Ulkomaalaispolitiikka: maahanmuuttajat ja työehtosopimukset

Jos leikimme ajatuk­sel­la ava­ta rajat kaikille, jot­ka halu­a­vat tul­la Suomeen töi­hin samoil­la ehdoil­la kuin EU-kansalaisille, lop­putu­los riip­puu ratkai­sev­asti siitä, vaadim­meko ulko­maalaisille mak­set­tavak­si samaa palkkaa kuin suomalaisille.

Yhtäläi­nen palk­ka kuu­luu maa­han­muut­ta­jamyön­teis­ten perus­vaa­timuk­si­in. Täl­lä ajatel­laan suo­jelta­van maa­han­muut­ta­jia, mut­ta tosi­asi­as­sa vaa­timus samas­ta palka­s­ta syr­jii maa­han­muut­ta­jia työ­markki­noil­la. Sehän estää heitä kom­pen­soimas­ta alem­mal­la pal­ka­lla huonoa kieli­taitoa ja mui­ta ulko­maalaisu­ud­es­ta aiheutu­via todel­lisia tai kuvitel­tu­ja rasit­tei­ta. Jos pal­ka­lla ei saa kil­pail­la, toteu­tuu automaat­tis­es­ti mut­ta jous­tavasti se, mitä työlu­pamenet­te­lyl­lä tavoitel­laan köm­pelöm­min:  jos kelvol­lista koti­maista työvoimaa on saatavil­la, suo­ma­lainen menee ulko­maalaisen edeltä.

Kos­ka padon avaami­nen ker­ta­heitol­la sisältää aina riskin, säi­lyt­täisin tämän sama­palkkaisu­u­den vaa­timuk­sen ainakin aluk­si. Tehostaisin myös sen valvon­taa ja koven­taisin sank­tioi­ta. Paras sank­tio tietysti on, että työn­tek­i­jäl­lä on oikeus saa­da liian vähän mak­se­tus­ta palka­s­ta kor­vaus korkoineen.

Jos patoa halu­taan vähän ava­ta lisää, voitaisi­in ajatel­la työe­htosopimuk­si­in laitet­ta­van pieni lisä täy­del­lis­es­tä suomenkie­len tai­dos­ta. Onhan monis­sa niistä jo lisä, joka mak­se­taan täy­del­lis­es­tä ruotsinkie­len taidosta.

29 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: maahanmuuttajat ja työehtosopimukset”

  1. Olen samaa mieltä kanssasi, tun­nen mon­ta ihmistä jot­ka työsken­televät aloil­la mil­lä on huu­ta­va työvoima­pu­la ja suo­ma­laisille työn­tek­i­jöille on ensiar­voisen tärkeää että ulko­maalaisia ja suo­ma­laisia kohdel­laan tasaver­tais­es­ti. Sama palk­ka samas­ta työstä.

    Myös ammat­tili­itot pitävät tästä kovasti kiin­ni kos­ka se on kaikkien etu, jos ulko­maalaisille mak­set­taisi­in vähem­män, suo­ma­laisille jäisi kuva että tässä nyt ulko­maalaiset vievät työ­paikat vaik­ka se ei tietenkään tot­ta olisikaan.

    Esimerk­si hit­sareil­la ei suo­ma­lainen työn­tek­i­jä mene vält­tämät­tä ulko­maalaisen edelle vaan hyvä työn­tek­i­jä on hyvä työn­tek­i­jä kansalaisu­ud­es­ta riippumatta. 

    Toki niin sin­isilmäi­nen en ole etten kuvit­telisi suo­ma­lais­ten suosimista tapah­tu­van mut­ta se ei vält­tämät­tä ole automaa­tio, ainakin nämä tietämäni työ­paikat jot­ka työl­listävät ulko­maalaisia tas­a­puolis­es­ti ovat minus­ta paras keino vähen­tää rasis­mia ja ulko­maalaisi­in kohdis­tu­vaa epätietoisuutta.

    Suo­ma­laisille pitää opet­taa posi­ti­ivis­ten mieliku­vien kaut­ta että maa­han­muut­ta­ja ei tarkoi­ta luku­taido­ton­ta soma­lia joka joukko­raiskaa kaisaniemen puis­tossa ja juuri sik­si maa­han­muut­tokri­it­ti­nen keskustelu on tärkeää.

    Mukavaa nähdä että olet ottanut asial­lisem­man lin­jan kuin eräät puoluetoverisi!

  2. Osmo hyvä,

    Lienet leikkimielel­lä, kun arvelet mah­dol­lisek­si siir­tyä jär­jestelmään, jos­sa joillekin työn­tek­i­jöille voitaisi(etnisen jne jne) alku­perän perus­teel­la ryhtyä mak­samaan pienem­pää palkkaa kuin muille työn­tek­i­jöille. Tietysti voidaan ajatel­la, että Suomen työ­markki­na­jär­jestöt hyväksy­i­sivät täl­laisen, ja min­is­teri Cron­ber­gin eräät lausumat osoit­ta­vat sen­laa­tu­ista asiantun­te­mus­ta, että tämäkin menisi läpi ainakin hämeltä. Sit­ten muut­ta­maan ihmis­ten yhden­ver­taisu­ut­ta korosta­vat ja kaik­in­puolista syr­jin­tää kieltävät lainko­h­dat, myös rikoslaista, joka menisikin epäilemät­tä min­is­teri Brax­il­ta läpi, sikäli kuin hänen viineisimpiä pläjäyk­siään on seurannut.

