Teollisuusmaihin tulevat ulkomaalaiset työntekijät nostavat maan syntyperäisten rahassa mitattavaa elintasoa. Tähänhän “Tiedemies” viittasi keskusteluketjussa “Onko väärin houkutella osaajia köyhistä maista”. Ilmiön ymmärtää parhaiten, kun ajattelee Saudi-Arabiaa, jossa kaikki alkuperäiset asukkaat ovat rikkaita. He eivät voisi elää ylellistä elämäänsä, jos kukaan ei siivoisi, ei hoitaisi sairaita eikä rakentaisi taloja. Saudi-Arabia on ääriesimerkki, mutta myös ruotsalaiset pystyivät kohoamaan 1970-luvulla siirtymään siistiin sisätyöhön, kun suomalaiset siirtolaiset tekivät duunarien työt.
Tiedemies on oikeassa siinäkin, ettei köyhistä maista olla haalimassa pääasiassa korkeasti koulutettua väkeä, vaan lähinnä juuri bussikuskeja, lähihoitajia, rakennusmiehiä ja muita perustyöläisiä.
Kun suomalaiset haluavat keskiluokkaistua ja kouluttavat lapsensa mieluummin akavalaisiin kuin SAK-laisiin ammatteihin, duunareiksi haluavia on liian vähän. Siksi heitä on tuotava muualta. Eräässä seminaarissa näin laskelman, jonka mukaan Suomessa pitäisi kouluttaa vuosittain 6 000 nuorta lähihoitajiksi. Koska lähihoitajiksi kouluttautuvat ovat jokseenkin kaikki naisia, työmarkkinoille tulevista naisista joka viidennen pitäisi ryhtyä lähihoitajaksi. Tämän päälle tulevat muut hoitoalan ammattilaiset. Näyttää kovasti siltä että tarvitsemme ulkomaisia lähihoitajia. Parhaat vanhustenhoitajat tulevat maista, joiden kulttuuriin kuuluu vanhusten arvostus.
Ulkomaisten tuominen duunariammatteihin on sikäli ristiriitaista, että työmarkkinoilla vallitsee toisaalta “osaamisvinouma” (skill bias). Työtehtävät ovat muuttuneet vaativammiksi. Ne vaativat tekijältään sekä parempaa koulutusta että lahjakkuutta. Lahjakkuusjakauma ei kuitenkaan ole muuksi muuttunut. Yhä peruskoulusta tulee myös kutosen oppilaita, joille ennen oli tarjolla erilaisia laudankantajan paikkoja rakennuksilla ja auton apumiehen tehtäviä. Nämä ammatit ovat kadonneet, mikä on tuottanut rakenteellista työttömyyttä. Tavallaan ulkomainen työvoima tunkee heidän tontilleen, mutta tavallaan ei.
Koska ulkomaiset työntekijät sijoittuvat usein koulutustaan vastaamattomiin töihin, he ovat usein työssään parempia ja luotettavampia kuin työttömyyskortistosta haalitut suomalaiset. Vastaesimerkkejä varmaankin löytyy, mutta siis usein. Vaikka ulkomaalainen työntekijä ei olisi ylikoulutettu, hän saattaa kuulua niihin, jotka Suomessa olisivat hakeutuneet korkeakouluihin.
Polkevatko ulkomaalaiset palkkoja? Työehtosopimuksia on noudatettava, ja tätä soisin valvottavan nykyistä paremmin. Joillakin aloilla maksetaan käytännössä kuitenkin paljon yli TES:in. Näitä palkkaliukumia ulkomainen työvoima painaa alas. Jos pääkaupunkiseudun bussiliikenteeseen ei saataisi ulkomaisia kuljettajia, alalle olisi houkuteltava suomalaisia palkkoja nostamalla.
Vaikka ulkomainen työvoima nostaa syntyperäisten suomalaisten rahassa mitattavaa elintasoa keskimäärin, huono-osaisen suomalaisen työvoiman asemaa työmarkkinoilla se heikentää viedessään niitä työpaikkoja, joihin työnantajat muuten joutuisivat kelpuuttamaan vähän riskaabelia väkeä työttömyyskortistoista. Ei ole yllättävää, että perussuomalaiset menestyivät parhaiten Jakomäessä.
Luulisin, että heikompiin palkkoihin tyytyviä ulkomaalaisia tarvittaisiin eniten hoiva, siivous, vartiointi ja joillekin palvelualoille.
Tietysti voi sanoa, että näiden alojen palkkausta pitäisi nostaa niin paljon, että työ kelpaisi suomalaisillekin. En vaan näe tätä realistisena vaihtoehtona, koska suomalaiset ovat aika hintatietoisia. Halvalla pitää saada.
On muuten hyvä huomata, että monet noista yllämainituista aloista ovat naisvaltaisia. Tästä syystä olisi tärkeää pitää huolta siitä, että tulijoissa olisi oikea sukupuolijakauma.
En usko, että tässä tarkoituksessa maahanmuuttavat ulkomaalaiset huonontaisivat suomalaisten etuja. Kielitaidon vuoksi suomalainen pysyisi aina hieman heidän yläpuolellaan työmarkkinoilla.
Joka tapauksessa minusta on hyvä ratkaisu, että näihin tehtäviin saadaan ulkomailta väkeä.
Otetaanko näissä työennusteissa automaatiota ikinä huomioon? Eikö esimerkiksi Japanissa suunntitella paljon sairaalaautomaatioita? Tämänhän pitäisi vähentää ihmistyövoiman tarvetta suhteessa potilaisiin.
Ongelma taitaakin ollakin siinä, että kummallisesti oletat Suomen olevan samassa jamassa kuin Ruotsi sodan jälkeen. Siis tolkuttomasti pääomia ja maailmantalous räjähtämässä 30-vuotiselle nousu-uralle.
Oikeistaan tavallisten ihmisten ei kannata enää miettiä mitä hyötyä nykyisten poliitikkojen mielestä ulkomaalaisesta työvoimasta on, sen verran kaukana poliitikkojen tiedot ja ajatukset tästäkin asiasta ovat.
Tavallinen ihminen kuten minä luulee ilmeisesti erheellisesti että Saudi-Arabia on upporikas (n. 14k$/as) siksi että sillä on suunnattomat öljytulot, ja että Ruotsi (n. 28k$/as) olisi niin rikas siksi että se teki ns. tiliä hitlerin Saksan kanssa koko sodan ajan ja pääsi valtaamaan markkinoita omalle vahingoittumattalleen teollisuudelleen heti sodan jälkeen. Lisäksi Ruotsin teollistuminen alkoi paljon ennen Suomea ja näin pääomia on kertynyt jo selvästi pidemmän aikaa.
Osmo ja muut valtapuolueiden poliitikot sen sijaan tietävät että tämä voittoisa resepti onkin massiivinen maahanmuutto, monikulttuurisuus ym. hyvät ja heille sopivat asiat.. Minkäänlaista todistetta heidän ei tarvitse tästäkään asiasta esittää, riittää että he sanovat niin. Propagandakoneisto on riittänyt tähän asti ja kenties myös tulevaisuudessa takaamaan heille riittävän äänimäärään jotta demokratia on toteutunut.
Suomessa (n. 29k$/as) BKT alhaisuus taas ilmeisesti johtuu, kuten yle ja hesari meille päivittäin kertovat, värittömänkaljupäisten keskivartalolihavien suomalaismiesten väkivaltaisesta kulttuurista, unohtamatta rasisssmia, huutavaa työvoimapullaa ja alkoholismia. Kansainvälisyyttäkään ei osata, vääränlaiset sukat jalassa jotain typeriä kauppoja vaan tehdään ja ihan väärissä ilmansuunnissa jne. Voi vain kuvitella paljonko meidän itsekin niin huippuosaavia poliitikojamme, jotka ovat oikein kieli kursseilla Lontoossa olleet ja erilaisissa konferenseissakin lahjarahasäkin kanssa, harmittaa kun pässinpäät kehtaavat valittaa ja vielä äänestääkin väärin!
Minä vilpittömästi uskon että nykyiset suomalaiset poliitikot pystyvät kehittämään Suomen vaikkapa Dominikaanisen tasavallan tasoiseksi aidosti monikultturiseksi maaksi mutta haluaako kansa todellakin tätä? Kannattaisi varmaan miettiä asiaa.
Vielä laitan tähän esimerkiksi Japanin (n. 30 k$/as). Sielläkään ei ole koettu tarpeelliseksi tuoda maahan edes absoluuttisella määräällä mitaten yhtä paljon sitä ulkomaalaista työvoimaa kuin Ruotsiin, tai ehkä jopa Suomeen.. Laman jälkeinen BKT taulukko tulee osoittamaan taas ihan vääriä tuloksia. Pitäisikö nämä BKT taulukotkin sensuroida monikulttuurin vastaisina?
