lia poli­tiik­kaa ympä­ris­tön puo­les­ta. Tämä radi­kaa­li ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka tar­koit­taa siis mate­ri­aa­li­sen elin­ta­som­me huo­mat­ta­vaa laskemista.

  11. Juuso Aro­maa kirjoitti:
    “Soi­ni siis oli­si val­mis käy­tän­nös­sä jät­tä­mään kehi­ty­sa­vun koko­naan [ei-val­tiol­li­sil­le järjestöille]

    Tun­tuu sil­tä että nämä perus­suo­ma­lai­set vai­kut­ta­jat eivät tah­do aut­taa köy­hien mai­den asuk­kai­ta oikein mil­lään tavalla. […]

    Omas­ta mie­les­tä­ni tämä on ulkomaalaisuusvastaisuutta.”

    Lin­kis­sä Spie­gel haas­tat­te­lee kenia­lais­ta talous­asian­tun­ti­jaa. Tyyp­pi on sitä miel­tä että Afrik­kaan syy­det­ty kehi­tys­a­pu on aiheut­ta­nut pal­jon enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Onko tuo­kin tyyp­pi siis mie­les­tä­si ulkomaalaisvastainen?

    http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,363663,00.html

    If the industrial nations real­ly want to help the Africans, they should final­ly ter­mi­na­te this awful aid.”

    […] deve­lop­ment aid wea­kens the local mar­kets eve­ryw­he­re and dam­pens the spi­rit of ent­repre­neurs­hip that we so des­pe­ra­te­ly need. As absurd as it may sound: Deve­lop­ment aid is one of the rea­sons for Africa’s problems.”

    Jos tuon afrik­ka­lai­sen tyy­pin puheis­sa on mitään perää(?), oli­si kai kui­ten­kin parem­pi soi­ni­lai­sit­tain olla teke­mät­tä mitään, kuin teh­dä aktii­vis­ta haitaa?

  12. Juuso Aro­maa: Soi­ni ja Hal­la-Aho vas­tus­ta­vat kan­sa­lais­ten pakot­ta­mis­ta kehi­ty­sa­vun mak­sa­mi­seen. Se että Soi­ni tai Hal­la-Aho eivät halua pakot­taa mui­ta kan­sa­lai­sia anta­maan kehi­tys­a­pua ei tar­koi­ta sitä, ettei­vät­kö he oli­si val­mii­ta teke­mään mitään köy­hien auttamiseksi.

    Argu­ment­ti­si on sama kuin jos sanoi­sit, että pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­ja ei ole val­mis opis­ke­le­maan ruot­sia tai että hän vas­tus­taa ruot­sin kieltä.

  13. Tätä kulu­tus-argu­ment­tia ei vaan voi miten­kään hyväk­syä. Ei ole ker­ras­saan mitään evi­dens­siä sii­tä, että kehi­tys­mais­ta tän­ne tule­vien eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki kas­vai­si auto­maat­ti­ses­ti. Tämä ei ole maa­han­muu­ton puo­lus­tus­ta vaan type­rän argu­men­tin vastustamista.

    Maa­han­muut­ta­jaa täy­tyy tar­kas­tel­la mar­gi­naa­li­se­na, ei kes­ki­mää­räi­se­nä yksi­lö­nä. Lisäk­si net­to­vai­ku­tuk­sen arvioi­mi­sek­si täy­tyy kat­soa, mitä kulu­te­taan ja kuka kulut­taa ja mis­sä kuluttaa.

    Euron edes­tä kulut­ta­mi­nen Suo­mes­sa on ihan eri asia kuin euron edes­tä kulut­ta­mi­nen jos­sain köy­hem­mäs­sä maas­sa. Osto­voi­ma on eri, hii­li­ta­se on eri ja ennen­kaik­kea vai­ku­tus välit­tö­mään ympä­ris­töön on täy­sin eri.

    Nämä eko­lo­gi­set argu­men­tit eivät pidä vet­tä laisinkaan.

  14. Vih­reis­tä, dema­reis­ta ja ihmisistä

    Sdp har­joit­ti hal­li­tuk­ses­sa ”oikeis­to­lais­ta” poli­tiik­kaa. Kuten kes­kus­ta, kokoo­mus, rkp ja vih­reät. Ja kri­sut 90-luvul­la pii­pah­taes­saan. Ja vasu­rit ja mitä nii­tä vii­me aiko­jen hal­li­tus­puo­luei­ta nyt onkaan:/
    Ode poh­tii, oli­si­ko ollut toi­mi­vaa vaih­toeh­toa. Eikös monia 90-luvun alun anka­rim­pia ja köy­him­piin koh­dis­tu­nei­ta kuri­tuk­sia oli­si voi­nut sit­tem­min lie­ven­tää? En tie­dä voi­ko tätä jään­nök­set­tö­mäs­ti sijoit­taa vasen-oikea-astei­kol­le. Enem­män se kai on suo­ma­lais­ta talous­po­liit­ti­nen ajattelua.

    ”…dema­rei­den nuo­rin val­tuu­tet­tu on jo nel­jän­nen ker­ran peräk­käin Osku Paja­mä­ki, 38.…Yli puo­let vih­reis­tä on siis nuo­rem­pia kuin nuo­rin demari…Demarit ovat juut­tu­neet ikään­ty­vän työ­väes­tön edustajiksi.”

    Olen 50+ mut­ta äänes­tin Zah­ra Osman-Sova­laa. No, yksit­täis­ta­paus­ta ei pidä yleistää:)

    ”Kokoo­mus edus­taa nuo­ril­le oikeis­to­lais­ta vaih­toeh­toa ja vih­reät yhteis­tä hyvää pai­not­ta­vaa vaih­toeh­toa. Kokoo­muk­sel­la on pää­oma ja vih­reil­lä oma pää.”

    Kokoo­mus on myös iso pal­kan­saa­ja­puo­lue, jos­sa on pal­jon tome­ria sai­raan­hoi­ta­jia ja opet­ta­jia. No, toki­han Ode tuon tietää.

    ”Vih­rei­den kan­nat­ta­ja­kun­ta pai­not­tuu niin vah­vas­ti kau­pun­ki­lai­siin, kou­lu­tet­tui­hin, nuo­riin ja nai­siin, että alle 40-vuo­tiais­ta aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta nai­sis­ta sel­vän enem­mis­tön on kan­na­tet­ta­va vih­rei­tä. Kokoo­mus­ta ei ohi­te­ta, ellei saa­da kan­nat­ta­jia myös miehistä.”
    Jos meil­lä oli­si kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mä Hyvik­set – Pahik­set äänes­täi­sin mah­dol­li­ses­ti Odea…Ja ei, en kar­sas­ta vih­rei­den äänes­tä­mis­tä muu­ta­man näky­vän ja kuu­lu­van nuo­ren nai­sen takia, jot­ka useim­mi­ten puhu­vat sen­tään fik­su­ja. Vaan sik­si että var­sin­kin kun­nal­lis­vaa­leis­sa vih­rei­den äänes­tä­mi­nen oli­si lot­toa­mis­ta. Toki (suku-)perinteetkin pai­na­vat vaa’assa.

    ”Mut­ta mitä teke­vät dema­rit perus­suo­ma­lais­ten kans­sa? Tur­vaa­vat selus­tan­sa kään­ty­mäl­lä ulko­maa­lais­vas­tai­sik­si? Eteen­päin Kari Raja­mäen vii­toit­ta­maa tietä?”

    Ei nyt sen­tään demo­ni­soi­da Rajamäkeäkään….

  15. Art­tu­ri: oman epä­tie­teel­li­sen käsi­tyk­se­ni mukaan suu­rin osa pak­ko­ruot­sin jyr­kis­tä vas­tus­ta­jis­ta kyl­lä nime­no­maan vas­tus­taa ruot­sin kiel­tä eikä halua vapaa­eh­toi­ses­ti sitä opis­kel­la sen enem­pää kuin pakol­la­kaan. Se ei toki vie­lä tar­koi­ta että he oli­si­vat väärässä.

    Intui­tii­vi­ses­ti sama tun­tui­si päte­vän kehi­ty­sa­vun vas­tus­ta­jiin noin keskimäärin.

    Ylei­ses­ti ottaen jos taho X vas­tus­taa jon­kin (mel­ko ylei­ses­ti kan­na­te­tun) asian A teke­mis­tä valtion/kunnan toi­mes­ta eikä erik­seen tuo esiin että hän kyl­lä tekee sitä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, on perus­tel­tua syy­tä olet­taa että hän vas­tus­taa asi­aa A myös hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti eikä tee sitä.

    Kar­kea kuvaus perustelusta:
    1) Jos polii­tik­ko vas­tus­taa A:n teke­mis­tä valtion/kunnan puo­les­ta, useim­mat luu­le­vat hänen vas­tus­ta­van asi­aa A
    2) Polii­tik­ko haluat antaa myön­tei­sen ja oikeian kuvan itses­tään, joten hän var­mas­ti koros­taa sitä ettei vas­tus­ta asi­aa A, mikä­li ei vas­tus­ta sitä.
    3) Ergo, Jos polii­tik­ko X ei tuo esiin kan­nat­ta­van­sa asi­aa A sinän­sä, hän mitä toden­nä­köi­sim­min vas­tus­taa sitä.

    Mitä tulee vaik­ka­pa Hal­la-ahoon tai Soi­niin, en tie­dä miten he ovat asioi­ta kom­men­toi­neet tai teke­vät­kö he jotain hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kehi­tys­mai­den ihmis­ten hyväk­si. Point­ti­ni ei ole­kaan täs­sä hei­dän tekon­sa, vaan että argu­ment­ti­si ei ole validi.

  16. Juuso Aro­maa:

    Omas­ta mie­les­tä­ni tämä on ulkomaalaisuusvastaisuutta.”

    Sini­vih­reä:

    Minun mie­les­tä­ni tämä on niuk­ko­jen resurs­sien allokointia.

  17. Tätä kulu­tus-argu­ment­tia ei vaan voi miten­kään hyväk­syä. Ei ole ker­ras­saan mitään evi­dens­siä sii­tä, että kehi­tys­mais­ta tän­ne tule­vien eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki kas­vai­si automaattisesti. 

    Kyl­lä se evi­dens­si puut­tuu täy­sin 🙂 Jos hen­ki­lö tulee tän­ne aurin­gon läm­mit­tä­mäs­tä savi­ma­jas­ta tai vaik­ka kunin­kaan­lin­nas­ta, mut­ta joka tapauk­ses­ta pai­kas­ta jos ei juu­ri tar­vit­se läm­mit­tää kuten ei käyt­tö­vet­tä­kään. Sen lisäk­si tai­ka­sei­nä työn­tää X ker­taa resurs­se­ja hänel­le kulut­taa iha­nia kupla­pak­kauk­sia ja lihaa enti­seen ver­rat­tun, niin eihän se eko­loo­gi­nen jalan­jäl­ki ker­ta kaik­ki­aan VOI olla isom­pi. Kun ker­ta ei ole mitään evidenssiä…

  18. Kyl­lä minus­ta SDP:n las­ke­van suo­sion syy voi­si olla lähin­nä se, että on kovin vai­kea näh­dä mitään syy­tä, mik­si kukaan äänes­täi­si dema­rei­ta. Tai tie­ten­kin, jos pitää tär­keä­nä AY-liik­keen val­lan säi­ly­mis­tä ja uskoo peri­aat­tee­seen “SAK:lle kuu­luu kaik­ki pait­si ulko­po­li­tiik­ka”, on SDP var­maan oikea puolue.

    Jos aja­tel­laan esim. hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­via ja halu­taan hei­dän tilan­tee­seen paran­nus­ta, lie­nee mikä tahan­sa puo­lue parem­pi vaih­toeh­to kuin dema­rit. SDP:hän vas­tus­taa jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti paran­nuk­sia ei-ansio­si­don­nai­siin etuuk­siin. Hie­man häm­mäs­tyt­tää ja pelot­taa välil­lä muu­ta­mien vih­rei­den vah­va dema­ri­myön­tei­syys. Jokai­nen pie­ni­kin askel koh­ti perus­tu­loa on SDP:lle niin iso uhka, että kyl­lä dema­rei­den tuli­si olla vih­rei­den yhteis­työ­toi­ve­kump­pa­nei­den hän­tä­pääs­sä. Ja ympä­ris­tö­nä­kö­kul­ma­kin kan­nat­taa muis­taa. SDP:lle työ­pai­kat mene­vät edel­leen ympä­ris­tö­ar­vo­jen ohi.

  19. Anne arve­lee:

    Luu­li­sin, että vih­rei­den kan­nat­ta­ja­kun­nan juu­ret ovat syväl­lä maa­seu­dun mul­las­sa, ei muu­ta­man vuo­den kor­kea­kou­luo­pis­ke­lul­la muu­tu­ta kaupunkilaisiksi/ hel­sin­ki­läi­sik­si, jos elä­män ensim­mäi­set 18 vuot­ta on elet­ty taa­ja­mis­sa tai pie­nis­sä kaupungeissa.”

    Ei pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa. Nämä ovat sta­di­lai­sia mim­me­jä, jot­ka ovat ikän­sä asu­neet kes­kus­tas­sa. Taus­ta on pää­sään­töi­ses­ti vara­kas vir­ka­mies­per­he kan­ta­kau­pun­gis­ta. Tämän voi­nee Osmo vah­vis­taa. Aina­han poik­keuk­sia löy­tyy, mut­ta ylei­ses­ti ottaen näin. 

    Tele­vi­sios­ta tuli jokin aika sit­ten koo­mi­nen pät­kä Anni Sin­ne­mäes­tä elä­män­sä ensim­mäi­sel­lä met­sä­ret­kel­lä. Oli se sur­ku­hu­pai­saa katsottavaa. 

    Vih­reät arvot kai ovat ole­mas­sa sik­si, että luon­to pelas­tui­si, mut­ta tie­tä­vät­kö nämä sam­ma­koi­ta pakoon juok­se­vat sus­sut, mitä itse asias­sa ovat pelas­ta­mas­sa. Osmo­kin on muu­ten pal­jas­jal­kai­nen sta­di­lai­nen, mut­ta ehkä jos­kus käy­nyt met­säs­sä? Keskuspuistossa?

  20. Tätä kulu­tus-argu­ment­tia ei vaan voi miten­kään hyväk­syä. Ei ole ker­ras­saan mitään evi­dens­siä sii­tä, että kehi­tys­mais­ta tän­ne tule­vien eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki kas­vai­si automaattisesti.”

    Tämä nyt on niin höl­mö väi­te, että ihmet­te­len nimi­merk­ki Tie­de­mie­hen motii­ve­ja. Tot­ta kai eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki koho­aa ja auto­maat­ti­ses­ti, kos­ka tääl­lä ei voi yksin­ker­tai­ses­ti asua samal­la taval­la kuin läh­tö­maas­sa. Kulu­tus nousee aivan var­mas­ti per maa­han­muut­ta­ja. Tai sit­ten olen ymmär­tä­nyt eko­lo­gi­sen jalan­jäl­jen aivan väärin.

    Läm­mi­tys, tuon­tie­ner­gia, lii­ken­ne ja tuon­tie­lin­tar­vik­keet ovat asioi­ta, joi­ta ei voi vält­tää kun Suo­mes­sa tai yleen­sä poh­joi­sil­la alueilla.

  21. Minä pidän itseä­ni dema­ri­na, mut­tei siel­lä ole enää ketään hen­ki­löä, jota vois äänes­tää. “Työ­voi­ma­pu­la on Bluffia”-OskuPajamäki on käy­tän­nös­sä osoit­ta­nut, ettei pis­tä hant­tiin, kun sta­din lähiöt tun­ge­taan täy­teen luku­tai­do­ton­ta väkeä pulaa odottelemaan.

    Ilk­ka Tai­pa­leen piti olla asunn­ot­to­mien asial­la, (äänes­tin sitä­kin aina­kin ker­ran) mut­ta 20 vuo­des­sa se ei ole saa­nut mitään aikaan. Se ei uskal­la lausua sitä kaik­kien tie­tä­mää fak­taa, että tar­koi­tuk­seen raken­ne­tut 10000 asun­toa on men­nyt yllä­mai­ni­tun työ­voi­ma­pu­lan odot­ta­jien asut­ta­mi­seen. Ja että sosi­aa­li­ra­hat mene­vät yhä enem­män pula­jen­gin elättämiseen.

    Vih­reät tulee katoa­maan tosi nopees­ti. Nimit­täin Alp­pi­la on täyn­nä van­ho­ja vih­rei­tä. Puu­ta­lo­kort­te­lien kun­nos­ta­mi­nen oli nime­no­maan TKK:n itu­hip­pien pro­jek­ti 80-luvul­la. Nyt ne äänes­tää jou­kol­la Val­hal­la-Ahoa. Mei­naan siis mas­sii­ves­ti, yli pro­sent­ti väes­tös­tä. Edus­kun­ta­vaa­leis­sa kan­na­tus oli murto-osa.

    Tämä ker­too täs­mäl­leen min­ne van­hoil­la vih­reil­lä ajetaan.

  22. Tra­vel­ler, pelk­kä “kun minä sanon niin” ei ole mikään argu­ment­ti. Nii­den kave­rei­den läm­mi­tys ei ole kes­ki­mää­räis­tä suo­ma­lais­ta läm­mi­tys­tä, vaan mar­gi­naa­lis­ta kau­pun­ki­lais­ta ker­ros­ta­lo­läm­mi­tys­tä. Jos, kuten väi­tät, se raha, jol­la ne osta­vat lihan­sa ja peru­na­muusin­sa, tulee veron­mak­sa­jil­ta, niin niil­lä veron­mak­sa­jil­la on sit­ten vähem­män rahaa ostaa itse jauk­kua ja pot­tu­muusia ja ajel­la kau­pun­ki­maas­tu­reil­la ja len­nel­lä kaukoitään. 

    Jos taas tän­ne tulee joku itäeu­roop­pa­lai­nen bus­si­kus­kik­si, niin itäeu­roop­pa­lai­nen ener­gia­te­hok­kuus muut­tuu suo­ma­lai­sek­si ener­gia­te­hok­ku­dek­si. Elin­ta­son täy­tyy dol­la­reis­sa las­ket­tu­na nous­ta lähes kak­sin­ker­tai­sek­si enti­seen ver­rat­tu­na ja mar­gi­naa­li­sen CO2-kuor­man dol­la­ria koh­den pysyä kes­ki­mää­räi­se­nä, jot­ta pääs­tään edes samal­le päästötasolle. 

    En usko het­keä­kään, että mar­gi­naa­li­nen BKT-euro tuot­taa kes­ki­mää­räi­sen mää­rän hii­li­diok­si­dia. Ja tra­vel­ler taas ker­ran vaih­taa mie­li­pi­teen­sä päin­vas­tai­sek­si: hii­li­kuor­mal­la­han ei pitä­nyt olla mitään mer­ki­tys­tä, vaan koko kas­vi­huo­neil­miö­hän on vih­rei­den sala­juo­ni. Näi­nol­len pääs­tö­jen mah­dol­li­sel­la lisään­ty­mi­sel­lä­hän ei pitäi­si edes olla mitään mer­ki­tys­tä. Mitäs moraa­li­sä­tei­lyä tämä täl­lai­nen on?

  23. Tra­vel­ler: Jos tuo savi­ma­ja­tyyp­pi hank­kii elan­ton­sa kor­kean elin­ta­son maas­sa esim. tulon­siir­roil­la, niin se kulu­tus on pois muil­ta, eikä lisää nettokulutusta.

