Automatisointi ja elatussuhde

Kovin moni ulko­maalaista työvoimaa pelkäävä näyt­tää ole­van sitä mieltä, ettei ela­tus­suh­teesta tarvitse välit­tää, kos­ka automa­ti­soin­ti saa aikaan sen, että vähem­mäl­läkin työvoimal­la pärjätään.

Automa­ti­soin­nin merk­i­tys sat­ur­oituu, kos­ka pian ne toimet — eri­tyis­es­ti teol­lisu­us­tuotan­to — joka on automa­ti­soitavis­sa, on automa­ti­soitu. Julkisen sek­torin on vaikeampi automa­ti­soi­da: robot­it opet­ta­maan, koul­u­laisia, sairaan­hoita­ja pitää kuol­e­vaa kiin­ni kädestä nopeam­min, bus­sit kulke­vat ilman kuljettajaa?

Olen kuitenkin kir­jot­tanut kir­jas­sa Vau­raus ja aika, että tulisimme toimeen huo­mat­tavasti vähem­mäl­lä työn­te­ol­la ilman, että tavarat lop­pu­vat kaupoista. Syy tähän ei ole automa­ti­soin­ti vaan se, että paljon tehtävästä työstä on sel­l­aista, ettei sitä tarvitse vält­tämät­tä tehdä, mut­ta se onkin sit­ten pitem­pi tarina.

Ongel­mana on julkisen sek­torin rahoi­tus. Jos vain pieni osa ihmi­sistä on töis­sä ja lop­ut elävät tulon­si­ir­roil­la, sitä pien­tä osaa pitää verot­taa aivan tolkut­tomasti. Korkeat verot taas ovat myrkkyä taloudelle, eri­tyis­es­ti palveluelinkeinoille. Jos veroaste nousee Suomes­sa yli 60 pros­entin, aika moni alkaa etsiä töitä ulkomailta.

Merkit­tävämpi syy siihen, että työ­nan­ta­jat halu­a­vat palkata ulko­maista työvoimaa on se, että meil­lä on monel­la alal­la puutet­ta ammat­ti­työvoimas­ta. mais­tere­i­ta olisi kyl­lä yli tarpeen. Raken­nus­miehiä nyt esimerkik­si ei riitä. Man­sikoi­ta poim­i­maan tulee joka vuosi tuhan­sia ulko­maalaisia, kos­ka koti­maista työvoimaa hom­ma ei kiin­nos­ta. Ja niin edelleen.

35 vastausta artikkeliin “Automatisointi ja elatussuhde”

  1. Voitaisi­inko ajatel­la, että yksi ratkaisu olisi *julkisen sek­torin* kar­simi­nen ja tehostaminen? 

    Ei automaa­tio var­masti ole ain­oa autu­aak­si tekevä tie, ja taku­u­var­masti myös jonkin ver­ran maa­han­muut­toa on hyväk­si sekä tarpeel­lista. Tietysti jos ela­tus­suh­teesta puhutaan niin sit­ten var­maankin pitää valikoi­da etupäässä sel­l­aisia maa­han­muut­ta­jia, jot­ka todel­la paran­ta­vat tätä suhdetta.

    Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Merkit­tävämpi syy siihen, että työ­nan­ta­jat halu­a­vat palkata ulko­maista työvoimaa on se, että meil­lä on monel­la alal­la puutet­ta ammattityövoimasta. ”

    Tämä puolestaan on sel­l­aista maa­han­muut­toa mitä äärim­mäisen har­va vas­tus­taa, olet­taen että sitä ei käytetä esim. maini­tu­il­la tavoil­la palkkata­son polkemiseen tai muuten ulkois­te­ta piilokus­tan­nuk­sia veron­mak­sajille. Näin­hän sen pitäisikin men­nä — on ole­mas­sa työte­htävä, johon sopivin tek­i­jä löy­tyy ulko­mail­ta, maa­han­muut­ta­ja kut­su­taan maa­han, ja työl­listyy saman tien. Pitkäl­lä tähtäimel­lä tietysti olisi ehkä tarpeen tarkastel­la koulu­tus­poli­ti­ikkaakin, mut­ta jääköön se nyt tästä keskustelus­ta sivummalle.

    Kuulisin kuitenkin mie­lenki­in­nol­la kom­ment­te­ja Japanin val­it­se­mas­ta tiestä. Siel­läkin lie­nee tehty jonk­in­näköisiä laskelmia siitä, mitä kan­nat­taisi tehdä, mut­ta päädyt­ty ymmärtääk­seni melko vas­takkaiseen johtopäätökseen. 

    Itse olen muuten sitä mieltä, että emme ole näh­neet automa­ti­soin­nista edes alun lop­pua. Robot­it ovat olleet tähän asti sul­jet­tuina häkkei­hin suuris­sa tehtais­sa; nyt tekni­ik­ka on sil­lä tasol­la, että autonomisia konei­ta tes­tataan kaupunki­mai­sis­sa olo­suhteis­sa (esim. DARPA Grand Chal­lenge). Täy­tyy vain pitää mielessä, että automa­ti­soin­ti tarkoit­taa sitä, että ihmiset laite­taan tekemään ihmisille parem­min sopivia tehtäviä, ja koneet koneille parem­min sopivia. Robot­it eivät siis ope­ta (no, ellei net­tiä las­ke­ta) eivätkä pidä sairai­ta kädestä, mut­ta ne voivat kyl­lä vapaut­taa ihmisiä tekemään juuri noi­ta asioita. 

    Aikaisem­mas­sa kom­men­tis­sani laitoinkin linkin lait­teeseen, jon­ka tarkoi­tus on nimen omaan kor­va­ta 50% hoita­jista monil­la osas­toil­la (tuki­ran­gan avul­la yksi hoita­ja, hen­toinenkin, pystyy aut­ta­maan poti­lai­ta kun nyky­isin siihen tarvi­taan ainakin kak­si). Vähem­män näyt­tävästä tekni­ikas­ta tulee mieleen mm. paikkati­eto­jär­jestelmä ja eri­laiset työnoptimointitekniikat.

    Kon­ste­ja kyl­lä on, kysymys kuu­luu, tuleeko ole­maan mitään kan­nus­timia niiden käyttöön?

  2. Min­ua tym­päisee maa­han­muut­tokeskustelun ympäril­lä käytet­ty kieli. 

    Sil­lä luo­daan jatku­vasti mieliku­via, että laa­jamit­taisen maa­han­muu­ton vas­tus­t­a­mi­nen on ehdot­toman tun­nepi­toinen asia. Ellei se ole aivan rasis­mia, se on ainakin ennakkolu­u­lo­ja ja pelkoja. 

    Nytkin tyrkytät jälleen ker­ran pelkoa, jos ei koe ulko­maista työvoimaa hyvänä vai­h­toe­htona. Pelkäätkö muuten itse puu­tarhamallia? Tutisetko ja vapisetko niin hel­vetisti vai voisiko sin­ul­la olla ihan oikei­ta ratio­naal­isia perustei­ta vas­tus­taa ko. aja­tus­ta? Jos et pelkää, niin usko, että muutkin voivat vas­tus­taa asioi­ta ilman pelkoa. 

    Minus­ta esim. vain on moraali­ton ja jopa rasisti­nen aja­tus haalia tänne mui­ta kor­jaa­maan paskamme, kun meitä se ei satu huvit­ta­maan. Jokainen Janne ja Jen­ni haaveilee siis­tistä sisä­työstä ja amis on ainakin pääkaupunkiseudul­la suo­ranainen haukkumasana. 

    Kyl­lä me pystymme hoita­maan suuret ikälu­okat hau­taan halutes­samme, mut­ta kun ei hot­si­ta. Koh­ta meil­lä on työt­tömiä moninker­tainen määrä, ei ain­oas­taan automaa­tion vuok­si, vaan tehos­tuneen viestin­täte­knolo­gian, parem­pi­en tietoko­neo­hjelmien ja lisään­tyneen itsepa­lvelun takia. 

    Kela mm. lakkaut­taa mon­et Län­si-Helsin­gin kont­torin­sa vuo­den lop­pu­un men­nessä. Kaik­ki lomak­keet voi täyt­tää netis­sä. Tieduste­lut tehdä sähkö­pos­titse ja puhe­lim­itse. Toimet­tomat mam­mat ehkä työn­netään muualle näen­näishom­mi­in, kun irtiseanomi­nen ei onnis­tu, mut­ta kun heistä päästään, niin uusia ei tilalle oteta. 

    Veikkaan että vas­taavis­sa laitok­sis­sa työn­tek­i­jät vähenevät jopa 30 prossaa, kun eläköi­tymi­nen tosis­saan alkaa suuril­la ikäluokilla. 

    Työ­tahti sen lisäk­si on moninker­tainen vaikka­pa 70-luku­un näh­den. Ja tahti tulee vain kiihtymään. 