Eikö dementoituneiden vuodepotilaiden hoito olisi järkevää ulkoistaa esim. Bulgariaan?
Vankilapalvelut voitaisiin ostaa myös vaikkapa Baltian maista. Vankeinhoitajistahan on täällä pulaa. Mikäli joku nyt jostain kumman syystä haluaa nähdä lapsuutensa muistoihin vajonnutta isoäitiään tai vankilassa istuvaa väkivaltaista miestään, niin valtio voisi tarvittaessa tukea matkakustannuksia.
Eikö tämä silti tulisi paljon halvemmaksi?
Kun suomalaiset haluavat keskiluokkaistua ja kouluttavat lapsensa mieluummin akavalaisiin kuin SAK-laisiin ammatteihin, duunareiksi haluavia on liian vähän.
Voi kristus.. missä näin typeriä ihmisiä oikeasti on? Vai ettei duunariksi haluta ollenkaan vaan hienolla tittelillä pierua pidättelemään johonkin virastoon. Olen sanaton. Toivon totisesti että tämä lama on syvä..
Uusia perusteluja
Kun pakolaisia alkoi tulla Suomeen, sanottiin että he palaavat takaisin kun maahan tulee rauha. Näin ei ole käynyt edes kosovolaisten kanssa.
Sitten alettiin puhua moniosaajista, jotka pelastavat Suomen. Sekin täky osoittautui harhaksi.
Sitten alettiin puhua työvoimapulasta, jolla perustellaan massamuutot.
Kun työvoimapulakin osoittautuu harhaksi, on keksittävä uusia täkyjä. Soininvaara kirjoitti nyt siitä, kuinka maahanmuuttajat nostavat keskimääräisten suomalaisten elintasoa.
Näin suomalaisten ei enää tarvitse tehdä hanttihommia. Tässä neroudessa on vain yksi ongelma eli vähemmän koulutetut suomalaiset jäävät kokonaan ilman työtä. Se ei Soininvaaran mukaan ole kuitenkaan ongelma, koska he keskimäärin ovat epäluotettavaa rupusakkia muutoinkin ja vielä äänestävät Jakomäessä perussuomalaisia (”työnantajat muuten joutuisivat kelpuuttamaan vähän riskaabelia väkeä työttömyyskortistoista”). Jos joku sanoisi maahanmuuttajista noin rumasti, olisi Illman kyllä syyttämässä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Kuinkahan monta maahanmuuttajatohtoria täällä ajaa bussia ja siivoaa suomalaisten rappuja? Ja kuinka moni suomalaistohtori tekee näitä ”hanttihommia”. Kun itse olin nuori, olin tehtaassa töissä ja pesulassa pesemässä näitä hienohelmojen pyykkejä. En koskaan kuvitellut, että olisin jotenkin huonompi ihminen sen takia.
Mitä ihmettä vihreillä on suomalaisia vastaan.
Kyllä entisen ministerin pitäisi hoksata, että mitä enemmän solvataan perussuomalaisten äänestäjiä, sitä suurempi äänivyöry heille tulee eduskuntavaaleissa.
Soininvaaran tämän uuden logiikan sisältöön palaan myöhemmin.
Teollisuusmaihin tulevat ulkomaalaiset työntekijät nostavat maan syntyperäisten rahassa mitattavaa elintasoa.
Keskimääräisen jenkin elintaso ei ehkä ole noussut lainkaan sitten Reaganin. (Tai kuten vaikkapa Krugman suurinpiirtein sanoo: ehkä on noussut tai sitten ei, mutta jo se, että asiasta täytyy kiistellä todistaa paljon”. Suomeksi se tarkoittaa, että täälläkin ollaan huolestuneita tuloerojen kasvusta, mutta kukaan ei kai sentään väitä, toisin kuin Jenkkilässä, että keskiverto kansalainen ei olisi jatkuvasti vaurastunut.)
Ihan varma en ole siitä, kumoaako tämä fakta täysin TiedemiesSoininvaaran ajatuksen siitä, että maahanmuutto parantaa peruskansalaisen toimeentuloa tyyliin “USA:ssa maassa syntyneiden keskitulot ovat merkittävästi maan keskimääräisiä tuloja korkeammat. Ja siis ne ovat nousseet sitä mukaa kun meksikolaisia on tullut töihin.”
Tai se, että äskettäisen tutkimuksen mukaan New Yorkin tuloerot ovat Nairobin luokkaa.
Rajat kiinni!
Toisaalta, TiedemiesSoininvaaran tueksi, Ruotsi, jossa taitaa asua maahanmuuttajia per capita enemmän kuin USA:ssa, ei ole samalla tavalla kriisyitynyt. Talous kasvaa kohtuullisesti ja hyvä jakautuu tasaisesti.
Onko Suomen tulevaisuus ruotsalainen vai jenkkiläinen, lienee avainkysymys
Tässä yksi näkökulma: Ruotsi kokonaiveroaste on viitisenkymmentä, USA:n 32 (muistaakseni). Suomi on puolivälissä ja menossa alaspäin.
Minä väitän vastaa täästä “työvoimapulasta”. esimerkiksi Suomessa ei ole pulaa sairaanhoitajista. Koulutus on kohdallaan — ainoa vika on että muutaman vuoden jälkeen nämä ovat vaihtaneet ammattia tai muuttaneet ulkomaille koska siellä on parempi palkka. Suomessa on pulaa sairaanhoitajien viroista ja palkoista. Siis ratkaisuna on tuoda ulkomailta halpatyövoimaa. Sen sijaan että Suomessa tehtäisiin palkalla toimeentulo mahdolliseksi.
Pauli Vahtera kirjoitti:
“Kun pakolaisia alkoi tulla Suomeen, sanottiin että he palaavat takaisin kun maahan tulee rauha. Näin ei ole käynyt edes kosovolaisten kanssa.[…] ” Ja jatkoi tätä argumentaatiota ulkomaisen työvoiman nykyperusteisiin.
Kuitenkin Osmo Soininvaara kirjoitti “mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan” osassa yksi, jo näin : “Jotta sadan maahanmuuttokriittisen ei tarvitsisi rynnätä sanomaan tätä, sanon sen itse: humanitaarisin perustein maahan tulleiden keskuudessa työttömyys on niin yleistä, etteivät he paranna elatussuhdetta vaan pikemminkin laskevat sitä.”
Eli lukemalla Osmoa tarkasti olisi kyllä säästynyt vaivaa. Kommenttisi meni väitetystä asiasta lähinnä ohi.
Soininvaara kirjoitti:
“Eräässä seminaarissa näin laskelman, jonka mukaan Suomessa pitäisi kouluttaa vuosittain 6 000 nuorta lähihoitajiksi.”
Perustuuko tämä laskelma nykyiseen retentioasteeseen? On selvää, että jos suuri osa hoitotyötä tekevistä väsyy huonoon palkkaan ja työoloihin, tarvitaan paljon uutta väkeä korvaamaan poistumaa.
Minun on edelleen hyvin vaikea uskoa, että maahanmuuttajakaan suostuisi tekemään huonolla palkalla töitä merkittävästi kauemmin kuin kantasuomalainenkaan. Esimerkiksi Helsingissä tämä alkaa olla jo taloudellisesti mahdotonta, ellei yhteiskunta tule jotenkin rahallisesti vastaan. Tämä puolestaan on puhtaasti tulonsiirtoa veronmaksajilta yrittäjien taskuun.
Antero Koski kirjoitti:
“Otetaanko näissä työennusteissa automaatiota ikinä huomioon? ”
Tämä on mielestäni erittäin hyvä kysymys. Olen sanonut tämän aikaisemminkin ja sanon edelleen: työvoimapula on valtava mahdollisuus, jos se antaa työnantajille kannustimia kehittää radikaalisti palvelutyön automaatiota ja tehokkuutta. Status quon ylläpitäminen tuomalla maahan halpatyövoimaa on pitkällä tähtäimellä aivan yhtä fiksua kuin Yhdysvaltain Etelävaltioiden orjaekonomian ylläpitäminen oli.
TietoEnatorin Matti Lehti esitti muutama vuosi sitten, että automaatio tulee viemään hallinnosta 200.000 työpaikkaa ensi vuosikymmenellä. Määrä voisi olla suurempikin, jos turhaa byrokratiaa samalla purettaisiin rankasti.
Itse olenkin alkanut pistää hanttiin automaatiolle, koska maailmassa on muutoinkin miljardeja ihmisiä vailla järkevää tekemistä. Esimerkiksi tuollaiset sähköisen äänestämisen projektit ovat aivan turhanaikaisia. Tosin se kyllä työllisti enemmän kuin automatisoi.