  24. Otso: En ole samaa miel­tä. Jos Hal­la-Aho ja Soi­ni vas­tus­tai­si­vat hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ulko­maa­lais­ten aut­ta­mis­ta eivät­kä puol­lus­tai­si ihmis­ten valin­nan vapaut­ta hei­dän­hän pitäi­si vas­tus­taa myös vapaa­eh­tois­ta aut­ta­mis­ta eli hyväntekeväisyyttä.

    Saat­taa muu­ten hyvin olla, että he eivät hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tee mitään esim. kehi­tys­mai­den hyväk­si. Tämä tar­koit­taa, että he koke­vat muut asiat tär­keäm­mik­si. Tämä ei ole vas­tus­ta­mis­ta. Vas­tus­ta­mi­nen vaa­tii aktii­vis­ta toimintaa.

  25. Tämä on kyl­mä ja syr­jäi­nen maa, ja maa­han­muut­to aiheut­taa tar­vet­ta raken­taa, läm­mit­tää, kul­jet­taa ja myös len­tää. Hyvä jos se joten­kin lie­vit­tää kehi­tys­mai­den pai­kal­li­sia ympä­ris­tö­on­gel­mia, mut­ta onko­han se sil­ti­kään oikea keino?

  26. Minus­ta tun­tuu, että kun­nal­lis­vaa­lin tulos on pal­jon enem­män seli­tet­tä­vis­sä hen­ki­löi­den kaut­ta kuin voi­si luke­mis­ta­ni ana­lyy­seis­tä päätellä.

    Kai­kil­la menes­ty­neil­lä puo­lueil­la on hyvän ima­gon omaa­via keu­la­ku­via näky­vis­sä ase­mis­sa: Kokoo­muk­sel­la Katai­nen, Vapaa­vuo­ri, Stubb ja Nii­nis­tö; Perus­suo­ma­lai­sil­la Soi­ni; Vih­reil­lä Soi­nin­vaa­ra. Dema­rei­den riveis­tä täl­lais­ta täh­teä ei löy­dy, ja Van­ha­sen­kin suo­sio on laskussa. 

    Huo­mio­ta herät­tää se, että yksi­kään tämän het­ken ääni­har­vis­ta ja täh­ti­po­lii­ti­kois­ta ei ole nai­nen. Urpi­lai­sen puheen­joh­ta­ja­va­lin­nan alla puhut­tiin, että Dema­rei­den joh­toon on saa­ta­va nai­nen. Kun kat­soo Suo­men poliit­tis­ta kent­tää, tämä vaa­ti­mus ei näy­tä stra­te­gi­ses­ti vii­saal­ta. Suvi-Anne Sii­mes oli lois­ta­va poikkeus.

    Toi­nen myyt­ti on mie­les­tä­ni se, että polii­ti­kon tulee kes­kit­tyä kan­sa­lais­ten “arkea” lähel­lä ole­viin asioi­hin. Val­tio­mies­mäi­nen, edus­ta­va ja osaa­val­ta vai­kut­ta­va mies nos­taa puo­lu­een pro­fii­lia pal­jon tehok­kaam­min kuin van­hus- tai päi­vä­hoi­to­pal­ve­luis­ta huol­ta kan­ta­va nainen. 

    Uskoi­sin, että dema­rit tar­vit­se­vat ennen kaik­kea parem­pia tyyp­pe­jä puo­lu­een joh­toon. En pidä tätä hen­ki­lö- ja ima­go­kes­keis­tä näke­mys­tä miten­kään kyy­ni­se­nä, kos­ka uskon että äänes­tä­jiin veto­aa par­hai­ten nime­no­maan polii­tik­ko, joka tekee uskot­ta­van ja päte­vän vai­ku­tel­man. Urpi­lai­nen, saa­ti sit­ten joku Paja­mä­ki, ei sii­nä ole onnistunut.

  27. Läm­mi­tys, tuon­tie­ner­gia, lii­ken­ne ja tuon­tie­lin­tar­vik­keet ovat asioi­ta, joi­ta ei voi vält­tää kun Suo­mes­sa tai yleen­sä poh­joi­sil­la alueilla.”

    Läm­mi­tys, tuon­tie­ner­gia ja lii­ken­ne jne ovat iso asia Suo­mes­sa ja mar­gi­naa­li­nen vai­ku­tus nii­hin pitää arvioi­da ja ottaa huomioon. 

    Sen­si­jaan maa­han­muut­ta­ja ei tule mis­tään savi­ma­jas­ta jos­sa hän elää aurin­gon­va­lol­la. Jos hän tulee erit­täin köy­his­tä olois­ta, siel­lä ei vesiä puh­dis­te­ta, ei istu­te­ta pui­ta jne, vaan siel­lä tuho­taan eli­nym­pä­ris­töä ja kovaa. Jos taas hän tulee perin­tei­sem­män savu­piip­pu­teol­li­suu­den maas­ta, no, täy­tyy­kö edes sanoa, mitä sii­tä seuraa?

    Kuten sanoin, hii­li­ta­se voi olla net­to­mää­räi­ses­ti epäe­dul­li­nen, mut­ta aika vähän mitään muu­ta. Ei se maa­han­muut­ta­ja pelk­kää len­to­rah­ti­na tuo­tet­tua kavi­aa­ria syö, eikä aje­le mil­lään kau­pun­ki­maas­tu­ril­la, eikä läm­mi­tä isoa oma­ko­ti­ta­loa kivi­hii­li­säh­köl­lä, vaan kulut­taa pal­jon vähem­män kuin kes­ki­mää­räi­nen suo­ma­lai­nen ja veik­kaan, että vähem­män luon­non­va­ro­ja kuin kulut­tai­si kotimaassaan.

  28. Tie­de­mies hyvä, ei sil­lä CO2 pääs­tö­mää­räl­lä MINULLE ole­kaan niin suur­ta mer­ki­tys­tä, kos­ka en usko että sitä edes pys­tyt­täi­siin mer­kit­tä­väs­ti vähen­tä­mään ennen kuin hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vät öljy­va­rat ovat koko­naan käy­tet­ty. Mut­ta TEILLE sil­lä on omien­kin puhei­de­si mukaan erit­täin suu­ri mer­ki­tys.. Eli en todel­la­kaan vaih­ta­nut mie­li­pi­det­tä­ni nyt­kään, kun­han vinoi­len teil­le täs­tä kum­mal­li­suu­des­ta. Tei­dän, tar­koi­tan täl­lä tie­ten­kin Osmoa ja Vir­hei­den uskol­li­sia kan­nat­ta­jia, on sen sijaan täs­sä­kin asias­sa täy­sin käsit­tä­mä­tön vir­he logii­kas­sa. Tämä ei toki ole ainoa asia..

    Sit­ten ne tääl­lä asu­vat ulk­ka­rit, itse­hän te ette tie­dä mitä mil­loin­kin tar­koi­te­taan, on siis ole­mas­sa kak­si ulk­ka­ri­ryh­mää joi­ta ei ero­ta väri.

    Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja; mah­dol­li­ses­ti Suo­mes­ta löy­tyy muu­ta­ma sel­lai­nen­kin työ­pe­räi­nen joi­den kulu­tus, ja samal­la siis CO2 pääs­töt, eivät ole kas­va­neet mut­ta kyl­lä nii­tä vähän on.. Ehkä jon­kin sipe­rias­ta muut­ta­neen siel­lä koh­tuul­li­sen hyvis­sä hank­keis­sa olleen ladai­li­jan tapauk­ses­sa mut­tei muus­sa. Jos tun­net yhtään itäeu­roop­pa­lais­ta maa­han­muut­ta­jaa, tie­dät että he eivät ole yleen­sä tul­leet tän­ne kau­nii­den tar­jan näköis­ten nais­tem­me vuok­si, vaan sik­si että tääl­lä on parem­mat pal­kat -> mah­dol­li­suus kulut­taa enem­män, ja tämä mah­dol­li­suus hyö­dyn­ne­tään var­mas­ti vii­mei­seen euroon. Olet­ko esi­mer­kik­si edes kuul­lut yhdes­tä­kään itäeu­roop­pa­lai­ses­ta mie­hes­tä jol­la ei oli­si autoa? Mun tun­te­mal­la ennä­tys­mie­hel­lä on 5.. Itse asias­sa kun aloin miet­ti­mään, empä kyl­lä tie­dä ketään lähi-itä­läis­tä­kään auto­ton­ta mies­tä, enkä kau­koi­däs­tä tul­lut­ta.. Lisäk­si tulee tämä BKT nousu mikä seu­raa työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta. Ei se MINUA häi­rit­se, ja näkö­jään jos­tain syys­tä ei sinua­kaan, mut­ta kyl­lä­hän elin­ta­son vas­tus­ta­mi­nen, kuten ydin­voi­man­kin 🙂 , on aivan kes­kei­siä sakra­ment­te­jä Virheissä..

    Sit­ten ne ei-työ­pe­räi­set.. ajat­te­le­pa nyt itse ihan rau­has­sa vähän asi­aa… Ihmi­sil­lä on tääl­lä liki poh­jois­na­val­la aina tiet­ty perus­ku­lu­tus, jos ei nyt sen­tään kodis­sa tai laa­vuil­la asu­ta. Jos minä, tai vaik­ka­pa sinä, sai­sit yhden ei-työ­pe­räi­sen per­heen elä­tyk­seen kulu­vat varat käyt­töö­si. Sum­ma voi­si olla vaik­ka­pa 3500 e / kk, niin vuo­krai­sit­ko sinä niil­lä rahoil­la 4h + keit­tiö yli­mää­räi­sen asun­non Jako­mäes­tä, kävi­sit las­ke­mas­sa siel­lä vet­tä päi­vit­täin n. 1 m³, pitäi­sit isoa tau­lu­telk­ka­ria pääl­lä 23,5 h / vrk, alkai­sit­te syö­mään 2–3 ker­taa enem­män ja kävi­sit­te vas­taa­vas­ti kau­pas­sa­kin näin usein, lisäi­sit­te mat­kai­lua krii­sia­lueil­le jne jne. Tie­tys­ti voit sanoa että kyl­lä enkä voi sitä kiis­tää mutta..

    Lopuk­si vie­lä omat sanasi:

    En usko het­keä­kään, että mar­gi­naa­li­nen BKT-euro tuot­taa kes­ki­mää­räi­sen mää­rän hii­li­diok­si­dia. joten siis käyt­täi­sit rahat var­mas­ti vii­saas­ti vaik­ka­pa pur­je­ve­nee­seen tai aurinkokennoihin 🙂

  29. Pur­je­ve­neen voi­sin­kin ostaa, jos­kaan en osaa pur­jeh­tia. Aurin­ko­ken­no­jen asen­ta­mi­nen Suo­men olois­sa ei var­maan kau­heas­ti hyö­dy­tä. Toden­nä­köi­sem­min kui­ten­kin teki­sin var­maan remont­tia. Mut­ta suu­rin osa Suo­ma­lai­sis­ta tus­kin teki­si, vaan aika moni läh­ti­si Pat­tay­al­le tai mitä nii­tä paik­ko­ja nyt onkaan.

    Miten mar­gi­naa­li­nen Suo­mes­sa ansait­tu euro ansai­taan ja miten mar­gi­naa­li­nen euro kulu­te­taan? Tämä asia rat­kais­taan empii­ri­ses­ti. Ei poliit­ti­ses­ti “sopi­val­la” fiat-väit­tä­mäl­lä. Tra­vel­ler voi olla oikeas­sa tai sit­ten ei ole, mut­ta pelk­kä “se nyt vaan on niin” ei ole argumentti.

    Se voi olla, että asu­mi­nen tuot­taa pääs­tö­jä. Jos mar­gi­naa­li­nen maa­han­muut­ta­ja asuu neliö­mää­räi­ses­ti tiheäm­min kuin suo­ma­lai­nen — mel­kein var­mas­ti asuu — täy­tyy las­kea sen neliö­mää­rän ja sen läm­mi­tys­muo­don mukaan. 

    Nämä “veden kulu­tus” eko­lo­gi­se­na jalan­jäl­ke­nä on jok­seen­kin höl­möä, kuten jo itse­kin sanoit, se ei ole kenel­tä­kään köy­hän maan janoi­sel­ta pois jos tääl­lä vähän vede­tään ves­so­ja. Läpi­vir­taus lisään­tyy kyl­lä ja veden­puh­dis­ta­mois­sa vedes­tä pois saa­ta­van son­nan osuus vähe­nee, kun puh­das­ta vet­tä tuu­pa­taan lisää, eli sii­nä mie­les­sä jokin vai­ku­tus on. Mut­ta edel­leen, onko se vai­ku­tus sama vai eri kuin siel­lä koti­maas­sa? Ihmi­nen syö ja juo jon­kun ver­ran joka tapauk­ses­sa ja kyl­lä sii­tä tulee ulostetta. 

    Ja jos nyt aja­tel­laan jotain Afri­kas­ta tän­ne tul­lut­ta, niin vaik­ka lei­kit­täi­siin, että vaih­toeh­to­na on jää­dä Afrik­kaan, luu­let­ko, että siel­tä läh­te­vä mar­gi­naa­li­nen yksi­lö on sel­lai­nen, joka siel­lä ei kulu­ta pal­joa? Ei siel­tä mikään luon­non kans­sa sopusoin­nus­sa asu­va tai edes kovin köy­hä yksi­lö läh­de, vaan kyl­lä ne ovat nii­tä, joil­la jon­kin­lai­nen elin­ta­so oli­si jo sielläkin. 

    Itäeu­roo­pas­sa­kin on pal­jon auto­ja. Siel­lä aje­taan van­hal­la kalus­tol­la ja vaik­ka yhdel­lä jan­nul­la vii­si autoa oli­si­kin, se tus­kin ajaa niil­lä yhtä aikaa. Voi olla, että vie sin­ne koti­maa­han­sa, Ladan tilal­le. Net­to­vai­ku­tus voi olla jopa posi­tii­vi­nen. Kun en tie­dä, en tiedä. 

    En minä väi­tä, ettei maa­han­muut­ta­ja saat­tai­si kulut­taa enem­män tän­ne muu­tet­tu­aan. Mut­ta väi­tän, että pelk­kien €uro­jen tai dol­la­rien ver­tai­lu on har­haan­joh­ta­vaa ja vie­lä­pä sel­väs­ti tar­koi­tus­ha­kuis­ta. Kar­kea yksin­ker­tais­tus, jon­ka mukaan dol­la­rit tai eurot teke­vät saas­tet­ta, on niin epä­tark­ka, että sitä voi suo­raan sanoa vää­räk­si. Lisäk­si se on erit­täin vahin­gol­li­nen, kos­ka se saa kuvit­te­le­maan, että kaik­ki ne asiat, jot­ka näky­vät talous­kas­vu­na oli­si­vat joten­kin “huo­no­ja”, kuten nyt vaik­ka se, että vedet puh­dis­te­taan­kin sen­si­jaan että ne las­ke­taan suo­raan vesi­töi­hin tai että met­siä hoi­de­taan kes­tä­väs­ti sen­si­jaan että ne haka­taan kal­juik­si ja jäte­tään autioitumaan. 

    Tämä menee jo ohi aihees­ta aika pahasti.

  30. Onnek­si olkoon vih­rei­den vaa­li­me­nes­tyk­ses­tä! Sii­tä­kin huo­li­mat­ta että häm­mäs­tyk­sek­se­ni vaa­li­ko­neet heit­ti­vät minut täl­lä ker­taa vasem­mal­le. Sekä dema­rit että vih­reät ovat har­joit­ta­neet lii­an oikeis­to­lais­ta politiikkaa.
    Toi­saal­ta koti­kun­nas­sa­ni oli myös kokoo­museh­do­kas, van­ha lau­ta­kun­ta­ket­tu joka kiteyt­ti pal­jon: Kun­nan teh­tä­vät on ter­vey­den­hoi­to, kou­lu­tus ja kir­jas­to­lai­tos. Nämä pää­oal­ve­lut hoi­det­ta­koon ja hyvin. Höm­pät pois.

    Tuli ihan nuo­ruu­te­ni Ilas­ki­vi mieleen.

    Jako­lin­jat mene­vät tosi­aan­kin puo­luei­den sisäl­lä. Vero­pro­sen­tin korot­ta­mis­ta niin tar­vit­taes­sa ei uskal­ta­nut pitää esil­lä minun vaa­li­pii­ris­sä­ni muut kuin Vasem­mis­to. Tai kysee­na­lais­taa sitä, onko yksi­tyi­ses­ti tuo­tet­tu pal­ve­lu todel­la hal­vem­paa ja tehok­kaam­paa, ilman että se on jos­ta­kin todel­li­suu­des­sa kui­ten­kin pois. Jos ei muu­al­ta, niin työn­te­ki­jöi­den pit­kän­täh­täi­men jak­sa­mi­ses­ta. Kil­pai­lut­ta­mi­nen on yhtä lail­la tuot­ta­ma­ton­ta kuin kun­ta­puo­len syys­tä­kin ehkä syy­tet­ty palaveraaminen.

  31. Ei pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa. Nämä ovat sta­di­lai­sia mim­me­jä, jot­ka ovat ikän­sä asu­neet kes­kus­tas­sa. Taus­ta on pää­sään­töi­ses­ti vara­kas vir­ka­mies­per­he kan­ta­kau­pun­gis­ta. Tämän voi­nee Osmo vah­vis­taa. Aina­han poik­keuk­sia löy­tyy, mut­ta ylei­ses­ti ottaen näin.”

    Mikä pää­sään­tö? On myös niin, että maal­ta kau­pun­kiin muut­ta­mi­nen voi hyvin­kin vah­vis­taa vih­rei­tä arvo­ja. Itse olen kotoi­sin maal­ta, ASUNUT kir­jai­mel­li­ses­ti met­säs­sä aikai­sem­min ja nyt ollut Hel­sin­ki­läi­nen jo koh­ta kym­me­nen vuot­ta. Takai­sin met­sään tai pik­ku­kau­pun­kei­hin en halua, mut­ta tääl­lä sitä vas­ta taju­aa miten yksin­ker­tai­set vih­reät asiat voi­si­vat paran­taa tätä kau­pun­kia. Esi­mer­kik­si joukkoliikenteen
    ja pyö­rä­tei­den paran­ta­mi­nen. En väi­tä että maal­la esim. jouk­ko­lii­ken­ne oli­si jär­jes­tet­ty parem­min, mut­ta tääl­lä iso kas­va­va kau­pun­ki tar­vit­see näi­tä asioi­ta. Eikä sen tajua­mi­nen vaa­di met­sään menemistä. 

    Vih­reät arvot kai ovat ole­mas­sa sik­si, että luon­to pelas­tui­si, mut­ta tie­tä­vät­kö nämä sam­ma­koi­ta pakoon juok­se­vat sus­sut, mitä itse asias­sa ovat pelas­ta­mas­sa. Osmo­kin on muu­ten pal­jas­jal­kai­nen sta­di­lai­nen, mut­ta ehkä jos­kus käy­nyt met­säs­sä? Keskuspuistossa?”

    Niin joo, vih­rei­den arvo­jen puo­lus­ta­mi­nen on oikeu­tet­tua vas­ta kun on itse käy­nyt met­säs­sä? Kat­sos, jot­kut osaa­vat aja­tel­la myös omil­la aivoil­laan ilman että täy­tyy men­nä ulos kat­so­maan kuin­ka pas­kai­nen se Itä­me­ri oikeas­ti on.

  32. Kun luin ekan ker­ran tuon, että maa­han­muut­ta­mi­nen jos­tain afrik­ka­lai­ses­ta maas­ta Suo­meen on epäe­ko­lo­gis­ta, kos­ka muut­ta­jan kes­ki­mää­räi­nen kulu­tus kas­vaa, niin luu­lin ihan oikeas­ti että se on vit­si. Ihan hyvä sel­lai­nen. Yri­tän nyt suh­tau­tua vakavasti:

    A) Kulu­tuk­sen kas­vu on paha asia.
    B) Maa­han­muut­to kas­vat­taa kulutusta.
    C) Maa­han­muut­to on paha asia.

