Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (2)

Teol­lisu­us­mai­hin tule­vat ulko­maalaiset työn­tek­i­jät nos­ta­vat maan syn­type­r­äis­ten rahas­sa mitat­tavaa elin­ta­soa. Tähän­hän “Tiedemies” viit­tasi keskusteluketjus­sa “Onko väärin houkutel­la osaa­jia köy­histä maista”. Ilmiön ymmärtää parhait­en, kun ajat­telee Sau­di-Ara­bi­aa, jos­sa kaik­ki alku­peräiset asukkaat ovat rikkai­ta. He eivät voisi elää ylel­listä elämään­sä, jos kukaan ei siivoisi, ei hoitaisi sairai­ta eikä rak­en­taisi talo­ja. Sau­di-Ara­bia on ääries­imerk­ki, mut­ta myös ruot­salaiset pystyivät kohoa­maan 1970-luvul­la siir­tymään siis­ti­in sisä­työhön, kun suo­ma­laiset siir­to­laiset tekivät duu­nar­ien työt.

Tiedemies on oike­as­sa siinäkin, ettei köy­histä maista olla haal­i­mas­sa pääasi­as­sa korkeasti koulutet­tua väkeä, vaan lähin­nä juuri bus­sikuske­ja, lähi­hoita­jia, raken­nus­miehiä ja mui­ta perustyöläisiä.

Kun suo­ma­laiset halu­a­vat keskilu­okkaistua ja koulut­ta­vat lapsen­sa mielu­um­min akavalaisi­in kuin SAK-laisi­in ammat­tei­hin, duunareik­si halu­avia on liian vähän. Sik­si heitä on tuo­ta­va muual­ta. Eräässä sem­i­naaris­sa näin laskel­man, jon­ka mukaan Suomes­sa pitäisi koulut­taa vuosit­tain 6 000 nuor­ta lähi­hoita­jik­si. Kos­ka lähi­hoita­jik­si koulut­tau­tu­vat ovat jok­seenkin kaik­ki naisia, työ­markki­noille tule­vista nai­sista joka viiden­nen pitäisi ryhtyä lähi­hoita­jak­si. Tämän päälle tule­vat muut hoitoalan ammat­ti­laiset. Näyt­tää kovasti siltä että tarvit­semme ulko­maisia lähi­hoita­jia. Parhaat van­hus­ten­hoita­jat tule­vat maista, joiden kult­tuuri­in kuu­luu van­hus­ten arvostus.

Ulko­mais­ten tuomi­nen duu­nar­i­ammat­tei­hin on sikäli ris­tiri­itaista, että työ­markki­noil­la val­lit­see toisaal­ta “osaamisvi­nouma” (skill bias). Työte­htävät ovat muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si. Ne vaa­ti­vat tek­i­jältään sekä parem­paa koulu­tus­ta että lah­jakku­ut­ta. Lah­jakku­us­jakau­ma ei kuitenkaan ole muuk­si muut­tunut. Yhä perusk­oulus­ta tulee myös kutosen oppi­lai­ta, joille ennen oli tar­jol­la eri­laisia lau­dankan­ta­jan paikko­ja raken­nuk­sil­la ja auton apumiehen tehtäviä. Nämä ammatit ovat kadon­neet, mikä on tuot­tanut rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Taval­laan ulko­mainen työvoima tun­kee hei­dän ton­tilleen, mut­ta taval­laan ei.

Kos­ka ulko­maiset työn­tek­i­jät sijoit­tuvat usein koulu­tus­taan vas­taa­mat­tomi­in töi­hin, he ovat usein työssään parem­pia ja luotet­tavampia kuin työt­tömyysko­rtis­tos­ta haal­i­tut suo­ma­laiset. Vas­taes­imerkke­jä var­maankin löy­tyy, mut­ta siis usein. Vaik­ka ulko­maalainen työn­tek­i­jä ei olisi ylik­oulutet­tu, hän saat­taa kuu­lua niihin, jot­ka Suomes­sa oli­si­vat hakeu­tuneet korkeakouluihin.