Niin itse asiassa koko hallinnon automaatiohyöty on toistaiseksi tuhlattu jonninjoutavaan. Laitan tästä esimerkiksi konkreettisen tapauksen, josta kirjoitin muutama vuosi sitten. http://www.tilisanomat.fi/lehti/article.php?catid=14&v=2002
Yksi iso rajoite maahanmuuttoon tulee kuntien taloudesta. Kunnathan ovat jo nyt hyvin velkaisia. Eläkkeistä on rahastoitu reilu viidennes ja niistäkin rahoista suuri osa on nyt moolokin kidassa. Kuntien tulee siis jatkossa maksaa samanaikaisesti eläkkeet ja palkat samoista viroista. Tuskin onnistuu, vaikkei mitään taantumia tulisikaan.
Tähän asti ainoa kuntatalouden meno, joka on saanut vapaasti kasvaa, on maahanmuuton aiheuttamat kustannukset. Pää alkaa olla vetävän kädessä.
Niin, siis minä viittasin siihen, että tilastojen valossa — niitä saattaa dominoida USA — on niin, että kun kouluttamatonta työvoimaa virtaa maahan, niin vähänkään enemmän koulutetun väestönosan reaaliansiot nousevat.
Saudi-Arabia on rikas siksi, että sillä on öljyä, mutta rikkaat saudit voivat nauttia korkeasta elintasosta siksi, että on ihmisiä, jotka tekevät myös nämä huonomminpalkatut työt.
Minä en varsinaisesti ole sitä mieltä, että matalapalkka-alojen työvoimaa kannattaa haalia määrättömästi ulkomailta. Sensijaan halusin korostaa, että jos haluamme nostaa suomalaisen keskiluokan ansioita, niin empiirisen todistusaineiston valossa näyttää siltä, että halpatyövoiman tuonti on tehokkaampaa kuin koulutetun väestön haaliminen.
Sensijaan jos haluamme nostaa per capita- bruttokansantuotetta, ei kannata ottaa maahan halpatyövoimaa. BKT per asukas laskee kun halpatyövoimaa tulee paljon. Sensijaan kannattaa haalia korkeastikoulutettua työvoimaa, joka painaa alas entisestään jo nyt halvan ja usein erittäin tuottaavan insinöörityön hintaa.
Pitkällä aikavälillä elintason nousu on mahdollista vain tuottavuuden nousun muodossa. Halpatyövoima ei nosta keskimääräistä tuottavuutta, mutta se nostaa sen väestönosan tuottavuutta, joka voi sen ansiosta pesettää pyykkinsä ja teettää siivouksensa muilla. Tai voi se vähän nostaa, koska ammattisiivooja on tehokkaampi siivoamaan.
Työnjaon tehostuminen ja erikoistuminen kyllä nostavat tuottavuutta keskipitkällä aikavälillä. Suomen väkiluku on sen verran pieni, että erikoistumisesta saatavaa hyötyä ei ole kauheasti puristettavissa.
Jos nyt vähän heitetään huumorilla, niin itse korkeakoulutettuna ja isossa talossa asuvana toki mielelläni palkkaisin jonkun halvan kehitysmaan asukkaan meille siivoamaan ja laittamaan ruokaa. Voisin majoittaa sellaisen vaikka piharakennukseen, jos sen viitsisi peruskorjata. Työehtosopimukset ja sensellaiset taitavat olla esteenä, koska en voisi maksaa tälle enempää kuin parisataa kuussa.
Tässä siis Osmon argumentti on, että maahanmuutto on myönteistä, koska se nostaa kantasuomalaisten elintasoa, t.s. kulutusmahdollisuuksia. Edelleenkin haluaisin tietää, miten tämä on sopusoinnussa vihreän politiikan kanssa.
Toisekseen näihin laskelmiin maahanmuuton hyödyistä ei näemmä koskaan lasketa maahanmuuttajien asumisen, päiväkotien, koulutuksen, terveydenhuollon jne. kustannuksia, puhumattakaan sellaisista maahanmuuton kustannuksista kuin slummiutuminen, white flight, lisääntynyt rikollisuus, lisääntynyt rasismi, kasvavat elintasoerot ja siten yhteiskunnalliset vastakkainasettelut…
Siis joo! Nythän te sen keksitte: maksetaan sairaanhoitajille kymppitonni kuussa niin kansantalous pelastuu!
Sanottakoon muuten, että sairaanhoitajien palkkaa pitäisi miellään tietysti saada alaspäin. Miten se tapahtuu, on 2600 taalan kysymys — vai mikä se sairaaanhoitajan keskipalkka nyt olikaan. Ehkä vanhukset pitisi pistää filipinoa tai kiinaa opiskelemaan.
Tietääkö kukaan asiallista selvitystä, jonka perusteella voisi yrittää arvioida, onko maahanmuuton tarve 100 000 vai 500 000?
Pari pikku juttua ihmetyttää, vai onko minulta mennyt jotain ohi?
Jos Suomeen tuodaan vaikkapa 50.000 henkeä töihin ulkomailta, niin missä he asuvat? Varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa palvelualojen työvoimasta on suurin pula, on myös suurin pula kohtuuhintaisista asunnoista. Vai onko aikomus tuoda ulkoa vain väliaikaista työvoimaa, joka asutetaan parakkikyliin 10 hengen huoneissa kerrossänkyihin ja lähetetään vuoden päästä kotiin ja tilalle tuodaan uudet?
Entäs jos hän tuokin perheensä mukanaan? Vaimo ja lapset. Mistä päivähoitopaikat ja koulupaikat? Nekin maksavat rahaa, jota kunnilla ei ole. Ja vaikka ei toisikaan, niin saattaahan olla, että hän menee naimisiin täällä ja saa lapsia. Todennäköiset muuttajat nimittäin useimmiten ovat nuoria ihmisiä.
Ne, jotka kritisoivat tätä siksi, että se nostaa tulotasoa ja että tulotason nousu on “epävihreää” ovat väärässä.
Jos reaalitulojen nousu johtuu siitä, että työnjako tehostuu, se ei tarkoita sitä, että krääsää, bensaa ja etelänmatkoja kuluu enemmän. Kohonneilla reaalituloilla ostetaan sitä, mitä tuotetaan tehostumisen seurauksena enemmän.
Jos tuomme tänne eksoottisia hierojia ja sairaanhoitajia, meidän tulotasomme nousee siksi, että meidän tuloillamme saa enemmän hierontoja, kuumeenmittauksia, verinäytteenottoja tms, ei siksi, että kuluttaisimme enemmän luonnonvaroja.
Tässä keskustelussa sotketaan iloisesti yritykseni analysoida niitä syitä, miksi työnantajat haluavat ulkomaista työvoimaa ja se, millaista yhteiskuntaa itse haluan. Siitä en ole sanonut itse mitään. Minähän nyt en ole kovin innokas kansantulon kartuttaja.
Toinen sotkemisen aihe — TAAS KERRAN — on humanitaarinen maahanmuutto ja ulkomaiset työntekijät. Esimerkiksi niistä ulkomaalaisista, jotka ovat tulleet rakentamaan Olkiluodon ydinvoimalaa, noin 100 % on työllistettyjä ja kaikki ovat lukutaitoisia. Työperäinen maahanmuutto tulee suurelta osin EU-maistaja Venäjältä. Virolaisia oletetaan tulevan nykyistäkin enemmän, koska maan oman suhdanteet menevät päin mäntyä.
Osana työperäistä maahanmuuttoa jotkut kunnat ovat palkkaamassa sairaanhoitajia Filippiineiltä. Myös näiden työllisyysasteesta veikataan varsin korkeata.
Asunnoista.
Helsingin muuttovoitto koostuu lähes kokonaan ulkomaalaisista. Koko pääkaupunkiseudulla on tarkoitus rakentaa 13 000 asuntoa vuodessa eli Tampereen verran asuntoja kahdeksassa vuodessa. Osittain tämä rakentaminen tulee maahanmuuttajien tarpeisiin.
Tässä keskustelussa sotketaan iloisesti yritykseni analysoida niitä syitä, miksi työnantajat haluavat ulkomaista työvoimaa ja se, millaista yhteiskuntaa itse haluan.
Ihan samaa mieltä. Sanoma ei mene perille, koska kirjoittaja itsekään ei tunnu tietävän mitä on mieltä … tai, ennen kaikkea, mitä mieltä ovat muut ja miten argumentoivat.
Suuremmista ongelmista olen jo jäkättänyt, joten ihmettelen vain mitä tämä on tarkoittavinaan:
Koska ulkomaiset työntekijät sijoittuvat usein koulutustaan vastaamattomiin töihin, he ovat usein työssään parempia ja luotettavampia kuin työttömyyskortistosta haalitut suomalaiset.
