Ulkomaalaispolitiikka: miksi pakolaisia ei asuteta lähialueille?

Ajatelka­a­pa, jos Venäjäl­lä puhkeaisi sisäisiä lev­ot­to­muuk­sia ja kolmemiljoon­aa venäläistä pak­enisi Suomeen. Kaik­ki var­maankin ovat sitä mieltä, että hei­dät on paras asut­taa pako­laisleireille Suomeen sen sijaan, että heitä kul­jetet­taisi­in edem­mäs Eurooppaan.

Suurin osa Afrikan pako­lai­sista on sijoitet­tuna pako­laisleireille Afrikas­sa. Afrikan pako­laisleireil­lä on ymmärtääk­seni miljoo­nia ihmisiä. Olen käynyt tuol­laisel­la leir­il­lä päivä­tasaa­jan tun­tu­mas­sa keskessä hiekkaerä­maa­ta Ken­ian pohjoiso­sis­sa, jonne oli pienelle alueelle asutet­tu kym­meniä tuhan­sia pako­laisia pois Sudanin sisäl­lis­so­dan jaloista. Aivan yhtä vähän, kun Suo­ma­laiset vil­jeli­jät jakaisi­vat pel­ton­sa venäläis­ten kanssa, kenialaiset eivät jaa omi­aan sudani­lais­ten kanssa. Sik­si pako­laiset on sul­lot­tu ahtaisi­in hökke­likyli­in, jois­sa aikuiset eivät tee kotitöi­den lisäk­si mitään, mut­ta lapset sen­tään käyvät koulua.

On järkevää purkaa pako­laisleirien toimet­to­muud­es­ta ihmisiä muualle maail­maan, jos­sa he voivat osal­lis­tua nor­maalin elämän­menoon, käy­dä töis­sä ja ansai­ta elan­ton­sa. Suomikin osal­lis­tuu tähän pako­laisleirien purkamiseen otta­mal­la maa­han kiintiöpakolaisia.

Eräät muut maat valikoi­vat pako­laisleireiltä parhaim­mis­toa mm. älykkyyskokeil­la. Useim­mat pitävät täl­laista valikoin­tia spon­taanisti tuomit­ta­vana, mut­ta on siinä tiet­ty jär­ki: eniten hyö­tyä pako­laisleir­iltä pois pääsys­tä on niille, joil­la on mah­dol­lisu­udet men­estyä teol­lisu­us­mais­sa. Muu­tos pako­laisleirin toimet­to­muud­es­ta toimet­to­muu­teen teol­lisu­us­maan slum­mis­sa ei lop­ul­ta ole kovin suuri. Samal­la uhrauk­sel­la, jon­ka teol­lisu­us­maa tekee ottaes­saan yhden työt­tömyy­teen tuomi­tun, se voi ottaa kymme­nen työl­listyvää; tai oikeas­t­aan ne työl­listyvät eivät mak­sa mitään.

18 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: miksi pakolaisia ei asuteta lähialueille?”

  1. Ajat­te­len kyl­lä ihan päinvastoin. 

    Jos human­i­taari­nen maa­han­muut­to on aidosti human­i­taarista, niin pako­laisleireiltä valikoidaan vähäväk­isim­mät, esim. vammaiset. 

    Human­i­taarisen pako­lais­poli­ti­ikan lähtöko­h­ta tulee olla aut­ta­mi­nen. Se kuin­ka paljon aut­tamista yhteiskun­tamme halu­aa, on sit­ten tietysti demokraat­ti­nen päätös. 

    Mut­ta kyl­lä ne mei­dän Thaimaan matko­jen rahoit­ta­jat ja pain­oidek­sien kohot­ta­jat tulee löy­tyä muual­ta. Minä irti­sanoudun ainakin henkilöko­htais­es­ti tuol­lais­es­ta hädä­nalais­ten mit­taamis­es­ta sil­lä perus­teel­la, että kuka meitä parhait­en hyödyttää. 

    Ne “parhaim­mat” yksilöt hyödyt­tävät yhteisöään siel­lä pako­laisleir­il­lä, mut­ta yksikin huono-osainen on rasitus­taakas­ta pois sielläkin. 