    Onnek­si esteek­si tulee EU-lain­säädän­tö. Siel­lä on juuri tekeil­lä direk­ti­ivi, joka vieläpä koroste­tusti takaisi yhden­ver­taiset työe­hdot jopa ille­gaalis­es­ti EU-maas­sa oleskeleville ns. kol­man­sien maid­en kansalaisille.

    Sinän­sä kir­joituk­ses­tasi kuvas­tuu ongel­ma, johon valikoima­ton maa­han­muut­to johtaa, siis kieli­taidot­tomat henkilöt, joil­la ei ole usein eri­ty­istä ammat­ti­taitoakaan, eivät ole Suomen työ­markki­noil­la kysyt­tyjä eikä hei­dän maa­han­tu­lostaan ole Suomen talouselämälle hyö­tyä. Tur­va­paikan­hak­i­jat tietysti ovat asia erik­seen, mut­ta heistähän ei nyt ollut kyse. Täl­löin tulee kysyneek­si, mis­tä syistä maa­han tulisi täl­laista ongel­maa rakentaa.

    Ja onnit­te­lut mah­dot­tomas­ta äänisaaliista.

  3. Mik­si lähtöko­htais­es­ti ulko­maalaisille tulisi mak­saa aina TES-min­imi­pakkaa? Sen ymmärtää, että palk­ka ei saisi olla ikinä pienem­pi kuin sosi­aal­i­t­u­lon­si­ir­to­jen summa.

    Mik­si ulko­maalaisille tulisi kuitenkin mak­saa sama palk­ka kuin suo­ma­laisille, jos suo­ma­lainen saa ostaa ulko­mail­la tuote­tun tuot­teen, jon­ka tek­i­jät saa­vat pienem­pää palkkaa kuin suo­ma­laiset? Eikö tämä ole epäoikeu­den­mukaista vien­tialo­jen ihmisille?

    Eikö voitaisi tehdä sen ver­ran jous­toa vaik­ka, että vien­tiyri­tyk­set saisi­vat palkata investointeihinsa/terveydenhuoltoonsa ulko­maalaisia ihmisiä alle TES-palkko­jen halutessaan?

  4. Ollaan hakoteil­lä jos pitää alkaa mak­saa TES:a pienem­pää palkkaa maa­han­muut­ta­jille. Tämä tarkoit­taa sitä että osaa­mat­to­mia maa­han­muu­ta­jia halu­taan työ­markki­noille riip­pumat­ta siitä onko heil­lä minkään­laista panos­ta yhteiskun­nalle. TES on aina se min­i­mi. Lisää voi aina mak­saa. Tämä pitää ymmärtää. Mut­ta jos sopimuk­sia ale­taan polkea luo­ma­l­la hal­patyö­markki­noi­ta, mikä on joidenkin työ­nan­ta­jien haave, alkaa rappeut­ta­va kehitys. 

    On myön­net­tävä että kaikissa töis­sä ei tarvi­ta täy­del­listä kieli­taitoa, edes suomenkie­len, mut­ta pal­ka­lla on tul­ta­va silti toimeen. Ole­tan että suu­nitel­luil­la hal­patyö­markki­noil­la ole­vat eivät tulisi toimeen omil­laan vaan siihen tarvi­taan veron­mak­sajien tukea. Tätä ei voi hyväksyä. Me nimeno­maan tarvit­semme veron­mak­sajia eikä tuet­tavia. Enkä usko että täy­delli­nen ummikko tulee ollenkaan toimeen yhteiskun­nas­samme. Vähin vaa­timus on suomenkie­len tyy­dyt­tävä luku-ja kir­joi­tus­taito sekä jonkin­lainen lasku­taito. Van­han kansak­oulun tasoa. Heikkoa sekin.

    Halu­taanko tässä men­nä takaperin kehi­tyk­sessä? Perusk­oulukin luoti­in jot­ta koko kansan sivis­ta­soa saataisi­in nos­tet­tua. Heit­etäänkö se peri­aate nyt romukop­paan monikult­tuurin nimis­sä? Minkälaista yhteiskun­taa olet luo­mas­sa Osmo?

  5. Kysymys Osmolle:

    Miten olet ajatel­lut siivoo­jan tai lin­ja-auton kul­jet­ta­jan elävän pääkaupunkiseudul­la, jos palk­ka ei ole edes TES:n mukaista?

    Suosit­teletko Tori­no-maka­ro­nia 20 cnt/400g:n pussi?

  6. Tuo kir­joituk­seni on kyl­lä ymmär­ret­ty väärin. Lähtöko­htani oli, että työe­htosopimuk­sia nou­date­taan. Näin sanoo myös laki. Se on käsit­tääk­seni erit­täin vah­va este ulko­maalaisen työvoiman tiel­lä, joten pienenä käde­no­jen­nuk­se­na ulko­maalaisille ajat­telin, että jois­sakin ammateis­sa voisi olla suomenkielisille pieni kielil­isä joskus myöhem­min, jos tulp­pa osoit­tau­tuu kohtu­ut­toman tehokkaaksi.