Ikään kuin olisi sellainen psykologinen mekanismi, että ihmiset hoitaisivat työnsä paremmin, jos työ ei vastaa koulutusta!
Olen varma, että mr Soininvaara jaksaa täsmentää ilmaisuaan ja kohta osoittaa ansaittua mielipidejohtajuutta tässäkin asiassa.
jos automaatio laskisi työllisyyttä, niin meillä olisi työllisyys viimeiset sata vuotta huomioon ottaen jokseenkin nolla.
tomppeli kirjoitti:
“Siis joo! Nythän te sen keksitte: maksetaan sairaanhoitajille kymppitonni kuussa niin kansantalous pelastuu!
Sanottakoon muuten, että sairaanhoitajien palkkaa pitäisi miellään tietysti saada alaspäin.”
Vielä kerran, jos suomalainen ei elä Helsingissä jonkin matalapalkka-alan palkalla, miksi ulkomaalainen eläisi?
Tarkennan siis vielä omaa mielipidettäni: esimerkiksi tässä sairaanhoitajien tapauksessa työvoimapulan ratkaisu löytyy yhdistelmästä parempi palkka + paremmat työolot + tehokkaampi toiminta + enemmän automaatiota + enemmän maahanmuuttoa.
Näistä jotkin vaihtoehdot maksavat enemmän kuin toiset; olen esimerkiksi ollut siinä ymmärryksessä, että useissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on paljon kehittämistä mm. työilmapiirissä. Tämä puolestaan näkyy suoraan vaihtuvuudessa.
Myös teknologiaa ja työn organisointia on mahdollista kehittää ja tehostaa. Esimerkiksi Japanissa teknologian kehittämiseen on panostettu paljon — seuraavassa yksi esimerkki siitä mikä on mahdollista:
http://www.youtube.com/watch?v=VSP46lWvxJ4
Videossa asiaa vain sivutaan, mutta kyseisen tukirangan kehitystyö lähti liikkeelle pitkälti samasta asiasta mistä täällä keskustellaan: hoitajapulasta. Käyttämällä kuvatunkaltaista tukirankaa, esimerkiksi potilaiden nostelu ei vaadi kahden hoitajan läsnäoloa. Tähän kehitettyä tekniikkaa aiotaan siis nyt soveltaa myös muihin tarpeisiin, kuten liikuntarajoitteisten auttamiseen.
Yksinkertaistettuna, kysymys on siitä, halutaanko yhteiskuntaa kehittää eteen- vai taaksepäin. Tuotakaan teknologiaa tuskin olisi kehitetty, jos Japani olisi lähtenyt massiivisen työvoiman maahantuonnin tielle ja japanilaisvanhukset voisivat huutaa avukseen huonoa japania puhuvan palvelijan.
Työnantajien tosin on varmasti vaikea nähdä tätä, sillä luonnollisesti helpoin ratkaisu olisi tuoda enemmän työvoimaa halvemmalla. Toimin itse alalla, jossa tehdään paljon kehitystyötä, ja nyrkkisääntönä on se, että kysyttäessä kehityskohteita loppukäyttäjät vastaavat aina “enemmän samaa mutta halvemmalla.” Näen tässä aivan analogisen tilanteen — työnantajilla ei riitä aikaa tai näkemystä miettiä, voisiko asiat tehdä jotenkin aivan toisin. Markkinatalous on kuitenkin loistavan adaptiivinen mekanismi kiertämään erilaisia rajoitteita ja ongelmia — en siis suoraan sanottuna usko, että tärkeät työt jäisivät tekemättä vaikka työläisiä olisikin vähemmän.
Palaamalla kehityksessä taaksepäin ja tekemällä kaiken 1900-luvun alun tapaan, menetämme myös valtavan markkinamahdollisuuden. Suomi ei ole ainoa maa joka tulee painimaan väestön vanhenemisen kanssa — yhtenä ensimmäisistä tämän ongelman eteen joutuvista maista meillä voisi olla mahtava etumatka kaupallistettavien ratkaisujen kehittämiseen. Kysymykseen eivät tule pelkästään tekniset ratkaisut vaan myös työn organisointiin liittyvät ratkaisut. Toisin sanoen, juuri ne johtamisinnovaatiot joita mm. Jorma Ollila on peräänkuuluttanut.
Kaiken kaikkiaan, kuulisin mielelläni millaisia oletuksia työvoimapulaa huutavissa malleissa on tehty työn tehostumisesta. Oletetaanko niissä, että työ tehdään vastedeskin samoin kuin nykyään?
Ihan hyvää ja analyyttistä keskustelua täällä Oden blogissa. Olen samaa mieltä, että humanitäärinen ja työperäinen maahanmuutto tulee tiukasti erottaa toisistaan. Ongelma onkin se, että hallituksella ei ole mitään ohjelmaa näiden asioiden suhteen ajatellen “mahdollista” työvoimapulaa.
Puhutaan julkisuudessa, että Suomi tarvitsee 100 000- 400 000 maahanmuutajaa mutta ei edes yritetä ajatella mistä he tulevat. Kansa näkee pääsääntöisesti ympärillään humanitäärisistä syistä tulleita ja vetävät siitä omat johtopäätöskensä. Eli turha syyllistää kansaa miksi Perussuomalaiset jyräävät.
Nämä teemat ja näkökulmat vellovat nyt aika hallitsemattomasti tässä Pandoran lippaassa, jonka Osmo avasi. Silti varmaan on hyvä, että avasi(t).
Tässä postauksessa halusit keskittyä ulkomaisen työvoiman laatuun. Siinä koen olevani jonkinlainen asiantuntija: peruskoulun opettaja.
JOs lapsi on tullut Suomeen “riittävän nuorena” eli alle 9‑vuotiaana, hän todennäköisti ehtii kiriä suomalaiset ikätoverinsa kiinni peruskoulun loppuun mennessä, eli hänestä tulee käytännössä ihan yhtä laadukasta tai laadutonta työvoimaa kuin suomalaisista ikätovereistakin.
Suomeen tulleista lapsista 10 — 13 ‑vuotiaat ovat syrjäytymisvaarassa: he eivät välttämättä ehdi saada riittävää kielitaitoa ja koulutusta selvitäkseen elämästä Suomessa kunnolla.
Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat Suomeen saapuvat 14 — 20 ‑vuotiaat maahanmuuttajanuoret:
He eivät ole enää peruskoulun piirissä, ja jälkihoito ei toimi kunnolla. Heitä ( ja edellistä ryhmää) ei ole hirveän paljon, mutta he aiheuttavat suurimat ongelmat ja heitä on vaikein työllistää.
Eli tänne saapuvan perheen kapasiteetti oikeasti onkin heidän lapsissaan. Kannattaako meidän siis taivastella lapsien määrää ja kielten kirjoa, vai kannattaisiko meidän tehdä kaikkemme, että nuo lapset tekisivät aikuisina töitä Suomessa?
Touko Mettinen
14–20 vuotiaista on tulossa iso ryntäys, kun muut pohjoismaat eivät enää ota vastaan ankkurilapsia. Tai ääritapauksessa kai ottavat, mutta sijoittavat ne lastenkotiin, eivätkä ryhdy perheidenyhdistämiseen.
Suomessa Kari Rajamäen mukaan myös ottolapsi voi toimia ankkurilapsena, ja 5‑henkinen “perhe” (siis käytännössä mikä tahansa perhettä muistuttava ryhmä ihmisiä) seuraa automaattisesti mukana. Kuulostaa täysin kreisiltä, mutta Rajamäki ei yleensä valehtele.
“Toinen sotkemisen aihe — TAAS KERRAN — on humanitaarinen maahanmuutto ja ulkomaiset työntekijät. ”
Hyvin yleinen mielipide on myös se, että maahanmuuttajille ei vaan pidä maksaa suomalaispalkkoja mutta eivät he saisi palkkoja polkeakaan. Tämä sama väki suhtautuu kriittisesti AY-liikkeeseen, joka yrittää pitää huolta sekä sisulaisen että maahanmuuttajan työoloista ja palkoista.
Sama porukka on toivottavinaan työhön tulevat maahanmuuttajat tervetulleina Suomeen mutta he eivät toki saa kilpailla työpaikoista. Se onnistuisi, jos he itse olisivat valmiita kouluttautumaan mutta luokkaylpeys estää taas tällaisen: halutaan olla kunnon duunareita.
Tosiasiassa lahjat eivät usein riitä koulutuksen hankkimiseen ja siisteihin sisätöihin. Maahanmuuttajilla usein riittäisi, mutta heitä ei saisi kouluttaa tai koulutettujen ei oikein sopisi tehdä koulutustaan vastaavaa työtä niin kauan kuin puheessa on vieras aksentti.
