Hirvittävä uutinen?

Elo­kuus­sa 1945 Uudes­sa Suo­mes­sa oli uuti­nen, joka ker­toi ame­rik­ka­lais­ten pudot­ta­neen ato­mi­pom­min Hiros­hi­maan. Uuti­nen oli arvioi­tu yhden pals­tan arvoiseksi.

Tämä Uuden Suo­men toi­mi­tuk­sen rat­kai­su tuli mie­lee­ni, kun luin uutis­ta ilma­ke­hän metaa­ni­pi­toi­suu­den nopeas­ta ja yllät­tä­väs­tä nousus­ta. Tämä voi olla Hiros­hi­man pom­mia huo­mat­ta­vas­ti mer­kit­tä­väm­pi ja hir­vit­tä­väm­pi uuti­nen. Jos kyse on sii­tä, mis­tä Ris­to Iso­mä­ki on ali­tui­ses­ti varoit­ta­nut — Sipe­rian iki­rou­dan sula­mi­ses­ta ja val­ta­vien metaa­ni­va­ran­to­jen vapau­tu­mi­ses­ta ilma­ke­hään, on kas­vi­huo­neil­miö kar­kaa­mas­sa käsistä.

Uuti­sen mukaan tätä ei pidet­ty toden­nä­köi­se­nä seli­tyk­se­nä, kos­ka metaa­ni­pi­toi­suus on nous­sut myös  ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la. En tie­dä, kuin­ka eril­li­set ilma­ke­hät maa­pal­lon eri puo­lis­koil­la on, mut­ta jos tie­de­mie­het noin sano­vat, niin kai ne sit­ten eivät sekoi­tu nopeasti.

Voim­me siis huo­kais­ta hel­po­tuk­ses­ta: kyse onkin jos­tain tila­päi­ses­tä, jos­kin selit­tä­mät­tö­mäs­tä häi­riös­tä. Tai sit­ten kyse on vie­lä pahem­mas­ta: val­ta­me­rien syvyyk­sis­sä varas­toi­tu­nut metaa­ni­jää alkai­si sulaa. Tätä on vähän vai­kea uskoa, sil­lä vaik­ka tuo­kin on eräs kau­hus­ke­naa­riois­ta, ei sen pitäi­si olla mah­dol­lis­ta vie­lä pit­kään aikaan.

18 vastausta artikkeliin “Hirvittävä uutinen?”

  1. Täl­lai­nen kir­joit­te­lu ei enää nau­ra­ta. Vih­rei­den kruu­naa­ma­ton ilmas­to­ku­nin­gas käyt­tää neu­vo­nan­ta­ja­naan Ris­to Iso­mä­keä. Vedäp­päs taas hen­keä ja lue vas­ta­pai­nok­si Mic­hael Crich­to­nin Pelon ilmas­to heti kun olet kel­lu­nut Saras­va­tin ran­noil­ta takai­sin Helsinkiin.

    Minun on vali­tet­ta­vas­ti pak­ko sanoa sinul­le Osmo, että vas­ta nyt minul­le pal­jas­tui sinun ymmär­ryk­se­si syvyys kos­kien ilmas­ton­muu­tos­ta. Tähän asti olin luul­lut, että jos­sain aivo­je­si syvim­mis­sä sopu­kois­sa sinus­sa asu­va pie­ni tie­de­mies kuis­ki­si jär­jen sano­ja, joi­ta et poliit­ti­sis­ta syis­tä vaan huu­da ääneen, mut­ta hil­jai­suus ei näem­mä täs­sä­kään asias­sa ollut myön­ty­mi­sen merkki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Mei­na­sin jät­tää tuon jul­kai­se­mat­ta, kos­ka sii­nä par­ja­taan Ris­to iso­mä­keä taval­la, jota en voi hyväksyä.