    Käytän­nössä se tietysti voi men­nä niinkin päin, että suomenkielisille mak­se­taan yli TES:in.

    Eikö se ollut Eli­na joka sanoi vähän aiem­min, että perus­tur­vakin on maa­han­muut­ta­jille liikaa, kos­ka nämä osaa­vat elää niin vähillä rahoil­la, että koti­inkin riit­tää lähetet­täväk­si. Bus­sikus­ki tien­aa yli työmarkkinatuen.

  7. ‘Enkä usko että täy­delli­nen ummikko tulee ollenkaan toimeen yhteiskunnassamme.’
    Asiantun­ti­jate­htävis­sä jos­sain fir­mas­sa, jos­sa työkieli on muutenkin englan­ti, ehkä. Sil­loinkin suomes­ta on hyö­tyä, ja kum­masti nämä kon­sul­tit ovat oppi­neet sitä puhu­maan. (Jän­niä aksent­te­ja.) Mut­ta näistähän tässä ei ollut puhe.

  8. En todel­lakaan sanonut että se on LIIKAA!

    Enkö olisi saanut ker­toa, että tämä irak­i­lais­per­he lähet­tää sään­nöl­lis­es­ti rahaa Iraki­in? Ker­roin vain sen. Siitä tehköön jokainen omat johtopäätöksensä. 

    Tiedän suo­ma­laisen kym­men­lap­sisen lesta­di­o­lais­per­heenkin, jot­ka säästävät siinä kymmp­pi­ton­nin vuo­si­vauh­tia lap­sil­i­sistä. Ei tämä ulko­maalaisu­u­teen liit­tynyt, vaan siihen, että vaa­ti­mat­tomil­la menoil­la moni­lap­sisil­la per­heil­lä lap­sil­isä on todel­la merkit­tävä tulonlähde. 

    Ok, bus­sikus­ki tien­aa yli työ­markki­nat­uen, mut­ta entäs kun hän mak­saa vuokran pääkaupunkiseudul­la? Työ­markki­nat­uel­la elävä saa sen sossusta.

  9. “Yhtäläi­nen palk­ka kuu­luu maa­han­muut­ta­jamyön­teis­ten perus­vaa­timuk­si­in. Täl­lä ajatel­laan suo­jelta­van maa­han­muut­ta­jia, mut­ta tosi­asi­as­sa vaa­timus samas­ta palka­s­ta syr­jii maa­han­muut­ta­jia työ­markki­noil­la. Sehän estää heitä kom­pen­soimas­ta alem­mal­la pal­ka­lla huonoa kieli­taitoa ja mui­ta ulko­maalaisu­ud­es­ta aiheutu­via todel­lisia tai kuvitel­tu­ja rasitteita.”

    Kieli­taidon puutet­ta voi kom­pen­soi­da ahkeru­udel­la, lojaal­i­udel­la, rait­tiudel­la ja ammat­ti­taidol­la. Se kom­pen­saa­tio pitää siis saa­da vali­ta, ei antaa jär­jestelmästä seikalla, joka voi olla syr­jivä ja kohtu­u­ton — vaik­ka houkut­tel­ev­asti — sekin mitat­tavis­sa. Tähän seikkaan on kiin­nitet­ty jo huomio­ta ja san­ot­tu, että on alet­tu vaa­tia niin täy­del­listä kieli­taitoa ettei sitä voine Suomes­sa edes suo­ma­lainen saavuttaa.

    Kieli­ta­don karttues­sa työn­tek­i­jät voivat sit­ten yhdessä työ­nan­ta­jan kanssa tin­kiä noista edelä maini­tu­ista ja työ­nan­ta­ja voi ryhtyä naut­ti­maan siivo­jaan parem­mista ver­baal­i­sista kyvy­istä jos arvostaa sellaista.

    Huonom­pi kieli­taito johtaa jo ilman TESi­in kir­joite­t­ua klausu­u­lia huonom­paan palkkaan: työn­tek­i­jän on vaikea neu­votel­la suo­ma­laisen tavoin työ­suh­teen muista eduista ja valvoa TES ja työlakien toteu­tu­mista kohdal­laan. Niin­pä toista ran­gais­tus­ta ei tule säätää.

    Näin olen mitään jous­tavaa siir­tymistä löy­sem­pi­in TES-tulkon­toi­hin ei tarvitane. 

    “Mik­si ulko­maalaisille tulisi kuitenkin mak­saa sama palk­ka kuin suo­ma­laisille, jos suo­ma­lainen saa ostaa ulko­mail­la tuote­tun tuot­teen, jon­ka tek­i­jät saa­vat pienem­pää palkkaa kuin suo­ma­laiset? Eikö tämä ole epäoikeu­den­mukaista vien­tialo­jen ihmisille?”

    Koskikin lie­nee kuu­lut eri hin­tata­soista. Suomen Puo­laa suurem­mal­la pal­ka­lla kom­pen­soidaan myös maid­en elinkus­tan­nuk­sia. Toisaal­ta; mik­si palkan pitäisi olla pieni, jos tuot­tavu­us on sama? Yht­eskun­ta (ml. työ­nan­ta­jat) saa maa­han­muut­ta­jas­sa käyt­töön­sä jo muual­la mak­se­tu­ja, lap­su­ud­es­ta ja nuoru­ud­es­ta mak­set­tu­ja asioita.