    Pitkän lin­jan toimit­ta­jatut­tuni nau­reskelee toimit­ta­jan työtä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten. Lounas oli kuulem­ma klo 12–15 ja töi­hin palat­ti­in, mikäli promil­let sen sal­li­vat… Har­voin palattiin.

  3. ‘vas­taavis­sa laitok­sis­sa työn­tek­i­jät vähenevät jopa 30 prossaa, kun eläköi­tymi­nen tosis­saan alkaa suuril­la ikälu­okil­la’ (Eli­na)
    Tätä tosi­aan kovasti toiv­otaan, että saataisi­in henkilöstöku­lut alas…

  4. Virk­istävästi, olen pitkästä aikaa Oden kanssa täysin eri mieltä seu­raavas­ta: “Automa­ti­soin­nin merk­i­tys sat­ur­oituu, kos­ka pian ne toimet — eri­tyis­es­ti teol­lisu­us­tuotan­to — joka on automa­ti­soitavis­sa, on automatisoitu.”

    Talous- ja teknolo­giahis­to­ri­an val­os­sa meil­lä ei ole mitään syytä olet­taa, että automa­ti­soin­ti on saavut­tanut sat­u­raa­tiopis­teen. Esimerkik­si poti­lasti­eto­jen käsit­telyssä, diag­nos­ti­ikas­sa ja jopa ihan perushoi­dos­sa on paljon poten­ti­aalis­es­ti automa­ti­soitavaa. Olen jok­seenkin var­ma, että siinä vai­heessa kun saavu­taan uud­estaan vaip­paiän, eri ter­veysmit­tar­it täy­den­tävät automaat­tis­es­ti sähköisiä ter­veysti­eto­jani, data min­ing ‑sovel­luk­set käyvät läpi lääk­i­tys­täni löytääk­seen epäop­ti­maal­isia hoitoy­hdis­telmiä ja vaipat ovat joko sel­l­aisia ettei niitä tarvitse vai­h­taa tai sen tekee joku kone.

    Ja täl­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä työvoiman tarpeen kannal­ta. Hoito­työ on tehos­tunut koko ajan, puhutaan sit­ten vaik­ka pesukoneista jot­ka tekivät pyykkärit työt­tömik­si, esim. Lapin­lah­den sairaalas­sa on iso pesu­laraken­nus jos­sa oli aikoinaan kym­meniä ihmisiä töis­sä, tai lääkkeistä jot­ka ovat kor­van­neett työläät hoito­toimen­piteet. Se vaan tarkoit­taa sitä, että työvoimal­la jää enem­män aikaa siihen henkilöko­htaiseen hoitoon jota ei voi koneis­taa, ja toisaal­ta voimavaro­jen antaes­sa myöten lääketiede kehit­tää koko ajan uusia sairauksia.

    Mitä tulee julkisen sek­torin tuot­tavu­uske­hi­tyk­seen, entä jos onkin niin että mata­lan tuot­tavu­u­den alat ovat määritelmäl­lis­es­ti julkisen sek­torin heiniä, kos­ka yksi­ty­istä liike­toim­intaa ne eivät kiin­nos­ta juuri sik­si että niiden tuot­tavu­us on mata­la? Esimerkik­si yksi­ty­istä ter­veyssek­to­ria kyl­lä kiin­nos­taa perushoito tyyli­in sairaslo­man kir­joit­ta­mi­nen, mut­ta työ­val­tainen erikois­sairaan­hoito ei niinkään. Samoin jostain syys­tä yhteiskunnal­ta on viety pois val­tiony­htiöt eli tuot­ta­va teol­lisu­us, mut­ta jätet­ty koulu­tus ja terveydenhuolto.

  5. Osmo kir­joit­ti:
    Olen kuitenkin kir­jot­tanut kir­jas­sa Vau­raus ja aika, että tulisimme toimeen huo­mat­tavasti vähem­mäl­lä työn­te­ol­la ilman, että tavarat lop­pu­vat kaupoista. Syy tähän ei ole automa­ti­soin­ti vaan se, että paljon tehtävästä työstä on sel­l­aista, ettei sitä tarvitse vält­tämät­tä tehdä, mut­ta se onkin sit­ten pitem­pi tarina. 

    Hienoa. Kir­jaasi voisi käyt­tää eräänä perustelu­iden läh­teenä, kun halu­taan pitää Suo­mi suo­ma­laise­na eli sanoa “kiitos ei ” suurim­it­takaavaisel­la maahanmuutolle.

    Osmo kir­joit­ti:
    Merkit­tävämpi syy siihen, että työ­nan­ta­jat halu­a­vat palkata ulko­maista työvoimaa on se, että meil­lä on monel­la alal­la puutet­ta ammat­ti­työvoimas­ta. mais­tere­i­ta olisi kyl­lä yli tarpeen. Raken­nus­miehiä nyt esimerkik­si ei riitä. Man­sikoi­ta poim­i­maan tulee joka vuosi tuhan­sia ulko­maalaisia, kos­ka koti­maista työvoimaa hom­ma ei kiin­nos­ta. Ja niin edelleen. 

    Suomeen on päästet­ty jopa EU:n ulkop­uolelta väkeä esimerkik­si kul­je­tusalalle. Tämän vuok­si työ­nan­ta­jil­ta on puut­tunut kan­nuste kehit­tää liike­toim­intaansa ja aset­taa palvelu­jen hin­nat real­is­tiselle tasolle. 

    Het­ki­nen… jos suo­ma­laisia ei kiin­nos­ta jokin työ, niin entä sit­ten. Jos työ­nan­ta­jil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta palkata ulko­mail­ta väkeä, seu­raa muu­tok­sia liike­toimin­nas­sa. Joko yri­tys lakkaa tai muut­tuu sääl­lisiä palkko­ja mak­savak­si. Maa­han­muut­to estää kehitystä.

  6. “kun halu­taan pitää Suo­mi suomalaisena”

    Anteek­si nyt Osmolle, että rön­sy­ilen aiheesta, mut­ta mitä ihmettä tämä “Suomen suo­ma­laise­na” pitämi­nen oikein tarkoit­taa? Ikäänkuin suo­ma­laisu­us ja suo­ma­laiset oli­si­vat jokin homogeeni­nen ryhmä? 

    Tiedok­si vaan nyt sinne, että min­ul­la on aika vähän tekemistä pesä­pal­lon ja kansan­tan­hu­jen kanssa. Min­ul­la saat­taa olla huo­mat­tavasti enem­män kult­tuuril­lisia intresse­jä jonkin Alge­ri­alaisen kuin vaikka­pa Savolaisen kanssa. Olen silti ainakin syn­tynyt suomes­sa, olenko siis suo­ma­lainen? Toinen van­hem­mis­tanikin on maa­han­muut­ta­ja, vaikku­u­taako­han tämä nyt asiaan? 

    Oikeasti pidän hyvin, hyvin huolestut­ta­vana ja pelot­ta­vanakin näkymää siitä, että suomes­sa alet­taisi­in iskostaa tai pakot­taa ihmisiä johonkin homogeeniseen kult­tuuri­in. Min­un nähdäk­seni ain­oa kri­teeri suo­ma­laisu­udelle on se, että on saanut kansalaisu­u­den. Sen saa joko syn­tymäl­lä tääl­lä, tai asumal­la tääl­lä riit­tävän pitkään. Sil­loin kun joku ehdot­taa, että poli­ti­ikalla pitäisi olla jotain rajoit­tavaa tekemistä min­un kult­tuuris­ten tai uskon­nol­lis­ten pref­er­enssieni kanssa, alan huolestua. Toiv­ot­tavasti perus­suo­ma­lais­ten nousus­sa ei ole kyse tästä?

  7. Talous- ja teknolo­giahis­to­ri­an val­os­sa meil­lä ei ole mitään syytä olet­taa, että automa­ti­soin­ti on saavut­tanut saturaatiopisteen. 

    Tuo nyt on aivan päivän­selvää. Lasken­tate­hon hin­ta putoaa miljoona­sosaan joka 20. vuosi. Tiedon­si­ir­toka­p­a­siteet­ti halpe­nee vielä nopeam­min. Ske­naar­i­ot, jot­ka ulot­tuvat 40 vuo­den päähän ja jois­sa olete­taan käytössä ole­van vuo­den 2008 tekni­ik­ka jouta­vat saman tien roski­in. Toiv­ot­tavasti mikään vira­nomais­ta­ho ei tuh­laa vero­mak­sajien raho­ja sel­l­ais­ten idioot­ti­mais­ten ske­naar­i­oiden laadintaan.

  8. Vaik­ka lasken­tate­ho menisi ääret­tömäk­si, siis käytet­ty aika nol­laan, se ei saa opet­ta­jaa opet­ta­maan nopeam­min. Automaa­ti­ol­la on vaiku­tus­ta vain osaan työte­htävistä. Vaik­ka niihin käytet­ty työai­ka menisi nol­laan, kansan­talouteen jää yhä työtä tehtäväksi.