    Jos täl­lainen kiin­tiö­pako­lais­sys­tee­mi nyt on luo­tu, niin sen pitää olla aitoa aut­tamista. Ja ensim­mäisenä apua annetaan aina sille, joka eniten sitä tarvit­see. Näin ensi­a­pukurssil­lakin opetetaan.

  2. Tuol­la Eli­nan ehdot­ta­mal­la taval­la Suo­mi menet­teli. Vira­nomaiset oli­vat niin häpeis­sään Suomen mata­las­ta kiin­tiöstä, että val­it­si­vat ne muiden hylkäämät. Tässä oli van se vika,että näin luoti­in Suomeen etnisiä yhteisöjä, jois­sa “sokea talut­ti rampaa”.Noiden vähem­män työkyky­istä olisi ollut helpom­pi sopeu­tua Suomeen yhteisönä, jos mukana olisi ollut enem­män kaiken­laisia ihmisiä.

  3. Eli­na, Eli­na, ihmi­nen on aina sama­nar­voinen. Ei tänne mitään vam­maisia kan­na­ta ottaa jos on ter­veitäkin tulijoita.

    Min­un mielestäni saa aut­tamises­sakin olla ter­veellinsen itsekäs. Ei tänne kan­na­ta sel­l­aisia tyyppe­jä ottaa, jot­ka eivät tääl­lä pärjää.

  4. Mitä etnisiä yhteisöjä näin on tänne luotu?

    Soma­leista nyt ainakaan ei ole kyse. Eli keistä on kyse?

  5. Käsi­tyk­seni mukaan Suo­mi ottaa maa­han koko per­heen ker­ral­laan. Samoin min­ulle on väitet­ty, että kaik­ki maat eivät toi­mi näin, vaan hajoit­ta­vat per­heitä poimies­sa pako­laisleir­iltä vain niitä “valit­tu­ja”.

    Tot­ta vai tarua?

    Omas­ta mielestäni valikoimal­la vain sopivim­mat pitää ottaa mukaan myös niiden perheet.

  6. Rohkea veto kan­nat­taa älykkyys­teste­jä. Olen niistä kuitenkin toista mieltä. Näi­den leirienkin fik­suimpia ja vähiten trau­ma­ti­soitunei­ta tyyppe­jä tarvi­taan palaa­maan rauhan tul­tua takaisin koti­maataan rak­en­ta­maan. Syyt sille, mik­si vas­tus­tan tätä aivovuo­toa, perustelin jo toisaalla.

    Mitä näi­den leirien prob­lemati­ikkaan tulee, olen sitä itsekin yrit­tänyt paljon miet­tiä. Tuo kolme miljoon­aa venäläistä Suomeen on aika kär­jis­tet­ty ver­taus, mut­ta ymmär­rän toki pointin. Ken­ian naa­puri­maas­ta paen­nei­den ei tule kil­pail­la kenialais­ten kanssa tai joutua muutenkin hyvin köy­hien kenialais­ten elätet­täviksi. Tämän näen kan­sain­välisen yhteisön vastuuna.

    Mut­ta tärkeim­mät numerot ovat nuo mit­ta­suh­teet, jot­ka siteer­aat: miljoo­nia pako­laisleireil­lä, tuhan­sia kiin­tiö­pako­laisia. Jos län­si ottaa vas­taan muu­ta­man pros­entin näistä pako­lai­sista, jää leireille kuitenkin vaik­ka se 97% (joku kaivakoon tarkat luvut). Hei­hin pätevät yhä ne samat argu­men­tit, joil­la perustelit sen pienen vähem­mistön tuomista län­teen mielekkääseen työhön (vaik­ka eiväthän he kovin suuris­sa määrin työllisty).

