Hirvittävä uutinen?

Eloku­us­sa 1945 Uudessa Suomes­sa oli uuti­nen, joka ker­toi amerikkalais­ten pudot­ta­neen atom­ipom­min Hiroshi­maan. Uuti­nen oli arvioitu yhden pal­stan arvoiseksi.

Tämä Uuden Suomen toim­i­tuk­sen ratkaisu tuli mieleeni, kun luin uutista ilmake­hän metaa­nip­i­toisu­u­den nopeas­ta ja yllät­tävästä nousus­ta. Tämä voi olla Hiroshi­man pom­mia huo­mat­tavasti merkit­tävämpi ja hirvit­tävämpi uuti­nen. Jos kyse on siitä, mis­tä Ris­to Isomä­ki on ali­tuis­es­ti varoit­tanut — Siper­ian ikiroudan sulamis­es­ta ja val­tavien metaani­varan­to­jen vapau­tu­mis­es­ta ilmake­hään, on kasvi­huoneilmiö karkaa­mas­sa käsistä.

Uutisen mukaan tätä ei pidet­ty toden­näköisenä seli­tyk­senä, kos­ka metaa­nip­i­toisu­us on nous­sut myös  eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la. En tiedä, kuin­ka eril­liset ilmake­hät maa­pal­lon eri puoliskoil­la on, mut­ta jos tiedemiehet noin sanovat, niin kai ne sit­ten eivät sekoitu nopeasti.

Voimme siis huokaista helpo­tuk­ses­ta: kyse onkin jostain tilapäis­es­tä, joskin selit­tämät­tömästä häir­iöstä. Tai sit­ten kyse on vielä pahem­mas­ta: val­tame­rien syvyyk­sis­sä varas­toitunut metaani­jää alka­isi sulaa. Tätä on vähän vaikea uskoa, sil­lä vaik­ka tuokin on eräs kauhuske­naar­i­oista, ei sen pitäisi olla mah­dol­lista vielä pitkään aikaan.

18 vastausta artikkeliin “Hirvittävä uutinen?”

  1. Ilmeis­es­ti tutk­i­jat speku­loi­vat myös metaa­nia hajot­ta­van hydroksyyli­radikaalin vähen­e­mistä ilmake­hässä. Äkkiä tulee mieleen josko auringon hil­jainen peri­o­di (vähän auringonpilkku­ja ja “aurinko­tu­ul­ta”) vaikut­taisi tähän..

    http://www.physorg.com/news144504938.html

  2. Täl­lainen kir­joit­telu ei enää nau­ra­ta. Vihrei­den kru­u­naam­a­ton ilmas­tokuningas käyt­tää neu­vo­nan­ta­janaan Ris­to Isomäkeä. Vedäp­päs taas henkeä ja lue vastapain­ok­si Michael Crich­tonin Pelon ilmas­to heti kun olet kel­lunut Saras­vatin ran­noil­ta takaisin Helsinkiin.

    Min­un on valitet­tavasti pakko sanoa sin­ulle Osmo, että vas­ta nyt min­ulle pal­jas­tui sin­un ymmär­ryk­sesi syvyys koskien ilmas­ton­muu­tos­ta. Tähän asti olin luul­lut, että jos­sain aivo­je­si syvim­mis­sä sopukois­sa sinus­sa asu­va pieni tiedemies kuiskisi jär­jen sano­ja, joi­ta et poli­it­ti­sista syistä vaan huu­da ääneen, mut­ta hil­jaisu­us ei näem­mä tässäkään asi­as­sa ollut myön­tymisen merkki.

  3. Meinasin jät­tää tuon julkaise­mat­ta, kos­ka siinä par­jataan Ris­to isomäkeä taval­la, jota en voi hyväksyä.

    Ei kuitenkaan tarvitse pitäy­tyä Ris­to Isomä­keen kuul­lak­seen varoituk­sia karku­un pää­sevästä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja metaanin osu­u­teen siinä. Tämä on ske­naario, joka on vähin­tään yhtä toden­näköi­nen, kuin se, että Venäjä hyökkää maavoimin Suomeen. Sitä ske­naar­i­o­ta varten pidämme yllä yleistä asevelvollisuutta.