    Ei kui­ten­kaan tar­vit­se pitäy­tyä Ris­to Iso­mä­keen kuul­lak­seen varoi­tuk­sia kar­kuun pää­se­väs­tä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja metaa­nin osuu­teen sii­nä. Tämä on ske­naa­rio, joka on vähin­tään yhtä toden­nä­köi­nen, kuin se, että Venä­jä hyök­kää maa­voi­min Suo­meen. Sitä ske­naa­rio­ta var­ten pidäm­me yllä yleis­tä asevelvollisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ilmas­ton­muu­tok­sen suu­ruu­des­ta ja vai­ku­tuk­sis­ta val­lit­see vali­tet­ta­va epä­var­muus, kum­paan­kin suun­taan. Tämä epä­var­muus ei aina tar­koi­ta että asiois­ta oltai­siin eri­mie­li­siä, vaan tule­vai­suu­den ilmas­ton mal­lin­ta­mi­sen vai­keus myön­ne­tään ylei­ses­ti — vrt. esim. IPCC:n raportit)

    Mal­leis­ta puut­tuu mm. poh­joi­sen jään ja jää­ti­köi­den dyna­miik­ka, biosfää­rin takai­sin­kyt­ken­nät ja metaa­ni, kos­ka nii­tä ei osa­ta mal­lin­taa. Olen myös hie­man huo­les­tu­nut sii­tä että mal­lit on impli­siit­ti­ses­ti yli­so­vi­tet­tu suh­teel­li­sen vähäi­seen saa­ta­vil­la ole­vaan dataan. Toi­saal­ta paleokli­ma­to­lo­gias­ta voi­daan joi­den­kin (James Annan aina­kin) mukaan joh­taa ylä­ra­ja kata­stro­faa­li­sel­le läm­pe­ne­mi­sel­le. Ota täs­tä sit­ten selvää.

    Kui­ten­kaan epä­var­muus ei ole syy huo­let­to­muu­teen — päin­vas­toin, täs­sä varians­si lisää odo­tusar­vois­ten tuho­jen mää­rää, vaik­kei ris­kil­le las­ki­si mitään hintaa. 

    Jos tek­ni­sem­mäs­tä esi­tyk­ses­tä tyk­kää, kan­nat­taa sil­mäil­lä Mar­tin Weitz­man­nin pape­ria “On Mode­ling and Interpre­ting the Eco­no­mics of Cata­strop­hic Cli­ma­te Chan­ge” — http://www.economics.harvard.edu/faculty/weitzman/files/REStatFINAL.pdf . Perus­point­ti on ettei ilmas­to­pää­tös­ten odo­tet­tua uti­li­teet­tia voi edes las­kea, kos­ka läm­pe­ne­mi­sen ja siten tuho­jen pos­te­rio­ri­ja­kau­ma on niin pak­su­hän­täi­nen kata­stro­faa­li­seen suuntaan!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Osmo: “Tämä on ske­naa­rio, joka on vähin­tään yhtä toden­nä­köi­nen, kuin se, että Venä­jä hyök­kää maa­voi­min Suo­meen. Sitä ske­naa­rio­ta var­ten pidäm­me yllä yleis­tä asevelvollisuutta.”

    Eipäs, vaan panos­tus maan­puo­lus­tuk­seen on kään­täen ver­ran­nol­li­nen Venä­jän teke­män mie­hi­tyk­sen toden­nä­köi­syy­teen. Ihmi­sen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos sen sijaan ei tule yhtään sen vähem­män toden­nä­köi­sek­si, vaik­ka tör­säi­sim­me koko kan­san­tuot­teen sen tor­ju­mi­sek­si. Koo­mi­ses­ti vie­lä, liit­tyen esi­merk­kii­si, EU-maat osta­vat Venä­jäl­tä seu­raa­vien vuo­sien aika­na vuo­sit­tain jopa 20 mil­jar­dil­la eurol­la pääs­tö­oi­keuk­sia (sen var­maan jo tie­sit­kin). Niil­lä kel­paa varus­tel­la isom­paa­kin armei­jaa sen lisäk­si, mitä pääs­tö­kau­pan aiheut­ta­ma öljyn kal­lis­tu­mi­nen tuot­taa Venäjälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Minus­ta Iso­mäen “par­jaa­mi­nen” on sikä­li täy­sin oikeu­tet­tua, että kysees­sä on jul­ki­suu­des­sa jon­kin­lai­se­na auk­to­ri­teet­ti­na esiin­ty­vä ilmas­to­po­pu­lis­ti, eikä vaka­vas­ti otet­ta­va tiedehenkilö.