    Maa­han­muut­to voi­daan kor­va­ta edel­li­ses­sä esi­mer­kik­si uusil­la sär­ky­lääk­keil­lä, ratik­ka­lin­joil­la, tuu­li­voi­ma­loil­la, kou­lu­tus­oh­jel­mil­la, asun­to­loil­la, kan­ta­so­lu­hoi­doil­la, blo­geil­la, ome­na­puil­la, jne. Kos­ka juu­ri kukaan tus­kin vas­tus­taa kaik­kia mah­dol­li­sil­la asioi­ta joi­ta voi­daan sijoit­taa maa­han­muu­ton pai­kal­le, niin juu­ri kukaan tus­kin on oikeas­ti sitä miel­tä että kaik­ki kulu­tuk­sen kas­vu on pahas­ta, eli suo­mek­si ole­tus on järjetön.

  33. Juuso Aromaa:“Tuntuu sil­tä että nämä perus­suo­ma­lai­set vai­kut­ta­jat eivät tah­do aut­taa köy­hien mai­den asuk­kai­ta oikein mil­lään taval­la. Hei­dän mie­les­tään huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to tulee lak­kaut­taa ja val­tiol­lis­ta kehi­tys­a­pua vähentää.

    Omas­ta mie­les­tä­ni tämä on ulkomaalaisuusvastaisuutta.”

    Mihin taas unoh­tui­vat omat kan­sa­lai­set? Oli ulko­maa­lais­vas­tai­suut­ta ole­mas­sa tai ei. Meil­lä vali­tel­laan resurs­si­pu­laa van­hus­ten ja ter­vey­den huol­los­sa. Sil­ti rahaa kaa­de­taan auto­kuor­mit­tain ulko­maa­lai­sil­le. Eikä mitään tulok­sia sii­tä syn­ny. Onko pelk­kä moraa­li­sä­tei­ly maa­il­mal­la tär­keäm­pää kuin omien kan­sa­lais­ten hyvinvointi?Tähän epä­koh­taan Perus­suo­ma­lai­set halua­vat puuttua. 

    Meil­lä ei ole mitään run­sau­den­sar­vea mis­tä jakaa kaik­kea hyvää kai­kil­le maa­il­mas­sa. Se hyvä kun syn­tyy kovan työn tulok­se­na ja usein kal­liil­la hinnalla(työikäisten ihmis­ten työ­ky­vyt­tö­myy­det joh­tuen joko hen­ki­ses­tä tai fyy­si­ses­tä rasi­tuk­ses­ta työssä).

    Timo Soi­ni on oikeas­sa sii­nä että täy­tyi­si kes­kit­tyä kata­stro­fia­puun sekä aut­taa ihmi­siä aut­ta­maan itse­ään eikä elät­tää pys­tyyn työ­kun­toi­sia vuo­des­ta toi­seen, vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen. Pelk­kä kehi­ty­sa­vun mää­rä ei ole tae tuloksista,mikä on jo näh­ty­kin. Monien mie­les­tä se tekee juu­ri päin­vas­toin kuin on tar­koi­tus; pas­si­voi koko­nai­sia kansoja. 

    Siis kehi­tys­a­pu tai kehitysyhteistyö(-rahat) pitää ajaa alas ja läh­teä miet­ti­mään asi­aa uudel­ta poh­jal­ta. Täs­tä tulee tee­ma seu­raa­vis­sa Edus­kun­ta­vaa­leis­sa tah­toi­vat­pa van­hat puo­lu­eet sitä tai eivät. Sitä ennen olem­me talous­la­man kes­kel­lä. Se tuo kes­kus­te­luun taas uut­ta pontta.

  34. Kai­nuus­ta­han on pal­jon väkeä muut­ta­nut ete­lään eli kai­nuu­lai­set siis kuor­mit­ta­vat eri­tyi­ses­ti ympä­ris­töä. Onhan pää­kau­pun­ki­seu­dun BKT per hlö jotain pari ker­taa Kai­nuu­ta suu­rem­pi, vaik­ka sin­ne poh­joi­seen kehi­tys­a­pua kaadetaankin. 

    Ehdo­tan­kin, että kai­nuu­lai­set aje­taan taka­sin koti­seu­duil­leen ja pis­te­tään sel­lai­set tykis­tö rajoil­le, että eivät ihan heti uudes­taan yri­tä tän­ne tul­la maa­il­maa tuhoamaan.

    Sen jäl­keen kai­nuu­lai­set voi­vat kes­kit­tyä elä­mään köy­hää mut­ta ympä­ris­töä sääs­tä­vää elä­mään­sä. Ensin ne nälis­sään ja kyl­mis­sään pis­täi­si­vät met­sän mata­lak­si, enkä heti kek­si, miten se paran­tai­si ympä­ris­tön tilaa, mut­ta var­maan joten­kin, kun niin tääl­lä vakuut­ta­vas­ti väitetään. 

    Samaan aikaan tääl­lä ete­läs­sä vih­doi­niin riit­täi­si yltä­kyl­läi­ses­ti ja ikui­ses­ti rahaa van­hus­ten­huol­toon, kun oli­si tuo kehi­tys­a­pu kai­nuuseen lope­tet­tu. Vähän täy­tyi­si tosi ase­va­rus­te­lua kiih­dyt­tää, kun kai­nuu­lai­set yrit­täi­si­vät jou­kol­la pois rau­koil­ta rajoil­taan. Rajan yli pui­kah­ta­nei­den pako­lais­ten tap­pa­mi­nen­kaan ei ilmai­sek­si sujui­si. Ja kyl­lä kai se met­sä pitäi­si sin­ne men­nä uudes­taan istut­ta­maan, kun meil­lä tämä ilmas­to­krii­si menossa.

    Muu­ten sal­do var­maan jäi­si hie­nos­ti plus­sal­le ja seu­raa­vak­si hel­sin­ki­läi­set var­maan siir­täi­si­vät­kin mie­luus­ti tur­ku­lai­set takai­sin omil­le seu­duil­leen (mitä kaut­ta sain kir­joi­tuk­sen tyy­lik­kääs­ti kier­ret­tyä taka­sin aihee­seen eli Hel­sin­gin kunnallispolitiikkaan).

  35. Pek­ka kri­ti­soi Elinaa: 

    Niin joo, vih­rei­den arvo­jen puo­lus­ta­mi­nen on oikeu­tet­tua vas­ta kun on itse käy­nyt metsässä?”

    Vähän oli­sin tähän kal­lel­laan kyl­lä. On hyvä tutus­tua sii­hen, mitä puo­lus­taa. En pitäi­si kovin uskot­ta­va­na esi­mer­kik­si las­ten­suo­je­lun paris­sa työs­ken­te­le­vää hen­ki­löä, jos hän itse ei tun­ti­si yhtä­kään lasta. 

    Voin tie­tys­ti puo­lus­taa pan­do­ja näke­mät­tä yhtään pan­daa eli ymmär­rän peri­aat­tees­sa point­ti­si. Kui­ten­kin “vih­reät”, jot­ka eivät voi kul­kea met­säs­sä pal­jain jaloin, kos­ka havut pis­te­le­vät, hyt­ty­set pis­tä­vät ja kivet ovat terä­viä ovat mie­les­tä­ni aat­teen kan­nal­ta epäuskottavia. 

    En voi näh­dä pan­daa mat­kus­ta­mat­ta Kii­naan, mut­ta met­sään pää­sen päi­vit­täin, ellei Osmon unel­ma koko Uuden­maan kat­ta­vas­ta kivi­ta­loe­rä­maas­ta toteu­du. Toi­vot­ta­vas­ti ei!

  36. Täs­tä ulko­maa­lais­ten ja suo­ma­lais­ten suhteesta:

    Jos ker­ran ihmi­set ovat arvol­taan yhtä arvok­kai­ta kaik­ki, niin mik­sei sosi­aa­li­me­no­ja suo­raan koh­den­ne­ta sin­ne, jos­sa nii­tä tar­vi­taan enem­män? Kyl­lä suo­mes­sa ihmi­set hen­gis­sä pysyy. Ainoa moraa­li­ses­ti kes­tä­vä rat­kai­su on allo­koi­da yli­mää­räi­set rahat aina sii­hen maa­il­man­kolk­kaan, jos­sa nii­tä satu­taan kipeim­min tar­vit­se­maan (ottaen tie­tys­ti huo­mioon, jos jos­sain pai­kas­sa raha huk­kuu kor­rup­tioon, niin sit­ten ei lai­ta sitä sin­ne vaan muualle).

  37. ”Se voi olla, että asu­mi­nen tuot­taa pääs­tö­jä. Jos mar­gi­naa­li­nen maa­han­muut­ta­ja asuu neliö­mää­räi­ses­ti tiheäm­min kuin suo­ma­lai­nen — mel­kein var­mas­ti asuu — täy­tyy las­kea sen neliö­mää­rän ja sen läm­mi­tys­muo­don mukaan.”

    Muis­taak­se­ni HS (os. Prav­da) kir­joit­ti­kin vas­ti­kään sii­tä, että Helsingissä/pääkaupunkiseudulla on pula isois­ta per­hea­sun­nois­ta. Mut­ta ehkä asian­lai­ta saa­daan kor­ja­tuk­si, kun laman myö­tä raken­nus­kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät ja vähi­tel­len sit­ten voim­me tar­jo­ta suu­ril­le­kin per­heil­le sie­det­tä­vät asumisolosuhteiteet…

  38. SAMPO SMOLANDER: En usko että lin­kit­tä­mäs­sä­si jutus­sa esiin­ty­vä James Shikwa­ti on mil­lään tavoin ulko­maa­lais­vas­tai­nen (enhän tie­ten­kään voi olla asias­ta var­ma.) Sii­hen kui­ten­kin uskon, että hän on kenia­lai­nen, liber­taa­ri talous­tie­tei­li­jä. Tämän meil­le ker­too Wiki­pe­dia, joka ei tun­ne­tus­ti kos­kaan ole vää­räs­sä. Perin­tei­ses­ti oma aat­te­maa­il­ma­ni ero­aa rat­kai­se­val­la taval­la liber­taa­rien talous­tie­tei­li­jöi­den aate­maa­il­mas­ta, edus­ti­vat­pa he mitä kan­sal­li­suut­ta tahansa.

    Shikwa­ti nos­taa kui­ten­kin ansiok­kaas­ti esiin sen kur­jan tosi­asian, että usein kehi­tys­a­pu­ra­hat hulah­ta­vat kor­rup­toi­tu­nei­den joh­ta­jien raha­kirs­tui­hin, niin että taval­li­nen rah­vas ei tuis­ta hyö­dy. On kui­ten­kin höl­möä kuvi­tel­la, että rat­kai­su tähän ongel­maan on tuen koko­naan mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen. Onko muka TÄYSIN MAHDOTONTA luo­da sys­tee­mi, jos­sa var­mis­te­taan että annet­tu apu käy­te­tään koh­de­maas­sa hyvin­voin­nin ja tasa-arvon edis­tä­mi­seen? Nykyi­nen lin­ja jos­sa paa­lua dum­pa­taan pai­kal­li­sil­le rötös­her­roil­le, joh­tuu lähin­nä län­si­mais­ten avun­mak­sa­jien tie­tä­mät­tö­myy­des­tä ja/tai viit­se­liäi­syy­den puutteesta.

    Sen sijaan, että annet­taan kylä­pää­li­köl­le rahat kai­von kai­va­mi­seen, pitää mie­luum­min mat­kus­taa pai­kan pääl­le ja raken­taa kylä­läi­sil­le kai­vo. Kai­kis­ta paras vaih­toeh­to on kui­ten­kin kan­nus­taa ja aut­taa kylä­läi­siä kai­va­maan kai­von­sa itse. On kui­ten­kin huo­mio­nar­vois­ta, että kai­voa ei voi kai­vaa, jos saa­ta­vil­la ei ole kai­von­kat­so­mis­var­pua, lapioi­ta, ja tar­vit­ta­via raa­ka-ainei­ta. Ei vaik­ka oli­si kuin­ka yrit­tä­jä­hen­ki­nen ja lujatahtoinen.

    Kehi­tys­a­pu täy­tyy jär­jes­tää puh­taas­ti eet­ti­sin perus­tein. Pitäi­si läh­teä sii­tä aja­tuk­ses­ta, että on vel­vol­li­suu­tem­me ja etuoi­keu­tem­me aut­taa ihmi­siä, joil­la menee mei­tä hei­kom­min. Olkoon­kin, että he elä­vät toi­sel­la puo­lel­la maapalloa.

    Itse kysee­na­lais­tan kehi­ty­sa­vun sälyt­tä­mi­sen pel­käs­tään “eri kirk­ko­kun­tien kata­stro­fi­ra­has­to­jen” har­teil­le. Nämä kun tup­paa­vat upot­ta­maan resurs­se­ja myös kään­ny­tys­työ­hön, joka ei sinäl­lään auta näl­kä­kuo­le­man par­taal­la elä­vien ihmis­ten sosi­aa­lis­ta tai talou­del­lis­ta ase­maa pät­kän ver­taa. Toki hei­dän anta­man­sa apu on arvo­kas­ta, mut­ta sen tuli­si olla vain muka­va bonus vero­ra­va­roil­la toi­mi­van val­tio­ve­toi­sen kehi­ty­sa­vun rinnalla.

    Tie­tys­sä mie­les­sä Soi­ni on oikeas­sa, vaa­ties­saan kehi­ty­sa­vun täys­re­mont­tia. Vuon­na 2008 Suo­mi antaa 0,44% brut­to­kan­san­tu­los­taan (830,4 mil­joo­naa euroa) kehi­tys­a­puun, ja jos Shikwa­tia on usko­mi­nen, tämä­kin raha kato­aa kank­ku­lan kai­voon. (Tai katoai­si, jos joku oli­si sel­lai­sen raken­ta­nut. Heh heh.)

    Kehi­ty­sa­vun remont­ti voi­si olla seu­raa­van­lai­nen: puu­ha­taan kehi­tys­a­pu 0,7%, joka on vuo­den 1970 YK:n juh­lais­tun­nois­sa sere­mo­nial­li­ses­ti luvat­tu taso. Samal­la panos­te­taan kehi­ty­sa­vun LAATUUN, eli koh­de­mai­den hal­li­non uudis­ta­mi­seen rau­han­omai­sin kei­noin, valis­tuk­sen lisää­mi­seen ja ruo­hon­juu­ri­ta­son avunantoon. 

    Ei oli­si has­sum­pi idea ottaa yhdek­si pro­jek­tik­si Hal­la-Ahon mai­nit­se­ma akuu­tin hädän lie­vit­tä­mi­nen pakolaisleireilllä.

    ARTTURI BJÖRK: Samal­la logii­kal­la joku voi­si vas­tus­taa kan­sa­lais­ten PAKOTTAMISTA ter­vey­den­huol­to­pal­ve­luis­ta mak­sa­mi­seen. Jos täl­läi­nen näke­mys oli­si val­lit­se­va, jou­tui­si (aina­kin vähä­va­rais­ten) suo­ma­lais­ten ter­vey­den­hoi­to aika keh­noon jamaan.

    On kui­ten­kin hel­pom­pi vas­tus­taa kehi­ty­sa­vun lak­kaut­ta­mis­ta, kuin ter­vey­den­huol­lon lak­kaut­ta­mis­ta, kos­ka täl­lai­ses­ta pää­tök­ses­tä kär­si­vät ihmi­set näyt­täy­ty­vät meil­le vain satun­nai­sis­sa uutiskli­peis­sä, jos niissäkään.

    Jos jul­ki­set ter­veys­pal­ve­lut lak­kau­tet­tai­siin, oli­si sii­tä seu­raa­va inhi­mil­li­nen kär­si­mys meil­le pal­jon näkyvämpää.

    Ja jos aivan rehel­li­siä ollaan, pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jat hyvin har­voin kuu­lu­vat Suo­mi – Ruot­si ystä­vyys­seu­raan. Täs­tä­hän minul­la ei tie­ten­kään ole min­kää­lais­ta tilas­tol­lis­ta näyt­töä, joten en viit­si asias­ta enem­pää repostella.

    JOUKO LILJA: En ymmär­rä miten “moraa­li­sä­tei­ly maa­il­mal­la” ja suo­ma­lai­sis­ta huol­ta pitä­mi­nen sul­ke­vat toi­sen­sa pois. On nau­ret­ta­vaa ja tar­koi­tuk­sen­ha­kuis­ta väit­tää, että kehi­tys­a­pu (jota siis jae­taan 0,44% brut­to­kan­san­tu­los­t­ta) oli­si syy Suo­men sosi­aa­li­siin ongelmiin.

    Todel­li­set syyt löy­ty­vät pal­jon toden­nä­köi­sem­min tuloe­ro­ja ja sosi­aa­lis­ta epä­ta­sa-arvoa kas­vat­ta­vas­ta poli­tii­kas­ta, jota maas­sam­me on vii­mei­set vuo­det run­tat­tu läpi.

  39. Dema­rien tap­pion syy­nä on puo­lu­een ihan­noi­man suun­ni­tel­ma­ta­lou­den krii­si. Aikai­sem­min Venä­jäl­lä, DDR:ssä ja vas­taa­vis­sa on havait­tu ettei suun­ni­tel­ma­ta­lous toi­mi. Dema­rit kui­ten­kin halua­vat hal­li­ta kun­tia, kuten aikoi­naan hal­lit­tiin nois­sa kaa­tu­neis­sa sosiaalidemokratioissa.

    Esi­merk­ke­jä: Ter­vey­den­hoi­to­tar­ve las­ke­taan kun­nan toi­mes­ta. Yksi­tyi­siin yrit­tä­jiin suh­tau­du­taan kiel­tei­ses­ti. Kapi­ta­lis­mi koe­taan mör­kö­nä. Jopa yksi­tyi­sen ihmi­sen omis­tusa­sun­non myyn­ti­hin­nan päät­tää asun­to­toi­mi­kun­ta (Hitas). Uskoi­sin, että monet hitas-asuk­kaat ovat hylän­neet dema­rit. Kokoo­mus pitää esil­lä vapau­den ja luo­vuu­den lip­pua, joka veto­si ihmisiin.

    Nuo­riin veto­aa vih­rei­den aat­teet. Nuo­ret tus­kin poh­ti­vat kaik­kia vih­rei­siin liit­ty­viä problee­mia. Onhan vih­reis­sä tie­ten­kin fik­su­ja tyyppejä…

  40. Kui­ten­kin “vih­reät”, jot­ka eivät voi kul­kea met­säs­sä pal­jain jaloin, kos­ka havut pis­te­le­vät, hyt­ty­set pis­tä­vät ja kivet ovat terä­viä ovat mie­les­tä­ni aat­teen kan­nal­ta epäuskottavia.”
    Vit­si­vit­si — en usko, että tosis­sa­si väi­tät vih­reän poli­tii­kan uskot­ta­vuu­den ole­van kiin­ni sii­tä, loik­kii­ko kan­san­edus­ta­ja polul­la avo­ja­loin. Toi­si­naan kyl­lä tun­tuu sil­tä, että mitä ihmeel­li­sim­piä odo­tuk­sia ja ole­tuk­sia viherpi(i)pertäjille — suun­taan jos toi­seen. Täs­tä ket­jus­ta näkee kyl­lä, että muil­ta­kin odo­te­taan aina­kin lähes yhtä kli­see­mäi­siä juttuja.
    Kuten Pek­ka viit­ta­si, Itä­me­ren tilas­ta ja sii­hen vai­kut­ta­vis­ta asiois­ta voi tie­tää pal­jon, vaik­ka ei Hiet­sus­sa uisikaan.