  4. Ilmas­ton­muu­tok­sen suu­ru­ud­es­ta ja vaiku­tuk­sista val­lit­see valitet­ta­va epä­var­muus, kumpaankin suun­taan. Tämä epä­var­muus ei aina tarkoi­ta että asioista oltaisi­in erim­ielisiä, vaan tule­vaisu­u­den ilmas­ton mallintamisen vaikeus myön­netään yleis­es­ti — vrt. esim. IPCC:n raportit)

    Malleista puut­tuu mm. pohjoisen jään ja jäätiköi­den dynami­ik­ka, bios­fäärin takaisinkytken­nät ja metaani, kos­ka niitä ei osa­ta mallintaa. Olen myös hie­man huolestunut siitä että mallit on implisi­it­tis­es­ti yliso­vitet­tu suh­teel­lisen vähäiseen saatavil­la ole­vaan dataan. Toisaal­ta pale­ok­li­ma­tolo­gias­ta voidaan joidenkin (James Annan ainakin) mukaan johtaa ylära­ja katas­tro­faaliselle läm­pen­e­miselle. Ota tästä sit­ten selvää.

    Kuitenkaan epä­var­muus ei ole syy huo­let­to­muu­teen — päin­vas­toin, tässä var­i­anssi lisää odotusar­vois­t­en tuho­jen määrää, vaikkei riskille lask­isi mitään hintaa. 

    Jos teknisem­mästä esi­tyk­ses­tä tykkää, kan­nat­taa silmäil­lä Mar­tin Weitz­man­nin pape­ria “On Mod­el­ing and Inter­pret­ing the Eco­nom­ics of Cat­a­stroph­ic Cli­mate Change” — http://www.economics.harvard.edu/faculty/weitzman/files/REStatFINAL.pdf . Perus­point­ti on ettei ilmastopäätösten odotet­tua utili­teet­tia voi edes laskea, kos­ka läm­pen­e­misen ja siten tuho­jen pos­te­ri­or­i­jakau­ma on niin pak­suhän­täi­nen katas­tro­faaliseen suuntaan!

  5. Osmo: “Tämä on ske­naario, joka on vähin­tään yhtä toden­näköi­nen, kuin se, että Venäjä hyökkää maavoimin Suomeen. Sitä ske­naar­i­o­ta varten pidämme yllä yleistä asevelvollisuutta.”

    Eipäs, vaan panos­tus maan­puo­lus­tuk­seen on kään­täen ver­ran­nolli­nen Venäjän tekemän miehi­tyk­sen toden­näköisyy­teen. Ihmisen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos sen sijaan ei tule yhtään sen vähem­män toden­näköisek­si, vaik­ka törsäisimme koko kansan­tuot­teen sen tor­ju­misek­si. Koomis­es­ti vielä, liit­tyen esimerkki­isi, EU-maat osta­vat Venäjältä seu­raavien vuosien aikana vuosit­tain jopa 20 mil­jardil­la eurol­la päästöoikeuk­sia (sen var­maan jo tiesitkin). Niil­lä kel­paa varustel­la isom­paakin armei­jaa sen lisäk­si, mitä päästökau­pan aiheut­ta­ma öljyn kallis­tu­mi­nen tuot­taa Venäjälle.

  6. Eiköhän kasvi­huoneilmiö karkaa joka tapauk­ses­sa jos on karatak­seen. En usko että ihmiskun­ta kyke­nee ennakoivasti minkään­laisi­in sopimuksiin.

    Wikipedi­as­sa on tuoret­ta infoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Klatraattikivi
    Voisi tuo­ta aihep­i­ir­iä enem­mänkin tutkia, ainakin se on kiin­nos­tavampi aihe kuin esim. Itämeren pyöriäiset.

  7. Minus­ta Isomäen “par­jaami­nen” on sikäli täysin oikeutet­tua, että kyseessä on julk­isu­udessa jonkin­laise­na auk­tori­teet­ti­na esi­in­tyvä ilmastopop­ulisti, eikä vakavasti otet­ta­va tiedehenkilö.

    Jokainen pitää ratio­naalise­na, mitä pitääkin. Minus­ta ilmas­toalarmis­mi tulee pää­tymään samaan romukop­paan lysenko­laisu­u­den, behav­ior­is­min, aka­teemisen nais­tutkimuk­sen ja muun kevyen höm­pän kanssa, enkä jak­sa kuin hymähtää kauhuku­vien maalailuille.

    Maa­pal­lol­la on ollut kym­meniä ker­to­ja korkeampia CO2 ja metaa­nip­i­toisuuk­sia biol­o­gisen elämän aikana, ja äkil­lisiä 10C:kin hyp­päyk­siä lämpötilassa.