    Jokai­nen pitää ratio­naa­li­se­na, mitä pitää­kin. Minus­ta ilmas­toa­lar­mis­mi tulee pää­ty­mään samaan romu­kop­paan lysen­ko­lai­suu­den, beha­vio­ris­min, aka­tee­mi­sen nais­tut­ki­muk­sen ja muun kevyen höm­pän kans­sa, enkä jak­sa kuin hymäh­tää kau­hu­ku­vien maalailuille.

    Maa­pal­lol­la on ollut kym­me­niä ker­to­ja kor­keam­pia CO2 ja metaa­ni­pi­toi­suuk­sia bio­lo­gi­sen elä­män aika­na, ja äkil­li­siä 10C:kin hyp­päyk­siä lämpötilassa.

    Mut­ta tämä on ikui­suus­jah­kaus, jos­ta ei ole raken­ta­vaa kes­kus­te­lua odo­tet­ta­vis­sa, ennen kuin läm­pö­ti­la­ke­hi­tys todis­taa asian suun­taan tai toiseen.

    Olen aika var­ma että, toi­seen. Tule­va näyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Tämä on ske­naa­rio, joka on vähin­tään yhtä toden­nä­köi­nen, kuin se, että Venä­jä hyök­kää maa­voi­min Suo­meen. Sitä ske­naa­rio­ta var­ten pidäm­me yllä yleis­tä asevelvollisuutta.

    Suo­men puo­lus­tus­voi­mien (yllä: “ase­vel­vol­li­suus”) tar­koi­tus on estää ennen kaik­kea soti­laal­li­sen “tyh­jiön” syn­ty, ei Venä­jän hyö­kää­mi­sen estä­mi­nen. Soti­laal­li­sen tyh­jiön “täyt­tä­mi­nen” nimit­täin on riit­tä­nyt ker­ta toi­sen­sa jäl­keen sodan syyk­si ja tyh­jiön on täyt­tä­nyt kuka ensim­mäi­se­nä ehtii eikä se tie­ten­kään kai­kis­sa Suo­men ske­naa­riois­sa ole Venä­jä. Tuli vaan mie­leen sanoa vaik­ka en heti kek­si miten hom­ma liit­tyy metaaneihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Luon­to tai­puu mil­lai­siin muu­tok­siin tahan­sa. Meil­lä on ollut välil­lä mil­joo­nia vuo­sia kes­tä­viä tro­pii­kin hel­tei­tä, välil­lä maa­pal­lo on peit­ty­nyt jää­hän ja jos­kus on tömäh­tä­nyt val­ta­va meteoriitti.

    Nyt on kyse ihmi­sen sel­viä­mi­ses­tä tai laa­jem­min kult­tuu­rien ja yhteis­kun­tien sel­viä­mi­ses­tä. Jos sivi­li­saa­tiot romah­ta­vat, joku rot­ta kui­ten­kin vie­lä rau­nioi­ta samoaa.

    Mei­kä­läi­nen samo­aa tääl­tä koh­ta­puo­liin luon­non ravin­to­ket­juun, mut­ta toi­voo sil­ti, että tule­vil­la ihmis­su­ku­pol­vil­la oli­si yhtä hyvät tilat elää kuin meil­lä on ollut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Open-ended ris­keis­sä on sel­lai­nan ongel­ma, että nii­hin varau­tu­mi­sen kus­tan­nus-hyö­ty-las­kel­mien teke­mi­nen on aika vaikeaa.

    Mar­kuk­sen ja Az:n argu­men­tit ovat eri; Mar­kus väit­tää, että ilmiö on koko­naan satua ja tämä käsi­tys voi perus­tua vain sala­liit­to­teo­rioil­le, joten sen voi sivuut­taa. Myös mar­kuk­sen väi­te öljyn kal­lis­tu­mi­ses­ta on täy­sin vää­rä. Öljyn kal­lis­tu­mi­nen ei joh­du pääs­tö­kau­pas­ta, cete­ris pari­bus, öljyn hin­nan pitäi­si las­kea pääs­tö­kau­pas­sa, kos­ka pääs­tö­kau­pan öljyn kulu­tuk­sel­le lät­käi­se­mä lisä­hin­nal­la on sama vai­ku­tus kuin kol­lek­tii­vi­sel­la öljy­ve­rol­la. Tuot­ta­jan saa­ma hin­ta puto­aa, joten pääs­tö­kaup­pa vähen­tää Venä­jän öljytuloja. 

