Avainsana: _

Kovin moni ulko­maalaista työvoimaa pelkäävä näyt­tää ole­van sitä mieltä, ettei ela­tus­suh­teesta tarvitse välit­tää, kos­ka automa­ti­soin­ti saa aikaan sen, että vähem­mäl­läkin työvoimal­la pärjätään.

Automa­ti­soin­nin merk­i­tys sat­ur­oituu, kos­ka pian ne toimet — eri­tyis­es­ti teol­lisu­us­tuotan­to — joka on automa­ti­soitavis­sa, on automa­ti­soitu. Julkisen sek­torin on vaikeampi automa­ti­soi­da: robot­it opet­ta­maan, koul­u­laisia, sairaan­hoita­ja pitää kuol­e­vaa kiin­ni kädestä nopeam­min, bus­sit kulke­vat ilman kuljettajaa?

Olen kuitenkin kir­jot­tanut kir­jas­sa Vau­raus ja aika, että tulisimme toimeen huo­mat­tavasti vähem­mäl­lä työn­te­ol­la ilman, että tavarat lop­pu­vat kaupoista. Syy tähän ei ole automa­ti­soin­ti vaan se, että paljon tehtävästä työstä on sel­l­aista, ettei sitä tarvitse vält­tämät­tä tehdä, mut­ta se onkin sit­ten pitem­pi tari­na. Jat­ka lukemista “Automa­ti­soin­ti ja elatussuhde”

Ennen vaale­ja käyti­in räväkkää keskustelua päämin­is­terin Van­hasen puu­tarhakaupunkivi­sioista. Julk­isu­udessa Janne Vapaavuori ja minä pro­filoiduimme näkyvim­min poli­itikko­jen piiristä Van­hasen mallin kri­ti­soi­jik­si. Helsin­gin kun­nal­lis­vaaleis­sa Janne ja minä saimme kak­sis­taan yhteen­sä 16256 ään­tä ja Suomen keskus­ta 11833 ääntä

Teol­lisu­us­mai­hin tule­vat ulko­maalaiset työn­tek­i­jät nos­ta­vat maan syn­type­r­äis­ten rahas­sa mitat­tavaa elin­ta­soa. Tähän­hän “Tiedemies” viit­tasi keskusteluketjus­sa “Onko väärin houkutel­la osaa­jia köy­histä maista”. Ilmiön ymmärtää parhait­en, kun ajat­telee Sau­di-Ara­bi­aa, jos­sa kaik­ki alku­peräiset asukkaat ovat rikkai­ta. He eivät voisi elää ylel­listä elämään­sä, jos kukaan ei siivoisi, ei hoitaisi sairai­ta eikä rak­en­taisi talo­ja. Sau­di-Ara­bia on ääries­imerk­ki, mut­ta myös ruot­salaiset pystyivät kohoa­maan 1970-luvul­la siir­tymään siis­ti­in sisä­työhön, kun suo­ma­laiset siir­to­laiset tekivät duu­nar­ien työt. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: mihin ulko­maista työvoimaa tarvi­taan (2)”

Mihin tarvi­taan ulko­maista työvoimaa, kun koti­maas­sakin on työt­tömiä? Tähän on määrälli­nen ja laadulli­nen vas­taus. Kir­joi­tan tässä postauk­ses­sa määräl­lis­es­tä, seu­raavas­sa laadullisesta.

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pystyssä pysymisen kannal­ta olen­naista on niin san­ot­tu ela­tus­suhde: kuin­ka mon­ta on yhtä työl­listä kohden sel­l­aisia, jot­ka eivät ole ansio­työssä vaan elävät työssä ole­vien ”kus­tan­nuk­sel­la”. Tätä toisen kus­tan­nuk­sel­la elämistä ei pidä ottaa moit­teena. Joukos­sa on syli-ikäisiä lap­sia ja täy­den työu­rakan tehneitä eläkeläisiä. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: mihin ulko­maista työvoimaa tarvi­taan (1)”

Eloku­us­sa 1945 Uudessa Suomes­sa oli uuti­nen, joka ker­toi amerikkalais­ten pudot­ta­neen atom­ipom­min Hiroshi­maan. Uuti­nen oli arvioitu yhden pal­stan arvoiseksi.