  41. Juuso Aro­maa: Minun käsi­tyk­sen mukaan osa kan­sa­lais­jär­jes­töis­tä on huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­pia avun peril­le toi­mit­ta­mi­ses­sa kuin val­tiot. (esim. pelas­tusar­mei­ja) Kan­sa­lais­jär­jes­töt ovat kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa mark­ki­noil­la, joka ohjaa nii­den toi­min­taa koko ajan tehok­kaam­paan suun­taan toi­sin kuin valtioilla.

    Olet oikeas­sa, että samal­la logii­kal­la voi vas­tus­taa ihmis­ten pakot­ta­mis­ta ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nus­ten mak­sa­jik­si. Toi­sin kuin luu­let tämä ei tar­koi­ta, että vas­tus­taa terveydenhuoltoa.

    Pak­ko­ruot­sia vas­tus­taa var­mas­ti monen­lai­sia ihmi­siä. Yri­tin perus­tel­la, että pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­mi­nen ei ole sama asia kuin ruot­sin kie­len vastustaminen.

    Kehi­tys­a­pu­na annet­tu raha on pois suo­ma­lai­sil­ta ja siten on ihan perus­tel­tua sanoa, että se vähen­tää suo­ma­lais­ten hyvinvointia.

  42. Osmo: “Mut­ta mitä teke­vät dema­rit perus­suo­ma­lais­ten kans­sa? Tur­vaa­vat selus­tan­sa kään­ty­mäl­lä ulko­maa­lais­vas­tai­sik­si? Eteen­päin Kari Raja­mäen vii­toit­ta­maa tietä?”

    SDP:n arvot (ja osin myös toi­min­ta­ta­vat ja ima­go!) ovat muu­ten pit­käl­le samat kuin ev-lut kir­kon. Onkin jo pal­jon pie­niä viit­tei­tä sii­tä, että kirk­ko ja SDP:n tule­vat lähe­ne­mään toi­si­aan toi­mi­joi­na. (Ja kum­pi­kin on täl­lä het­kel­lä jon­kin­lai­ses­sa hege­mo­nian mene­tyk­sen jäl­kei­ses­sä häm­men­nyk­sen tilas­sa, jos­sa kai­va­taan 60-lukua takaisin.) 

    SDP:n “tur­val­li­suus­ha­kui­nen lot­to­kan­sa” lie­nee myös se, johon perus­suo­ma­lais­ten ulko­maa­lais­kri­tiik­ki uppo­aa par­hai­ten. Eli kuten Ode­kin spe­ku­loi voi hyvin olla, että Dema­rit rei­vaa­vat suun­taa sin­ne päin.

    Ehkä­pä SDP:stä kehit­tyy­kin vuo­si­kym­me­nien kulues­saan ima­gol­taan peh­meäm­pi arvo­kon­ser­va­tii­vi­nen oikeistopuolue?

  43. Art­tu­ri Björk:
    “Kehi­tys­a­pu­na annet­tu raha on pois suo­ma­lai­sil­ta ja siten on ihan perus­tel­tua sanoa, että se vähen­tää suo­ma­lais­ten hyvinvointia.”

    Vain, jos raha = hyvin­voin­ti, vähem­män rahaa = saman ver­ran vähem­män hyvin­voin­tia. Kuten tie­dät, hyvin­voin­ti on muu­ta­kin kuin rahaa, muu­ten sanal­la hyvin­voin­ti ei oli­si muu­ta käyt­tö­tar­koi­tus­ta kuin hui­ja­ta kuuntelijaa.

  44. SDP erot­tuu niin vähän SAKs­ta ja niin moni halu­aa poli­tii­kal­ta enem­män kuin pel­kän AY-liik­keen jat­keen. SAK on niin teol­li­suus­työ­läi­sen näköi­nen — vaik­ka jäse­nis­tös­tä yli puo­let on pal­ve­luam­ma­teis­sa — että vasem­mis­to­lai­sel­le moder­nil­le city-ihmi­sel­le vih­reät on pal­jon luon­nik­kaam­pi valinta.

  45. Annuk­ka,

    Kyl­lä minä jon­kin ver­ran tosis­sa­ni olin. En nyt ehkä tuon avo­jal­kai­suu­den suh­teen, mut­ta lii­tän kyl­lä vih­rey­teen jon­kin­lai­sen oma­koh­tai­sen kiin­nos­tuk­sen luon­toon. Minä käve­len mie­lel­lä­ni met­säs­sä avo­ja­loin, ei se nyt niin ihmeel­lis­tä sekään ole. 

    Mut­ta tätä aitoa välit­tä­mis­tä luon­nos­ta nyt ei aina­kaan Hel­sin­gin vih­reil­lä juu­ri­kaan tun­nu ole­van. Vih­reät ovat vasem­mis­to­puo­lue, joka vas­tus­taa autoi­lua. Kos­ka vih­reät vai­kut­ta­jat asu­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa, autoi­lu tie­tys­ti hait­taa hei­dän ympä­ris­töään paljon.

  46. Ant­ti: En väit­tä­nyt­kään, että hyvin­voin­ti vähe­nee samas­sa suh­tees­sa kuin raha. Väi­tin, että se vähe­nee, kun raha vähenee.

  47. Eli­na,

    Vih­reät ovat nime­no­maan kau­pun­ki­lais­ten puo­lue, ja mie­les­tä­ni tulee­kin olla, jos aja­tel­laan vaik­ka­pa nykyis­tä Hel­sin­kiä. Itse vas­tu­tan esi­mer­kik­si yksi­tyi­sau­toi­lua, kos­ka se on ihan äly­tön kon­sep­ti: vie pal­jon tilaa lii­ken­tees­sä, ruuh­kaut­taa ja saas­tut­taa. Ja var­mas­ti ottaa pää­hän, kun jumit­taa yksin isos­sa katu­maas­tu­ris­saan Hel­sin­gin sisään­tu­lo­väy­lil­lä pari tun­tia päi­väs­sä ja samal­la nämä wan­na­be-luon­non­suo­je­li­jat aja­vat fil­la­ril­la ruuh­kien ohi. Pari­kym­men­tä kilo­met­riä fil­la­ril­la päi­väs­sä vie yhteen­sä 1,5 h, ja samal­la kun­to­kin kohen­tuu. Suosittelen! 

    Siis aina­kin itsel­le­ni vih­reät arvot pal­jon muu­ta­kin kuin pelk­kää luon­non­suo­je­lua ja muu­ta hih­hu­loin­tia. Se on nime­no­maan sel­lais­ta kau­pun­ki­po­li­tiik­kaa, kuten pyö­rä­tei­den ja jouk­ko­lii­ken­teen paran­ta­mi­nen. Ja saat­taa kuu­los­taa yksin­ker­tai­sel­ta, jos maa­il­maa­ni ei mah­du kuin fil­la­roin­ti ja rati­kat, mut­ta ne ovat itsel­le­ni ja ympä­ris­töl­le tär­kei­tä asioi­ta. Ja sik­si kau­pun­ki­lai­se­na (enti­se­nä met­sä­läi­se­nä) tuen näi­tä arvoja. 

    On mie­les­tä­ni hie­man kapea­kat­seis­ta liit­tää vih­reys pel­käs­tään luon­toon tai luon­no­suo­je­luun ja vie­lä vaa­tia oma­koh­tai­sia koke­muk­sia sii­tä. Muu­ten­kin tämä “Mikä sinä olet sanomaan”-asenne lei­maa mie­les­tä­ni pahas­ti mei­tä suomalaisia. 

    Ihmi­set, kau­pun­git ja luon­to muo­dos­ta­vat yhdes­sä ympä­ris­tön, jon­ka jokai­ses­sa osa-alu­ees­sa riit­tää viher­ret­tä­viä asioita.

  48. Vih­reät, De Grö­na (tai lei­kil­li­ses­ti De Röda) on tosi­aan kau­pun­ki­lais­ten puo­lue, se on kyl­lä huomattu. 

    Lisäi­sin vie­lä tar­ken­nuk­se­na, että kau­pun­ki­lais­ten nais­ten ja homo­jen puolue. 

    On siis ero­tet­ta­va puo­lue ja aate. 

    Vih­re­ään aat­tee­seen lii­tän sen ideo­lo­gi­se­na puo­le­na rak­kau­den luon­toon, viih­ty­mi­sen luon­nos­sa ja luon­non- ja eläin­ten­suo­je­lun sydä­men asiana. 

    Prag­maat­ti­sem­mal­la tasol­la lii­tän sii­hen luon­non tun­te­muk­sen ja luon­non­suo­je­lun kon­kreet­ti­se­na toimintana. 

    Ihmi­nen on osa luon­toa on var­mas­ti jokai­sen vih­reän hyväk­sy­mä slo­gan. Miten tätä peri­aa­teet­ta voi nou­dat­taa, jos ei tie­dä min­kä osa on?

    Minä povaan näil­lä eväil­lä vih­reil­le radi­kaa­lia las­kusuun­taus­ta. Nai­sil­la ei ole sel­lais­ta hyvä sis­ko ‑jär­jes­tel­mää, että he kovin kau­an äänes­täi­si­vät vain toi­si­aan. Toi­saal­ta vih­rei­den edus­ta­va poruk­ka on jol­lain taval­la monen nai­sen näkö­kul­mas­ta epä­us­kot­ta­vaa kou­lu­tuk­ses­taaan huolimatta. 

    Hel­pos­ti välit­tyy kuva lopu­ton­ta nuo­ruut­ta viet­tä­vis­tä yli­opis­to­bi­leis­sä ja jär­jes­tö­toi­min­nas­sa pyö­ri­vis­tä lap­set­to­mis­ta kol­me­vi­to­sis­ta, joi­ta kiin­nos­taa katu­ti­lan hal­tuun­ot­to, mut­ta vie­lä enem­män oma esil­lä olo. 

    Osmo jät­tää pois­tues­saan todel­la­kin mie­hen men­tä­vän aukon, jota tapio­laak­sot eivät tule täyttämään. 

    Mut­ta Osmo­han nyt on muka­na vie­lä aina­kin kol­me­kym­men­tä vuotta 🙂

  49. Eli­na: “Minä käve­len mie­lel­lä­ni met­säs­sä avo­ja­loin, ei se nyt niin ihmeel­lis­tä sekään ole.” No on se niin ihmeel­lis­tä, että en usko väi­tet­tä­si. Tai sit­ten kut­sut met­säk­si jotain sel­lais­ta mitä minä sanoi­sin, no, vaik­ka puistoksi.

    Täl­lä en tar­koi­ta aset­tua vih­reän puo­lu­een kan­nal­le. Vih­rei­den aikaan­saa­mat mää­räyk­set ja ukaa­sit tuhoa­vat elämän(laadun) monel­ta, jot­ka eivät edes tuhoa ympäristöään.

  50. Kun tääl­lä alet­tiin mää­rit­te­le­mään Vir­hei­tä niin jouk­koon mah­tu­nee var­maan vie­lä yksi sel­lai­nen­kin joka ei ole innok­kaan kan­nat­ta­jan laatima 🙂

    Vih­reät, De Grö­na (tai lei­kil­li­ses­ti Vir­heät De Röda) on puh­das median luo­ma, tai no sii­tä kan­sain­vä­li­ses­tä perus­ta­mis­his­to­rias­ta olen kyl­lä kuul­lut san­gen kiin­toi­sia väit­tei­tä mut­ta kun ei ole näyt­töä tähän esit­tää.., tai aina­kin median tur­vot­ta­ma kan­san­lii­ke johon var­sin nopeas­ti loik­ka­si koko jouk­ko tie­tyn poliit­ti­sen tahon edus­ta­jia ja sit­ten se poli­tiik­ka­kin alkoi nopeas­ti muis­tut­taa lähei­ses­ti esim. Vasem­mis­to­lii­ton politiikkaa. 

    Tar­koi­tan täl­lä lähin­nä äänes­tys­käyt­täy­ty­mis­tä edus­kun­nas­sa ennen hal­li­tuk­seen pää­syä, sen jäl­keen asiat ovat toki olleet toi­sin. Vir­heet kyl­lä raken­ta­vat lisää ydin­voi­maa ja val­jas­ta­vat vuo­tok­sen jos paril­le tie­tä­väl­le tädil­le jär­jes­tyy vaik­ka vähä­ar­voi­sem­pi­kin minis­te­rin­salk­ku, vai mitä? Osmo on tääl­lä aiem­min puhu­nut libe­raa­li­taus­tas­taan, en epäi­le ettei Vir­heis­sä oli­si mui­ta­kin hänen taus­tai­si­aan mut­ta jää­nee­kö­hän edus­kun­ta­ryh­mään enää yhtään seu­raa­vien vaa­lien jäl­keen. Epäi­len suuresti…

    Tämän seu­rauk­se­na osa alku­pe­räi­sis­tä vai­kut­ta­jis­ta läh­ti, kuka ehkä hie­man ham­pai­taan kiris­tel­len ja kuka taas jopa lyhy­tai­kai­sek­si jää­nyt­tä kil­pai­li­jaa viri­tel­len. Jäl­jel­le on sit­ten jää­nyt ääri­va­sem­mis­to­lai­sia ja hen­ki­löi­tä joi­ta kuvai­si ehkä par­hai­ten sana julkisuustyrkky.

    Kes­ki­ver­to­ää­nes­tä­jä äänes­tää nii­tä hen­ki­löi­tä jot­ka ovat aina näky­vis­sä, välil­lä tun­tuu että toi­mit­ta­jis­ta luok­kaa 99,9 % on Vir­hei­den kan­nat­ta­jia, joten kaik­ki Vir­heis­tä ker­to­vat uuti­set ovat aina myön­tei­siä. Itse en ole kos­kaan kuul­lut tai näh­nyt suo­ma­lai­ses­sa val­ta­me­dias­sa yhtä­kään kriit­tis­tä jut­tua Vir­heis­tä. Tämän pitäi­si kyl­lä herät­tää hie­man epäi­lyk­siä objek­tii­vi­suu­des­ta.. Vir­heä vai­kut­ta­ja voi pääs­tää ilmoil­le min­kä­lai­sen aivo­pie­run tai jopa tör­key­den, toi­mit­ta­jat kään­te­le­vät asian aina par­hain päin. Usko vil­pit­tö­mäs­ti että eräs taka­vuo­sien menes­ty­nyt mäki­hyp­pää­jä­kin nousi­si täs­sä heh­ku­tuk­ses­sa val­tio­mies­luok­kaan alta aikayksikön.

    Voit­toi­sin tak­tiik­ka on toki huo­leh­tia sii­tä että huo­lek­kaas­ti ilmeh­ti­vä pää puhuu joka päi­vä tee­vees­sä jotain rau­hoit­ta­val­la äänel­lä, sisäl­löl­lä ei todel­la­kaan ole mer­ki­tys­tä. Välil­lä media ker­too ehkä jotain söpöä pään yksi­tyi­se­lä­mäs­tä. Tähän kun yhdis­tää sen että suo­ma­lai­set äänes­tä­vät mie­luus­ti niin kuin ennen­kin, nii­tä puo­luei­ta joi­ta muut­kin äänes­tä­vät ja nii­tä joi­ta isä ja äiti äänes­tä­vät, niin on sel­vää että kol­me suu­rin­ta ovat ne mit­kä ovat.

    Pidän kyl­lä mah­dol­li­se­na että pit­käs­sä juok­sus­sa Vir­heet de röda nie­lee koko ns. vasem­mis­ton, mitä sil­lä Suo­mes­sa sit­ten tar­koi­te­taan­kin, mut­ta sen näyt­tää sit­ten aika.

  51. Ihmi­nen on osa luon­toa on var­mas­ti jokai­sen vih­reän hyväk­sy­mä slo­gan. Miten tätä peri­aa­teet­ta voi nou­dat­taa, jos ei tie­dä min­kä osa on?”

    Aika vähän voi teh­dä mil­le­kään mitään jos läh­de­tään vaa­ti­maan asioi­den objek­tii­vis­ta ymmär­tä­mis­tä. Ihmi­nen nyt vaan silk­kaa rajal­li­suut­taan jou­tuu tyy­ty­mään omaan sub­jek­tii­vi­seen käsi­tyk­seen­sä ja nii­hin kar­kei­siin abstrak­tioi­hin joi­hin mutu-tun­tu­mal­ta oikeak­si valit­tu para­dig­ma perustuu.

    On lopul­ta ihan yksi ja sama perus­taa­ko esteet­ti­set ja eet­ti­set argu­men­tit fyy­si­seen havain­toon, sub­jek­tii­vi­seen koke­muk­seen, todel­li­suut­ta approk­si­moi­viin mal­lei­hin tai ihan vaan puh­taa­seen huuhaaseen.

    Oma käsi­tyk­se­ni on että älyl­li­nen arro­gans­si komplek­sis­ten jär­jes­tel­mien (kuten “luon­non”) muka-ymmär­tä­mi­sen suh­teen on aika pit­käl­le joh­ta­nut tähän nykyi­seen tilan­tee­seen, ja kun var­maa on vain se että käsi­tyk­set todel­li­suu­des­ta ovat har­hai­sia, ei ole raken­ta­vaa mää­ri­tel­lä kri­tee­re­jä “riit­tä­väl­le asian­tun­te­muk­sel­le” olla jos­tain asias­ta uskot­ta­vas­ti jotain mieltä.

  52. Anna-Lii­sa,

    Nyt minua var­mas­ti vedä­te­tään ja nie­len koukun..

    En nyt usko, että avo­ja­loin met­säs­sä kul­ke­mi­ses­sa oikeas­ti oli­si jotain ihmeellistä. 

    Mut­ta jos on, niin ter­ve­tu­loa kat­so­maan ihmet­tä. Osmol­ta saa täs­sä nyt luval­la­ni yhteystietoni. 

    Nyt on sen ver­ran kyl­mä, että lupaan vain noin puo­li tun­tia kes­tä­vän per­for­mans­sin ja et saa olla rapa­kun­toi­nen, kos­ka ete­nen täs­sä sääs­sä pal­jain jaloin suh­teel­li­sen kovaa vauhtia. 

    Kevääm­mäl­lä voim­me kävel­lä rauhallisemmin. 

    Tapaa­mis­paik­ka­na on sinun valit­se­ma met­säk­si mää­rit­te­le­mä alue. Tar­koi­tin kyl­lä tosi­aan aitoa met­sää, en puis­toa. Käy­kö esim. Nuuk­sion kan­sal­lis­puis­to? Läh­den myös Poh­jois-Kar­ja­laan mie­lel­lä­ni, mikä­li mak­sat bensat. 

    Tapaa­mi­siin!

  53. 😀 Ihan teki­si mie­le­ni tart­tua Eli­nan tar­jouk­seen, oli­si kiva tavata. 

    Ne met­sät joi­ta minul­la mie­les­sä­ni on, ovat täyn­nä ryteik­kö­jä, joi­hin ei Lin­ko­la­kaan pal­jain jaloin astui­si. Pal­jain jaloin mene­mi­nen ei oli­si jär­ke­vää, kos­ka seu­rauk­se­na oli­si haa­vo­ja jal­koi­hin. Rai­vat­tu­jen puu­pel­to­jen poh­ja tie­tys­ti on aika tasai­nen, mut­ta luon­non­ti­lai­ses­sa met­sän­poh­jas­sa tule­vat rytei­köt ennem­min tai myö­hem­min vas­taan, vaik­ka sam­mal­poh­jai­sia iha­nia koh­tia­kin on.

    En saa mie­lee­ni ketään luon­toih­mis­tä joka pal­jain jaloin met­sis­sä samoai­si. En edel­leen­kään usko sua, Eli­na, luo­tat kum­min­kin sii­hen etten läh­de sin­ne vaa­ti­maan todistusta. 😀

    Leik­kiä­hän tämä tie­tys­ti on minun­kin puo­lel­ta­ni. Ja niin off­to­pic kuin vain voi.