    Työn tuot­tavu­u­den nousu on ollut sitä, että maat­alouteen käytetään enää muu­ta­ma pros­ent­ti työvoimas­ta, kun sata vuot­ta sit­ten melkein kaik­ki oli­vat vil­jeli­jöitä. Met­sänko­r­juu työl­listi vuon­na 1960 yli satatuhat­ta suo­ma­laista, nyt enää muu­ta­man tuhat­ta. Teol­lisu­ushalleis­sa työsken­telee enää alle satatuhat­ta. Nämä ovat alo­ja, joi­ta voi automa­ti­soi­da, mut­ta niiden osu­us työvoimas­ta pie­nee automaa­tion ansioista, jol­loin tuot­tavu­u­den nousu kokon­aisu­udessaan heikkenee.

  9. Elävää ihmistä ei kaikessa voi korvata

    Pelkään­pä, että tehdään­pä niin tai näin, yksinäisil­lä ja/ tai lapset­tomil­la tulee ole­maan huonot ajat, jos jotakin radikaalia ei tehdä.

    Olen näh­nyt mon­ta ker­taa läheis­ten kanssa, että run­saskaan raha ei ratkaise läheis­ten puut­teen tai välin­pitämät­tömyy­den aiheut­tamia ongelmia, suku­laiset saa­pu­vat paikalle vas­ta kun on perin­nön­jaon aika.

    Ehdot­taisinkin, että lapset­tomat liit­ty­i­sivät keskenään ja perustet­taisi­in yhdis­tys, jolle voitaisi­in tes­ta­men­ta­ta mah­dol­lista var­al­lisu­ut­ta ja joka ottaisi vas­tatak­seen läheis­ten puut­teen tai välin­pitämät­tömyy­den aiheut­ta­mas­ta aukosta.

    Olen näh­nyt omako­htais­es­ti aika ikäviä näytelmiä, pahim­mil­laan omia van­hempiakin tul­laan ”kat­so­maan” vas­ta sil­loin, kun näistä on aika jät­tänyt eli perinnönjakovaiheessa.

    Paraskaan automaa­tio ei kor­vaa toista ihmistä, toiv­ot­tavasti palaamme sikäli takaisin­päin, että eri sukupol­vet löytävät toisen­sa vas­tavuoroisen avun merkeis­sä ja myös siinä mielessä, että edel­lisen sukupol­ven koke­musti­etoa osa­taan hyö­dyn­tää, ihmi­nen­hän on nuoru­udessaan kaikessa kuvit­tele­mas­sa viisaudessaankin aika suures­sa määrin tab­ul­la rasa, tyhjä taulu.

  10. “Vaik­ka lasken­tate­ho menisi ääret­tömäk­si, siis käytet­ty aika nol­laan, se ei saa opet­ta­jaa opet­ta­maan nopeammin.”

    Juu, mut­ta kun teknolo­gia kehit­tyy ekspo­nen­ti­aalis­es­ti ja aivo­ja ymmär­retään parem­min (tule­vaisu­u­den super­ti­etokoneet hoita­vat vuosikym­me­nien inhimil­lisen tutkimustyön silmän­räpäyk­sessä), niin pian opet­ta­ja muut­tuu turhak­si, kun tieto voidaan lada­ta suo­raan paran­nel­tu­i­hin ja tehostet­tui­hin aivoihin. Tule­vaisu­udessa vain pieni osa älystämme on biologista.

  11. Jarkko kir­joit­ti, että “Min­un nähdäk­seni ain­oa kri­teeri suo­ma­laisu­udelle on se, että on saanut kansalaisuuden.”

    Rohke­nen olla voimakkaasti toista mieltä.

  12. “Vaik­ka lasken­tate­ho menisi ääret­tömäk­si, siis käytet­ty aika nol­laan, se ei saa opet­ta­jaa opet­ta­maan nopeam­min. Automaa­ti­ol­la on vaiku­tus­ta vain osaan työtehtävistä.”

    Tässä Osmo on hiuk­ka väärässä. Kavnt­tikom­pu­ut­te­ria on raken­nel­tu viime aikoina innokkaasti, se nimit­täin suorit­taa lasken­nan jos­sain muus­sa ulot­tuvu­udessa, niinet­tä lasken­ta-aika on nolla.

    Nol­la-aika tarkoit­taa sitä, että niin mon­imutkaista ilmiötä ei ole, etteikö sitä voisi simu­loi­da ja opti­moi­da etukä­teen. Esimerkik­si oppimi­nen opti­moituu ziljoon­aker­taisek­si, kos­ka yksit­täis­es­tä ihmis­es­tä pide­tään tietysti kokoa­jan yllä dop­pel­ganger-mallia, ja meil­lä on tarkkaan tiedos­sa mitä hem­mo ennestään osaa, ja mitä se voisi vielä oppia, ja voimme vielä etukä­teen simu­loi­da sitä olisiko opi­tus­ta edes mitään hyötyä.

  13. Sep­po,

    teo­reet­tisi­in kvant­ti­ti­etokoneisi­in joskus hiukan pere­htyneenä täy­tyy kyl­lä sanoa että opti­mis­misi niiden suh­teen on valitet­tavasti hie­man ylimitoitettua.

    Kvant­tikoneel­la voidaan nopeut­taa joidenkin ongelmien ratkaisua ekspo­nen­ti­aalis­es­ti suh­teessa tun­net­tui­hin ratkaisui­hin, mut­ta näi­den ongelmien joukko on melko rajat­tu. Käytän­nössä koneista on hyö­tyä nykyään yleis­es­ti käyett­ty­jen epäsym­metris­ten salausten rikkomises­sa ja jois­sakin etsintäongelmissa.

    Varsi­naisi­in vaikeisi­in ongelmi­in (NP ja vaa­ti­vam­mat) joi­hin ei nor­maaleil­la tietokoneil­la tun­neta tehokas­ta ratkaisua, ei ratkaisua löy­tyne kvant­ti­ti­etokoneel­lakaan. Puhu­mat­takaan ongelmista jot­ka on todis­tet­tu tietokoneil­la ratkeamattomiksi.

    Toki voi olla että Kvant­tikoneille rupeaa löy­tymään mitä miliku­vi­tuk­sel­lisimpia sovel­luk­sia jah­ka niitä joskus on saatavil­la, mut­ta nykytiedon val­os­sa vaikut­taisi siltä että niil­lä on dra­maat­tista vaiku­tus­ta lähin­nä salaus­ta vaa­ti­vaan online-toim­intaan (pankit, net­tiäänestyk­set jne)

  14. Työvoima­pu­la taitaa olla lähin­nä pääkaupunkiseudun ongel­ma. Turus­sa on ns. paskadu­unei­hin tar­jol­la työvoimaa. Itse työsken­te­len isos­sa logis­ti­ikkafir­mas­sa, jos­ta suurten ikälu­okkien edus­ta­jat ovat alka­neet jäädä eläk­keelle. “Put­keen” lähti parisen vuot­ta sit­ten iso joukko kysei­sistä ikäluokista.

    Lähti­jöi­den paikat ovat täyt­tyneet hel­posti omista osa-aikatyön­tek­i­jöistä, joiden tilalle on löy­tynyt uudet tek­i­jät ilman julk­ista hakua ihan viidakko­rum­mul­la. Halukkai­ta on ollut enem­män kuin täytet­täviä paikkoja.

    Suorit­taval­ta por­taal­ta meiltä löy­tyy mon­en­laista koulu­tus­ta­soa mm. geolo­gi, arke­olo­gi ja enti­nen toimit­ta­ja. Yliop­pi­lai­ta taitaa olla jo kol­mannes porukas­ta. Viit­tä vaille valmis sairaan­hoita­jakin löy­tyy ja taitaa jäädäkin firmaan.

    Lisäk­si toimip­is­tet­tämme uhkaa lakkaut­ta­mi­nen tai ainakin raju parin sadan hen­gen supistaminen.
    Samaa kuulee muualtakin.

    Melkoinen työvoima­pu­la.

    Pitäisikö tämä “työvoima­pu­lan” paikkaus maa­han­muut­ta­jil­la hoitaa siel­lä mis­sä sitä esi­in­tyy eli pääkaupunkiseudulla?

    On hyvin huolestut­tavaa lukea pohd­in­to­ja työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den heiken­tämis­es­tä maa­han­muut­ta­jien työl­listämisek­si. Tässä vai­heessa ne ovat teo­reet­tisia pohdiskelu­ja. Ensi vuon­na poli­it­tisia aloit­tei­ta. Osmos­ta en tiedä, mut­ta vihreis­sä ja osin vasem­mis­tossa löy­tyy porukkaa, joka näkee kaiken­laiset kansal­liset rajat suo­ras­taan mörköinä.