    He, jot­ka eivät työl­listy, mak­sa­vat län­nessä hyvin paljon. Jos tätä aihet­ta saisi ilman stig­maa tutkia, niin olisi toden­näköis­es­ti hel­posti googlat­tavis­sa kuin­ka paljon ne “3%” tule­vat mak­samaan niihin “97%” näh­den län­tisille maille. Ottaen huomioon län­tisen elin­ta­son, ja mil­laisia puut­tei­ta leireil­lä on rapor­toitu ole­van, niin…

    Entä jos niihin 3% menevät kulut pis­tet­täisi­in niiden 97+3=100 aut­tamiseen? Lisätään luku­un vielä human­i­taarisin syin tur­va­paikkaa anovat. Ehkä vielä ekstraa hie­man ylitse? Nyt puhutaan Euroopan tasol­la jo useista mil­jardeista euroista vuodessa. Leireistä saataisi­in täl­laisin pääomin paljon parem­min varustel­tu­ja kuin nyky­isin. Ehkä jär­jestäen van­hem­millekin mielekkääm­pää tekemistä, vaikka­pa ammat­ti­in koulut­tau­tu­mista, ter­veyslu­en­to­ja, ter­api­aa tms.
    Osa rahas­ta voitaisi­in käyt­tää koti­in palaamisen tukemiseen. Eikö tämä aut­taisi kon­flik­te­ja pak­enevia hei­dän kokon­aisuute­naan paljon enem­män kuin nykyi­nen käytäntö?

    Olen tämän ajatel­lut käsit­tein “tilas­to­jen yksilöt” ja “omako­htaiseen koke­mus­pi­iri­in tuo­dut yksilöt”. Pako­laiset omil­la kaduil­lamme ovat välit­tämisen man­i­fes­taa­tio, mei­dän altru­is­mimme näkyvä, käsinkos­ketelta­va, omako­htais­eseti havain­noita­va ilmen­tymä. Tämä antaa konkreet­tisem­man tun­nun maail­man paran­tamis­es­ta ja välit­tämis­es­tä kuin “tilas­to­jen yksilöi­den aut­ta­mi­nen”, jot­ka “pysyvät siel­lä”, “eivät näy”, eivät ole meille omako­htais­es­ti olemassa.

    Sik­si tun­neta­sol­la, ja tun­neta­solle tämä keskustelu on yleis­es­ti pakotet­tu, koetaan “tänne tule­vat” paljon läheisem­mik­si kuin “siel­lä olevat”.

    Ihmiset, jot­ka tun­te­vat näin, johta­vat usein hyvin automaat­tis­es­ti pako­laisu­u­den vas­tus­tamis­es­ta sen, että henkilö ei väl­itä maail­man huono-osai­sista ylipäänsä.

    Esimerk­ki tästä (lain­aus nuoren vihreän blo­gista): “Suomeen tulee ei-työperäistä maa­han­muut­toa sik­si, että Suo­mi tar­joaa tur­va­paikko­ja hädä­nalaisille ihmisille. Ymmär­rän tietysti, että joillekin meistä toisen ihmiset ovat arvokkaampia kuin toiset. Samat­en jotkut meistä eivät ole kiin­nos­tuneet vain­ot­tu­jen ihmis­ten kohtalosta.”

    Nämä eivät mitenkään loogis­es­ti seu­raa toisi­aan. Päin­vas­toin aset­taisin kysymyk­sen tois­in­päin: Ovatko “joillekin meistä” tänne pää­sevät sinne jääviä arvokkaampia?

    Tähän kokon­aisu­u­teen lisäisin vielä sen, joka kos­ket­taa human­i­taarista maa­han­muut­toa, ei kiin­tiö­pako­laisu­ut­ta. Nämä tuli­jat eivät suinkaan ole maid­en­sa huono-osaisimpia. Heil­lä on ensin­näkin ollut varaa matkus­taa. He ovat usein nuo­ria miehiä. Salske­as­sa kun­nos­sa. Toki on ikävää jos heitä hukkuu esim. Kanari­an edustalle, mut­ta entä ne naiset ja lapset, joil­la ei ole minkään­laisia mah­dol­lisuuk­sia yrit­tää Euroop­paan? Ainakin muu­ta­man vuo­den takai­sis­sa tilas­tois­sa 2/3 tuli­joista oli nuo­ria miehiä.