    Az:n argu­ment­ti on mie­len­kiin­toi­sem­pi. Ilmiö on tosi­aan sel­lai­nen, että voi hyvin olla että ris­kit ovat vähäi­set ja iso­jen­kin ris­kien toteu­tu­mi­nen on tie­tys­tä näkö­kul­mas­ta tri­vi­aa­lia. En kui­ten­kaan pidä täl­lais­ta huo­le­ton­ta taik­ka fata­lis­tis­ta asen­net­ta kovin rakentavana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Voi­si­ko Mar­kus hie­man ava­ta Crich­ton vs. Iso­mä­ki näke­myk­si­ään. Plus­sat ja miinukset?
    Sitä odot­taes­sam­me voim­me googla­ta: “jää­ti­köt sula­vat” tai muu­ta yhtä simp­pe­liä alkupaloiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. az kir­joit­ti:
    “Maa­pal­lol­la on ollut kym­me­niä ker­to­ja kor­keam­pia CO2 ja metaa­ni­pi­toi­suuk­sia bio­lo­gi­sen elä­män aikana”

    Tuo pitää paik­kan­sa [1], mut­ta on täy­sin epä­olen­nais­ta. Nykyi­sin ilma­ke­häs­sä on hii­li­diok­si­dia n. 380 ppm. Sisäil­ma koe­taan tunk­kai­sek­si jos hii­li­diok­si­dia on yli 700 ppm, ja suu­rin sal­lit­tu pitoi­suus on 1200 ppm [2] (en tie­dä mikä viran­omai­nen näi­tä val­voo, ja kenen “sal­li­ma”).

    Vaik­ka ennen ihmi­sen syn­tyä on esiin­ty­nyt myös nykyi­seen näh­den monin­ker­tai­sia ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suuk­sia, ei tule ole­maan kovin haus­kaa jos ulkoil­man hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus kas­vaa edes nelin­ker­tai­sek­si, eli ulos nykyi­sis­tä sisäil­man laaturajoista.

    Ei se tie­ten­kään nykyi­sel­lä pääs­tö­vauh­dil­la niin nopeas­ti kas­va että tuo 1200 ppm oli­si näkö­pii­ris­sä. Haluan vain sanoa että vaik­ka jos­kus sato­ja mil­joo­nia vuo­sia sit­ten ollaan­kin oltu vaik­ka tuos­sa 1200 ppm arvos­sa, se ei ehkä ihmi­sen kan­nal­ta ole hyvä idea.

    [1] http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_dioxide_in_the_Earth%27s_atmosphere#Historical_variation

    [2] http://www.talotekniikka.eu/asuminen/ilmanvaihto/fi_FI/sisailma/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Sisäil­mayh­dis­tyk­sen mukaan tyy­dyt­tä­vä­nä sisäil­man hii­li­diok­si­di­pi­toi­suut­ta pide­tään 1500ppm[1]. Tämä on noin nelin­ker­tai­nen ulkoil­man hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­teen verrattuna.

    Minus­ta oli­si erit­täin kum­mal­lis­ta pitää “mer­ki­tyk­set­tö­mä­nä” sitä, että _keskimääräinen_ ulkoil­ma oli­si hen­gi­ty­sil­ma­na vain “tyy­dyt­tä­vää”. Nykyi­sel­lä pääs­tö­tah­dil­la pääs­tään minun elin­ai­ka­na­ni noin 600ppm:ään. Olen ymmär­tä­nyt — jos koh­ta voin olla ymmär­tä­nyt vää­rin­kin — että opti­mis­ti­sim­mis­sa­kin pääs­tö­jen rajoit­ta­miss­ke­naat­riois­sa pitoi­suus voi­daan vakaut­taa vähän tuon alle. 