    Vielä puoli vuot­ta sit­ten luulin, että Vino on muu­tamien hörhö­jen yhdis­tys. Todel­lisu­udessa sil­lä on paljon kan­nat­ta­jia vihervasemmistossa.
    Oikeis­to taas halu­aa heiken­tää yleis­si­tovu­ut­ta omista syistään.

  15. En sekoit­taisi ollenkaan esim. opet­tamista tai mui­ta selkeästi ihmiskon­tak­tia vaa­tivia työte­htäviä keskustelu­un automa­ti­soin­nista, sil­lä sil­loin eksytään sivu­raiteille. Kuten sanoin, koneille konei­den työt, ihmisille ihmis­ten työt. 

    Muu­tamia esimerkke­jä jois­sa uskon automa­ti­soin­nin (tai pitäisikö sanoa mekanisoin­nin) näkyvän lähivu­osikym­meninä radikaalisti:

    -Logis­ti­ik­ka ja kul­je­tus. Yhdys­val­tain armei­ja on erit­täin kiin­nos­tunut autonomis­es­ta logis­ti­ikas­ta — kul­je­tuskolon­nat kun ovat esim. Irakissa kaikkein haavoit­tuvimpia. Lisäk­si jokainen kuor­ma-autoa kul­jet­ta­va soti­las on pois­sa kiväärin äärestä. Kuten merikont­ti, tämäkin teknolo­gia tulee val­umaan sivi­ilikäyt­töön varsin nopeasti; itse asi­as­sa uskon että 30 vuo­den päästä ihmisen ohjaamia auto­ja käytetään pääasi­as­sa ellei pelkästään sul­je­tu­il­la radoil­la. Ohjaamisen automa­ti­soin­nin jäl­keen on nykyisel­lä pal­let­ti­jär­jestelmäl­lä melko suo­ravi­ivaista automa­ti­soi­da suurin osa lopus­takin logis­ti­ikas­ta, etenkin kun konenäkö ja automa­ti­soitu päätök­sen­teko ovat kehit­tyneet huimasti. 

    -Siivoami­nen ja kun­nos­s­api­to. Nyt jo use­am­mas­sa taloudessa hyörii siivoo­jan sijaan tai apuna robot­ti-imuri Room­ba. Kyseessä on hyvin yksinker­tainen vekotin, ja adap­ti­ivisem­pi tekni­ik­ka tulee mah­dol­lis­ta­maan vähän toisen­laisia juttuja. 

    -Tur­val­lisu­us. Robot­ti on eri­no­mainen var­ti­ja, ja tur­val­lisu­us­ro­bot­te­ja kehitel­lään jo täyt­tä häkää ympäri maailmaa.

    -Viras­to­työ ja paper­in­pyöri­tys. On var­maan selvää, että kun tietokan­nat tehdään yhteen­sopiviksi ja dat­alouhin­ta arkipäiväistyy, vähe­nee tarve eri­laisille suun­nit­telijoille ja muille byrokraateille. Kek­sitään myös uusia tapo­ja käyt­tää ole­mas­saol­e­vaa tietoa — miten, sitä ei voi vielä tietää, mut­ta jos van­hat merk­it pitävät paikkansa, saat­taa vaiku­tus olla melkoinen.

    Joku jol­la on enem­män aikaa ja parem­mat läh­teet voisi var­maan etsiä tietoa vaikka­pa näi­den alo­jen työl­listävyy­destä nykyään — siitä voitaisi­in arvioi­da, että miten esimerkik­si 10%, 30% tai 50% automa­ti­soin­ti vaikuttaisi. 

    Suomes­sa näistä asioista var­maankin parhait­en per­il­lä on Zen­droid (www.zendroid.com). Zen­droidin her­rat ovat käsit­tääk­seni jo mallinta­neet motori­ikkaa kon­trol­loi­vat, virheistä oppi­vat pikkuaiv­ot robot­eille — oppi­vat koneet eivät vält­tämät­tä ole enää kovin kaukaista sci-fiä.

  16. “Automa­ti­soin­nin merk­i­tys sat­ur­oituu, kos­ka pian ne toimet — eri­tyis­es­ti teol­lisu­us­tuotan­to — joka on automa­ti­soitavis­sa, on automa­ti­soitu. Julkisen sek­torin on vaikeampi automa­ti­soi­da: robot­it opet­ta­maan, koul­u­laisia, sairaan­hoita­ja pitää kuol­e­vaa kiin­ni kädestä nopeam­min, bus­sit kulke­vat ilman kuljettajaa?”

    Joudun liit­tymään joukkoon, joka on osmon kanssa ainakin osit­tain eri mieltä.

    Ensin, pitäisi ymmärtää, että län­si­maises­sa yhteiskun­nas­sa on käyn­nis­sä jät­timäi­nen töi­den mcdon­ald­si­fikaa­tio. Työt, jot­ka aiem­min ovat olleet itsenäisiä ja vaati­neet oma-aloit­teisu­ut­ta, ovat kovaa vauh­tia häviämässä, kun opti­maal­isia pros­esse­ja kehitetään, ja työn­tek­i­jöille jää jäl­jelle yksinker­tais­ten opti­maal­is­ten ruti­inien tois­to, ja on vain ajan kysymys kun yksinker­taiset ruti­init automa­ti­soidaan pidem­mälle ja pidemmälle.

    Ote­taan joitain esimerkkejä:

    Ope­tus. http://en.wikipedia.org/wiki/Direct_Instruction

    Menetelmässä opet­ta­ja redu­soidaan ope­tus­man­u­aalia ääneen luke­vak­si “koneek­si”. Oikein tai väärin, mut­ta selvä enem­mistö tutkimuk­sista on osoit­tanut ope­tus­mentelmän tehokkaam­mak­si kuin per­in­teisen opetuksen.

    Asun­to­lain­o­jen myön­tämi­nen. Van­haan hyvään aikaan ihmi­nen, joka päät­ti minkä ver­ran asun­to­lainaa voidaan asuiakkaalle antaa ja mil­lä hin­nal­la, oli asiantun­ti­ja. Nyt pankkitäti kat­soo mitä tietokoneelta tulee ulos.

    Ter­vey­den­huolto. Japanis­sa ter­vey­den­huoltoro­bot­te­ja kehitetään täyt­tä päätä.

    Julki­nen liikenne. Kul­jet­ta­jat­tomisa metroista puhutaan, enkä olisi kovin häm­mästynyt jos vielä omana eli­naikanani näk­isin automaat­tisia ratikoi­ta. Itsenäis­es­ti liikku­via auto­pro­to­tyyppe­ja suun­nitel­laan täyt­tä päätä.

    Jo 1800-luvul­la taidet­ti­in olla sitä mieltä, että kaik­ki kek­simisen arvoinen on jo keksitty. 

    Eli: Töi­den automa­ti­saa­tio ei tule lop­pumaan, ja jäl­jelle jäävien töi­den ruti­ini­no­maisu­us kas­vaa. Äärim­mäi­nen tämän trendin tule­vaisu­u­denku­va on, että muu­ta­ma pros­ent­ti ihmi­sistä miet­tii miten asioi­ta voitaisi­in tehdä vielä tehokkaam­min ja yksinker­taisem­min, lop­ut kään­tävät man­u­aalin ohjei­den mukaan pihve­jä mcdon­ald­sis­sa. Näi­den lisäk­si sit­ten taitaa olla ne, jot­ka “luo­vat lisäar­voa” markki­noin­nil­la. Mut­ta kun niitä tiger­wood­se­ja ei kovin mon­taa maail­maan mah­du, niin suuren enem­mistön kohta­lo on kään­tää pihve­jä, jot­ta saa­vat mak­saa yhden dol­lar­in lenkkareista 99 euroa tiger­wood­sien koneis­tolle. (Tämä tietysti on nykyisen talu­osti­eteen mukaan vapaiden val­in­to­jen lop­putu­los, joten siinä ei ole mitään vikaa, mut­ta minä en olisi vielä aivan valmis hyväksymään nyky­istä teo­ri­aa lop­ullisek­si totuudeksi.) 

    Ain­oa kestävä kehi­tys tämän mcdon­ald­si­fikaa­tion val­os­sa on mah­dol­lis­taa työa­jan jous­to enem­mässä määrin alaspäin. Ennen kaikkea ongel­ma on kult­tuuris­sa, ihmi­nen joka halu­aa down­shif­ta­ta on vielä kummajainen.

  17. Tämä vaatisi jo muu­ta­man eril­lisen kom­mentin, mut­ta yritetään.
    Ensik­sikin: Kvant­ti­laskentawhat­ev­er ei ratkaise mitään ongelmia vielä pitkään aikaan, jos koskaan. Vaik­ka uskoisi (itse en usko) että kvant­ti­lasken­nal­la saadaan jotenkin yleisem­minkin ekspo­nen­ti­aal­ista lasken­tate­hoa ulos, ja vaik­ka olet­taisi, että kvant­tikonei­den bit­timäärä nou­dat­taisi yleis­tet­tyä Mooren lakia (en usko tähänkään), niin jot­ta päästäisi­in tilanteeseen, jos­sa meil­lä olisi nor­maa­likoneessa vaik­ka 16 kil­o­qubit­tia, tarvi­taan vielä reilut parikym­men­tä vuotta. 