    Kak­sia työ­markki­noi­ta ei pidä syn­nyt­tää: Puolan palkat ja Suomen hin­nat ovat mah­do­ton yhtälö. Voimme ajatel­la, että pieni palk­ka kom­pen­soidaan sosi­aali­val­tios­ta, mut­ta ketä sil­loin tue­taan? Vaik­ka ulko­maalai­somis­teista vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta ja osinko­ja verovaroin?

    Ai mik­si tarvit­taisi­in kom­pen­soin­tia sosi­aali­val­tios­ta? Eikö jokaisen pitäis elää pal­ka­llaan? Palvelu­alo­jen palkat varsinkin ovat jo niin pienet, ettei niil­lä elä ilman tulon­sir­to­ja. Jos siis tin­gitään lisää, Sodex­ho vaikka­pa palkkaisi sosi­aali­val­tion tuel­la pelkästään 1000 € (tmv.n nyt 1300–1400 €) saavia ummikko­tiskare­i­ta ja jakaisi voitot asi­akkaan ja omis­ta­jan (Nyses­täkin löy­tyy) kanssa mut­ta kulut jäi­sivät meille.

  10. Heikom­pi kieli­taito ja ammat­ti­taito taita­vat johtaa väk­isinkin heikom­min palka­tu­ille aloille. Ei kaikissa töis­sä tarvi­ta täy­del­listä suomen kie­len taitoa, vaa­timus­ta­so mielessä TESitkin on neu­votel­tu. Ulko­maalais­ten ja “mei­dän muiden” yrit­täjyyt­tä pitää kan­nus­taa, täl­lä tavoin vain markki­nat, ei pomo­por­taat ennakkoasen­teet, määrit­televät vaatimustason.

    Ongel­ma on yleisem­pi kuin ulko­maalaiset vs. me muut: heikom­mal­la ammat­ti­taidol­la liik­keel­lä ole­vien, sekä iäkkäämpi­en ihmis­ten kohdal­la yleis­es­ti val­lal­la ole­va yri­tys­ten rekry­toin­tipoli­ti­ik­ka sekä val­tio­val­lan pyrkimys jol­lain taval­la viral­lis­taa kaik­ki ammatit heiken­tävät täysin työhön käytän­nössä pätevän ihmisen mah­dol­lisuuk­sia saa­da työpaikkaa. 

    Fir­mat palkkaa­vat vain tule­vaisu­ut­ta varten eli vain nuo­ria, aset­ta­vat liial­lisia koulu­tus- ja koke­mus­vaa­timuk­sia ja lähtevät siitä, että työn­tek­i­jän pitää olla jo valmis juuri tähän työhön. Poikkeuk­sen tekevät jotkin mata­la­palkkaiset alat, jois­sa vaa­timus­ta­sokin on hyvin alhaalla. 

    Toisaal­ta esim. val­tio­val­lan vaa­timuk­set koulu­tuk­ses­ta jok’ikiseen mah­dol­liseen ammat­ti­in eli kaiken­lais­ten palvelu­am­mat­tien jonkin­lainen viral­lis­t­a­mi­nen (vaik­ka lähiöka­pakan kal­jan­lask­i­jallekin) sekä pyrkimys korkeak­oulut­taa koko kansa, lisäävät esteitä työllistymiselle.

    Siis tarkoi­tan tätä: maa­han­muut­ta­jien työl­listymisongel­mat ovat aika pitkälle saman­tyyp­pisiä, kuin iäkkäämpi­en ja/tai huonos­ti koulutet­tu­jen ja johtu­vat työ­nan­ta­jien asen­teesta palkata vain huip­puk­oulutet­tu­ja, pitkää työu­raa varten sekä ylik­oulu­tus­poli­ti­ikas­ta viime vuosi­na. Jos näitä asen­tei­ta saataisi­in muutet­tua (nehän eivät varsi­nais­es­ti ole kestäviä työn teon ja työ­nan­ta­jan ansait­semis­logi­ikan suh­teen), voitaisi­in ihmiset saa­da työl­lis­te­tyk­si paljon jous­tavam­min kuin nykyään.

    Maa­han­muut­ta­jille mata­lampi palk­ka kuin muille ‑ajat­telu ei toi­mi siitäkään syys­tä, ettei ns. parem­pi­in työte­htävi­in palkata kovinkaan herkästi kieli­taido­ton­ta henkilöä. Mata­la­palk­ka-aloil­la taas vaa­timus­ta­so suh­teel­lisen har­voin edel­lyt­tää eri­tyisen hyvää kielitaitoa.

  11. “‘Enkä usko että täy­delli­nen ummikko tulee ollenkaan toimeen yhteiskunnassamme.’
    Asiantun­ti­jate­htävis­sä jos­sain fir­mas­sa, jos­sa työkieli on muutenkin englan­ti, ehkä.”