  54. Uskal­lan teh­dä arvauk­sen, että nuo­ris­ta vih­reäs­ti ajat­te­le­vis­ta mie­his­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa (kuin nai­sis­ta) pitää ydin­voi­maa tär­keä­nä osa­na ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen tor­jun­nas­sa — ja aiheel­li­ses­ti syyt­tää Vih­rei­tä Suo­men koh­dal­la aiem­pien mah­dol­li­suuk­sien tuhoa­mi­ses­ta. Media­ku­val­taan Vih­reät ovat pit­kään kes­kit­ty­neet tor­ju­maan ydin­voi­maa kai­ken muun ympä­ris­tö­asian kus­tan­nuk­sel­la. Miet­ti­kää vain, mitä kaik­kea Vih­reät oli­si­vat voi­neet kopla­ta ydin­voi­ma­pää­tök­seen mukaan run­saat 10-vuot­ta sit­ten (esi­mer­kik­si todel­li­sia pää­tök­siä panos­tuk­sis­ta uusiu­tu­viin energiantuotantomuotoihin).

    Tämä on var­sin ymmär­ret­tä­vää — poliit­ti­ses­ti. Onhan Vih­rei­den ydin­kan­nat­ta­ja­kun­ta kiih­kei­tä ydin­voi­man vas­tus­ta­jia, mut­ta samal­la se sul­kee huo­mat­ta­van mää­rän prag­maa­tik­ko­ja ulos ja on tär­kein este sil­le, että Vih­reät nousi­si­vat tule­vai­suu­des­sa suur­puo­lu­eek­si nykyi­ses­tä kes­ki­ras­kaas­ta sarjasta. 

    Vih­rei­den ima­goa tah­raa siis nime­no­maan se, että lii­al­la ideo­lo­gi­suu­del­la ja kyvyt­tö­myy­del­lä ver­tail­la asioi­den hyö­ty­jä ja hait­to­ja puo­lue ja ympä­ris­tö­lii­ke on menet­tä­nyt uskot­ta­vuu­ten­sa ympä­ris­tö­asioi­den edis­tä­jä­nä. Onnek­si kor­jaus­lii­ke on alka­nut hitaas­ti tapah­tu­maan, mitä osoit­taa esi­mer­kik­si WWF:n pää­tös lopet­taa ydin­voi­man syr­jin­tä eko­lo­gi­sen jalan­jäl­jen mittauksissa.

    Sano­vat, että “Paras on hyvän pahin vihol­li­nen”. Vali­tet­ta­vas­ti Vih­reis­sä on ja on ollut pal­jon nii­tä, jot­ka sano­vat paran­nuk­sil­le ja hyvil­le asioil­le “Ei!” sik­si, ettei­vät ne ole paras. 

    Nimi­mer­kil­lä: mie­lui­ten oli­sin äänes­tä­nyt näis­sä vaa­leis­sa Vih­rei­tä, mut­ta pidän kas­vi­huo­neil­miö­tä lii­an suu­re­na ongel­ma­na ja Hel­sin­gin kau­ko­läm­mön tuot­ta­mis­ta tule­vai­suu­des­sa ydin­e­ner­gial­la niin tär­keä­nä, etten voi­nut ris­kee­ra­ta tuo­ta asi­aa Vih­re­ää äänes­tä­mäl­lä. (Kau­ko­läm­pö­put­ki Lovii­sas­ta mah­dol­lis­taa Hel­sin­gin Ener­gian hii­li­voi­ma­lai­tos­ten sul­ke­mi­sen, mikä on sekä mer­kit­tä­vä kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ker­ta­vä­hen­nys, että yksi par­haim­mis­ta inves­toin­neis­ta Hel­sin­gin ilman­puh­tau­teen ja näin kau­pun­ki­lais­ten terveyteen. 

    En usko, että olin ainoa, jol­le ydin­voi­ma on vaa’an­kie­li­ky­sy­mys näi­nä aikoi­na, kun maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­nen on (luul­ta­vas­ti) suu­rin edes­säm­me ole­va glo­baa­li ongelma.

  55. Olen Säre­län kans­sa suun­nil­leen samaa miel­tä ydin­voi­mas­ta ja vih­reis­tä, jos­kin olen sikä­li prag­maat­ti­nen, että uskon ydin­voi­maa raken­net­ta­van lisää vih­reis­tä huo­li­mat­ta ja siten uskal­lan tur­val­li­ses­ti äänes­tää vihreitä. 

    Toi­nen, ehkä pal­jon pahem­min kyn­nys­ky­sy­mys­tä aina­kin minun koh­dal­la­ni alka­nut lähes­tyä tämä puo­lu­een media­ku­vas­sa erit­täin voi­mak­kaas­ti näky­vä vasem­mis­to­lai­nen femi­nis­mi. Se on men­nyt niin pit­käl­le, että monet mie­het aika pit­käl­ti kart­ta­vat vih­rei­tä kos­ka koke­vat sen suo­ra­nai­ses­ti aja­van hei­hin koh­dis­tu­vaa syr­jin­tää. Saman­kal­tai­nen ongel­ma on alka­nut näkyä jo esi­mer­kik­si ulko­maa­lais­ky­sy­myk­sis­sä. Monis­sa teks­teis­sä ja kuvis­sa “eri­lai­suut­ta” esi­te­tään glo­ri­fioi­tu­na ja jona­kin tavoi­tel­ta­va­na asiana. 

    Itse olen perus­ta­nut kan­na­tuk­se­ni jon­ki­nas­tei­seen libe­ra­lis­miin, jota vih­reis­sä vie­lä pal­jon on. Pel­kään, että se rapau­tuu ja tilal­le tulee vain jon­kin­lai­nen kult­tuu­ri­marxis­mi tms.

  56. Säre­lä kir­joit­ti mah­dol­li­ses­ta Lovii­san kau­ko­läm­pö­put­kes­ta, jota kaut­ta tuo­tai­siin ydin­voi­ma­lan huk­ka­läm­pöä Hel­sin­kiin kau­ko­läm­mök­si. Minus­ta tämä ei ole poliit­ti­nen vaan tek­nis­ta­lou­del­li­nen kysymys:

    Ensin­nä­kin, kuka tätä ihan oikeas­ti vas­tus­taa noin peri­aat­tees­sa, minul­la ei nimit­täin tule min­kään sor­tin tai min­kään puo­lu­een poliit­tis­ta toi­mi­jaa? Ei sii­tä, että vas­tus­taa ydin­voi­maa seu­raa että vas­tus­taa ydin­voi­ma­lan mah­dol­li­sim­man teho­kas­ta käyttöä.

    Toi­sek­si epäi­len, ja oli­sin mie­lel­lä­ni vää­räs­sä, että han­ke ei ole toteut­ta­mis­kel­poi­nen. Jos se oli­si niin se oli­si jo teh­ty. Minul­la on sem­moi­nen käsi­tys että put­kea on sel­vi­tet­ty, ja tulos oli että tulo­ve­si oli­si Hel­sin­kiin saa­pues­saan pari astet­ta ulkoil­maa läm­pi­mäm­pää. Joi­den­kin mukaan täs­tä sel­viäi­si sil­lä että lisät­täi­siin eris­tys­tä, mut­ta tämä voi hyvin­kin olla taas talou­del­li­ses­ti mah­do­ton­ta. Ja sit­ten on vie­lä se puo­li, että pitäi­si kor­va­ta HE:n yhteis­tuo­tan­to­voi­ma­loi­den kausit­tai­nen säh­kön­tuo­tan­to jollain.

    Verk­ko tuot­taa net­tiank­ko­ja, siis sel­lai­sia ideoi­ta joi­den his­to­ria on että sinän­sä asian­tun­te­vat ja hyvää tar­koit­ta­vat ihmi­set ovat perus­tel­leet ne uskot­ta­vas­ti, mut­ta ne eivät ole käy­neet ver­tais­kri­tiik­kiä läpi kos­ka muut alan asian­tun­ti­jat eivät syys­tä tai toi­ses­ta osal­lis­tu kes­kus­te­luun. Eli jotain olen­nais­ta on toden­nä­köi­ses­ti sivuu­tet­tu. Bit­ti­puo­lel­la näi­tä on pil­vin pimein, ja pel­kään pahoin että tuo Lovii­san kau­ko­läm­pöy­din­voi­ma­la on myös sellainen.

  57. olen tie­de­mies­tä ja säre­lää skep­ti­sem­pi tuos­ta ydin­voi­man kapa­si­tee­tis­ta ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäi­syyn. maa­il­man pri­maa­rie­ner­gian tuo­tan­nos­sa ydin­voi­mal­la ei rii­tä rah­keet. toki on mah­do­lis­ta että jos­sain mais­sa, kuten nyt vaik­ka suo­mes­sa, ydin­voi­ma tar­jo­aa sopi­van hal­van ener­gian­läh­teen ja hii­li­ta­set­ta pys­ty­tään sen avul­la pie­nen­tä­mään otta­mat­ta aivan mah­dot­to­man suu­ria turvallisuusriskejä. 

    mitä tulee vasem­mis­to­fe­mi­nis­miin, niin täs­tä olen samaa miel­tä tie­de­mie­hen kans­sa. eikä kysy­mys ole vain mediakuvasta.

  58. tpyy­luo­ma: minä en aina­kaan luo­ta sii­hen, että Hel­sin­gin Vih­reät oli­si­vat muka­na teke­mäs­sä pää­tös­tä, jon­ka mukaan Hel­sin­gin Ener­gia osal­lis­tuu ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­seen Lovii­saan tuol­la spek­sil­lä. Ja käy­tän­nös­sä Hel­sin­gin Ener­gian täy­tyy olla hank­kees­sa muka­na, sik­si­kin, että muu­ten kau­ko­läm­mön tuo­tan­to menee ikä­väl­le mono­po­li­tuot­ta­jal­le ja täs­tä ei yleen­sä seu­raa mitään hyvää.

    Sii­hen en nyt ota mitään kan­taa, onko han­ke tek­ni­ses­ti toteu­tet­ta­vis­sa ja talou­del­lis­ti kan­nat­ta­va. Minul­la ei aina­kaan ole asias­ta kovaa dataa. 

    Ydin­voi­ma­ky­sy­myk­ses­sä Vih­rei­den ei vali­tet­ta­vas­ti voi odot­taa käyt­täy­ty­vän jär­ke­väs­ti. Yllä­tyn posi­tii­vi­ses­ti, jos Vih­reät osoit­ta­vat minun ole­van täs­sä asias­sa väärässä.

  59. Tie­de­mies: Jos maa­han­muut­toa täy­tyy tar­kas­tel­la mar­gi­naa­li­se­na, kai ei maa­han­muut­toa täy­tyy myös tar­kas­tel­la mar­gi­naa­li­se­na. Indo­ne­sias­sa, Male­sias­sa, Afri­kas­sa, ja Ame­ri­kass­sa eni­ten luon­toa ja met­siä tuhoa­vat ulko­puo­li­set yri­tyk­set, puun, vil­je­ly, öljyn, tupa­kan ja mui­den cash crops, luon­to­rik­kauk­sien nimis­sä, EI PAIKALLISET KÖYHÄT, hei­dän osuus on MARGINAALINEN

    Kan­nat­tai­si myös tar­kas­tel­la, mikä on se mar­gi­naa­li­nen osuus kun par­haat vil­je­ly maat on vie­ty, kun vesi­va­roi­hin pääs­sy on estet­ty, ja pai­kal­li­sel­la ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin käyt­tää mitä jää jäl­jel­le. Sil­loin te ette oli­si niin rik­kai­ta ja köy­hät ei tuhoai­si pai­kal­lis­ta luontoa.

    Mei­dän (kehi­tys­maa­il­ma) jalan­jäl­ki on niin suu­ri, (vas­taa 2 jal­ka­pal­lo­kent­tää per asu­kas eu:ssa), että aiheut­taa se että pai­kal­li­set on estet­ty luoo­non resurs­sien pääs­syyn. Jos nämä ulko­puol­li­set yri­tyk­set EI oli­si toi­mi­neet näis­sä köy­his­sä mais­sa, pai­kal­li­set EI oli­si­vat tuhon­neet luon­toa omas­sa ympä­ris­tös­sä. Eli mar­gi­naa­li­ses­ti laskettuna. 

    Se län­si­maa­lai­nen joka kulut­taa se mitä afrik­ka­lai­nen ei kulu­ta (itse asias­sa mon­ta ker­taa enem­män), se on: a) pois­sa pai­kal­li­se­ten kulu­tuk­ses­ta b) aiheut­ta se että pai­kal­li­nen tuhoa omaa luon­toa c) se on otet­tu pois tule­vil­ta suku­pol­vil­ta ket­kä kär­si­vät sii­tä mitä rikas­sa maa­il­mas­sa kulu­te­taan täl­lä het­kel­lä ja he eivät voi d) on pää syy suu­reen maa­han­muut­toon, e) ikuis­taa köy­hyyt­tä ja epätasa-arvoa. 

    Nuo­re­na ete­lä­ame­ri­kas­sa maa­seu­dul­la näin ja koin miten rik­kaat yri­tyk­set vil­je­li­vät SUURELLA vil­jel­ly alu­eel­la, rehua ham­pu­ri­lais­leh­mil­le, myö­hem­min tupak­kaa, sit­ten sojaa, sit­ten bio­polt­toai­ne­vil­je­lyä, puhu­mat­ta­kaan öljys­tä. Kaik­ki nämä kulut­ta­vat ja saas­tut­ta­vat veden ja maa­pe­rän, joten pai­kal­li­sil­le ei jää muu­ta kuin hank­kia elän­tön­sä miten vaan voi­vat, eli köy­hyy­den perpetuointi. 

    Kun menin kylän kes­kus­taan siel­lä oli useam­pi kaup­pa toi­sen­sa vie­res­sä, mut­ta ne oli­vat tyh­jiä kos­ka omis­ta­jat tai myy­jät oli­vat pel­lol­la työs­sä. Eräs van­ha mies huo­leh­ti kaik­kien eri omis­ta­jien kaup­po­jen myyn­nis­tä, eli koko kylän hyväk­si. Yri­tä las­kea tämän vai­ku­tuk­set marginaalisesti.

    Sinä puhut ainoas­taan talous­kas­vus­ta ja sen tehok­kuu­des­ta niin kuin se oli­si ainoa mah­dol­li­nen rat­kai­su ja kaik­kien mam­mo­na. Mis­sä sosi­aa­li­nen tehok­kuus, mis­sä yhteis­työ tehok­kuus, mis­sä yhtei­sö­te­hok­kuus. Onko sinun mie­les­tä näil­lä köy­hil­lä sanan­vaal­taa ollen­kaan tai onko se edel­leen sitä että te fik­sut län­si­maa­lai­set edel­leen sanot­te mitä teh­dä, miten teh­dä, ja edel­leen ryös­tät­te meil­le kai­kil­le kuu­lu­vat resur­sit tehok­kuu­den nimis­sä, mikä on ainoas­taan säi­lyt­tää nykyi­nen epä­ta­saar­vo sta­tus quo.

    Nuo­re­na näin miten pai­kal­li­set kan­sat eli­vät sopusoin­nis­sa luon­non kans­sa kulut­taen sitä mitä luon­to antoi, ei sen enem­pää, ja piti­vät huol­ta ympä­ris­tös­tä. Nyt näen miten intia­lai­set vil­je­li­jät teke­vät itse­mur­haa kos­ka eivät voi elät­tä itsen­sä samaan aikaan kuin coca-cola kulut­taa heil­le kuu­lu­vaa vesi­va­ro­ja, kun län­si­maa­lai­set yri­tyk­set vil­je­le­vät mas­si­vi­ses­ti kaik­ki mitä eu:ssa kulu­te­taan ja heil­le ei jää muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin käyt­tää nii­tä muru­ja mitä jäl­jel­le jää, kun afri­kas­sa on kaik­ki ryös­tet­ty ja ryös­te­tään edel­leen ja ainoa mah­dol­li­suus on pyr­kiä pakoon mut­ta sit­ten tie­de­mie­het syyt­tä­vät hei­tä luon­non tuhoa­mi­ses­ta. NAURETTAVAA.

  60. Tuo­ta Jua­ni­ton pos­taus­ta sen ver­ran kom­men­toi­sin että juu­ri täs­tä syvem­mäs­tä puna­vih­reäs­tä ajat­te­lus­ta minul­le tulee mie­leen se “Sta­li­nis­mi” tai “Tais­to­lai­suus” vaik­ka itse asial­li­sia yhteyk­siä on tie­ten­kin vain vähän. Ilmi­sel­vät tosi­asiat jäte­tään iloi­ses­ti huo­mioi­mat­ta ja tilal­le työn­ne­tään silk­ko­ja uskon­kap­pa­lei­ta (=val­hei­ta). Ei voi­da puhua edes mis­tään totuu­den lie­väs­tä ja tar­koi­tus­ha­kui­ses­ta värit­tä­mi­ses­tä, johon toki jos­kus syyl­lis­tyy kuka tahan­sa, vaan aivan sel­keäs­tä 100 % valehtelusta.

    Ilmei­ses­ti mei­tä val­lit­se­van hal­lit­se­va por­va­ris­to tar­vit­see näi­tä “jua­niit­to­ja”, tar­koi­tan esi­tet­ty­jä asioi­ta, en hen­ki­löä itsel­leen luon­nol­li­sek­si vas­ta­poo­lik­si. Pak­ko­han on olla joku mie­dom­pi vaih­toeh­to.. Oma­ko­ti­ta­los­saan köl­lis­te­le­vä kana­va­pa­ke­tin omis­ta­ja Visa­pet­te­ri (kok) tai pik­ku riva­ris­saan kateel­li­sen ämmän­sä viti­nää kuun­te­le­va ja meh­tä­läi­mä­reen­kin pian omis­ta­va kir­je­kurs­si­tek­nik­ko Tou­ko (kesk) (van­hem­mat ja iso­van­hem­mat oli­vat myös kesk) pel­jäs­tyy kovin näi­tä lai­tim­mai­sen äärim­mäi­siä mie­li­pi­tei­tä, eivät­hän he ole kos­kaan mitään näh­neet tai oikeis­taan tehneetkään.. 

    Kyl­lä Visa­pet­te­ri ja Tou­ko ovat vas­tuul­li­sia kan­sa­lai­sia, hei­dän mie­les­tään Suo­men 0,öh % kehi­tys­a­pua (todel­li­suu­des­sa pyö­reät 7% tulo­ve­ro­jen tuo­tos­ta) pitäi­si kyl­lä nos­taa ja par­haas­sa tapauk­ses­sa itse lah­joit­ta­vat vapaa­eh­toi­ses­ti kym­pin tai kak­si hyvään tar­koi­tuk­seen, ehkä sit­ten saa vähän peit­toa­kin illal­la raot­taa… Kon­kreet­ti­ses­ti tämä mer­kit­see sitä että esi­mer­kik­si Suo­mes­sa kerä­tys­tä 1000000 eurol­la jon­kin savi­möy­kyn maaa­lat­tial­le tuo­daan pari rii­si­säk­kiä ja mai­to­jau­he­säk­ki joka edel­leen mah­dol­lis­taa uuden kul­ta­mu­nan syn­ty­mi­sen entis­ten 11 kär­si­vän lisäk­si. Ei Visa­pet­te­riä eikä Tou­koa kiin­nos­ta ongel­man rat­kai­su, eikä nii­tä moraa­li­säi­lyl­lä vaa­li­voit­ton­sa vaa­leis­ta toi­seen var­mis­ta­mia Huo­lek­kai­ta Päi­tä­kään, sitä äärim­mäi­sen puna­vih­re­ää äly­mys­töä ei kan­nat­ta­ne edes mainita 🙂 

    Asia­ky­sy­myk­sis­tä kes­kus­te­len mie­lel­lä­ni mut­ta kun nii­tä ei ole niin ehkä­pä tämä riit­ti mun osal­ta täs­tä, ollos jua­niit­to uskos­sa­si vahva.