Mikä parasta, tämä sama sakki ottaa mielin kielin vastaan kaikki ulkomaalaiset asiantuntijat ja rähjää, että suomalainen verotus karkottaa heidät. Sellaiset akateemiset, jotka lähtevät ulkomaille paremman palkan toivossa, nämä mamu-kriittiset toivottavat hornaan isänmaanpettureina. Ja ottavat siis mielellään samanlaisen ummikon tilalle vaikka matalan verotuksen tuella.
Ihmisiä pitäisi myös auttaa sinne kehitysmaihin mieluummin kuin päästää Suomeen mutta kehitysapua pitäisi leikata tai lakkauttaa kokonaan. Vapaa liikkuvuuskin on Ok, mutta vain suomalaisille.
Ja keskuskustele sitten noiden kanssa.
Nimi:
Sekoitat eri keskustelijat tässä kysymyksessä.
- koulutettu jengi haluaisi lisää tekijöitä matalapalkka-aloille sekä näiden alojen palkat vielä alemmaksi. Näin palvelujen hinnat eivät nousisi yleisen palkkojen nousun mukana
-kouluttamaton jengi ei halua ulkomaalaisia kilpailemaan omista työpaikoistaan ja polkemaan palkkoja
- huippuasiantuntijoita ei halua maahan kuin yritysten johtoportaat
Kyseessä on siis eri ihmisryhmät, joilla on erilaiset halut ja edut.
kun kouluttamatonta työvoimaa virtaa maahan, niin vähänkään enemmän koulutetun väestönosan reaaliansiot nousevat.
Voi olla, että noin joskus tai jopa pääsääntöisesti käy. Mutta on outoa käyttää esimerkkinä USA:aa, kuten teit aiemmassa postauksessa, jossa keskiluokan tulot eivät ole ehkä nousseet lainkaan pariin-kolmeenkymmneen vuoteen. Alemman keskiluokan tulot ovat ehkä jopa laskeneet.
USA:n epäonnistumisen ensisijaisena syynä ei kuitenkaan liene maahanmuutto vaan ihan kotikutoiset poliittiset virheet. Toisaalta uskon, että suuri raha on pystynyt kiristämään kuristuotettaan perusamerkikkalaisen kaulan ympärillä myös meksikolaisen siirtotyöläisen avulla — kuten monasti aiemminkin kiinalaisten irkkujen tai kenen kulloinkin avulla.
Mutta ei kannata heittää kirvestä kaivoon sillä sellaisissa maissa, joissa maahanmuutto on ollut paljon USA:aa suurempaa, kuten vaikkapa Saksassa, Alankomaissa, Sveitsissä tai jopa Australiassa, keskiluokan köyhtymistä ei ole tapahtunut ainakaan absoluuttisesti.
Hyvä nimimerkki Nimi on,
kuten Juha ylempänä kirjoitti, sekoitatte nyt useiden eri ihmisten mielipiteitä keskenään. Niin maahanmuuton kannattajista kuin vastustajistakin löytyy asiaa hyvin eri syistä kannattavia ja vastustavia ihmisiä. On myös niitä, jotka kykenevät parempaan keskusteluun, ja sitten on niitä jotka eivät ole keskustelussa ihan yhtä hyviä.
Tässä asiassa vihreiden kannattajan — tai, kuten omalla kohdallani, ex-kannattajan — tulisi mielestäni olla ensimmäisten joukossa tunnustamassa että joidenkin ihmisten epämiellyttävät mielipiteet tai edes suoranaiset hölmöilyt eivät välttämättä tarkoita, että itse asiassa on vikaa. Viittaan tällä esimerkiksi EVR:n toimintaan 1990-luvulla: silloinkin fiksummat tajusivat, että eläinrääkkäyksen vastustaminen ei tarkoita automaattisesti turkistarhaiskujen kannattamista tai tekemistä.
Mitä tulee esittämäänne listaan, esimerkiksi itse toivotan työn perässä tulijat lämpimästi tervetulleeksi (viimeksi torstaina), ja suon mielelläni että he kilpailevat työpaikoista, aivan kuten minä kilpailen heidän paikoistaan ja me kaikki kiinalaisten ja intialaisten kanssa. Nimenomaan siksi koska uskon vapaaseen kilpailuun, en halua että valtio talutetaan kuin pässi narussa tukemaan yksityisiä, matalapalkka-aloilla toimivia yrityksiä päämäärättömässä hintakilpailussa subventoimalla suoraan tai välillisesti halvan työvoiman maahantuontia, eli toisin sanoen yksityistämään voitot mutta sosialisoimaan tappiot.
Vastustan siis palkkojen polkemista, vaikka itse kuuluisin melkein millä mittarilla tahansa piikayhteiskunnan voittajiin. Esimerkiksi tulevana vuokranantajana minun pitäisi kai kannattaa Helsingin väkiluvun rajua kasvattamista, merkitseehän se vuokra-asuntojen kysynnän säilymistä vähintään ennallaan. Lisäksi työllisyystilanteeni näyttää siinä määrin hyvältä, että pystynen tulevaisuudessa ostamaan perheeni turvaan aidatulle asuinalueelle ja mahdolliset lapseni parempiin kouluihin jos yhteiskunnassa mennään Ruotsin malliin (jossa 30% haluaisi asua aidatuilla alueilla). Kelpaisi minulle palvelijakin, muista palveluista puhumattakaan.
Mutta siltikään en kannata piikayhteiskuntaa. Miksi en? Yllä mainitsin jo yhteiskunnan kehittämiseen liittyvät syyt. Vaikka tässä ketjussa tulisi käsitellä vain ulkomaalaisen työvoiman tarvetta, asia on sen verran monimutkainen että maahanmuuton lieveilmiöitäkin on pakko tarkastella. Lyhyesti sanottuna, yhteiskunnan sopeuttamis- ja sopeutumiskykyyn nähden liian nopea kulttuurinvaihto aiheuttaa sosiaalisen koheesion hapartumista, joka puolestaan johtaa luottamuspulaan. Esimerkiksi Robert Putnam on tätä aihetta käsitellyt ansiokkaasti.
Luottamuspula puolestaan johtaa transaktiokustannusten nousuun, mikä heikentää yritysten ja yhteisöjen tehokkuutta. Diplomityössäni käsittelin osin tätä asiaa, ja olen edelleen vahvasti sitä mieltä että suomalaisen yhteiskunnan ja talouden yksi vahvuus on nimenomaan vahvaan yhteiseen sosiaaliseen pääomaan perustuva luottamus toimijoiden välillä, mikä mahdollistaa verkostoina toimimisen aivan eri tavalla verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen litigaatioherkkään, matalan keskinäisen luottamuksen kulttuuriin. Yhdysvaltojen talous toimii tuosta ongelmasta huolimatta, mutta suuri kysymysmerkki on, miten hyvin sama toimisi Suomessa?
Massamaahanmuutto niistä lähtömaista joista reaalisesti Suomeen voidaan saada massoittain muuttajia on kulttuuriperimältään sen verran vierasta, että kaikkein parhaimmassakin tapauksessa koheesio tulee laskemaan. Vaikutus kansantalouteen voi siis olla sen kuuluisan housuun kusemisen kaltaista: hetken aikaa tuntuu hyvältä, mutta sitten on vain yksi ongelma (väestön ikääntyminen) korvattu toisella, Euroopan esimerkkiä tarkastellen vielä vaikeammin ratkaistavalla pulmalla.
Totta kai yritykset ja EK kannattavat maahanmuuton voimakasta kasvattamista, mutta valtiovallan pitäisi olla tässä tiukkana. Yrityksistä ja valtion virastoista voi nyt tuntua vaikealta keksiä miten tehtävistä selvitään kun työvoima kallistuu ja vähenee — mutta aivan samalla perusteella voitaisiin mm. subventoida öljyä kun sen hinta kallistuu.
Vielä erikseen voitaisiin puhua mm. ekologisista syistä. Mielestäni väkiluvun kasvattamisen ei pitäisi olla itsetarkoitus, ja esimerkiksi yhteismaan tragedian käsitteen kehittänyt ekologi Garrett Harding on ollut viime aikoina vahvasti sitä mieltä että maailman ongelmia (köyhyys, väestönkasvu, nälänhätä) ei kyetä ratkaisemaan mikäli ne globalisoidaan. Mutta nyt on jo etäännytty varsin kauaksi itse aiheesta, joten —
tässä on yksi maahanmuuttokriittinen joka ihan vilpittömästi haluaisi keskustella.