    Toinen on se, että lasken­tate­hon hal­ventues­sa pul­lonkaulaa ei muo­dos­ta lasken­ta vaan sof­ta, joka täy­tyy vieläkin kir­joit­taa. Sof­t­an tekemisen automaa­tio on kehit­tynyt paljon hitaam­min kuin kuvitel­laan. Tietyis­sä sovel­luk­sis­sa on päästy “opti­moin­tiu­ralle” ja saatu viilat­tua nopeasti kaik­ki hienok­si, mut­ta tämä kehi­tys on edelleen täysin ihmis­ten kek­seliäisyy­den varas­sa ja useim­mil­la aloil­la vielä alussa. 

    Kol­mas on se, että ns. zeno-tietokone (tulee Zenon paradok­sista: http://en.wikipedia.org/wiki/Dichotomy_paradox) ei tienkään ole mah­dolli­nen. Ekspo­nen­ti­aa­li­nenkin kasvu on vain ekspo­nen­ti­aal­ista. Vaik­ka ekspo­nen­ti­aalisen ajan vaa­ti­vaa lasken­taa tehtäisi­in koneel­la, joka nopeu­tuu ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, saadaan lasken­ta-aika pudotet­tua karkeasti log­a­r­it­misek­si aiem­mas­ta. Moni ihan käytän­nön kannal­ta mie­lenki­in­toinen ongel­ma on tupla-ekspo­nen­ti­aa­li­nen ja se tarkoit­taa, että täl­laisel­la koko ajan nopeu­tu­val­la koneel­lakin sen ratkaisem­i­nen vie ekspo­nen­ti­aalis­es­ti aikaa, so. ongel­man koon kas­vat­ta­mi­nen yhdel­lä tuplaa ratkaisu­un tarvit­ta­van ajan. 

    En ole pes­simisti­nen, likip­itäenkään. Mut­ta koneet kor­vaa­vat ihmisiä yleen­sä paikois­sa ja tavoil­la, joi­ta ei oikein osa­ta etukä­teen odot­taa. En muista, kuka tämän ajatuk­sen min­ulle ensik­si ker­toi, mut­ta kan­nat­taa ajatel­la pankki­au­tomaat­tia. Jos joku olisi 1950-luvul­la selit­tänyt että pankkivirkail­i­jan työ automa­ti­soidaan, olisi sci­fiä lukenut kaveri ajatel­lut peltipönt­töä, jol­la on hehku­lam­put silminä, laske­mas­sa seteleitä sikarikotelon näköisil­lä sormil­laan. Pankkialal­la on kuitenkin edelleen hyvin paljon töitä nykypäivänä. 

    Hoitoalal­la asia on toden­näköis­es­ti saman­lainen. Hoita­jia tarvit­taisi­in toden­näköis­es­ti edelleen, mut­ta he tek­i­sivät jotain muu­ta kuin nykyään.

  18. Vaik­ka lasken­tate­ho menisi ääret­tömäk­si, siis käytet­ty aika nol­laan, se ei saa opet­ta­jaa opet­ta­maan nopeammin.

    No oli­pa hieno heit­to. Et tun­nu oikein hah­mot­ta­van mil­laisia järisyt­täviä seu­rauk­sia lasken­tate­hon hin­nan pain­u­mis­es­ta (läh­es) nol­laan olisi/tulee ole­maan. Seu­rauk­set hei­jas­tu­vat kaik­keen tekni­ikkaan sitä kaut­ta talous- ja kaikki­in mui­hin elämänalueisiin.

    Automaa­ti­ol­la on vaiku­tus­ta vain osaan työte­htävistä. Vaik­ka niihin käytet­ty työai­ka menisi nol­laan, kansan­talouteen jää yhä työtä tehtäväksi.

    Se osa nykyään tehtävistä töistä, joi­hin automaa­tio ei mitenkään voi vaikut­taa, on pieni.


    Työn tuot­tavu­u­den nousu on ollut sitä, että maat­alouteen käytetään enää muu­ta­ma pros­ent­ti työvoimas­ta, kun sata vuot­ta sit­ten melkein kaik­ki oli­vat vil­jeli­jöitä. Met­sänko­r­juu työl­listi vuon­na 1960 yli satatuhat­ta suo­ma­laista, nyt enää muu­ta­man tuhat­ta. Teol­lisu­ushalleis­sa työsken­telee enää alle satatuhat­ta. Nämä ovat alo­ja, joi­ta voi automa­ti­soi­da, mut­ta niiden osu­us työvoimas­ta pie­nee automaa­tion ansioista, jol­loin tuot­tavu­u­den nousu kokon­aisu­udessaan heikkenee.

    Olet totaalisen väärässä, jos luulet, että automa­ti­soin­ti voi tarkoit­taa vain teol­lisu­us­ro­boti­ikkaa. (Näytät jopa uno­hta­neen toimis­toau­tomaa­tion, joka on mullis­tanut toimis­toru­ti­ine­ja jo 1980-luvun alkupuolelta alka­en.) Seu­raa­va suuri automa­ti­soin­ti­aal­to kos­kee palvelu­alo­ja eli juuri niitä, jois­sa ihmiskog­ni­tio (visuaa­li­nen hah­mot­ta­mi­nen, nav­igoin­ti ei-struk­tur­oidus­sa ympäristössä, päätök­sen­teko) on ollut tähän asti kor­vaam­a­ton. Tähän tavoit­teeseen päästään kah­ta reit­tiä: yhtäältä työpros­esse­ja analysoidaan ja pilko­taan helpom­min automa­ti­soitavi­in osi­in ja toisaal­ta kehit­tyvä tekni­ik­ka mah­dol­lista entistä avoimem­pi­en ja han­kalampi­en ongelmien ratkaisemisen koneellisesti.

    Esimerkik­si vaikka­pa var­tioin­ti, siivous ja kul­je­tus voidaan lähivu­osikym­meninä hoitaa paljolti automaat­tis­es­ti. Ruoan­valmis­tuk­ses­sa roboti­ik­ka kor­vaa työ­vai­hei­ta enenevästi. Ter­vey­den­huol­los­sa eri­lais­ten mit­tauk­sien ja kokei­den tekem­i­nen tehos­tuu, kun samas­ta ver­inäyt­teestä saadaan ker­ral­la ker­talu­okkia enem­män ja halvem­mal­la tietoa. Itse asi­as­sa pakko siir­tyä vas­taan­otolle näyt­tei­deenot­toa varten harv­inais­tuu, kun ihmisil­lä on elim­istöis­sään myr­i­ade­ja mikro- tai nanobot­te­ja, jot­ka seu­raa­vat jatku­vasti elim­istön tilaa ja lähet­tävät tietoa lan­gat­tomasti ulos. Niil­lä pystyt­täneen tekemään osa hoito­toimen­piteistä suo­raan (esim. infek­tioiden tor­jun­ta, verisuon­ten seinämien vau­ri­oiden kor­jaami­nen, sap­pi- ja munuaiskivien pois­to jne.) Roboti­ikan mini­atyrisoin­ti on yksi suuri trendi.

  19. “Toinen on se, että lasken­tate­hon hal­ventues­sa pul­lonkaulaa ei muo­dos­ta lasken­ta vaan sof­ta, joka täy­tyy vieläkin kir­joit­taa. Sof­t­an tekemisen automaa­tio on kehit­tynyt paljon hitaam­min kuin kuvitel­laan. Tietyis­sä sovel­luk­sis­sa on päästy “opti­moin­tiu­ralle” ja saatu viilat­tua nopeasti kaik­ki hienok­si, mut­ta tämä kehi­tys on edelleen täysin ihmis­ten kek­seliäisyy­den varas­sa ja useim­mil­la aloil­la vielä alussa.”

    Kuvit­telisin, että tekoälysof­t­an kehit­tämisessä ihmis­ten ja eläin­ten aivo­jen mallinnuk­ses­ta saadaan merkit­tävää apua. Nykyään kai suurimpi­en super­ti­etokonei­den kap­a­siteet­ti riit­tää rotanaivo­jen reaali­aikaiseen simu­loin­ti­in. (15–25 vuodessa ihmi­saivo­jen reaali­aikainen simu­loin­ti on mah­dol­lista.) Simu­loin­ti aut­taa selvit­tämään oppimisen, muistin ja järkeilyn mekanis­me­ja, jot­ka voidaan toteut­taa mah­dol­lis­es­ti tehokkaam­min muul­la kuin biol­o­gisel­la alustal­la. Kos­ka maail­ma on kom­pleksi­nen, siinä toim­imi­nen inhimil­lisel­lä kog­ni­ti­ivisel­la tasol­la edel­lyt­tää tietenkin val­tavasti laskentatehoa.