    Mut­ta tämä on ikuisu­us­jahkaus, jos­ta ei ole rak­en­tavaa keskustelua odotet­tavis­sa, ennen kuin läm­pöti­lake­hi­tys todis­taa asian suun­taan tai toiseen.

    Olen aika var­ma että, toiseen. Tule­va näyttää.

  8. Tämä on ske­naario, joka on vähin­tään yhtä toden­näköi­nen, kuin se, että Venäjä hyökkää maavoimin Suomeen. Sitä ske­naar­i­o­ta varten pidämme yllä yleistä asevelvollisuutta.

    Suomen puo­lus­tusvoimien (yllä: “asevelvol­lisu­us”) tarkoi­tus on estää ennen kaikkea soti­laal­lisen “tyhjiön” syn­ty, ei Venäjän hyökäämisen estämi­nen. Soti­laal­lisen tyhjiön “täyt­tämi­nen” nimit­täin on riit­tänyt ker­ta toisen­sa jäl­keen sodan syyk­si ja tyhjiön on täyt­tänyt kuka ensim­mäisenä ehtii eikä se tietenkään kaikissa Suomen ske­naar­i­ois­sa ole Venäjä. Tuli vaan mieleen sanoa vaik­ka en heti kek­si miten hom­ma liit­tyy metaaneihin.

  9. Luon­to taipuu mil­laisi­in muu­tok­si­in tahansa. Meil­lä on ollut välil­lä miljoo­nia vuosia kestäviä tropi­ikin hel­teitä, välil­lä maa­pal­lo on peit­tynyt jäähän ja joskus on tömähtänyt val­ta­va meteoriitti.

    Nyt on kyse ihmisen selviämis­es­tä tai laa­jem­min kult­tuurien ja yhteiskun­tien selviämis­es­tä. Jos sivil­isaa­tiot rom­ah­ta­vat, joku rot­ta kuitenkin vielä rau­nioi­ta samoaa.

    Meikäläi­nen samoaa täältä kohta­puoli­in luon­non rav­in­toketju­un, mut­ta toivoo silti, että tulevil­la ihmis­sukupolvil­la olisi yhtä hyvät tilat elää kuin meil­lä on ollut.

  10. Open-end­ed riskeis­sä on sel­l­ainan ongel­ma, että niihin varautu­misen kus­tan­nus-hyö­ty-laskelmien tekem­i­nen on aika vaikeaa.

    Markuk­sen ja Az:n argu­men­tit ovat eri; Markus väit­tää, että ilmiö on kokon­aan sat­ua ja tämä käsi­tys voi perus­tua vain salali­it­to­te­o­ri­oille, joten sen voi sivu­ut­taa. Myös markuk­sen väite öljyn kallis­tu­mis­es­ta on täysin väärä. Öljyn kallis­tu­mi­nen ei johdu päästökau­pas­ta, ceteris paribus, öljyn hin­nan pitäisi laskea päästökau­pas­sa, kos­ka päästökau­pan öljyn kulu­tuk­selle lätkäisemä lisähin­nal­la on sama vaiku­tus kuin kollek­ti­ivisel­la öljyverol­la. Tuot­ta­jan saa­ma hin­ta putoaa, joten päästökaup­pa vähen­tää Venäjän öljytuloja. 

    Az:n argu­ment­ti on mie­lenki­in­toisem­pi. Ilmiö on tosi­aan sel­l­ainen, että voi hyvin olla että riskit ovat vähäiset ja iso­jenkin riskien toteu­tu­mi­nen on tietys­tä näkökul­mas­ta triv­i­aalia. En kuitenkaan pidä täl­laista huo­le­ton­ta taik­ka fatal­is­tista asen­net­ta kovin rakentavana.

  11. Voisiko Markus hie­man ava­ta Crich­ton vs. Isomä­ki näke­myk­siään. Plus­sat ja miinukset?
    Sitä odot­taes­samme voimme googlata: “jäätiköt sulavat” tai muu­ta yhtä simp­peliä alkupaloiksi.

  12. az kir­joit­ti:
    “Maa­pal­lol­la on ollut kym­meniä ker­to­ja korkeampia CO2 ja metaa­nip­i­toisuuk­sia biol­o­gisen elämän aikana”

    Tuo pitää paikkansa [1], mut­ta on täysin epäolen­naista. Nyky­isin ilmake­hässä on hiilid­iok­sidia n. 380 ppm. Sisäil­ma koetaan tunkkaisek­si jos hiilid­iok­sidia on yli 700 ppm, ja suurin sal­lit­tu pitoisu­us on 1200 ppm [2] (en tiedä mikä vira­nomainen näitä valvoo, ja kenen “sal­li­ma”).