Janne Korhonen:
“Vielä kerran, jos suomalainen ei elä Helsingissä jonkin matalapalkka-alan palkalla, miksi ulkomaalainen eläisi?”
Miten niin ei ela? Kuolevatko he nalkaan — tuskinpa sentaan?
Taidat tarkoittaa, etta helsinkilaisen lahihoitajan ja siivoojan materiaalinen elintaso on sellainen, etta harva suomalainen pitaa sita tavoiteltavana. Valtaosalle maailman ihmisista (esim. niille filippiinilaisille) kyseinen elintaso on huikaisevan hyva. He todennakoisesti lahettaisivat viela osan tienaamistaan rahoista perheelleen entiseen kotimaahansa.
“Sekoitat eri keskustelijat tässä kysymyksessä.”
Sehän oli itseasiassa hauska komposiitti-olkiukko. Pannaan kaikki epätoivottavat mielipiteet ja ominaisuudet olevat samaan ukkoon, ja todetaan sitten, että ukko on paitsi aina väärässä, myös jakomielitautinen.
Tiettyhän se kammottava “viherstallari” ukko, joka äärinuiviston sivuilla usein esiintyy, on samanlainen jakomielitautinen komposiitti.
Otetaanko näissä työennusteissa automaatiota ikinä huomioon? Eikö esimerkiksi Japanissa suunntitella paljon sairaalaautomaatioita? Tämänhän pitäisi vähentää ihmistyövoiman tarvetta suhteessa potilaisiin.
Erinomainen pointti. Tietokoneiden laskentatehon hinta on lähiaikoina laskemassa tasolle, joka yhdessä parempien algoritmien kanssa mahdollista robottien sujuvan ja itsenäisen navigoinnin ei-strukturoidussa ympäristössä. Tämä tarkoittaa palvelualojen automatisoinnin kiihtymistä.
Jälleen kerran sotilasteknologia näyttää suunnan. USA:n puolustusministeriön rahoituksella Boston Dynamicin kehittämä Big Dog ‑kävelevä kantajarobotti on (video maaliskuulta 2008) jo aika vaikuttava ilmestys (pysyy pystyssä saatuaan rajun potkun kylkeensä, kulkee lumipenkassa jne.).
Ville kirjoitti:
“Taidat tarkoittaa, etta helsinkilaisen lahihoitajan ja siivoojan materiaalinen elintaso on sellainen, etta harva suomalainen pitaa sita tavoiteltavana. Valtaosalle maailman ihmisista (esim. niille filippiinilaisille) kyseinen elintaso on huikaisevan hyva. He todennakoisesti lahettaisivat viela osan tienaamistaan rahoista perheelleen entiseen kotimaahansa.”
Olet aivan oikeassa. On ihan totta että luultavasti saisimme näihin tehtäviin kyllä työläisiä, jopa huomattavasti nykyistä alhaisemmilla palkoilla. Olemme ehkä eri mieltä siitä, mitä muita lieveilmiöitä siitä voisi olla. Tätä esittämääsi kokeiltiin esim. 1960-luvulla Ranskassa, ja taitaa olla realismia sanoa että heillä on nyt pientä suurempi ongelma. Miten mahtaa olla Suomessa v. 2050?
Tarkoitin tuossa kirjoituksessani lähinnä sitä tilannetta, missä ulkomaalainen jää pysyvästi Suomeen ja saa kansalaisuuden sekä mahdollisesti pääsee sosiaaliturvan piiriin, jolloin epäilen kurjien hommien ja nälkäpalkan kelpaavan pidemmän päälle. Keikkatyöläisten tilanne on luonnollisesti toinen, mutta keikkatyöläisten pitäminen pelkästään keikkatyöläisinä ei ole tainnut onnistua kuin Saudi-Arabiassa yms. sangen drakonisen lainsäädännön maissa.
Voisin periaatteessa kannattaa matalapalkkatyövoiman maahantuontia keikkatyöläisten muodossa, jos voidaan varmistaa ettei järjestelmästä vahingossa luoda tulonsiirtoautomaattia valtiolta työnantajille. Halpatyövoiman maahanmuuttajista aiheutuvia kustannuksia ei siis mielestäni saa ulkoistaa veronmaksajille . Lisäksi on oltava erittäin varovainen, ettei luoda epäsymmetrisiä valta-asetelmia eli loukkuja jotka mahdollistavat tosiasiallisen orjuuttamisen — yksi malliesimerkki tästä on kansalaisuuskäsittelyn sitominen työpaikkaan, jolloin työntekijä on melko täysin työnantajan armoilla. (Valvonnan tehostaminen tuskin auttaa — kuka tälläisen antaa ilmi?)
Suhtaudun näin aukottoman järjestelmän mahdollisuuksiin kuitenkin hiukan epäilevästi, kun ajatellaan esimerkiksi miten yritykset taluttivat yhteiskuntaa Lex Karpelassa. Siksi, ja parissa kirjoituksessa tarkemmin kuvailemistani syistä, lähtisin enemminkin siitä, että työvoimapula ratkaistaan etupäässä kehittämällä yhteiskuntaa eteen‑, ei taaksepäin, ja maahanmuutto otetaan käyttöön vasta sitten jos mikään muu ei auta. Nykyisellä keskustelulla tehdään mielestäni pahasti hallaa esim. palvelualojemme tulevaisuuden kilpailukyvylle, kun kaikille vakuutellaan että massiivinen maahanmuutto on ainoa oikea ratkaisu. Kenellä tälläisessä tilanteessa olisi mitään kannustimia kehittää mitään uutta?
Janne Korhonen:
“Tarkoitin tuossa kirjoituksessani lähinnä sitä tilannetta, missä ulkomaalainen jää pysyvästi Suomeen ja saa kansalaisuuden sekä mahdollisesti pääsee sosiaaliturvan piiriin, jolloin epäilen kurjien hommien ja nälkäpalkan kelpaavan pidemmän päälle.”
Ei se mikaan nalkapalkka ole, kylla suomalainen siivooja pystyy aivan varmasti asumaan siistissa kodissa, hankkimaan ruuan lisaksi kodinkoneita, viihde-elektroniikkaa, uusia vaatteita, kaymaan harrastuksissa ym.
Mutta siita olen toki kanssasi samaa mielta, etta ei se tyo varmasti motivoi, jos raatamalla ei saa juurikaan parempaa elintasoa kuin makoilemalla. Tama epakohta pitaisi tietenkin korjata, enka missaan nimessa kannata ajatusta, etta tama ongelma lakaistaan maton alle rekrytoimalla holtittomasti porukkaa kolmannesta maailmasta.
En nae naita toisiaan poissulkevina asioina, naen hallitun maahanmuuton yhtena keinovalikoiman osana, en peikkona enka patenttiratkaisuna. Minuakin on kylla huolestuttanut poliittisen keskustelun vahyys maahanmuuton mahdollisista ongelmista ja keinoista niiden valttamiseksi (siis muistakin kuin rajojen sulkemisesta), mutta nayttaa silta etta tabu on vihdoin murtunut. Hyva niin.
Ville kirjoitti:
“En nae naita toisiaan poissulkevina asioina, naen hallitun maahanmuuton yhtena keinovalikoiman osana, en peikkona enka patenttiratkaisuna. ”
Juuri näin sen pitäisikin mennä — jostain määrästä laadullisesti riittävän hyvää maahanmuuttoa on varmasti hyötyä sekä muuttajille että Suomelle, nyt vain pitäisi saada vähän selvyyttä siihen, millä määrällä utiliteetti on suurimmillaan.
Olen skeptinen esim. tästä työvoimapulasta osaksi nykyisen taloustilanteen vuoksi, mutta suurimmaksi osaksi siksi, että viranomaiset ovat säännöllisesti kaikkialla aliarvioineet teknologian (etenkin automaation) ja uusien työn organisointimallien vaikutukset työn tuottavuuteen.
“Minuakin on kylla huolestuttanut poliittisen keskustelun vahyys maahanmuuton mahdollisista ongelmista ja keinoista niiden valttamiseksi (siis muistakin kuin rajojen sulkemisesta), mutta nayttaa silta etta tabu on vihdoin murtunut. Hyva niin.”
Juuri tästä syystä äänestin niinkuin äänestin; voisi sanoa että olen saanut jo nyt vastinetta äänelleni.
Keskusteltavaa olisikin paljon; yksi asia, mikä tulee mieleen, on kotouttamistoimenpiteiden tehokkuus. Pitäisi miettiä, millä toimenpiteillä saataisiin eniten kotouttamista vähimmillä panostuksilla.