  61. Sinä puhut ainoas­taan talous­kas­vus­ta ja sen tehok­kuu­des­ta niin kuin se oli­si ainoa mah­dol­li­nen rat­kai­su ja kaik­kien mam­mo­na. Mis­sä sosi­aa­li­nen tehok­kuus, mis­sä yhteis­työ tehok­kuus, mis­sä yhteisötehokkuus. 

    Tämä on juu­ri se vir­he, joka näis­sä “kri­tii­keis­sä” aina teh­dään. Ei kyse ole mam­mo­nas­ta. Se, että ihmi­sil­lä on puh­das­ta vet­tä, lääk­kei­tä ja tur­val­li­set asun­not jne, se juu­ri on talous­kas­vua. Tot­ta­kai talous­kas­vua voi syn­tyä muul­la­kin taval­la, mut­ta ilman sitä ei syn­ny mitään, vain köy­hyyt­tä ja kurjuutta.

    Sitä eivät nämä vasem­mis­to­lai­si­na itse­ään pitä­vät tun­nu ymmär­tä­vän. Hyvin­voin­tia ei syn­ny sil­lä, että ollaan kave­rei­ta ja hau­ku­taan (tai jois­sain tapauk­sis­sa ammu­taan) rik­kai­ta. Hyvin­voin­tia syn­tyy sil­lä, että sitä tehdään.

  62. Se on usko­ma­ton kun heti puhuu oikeu­des­ta ja rei­lus­ta jaos­ta lei­ma­taan “Sta­li­nis­mi” tai “Tais­to­lai­suus”, tai vasem­mis­to­lai­sek­si, vih­reeks tai muu­ta ros­kaa. Se ei kuvaa muu­ta kuin tei­dän tiuk­ka­pi­poi­suus ja vision puutteesta. 

    Oikeus voit­taa vaan jos sitä jae­taan muil­le. Talous­kas­vu ei ole oikeutta.

  63. Ei Visa­pet­te­riä eikä Tou­koa kiin­nos­ta ongel­man rat­kai­su, eikä nii­tä moraa­li­säi­lyl­lä vaa­li­voit­ton­sa vaa­leis­ta toi­seen var­mis­ta­mia Huo­lek­kai­ta Päitäkään”

    Tuo on kyl­lä surul­li­sen tot­ta. Green­peacen pahin pai­na­jai­nen on ympä­ris­tö­on­gel­mien katoa­mi­nen, Kehi­tys­a­pu­jär­jes­tö­jen pahin pai­na­jai­nen on köy­hyy­den häviä­mi­nen, ja näi­den molem­pien todel­li­nen ole­mas­sao­lon tar­koi­tus on myy­dä hyvää oma­tun­toa län­si­mai­den hyvin­voi­vil­le asuk­kail­le. Vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys on yksi suu­rim­pia län­si­mai­sen yhteis­kun­nan syö­piä. Se ei luo hyvin­voin­tia vaan vain siir­tää (ja mat­kan var­rel­la hävit­tää suu­ren osan) sitä. Ja val­tio voi pes­tä käten­sä kun hyvän­te­ke­väi­syy­sor­ga­ni­saa­tiot teke­vät par­haan­sa ongel­mien rat­ko­mi­ses­sa, jois­ta kaik­ki teo­riat ker­to­vat, että vapaa­eh­toi­sil­la toi­mil­la ei pääs­tä hyvään ratkaisuun.

  64. Jua­ni­to,
    vau­raus on sitä, että ihmi­sil­lä on sitä, mis­tä ihmi­set saa­vat iloa. Talous­kas­vu on sitä, että vau­raut­ta — siis sitä, mis­tä ihmi­set pitä­vät — teh­dään enemmän. 

    Sinä ja monet muut­kin tääl­lä ovat sano­neet moneen ker­taan, että talous­kas­vu on joten­kin huo­no asia. Tämä on vää­ri­nym­mär­rys ja vir­he, joka perus­tuu sii­hen, ettei ymmär­re­tä mitä talous­kas­vu on. Jos joku hak­kaa met­sän kal­juk­si niin, että se aavi­koi­tuu, sii­tä voi toki seu­ra­ta “talous­kas­vua”, mut­ta vain niin­kau­an kuin met­sää on aina vain lisää hakat­ta­vak­si. Sen­si­jaan jos met­sää hoi­de­taan kes­tä­väs­ti, sitä seu­raa pal­jon enem­män, kos­ka puu­ta riit­tää pit­käl­lä aika­vä­lil­lä enem­män ja kos­ka ihmi­set voi­vat paremmin. 

    Jos jät­teet las­ke­taan veteen puh­dis­ta­mat­ta, vet­tä ei voi käyt­tää tai sen käyt­tä­jät sai­ras­tu­vat, kalat kuo­le­vat jne. Jos veden puh­dis­ta­mi­seen inves­toi­daan ja käyt­tä­jät voi­vat parem­min ja kalas­tuse­lin­kei­no säi­lyy, tämä näkyy talous­mit­ta­reis­sa kas­vu­na (tai aina­kin ei-supistumisena). 

    Tie­ten­kään talous­kas­vu ei ole “oikeut­ta”. Se ei ole mitään muu­ta kuin indi­kaat­to­ri sii­tä, että jotain jaet­ta­vaa on tul­lut enemmän. 

    Jos kyläs­sä tar­vi­taan päi­väs­sä 100 lei­pää, niin jos ne sata lei­pää teh­dään tehok­kaam­min, jää kylä­läi­sil­le enem­män aikaa illal­la istua ja pitää haus­kaa. Talous­kas­vu — siis täs­sä sup­peas­sa mie­les­sä lei­vän­tuo­tan­non tehos­tu­mi­nen — joh­taa sii­hen, että ihmi­sil­lä on haus­kem­paa. Tehok­kuu­den paran­tu­mi­nen tar­koit­taa sitä että kai­kil­la menee parem­min, tai aina­ki ettei kenel­lä­kään mene entis­tä huo­nom­min. Tehok­kuu­den lisään­ty­mi­nen — tai Pare­to-paran­nus, jos se kuu­los­taa parem­mal­ta — on kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sin mit­ta­ri, kos­ka se näyt­tää, ettei ketään riistetä.

    Jos coca-cola käyt­tää kaik­ki vedet, niin mis­sä se vika on? Kuka ne vedet omis­taa? Yleen­sä näis­sä tilan­teis­sa ei ole sel­ke­ää omis­ta­jaa. Täs­sä koh­taa olen kans­sa­si samaa miel­tä, eli se, ettei omis­tusoi­keut­ta ole sel­väs­ti mää­ri­tet­ty mis­sään, ei sai­si tar­koit­taa että mitä tahan­sa saa sit­ten teh­dä. Kehi­tyk­sen — siis sii­nä mie­les­sä, ettei ole sai­rauk­sia ja että ympä­ris­tös­tä pide­tään huol­ta — mer­kit­tä­vin este on kor­rup­toi­tu­nut oikeus­jär­jes­tel­mä ja epä­sel­vät omistusolot.

  65. tcrown: “Vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys on yksi suu­rim­pia län­si­mai­sen yhteis­kun­nan syöpiä.”

    Mitä helv…

    Vas­toin tcrow­nin luu­loa vapaa­eh­toi­nen vaih­to­kaup­pa ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä. Vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys ei siir­rä hyvin­voin­tia vaan luo sitä aivan kuten muut­kin vapaa­eh­toi­set vaih­to­kau­pat. Hyvän­te­ke­väi­syy­teen anta­ja saa hyvän mie­len tai mitä iki­nä ja hyvän­te­ke­väi­syy­den vas­taa­not­ta­ja suu­ren osan sii­tä varal­li­suu­des­ta joka hyvän­te­ke­väi­syy­teen on lahjoitettu.

    Vapaa­eh­toi­set hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­töt toi­mii sitä pait­si tehok­kaam­min kuin val­tio, joten en ymmär­rä miten voit väit­tää, että se hävit­tää suu­ren osan mat­kal­la ja että val­tio olis joten­kin parempi.

    Vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­va hyvän­te­ke­väi­syys allo­koi muu­ten­kin resurs­se­ja tehok­kaam­min kuin pakot­ta­mi­seen perus­tu­va. Ne koh­teet saa­vat rahaa joi­ta ihmi­set halua­vat tukea ja jois­ta lah­joit­ta­jat saa­vat eni­ten vas­ti­net­ta rahoilleen.

    On tot­ta, että hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tö­jen int­res­sis­sä ei ole vält­tä­mät­tä sen ongel­man paran­ta­mi­nen jota var­ten ne on perus­tet­tu. (Sikä­li jos ajat­te­lee, että nii­hin ei hakeu­du töi­hin ihmi­siä joi­den int­res­sit ovat yhte­ne­väi­siä lah­joit­ta­jien kans­sa.) Tämän ongel­man paran­ta­mi­nen on kui­ten­kin lah­joit­ta­jien intresseissä.

  66. Vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys ei siir­rä hyvin­voin­tia vaan luo sitä aivan kuten muut­kin vapaa­eh­toi­set vaihtokaupat. ”

    Hyvän­te­ke­väi­syys on hyvin eri­kois­laa­tui­nen vaih­to­kaup­pa. Anta­ja saa hyvää miel­tä, saa­ja saa jota­kin, jota mah­dol­li­ses­ti on halun­nut tai sit­ten ehkä ei. Saa­jal­ta ei juu­ri kysy­tä. Taval­li­ses­sa vaih­to­kau­pas­sa minul­la on ome­na ja sinul­la on pää­ry­nä, mut­ta kos­ka minä pidän pää­ry­nää parem­pa­na kuin ome­naa ja sinä toi­sin­pä­oin, niin vaih­dam­me hedel­miä, kum­mal­la­kin on parem­pi mie­li ja hyvin­voin­tia on luo­tu. Hyvän­te­ke­väi­syy­des­sa minä pää­tän, että minul­le tulee hyvä mie­li kun annan sinul­le ana­nak­sen. Sinä voit arvos­taa ana­nas­ta enem­män tai vähem­män kuin minä, ei ole mitään takei­ta sii­tä, että vaih­to­kau­pan seu­rauk­se­na ana­nas oli­si pää­ty­nyt nii­hin käsiin jot­ka arvos­ta­vat sitä eni­ten. Kyl­lä, minä olen saa­nut enem­män hyvin­voin­tia kuin ana­nak­sen arvo on minul­le. Mut­ta ei ole mitään takei­ta sii­tä, että min­kään­lais­ta muu­ta hyvin­voin­tia oli­si syn­ty­nyt, päin­vas­toin, hyvin­voin­tia on voi­nut tuhou­tua kun ana­nas on pää­ty­nyt vähem­män arvos­ta­viin käsiin. (Olet var­maan kuul­lut tari­noi­ta afri­kas­sa ruos­tu­vis­ta lah­joi­te­tuis­ta trak­to­reis­ta) Ongel­ma on sii­nä, että anta­ja kuvit­te­lee teke­vän­sä hyvää , sen vuok­si saa hyvän oman­tun­non, vaik­ka ei ole mitään takei­ta sii­tä että vas­taa­not­ta­ja sai­si yhtään mitään hyö­tyä. Pelk­kää vai­vaa kun jou­tuu heit­tä­män ana­nak­sen pois kos­ka se oli jo mätä ja sen vuok­si minulle(kin) arvoton. 

    (Ehkä minun oli­si pitä­nyt hyvin­voin­nin sijaan käyt­tää ter­miä varal­li­suus. Lah­joit­ta­mi­nen vain siir­tää, ei luo varallisuutta.)

    Vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­va hyvän­te­ke­väi­syys allo­koi muu­ten­kin resurs­se­ja tehok­kaam­min kuin pakot­ta­mi­seen perus­tu­va. Ne koh­teet saa­vat rahaa joi­ta ihmi­set halua­vat tukea ja jois­ta lah­joit­ta­jat saa­vat eni­ten vas­ti­net­ta rahoilleen.”

    On tasan kak­si vaih­toeh­toa. Joko jol­la­kin toi­min­nal­la on posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia tai sit­ten ei. Jos nii­tä on, niin vapaa­eh­toi­nen toi­min­ta ei ole yhtä teho­kas­ta kuin val­tion pakot­ta­ma. Tämä ei ole mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Suo­sit­te­len kään­ty­mään min­kä tahan­sa mik­ro­teo­rian kir­jan pariin.

    Tämän ongel­man paran­ta­mi­nen on kui­ten­kin lah­joit­ta­jien intresseissä.”

    Ei oikeas­taan. Lah­joit­ta­jan int­res­sis­sä on ennen kaik­kea saa­da hyvä oma­tun­to sii­tä että on teh­nyt “jotain” ongel­man rat­kais­tak­seen. Ei kukaan tosis­saan usko, että mak­sa­mal­la kir­kon ulko­maa­na­vul­le mie­li­val­tai­sen raha­sum­man köy­hyys häviäi­si maapallolta.

  67. Tie­de­mies. edel­leen ymmär­rät asiat kuten haluat. En ole sanon­nut että talous­kas­vu on huo­no asia sinän­sä. Olen sanon­nut että talous­kas­vu pää­mää­rää­nä ei ole rat­kai­su eikä hyvä asia. 

    Talous­kas­vu on kei­no mil­lä saa­vu­te­taan jotain pää­mää­riä ja sii­nä kon­teks­tis­sa se on kyl­lä hyvä, mut­ta ei ole ainoa kei­no eikä paras. Sinul­la on jo muo­dos­tu­nut mie­li­pi­de ja täs­tä ollaan puhut­tu aikai­sem­min, se on vaan samoi­den asioi­den tois­ta­mis­ta, eikä talous­kas­vun väärinymmärtämistä. 

    Sii­nä näy­tät hie­man yli­mie­li­syyt­tä. Puhut met­sien hoi­dos­ta, mik­si nämä län­si­mäi­set yri­tyk­set eivät hoi­da met­siä kes­tä­väs­ti muu­al­la sit­ten. Edel­leen uudes­taa ja uudes­taan, met­sien häviä­mi­nen on saa­nut alkuun rik­kais­ten mai­den kulu­tus­ta­vas­ta EI pai­kal­lis­ten met­sän tuhoa­mis­ta, se tuli jälkeenpäin. 

    Län­si­mail­la on suu­ri eko­lo­gi­nen vel­ka köy­hil­le, mut­ta ainoas­taan las­ke­taan se vel­ka mitä köy­him­mät pitää mak­saa rik­kail­le. Ja sii­hen perus­te­len rik­kauk­sien jakaamista. 

    Se sinun tehok­kuus­mal­li ei vaan toi­mi, kos­ka pitää kil­pail­la kes­ke­nään, joten kenel­lek­kään ei jää lisää vapaa aikaa, tai sit­ten ker­ro sel­vä esi­merk­ki. Eikä kai­kil­la mene parem­min kos­ka rik­kaat saa­vat enem­män hyö­tyä ja kui­lu kas­vaa, se on rea­li­teet­ti, puhu­mat­ta­kaan tule­vis­ta sukupolvista. 

    Köy­hiä edel­leen riis­te­tään, ehkä sinun pitäi­si men­nä asu­maan vuo­dek­si afrik­kaan tai inti­aan ja huo­maat se itse kun näet, komu­ni­koit ja koet itse. Köy­hyys on lisään­ty­nyt vuo­sien mit­ta vaik­ka joi­ta­kin mai­ta ovat tul­leet mukaan kes­tä­mät­tö­mään kehi­tyk­seen, ja rik­kait­ten, köy­hyien kui­lu on suu­rem­pi kuin kos­kaan aikaisemmin.

    Jät­teis­tä sen ver­ran että köy­his­sä olois­sa jät­tei­den koos­tu­mus perus­teel­la ne ovat help­po käsi­tel­lä (orgaa­nis­ta poh­ja), ei ympä­ris­tös­sä pysy­viä eikä akku­mu­lo­tu­via. Vuo­sien aika­na jät­teet eivät ole olleet ongel­ma vas­ta kun ulko­maa­lai­set yri­tyk­set aloit­ti­vat toi­min­ta ja jät­tei­den koos­tu­muk­ses­ta tuli hyvin vai­keem­pi käsi­tel­lä ja pai­kal­li­sis­sa olo­suh­teis­sa ei ollut tie­toa eikä tai­toa nii­den käsit­te­lyyn, puhu­mat­ta­kaan lain puut­tees­ta ja kont­roo­lis­ta mikä län­si­mai­set hyö­dyn­si “tehok­kaas­ti”.

    Jos coca-cola käyt­tää kaik­ki vedet, niin mis­sä se vika on? Kuka ne vedet omis­taa?” Jos itse et näe ongel­maa täs­sä niin tus­kin kukaan pys­tyy aut­ta­maan, pait­si se että meet intian ja puhut ihmis­ten kans­sa siel­lä, “ehkä” se sai­si sil­mä­si avautumaan.

    Tot­ta on että ei ole sel­ke­ää omis­ta­jaa, kos­ka mones­sa kult­tuu­ris­sa ei ole ollut tar­vet­te, ja kun rikas cocaco­la menee sin­ne sitä omis­ta­maan sii­tä vain, mitäs pai­kal­li­set jot­ka tar­vit­se­vat sitä ELÄÄKSEEN eikä teke­mään voit­to­ja kun cocaco­la. Eikö tämä ole epä­oi­keu­den­mu­kais­ta riis­toa ja jakoa mitä kut­su­taan talous­kas­vuk­si kos­ka se lis­sä sen mit­ta­rin lukuja.

    Kor­rup­tio on iso ongel­ma ja sii­hen ei puu­tu­ta koval­la kädel­lä kos­ka se on ollut län­si­rik­kait­ten perus­ta ja työ­ka­lu riis­toon ja sta­tus qoun säi­lyt­tä­mi­seen köy­him­mäs­sä maissa. 

    KAIKKI tämä ei ole muu­ta kuin epä­ta­saar­voi­nen rik­kauk­sien jakaa­mi­nen, talous­kas­vun perus­on­gel­ma on nime­no­maan se, muut se hoi­taa hyvin. Sik­si ei voi luot­taa pel­käs­tään talous­kas­vuun ja talous­te­hok­kuu­teen oikeu­den jakaamiseen. 

    Pitää muis­taa että kult­tuu­rit ovat eri­lai­set, eri maa­il­man näke­mys ja eri arvo­maa­il­ma. Ei voi­da kaik­ki yksin­ker­tais­taa talous­kas­vuun ja talous­te­hok­kuu­teen. Se ei vaan toimi.

  68. Jua­ni­to,
    En kiis­tä sitä, ettei­vät­kö län­si­mai­set toi­mi­jat aiheut­tai­si isoa osaa nois­ta ongel­mis­ta. Ihmi­set ovat tyy­pil­li­ses­ti ahnei­ta ja lyhyt­nä­köi­siä. Kaik­kein ahneim­pia ja lyhyt­nä­köi­sim­piä ihmi­set ovat sil­loin, kun pää­se­vät hyö­dyn­tä­mään jon­kun toi­sen resurs­se­ja, kos­ka se leik­ki lop­puu heti, kun resurs­sien oikea omis­ta­ja löy­tyy. Jos ei löy­dy, sitä resurs­sia ros­voa­vat sit­ten kaik­ki kun­nes se loppuu.