    Itse en ole kovin huo­lis­sa­ni läm­pe­ne­mi­ses­tä tai muus­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, vaik­ka ne muu­tok­set kivu­liai­ta var­mas­ti ovat­kin toteu­tues­saan. Enem­män minua huo­let­taa se, että CO2-pitoi­suus nousee, emme­kä tie­dä mitä kaik­kea muu­ta sii­tä seuraa. 

    [1] http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/sisailmasto/kemialliset_epapuhtaudet/#hiilidioksidi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Jos ”kas­vi­huo­neil­miö” ei ole ihmi­sen aiheut­ta­ma, niin on aika lap­sel­lis­ta kuvi­tel­la, että ihmi­nen toi­mil­laan voi­si estää sen.

    Jos taas ihmis­kun­ta on kek­sin­nöil­lään aikaan­saa­nut itse­ään ruok­ki­van kehi­tyk­sen, joka muut­taa maa­pal­lol­la val­lit­se­via olo­suh­tei­ta siten, että ihmi­nen laji­na ei pys­ty sopeu­tu­maan muu­tok­siin, niin — no ”se on sii­nä” – ikä­viä asioi­ta tapahtuu.

    Voim­me­pa­han loh­dut­tau­tua sil­lä, että elä­mä maa­pal­lol­la jat­kuu joka tapauk­ses­sa muo­dos­sa tai toi­ses­sa hamaan aurin­gon sam­mu­mi­seen saakka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Annuk­ka Karo­nen, Iso­mäen romaa­nin (Saras­va­tin hiek­kaa) tun­nel­ma on ahdis­ta­va enkä suo­sit­te­le sitä niil­le, jot­ka ovat huo­lis­saan ihmi­sen roo­lis­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Se voi vie­dä heik­ko­her­moi­sem­mal­ta iltau­net, aina­kin nuo­rel­ta luki­jal­ta. Parem­pi olla mai­nit­se­mat­ta Iso­mäes­tä enem­pää, kun on kel­tai­nen kort­ti alla.

    Crich­to­nil­la on tut­ki­ja­taus­ta ja hän on pereh­ty­nyt ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen tut­ki­muk­seen hyväl­lä ammat­tie­tii­kal­la. Hänen Pelon ilmas­to ‑kir­jas­saan esit­te­le­mät tie­teel­li­set tulok­set pitä­vät muis­taak­se­ni kaik­ki paik­kan­sa. Kir­ja on kevyt­tä viih­det­tä ja sel­lai­sek­si tie­tys­ti tar­koi­tet­tu­kin. Jos en vää­rin muis­ta, hän mai­nit­see kir­jas­saan kui­ten­kin erik­seen nekin osat, jot­ka ovat silk­kaa mie­li­ku­vi­tus­ta, jot­ta luki­jal­le ei jäi­si vää­rää käsi­tys­tä fak­tois­ta ja fiktiosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Maa­il­man­lo­pul­la uhkai­lu on ollut perin­tei­ses­ti eri uskon­to­jen lei­pä­la­ji. Minua ihme­tyt­tää täs­sä ilmas­ton­muu­tos­lii­tän­näi­ses­sä maa­il­man­lo­pun reto­rii­kas­sa lähin­nä se, että yksi­kään suu­ris­ta uskon­nois­ta ei ole otta­nut ilmas­ton­muu­tok­sen luo­maa maa­il­man­lo­pun ske­naa­rio­ta osak­si omaa markkinointiaan. 

    Ne, jot­ka täl­lä het­kel­lä lähin­nä ilmas­ton­muu­tos­ka­la­ba­liik­kia hyö­dyn­tä­vät, ovat sii­tä lei­vän saa­vat tut­ki­jat ja ilmas­to­po­pu­lis­tit/-polii­ti­kot. Välil­li­siä hyö­ty­jiä sit­ten löy­tyy­kin pil­vin pimein ja osa vik­ke­lim­mis­tä löy­tyy yri­tys­maa­il­mas­ta. Vaan onhan se kala­ba­liik­ki jol­lain rahoi­tet­ta­va­kin, joten kyl­lä täl­le­kin toi­min­nal­le pitää mak­sa­ja löytää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Mitä vaih­toeh­to­ja ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa on? Jos, kuten itse uskon, se on ihmi­sen aikaan­saa­ma, mitä hyö­tyä tuos­ta tie­dos­ta on? Kuka uskoo, että sil­le voi­tai­siin mitään tehdä? 