Arvelen — en pysty todistamaan — että jokainen yhteiskunta (tai organisaatio, yleisemmin) pystyy sopeuttamaan tietyn määrän ihmisiä ja sopeutumaan tiettyyn määrään muutosta per aikayksikkö. Tätä nopeampi muutos aiheuttaa kitkaa, turbulenssia, ja sitä suurempi muutosnopeus ei ole toivottavaa mikäli systeemin toiminnallisuus ja luonne halutaan säilyttää.
Tämän “suurimman sallitun muutosnopeuden” löytäminen olisi mielestäni yksi lähivuosien kriittisistä tehtävistä.
Maatamme on lähestymässä taantuman/laman hyökyaalto. Jo nyt puhutaan ääneen 60.000, lähinnä rakennusalan työttömästä. Kukaan ei varmasti osaa sanoa mitä kaikkea hyökyaalto vie mennessään, ainakin työtä ja työpaikkoja. Mielestäni meidän pitäisi nyt puhaltaa välittömästi poikki tämä “lisää maahanmuuttajia tänne töihin koska meiltä loppuu tekijät” ‑mantra. Ei täältä lopu työntekijät vaan lähinnä työstä on ollut pula ja niin on oleva jatkossakin. Suurten ikäluokkien marssiessa eläkkeelle voimme — vihdoinkin — sulattaa julkisen hallinnon öhkybyrokratian. Mitä sitten teemme jo tänne rahdatuille kymmenille tuhansille työttömille ulkomaalaisille? Viime vuonna kustannukset tästä olivat jo n. 57.000.000 euroa.
Kun suomalaiset haluavat keskiluokkaistua ja kouluttavat lapsensa mieluummin akavalaisiin kuin SAK-laisiin ammatteihin, duunareiksi haluavia on liian vähän. Siksi heitä on tuotava muualta. Eräässä seminaarissa näin laskelman, jonka mukaan Suomessa pitäisi kouluttaa vuosittain 6 000 nuorta lähihoitajiksi.
Jos maahanmuuttoa vaikeutettaisiin huomattavasti, niin silloin Suomessa olisi ryhdyttävä maksamaan hyvää palkkaa myös
duunareille. Nähtäisiin jopa sellainen ihme, että sekatyömieskin voisi hyvin.
Koska maahanmuuttoa suositaan, niin työnantajilta puuttuu syy kehittää liiketoimintaansa kannattavaksi. Maahanmuutto mahdollistaa vanhoissa toimintamalleissa pysymisen. Ei tarvitse uudistua ja kehittää toimintaa.
Maahanmuuton voimakkaalla rajoittamisella siis työelämä uudistuisi, matalapalkkatehtävät muuttuisivat paremmin palkatuiksi ja nähtäisiin myös siirtymää akavalaisista ammateista poispäin.
Työnteon arvo ihmisten silmissä kohoaisi.
Tällä hetkellä Suomessa vallitsee koulutusinflaatio. Kun yhdellä tutkinnolla ei saa työpaikkaa, opiskellaan toinenkin tutkinto.
Kumminin itse työ voi olla melko vaatimaton ja pelkällä yo-tutkinnolla pärjäisi. Turha opiskelu on ajan tuhlausta.
Työvoimapulaan, jos sellaista nyt edes on, vaikuttaa myös korkea verotus. Työtä haittaverotetaan. Jos päivätyön lisäksi tekee jotain muuta työtä, verotus nousee. Ei mikään ihme, että monet yrittävät tulla toimeen yhdellä työpaikalla.
Suomessa on paljon alkuperäisasukkaiden työvoimapotentiaalia. On nykyiset työttömät, on työelämästä pois jättäytyneet, on turhaa opiskelua ja on sivutöihin halukkaita edellyttäen, että verotus olisi kohtuullinen.
Julkisen sektorin tuottavuus jäi 80-luvun tasolle. Huono tuottavuus generoi korkean verotusasteen ja huonontaa kilpailukykyämme. Julkisen sektorin toimintamalleja ja johtamisen tasoa tulisi parantaa merkittävästi.
Keskustelussa on jostain syystä jätetty täydellisesti huomioimatta yritysten oma vastuu sopivan työvoiman rekrytoinnissa. Niissä nimenomaan on se asiantuntijuus ja tieto, minkälaiselle työvoimalle on tarvetta. Väliin ei tarvita mitään valtion viisaiden ihmisten keskusvirastoa hämmentämään soppaa. Mikä muka estää tällä hetkellä yrityksiä katsomasta rajojen ulkopuolelle?
Eivät yritykset nyt niin typeriä ole, että rahantekemisessä tarvittavat työntekijät jätettäisiin rekrytoimatta, jos valtio ei välittömästi tuo miljoonaa maahanmuuttajaa varareserviksi. Annetaan yritysten hoitaa itse työvoimansa. Silloin ei tarvita mitään veronmaksajien kustantamaa kallista kotoutusta, vaan yritykset hoitavat omat kustannuksensa. Etuna on myös se, ettei tarpeetonta joutoväkeä haalita maahan, vaan jokaisella tulijalla on hyvä syy oleskeluunsa.
Silloin ei tarvita mitään veronmaksajien kustantamaa kallista kotoutusta, vaan yritykset hoitavat omat kustannuksensa. Etuna on myös se, ettei tarpeetonta joutoväkeä haalita maahan, vaan jokaisella tulijalla on hyvä syy oleskeluunsa.
Ei työperäinen maahanmuutto tarkoita sitä, että valtio haalii väkeä maahan ja yritykset sitten yrittävät löytää tuosta joukosta itselleen sopivia.
Noin puolet työperäisestä maahanmuutosta tulee muista EU-maista. Heillä on oikeus tulla tänne omalla kustannuksellaan ja hakea työtä. Siihen asti he ovat oman maansa sosiaaliturvan (työttömyyskorvausten piirissä) Harva kuitenkaan menettelee näin, vaan työpaikka on selvillä jo, kun he tulevat Suomeen.
Jos henkilö tulee EU:n ulkopuolelta, hänen on anottava työlupaa omassa maassaan. Työpaikan on silloin oltava jo olemassa. Yleensä työnantaja (vaikkapa mansikkatila) hoitaa paperisodan työntekijänsä puolesta.
Ainakin ennen oli vallalla sellainenkin käytäntö, että jos vaikkapa venäläinen oli tullut turistina Suomeen ja löytänyt täältä itse työpaikan, hänen oli matkustettava takaisin Venäjälle hakemaan työlupaa ja viisumia. Tätä vähän hölmöä käytäntöä on helpotettu ainakin opiskelijoiden osalta. Jos kiinalainen nuori on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa ja Nokia haluaa palkata hänet, hänen ei tarvitse enää matkustaa Kiinaan hakemaan työlupaa/viisumia.
Suomalainen työssäkäyvä, nuorikin, (ja myös ei työssäkäyvät) haluaa varmaan pääsääntöisesti oman asunnon. Yksiö Helsingissä lienee ainakin 500 e/kk.
Jos puolestaan riittävänä asumisen tasona pitäisi vaikka, että 4h+k asunnon kaikissa kolmessa makuuhuonessa asuisi kaksi henkilöä (pariskunta tai ei), niin asumiseen menisi alle 200 e/kk, mikä on huomattavasti halvempaa.
No, kai Suomessa jotkut muutkin kuin vain opiskelijat asuvat kommuuneissa, mutta ei se varmaan kovin yleistä ole.
Joka tapauksessa, ei varmaan uppoa kansaan ajatus että pääkaupunkiseudun sairaanhuolto pitäisi laskea sen varaan että hoitajat pääsääntöisesti joutuisivat asumaan kommuuneissa 2‑hengen huoneissa?
Osmo Soininvaara kirjoitti: “Tätä vähän hölmöä käytäntöä on helpotettu ainakin opiskelijoiden osalta. Jos kiinalainen nuori on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa ja Nokia haluaa palkata hänet, hänen ei tarvitse enää matkustaa Kiinaan hakemaan työlupaa/viisumia.”
Näin. Mutta tätä ongelmaahan meillä ei enää ole sillä Nokia sen enempää kuin sisaryhtiö Nokia-Siemenskään eivät tarvitse yhtään uutta työntekijää Suomessa. Molemmat ovat todenneet jo vuosia sitten etteivät toiminnat enää laajene Suomessa ja nyt kun on vielä raju taantumakin käynnissä, niin edessä rankat leikkaukset, ts. irtisanomiset. Vuodenvaihteen jälkeen tämäkin asia sitten realisoituu pilvilinnoissaan(työvoimapulaharhoissaan) eläville poliitikoille.