    En väi­tä, että voi luot­taa “pel­käs­tään talous­kas­vuun”. Ei autoa ajaes­sa­kaan rii­tä, että tui­jot­taa nopeus­mit­ta­ria, täy­tyy sitä tie­tää myös min­ne on menos­sa. Itse kyl­lä kan­na­tan sitä, että pide­tään huo­li, että kas­vun hyö­ty jakau­tuu mah­dol­li­sim­man oikeu­den­mu­kai­ses­ti, eli nii­den kes­ken, jot­ka sen mahdollistavat. 

    Et sano sitä suo­raan, mut­ta tun­nut ajat­te­le­van, että nyt asioi­ta voi­si kor­ja­ta jaka­mal­la joi­tain resurs­se­ja uudel­leen. Tämä ei ole täy­sin vää­rä aja­tus; maa­il­mas­sa on pal­jon ihmi­siä, joil­ta puut­tuu mah­dol­li­suu­det paran­taa omaa ase­maan­sa kos­ka ei ole pää­syä sel­lai­siin resurs­sei­hin kuin meil­lä län­si­mai­sil­la ihmi­sil­lä on: kou­lu­tus, toi­mi­vat rahoi­tus­mark­ki­nat, ter­vey­den­huol­to jne. Jos täl­lai­set perus­re­surs­sit puut­tu­vat, ei köy­hyy­des­sä elä­väl­lä ole oikein mitään kei­no­ja paran­taa asemaansa. 

    Mut­ta näi­tä perus­re­surs­se­ja ei syn­ny köy­hien ulot­tu­vil­le ilman talous­kas­vua niil­lä alueil­la joil­la nämä köhät asu­vat. Se, miten ne resurs­sit saa­daan aikaan — yhdes­sä, erik­seen, mark­ki­noil­la, lah­joi­tuk­si­na jne — ei ole kovin merkityksellistä.

  69. tcrown: Kun minä menen elo­ku­viin, niin saan sii­tä hyvän mie­len. Miten tämä ero­aa sii­tä, että kun lah­joi­tan hyvän­te­ke­väi­syy­teen niin saan rahal­le­ni vas­ti­neek­si hyvän mie­len? Mitä väliä ruos­tuu­ko trak­to­ri pel­lol­la tai jää­kö fil­mi­ke­la käyt­tä­mät­tä, kun olen saa­nut rahal­le­ni vas­ti­neen? Uskon ja toi­von, että hyvän­te­ke­väi­syyt­tä ei pako­te­ta sen vas­taa­not­ta­jil­le. He voi­vat ottaa jau­ho­pus­sin tai kiel­täy­tyä sii­tä. Mitä väliä lisään­tyy­kö varal­li­suus, jos hyvin­voin­ti lisääntyy?

    Oon huo­maut­ta­nut täs­tä sul­le ennen­kin, mut­ta jos minä haluai­sin lukea kir­jaa, niin luki­sin sitä enkä väit­te­li­si sinun kans­sa, joten voit sääs­tää nuo alen­tu­vat kom­ment­ti­si muil­le. Tot­ta­kai on kak­si vaih­toeh­toa joko on ulkois­vai­ku­tuk­sia tai sit­ten ei ole. Toi­sin kuin luu­let ei ole ollen­kaan tri­vi­aa­lia, että ulkois­vai­ku­tus­ten olles­sa ole­mas­sa pako­tet­tu hyvän­te­ke­väi­syys oli­si parem­paa kuin vapaa­eh­toi­nen. Mik­si pakot­ta­ja onnis­tui­si allo­koi­maan resurs­se­ja parem­min kuin vapaa­eh­toi­nen? Mitä ulkois­vai­ku­tuk­sia hyvän­te­ke­väi­syy­del­lä muu­ten mie­les­tä­si on.

    Ei kukaan tosis­saan usko, että mak­sa­mal­la kir­kon ulko­maa­na­vul­le mie­li­val­tai­sen raha­sum­man köy­hyys häviäi­si maapallolta.”

    Tämä aja­tus sii­tä, että jos joku ei ole täy­del­li­nen sen on olta­va huo­nom­pi kuin val­tio joten­kin lävis­tää ajat­te­lusi. Ei kukaan tie­ten­kään kuvit­te­le, että köy­hyys hävi­ää maa­pal­lol­ta mak­sa­mal­la kir­kon ulko­maa­na­vul­le raha­sum­man. Hyvän­te­ke­väi­syys kaven­taa tuloeroja.

  70. Juan: kat­sot ehkä eri pers­pek­tii­vis­tä, mut­ta kun Suo­mes­sa vii­mek­si ‑90-luvul­la oli tilan­ne, jol­loin talous­kas­vu oli vähäis­tä tai jopa nega­tii­vis­ta, niin ongel­mat oli­vat suu­ria. Osit­tain niis­tä toi­vu­taan edelleen.

    Kuvit­te­le Juan, että haluat ostaa per­heel­le­si talon ja auton. Tätä var­ten yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa ihmi­sis­tä tar­vit­see pank­ki­lai­nan. Mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä voit ottaa/saada pank­ki­lai­nan? Tie­tys­ti sil­lä, että kyke­net mak­sa­maan sen takai­sin, eli talou­del­li­nen toi­meen­tu­losi on tur­vat­tu seu­raa­vat 10–20 vuotta. 

    Fak­ta on, että ilman tasais­ta talou­del­lis­ta kas­vua, luot­ta­mus­ta tule­vai­suu­teen ja posi­tii­vi­sia odo­tuk­sia talou­den kehi­tyk­ses­tä, ihmi­set kur­jis­tu­vat. Kun et lai­nan takai­sin mak­suun enää kyke­ne, jou­dut talos­ta­si ulos.…

    En nyt kir­joi­ta enem­pää, mut­ta ilman tasai­ses­ti syn­ty­vää uut­ta jaet­ta­vaa, myös­kin talou­del­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus on äärim­mäi­sen vai­keas­ti toteu­tet­ta­va asia.

  71. Juha: et tain­nut ymmär­tää mitä sanoin. En puhun­nut rik­kaas­ta suo­mes­ta lama-aika­na, vaan köy­häs­tä mikä ei pää­se pan­kin lai­noi­hin eikä edes täyt­tä­mään perus­tar­pei­ta vaik­ka muu­ten talous­kas­vu on 10% (rik­kaat hyö­ty­vät 90%). Se joh­tuu oikeu­des­ta (vie­lä uudes­taan), ei talouskasvusta. 

    Jos suo­mel­la oli nii­tä ongel­mia se joh­tuu sii­tä miten maa­il­man talous toi­mii. Minä halua­sin maa­il­man laa­jui­nen kult­tuu­ri­nen ja toi­min­nal­li­nen muu­tos, toi­sen­lai­nen maa­il­ma. Ei sitä että tuot­ta­vuus kas­va joka vuo­si, mut­ta pol­je­taan pai­kal­la ja teh­dään enem­män ja enem­män työ­tä ja ollan pan­kin ja työn orjia ja samal­la kat­so­taan miten suu­rin osa hyö­dyn­tää vain muutamia.

    Toi­nen asia on talous­kas­vu­pa­ra­dig­man kes­tä­vyys pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, sii­hen en jat­sa uskoa.

  72. Minun on jo pit­kään pitä­nyt ana­ly­soi­da tätä intui­tii­vis­tä vas­ten­mie­li­syyt­tä­ni hyvän­te­ke­väi­syyt­tä koh­taan, ja en nyt lisää mie­tit­tyä­ni usko, että ana­lyy­si­ni edel­li­sis­sä kir­joi­tuk­sis­sa on kai­kin koh­din ollut ihan lop­puun asti mie­tit­tyä. Enkä tie­dä onko tämä­kään lop­puun asti mie­tit­tyä, mut­ta aina­kin yksi ite­raa­tio­kier­ros lisää.

    (Seu­raa pää­asias­sa nor­ma­tii­vis­ta ana­lyy­siä ja mie­li­pi­tei­tä­ni. Täten nämä eivät oikein voi olla sen enem­pää oikein kuin vää­rin, kuin se on oikein tai vää­rin, että mie­les­tä­ni sini­nen on punais­ta kau­niim­paa. Tie­tys­ti mie­lel­lä­ni luen argu­ment­te­ja, mik­si on has­sua pitää sinis­tä kauniimpana.)

    Jaan nyt ensin hyvän­te­ke­väiyy­den sub­jek­tii­vi­ses­ti ja kar­keas­ti kah­teen kate­go­ri­aan, ensin “tar­peel­li­seen” hyvän­te­ke­väi­syy­teen, jos­sa anta­ja antaa jota­kin, joka mie­les­tä­ni kuu­lui­si jokai­sen ihmi­sar­voi­seen elä­mään (SPR:n katastrofiapu,rahan anta­mi­nen köy­häl­le maas­sa, jos­sa ei ole sosi­aa­li­tur­vaa) . Toi­sek­si “tar­peet­to­maan” hyvän­te­ke­väi­syy­teen, jos­sa saa­ja saa jota­kin, joka mie­les­tä­ni ei nyt ole miten­kään vält­tä­mä­tön­tä. (Koleh­ti uut­ta seu­ra­kun­ta­ra­ken­nus­ta var­ten tai opis­ke­li­ja­jär­jes­tön pik­ku­jou­lu­jen tukeminen)

    Jäl­kim­mäi­nen on rehel­li­ses­ti mie­li­hy­vän myy­mis­tä. Täl­lai­seen hyvän­te­ke­väi­syy­teen pitäi­si suh­tau­tua kuten mihin tahan­sa lii­ke­toi­min­taan. (Yksi vari­aa­tio täs­tä on tie­tys­ti yri­tys­ten tuke­ma yli­opis­to­tut­ki­mus. Ei myy­dä mie­li­hy­vää, vaan (perus)tutkimusta)

    Ensim­mäi­nen taas on mie­len­kiin­toi­sem­pi tapaus. Aja­tel­laan eurois­sa. Joku kokee saa­van­sa 150 euron edes­tä mie­li­hy­vää kun antaa 100 euroa köy­häl­le. Saa­jan voi­daan aja­tel­la saa­van mie­li­hy­vää 100 euron edes­tä. (on ole­mas­sa vah­va argu­ment­ti, että mie­li­hy­vä oli­si alle 100 euroa, mut­ta unoh­de­taan se). Yhteis­kun­nan hyvin­voin­ti siis kas­vaa yhteen­sä 150 — 100 + 100 = 150 euron edes­tä. Minun hen­ki­lö­koh­tai­nen ongel­ma­ni on, että minä en osaa pitää tuo­ta ensim­mäis­tä 150 euroa “oikea­na” hyvin­voin­ti­na. Minun mie­les­tä­ni se on jon­kin­lai­nen vas­ten­mie­li­nen sekoi­tus ylem­myy­den osoi­tus­ta, sosi­aa­li­sen ase­man hake­mis­ta ja hyvän oman­tun­non osta­mis­ta. Ja tuo hyvin­voin­ti ei syn­ny kah­den ihmi­sen aidos­ti vapaa­eh­toi­ses­ta tran­sak­tios­ta, vaan toi­nen on pako­tet­tu otta­maan mitä saa. Siis tuos­sa ei kak­si ihmis­tä yhdes­sä luo lisä­ar­voa molem­mil­le, vaan yksi ihmi­nen itsel­leen niin, että sil­lä on ulkoisvaikutuksia. 

    Todel­li­nen hyvin­voin­ti on todel­lis­ten valin­nan­mah­dol­li­suuk­sien lisään­ty­mis­tä. Hyvän­te­ke­väi­syy­den vas­taa­not­ta­mi­nen ei usein­kaan tuo lisää todel­li­sia valin­nan mah­dol­li­suuk­sia, vaan aivan lii­an usein jät­tää riip­pu­vai­sek­si sii­tä hyväntekeväisyydestä.

    Mitä ulkois­vai­ku­tuk­sia hyvän­te­ke­väi­syy­del­lä muu­ten mie­les­tä­si on.”

    Hyvän­te­ke­väi­syy­del­lä itses­sään aika vähän, mut­ta tulo- ja varal­li­suuse­ro­jen tasaa­mi­sel­la tai­taa olla. Täten pitää vaka­vas­ti miet­tiä voi­daan­ko tuloe­ro­jen tasaa­mi­nen jät­tää vapaa­eh­toi­sen hyvän­te­ke­väi­syy­den murheeksi. 

    Toi­sin kuin luu­let ei ole ollen­kaan tri­vi­aa­lia, että ulkois­vai­ku­tus­ten olles­sa ole­mas­sa pako­tet­tu hyvän­te­ke­väi­syys oli­si parem­paa kuin vapaaehtoinen.”

    Muo­toi­lin tuon koh­dan koko­nai­suu­des­saan aika huo­nos­ti. Pahoit­te­lut sii­tä. Oli­si pitä­nyt sanoa jota­kin suun­taan val­tio voi pääs­tä vapai­ta mark­ki­noi­ta parem­paan tulok­seen kun on ulkois­vai­ku­tuk­sia. Val­tio voi tie­tys­ti hoi­taa hom­man (ja on usein hoi­ta­nut) vie­lä mark­ki­noi­ta­kin huonommin.

    Tämä aja­tus sii­tä, että jos joku ei ole täy­del­li­nen sen on olta­va huo­nom­pi kuin val­tio joten­kin lävis­tää ajattelusi. ”

    Välil­lä tun­tuu, että epä­on­nis­tun täy­del­li­ses­ti aja­tus­te­ni esiin­tuo­mi­ses­sa. En osaa het­keä­kään kokea, että yllä­ole­va lai­naus kuvai­si aja­tus­maa­il­maa­ni. Val­tio kun mie­les­tä­ni on läh­tö­koh­tai­ses­ti huo­no hoi­ta­maan yhtään mitään, jois­tain minul­le tär­kei­tä asiois­ta vaan uskon, että vapaat mark­ki­nat hoi­ta­vat vie­lä huonommin.

  73. Jua­ni­to: ok — puhum­me osit­tain eri asias­ta. Eli näin sen näen:

    1- tar­vi­taan jat­ku­vaa talous­kas­vua, jot­ta yhteis­tä jaet­ta­vaa riittää
    2- syn­ty­vä yhtei­nen jaet­ta­va täy­tyy myös jakaa kaik­kien kesken

    Koh­ta 1 on koko hyvin­voin­nin edel­ly­tys. Tuot­ta­vuu­den pitää kas­vaa ja uut­ta voi­tol­lis­ta lii­ke­toi­min­taa pitää löytyä.

    Koh­ta 2 riip­puu sovel­let­ta­vas­ta poliit­ti­ses­ta mal­lis­ta. Näh­däk­se­ni täs­tä meil­lä on iso näke­my­se­ro. En ole täs­tä huo­lis­sa­ni, kos­ka Suo­mes­sa tämä ei ole suu­ri ongelma.

    Sain kui­ten­kin sen kuvan kir­joi­tuk­ses­ta­si, että et oikein arvos­ta edes jat­ku­vaa talous­kas­vua. Häm­mäs­tyt­tä­vää! En usko, että ihmi­set ovat lopul­ta onnel­li­sia ilman aineel­lis­ta hyvää kuten vaik­ka uusia lääk­kei­tä. Talous­kas­vua tarvitaan!

  74. tcrown: “Jaan nyt ensin hyvän­te­ke­väiyy­den… “tar­peel­li­seen” hyvän­te­ke­väi­syy­teen… joka mie­les­tä­ni kuu­lui­si jokai­sen ihmi­sar­voi­seen elä­mään… (ja) “tar­peet­to­maan” hyvän­te­ke­väi­syy­teen, jos­sa saa­ja saa jota­kin, joka mie­les­tä­ni ei nyt ole miten­kään välttämätöntä.
    Jäl­kim­mäi­nen on rehel­li­ses­ti mie­li­hy­vän myymistä.”

    Jäl­kim­mäi­nen ei ole rehel­lies­ti mie­li­hy­vän myy­mis­tä, kos­ka rahan anta­ja ei ajat­te­le ollen­kaan vält­tä­mät­tä samal­la taval­la kuin sinä avun saa­jan tarpeista.

    Minun hen­ki­lö­koh­tai­nen ongel­ma­ni on, että minä en osaa pitää tuo­ta ensim­mäis­tä 150 euroa “oikea­na” hyvin­voin­ti­na. Minun mie­les­tä­ni se on jon­kin­lai­nen vas­ten­mie­li­nen sekoi­tus ylem­myy­den osoi­tus­ta, sosi­aa­li­sen ase­man hake­mis­ta ja hyvän oman­tun­non ostamista.”

    Tämä ker­too enem­män sinun asen­tees­ta­si kans­saih­mi­siä­si koh­taan kuin mitään hyvän­te­ke­väi­syy­teen lah­joit­ta­jis­ta. Mik­si mei­dän muu­ten­kaan pitäi­si moraa­li­po­li­soi­da tois­ten motii­ve­ja? (Sosi­aa­li­sen ase­man hake­mi­nen voi muu­ten olla mark­kin­rat­kai­su hyvän­te­ke­väi­syy­den väi­tet­tyi­hin ulkoisvaikutuksiin…)

    Todel­li­nen hyvin­voin­ti on todel­lis­ten valin­nan­mah­dol­li­suuk­sien lisään­ty­mis­tä. Hyvän­te­ke­väi­syy­den vas­taa­not­ta­mi­nen ei usein­kaan tuo lisää todel­li­sia valin­nan mah­dol­li­suuk­sia, vaan aivan lii­an usein jät­tää riip­pu­vai­sek­si sii­tä hyväntekeväisyydestä.”

    Eikö tulon­siir­rot siis mie­les­tä­si lisää nii­den saa­jien valin­ta­mah­dol­li­suuk­sia? En ymmär­rä miten sii­nä edel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sam­me esit­tä­mä­si kan­ta on yhteen­so­pi­va tämän kans­sa. (Siis että afrik­ka­lai­sen nai­sen valin­nan­mah­dol­li­suu­det lisään­ty­vät kun hän on talou­del­li­ses­ti riip­pu­ma­ton mie­hes­tään.) Kenen­kään ei ole pak­ko ottaa vas­taan hyvän­te­ke­väi­syyt­tä, eli he jät­täy­ty­vät riip­pu­vai­sek­si omas­ta tahdostaan.

    Hyvän­te­ke­väi­syy­del­lä itses­sään (on) aika vähän (ulkois­vai­ku­tuk­sia), mut­ta tulo- ja varal­li­suuse­ro­jen tasaa­mi­sel­la tai­taa olla. Täten pitää vaka­vas­ti miet­tiä voi­daan­ko tuloe­ro­jen tasaa­mi­nen jät­tää vapaa­eh­toi­sen hyvän­te­ke­väi­syy­den murheeksi.”

    En nyt läh­de kiis­tä­mään tuo­ta alkuo­let­ta­mus­ta ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta (en usko sii­hen ilman perus­te­lui­ta…), mut­ta mark­ki­noil­la on kan­nus­ti­met löy­tää tapo­ja siir­tää toi­min­nan kus­tan­nuk­sia sen ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta hyö­ty­vil­le, jot­ta toi­min­nan mää­rä aset­tuu lähem­mäk­si opti­mia. Kus­tan­nus­ten siir­tä­mi­sen este on tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set, joi­ta vähen­ne­tään mitä eri­lai­sim­mil­la inno­vaa­tioil­la jois­ta yksi on vapaaehtoistyö.

  75. Mik­si mei­dän muu­ten­kaan pitäi­si moraa­li­po­li­soi­da tois­ten motiiveja?”

    Kuten todet­tu, ana­lyy­si­ni oli pää­asias­sa sub­jek­tii­vis­ta ja nor­ma­tii­vis­ta. Mik­si minul­la ei sai­si olla mie­li­pi­tei­tä tois­ten motiiveista?