    Itse olen yleen­sä ennem­min­kin naii­vin opti­mis­ti­nen kuin lain­kaan kyy­ni­nen, mut­ta en kyl­lä miten­kään jak­sa uskoa aja­tuk­seen, että Yhdys­val­lat, Kii­na, Intia, Venä­jä, koko EU jne saa­tai­siin mukaan teke­mään ajois­sa todel­li­sia muu­tok­sia ilmas­ton­muu­tok­sen hillitsemiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Tie­de­mies: “Ilmiö on tosi­aan sel­lai­nen, että voi hyvin olla että ris­kit ovat vähäi­set ja iso­jen­kin ris­kien toteu­tu­mi­nen on tie­tys­tä näkö­kul­mas­ta tri­vi­aa­lia. En kui­ten­kaan pidä täl­lais­ta huo­le­ton­ta taik­ka fata­lis­tis­ta asen­net­ta kovin rakentavana.”

    Me emme tie­dä, mitä todel­li­set ris­kit ovat. Kyse on epä­var­muu­des­ta ja toden­nä­köi­syyk­sien arvioi­mi­ses­ta. Ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lus­sa ja IPCC:n rapor­teis­sa CO2 on täy­sin sivuut­ta­nut mm. maan­käy­tön­muu­tok­set, kak­si lai­naus­ta Roger Piel­ke Senio­ril­ta juu­ri ilmes­ty­nees­tä haas­tat­te­lus­ta http://www.motherjones.com/interview/2008/11/sustainability-interviews-roger-a-pielke.html:

    If you go back 200 years ago, Chi­na and India had lots of natu­ral forests. As the popu­la­tion grew, lar­ge areas of Chi­na and India had been con­ver­ted to cropland and urban areas. So what hap­pens is ins­tead of having this source of trans­pi­ra­tion of water from the forests, you’­ve con­ver­ted it to areas that have less trans­pi­ra­tion of water. And this has been shown with gene­ral circu­la­tion models. The same kind of models that have been used by the IPCC. It says that if you chan­ge how much ener­gy goes into hea­ting in the atmosp­he­re ver­sus water vapor coming in from trans­pi­ra­tion, it affects thun­ders­torm clouds over the region, which affects the mon­soon circu­la­tion, which affects the weat­her pat­terns, the rain­fall over Asia, and since that affects what hap­pens over the North Paci­fic and down­stream, it affects the glo­bal cli­ma­te sys­tem. Amazon defo­res­ta­tion is the same thing. And in the US, we’­ve taken areas in the eas­tern two-thirds of the US, and we’­ve had huge con­ver­sion of landsca­pe. We’­ve taken away the forest that was in the east. We’­ve done model stu­dies the­re and shown that this has an enor­mous affect on tem­pe­ra­tu­re, on preci­pi­ta­tion. Whe­re­ver you do a landsca­pe chan­ge, it chan­ges the fluxes of ener­gy and mois­tu­re into the atmosp­he­re. That chan­ges cloud pat­terns, chan­ges rain­fall pat­terns, and so forth, and so it affects weat­her local­ly, regio­nal­ly, and then through the glo­bal circulation.

    With res­pect to human impact on the cli­ma­te sys­tem? I think first we need to iden­ti­fy which of the­se problems has the lar­gest effect on drought and flood pat­terns. Because of human input of aero­sols, from bio­mass bur­ning in the tro­pics, from industrial acti­vi­ty, it’s spa­tial­ly concent­ra­ted. And what we found out was when we com­pa­red the effect of the­se aero­sols in alte­ring wind circu­la­tions ver­sus the effect of the green­house gases affec­ting wind circu­la­tions, the aero­sol effect was 60 times grea­ter. That num­ber could chan­ge, but the bot­tom line is it’s a much grea­ter impact, because the green­house gases are more spa­tial­ly dis­per­sed. And in fact, if one is concer­ned with CO2 addi­tion, which I think is jus­ti­fiable, it’s actual­ly not glo­bal war­ming that people should focus in on, but the bio­geoc­he­mical effect of added CO2, because it’s a fer­ti­lizer. And plants res­pond differently.