    Konkreet­tisek­si esimerkik­si käy Ceu­ta ja Melil­la (en ole päivit­tänyt tieto­jani, onko tilanne edelleen sama kuin 2 vuot­ta sit­ten). Ihmisoikeusjär­jestöt ovat vaati­neet piikki­lan­ka-aidan ylit­täneille oikeut­ta jäädä Euroop­paan, mut­ta eivät kuitenkaan aidan kaatamista ja vapaa­ta pääsyä Euroop­paan. Tämän tulok­se­na he kan­nat­ta­vat niiden vahvimpi­en sisään päästämistä, jot­ka aidan kykenevät ylit­tämään (vahvim­mat nuoret miehet) ja niiden jät­tämistä toiselle puolelle epäti­etoisu­u­teen ja hätään, jot­ka eivät aitaa kykene ylit­tämään (ryh­män heikoimmat). 

    Tämän logi­ik­ka on täysin päin­vas­tainen kuin kaikkein heikoimpi­en aut­tamisen logi­ik­ka. Hie­man samaa on leirien älykkyys­testeis­sä, aivovuo­toar­gu­mentin lisäksi.

    Ja kokon­aisu­u­teen tämä ei ikinä tule ole­maan ratkaisu. Se on enem­män hyvän kar­man ostamista, ja näkyväk­si tuomista katukuvaamme. 

    Ongelmia ei voi ulkois­taa ongel­ma-alueil­ta. Ongel­ma-aluei­den läheltä näille alueille takaisin­muut­to käy helpom­min kuin kym­men­tien­tuhan­sien kilo­me­trien päästä Euroopasta.

    Vuosit­tais­es­ta 76 miljoo­nan väestönkasvus­ta, n. 70 miljoon­aa tuli kehitysmaista/kehittyvistä maista. Tuos­ta 70 miljoonas­ta val­taosa syn­tyy eri­asteiseen köy­hyy­teen. Ainakin 4 mil­jar­dia ihmistä elää köy­hyy­dessä. Lap­sia pal­jain jaloin kaatopaikoil­la, kalas­ta­ji­na, katu­jengeis­sä, naisia pros­ti­tuoi­tu­ina, sato­ja miljoo­nia työt­töminä tullen toimeen kukin miten ikinä taitaa.

    Aut­tamisen prag­mati­ik­ka ja aut­tamisen “lähelle tulem­i­nen, käsinkoskel­te­tavu­us” ovat ris­tiri­idas­sa. Pako­laisu­u­den ja human­i­taarisen maa­han­muu­ton kulut­tamille rahoil­la pystyt­täisi­in aut­ta­maan paljon suurem­paa määrää ihmisiä, jos se tehtäisi­in kokon­aan tai läh­es kokon­aan Euroopan rajo­jen ulkop­uolel­la. Kuten tulisi tehdä, jos huono-osais­ten aut­tamisen mak­si­moin­ti ole­mas­sa olevil­la resurs­seil­la on pääl­lim­mäisin tavoit­teemme tässä kysymyksessä.

    (Se aja­tus, jota tässä yritän kuva­ta, edel­lyt­täisi tietysti tilas­tol­lista ynnä muu­ta taus­toit­tamista ja tukemista (jota vuosi pari sit­ten olen kyl­lä tehnyt har­ras­tuk­ses­ta, mut­ta en läht­enyt nyt penko­maan), sekä yksi­tyisko­htaisem­paa, selkeyt­tävää perustelua, mut­ta toiv­ot­tavasti jonkin­lainen kuva hahmottui.)

  7. Osmolle: Suomen pako­laiski­in­tiö oli vuon­na 2005 maail­man viiden­nek­si suurin USAn, Aus­tralian, Kanadan ja Ruotsin jäl­keen. Ovatko luvut olleet joskus ratkai­sev­asti eri­laiset, vai mis­tä tämä myyt­ti Suomen “häpeäl­lisen pien­estä” pako­laiski­in­tiöstä johtuu? Ainakin se tun­tuu elävän ja voivan hyvin ihmis­ten puheis­sa ja mediassa.

    http://www.unhcr.org/cgi-bin/texis/vtx/basics/opendoc.htm?tbl=BASICS&id=3b028097c#Resettlement

    Taulukos­ta löy­tyy mie­lenki­in­toisia fak­to­ja. USA otti enem­män kiin­tiö­pako­laisia kuin kaik­ki muut yhteen­sä, ja toisaal­ta kol­man­te­na ole­va Kana­da otti reilusti enem­män kuin sitä seu­raa­vat maat yhteen­sä. Kol­men ison rin­nal­la muiden touhu on pien­tä näperte­lyä. Toisaal­ta USA, Kana­da ja Aus­tralia ovatkin kokon­aan siir­to­laisu­u­teen perus­tu­via kansakun­tia jot­ka har­ras­ta­vat akti­ivista maa­han­muut­ta­jien ottamista. Ja tosi­aan noi­hin mai­hin kiin­tiö­pako­laisek­si ote­taan parhaat päältä.