Polke­vatko ulko­maalaiset palkko­ja?  Työe­htosopimuk­sia on nou­datet­ta­va, ja tätä soisin valvot­ta­van nyky­istä parem­min. Joil­lakin aloil­la mak­se­taan käytän­nössä kuitenkin paljon yli TES:in. Näitä palkkaliuku­mia ulko­mainen työvoima painaa alas. Jos pääkaupunkiseudun bus­sili­iken­teeseen ei saataisi ulko­maisia kul­jet­ta­jia, alalle olisi houkutelta­va suo­ma­laisia palkko­ja nostamalla.

Vaik­ka ulko­mainen työvoima nos­taa syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten rahas­sa mitat­tavaa elin­ta­soa keskimäärin, huono-osaisen suo­ma­laisen työvoiman ase­maa työ­markki­noil­la se heiken­tää viedessään niitä työ­paikko­ja, joi­hin työ­nan­ta­jat muuten jou­tu­isi­vat kelpu­ut­ta­maan vähän riskaa­belia väkeä työt­tömyysko­rtis­toista. Ei ole yllät­tävää, että perus­suo­ma­laiset men­estyivät parhait­en Jakomäessä.

51 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (2)”

  1. Luulisin, että heikom­pi­in palkkoi­hin tyy­tyviä ulko­maalaisia tarvit­taisi­in eniten hoi­va, siivous, var­tioin­ti ja joillekin palvelualoille.

    Tietysti voi sanoa, että näi­den alo­jen palkkaus­ta pitäisi nos­taa niin paljon, että työ kel­paisi suo­ma­laisillekin. En vaan näe tätä real­is­tise­na vai­h­toe­htona, kos­ka suo­ma­laiset ovat aika hin­tati­etoisia. Hal­val­la pitää saada.

    On muuten hyvä huo­ma­ta, että mon­et noista yllä­maini­tu­ista aloista ovat nais­val­taisia. Tästä syys­tä olisi tärkeää pitää huol­ta siitä, että tuli­jois­sa olisi oikea sukupuolijakauma.

    En usko, että tässä tarkoituk­ses­sa maa­han­muut­ta­vat ulko­maalaiset huonon­taisi­vat suo­ma­lais­ten etu­ja. Kieli­taidon vuok­si suo­ma­lainen pysy­isi aina hie­man hei­dän yläpuolel­laan työmarkkinoilla.

    Joka tapauk­ses­sa minus­ta on hyvä ratkaisu, että näi­hin tehtävi­in saadaan ulko­mail­ta väkeä.

  2. Ote­taanko näis­sä työen­nusteis­sa automaa­tio­ta ikinä huomioon? Eikö esimerkik­si Japanis­sa suun­ntitel­la paljon sairaalaau­tomaa­tioi­ta? Tämän­hän pitäisi vähen­tää ihmistyövoiman tarvet­ta suh­teessa potilaisiin.

  3. Ongel­ma taitaakin ollakin siinä, että kum­mallis­es­ti ole­tat Suomen ole­van samas­sa jamas­sa kuin Ruot­si sodan jäl­keen. Siis tolkut­tomasti pääo­mia ja maail­man­talous räjähtämässä 30-vuo­tiselle nousu-uralle.

  4. Oikeis­taan taval­lis­ten ihmis­ten ei kan­na­ta enää miet­tiä mitä hyö­tyä nyky­is­ten poli­itikko­jen mielestä ulko­maalais­es­ta työvoimas­ta on, sen ver­ran kaukana poli­itikko­jen tiedot ja ajatuk­set tästäkin asi­as­ta ovat.

    Tavalli­nen ihmi­nen kuten minä luulee ilmeis­es­ti erheel­lis­es­ti että Sau­di-Ara­bia on upporikas (n. 14k$/as) sik­si että sil­lä on suun­nat­tomat öljy­tu­lot, ja että Ruot­si (n. 28k$/as) olisi niin rikas sik­si että se teki ns. tiliä hit­lerin Sak­san kanssa koko sodan ajan ja pääsi val­taa­maan markki­noi­ta oma­lle vahin­goit­tumat­talleen teol­lisu­udelleen heti sodan jäl­keen. Lisäk­si Ruotsin teol­lis­tu­mi­nen alkoi paljon ennen Suomea ja näin pääo­mia on ker­tynyt jo selvästi pidem­män aikaa. 