    Eikö tulon­siir­rot siis mie­les­tä­si lisää nii­den saa­jien valin­ta­mah­dol­li­suuk­sia? En ymmär­rä miten sii­nä edel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sam­me esit­tä­mä­si kan­ta on yhteen­so­pi­va tämän kanssa.(Siis että afrik­ka­lai­sen nai­sen valin­nan­mah­dol­li­suu­det lisään­ty­vät kun hän on talou­del­li­ses­ti riip­pu­ma­ton miehestään.) ”

    Se, lisää­vät­kö tulon­sii­rot todel­li­sia valin­nan mah­dol­li­suuk­sia riip­puu tie­tys­ti tulon­siir­rois­ta. Jos kysees­sä on tulon­siir­to, jos­sa minä hei­tän ker­jä­läi­sel­le lan­tin, niin tuon vai­ku­tuk­set todel­li­siin valin­nan mah­do­li­suuk­siin eivät ole kovin kum­moi­sia. (Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vain lisää­vät riip­pu­vuut­ta ker­jää­mi­seen kun työs­sä tar­vit­ta­vat tai­dot rapis­tu­vat taas yhden päi­vän enem­män ja lisää­vät ker­jä­läi­sen uskoa toi­meen­tu­lon mah­dol­li­suu­teen ker­jää­mäl­lä) Jos taas tulon­siir­roil­la tar­koi­te­taan län­si­mai­sen sosi­aa­li­tur­van ulot­ta­mis­ta tähän ker­jä­läi­seen, niin täl­löin valin­nan mah­dol­li­suu­det kas­va­vat rajus­ti. Tulon­siir­rois­sa laa­ja­mit­tai­nen van­gin dilem­ma aiheut­taa sen, että vapaa­eh­toi­sil­la toi­mil­la jää­dään lant­tien heit­tä­mi­seen kerjäläisille.

    Kenen­kään ei ole pak­ko ottaa vas­taan hyvän­te­ke­väi­syyt­tä, eli he jät­täy­ty­vät riip­pu­vai­sek­si omas­ta tahdostaan.”

    Luu­lin, että tämän argu­men­tin ont­tous sel­vi­si jo edel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sa. Jos tar­joan sinul­le sadan euron sete­liä vas­tik­keet­ta, niin näet­kö posi­tii­vi­sen toden­nä­köi­syy­den kiel­täy­ty­mi­sel­le­si? Ei hyvän­te­ke­väi­syy­des­tä kiel­täy­ty­mi­nen ole todel­li­nen valinta.

    En nyt läh­de kiis­tä­mään tuo­ta alkuo­let­ta­mus­ta ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta (en usko sii­hen ilman perusteluita…)”

    No, ulkois­vai­ku­tus­ten ole­mas­sao­loon­han riit­tää se, että minä pidän enem­män yhteis­kun­nas­ta jos­sa varal­li­suuse­rot ovat pie­nem­mät. Enkä ole yksin. Lisäk­si aina­kin kuvit­te­len, että lii­an suu­ret varal­li­suuse­rot epäs­ta­bi­loi­vat yhteis­kun­taa, ja muis­te­len luke­nee­ni, että varal­li­suuse­ro­jen pie­nuus vai­kut­taa talous­kas­vuun tilas­tol­li­ses­ti merkittävästi.

  76. tcrown: “Tulon­siir­rois­sa laa­ja­mit­tai­nen van­gin dilem­ma aiheut­taa sen, että vapaa­eh­toi­sil­la toi­mil­la jää­dään lant­tien heit­tä­mi­seen kerjäläisille.”

    En ymmär­rä mitä tar­koi­tat täl­lä. (Tie­dän mikä van­gin dilem­ma on.) Minus­ta vai­kut­tai­si nimen omaan, että vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys aut­tai­si tähän van­gin dilem­maan, jos se nyt yli­pään­sä on ole­mas­sa. Siis että vapaa­eh­toi­ses­ti anta­vat on nii­tä, jot­ka ottaa sen yhtei­sön osal­ta parem­man lop­pu­tu­lok­sen vaik­ka mak­sa­vat­kin sii­tä itse jon­kun verran.

    Hyvän­te­ke­väi­syy­des­tä kiel­täy­ty­mi­nen ei ole todel­li­nen valin­ta sik­si, että se oli­si tyh­mää ja juu­ri kukaan ei ole niin tyh­mä. Ei sik­si, että sii­tä ei voi­si kiel­täy­tyä. Lisäk­si minus­ta on omi­tuis­ta, että ajat­te­let että vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys on lant­tien heit­te­lyä ja val­tion kehi­tys­a­pu joten­kin parem­paa. On itses­tään sel­vää, että mitä pie­nem­pi apu on sitä vähem­män se luo valin­nan mahdollisuuksia.

    Pidän kui­ten­kin edel­leen kiin­ni sii­tä, että kaik­ki tulon­siir­rot lisää­vät valin­nan mah­dol­li­suuk­sia. Jos köy­hä saa dol­la­rin hän voi päät­tää mihin sen käyt­tää. Tätä valin­taa hänel­lä ei ole ilman dollaria.

    Ulkois­vai­ku­tuk­sik­si ei rii­tä että sinä pidät enem­män yhteis­kun­nas­ta jos­sa varal­li­suuse­rot ovat pie­nem­mät. Ihmis­ten pre­fe­rens­sien sum­man pitää olla tuon mukai­nen. Tätä ei pys­ty mit­taa­maan luotettavasti.

    muis­te­len luke­nee­ni, että varal­li­suuse­ro­jen pie­nuus vai­kut­taa talous­kas­vuun tilas­tol­li­ses­ti merkittävästi.”

    Täs­tä oli puhet­ta pari kuu­kaut­ta sit­ten täs­sä blo­gis­sa ja muis­te­len itse juu­ri päin vastaista.

  77. tcrown: Vie­lä nois­ta ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta, että jos nii­tä on niin kyl­lä­hän val­tion hyvän­te­ke­väi­syys+ yksi­tyi­nen on kui­ten­kin parem­pi kuin pelk­kä val­tion hyvän­te­ke­väi­syys, joten tämä ei mie­les­tä­ni oo aina­kaan mikään syy dis­sa­ta vapaa­eh­tois­ta hyvän­te­ke­väi­syyt­tä. (Tie­tys­ti tämä voi olla argu­ment­ti pakol­li­sen hyvän­te­ke­väi­syy­den puolesta.)

    Täl­löin mark­ki­noil­ta kui­ten­kin vie­dään kan­nus­ti­met löy­tää kei­no­ja sisäis­tää toi­min­taan sisäl­ty­vät ulkois­vai­ku­tuk­set ja näin mene­te­tään mark­ki­noi­den tuo­ma infor­maa­tio ihmis­ten haluis­ta ja tarpeista.

  78. En ymmär­rä mitä tar­koi­tat täl­lä. (Tie­dän mikä van­gin dilem­ma on.) Minus­ta vai­kut­tai­si nimen omaan, että vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys aut­tai­si tähän van­gin dilemmaan”

    Olem­me samaa miel­tä, että hyvän­te­ke­väi­syys ei ole alt­ruis­tis­ta vaan poh­jim­mil­laan itse­käs­tä — saan mie­li­hy­vää lan­tin anta­mi­ses­ta ker­jä­läi­sel­le enem­män kuin lan­tin arvo on minul­le. Tämä mie­li­hy­vä voi syn­tyä mones­ta syys­tä, mut­ta lop­pu­jen lopuk­si se mie­li­hy­vä syn­tyy sii­tä, että ker­jä­läi­sel­le tulee parem­pi olo. (Hyvän­te­ke­väi­syy­teen liit­ty­vät ylem­myy­den­tun­teet eivät oikein syn­ny, jos ei pys­ty kuvit­te­le­maan paran­ta­neen­sa ker­jä­läi­sen tilannetta)

    Nyt, meil­lä on kak­si vaih­toeh­toa. Ensin, ker­jä­läi­nen käyt­tää aikaan­sa tun­ti­tol­kul­la päi­väs­sä ja saa ihmi­sil­tä kerät­tyä 20 rahaa. Tai, lan­tin­heit­te­li­jät kerään­ty­vät vapaa­eh­toi­ses­ti yhteen ja sopi­vat mak­sa­van­sa ker­jä­läi­sel­le 20 rahaa päi­väs­sä. Anta­jat voit­ta­vat (ei tar­vit­se kat­sel­la likais­ta ker­jä­läis­tä ja saa­vat hyvän olon tun­teen) ja ker­jä­läi­nen voit­taa, kun ei tar­vit­se käyt­tää tun­ti­tol­kul­la aikaa rahan kerää­mi­seen. Voi vaik­ka teh­dä töi­tä ja olla hyö­dyk­si yhteiskunnalle.

    No, pikai­nen ana­lyy­si pal­jas­taa, että ensim­mäi­nen tai­taa olla Nas­hin tasa­pai­no. (jos nyt muis­tan oikein. sii­tä on aikaa kun näi­tä jos­kus tava­sin.) Jäl­kim­mäi­ses­sä jokai­sel­la on insen­tii­vi luis­tel­la sopi­muk­ses­ta pois, kos­ka “muut” hoi­ta­vat hyö­dyn (ker­jä­läi­sel­le parem­pi olo ja pois kadul­ta). Eli tuo­hon Win-Win tilan­tee­seen pääs­tään vain huo­leh­ti­mal­la, että kaik­ki hyö­ty­vät ovat sopi­muk­ses­sa muka­na. Eli käy­tän­nös­sä val­tion pakotus. 

    “muis­te­len luke­nee­ni, että varal­li­suuse­ro­jen pie­nuus vai­kut­taa talous­kas­vuun tilas­tol­li­ses­ti merkittävästi.”

    Täs­tä oli puhet­ta pari kuu­kaut­ta sit­ten täs­sä blo­gis­sa ja muis­te­len itse juu­ri päin vastaista.”

    Että varal­li­suuse­rot kas­vat­ta­vat talous­kas­vua? Vii­te? Tuloe­ro­jen uskon johon­kin rajaan asti kas­vat­ta­van talous­kas­vua, mut­ta että varal­li­suuse­roil­la oli­si sama efek­ti kulos­taa intui­tii­vi­ses­ti usko­mat­to­mal­ta. (Ei ollut Chang, vaan jos­tain muu­al­ta luin Aasian tii­ke­rei­den var­tai­lua, ja maat (ete­lä-korea), jos­sa varal­li­suuse­rot oli­vat pie­nim­piä 50–60-luvuilla, koki­vat nopeim­man talous­kas­vun. En ikä­vä kyl­lä muis­ta yhtään tämän tar­kem­min enkä edes viitettä.)

    On itses­tään sel­vää, että mitä pie­nem­pi apu on sitä vähem­män se luo valin­nan mahdollisuuksia.”

    teks­tis­tä­ni sai ehkä vai­ku­tel­man, että oli­sin tar­koit­ta­nut kokoa, vaik­ka tar­koi­tin luon­net­ta. Val­tion tulon­siir­rot ovat luon­teel­taan ennus­tet­ta­via. Tie­dät, että saat työ­mark­ki­na­tu­kea sen muu­ta­man sata­sen kuus­sa ja voit suun­ni­tel­la elä­mää­si sen perus­teel­la. Vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys (vaik­ka oli­si kes­ki­mää­rin yhtä suur­ta) on aina epä­var­maa, ja estää min­kään­lai­sen pit­kä­ai­kai­sem­man elä­män kehit­tä­mi­sen, mikä sel­väs­ti vähen­tää nii­tä todel­li­sia valin­nan mahdollisuuksia.

  79. On evi­dens­siä — luin juu­ri kir­jas­ta, mut­ta se ei ole täs­sä, joten en voi vii­ta­ta, joku “deve­lop­ment Eco­no­mics” — että omai­suuse­rot todel­la­kin hait­taa­vat talous­kas­vua. Tähän on mon­ta­kin syy­tä, yksi oli se, että kun teol­lis­tu­mi­nen läh­tee käyn­tiin, pien­ti­lal­li­set voi­vat myy­dä tilan­sa, muut­taa kau­pun­kiin ja lait­taa lap­sen­sa kou­luun. Mui­ta­kin esitettiin. 

    Point­ti­na on se, että yhteis­kun­ta toi­mii teho­kaam­min, jos muut­tu­vas­sa tilan­tees­sa mah­dol­li­sim­man monel­la on mah­dol­li­suus hank­kia kou­lu­tus­ta ja eri­kois­tua yms.

  80. tcrown: hups, meni varal­li­suuse­rot ja tuloe­rot sekai­sin. En väi­tä mitään varal­li­suuse­ro­jen vai­ku­tuk­ses­ta talous­kas­vuun, kun en asias­ta mitään tiedä.

    Minä en usko, että pako­tet­tu hyvän­te­ke­väi­syys antaa samaa hyvää oloa kuin vapaa­eh­toi­nen. Vapaa­eh­toi­suu­des­sa voi juu­ri aja­tel­la teke­vän­sä alt­ruis­ti­sen teon ns. enem­män kuin osan­sa. Monet tie­tys­ti koke­vat tämän saman tun­teen mak­saes­san­sa veron­sa, mut­ta väit­täi­sin, että ero vapaa­eh­toi­sen ja pako­te­tun välil­lä on sil­ti hyvin merkittävä.

    Tämä esi­merk­ki vapaa­eh­toi­ses­ti kerään­ty­vis­tä lan­tin­heit­te­li­jöis­tä on ihan vali­di pait­si, että vapaa­mat­kus­ta­mi­nen ei ole ongel­ma. Vapaa­mat­kus­ta­ja ei saa hyvää miel­tä, kun ei lah­joi­ta rahaa­kaan. Eli hyö­ty­jiä ovat ainoas­taan nuo rahan saaa­jat ja nii­den lah­joit­ta­jat. Täl­löin lan­tin­heit­tä­jät voi­vat esim. perus­taa orga­ni­saa­tion ja mak­saa täl­le orga­ni­saa­tiol­le sii­tä, että se koh­dis­taa avun lan­tin­heit­te­li­jöi­den halua­mal­la taval­la. Orga­ni­saa­tio­ta voi rahoit­taa halua­mal­laan taval­la, joten sääs­tyy lant­tien heittelyltä.

    Vapaa­eh­toi­nen hyvän­te­ke­väi­syys ei rajoi­tu pel­käs­tään lant­tien heit­tä­mi­seen ker­jä­läi­sil­le vaan se saa kaik­kia nii­tä muo­to­ja mitä pako­tet­tu­kin (kehi­tys­mai­den suo­raa bud­jet­ti­tu­kea lukuu­not­ta­mat­ta.) Kri­tiik­ki­si avun luon­tees­ta ei siis päde. En tie­dä onko täs­tä tut­ki­mus­ta, mut­ta en oli­si yhtään yllät­ty­nyt, jos pako­tet­tu hyvän­te­ke­väi­syys oli­si lyhyt­jän­tei­sem­pää kuin vapaa­eh­toi­nen, kos­ka se on altis pie­nem­män poru­kan (polii­tik­ko­jen) mielenliikkeille.

    Argu­men­toit tosin mie­les­tä­ni itseä­si vas­taan, kun väi­tit, että hyvän­te­ke­väi­syy­den koh­teet jää­vät riip­pu­vai­sik­si avus­ta. Tämä vai­ku­tus on kai sitä suu­rem­pi mitä enem­män voi luot­taa avun jatkumiseen?

    Jos puhu­taan työ­mark­ki­na­tuis­ta ja muis­ta val­tion sisäi­sis­tä tulon­siir­rois­ta, niin itse luu­len, että mitä ennus­tet­ta­vam­pi ja sään­nöl­li­sem­pi tulon­siir­to niin sitä pas­si­voi­vam­pi. Valin­nan mah­dol­li­suu­det toki lisään­ty­vät näil­lä tulon­siir­rois­ta hyö­ty­vil­lä, mut­ta kape­ne­vat vas­taa­vas­ti tulon­siir­to­jen rahoit­ta­jil­la. (Nega­tii­vi­sen sum­man pelik­si hom­man tekee byrokratia.)

  81. Kokoo­mus toi­mii lii­ke­ta­lous­o­peil­la ja dele­goi pää­tök­sen­te­ko­aa yri­ty­se­lä­mäl­le jol­la on paras liiketalousosaaminen.

    Suu­ri on teho­kas”: lii­ke­ta­lous­op­pe­ja. “Yksi­tyi­nen mono­po­li on parem­pi kuin jul­ki­nen mono­po­li”: lii­ke­ta­lous­op­pe­ja. “Mark­ki­nat jakaa ydin­voi­ma­lu­vat parem­min”: lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti parem­min. Kun­tien rahoi­tuk­sen vähen­tä­mi­nen: lii­ke­ta­lous­op­pi­pe­rus­te­lut ovat että ei ole osak­kee­no­mis­ta­jia. Kil­pai­li­jat­to­mat mark­ki­nat ovat teho­kas­ta mark­ki­na­ta­lout­ta: lii­ke­ta­lous­op­pien kan­nal­ta kyl­lä. Kat­sas­tus ja muut epä­on­nis­tu­mi­set eivät vai­ku­ta yksi­tyis­tä­mi­sin­toi­luun: yksi­tyis­tä­mi­set ovat olleet lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti onnis­tu­nei­ta. Val­tion ja kun­tien talou­del­li­set ongel­mat: kokoo­muk­ses­sa näh­dään välit­tö­mäs­ti ongel­mien syy joka on se että siel­tä puut­tuu lii­ke­ta­lous­op­pei­hin perus­tu­va toi­min­ta, joten sin­ne perus­te­taan yri­tys. Mono­po­li­mais­ten mark­ki­noi­den suu­ret voi­tot: lii­ke­ta­lou­del­lis­ta tehokkuutta. 

    Oikeis­to­lai­nen puo­lue joka ei toi­mi lii­ke­ta­lous­o­peil­la on nimel­tään Kes­kus­ta — siel­lä mm. on Mari Kivi­nie­mi jol­la on kan­san­ta­lous­kou­lu­tus. Vih­reät toi­mi­vat myös kan­san­ta­lous­nä­ke­myk­sel­lä pai­not­taen ympä­ris­töä ja dema­rit pai­not­taen työntekijöitä.

    Filo­so­fi Pek­ka Hima­nen sanoi por­va­ri­hal­li­tuk­sen tilaa­mas­sa sel­vi­tyk­ses­sä että “Talous on hyvä ren­ki muot­ta huo­no isän­tä”. Hima­nen siis ker­toi että yhteis­kun­nas­sa on orga­ni­saa­tio: alem­pi taso yri­ty­se­lä­mä (ren­ki / väli­ne) ja ylem­pi taso demo­kra­tia (isän­tä / käyt­tä­jä). Kokoo­mus toi­mii orga­ni­saa­tion alem­man tason opeil­la ja tavoit­teil­la ylem­mäl­lä tasolla!

    Täs­tä tuli täl­läi­nen kokoo­mus­vas­tai­nen kir­joi­tus, mut­ta perus­te­lut kaik­kiin väit­tei­siin on. Minä kan­na­tan seka­ta­lout­ta, joka on sopi­vas­ti orga­ni­soi­tu yhteis­kun­ta (vas­tus­ta­jat nos­ta­vat nyt esil­le Neu­vos­to­lii­ton: Neu­vos­to­liit­to oli huo­nos­ti orga­ni­soi­tu yhteis­kun­ta: siel­lä oli pelk­kä stra­te­gi­nen taso). 

    Yri­ty­se­lä­mäs­tä on hyö­tyä kun­han sen voi­tot pysy­vät koh­tuul­li­si­na: jotain 5% yli kor­ko­ta­son lii­ke­vaih­dos­ta. Lisäk­si mark­ki­noil­le ajan myö­tä aina muo­dos­tu­via mono­po­li­mai­suuk­sia pitäi­si val­tion aktii­vi­ses­ti rik­koa: yli­suu­ret voi­tot las­ket­tai­siin alas, ei vero­tuk­sel­la, vaan rik­ko­mal­la mono­po­li­mai­set systeemit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.