    “Ekspo­nen­ti­aa­li­nenkin kasvu on vain ekspo­nen­ti­aal­ista. Vaik­ka ekspo­nen­ti­aalisen ajan vaa­ti­vaa lasken­taa tehtäisi­in koneel­la, joka nopeu­tuu ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, saadaan lasken­ta-aika pudotet­tua karkeasti log­a­r­it­misek­si aiem­mas­ta. Moni ihan käytän­nön kannal­ta mie­lenki­in­toinen ongel­ma on tupla-ekspo­nen­ti­aa­li­nen ja se tarkoit­taa, että täl­laisel­la koko ajan nopeu­tu­val­la koneel­lakin sen ratkaisem­i­nen vie ekspo­nen­ti­aalis­es­ti aikaa, so. ongel­man koon kas­vat­ta­mi­nen yhdel­lä tuplaa ratkaisu­un tarvit­ta­van ajan. ”

    Mis­sään nimessä brute force ‑läh­estymistapa ei auta val­taosas­sa käytän­nön ongelmia.

  20. Niin, siis mis­sään nimessä lasken­tate­hon lisään­tymi­nen ja halpen­e­m­i­nen ei ole merk­i­tyk­setön­tä, vaan sen merk­i­tys tuot­tavu­udelle on hyvinkin suuri.

    Erään koulukun­nan mukaan 1990-luvul­ta aina näi­hin päivi­in jatkunut kasvu (tun­netaan nimel­lä “the great mod­er­a­tion) on peräisin läh­es yksi­no­maan automaa­tion ja tietotekni­ikan hyö­dyn­tämisen lisään­tymis­es­tä. Uskon, että siinä on jonkin ver­ran perää. 

    Kri­ti­soin yllä sokeaa teknolo­giauskoa joka perus­tuu ymmär­ryk­sen puut­teeseen. Yhtälail­la mielestäni on type­r­ää jät­tää huomiotta ne kasvumah­dol­lisu­udet, joi­ta alati etenevään automaa­tioon investoimi­nen tuo. 

    Täl­lä het­kel­lä lasken­tate­hon halpen­e­m­i­nen aiheut­taa pahan ongel­man investoin­tien kannal­ta. Kovin laa­jamit­taisia perus­in­vestoin­te­ja ei yksinker­tais­es­ti ole järkeä tehdä, kos­ka ne van­henevat nopeam­min kuin mak­sa­vat itsen­sä takaisin! 

    Pitkäl­lä aikavälil­lä tämä kor­jaan­tuu, kos­ka teknolo­gia sat­ur­oituu; MP3-soit­timet yleistyivät räjähdys­mäis­es­ti, kun niiden kehi­tys ei enää tuonut mitään lisäar­voa. Täl­lä het­kel­lä kän­nykänkokoiseen soit­timeen mah­tuu enem­män musi­ikkia kuin ihmi­nen ehtii kuun­nel­la vuodessa vaik­ka soit­taisi yötä päivää. Se, meneekö sinne nyt 100 vai 200 gigatavua musi­ikkia, on yhden­tekevää. Ja muu­ta­mas­sa vuodessa sat­ur­oituu liikku­va kuvakin. 

    Arkielämän automa­ti­soin­nis­sa täy­tyy tehdä muitakin inno­vaa­tioi­ta kuin ohjaus­logi­ikan tekem­i­nen älykkääk­si, kos­ka koneet täy­tyy myös fyy­sis­es­ti rak­en­taa. Täl­lä het­kel­lä teknolo­gia on aika ankeaa. Näi­den lait­tei­den — miltä ne sit­ten näyt­tävätkään, itse en usko antropo­mor­fis­ten hov­imes­tariro­bot­tien yleistymiseen — rak­en­tamises­sa se muu teknolo­gia mak­saa suurim­man osan. Siis se, joka ei kehi­ty mooren lain mukaisesti. 

    Hyv­in­voin­nin tuot­tamises­sa voidaan ajatel­la, että teknolo­gia kor­vaa lop­ul­ta työvoiman mut­ta se ei ratkaise kaikkia ongelmia. Tarvi­taan myös ener­giaa ja raa­ka-ainei­ta. Sil­loin täy­tyy miet­tiä näitä vihrei­den arvo­jen peruskysymyk­siä myös.

  21. Ehkä real­is­tisem­paa kuin nämä teknolo­giav­i­siot on itse tiedon käsit­te­lyn automa­ti­soi­tu­mi­nen ja ratio­nal­isoin­ti. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä että lakataan tekemästä lop­u­ton­ta tiedon “jalostamista” jon­ka teki mah­dol­lisek­si tai jopa työl­listämis­mielessä tarpeel­lisek­si suurten ikälu­okkien ryn­nimi­nen työ­markki­noille 60-luvun lop­ul­ta lähtien.

    Vielä 60-luvul­la tiedon pyörit­te­ly oli kallista, ja sitä joudut­ti­in tekemään säästeliäästi. Nykyään sekä pyörit­te­lyyn tarvit­ta­va työvoima että tietokoneet ovat edullisia, lop­putu­lok­se­na lop­u­ton turhanaikainen byrokra­tia ja “kehit­tämis­pro­jek­tit” niin julkisel­la kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­lakin. Sietokyky alkaa kuitenkin ylit­tyä alal­la kuin alalla.

    Pankkikont­tori­palvelun alasajo 90-luvul­ta alka­en oli tästä uud­es­ta kehi­tyk­ses­tä hyvä esimerk­ki. Rajoite­tumpia esimerkke­jä on vaik­ka palkka.fi (palkan­lasken­ta­palvelu), inter­net-taloushallinto, paikalliseen “asiantun­te­muk­seen” perus­tu­van kivi­jalka­myymäläkult­tuurin rap­pio, ytj.fi, vero­hallinnon ja eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den web-palve­lut, veroil­moi­tusti­eto­jen suo­rasi­ir­rot ja niin edelleen. Tieto siir­tyy ilman että sitä tarvit­see pyöritel­lä ja “jalostaa” man­u­aalis­es­ti matkalla.

    Sivus­ta asi­aa seu­ran­neena min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys että esimerkik­si yksi­tyisessä ter­vey­de­huol­los­sa tätä turhaa tiedon pyörit­te­lyä (kehi­tyshankkei­ta, ideapäiviä, laatupi­ire­jä, resurssi­jo­htamista jne) tehdään oleel­lis­es­ti vähem­män kuin julkisel­la puolel­la. Kaik­ki tämä on tieto­työtä, jon­ka viemät resurssit ovat pois varsi­nais­es­ta sub­stanssista. Jos tämä oheis­toim­inta menee pois muodista, merk­it­see se val­tavaa lasken­nal­lista tuot­tavu­u­den kasvua julkisel­la sektorilla.

  22. Markku Jan­tunen: “Nykyään kai suurimpi­en super­ti­etokonei­den kap­a­siteet­ti riit­tää rotanaivo­jen reaali­aikaiseen simu­loin­ti­in. (15–25 vuodessa ihmi­saivo­jen reaali­aikainen simu­loin­ti on mahdollista.)”

    Täy­tyy tämä virhe kor­ja­ta. Ilmeis­es­ti viit­taat Blue­Brain-pro­jek­ti­in (http://bluebrain.epfl.ch/), jos­sa rotan aivokuoren osia (neo­cor­ti­cal columns) simu­loidaan. Näitä osia on rotan aivois­sakin miljoo­nia joten ihan het­keen ei rot­taakaan reaali­a­jas­sa simuloida. 

    Toki jos olete­taan että lasken­tate­hon kasvu jatkaa ekspo­nen­ti­aal­ista kasvuaan niin tätä kaut­ta voidaan mah­dol­lis­es­ti mon­et keinoä­lyn ongelmista (kuten sen kehit­tämisen vaikeus) ohit­taa. Uusia ongelmia tosin ilmen­nee, täl­lais­ten luon­toa imi­toimal­la raken­net­tu­jen tekoä­ly­jen ennustet­tavu­us voi esimerkik­si osoit­tau­tua ongelmaksi.

  23. Osmolle pitää vas­ta­ta kun­nol­la ja parem­mal­la ajal­la, mut­ta spot­tun kuvaus osuu niin yksi yhteen arkikoke­muk­seni kanssa etten mal­ta olla kom­men­toimat­ta. Tuo tieto­työn tay­lorisoin­ti on klas­sista teknolo­giave­toista huuhaa­ta, eli sen oikeu­tus on siinä että se on mahdollista.