    Osmo ja muut val­ta­puoluei­den poli­itikot sen sijaan tietävät että tämä voit­toisa resep­ti onkin mas­si­ivi­nen maa­han­muut­to, monikult­tuurisu­us ym. hyvät ja heille sopi­vat asi­at.. Minkään­laista todis­tet­ta hei­dän ei tarvitse tästäkään asi­as­ta esit­tää, riit­tää että he sanovat niin. Pro­pa­gan­dakoneis­to on riit­tänyt tähän asti ja ken­ties myös tule­vaisu­udessa takaa­maan heille riit­tävän ään­imäärään jot­ta demokra­tia on toteutunut.

    Suomes­sa (n. 29k$/as) BKT alhaisu­us taas ilmeis­es­ti johtuu, kuten yle ja hesari meille päivit­täin ker­to­vat, värit­tömänkaljupäis­ten keski­var­taloli­havien suo­ma­lais­mi­esten väki­val­tais­es­ta kult­tuurista, uno­hta­mat­ta rasisss­mia, huu­tavaa työvoima­pul­laa ja alko­holis­mia. Kan­sain­välisyyt­täkään ei osa­ta, väärän­laiset sukat jalas­sa jotain type­r­iä kaup­po­ja vaan tehdään ja ihan vääris­sä ilman­su­un­nis­sa jne. Voi vain kuvitel­la paljonko mei­dän itsekin niin huip­pu­osaavia poli­itiko­jamme, jot­ka ovat oikein kieli kurs­seil­la Lon­toos­sa olleet ja eri­lai­sis­sa kon­fer­en­seis­sakin lah­jara­hasäkin kanssa, har­mit­taa kun päss­in­päät kehtaa­vat valit­taa ja vielä äänestääkin väärin!

    Minä vil­pit­tömästi uskon että nykyiset suo­ma­laiset poli­itikot pystyvät kehit­tämään Suomen vaikka­pa Dominikaanisen tasaval­lan tasoisek­si aidosti monikult­turisek­si maak­si mut­ta halu­aako kansa todel­lakin tätä? Kan­nat­taisi var­maan miet­tiä asiaa.

    Vielä lai­tan tähän esimerkik­si Japanin (n. 30 k$/as). Siel­läkään ei ole koet­tu tarpeel­lisek­si tuo­da maa­han edes absolu­ut­tisel­la määrääl­lä mitat­en yhtä paljon sitä ulko­maalaista työvoimaa kuin Ruot­si­in, tai ehkä jopa Suomeen.. Laman jälkeinen BKT taulukko tulee osoit­ta­maan taas ihan vääriä tulok­sia. Pitäisikö nämä BKT taulukotkin sen­suroi­da monikult­tuurin vastaisina?

  5. Eikö demen­toitunei­den vuode­poti­laiden hoito olisi järkevää ulkois­taa esim. Bulgariaan? 

    Vanki­la­palve­lut voitaisi­in ostaa myös vaikka­pa Balt­ian maista. Vankein­hoita­jis­ta­han on tääl­lä pulaa. Mikäli joku nyt jostain kum­man syys­tä halu­aa nähdä lap­suuten­sa muis­toi­hin vajon­nut­ta isoäi­tiään tai vanki­las­sa istu­vaa väki­val­taista miestään, niin val­tio voisi tarvit­taes­sa tukea matkakustannuksia. 

    Eikö tämä silti tulisi paljon halvemmaksi?

  6. Kun suo­ma­laiset halu­a­vat keskilu­okkaistua ja koulut­ta­vat lapsen­sa mielu­um­min akavalaisi­in kuin SAK-laisi­in ammat­tei­hin, duunareik­si halu­avia on liian vähän. 

    Voi kris­tus.. mis­sä näin type­r­iä ihmisiä oikeasti on? Vai ettei duu­narik­si halu­ta ollenkaan vaan hienol­la tit­telil­lä pierua pidät­telemään johonkin viras­toon. Olen sana­ton. Toivon totis­es­ti että tämä lama on syvä..