    I don’t think we know the con­sequences of what we’­re doing. But our footprint on the envi­ron­ment is more than just CO2: It’s nit­ro­gen depo­si­tion, it’s the other black car­bon, the aero­sols, it’s land-use chan­ge. And so we put all of the­se things toget­her and say, “How can we come up with a policy that reduces our impact on the envi­ron­ment?” Because we don’t know the consequences. ”

    -

    Ympä­ris­tö­fi­lo­so­fia­ni ei ole fata­lis­ti­nen. Pyrin arvioi­maan toden­nä­köi­syyk­siä ja resurs­sien ja fokuk­sen mah­dol­li­sim­man tulok­se­kas­ta koh­den­ta­mis­ta ihmis­ten ja ympä­ris­tön aut­ta­mi­sek­si. Juu­ri ilmes­ty­nyt Green­peacen teet­tä­mä sel­vi­tys esit­tää, että jos CO2-pääs­töi­ses­tä ener­gias­ta pyri­tään irtau­tu­maan vuo­teen 2090 men­nes­sä, niin pel­käs­tään seu­raa­vien 22 vuo­den aika­na, vuo­teen 2030 men­nes­sä, uusiu­tu­vaan ener­gi­aan tuli­si inves­toi­da 15,000 mil­jar­dia dol­la­ria. Kos­ka Green­peace on aina arvioi­nut näi­tä luku­ja uusiu­tu­vien eduk­si ja mui­den ener­gia­muo­to­jen hai­tak­si, oikeak­si osoit­tau­tu­va luku voi­si olla tuo­ta vie­lä pal­jon kor­keam­pi. Lukuun ei sisäl­ly kal­liim­man ja epä­var­mem­man ener­gian vai­ku­tuk­set maa­il­man­ta­lou­del­le, jot­ka ovat hyvin vai­keas­ti ennus­tet­ta­via. Myös eri­lai­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set puut­tu­vat, sel­lai­set mis­tä ruo­ka­krii­si oli esimakua.

    Voi­tai­siin­ko näi­tä usei­ta kym­me­niä tuhan­sia mil­jar­de­ja suun­na­ta tehok­kaam­min maa­il­man huo­no-osais­ten ja ympä­ris­tön aut­ta­mi­sek­si? Esi­mer­kik­si lait­ta­mal­la vesi­huol­toa kun­toon köy­his­sä mais­sa, suo­je­le­mal­la luon­non­ti­lai­sia met­siä Aasias­sa ja Afri­kas­sa, suo­je­le­mal­la suu­ria nisä­käs­la­je­ja, istut­ta­mal­la uusia met­siä, tor­ju­mal­la eroo­sio­ta, sat­saa­mal­la Afri­kan ja Aasian väes­tö­oh­jel­miin, nais­ten kou­lu­tuk­seen, mik­ro­lai­noi­hin, kor­rup­tion vas­tai­seen tais­te­luun, suur­ten jokien puh­dis­ta­mi­seen, teol­li­suu­den pääs­tö­jen suo­dat­ta­mi­seen, hiuk­kas­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen… lis­ta on lähes lopu­ton. Nämä ovat kaik­ki kon­kreet­ti­sia, toden­net­ta­via ongel­mia. Ne ovat jou­tu­neet CO2-ilmas­ton­muu­tok­sen, “suu­ren ongel­man”, tiel­tä pait­sioon. Vähem­mäl­le huo­miol­le, vähem­mäl­le rahoitukselle.

    Minun näkö­kul­mas­ta­ni ase­tel­ma on pikem­min­kin päin­vas­toin. 20–30 vuo­den pääs­tä tode­taan ilmas­ton­muu­to­sa­lar­mis­min olleen mitä suu­rim­man lai­min­lyön­nin ympä­ris­töä kohtaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.