    Vaik­ka ennen ihmisen syn­tyä on esi­in­tynyt myös nykyiseen näh­den moninker­taisia ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisuuk­sia, ei tule ole­maan kovin hauskaa jos ulkoil­man hiilid­iok­sidip­i­toisu­us kas­vaa edes nelink­er­taisek­si, eli ulos nyky­i­sistä sisäil­man laaturajoista.

    Ei se tietenkään nykyisel­lä päästö­vauhdil­la niin nopeasti kas­va että tuo 1200 ppm olisi näköpi­iris­sä. Halu­an vain sanoa että vaik­ka joskus sato­ja miljoo­nia vuosia sit­ten ollaankin oltu vaik­ka tuos­sa 1200 ppm arvos­sa, se ei ehkä ihmisen kannal­ta ole hyvä idea.

    [1] http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_dioxide_in_the_Earth%27s_atmosphere#Historical_variation

    [2] http://www.talotekniikka.eu/asuminen/ilmanvaihto/fi_FI/sisailma/

  13. Sisäil­may­hdis­tyk­sen mukaan tyy­dyt­tävänä sisäil­man hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta pide­tään 1500ppm[1]. Tämä on noin nelink­er­tainen ulkoil­man hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­teen verrattuna.

    Minus­ta olisi erit­täin kum­mallista pitää “merk­i­tyk­set­tömänä” sitä, että _keskimääräinen_ ulkoil­ma olisi hen­gi­tysil­mana vain “tyy­dyt­tävää”. Nykyisel­lä päästö­tahdil­la päästään min­un eli­naikanani noin 600ppm:ään. Olen ymmärtänyt — jos koh­ta voin olla ymmärtänyt väärinkin — että opti­mistisim­mis­sakin päästö­jen rajoit­tamisske­naa­tri­ois­sa pitoisu­us voidaan vakaut­taa vähän tuon alle. 

    Itse en ole kovin huolis­sani läm­pen­e­mis­es­tä tai muus­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, vaik­ka ne muu­tok­set kivu­li­ai­ta var­masti ovatkin toteutues­saan. Enem­män min­ua huo­let­taa se, että CO2-pitoisu­us nousee, emmekä tiedä mitä kaikkea muu­ta siitä seuraa. 

    [1] http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/sisailmasto/kemialliset_epapuhtaudet/#hiilidioksidi

  14. Jos ”kasvi­huoneilmiö” ei ole ihmisen aiheut­ta­ma, niin on aika lapsel­lista kuvitel­la, että ihmi­nen toimil­laan voisi estää sen.

    Jos taas ihmiskun­ta on keksin­nöil­lään aikaansaanut itseään ruokki­van kehi­tyk­sen, joka muut­taa maa­pal­lol­la val­lit­se­via olo­suhtei­ta siten, että ihmi­nen laji­na ei pysty sopeu­tu­maan muu­tok­si­in, niin — no ”se on siinä” – ikäviä asioi­ta tapahtuu.

    Voim­mepa­han lohdut­tau­tua sil­lä, että elämä maa­pal­lol­la jatkuu joka tapauk­ses­sa muo­dos­sa tai toises­sa hamaan auringon sam­mu­miseen saakka.

  15. Annuk­ka Karo­nen, Isomäen romaanin (Saras­vatin hiekkaa) tun­nel­ma on ahdis­ta­va enkä suosit­tele sitä niille, jot­ka ovat huolis­saan ihmisen roolista ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Se voi viedä heikko­her­moi­sem­mal­ta iltaunet, ainakin nuorelta luk­i­jal­ta. Parem­pi olla mainit­se­mat­ta Isomäestä enem­pää, kun on keltainen kort­ti alla.

    Crich­tonil­la on tutk­i­jataus­ta ja hän on pere­htynyt ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen tutkimuk­seen hyväl­lä ammat­ti­eti­ikalla. Hänen Pelon ilmas­to ‑kir­jas­saan esit­telemät tieteel­liset tulok­set pitävät muis­taak­seni kaik­ki paikkansa. Kir­ja on kevyt­tä viihdet­tä ja sel­l­aisek­si tietysti tarkoitet­tukin. Jos en väärin muista, hän mainit­see kir­jas­saan kuitenkin erik­seen nekin osat, jot­ka ovat silkkaa mieliku­vi­tus­ta, jot­ta luk­i­jalle ei jäisi väärää käsi­tys­tä fak­toista ja fiktiosta.