  8. Se kuin­ka paljon aut­tamista yhteiskun­tamme halu­aa, on sit­ten tietysti demokraat­ti­nen päätös. 

    Tääl­läkin mon­et korosta­vat indi­vid­u­al­is­mia ja yhteiskun­tamme muut­tuukin koko ajan tähän suun­taan, mut­ta mik­si tämä asia on jätet­ty täysin poli­itikko­jen päätet­täväk­si? Onhan selvää että poli­itikko, kek­sitään nimek­si vaik­ka Paa­vo, kan­nat­taa 949 000 000 euron vuosit­taisen “avun” huo­mat­tavaa lisäämistä, jos sen seu­rauk­se­na hänen vai­mon­sa pääsee ilmaisek­si bis­nek­sessä ulko maille tärkeään konfe renssi­in ja Paa­vo itsekin voi pitää itseään sit­ten suure­na Val­tiomiehenä savolais­taus­tas­taan huolimatta! 

    Mik­seivät ihmiset itse saa päät­tää kuin­ka paljon he halu­a­vat saa­da moraal­isäteily­po­jo­ja leniniltä tai jeesuk­selta tai kuka miltäkin? Tähän on min­un mielestäni turha viisas­tel­la että mik­sei saa ylipäätään päät­tää paljonko mak­saa vero­ja. Osa menoista on, kuten vaikka­pa koulu­tus tai poli­isi, yhteiskun­nan pystyssäpysymisen edel­ly­tys. Jopa lib­er­taari hyö­tyy kun naa­puris­sa ei asukaan väki­val­tainen mut­ta suurikokoinen luo­lamies vaan vaikka­pa venäläisen kaa­suy­htiön konsulentti.

  9. Osmon tarkoit­ta­mat 3 miljoon­aa venäläistä pako­laista var­maankin löy­ty­isi Pietarista ja sen lähialueil­ta. Muuten­han Suomen ja Venäjän n. 1300 km pitkä yhteinen raja on täysi hukkaraja. 

    Hukkara­jan yli ei ole tapah­tunut koskaan mitään myön­teistä kuin vain sodit­tu. Itä-rajal­lamme ei ole pätkääkään ollut nor­maalia ihmis­ten välistä kult­tuurien vaihtoa.

    Käy oikein kateek­si kes­ki-euroop­palais­ten mah­dol­lisu­us nähdä, kokea ja saa­da vaikut­tei­ta eri kult­tuureista rajanaa­purei­den­sa kanssa. Myös kaup­pa oikeit­tein rajanaa­purei­den välil­lä on kehit­tyneem­pää kuin meil­lä Suomessa.

    Niin mihin suun­taan nämä olete­tut 3 miljoon­aa venäläistä sit­ten lähti­sivät. Pietari on noin Tallinnan tasol­la mut­ta mer­ta on välis­sä. Josko pietar­i­laiset lähti­sivät pohjoiseen päin kohti Suomea, niin ei heille onni koit­taisi Suomessa
    kun tulisi taas pyrk­iä etelään, josko Suomes­ta halu­aisi­vat pois.

    Min­un arvaus on, että venäläiset pako­laiset pyrk­i­sivät lounaaseen (Pietarista
    kat­soen) Eesti­in, Latvi­aan ja Liet­tuaan, ja sit­ten näi­den maid­en kaut­ta syvem­mälle Eurooppaan.

  10. Oho, väk­iluku­un suh­teutet­tuna Suo­mi ottaa saman ver­ran pako­laisia kuin USA ja Ruot­si. Vain Aus­tralia ja Kana­da ovat äkkiä lask­ien edellä.