    Huuhaa­ta se on sik­si, että palvelupros­essien pilkkomi­nen atom­äärisi­in osi­in tuot­taa niin mon­imutkaisia organ­isaa­tio­ta ja toimin­nanoh­jausjär­jestelmiä, että niiden pyörit­tämi­nen vie enem­män aikaa kuin koko työn tekem­i­nen van­hal­la taval­la vei. 

    Arkipäivän esimerk­ki elävästä IT-elämästä:

    Vuon­na miek­ka ja viher­mus­tanäyt­tö sel­l­ainen yksinker­tainen pieni asia kuin esimerkik­si yhden palo­muuri­avauk­sen luomi­nen meni jotenkin niin että huikk­a­sit, soitit, tms. verkkoih­miselle tai kir­jauduit itse muuri­in ja naputit riv­in kak­si komen­to­ja. Aikaa kului min­u­ut­te­ja tai tunteja.

    Nykyään, sama asia tehdään use­am­mas­sa isos­sa (ja pikkuhil­jaa konkurssikyp­sässä) organ­isaa­tios­sa niin, että täytetään lomak­keeseen parikym­men­tä kent­tää (kus­tan­nu­s­paik­ka, palvelu, ali­palvelu, kom­po­nent­ti, muu­tosvas­taa­va…) ja lisäk­si kir­joite­taan sanalli­nen kuvaus, kos­ka sen lomak­keen määrä­muo­toiset ken­tät ovat usein rajoit­tavia eli harhaan­jo­htavia, eli niitä ei kukaan lue. Tämä lomake monien vai­hei­den jäl­keen ohjaataan sille, pahim­mil­laan vier­essäsi istu­valle kaver­ille, joka naput­taa sen riv­in kak­si komen­to­ja. Kor­jaan, pahim­mil­laan ihmiset kir­joit­ta­vat näitä itselleen. Aikaa kuluu viikko­ja tai kuukau­sia. Laskin ker­ran yhden täl­laisen pros­essin hyö­ty­suh­teen, kir­joit­ta­mal­la 312 merkkiä sai yhden 8 merkin komen­non suoritettua.

    Eli niille neropateille tiedok­si, ja tun­nus­tan ajoit­tain olleeni itsekin täl­läi­nen, jot­ka suun­nit­tel­e­vat toinen tois­taan hienom­pia tietokoneis­tet­tu­ja toimin­nanoh­jausjär­jestelmiä palvelu­aloille, että me ollaan tääl­lä tietokonepuolelle kokeil­tu ettei tei­dän tarvitse, ja voimme rapor­toi­da etteivät ne pääsään­töis­es­ti toimi.

    Kos­ka IT-alal­la kier­rä­tys on aina in ja kehi­tys kehit­tyy, niin uusin tren­di onkin että kaik­ki taval­la jol­lain taval­la palvelu­un tai ohjelmis­toon liit­tyvät ihmiset kootaan yhteen yksikköön, mielel­lään yhteen isoon huoneeseen, ja kom­mu­nikaa­tio hoide­taan suullis­es­ti. Näin sik­si että saadaan jotain valmista ulos jos­sain tolkullises­sa ajassa.

  24. Arkielämän automa­ti­soin­nis­sa täy­tyy tehdä muitakin inno­vaa­tioi­ta kuin ohjaus­logi­ikan tekem­i­nen älykkääk­si, kos­ka koneet täy­tyy myös fyy­sis­es­ti rak­en­taa. Täl­lä het­kel­lä teknolo­gia on aika ankeaa.

    Öö, siis juuri havain­noin­ti- ja ohjaus­toimin­not ovat kaikessa ei-struk­tur­oidus­sa ympäristössä roboti­ikan pul­lonkaula. Ei kai nyt sen­tään ongel­ma piile mis­sään voima-antureis­sa tai servomoottoreissa?

    Näi­den lait­tei­den — miltä ne sit­ten näyt­tävätkään, itse en usko antropo­mor­fis­ten hov­imes­tariro­bot­tien yleistymiseen — rak­en­tamises­sa se muu teknolo­gia mak­saa suurim­man osan. Siis se, joka ei kehi­ty mooren lain mukaisesti. 

    Ja kuin­ka suuri ongel­ma tuo on sin­un mielestäsi? Kuvitel­laan­pa nyt vaik­ka suur­talouskeit­tiössä työsken­televä ruokaa valmis­ta­va robot­ti, joka mak­saa (nyky) 30 000 euroa. Tuol­lainen kone­han mak­saa itsen­sä alle vuodessa takaisin jopa suur­talouskokin palkkaamisen nykykustannuksin.

  25. Ja nyt halu­an vielä huo­maut­taa, että minä olen kri­ti­soin­ut 40 vuo­den päähän tule­vaisuuten ulot­tuvia ske­naar­i­oi­ta. On päivän­selvää, että 10–15 vuot­ta eteen­päin on järkevää laa­tia ske­naar­i­oi­ta, jois­sa ei olete­ta mitään tek­nol­o­gisia radikaale­ja muutoksia.

  26. Ei epäilystäkään, että automaa­tio mon­elta osin vielä mullis­taa elämämme siel­lä mis­sä emme sitä odota.

    Kan­nat­taa miet­tiä kuitenkin paria jut­tua: vai­h­toe­hto automaa­ti­olle voisi olla tuot­tavu­u­den kehi­tys työ­tapo­jen ja ‑menetelmien kehi­tys. Poten­ti­aali on epäilemät­tä val­ta­va mut­ta ongel­mana on henkilöstön muu­tosvas­tar­in­ta ja hidas oppimi­nen. Tästä syys­tä automaa­tio on usein johdon kannal­ta se helpom­pi tie, vaikkakin kalli­impi tie.

    Henkilöstön nykyti­las­sa usein olema­ton tuot­tavu­u­den kasvu juuri avaan ovet halvem­malle työvoimalle (joka kyke­nee samaan) sekä automaa­ti­olle (joka kyke­nee parempaan). 

    Usein työvoima ei ymmär­rä työmenetelmien kehi­tyk­sen kaut­ta avau­tu­via mah­dol­lisuuk­si­aan parem­paan palkkake­hi­tyk­seen. Vaik­ka tämä voisi olla melkoinen ässä hihassa.

  27. Tätä lukies­sa kyl­lä tulee mielle “Mik­si piti syn­tyä 2000-luvul­la eläjäksi” :).

  28. En ole eri mieltä siitä, että roboti­ik­ka kehit­tyy ja kor­vaa ihmisiä yhä laa­jem­min, enkä siitä, että ohjaus­logi­ik­ka olisi sinän­sä pul­lonkaula. Mut­ta se ei ole enää pitkään ole ollut pul­lonkaula muiden kuin sof­t­an osalta ja ne ohjel­mat pitää edelleen kirjoittaa.

    Lisäk­si sen koneen rajakus­tan­nuk­sista — kun se ohjaus­logi­ik­ka on ohjel­moitu — suurin osa tulee siitä, että se robot­ti pitää rak­en­taa ja sitä pitää jatku­vasti huoltaa. Epäilen lisäk­si, että esimerkik­si ruoan­laitossa tarvit­ta­vat antu­rit eivät ole mitään kauhean halpo­ja, eivätkä halpene sitä tah­tia kuin raa­ka laskentateho.

    Epäilen, että hom­ma sat­ur­oituu jos­sakin kohtaa ja että automaa­tio ei sinän­sä tule kor­vaa­maan ihmistä kaikkial­la. Var­masti luokkaa 70% nyky­i­sistä työ­paikoista voidaan lop­ul­ta kor­va­ta, mut­ta kyl­lä tilalle tulee toden­näköis­es­ti jotain muu­ta. Teknolo­gial­la on tapana yllättää.

  29. Osmo kir­joit­ti: “Työn tuot­tavu­u­den nousu on ollut sitä, että maat­alouteen käytetään enää muu­ta­ma pros­ent­ti työvoimas­ta, kun sata vuot­ta sit­ten melkein kaik­ki oli­vat vil­jeli­jöitä. Met­sänko­r­juu työl­listi vuon­na 1960 yli satatuhat­ta suo­ma­laista, nyt enää muu­ta­man tuhat­ta. Teol­lisu­ushalleis­sa työsken­telee enää alle satatuhat­ta. Nämä ovat alo­ja, joi­ta voi automa­ti­soi­da, mut­ta niiden osu­us työvoimas­ta pie­nee automaa­tion ansioista, jol­loin tuot­tavu­u­den nousu kokon­aisu­udessaan heikkenee.”

    Tämä on sinän­sä tot­ta, mut­ta minus­ta käsite “automa­ti­soita­vat alat” on itseen­sä viit­taa­va. Eli tehos­tuneet alat määritel­lään sen kaut­ta että niiden työvoimao­su­us on laskenut, ikäänkuin tehos­tu­mi­nen aina tarkoit­taisi työn­tek­i­jämäärän laskemista.