Todettakoon nyt näille rajat auki kauhistelijoille, että tilanne ainakin vielä vähän aikaa sitten, eli ennen Viron EU-jäsenyyttä, oli tämä:
Ystävälläni oli rakennusalan yritys, ja hän halusi palkata muurarin. Sopiva muurari, joka oli Viron venäläinen, sitten löytyi. Ystäväni aikoi maksaa tälle ihan samaa TESsin mukaista palkkaa kuin muillekin työntekijöilleen. eli tarkoitus ei ollut polkea palkkoja, kun ei tuollaiseen ollut mitään tarvettakaan. Kysyntää muurarille ihan normaalihintaan kyllä riitti.
Paitsi että työlupa ei järjestynyt. Työvoimatoimiston mukaan Suomessa oli työttömänä saman alan ihmisiä, joten lupaa ei voitu myöntää. Ystäväni vastasi, että no lähettäkää tänne, jos on edes suht selvin päin, niin palkkaan. Ei lähetetty, ja työlupaa ei tippunut.
En pidä tällaisten käytäntöjen löysäämistä huonona ideana.
Tuli mansikanpoiminnasta mieleen, kun itse noin parikymmpisenä eli 80-luvun puolessa välissä keksin kaverin kanssa lähteä Suonenjoelle pariksi viikoksi marjapellolle.
Jutun tarkoitus oli olla sellainen hauska kuriositeetti ja jonkinlainen vitsimielessä tehty seikkailuhenkinen ekskursio. No, eipä siitä sellaista muodostunut..
Pellolla piti olla kello kuusi aamulla. Jos ei ollut, niin potkut seurasivat välittömästi. Eli työvoimasta ei silloin sitten ilmeisesti ollut huutavaa pulaa.
Vankilakin on varmasti viihtyisämpi paikka kuin tämä mansikkatila. Työtä painettiin niska limassa 12 tuntia päivässä, ruokana oli veteen keitettyjä vellejä, näkkileipää ja vanhuuttaan harmahtavaa lauantaimakkaraa. Ulkohuusi palveli kahtakymmentä ihmistä.
Elimme mansikoilla ja illalla lenkkeilin aina kauppaan seitsemän kilometrin päähän käyttämään päivän liksan. Mitään iltaohjelmaa ei tilalla ollut järjestetty.
Jostain jälkikäteen käsittämättömästä syystä sinnittelimme kuitenkin näin kaksi viikkoa. Koska en kahteen viikkoon ollut nähnyt vaakaa enkä muuta kuin kasvopeilin, niin olin aidosti yllättynyt kun kaikki kauhistellen äimistelivät kotipuolessa lahitumistani. Olin laihtunut seitsemän kiloa noiden kahden viikon aikana. Koska oli entuudestaankin hoikka tyttö, niin se todella näkyi.
Jos olosuhteet ovat nykyään samanlaiset on todellakin turha toivo, että kukaan täysjärkinen suomalainen lähtisi noihin olosuhteisiin edes hyvällä palkalla. Muistaakseni palkka vielä oli niin surkea, että tultiin kotiin liftaten junan sijaan, että jotain jääsi sentään käteen.
Eli mansikkatilaa työpaikkana voin kokemukseni perusteella (joka on kyllä kohtalaisen vanhaa perua) suositella masokismiin taipuvaiselle, laihduttamisen tarpeessa olevalle henkilölle.
Selkävaivoihin taipuvaiset älkööt yrittäkö.
“yhteismaan tragedian käsitteen kehittänyt ekologi Garrett Harding on ollut viime aikoina vahvasti sitä mieltä että maailman ongelmia (köyhyys, väestönkasvu, nälänhätä) ei kyetä ratkaisemaan mikäli ne globalisoidaan.”
Garrett Hardin on kyllä oikeilla jäljillä, mutta hän ei ole ollut viime aikoina yhtään mitään mieltä, vahvasti tai heikosti. Hardin (synt. 1915) kuoli vuonna 2003.
Hardinin kuuluisa essee The Tragedy of the Commons on vuodelta 1968.
Mainitaan vielä tuosta Hardinin kuolemasta, vaikka se ei tähän aiheeseen varsinaisesti liitykään. Hän kuului vaimonsa kanssa ‘Hemlock Societyyn’, joka ei varsinaisesti ole itsemurhalahko, mutta jonka jäsenet uskovat, että ihmisen tulee itse valita kuolinhetkensä. Hardin, ja hänen vaimonsa tekivät yhteisen itsemurhan, juhlittuaan ensin 62-vuotishääpäiväänsä.
“Vaikka ulkomainen työvoima nostaa syntyperäisten suomalaisten rahassa mitattavaa elintasoa keskimäärin, huono-osaisen suomalaisen työvoiman asemaa työmarkkinoilla se heikentää viedessään niitä työpaikkoja, joihin työnantajat muuten joutuisivat kelpuuttamaan vähän riskaabelia väkeä työttömyyskortistoista.”
Minä en tätä vielä ihan purematta niele. Jos oletetaan tilanne, ettei ulkomaista työvoimaa olisi tarjolla bussikuskeiksi, olisi bussifirma pakotettu nostamaan palkkoja, jotta saisi houkiteltua suomalaisia töihin. Tämä johtaisi joko bussilippujen kallistumiseen tai verovaroista annettavan julkisen avustuksen kasvattamiseen. Kummankin siis maksaisi keskimääräinen suomalainen henkilö. Kuitenkin keskimääräinen suomalainen henkilö säästäisi sen summan, mikä jouduttaisiin maksamaan kortistossa makaavalle suomalaiselle, joka olikin nyt työllistynyt. En mitenkään pysty uskomaan, että ulkomaisen halpatyövoiman käyttö ja suomalaisen pitäminen työllisyystuella on rahallisesti kannattavampi vaihtoehto keskimääräiselle suomalaiselle verrattuna siihen, että suomalainen saataisiin töihin vaikkakin isommalla palkalla (josta aiheutuisi myös isompia verotuloja valtion kassaan).
“Kun suomalaiset haluavat keskiluokkaistua ja kouluttavat lapsensa mieluummin akavalaisiin kuin SAK-laisiin ammatteihin, duunareiksi haluavia on liian vähän. Siksi heitä on tuotava muualta.
[KLIPS]
Vaikka ulkomaalainen työntekijä ei olisi ylikoulutettu, hän saattaa kuulua niihin, jotka Suomessa olisivat hakeutuneet korkeakouluihin.”
Tästä kehityksestä on oikeastaan syytettävä peruskoulua. Ei ole ollut ihan tavatonta, että (70-luvulla) samasta sisarussarjasta vanhemmat sisarukset kouluttautuivat kansakoulun kautta duunariammatteihin, mutta nuoremmat jatkoivat peruskoulusta lukion kautta yliopistoon. Nykyisissä kolmi-nelikymppisissä on paljon sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita.
En usko, että nämä sukunsa ensimmäiset ylioppilaat ovat sisaruksiaan ja vanhempiaan fiksumpia: heidän koulutuksensa vain määräsi oma lahjakkuus eikä isän maksuhalukkuus (oppikoulu ei ollut ilmainen). Kun nyt tämän porukan vanhemmat alkavat eläköityä, niin jostain pitäisi saada yhtä kovia ammattimiehiä (ja ‑naisia) tilalle. Se ei vain ole ihan helppoa.
Varmaan pidemmän päälle akateemisista ammateista menee ylimääräinen hohto, varsinkin kun monissa duunariammateissa tienaa vähintään yhtä hyvin, niin alkaa taas suomalaisiakin tällaiset työt kiinnostaa. Ennen sitä ei firmojen auta kuin laajentaa rekrytointia ulkomaalaisiin, esimerkiksi puolalaisiin putkimiehiin. Valtion rooliksi jää tässä tehdä työluvan saamisesta helppoa.
Az kirjoitti:
“Garrett Hardin on kyllä oikeilla jäljillä, mutta hän ei ole ollut viime aikoina yhtään mitään mieltä, vahvasti tai heikosti. Hardin (synt. 1915) kuoli vuonna 2003.”
Erittäin hyvä huomio :). Hyvä kun korjasit.
“Garrett Hardin on kyllä oikeilla jäljillä, mutta hän ei ole ollut viime aikoina yhtään mitään mieltä, vahvasti tai heikosti. Hardin (synt. 1915) kuoli vuonna 2003.”
Einsteininkin suhteellisuusteoria on keksitty ennen toista maailmansotaa.
Hardinin paperi määrittelee yhteismaan käsitteen. Käsite on erittäin keskeinen sekä biologiassa että yhteiskuntatieteessä edelleen. Tai sanotaan keskeisempi tänään kuin koskaan.
Mm. taloustieteilijä Stern käyttää käsitettä tutkiessaan ilmastonmuutosta:
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2008/04/fossiiliset-polttoaineet-eivt-lopu.html
Sori. Nyt vasta hokasin että tuo “viime aikoina” oli ehkä hiukan huono ilmaisu 🙂