  11. Kiin­tiö­pako­lais­ten määrä Suomes­sa on pysynyt melko alhaisena:

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3269

    Tur­va­paikkaa näi­den lisäk­si haki viime vuon­na 1505 henkeä. Ruot­si­in oli pyrkimässä viime vuon­na yli 36000 pakolaista:

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2560
    http://www.migrationsverket.se/

    Tänä vuon­na tam­mi-syysku­un aikana Suomeen on ollut tul­lut 2119 tur­va­paikan­hak­i­jaa. Samaan aikaan Ruot­si­in on tul­lut yli 18000 hakijaa.

    Mulkukrien (Mul­ti­kult­tuurikri­it­ti­nen, Hal­la-ahon lanseer­aamien lyhen­tei­den per­in­teitä nou­dat­taen) mielestä Suomen ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on muiden maid­en tiuken­net­tua poli­ti­ikkaansa Euroopan lib­er­aalein. Ilmeis­es­ti täl­lä tarkoite­taan tur­va­paikkapoli­ti­ikkaa ja tur­va­paikan hak­i­joiden kohtelua. Jostain syys­tä tur­va­paikan­hak­i­jat eivät ole oival­ta­ne­et Suomen muut­tunut­ta ase­maa, vaan menevät edelleen van­has­ta muis­tista Ruot­si­in ja Norjaan.

  12. Kaiken kaikki­aan aika toiv­ot­toman tun­tu­ista touhua suo­ma­lais­es­ta näkökul­mas­ta on tuo maail­man vähäo­sais­ten aut­ta­mi­nen. Suo­mi voisi väestöi­neen olla maail­man mit­takaavas­sa joku ”hiki­nen” kaupunki­val­tio — ja toisaal­ta maail­mas­sa riit­tää autet­tavia sato­ja ja taas sato­ja miljoonia.

    Vaik­ka me luovut­taisimme siemen­pe­runam­mekin maail­man nälkäis­ten ruokkimiseen, niin se ei hätää poista kuin har­vo­jen ja valit­tu­jen osalta. Ain­oas­taan moraal­isäteilyp­is­teitä siitä saamme ja hyvää omaatun­toa, kun meil­läkin olisi sit­ten yhtä surkeaa kuin suurim­mal­la osal­la maa­pal­lon väestöstä.

    Ilmeis­es­ti kuitenkin ajatel­laan, että aut­ta­mi­nen on mei­dän oma­l­ta kannal­tamme tärkeää ja hyödyl­listä, kos­ka voimme siten pitää itseämme hyv­inä ihmisinä.

  13. Minus­ta on hyvä että avaat osaltasi keskustelua maahanmuuttopolitiikasta. 

    Kuuli­jakun­tasi kuitenkin koos­t­unee etupäässä vihrei­den äänenkan­nat­ta­jista, ja te ette ole puolu­e­na juurikaan kun­nos­tau­tuneet viime aikoina (subj tun­te­muk­seni) tas­apain­oises­sa ja rehellisessä keskustelus­sa aiheesta.

    Hyvää onnea sameis­sa vesissä.

  14. Vas­toin blo­gin pitäjän pyyn­töä, palaan mustista miehistä vihreisi­in arvoihin. Tämän päivän Hesaris­sa pro­fes­sori Gwyn Prins ennus­taa vaikeuk­sia Osmonkin voimakkaasti aja­malle päästökau­palle. Gwyn Prins sanoo mm. “Ei tarvitse olla mikään eri­tyi­nen ennus­ta­ja, kun sanoo, ettei tämä toteudu”. Hän arvostelee “Kioto-sopimus­ta han­kkeena, jol­la ei pystytä vas­taa­maan ilmas­ton läm­pen­e­miseen”. Hänen mielestään “Täl­laiset ylhäältä päin annetut päästöra­jat ja muu­ta­mat toimeen­panoon tähtäävät instru­men­tit eivät yksinker­tais­es­ti toi­mi. Esimerkik­si päästökau­pal­la jotkut pystyvät tekemään rahaa, mut­ta päästöjä se ei vähen­nä.” Hänen mielestään Balin ilmas­tokok­ous osoit­ti, että Euroopan havit­tele­ma johtoase­ma näis­sä asiois­sa on kuvittelua.

    Mitenkäs Osmo kommentoit?