    Maa- ja met­sä­talouden tuot­tei­den kysyn­tä on rajalli­nen, ja tämän takia tehokku­u­den kasvus­ta seu­raa ko. aloille pienem­pi työvoimao­su­us. Tuot­tavu­uske­hi­tys on ollut rajua muil­lakin aloille, mut­ta varsinkin palvelu­iden kohdal­la mitään kysyn­tära­joitet­ta ei ole, aina voidaan palvel­la paremmin.

    Esimerkik­si, kun hissien tuotan­to tehos­tuu, niin Kone myy huoltopalvelua. Eli siir­ry­tään lait­tei­den valmis­tuk­ses­ta niiden käytön tehostamiseen. Ottaen huomioon, että val­taosa teknolo­gian käytän­nön ongelmista liit­tyy nimeno­maan niiden käyt­töön eikä tekni­ikkaan sinän­sä, tämä on luon­te­vaa. Härvelei­den lisäar­vo on siinä että niil­lä tehdään jotain eli niitä käytetään. Arthur C. Clarkea mukaillen, tarpeek­si sofistikoitunut­ta teol­lisu­ut­ta ei pysty erot­ta­maan palvelusta.

    Tiedemiehen aja­tusleik­ki seteleitä laskev­as­ta robo­t­ista on aivan mainio. Vas­toin kaikkea koke­mus­ta, hah­mo­tamme usein tek­nol­o­gisen kehi­tyk­seen niin että samaa asi­aa tehdään nopeam­min, enem­män, virheet­tömäm­min, tms. Tämä on kuitenkin poikkeus, kuten maa- ja met­sä­talous, ei sääntö.

    Kun joku osa siitä pros­es­sista jon­ka lop­putu­los on esim. pankkipalvelu muut­tuu, niin koko muukin kuvio muut­tuu usein yllät­tävil­lä tavoil­la. Esimerkik­si niin että perus­pankkipalvelun merk­i­tyk­sen vähetessä, pankkivä­ki työl­listää itsen­sä rak­en­ta­maan uusia finanssituotteita.

  30. Lisäk­si sen koneen rajakus­tan­nuk­sista — kun se ohjaus­logi­ik­ka on ohjel­moitu — suurin osa tulee siitä, että se robot­ti pitää rak­en­taa ja sitä pitää jatku­vasti huoltaa. Epäilen lisäk­si, että esimerkik­si ruoan­laitossa tarvit­ta­vat antu­rit eivät ole mitään kauhean halpo­ja, eivätkä halpene sitä tah­tia kuin raa­ka laskentateho.

    Ette Osmon kanssa nyt ota sitä huomioon, että ihmisen työ­panos ei halpene ollenkaan. Kyse on kom­para­ti­ivis­es­ta edusta.


    Epäilen, että hom­ma sat­ur­oituu jos­sakin kohtaa ja että automaa­tio ei sinän­sä tule kor­vaa­maan ihmistä kaikkial­la. Var­masti luokkaa 70% nyky­i­sistä työ­paikoista voidaan lop­ul­ta kor­va­ta, mut­ta kyl­lä tilalle tulee toden­näköis­es­ti jotain muu­ta. Teknolo­gial­la on tapana yllättää.

    Pidät­täy­dyn tekemästä minkään­laisia ennustei­ta siitä miten tekni­ik­ka “lop­ul­ta” (= 2060-luvun jäl­keen?) vaikut­taa työl­lisyy­teen. Busi­ness as usu­al ‑ske­naar­ios­sa vuo­teen 2068 mennessä:

    - lasken­tate­hon hin­ta putoaa triljoona­sosaan (10^(6*3) = 10^18),
    — tiedon­si­ir­toka­p­a­siteetin hin­ta putoaa muu­ta­man dekadin tarkku­udel­la yhtä paljon
    — konei­den mini­atyrisaa­tio ete­nee niin pitkälle, että kom­plek­sisu­udessa elävi­in solui­hin ver­rat­tavis­sa ole­via konei­ta voidaan tuot­taa hal­val­la mieli­v­al­taisen suuria määriä
    — aivo­jen toim­intamekanis­meista luul­tavasti tiede­tään jo niin paljon, että vah­va tekoä­ly voidaan toteut­taa ei-biol­o­gisel­la alustal­la => posi­ti­ivi­nen takaisinkytken­tä => äly on pian hal­paa kuin hiek­ka, (mikä voi olla ehkä onkin edel­ly­tys ske­naar­i­on toteutumiselle).

    Voi olla, että busi­ness as usu­al ‑ske­naario ei toteudu. (Ei voi tietää, vaik­ka se mielestäni onkin kaikkein toden­näköis­in­tä.) Mut­ta jos se toteu­tuu, all bets are off. Toden­näköisyys sille, että jokin 2060-luvun työvoiman tarvet­ta koske­va ennuste olisi mielekäs, on kos­mol­o­gisen pieni. Koko “työvoiman” käsite saat­taa olla vanhentunut.

  31. Tarkoitin “lop­ul­ta 70%” että tilanne saat­taa hyvin ede­tä eli­naikanani siihen, että arvi­ol­ta 30% täl­lä het­kel­lä ole­mas­saole­vista ammateista on enää ole­mas­sa kun minä kuolen. Tilalle on kuitenkin toden­näköis­es­ti tul­lut jotain muuta.

  32. “Julkisen sek­torin on vaikeampi automa­ti­soi­da: robot­it opet­ta­maan, koul­u­laisia, sairaan­hoita­ja pitää kuol­e­vaa kiin­ni kädestä nopeam­min, bus­sit kulke­vat ilman kuljettajaa?”

    Vaalien alla oli Tam­pereel­la iso möykkä siitä, kun Koukku­niemessä oli yöl­lä käs­ket­ty pidä­tyskykyisen mut­ta huonos­ti liikku­van van­huk­sen laskea alleen, kos­ka kukaan ei kerin­nyt aut­ta­maan ves­saan ja takaisin. Uskoisin, että esimerkik­si tähän olisi kehitet­tävis­sä jokin tekni­nen ratkaisu, joka on vaip­po­ja parem­pi. Vaipan käyt­tö sitä pait­si vain siirtää ihmisen tekemää työtä, kun se vaip­pa on kum­minkin vai­hdet­ta­va ja paikat pestävä.

  33. Biol­o­gis­ten aivo­jen simu­loin­nis­sa täy­tyy olla sama boot­strap-efek­ti kuin tietokoneis­sa. Eihän nyky­isiä siga­hertsin tietokonei­ta voi suun­nitel­la ilman tietokonei­ta. Kun meil­lä on yksi hyvä sim­u­laa­tio hel­vetin kalli­il­la ihmiskäsin koo­dat­tuna, niin seu­raa­van ver­sion voikin suun­nitel­la se sähköhenkilö itse. Seu­raa­vat sukupol­vet ovatkin sit­ten jo sähköhenkilöi­den verkko­ja neu­roni­ta­sol­la. Siihen ei ihmi­nen pysty ja jäl­jelle jää vis­si­in vaan se main­os­tet­tu pyl­lyn­pyyhk­i­jän ammat­ti, joista ei siis tule pulaa.

  34. Kaikille ihmisille riit­tää työtä niin kauan kuin he oma­l­la työ­panok­sel­laan voivat pysyä hengis­sä eli viime kädessä tuot­taa tarvit­se­mansa ravinnon.

    Vas­toin Osmon käsi­tys­tä teknologia/mekanisaatio/automatisointi tulee vähen­tämään ihmisen tekemän työtä Osmon mainit­semil­la aloil­la, kos­ka ihmi­nen on huo­mat­tavasti kek­seliäämpi kuin Osmo.

  35. Josko yritet­täisi­in etsiä tun­tem­at­toman ja arvaa­mat­toman tek­i­jän, ihmisen osu­ut­ta asian ratkaisussa.

    Suomes­sa on jo 1800-luvul­la rakastet­tu vem­paimia poikkeuk­sel­lises­sa määrin. Suomes­sa oleskel­lut muis­taak­seni espan­jalainen henkilö kir­joit­ti asi­as­ta maan­miehelleen. Nyt asia näkyy minus­ta ylen­palt­tise­na uskona tietotekni­ikan kaik­keen ratkaisun tuo­vana asiana.

    Korvien­väliasi­at ja inhimilli­nen tek­i­jä ovat ilmeis­es­ti liian vaikea asia sen suh­teen, että niitä uskallet­taisi­in ottaa laa­join joukoin pohdin­nan alle, vaik­ka syytä olisi. Mitähän mah­taisimme saavut­taa asen­teita­mme rukkaamalla.

    Jospa me palaamme takaisin eri sukupolvien läheisem­pään rin­nakkaiseloon ja löy­dämme rankko­jen koke­musten kaut­ta eri sukupolvien välisen rin­nakkaiselon ja keskinäisen kunnioituksen.

    Keskinäisen kun­nioituk­sen (ja kun­ni­antun­teen) puut­tumi­nen näkyy yhteiskun­nas­samme joka puolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.