    Tun­nen mon­takin täl­laista tapaus­ta. Naiset oppi­vat yleen­sä suomea siinä vai­heessa, kun vievät lapsen­sa päiväkoti­in, jot­ta pystyvät kun­nol­la kom­mu­nikoimaan henkilökun­nan kanssa, mut­ta miehet pysyvät ummikkoina, kun työssä ei suomen taidol­la mitään tee ja muual­la pär­jää vai­mon kielitaidolla. 

    Hiukan melkein pelot­taakin las­ten puoles­ta. Nämä ovat olleet päiväkodis­sa alle yksi vuo­ti­aas­ta, puhu­vat suomea jok­seenkin täy­del­lis­es­ti suo­ma­laisel­la koros­tuk­sel­la ja elävät muutenkin nor­maalia suo­ma­lais­ten las­ten ja nuorten elämää. Isän­sä ovat kum­minkin vielä ihan kiin­ni van­hois­sa koti­mais­saan ja niiden asen­teis­sa. Mur­rosiässä voi räiskyä.(Kyse on itäeu­roop­palai­sista kris­ti­ty­istä, ei afrikkalai­sista mus­limeista, mut­ta on tul­lut viime vuosi­na huo­mat­tua, että kult­tuurierot ovat euroopan sisäl­läkin melkoisia.)

  12. Jos suomea (ja/tai ruot­sia? paikkakun­nan enem­mistökieltä?) suju­vasti puhu­valle mak­se­taan kielil­isää, “suomenkielisille yli TES:in”
    (Osmo tänään 8.51) niin käytän­nössä se tarkoit­taa kah­ta vaihtoehtoa:

    -joko hoonosoomiväelle mak­se­taan alle nykyisen TES:n, jol­loin monis­sa ammateis­sa pal­ka­lla ei elä, kuten tääl­lä jo jotkut kommentoivat.
    ‑tai, kuten ymmärsin Oden tarkoit­ta­van: suomea kun­nol­la puhuville mak­se­taan jotain — ainakin kunkin alan sisäl­lä — vakio­ta kielil­isää, jol­loin siitä tulee ikäänkuin (huom ikäänkuin) uusi TES.
    Toki tässä on ero siihen, että kieli­taidot­tomille mak­set­taisi­in alle TES:n. Sel­l­ainen olisi syr­jin­tää, tämä ei kai ainakaan juridisesti.

    Mitähän seu­rauk­sia tuol­la olisi…oma jär­ki seisoo, kuka keksii?:)

  13. Tulee mieleen yksi CV, “Kieli­taito: suo­mi, englan­ti, C, TCP/iP:”

    Suomen kie­len taito on taito siinä kuin muutkin, ja sikäli kun se on tehtävän kannal­ta rel­e­vant­ti, niin toki se voidaan ottaa huomioon myös palkkauk­ses­sa. TES­sistä en ymmär­rä yhtään mitään, joten en osaa sanoa miten jos mitenkään tämä liit­tyy siihen.

    Aihet­ta sivuten, intu­itio ja arkikoke­mus sanoo että mamun työl­lisyy­den ja suomen kie­len taidon välil­lä on voimakas kor­re­laa­tio, mut­ta onko tätä tutkittu?

  14. Ei ymmär­rä … vaik­ka äidinkieli suo­mi onkin. Jos ulko­maalainen ei kel­paa työ­nan­ta­jille, hän ei tule Suomeen tai, jos on tänne jo ehtinyt, läh­tee pois. Tai ei lähde, jos saa työt­tömyys­tukea, mut­ta sel­l­aisen myön­tämi­nen kaikille maail­man asukkaille, jot­ka tänne tuli­si­vat, olisi hölmöläispuuhaa.

    Vai puhutaanko tääl­lä vain pako­lai­sista? Ei ehkä kan­nat­taisi, ovat sen ver­ran pieniä perunoi­ta toisel­la koti­maisel­la ilmaistuna.

  15. Mik­si lähtöko­htais­es­ti ulko­maalaisille tulisi mak­saa aina TES-min­imi­pakkaa? Sen ymmärtää, että palk­ka ei saisi olla ikinä pienem­pi kuin sosi­aal­i­t­u­lon­si­ir­to­jen summa.

    Mik­si ulko­maalaisille tulisi kuitenkin mak­saa sama palk­ka kuin suo­ma­laisille, jos suo­ma­lainen saa ostaa ulko­mail­la tuote­tun tuot­teen, jon­ka tek­i­jät saa­vat pienem­pää palkkaa kuin suo­ma­laiset? Eikö tämä ole epäoikeu­den­mukaista vien­tialo­jen ihmisille?

    Eikö voitaisi tehdä sen ver­ran jous­toa vaik­ka, että vien­tiyri­tyk­set saisi­vat palkata investointeihinsa/terveydenhuoltoonsa ulko­maalaisia ihmisiä alle TES-palkko­jen halutessaan?

    Vas­taan Antero Koskelle:

    Sama­palkkaisu­us­vaa­timus maa­han­muut­ta­jien ja orig­inel­lien välil­lä Suomen­maas­sa ei syr­ji vien­tialo­jen ihmisiä, kos­ka myös ulko­maalaiset voivat ostaa suo­ma­lais­ten valmis­tamia tuot­tei­ta — vaik­ka suo­ma­laisille mak­set­taisi­in vähem­män kuin osta­javal­tios­sa. Ver­tauk­sesi ei minus­ta toimi.