  15. “Suo­mi voisi väestöi­neen olla maail­man mit­takaavas­sa joku ”hiki­nen” kaupunki­val­tio — ja toisaal­ta maail­mas­sa riit­tää autet­tavia sato­ja ja taas sato­ja miljoonia.”

    Se ei ole mikään syy olla aut­ta­mat­ta, että pelkästään suo­ma­lais­ten voimin ei kaikkia maail­man hädä­nalaisia voi­da aut­taa. Pien­ten maid­en yhteinen sat­saus voi olla suuri.

  16. “Muu­tos pako­laisleirin toimet­to­muud­es­ta toimet­to­muu­teen teol­lisu­us­maan slum­mis­sa ei lop­ul­ta ole kovin suuri. ”

    Eroina mainit­takoon monipuo­li­nen rav­in­to ja vesi, kehit­tyneet ter­veyspalve­lut, koulu­tus lap­sille, ylipään­sä jär­jestäynyt yhteiskun­ta. Kyl­lä vaik­ka Berli­inin slum­mi­alueel­la ja pako­laisleir­il­lä on eroa.

  17. Kuntsa,

    Tilas­toi­hin tutus­tuneina olet var­maankin huo­man­nut, että tur­va­paikan­hak­i­joiden määrä on ollut tämän vuo­den aikana varsin nopeas­sa kasvus­sa. Mitään eri­tyisen pitkälle meneviä johtopäätök­siä tästä ei vielä voi­da tehdä, kos­ka hake­muk­sia jätet­ti­in 2006–7 suh­teel­lisen vähän. On kuitenkin sinän­sä aivan mah­dol­lista, että muu­tok­sen taustal­la on hil­jalleen lev­iävä sana maid­en pako­lais­poli­ti­ikas­sa tapah­tuneista muu­tok­sista, mis­sä tapauk­sis­sa hake­muk­sis­sa oletet­tavasti tapah­tunee selvää ja nopeu­tu­vaa kasvua vielä pitkään.

    On tietysti hyvä myös huo­ma­ta, että maan pako­lais­poli­ti­ik­ka ei ole ain­oa tek­i­jä kohde­maan valin­nas­sa. Jos olisin esimerkik­si irak­i­lainen pako­lainen, ja tietäisin, että Ruot­sis­sa min­ul­la on jo lukuisia suku­laisia, ja irak­i­laisvähem­mistö siel­lä run­saslukuinen, var­maankin yrit­täisin ensin sinne, vaik­ka Suomeen voisikin päästä jonkin ver­ran helpommin.

    Pako­laisleireistä az sanoikin jo jotakuinkin kaiken tarpeel­lisen. Onko todel­lakin jalom­paa aut­taa yhtä per­het­tä tääl­lä kuin kah­takym­men­tä leireil­lä? Onko Suomen edes hyväksyt­tävää käyt­tää vähiä raho­jaan yksilöi­den kanssa näperte­lyyn, kun muual­la tapah­tuu tällaista:

    http://www.globalhealth.org/news/article/766

    Yhteenkin varis­suo­laiseen, syr­jäy­tyneeseen suurper­heeseen upote­tu­il­la rahoil­la olisi saanut aika mon­ta huopaa. Mut­ta, ihmisil­lä on tosi­aan eri­laisia käsi­tyk­siä siitä, mikä on todel­lista humaaniutta.

  18. “Yhteenkin varis­suo­laiseen, syr­jäy­tyneeseen suurper­heeseen upote­tu­il­la rahoil­la olisi saanut aika mon­ta huopaa. Mut­ta, ihmisil­lä on tosi­aan eri­laisia käsi­tyk­siä siitä, mikä on todel­lista humaaniutta.”

    Aku­ut­ti­in hätään täy­tyy tietenkin vas­ta­ta ja niin var­masti tapah­tuukin, mut­ta se ei riitä. Kyl­lä ihmisille on myös pyrit­tävä anta­maan mah­dol­lisu­us elämisen arvoiseen elämään. Se, ettei sitä pystytä ainakaan suo­ma­laisin anta­maan kaikille, ei ole mikään syy olla anta­mat­ta mah­dol­lisu­ut­ta edes joillekin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.