  16. Maail­man­lop­ul­la uhkailu on ollut per­in­teis­es­ti eri uskon­to­jen leipäla­ji. Min­ua ihme­tyt­tää tässä ilmas­ton­muu­tosli­itän­näisessä maail­man­lop­un retori­ikas­sa lähin­nä se, että yksikään suurista uskon­noista ei ole ottanut ilmas­ton­muu­tok­sen luo­maa maail­man­lop­un ske­naar­i­o­ta osak­si omaa markkinointiaan. 

    Ne, jot­ka täl­lä het­kel­lä lähin­nä ilmas­ton­muu­toskal­a­bali­ikkia hyö­dyn­tävät, ovat siitä leivän saa­vat tutk­i­jat ja ilmastopop­ulis­tit/-poli­itikot. Välil­lisiä hyö­tyjiä sit­ten löy­tyykin pil­vin pimein ja osa vikke­lim­mistä löy­tyy yri­tys­maail­mas­ta. Vaan onhan se kal­a­bali­ik­ki jol­lain rahoitet­tavakin, joten kyl­lä tällekin toimin­nalle pitää mak­sa­ja löytää.

  17. Mitä vai­h­toe­hto­ja ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa on? Jos, kuten itse uskon, se on ihmisen aikaansaa­ma, mitä hyö­tyä tuos­ta tiedos­ta on? Kuka uskoo, että sille voitaisi­in mitään tehdä? 

    Itse olen yleen­sä ennem­minkin nai­ivin opti­misti­nen kuin lainkaan kyyni­nen, mut­ta en kyl­lä mitenkään jak­sa uskoa ajatuk­seen, että Yhdys­val­lat, Kiina, Intia, Venäjä, koko EU jne saataisi­in mukaan tekemään ajois­sa todel­lisia muu­tok­sia ilmas­ton­muu­tok­sen hillitsemiseksi.

  18. Tiedemies: “Ilmiö on tosi­aan sel­l­ainen, että voi hyvin olla että riskit ovat vähäiset ja iso­jenkin riskien toteu­tu­mi­nen on tietys­tä näkökul­mas­ta triv­i­aalia. En kuitenkaan pidä täl­laista huo­le­ton­ta taik­ka fatal­is­tista asen­net­ta kovin rakentavana.”

    Me emme tiedä, mitä todel­liset riskit ovat. Kyse on epä­var­muud­es­ta ja toden­näköisyyk­sien arvioimis­es­ta. Ilmas­ton­muu­toskeskustelus­sa ja IPCC:n raporteis­sa CO2 on täysin sivu­ut­tanut mm. maankäytön­muu­tok­set, kak­si lain­aus­ta Roger Pielke Senio­r­il­ta juuri ilmestyneestä haas­tat­telus­ta http://www.motherjones.com/interview/2008/11/sustainability-interviews-roger-a-pielke.html:

    “If you go back 200 years ago, Chi­na and India had lots of nat­ur­al forests. As the pop­u­la­tion grew, large areas of Chi­na and India had been con­vert­ed to crop­land and urban areas. So what hap­pens is instead of hav­ing this source of tran­spi­ra­tion of water from the forests, you’ve con­vert­ed it to areas that have less tran­spi­ra­tion of water. And this has been shown with gen­er­al cir­cu­la­tion mod­els. The same kind of mod­els that have been used by the IPCC. It says that if you change how much ener­gy goes into heat­ing in the atmos­phere ver­sus water vapor com­ing in from tran­spi­ra­tion, it affects thun­der­storm clouds over the region, which affects the mon­soon cir­cu­la­tion, which affects the weath­er pat­terns, the rain­fall over Asia, and since that affects what hap­pens over the North Pacif­ic and down­stream, it affects the glob­al cli­mate sys­tem. Ama­zon defor­esta­tion is the same thing. And in the US, we’ve tak­en areas in the east­ern two-thirds of the US, and we’ve had huge con­ver­sion of land­scape. We’ve tak­en away the for­est that was in the east. We’ve done mod­el stud­ies there and shown that this has an enor­mous affect on tem­per­a­ture, on pre­cip­i­ta­tion. Wher­ev­er you do a land­scape change, it changes the flux­es of ener­gy and mois­ture into the atmos­phere. That changes cloud pat­terns, changes rain­fall pat­terns, and so forth, and so it affects weath­er local­ly, region­al­ly, and then through the glob­al circulation.