    Halu­aisitko muuten Antero, että sin­un työhösi voitaisi­in palkata vapaae­htoinen ulko­maalainen, joka ilmoit­taa halukku­ud­es­ta työsken­nel­lä tehtävässäsi alem­min kustannuksin? 

    Yleen­sä mata­la­palk­ka-aloille lisäjous­to­ja vaa­ti­vat ihmiset työsken­televät itse tehtävis­sä, joi­ta vaa­timus ei koske. Niitä Osaa­jia ilmeisesti.

  16. Viime palkanko­ro­tuskir­roksel­la oli huimat palkanko­ro­tuk­set. On ilmi­selvää, että tämän aiheut­ta­ma inflaa­tio lisää vien­tialo­jen irti­sanomisuhkaa, ja las­kee alo­jen tuottavuutta. 

    (2)Miksi on oikeu­den­mukaista, että ammat­tili­it­to­jen toimin­nal­la voidaan aiheut­taa riske­jä toisen ammatin edus­ta­jille? Tätähän palkko­jen nousu tarkoit­taa käytän­nössä vien­tialo­jen ihmisille(vaikka palkko­jen nousu ei edes koskisi suo­ranais­es­ti vien­tialo­jen ihmisiä).

    “Koskikin lie­nee kuu­lut eri hin­tata­soista. Suomen Puo­laa suurem­mal­la pal­ka­lla kom­pen­soidaan myös maid­en elinkus­tan­nuk­sia. Toisaal­ta; mik­si palkan pitäisi olla pieni, jos tuot­tavu­us on sama? Yht­eskun­ta (ml. työ­nan­ta­jat) saa maa­han­muut­ta­jas­sa käyt­töön­sä jo muual­la mak­se­tu­ja, lap­su­ud­es­ta ja nuoru­ud­es­ta mak­set­tu­ja asioita.”
    Hin­tata­so on toki eri, mut­ta hin­tata­soa nos­taa mm. ihmis­ten palkkata­so. Kun tätä ver­rataan lauseen (2), niin jälleen huo­mataan, että ay-liikkei­den vah­va ase­ma huonon­taa vien­tialo­jen ihmiste oloja.

    “Sama­palkkaisu­us­vaa­timus maa­han­muut­ta­jien ja orig­inel­lien välil­lä Suomen­maas­sa ei syr­ji vien­tialo­jen ihmisiä, kos­ka myös ulko­maalaiset voivat ostaa suo­ma­lais­ten valmis­tamia tuot­tei­ta — vaik­ka suo­ma­laisille mak­set­taisi­in vähem­män kuin osta­javal­tios­sa. Ver­tauk­sesi ei minus­ta toimi”
    Ulko­maalaiset voivat ostaa myös halvem­pi­en ulko­maalais­ten tekemiä tuot­tei­ta. Suo­ma­laiset vien­tialo­jen ihmiset voivat ostaa vain kalli­iden suo­ma­lais­ten tuotteita.

    “Halu­aisitko muuten Antero, että sin­un työhösi voitaisi­in palkata vapaae­htoinen ulko­maalainen, joka ilmoit­taa halukku­ud­es­ta työsken­nel­lä tehtävässäsi alem­min kustannuksin?”
    Tule­val­la alal­lani näin voidaan tehdä.

  17. Kor­jaus aiempaan:Ulkomaalaiset voivat ostaa myös halvem­pi­en ulko­maalais­ten tekemiä tuot­tei­ta. Suo­ma­laiset vien­tialo­jen ihmiset voivat ostaa vain kalli­iden suo­ma­lais­ten palveluita.

  18. Ker­toisko joku nyt Eli­nalle, että mihin tätä työperäis­ten vir­taa nyt edes tarvitaan. 

    Irti­sanomiset ja lomau­tuk­set vain seu­raa­vat uuti­sot­sikos­sa tois­taan. Ja vauhti vain kiihtyy. 

    Eli työvoimaa on yllin kyllin suurten ikälu­okkien vaipan­vai­h­toon. Täl­läkin het­kel­lä 200 000 suo­ma­laista on työt­tömänä. Ongel­mako­h­ta lie­nee siis raha.

  19. ““Halu­aisitko muuten Antero, että sin­un työhösi voitaisi­in palkata vapaae­htoinen ulko­maalainen, joka ilmoit­taa halukku­ud­es­ta työsken­nel­lä tehtävässäsi alem­min kustannuksin?”
    Tule­val­la alal­lani näin voidaan tehdä.”

    Jonkin­lainen kon­sen­sus val­lit­see Suomes­sa siitä että tässä ase­mas­sa olem­i­nen perus­tuu vapaae­htoisu­u­teen, jota kut­su­taan yrit­täjyy­dek­si. Suurin osa suo­ma­lai­sista ei kan­nat­tane yrit­täjä­talouden pelisään­tö­jen tuomista työmarkkinoille.

  20. MInähän en puhunut yleis­es­tä kon­sen­suk­ses­ta, vaan siitä, mikä olisi min­un mielestäni oikein. Mik­si min­un tulisi ottaa suurem­pi irti­sanomisuh­ka itsel­leni, jos vaik­ka kirvesmiehet halu­a­vat itselleen suurem­man perus­palkan, vaik­ka itse en ole kirvesmies?