Tämä Uuden Suomen toim­i­tuk­sen ratkaisu tuli mieleeni, kun luin uutista ilmake­hän metaa­nip­i­toisu­u­den nopeas­ta ja yllät­tävästä nousus­ta. Tämä voi olla Hiroshi­man pom­mia huo­mat­tavasti merkit­tävämpi ja hirvit­tävämpi uuti­nen. Jos kyse on siitä, mis­tä Ris­to Isomä­ki on ali­tuis­es­ti varoit­tanut — Siper­ian ikiroudan sulamis­es­ta ja val­tavien metaani­varan­to­jen vapau­tu­mis­es­ta ilmake­hään, on kasvi­huoneilmiö karkaa­mas­sa käsistä. Jat­ka lukemista “Hirvit­tävä uutinen?”

Kun suh­dan­tei­den heikken­e­m­i­nen ja reagoin­ti öljyn korkeaan hin­taan on alen­tanut öljyn kysyn­tää lähin­nä mar­gin­aalis­es­ti, öljyn hin­ta on pudon­nut puoleen. Tämä minus­ta todis­taa väit­teeni, että öljyn tar­jon­ta on jäykkää. Kun kysyn­tä- ja tar­jon­ta joutu­vat epä­tas­apain­oon, kysyn­nän on mukaudut­ta­va. Kysyn­nän ohjaamisek­si hin­ta nousee tai las­kee rajusti.

Tästä seu­raa usei­ta johtopäätök­siä Jat­ka lukemista “Mitä öljyn hin­nan rom­ah­tamis­es­ta voidaan päätellä?”

Ajatelka­a­pa, jos Venäjäl­lä puhkeaisi sisäisiä lev­ot­to­muuk­sia ja kolmemiljoon­aa venäläistä pak­enisi Suomeen. Kaik­ki var­maankin ovat sitä mieltä, että hei­dät on paras asut­taa pako­laisleireille Suomeen sen sijaan, että heitä kul­jetet­taisi­in edem­mäs Euroop­paan. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: mik­si pako­laisia ei asute­ta lähialueille?”

Jos leikimme ajatuk­sel­la ava­ta rajat kaikille, jot­ka halu­a­vat tul­la Suomeen töi­hin samoil­la ehdoil­la kuin EU-kansalaisille, lop­putu­los riip­puu ratkai­sev­asti siitä, vaadim­meko ulko­maalaisille mak­set­tavak­si samaa palkkaa kuin suo­ma­laisille. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: maa­han­muut­ta­jat ja työehtosopimukset”

Miten käy kehi­tys­maid­en, jos koulutet­tua väkeä niistä houkutel­laan töi­hin — yleen­sä vielä koulu­tus­taan vas­taa­mat­tomaan työhön — rikkaisi­in maihin?

Pääsään­töis­es­ti tämä aivovuo­to hyödyt­tää molem­pia päitä. Kehi­tys­maid­en omat hal­li­tuk­set laske­vat, että muut­toli­ike on niille kan­nat­tavaa. Teol­lisu­us­mai­hin muut­tanei­den rahalähetyk­set koti­mai­hin­sa on paljon merkit­tävämpi rahavir­ta kuin viralli­nen kehi­tys­a­pu. Yhden koulute­tun koti­in lähet­tämil­lä rahoil­la voidaan koulut­taa mon­ta uut­ta. Näi­den ihmis­ten tuot­tavu­us on teol­lisu­us­mais­sa suurem­pi, joten rahas­sa mitat­en muut­to on kan­nat­tavaa. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: onko väärin houkutel­la osaa­jia köy­histä maista?”

Aja­tus, että kuka tahansa voisi tul­la Suomeen ja olisi maa­han tul­tuaan oikeutet­tu suo­ma­laiseen sosi­aal­i­tur­vaan, ei toi­mi. Tuskin tarvit­see perustel­la miksi.

Entä jos kuka tahansa saisi tul­la Suomeen töi­hin samoil­la ehdoil­la kuin EU-kansalaisetkin? Työtä saisi hakea, mut­ta suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van piiri­in pää­sisi vas­ta, kun on ollut riit­tävän kauan töis­sä. Viimekesäis­ten koke­musten perus­teel­la järjestys­laki­in pitäisi kir­joit­taa määräys, joka oli aikanaan kaupunkien järjestyssään­nöis­sä: ker­jäämien kiel­let­ty. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: rajat auki kokonaan?”