    “With respect to human impact on the cli­mate sys­tem? I think first we need to iden­ti­fy which of these prob­lems has the largest effect on drought and flood pat­terns. Because of human input of aerosols, from bio­mass burn­ing in the trop­ics, from indus­tri­al activ­i­ty, it’s spa­tial­ly con­cen­trat­ed. And what we found out was when we com­pared the effect of these aerosols in alter­ing wind cir­cu­la­tions ver­sus the effect of the green­house gas­es affect­ing wind cir­cu­la­tions, the aerosol effect was 60 times greater. That num­ber could change, but the bot­tom line is it’s a much greater impact, because the green­house gas­es are more spa­tial­ly dis­persed. And in fact, if one is con­cerned with CO2 addi­tion, which I think is jus­ti­fi­able, it’s actu­al­ly not glob­al warm­ing that peo­ple should focus in on, but the bio­geo­chem­i­cal effect of added CO2, because it’s a fer­til­iz­er. And plants respond differently.

    I don’t think we know the con­se­quences of what we’re doing. But our foot­print on the envi­ron­ment is more than just CO2: It’s nitro­gen depo­si­tion, it’s the oth­er black car­bon, the aerosols, it’s land-use change. And so we put all of these things togeth­er and say, “How can we come up with a pol­i­cy that reduces our impact on the envi­ron­ment?” Because we don’t know the consequences. ”

    -

    Ympäristö­filosofi­ani ei ole fatal­isti­nen. Pyrin arvioimaan toden­näköisyyk­siä ja resurssien ja fokuk­sen mah­dol­lisim­man tulok­sekas­ta kohden­tamista ihmis­ten ja ympäristön aut­tamisek­si. Juuri ilmestynyt Green­pea­cen teet­tämä selvi­tys esit­tää, että jos CO2-päästöis­es­tä ener­gias­ta pyritään irtau­tu­maan vuo­teen 2090 men­nessä, niin pelkästään seu­raavien 22 vuo­den aikana, vuo­teen 2030 men­nessä, uusi­u­tu­vaan ener­giaan tulisi investoi­da 15,000 mil­jar­dia dol­lar­ia. Kos­ka Green­peace on aina arvioin­ut näitä luku­ja uusi­u­tu­vien eduk­si ja muiden ener­gia­muo­to­jen haitak­si, oikeak­si osoit­tau­tu­va luku voisi olla tuo­ta vielä paljon korkeampi. Luku­un ei sisäl­ly kalli­im­man ja epä­varmem­man ener­gian vaiku­tuk­set maail­man­taloudelle, jot­ka ovat hyvin vaikeasti ennustet­tavia. Myös eri­laiset ker­ran­nais­vaiku­tuk­set puut­tuvat, sel­l­aiset mis­tä ruokakri­isi oli esimakua.

    Voitaisi­inko näitä usei­ta kym­meniä tuhan­sia mil­jarde­ja suun­na­ta tehokkaam­min maail­man huono-osais­ten ja ympäristön aut­tamisek­si? Esimerkik­si lait­ta­mal­la vesi­huoltoa kun­toon köy­hissä mais­sa, suo­jele­mal­la luon­non­ti­laisia met­siä Aasi­as­sa ja Afrikas­sa, suo­jele­mal­la suuria nisäkäs­la­je­ja, istut­ta­mal­la uusia met­siä, tor­ju­mal­la eroosio­ta, sat­saa­mal­la Afrikan ja Aasian väestöo­hjelmi­in, nais­ten koulu­tuk­seen, mikro­lain­oi­hin, kor­rup­tion vas­taiseen tais­telu­un, suurten jok­ien puhdis­tamiseen, teol­lisu­u­den päästö­jen suo­dat­tamiseen, hiukkaspäästö­jen vähen­tämiseen… lista on läh­es lop­u­ton. Nämä ovat kaik­ki konkreet­tisia, toden­net­tavia ongelmia. Ne ovat joutuneet CO2-ilmas­ton­muu­tok­sen, “suuren ongel­man”, tieltä pait­sioon. Vähem­mälle huomi­olle, vähem­mälle rahoitukselle.

    Min­un näkökul­mas­tani asetel­ma on pikem­minkin päin­vas­toin. 20–30 vuo­den päästä tode­taan ilmas­ton­muu­tos­alarmis­min olleen mitä suurim­man laimin­lyön­nin ympäristöä kohtaan.

Vastaa käyttäjälle saint Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.