    Jos vien­tialoil­la työsken­televät voisi­vat vaik­ka yri­tyk­sen­sä kaut­ta itselleen palkata ulko­maalaisia työn­tek­i­jöitä alle TES-palkko­jen, ei vien­tialan henkilön tarvit­sisi teo­ri­as­sa remont­tia teetät­täessä pyytää suurem­paa palkkaa elin­ta­son säi­lyt­tämisek­si, vaik­ka edel­lä maini­tut kirvesmiehet pyytäisivät.

  21. “Ker­toisko joku nyt Eli­nalle, että mihin tätä työperäis­ten vir­taa nyt edes tarvitaan.

    Irti­sanomiset ja lomau­tuk­set vain seu­raa­vat uuti­sot­sikos­sa tois­taan. Ja vauhti vain kiihtyy.”

    Minus­takin tun­tu­isi järke­vim­mältä että ensin kat­sot­taisi­in miten syvälle taloutemme ja maail­man­talous oikein painuu ennen kuin alamme haalia ulko­maista mate­ri­aalia kortis­toon notku­maan. Ana­lyytikot veikkaa­vat jopa kaikkien aiko­jen maail­man­laa­juista talous­rom­ah­dus­ta. Tässä tilanteessa työvoima­pu­las­ta keuhkoami­nen on jol­tisenkin irvokasta.

    Kyl­lä nyt olisi aika viheltää peli het­kek­si poik­ki ja kat­soa mihin vir­ta meitä vie. Maa­han­muut­to jatkukoon tietysti nor­maali­in tapaan. Ne joille työ­paik­ka nyky­isin kri­teere­in löy­tyy ovat toki edelleen ter­ve­tullei­ta, mut­ta mitään eri­ty­istä val­tio­jo­htoista rekry­toin­tia ei tässä tilanteessa kan­nat­taisi tehdä.

    Kovasti toivoisi jäitä hat­tuun Osmolle ja muille poli­it­tisille vaikut­ta­jille. Suo­ma­laista yhteiskun­taa ehditään kyl­lä monikult­tuuris­taa myöhem­minkin. Vuo­den parin viive ei var­masti vie meitä turmioon.

  22. mitään eri­ty­istä val­tio­jo­htoista rekry­toin­tia ei tässä tilanteessa kan­nat­taisi tehdä.

    Val­tio yrit­tää var­masti han­kkia tänne julkisen puolen tek­i­jöitä, muuten ainakin ter­vey­den­huolto rom­ah­taa. Yksi­ty­isiä val­tio­val­ta jelp­pi­nee myös paikkaa­maan osaamis­va­jet­ta, mut­ta ei tietnkään rupea haal­i­maan ulko­maalaisia työttömyyskortistoon.

  23. No ei ole aikaakaan kun Kul­taran­taa työstävistä yri­tyk­sistä löy­tyi pimeää raken­nustyövoimaa. Eikä sekään ole han­kala arva­ta, että mitä ennem­män on väli­aikaista työvoimaa raken­nuk­sil­la, sen ennem­män tästä hyö­tyy kaik­ki osa­puo­let. Eli, kun­han vaan hal­van raken­nustyövoiman myötä myös asun­toraken­nusten hin­nat kävi­sivät raken­nuk­sen osta­jan kukka­roonkin. Vain verot­ta­jan Hir­vo­nen on ollut eri mieltä asiasta.

    Siis, eikö ole niin, että kun hal­patyövoimal­la raken­net­taisi­in asuin­talot kansalaisille, niin kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­i­sivät siitä, että asun­to­jen rak­en­ta­jat tekevät työn­sä muu­ta­mal­la eurol­la tun­ti, (ja saa­vat lisäk­si päälle verot­tomat kor­vauk­set) niin kaik­ki ovat onnel­lisia halpo­jen raken­nusten kus­tan­nusten myötä. Rak­en­t­a­mi­nen kun on kausi­työtä ja kaikille ei riitä työtä täysipäiväis­es­ti vuodes­ta toiseen.

    Eikä ansiosi­don­nainenkaan ja eläkek­er­tymäkään rasit­taisi val­tio­ta siltä ajal­ta, kun rak­san miehet vetävät lonkkaa sil­loin kuin ei ole työtä.

  24. “Eikä ansiosi­don­nainenkaan ja eläkek­er­tymäkään rasit­taisi val­tio­ta siltä ajal­ta, kun rak­san miehet vetävät lonkkaa sil­loin kuin ei ole työtä.”

    Eläkek­er­tymä ei rasita val­tio­ta ja ansiopäivära­ho­jen vaiku­tus on olematon:

    Keski­t­u­loinen 2800 euroa ansait­se­va saa käteen 15%:n vero­pros­en­til­la 54 euroa, 1500 ansait­se­va 38 euroa (vero-% 10). Leikkuri on niin voimakas, että 4000 € ansait­se­va saa 62 euroa (vero 17 %), siihen 1000 € lisää ja päivära­ha kas­vaa 7 €. 

    Työt­tömyy­den perus­teel­la mak­set­ta­vat sosi­aal­ituet eivät lisää tulo­ja, vaan pitävät huolen, että ne eivät laske toimeen­tu­lo­min­imin alle. Ts. use­ampi tukimuo­to ei joh­da enem­pi­in tuloihin.

  25. Minä ja mon­et muut Perus­suo­ma­laiset) puo­lus­ta­vat viimeiseen asti suo­ma­laista yhteiskun­ta­järjestys­tä ja siihen kuu­luu työe­hdoista sopimi­nen. Sopimuk­sista ei ruve­ta riveämään jonkin monikult­tuuri-idean vuok­si. Eikä etenkään työ­nan­ta­japuolen pikavoit­to­jen saal­is­tuk­sen vuok­si. Työstä saatu palk­ka on paras­ta sosi­aal­i­tur­vaa. Sik­si se on pyhä asia.

    Asioista voidaan neu­votel­la tilanten mukaan mut­ta se tehdään oike­as­sa järjestyk­sesä hyväk­si koe­tu­in menetelmin neu­vot­telupöy­dis­sä eikä käymäl­lä huu­tokaup­paa. Minä varoi­tan Vihre­itä men­emästä työ­nan­ta­japuolen virit­tämään ansaan tässä asi­as­sa. Heil­lä on eri intres­sit kuin teil­lä. Ja ne ovat vähem­män humaaneja.

  26. Osmo ker­ran kir­joit­ti miet­teitä tilanteesta, jos­sa ei olisi TESe­jä, mut­ta pro­gres­si­ivi­nen vero­tus pysy­isi. Niihin oli help­po samaistua.

    Nykyi­nen TES-viidakko on surkea. Toisil­la aloil­la voidaan kiristää TES:ien takia rahaa itselle jopa muiden verora­hoista. Toisaal­ta työt­tömät eivät ikinä saa yhtä suuria pros­ent­tiko­ro­tuk­sia kuin TES:ejä korote­taan, mut­ta ihmisiä voidaan ajaa työt­tömäk­si liian suuril­la perus­palkoil­la. TES-ajat­telu ei sovi tähän päivään.

  27. Mik­si muuten eri aloil­la on eri työe­htospimus­palk­ka, jos TES:ejä perustel­laan sil­lä, että pal­ka­lla tarvit­see tul­la toimeen?

  28. Kuul­lostin­pa äsken riis­tokap­i­tal­is­til­ta:) Tulo­ero­ja on mielestäni syytä tasa­ta, mut­ta TES:eissä on ongelmansa.

  29. Suo­ma­laiset työt­tömät ja heikosti tuot­ta­vat kär­sivät samas­ta ongel­mas­ta kuin ulko­maalaisetkin. TES hin­noit­telee pakko­min­imi­palkat niin korkealle, että halu­a­maansa työtä ei saa moni
    — työtön
    — ulkomaalainen
    — vajaakuntoinen
    — hidas
    — vanha
    — uudelle alalle haluava
    — uuteen tehtävään haluava
    — uuteen työ­paikkaan halu­a­va (van­has­sa esim. kiusa­taan tai henkilö muut­taa kauem­mas siitä tai pomon naa­ma ei miel­lytä tai …)
    — ihmi­nen, joka halu­aa hidas­taa työtahtiaan
    — ihmi­nen, joka halu­aa asua syr­jäseudul­la kotin­sa lähel­lä eikä muut­taa suurkaupunki­in tai muualle kauas
    — jne.

    Tästä syys­tä on väärin, että ay-pomot saa­vat kieltää työ­nan­ta­jia palkkaa­mas­ta min­ua alle sopi­mansa sum­man, vaikken ole antanut heille val­takir­jaani enkä kuu­lu mihinkään liit­toon. Esimerkik­si ahtaa­jak­si tai paper­im­iehek­si en saa ryhtyä, jos työni arvo on vain 40 000 euroa / kk, pitäisi olla 50 000 euroa / kk + sivuku­lut ja muut kulut, jot­ta min­ut kan­nat­taisi palkata. 

    Tämä on ihan älytön­tä! Mikä tärkeäm­pää, tämä on erit­täin epäoikeu­den­mukaista, että eduskun­ta on lobat­tu anta­maan ay-pomoille oikeus pakot­taa minua!

    Kiihkeän vasem­mis­to­lainen Paul Krug­mankin on perustel­lut juuri näi­den min­imi­palkko­jen ole­van se syy, mik­si Euroopas­sa on niin korkea työt­tömyys etenkin heikoim­min tuot­tavien kohdal­la. USAs­sa maa­han­muut­ta­jatkin inte­groitu­vat paremmin.

    Joku tietysti väit­tää, että sit­ten kil­pailu painaisi palkat nol­laan. Ei painaisi. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki pitäisi jokaisen palkan tasol­la, jol­la hänelle kan­nat­taa tar­jo­ta töitä, aivan kuten kil­pailu ei ole pudot­tanut rav­in­to­laruok­ien tai kaup­po­jen tavaroidenkaan hin­to­ja nollaan. 

    Jos palkat meinaa­vat pudo­ta liian alas, kan­nat­taa perus­taa lisää yri­tyk­siä ja van­ho­jen kan­nat­taa palkata lisää väkeä, kunnes ollaan taas tasapainossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.