  7. Uusia perustelu­ja

    Kun pako­laisia alkoi tul­la Suomeen, san­ot­ti­in että he palaa­vat takaisin kun maa­han tulee rauha. Näin ei ole käynyt edes koso­volais­ten kanssa.

    Sit­ten alet­ti­in puhua moniosaa­jista, jot­ka pelas­ta­vat Suomen. Sekin täky osoit­tau­tui harhaksi.

    Sit­ten alet­ti­in puhua työvoima­pu­las­ta, jol­la perustel­laan massamuutot. 

    Kun työvoima­pu­lakin osoit­tau­tuu harhak­si, on kek­sit­tävä uusia täkyjä. Soin­in­vaara kir­joit­ti nyt siitä, kuin­ka maa­han­muut­ta­jat nos­ta­vat keskimääräis­ten suo­ma­lais­ten elintasoa.

    Näin suo­ma­lais­ten ei enää tarvitse tehdä hant­ti­hom­mia. Tässä ner­oudessa on vain yksi ongel­ma eli vähem­män koulute­tut suo­ma­laiset jäävät kokon­aan ilman työtä. Se ei Soin­in­vaaran mukaan ole kuitenkaan ongel­ma, kos­ka he keskimäärin ovat epälu­otet­tavaa rupusakkia muu­toinkin ja vielä äänestävät Jakomäessä perus­suo­ma­laisia (”työ­nan­ta­jat muuten jou­tu­isi­vat kelpu­ut­ta­maan vähän riskaa­belia väkeä työt­tömyysko­rtis­toista”). Jos joku sanoisi maa­han­muut­ta­jista noin rumasti, olisi Ill­man kyl­lä syyt­tämässä kiihot­tamis­es­ta kansan­ryh­mää vastaan.

    Kuinka­han mon­ta maa­han­muut­ta­ja­to­hto­ria tääl­lä ajaa bus­sia ja siivoaa suo­ma­lais­ten rap­pu­ja? Ja kuin­ka moni suo­ma­lais­to­htori tekee näitä ”hant­ti­hom­mia”. Kun itse olin nuori, olin tehtaas­sa töis­sä ja pesu­las­sa pesemässä näitä hieno­hel­mo­jen pyykke­jä. En koskaan kuvitel­lut, että olisin jotenkin huonom­pi ihmi­nen sen takia.

    Mitä ihmettä vihreil­lä on suo­ma­laisia vastaan.

    Kyl­lä entisen min­is­terin pitäisi hok­sa­ta, että mitä enem­män sol­vataan perus­suo­ma­lais­ten äänestäjiä, sitä suurem­pi äänivyöry heille tulee eduskuntavaaleissa. 

    Soin­in­vaaran tämän uuden logi­ikan sisältöön palaan myöhemmin.

  8. Teol­lisu­us­mai­hin tule­vat ulko­maalaiset työn­tek­i­jät nos­ta­vat maan syn­type­r­äis­ten rahas­sa mitat­tavaa elintasoa.

    Keskimääräisen jenkin elin­ta­so ei ehkä ole nous­sut lainkaan sit­ten Rea­ganin. (Tai kuten vaikka­pa Krug­man suur­in­pi­irtein sanoo: ehkä on nous­sut tai sit­ten ei, mut­ta jo se, että asi­as­ta täy­tyy kiis­tel­lä todis­taa paljon”. Suomek­si se tarkoit­taa, että tääl­läkin ollaan huolestunei­ta tulo­ero­jen kasvus­ta, mut­ta kukaan ei kai sen­tään väitä, toisin kuin Jenkkilässä, että keskiver­to kansalainen ei olisi jatku­vasti vaurastunut.)

    Ihan var­ma en ole siitä, kumoaako tämä fak­ta täysin Tiedemies­Soin­in­vaaran ajatuk­sen siitä, että maa­han­muut­to paran­taa peruskansalaisen toimeen­tu­loa tyyli­in “USA:ssa maas­sa syn­tynei­den keski­t­u­lot ovat merkit­tävästi maan keskimääräisiä tulo­ja korkeam­mat. Ja siis ne ovat nousseet sitä mukaa kun mek­siko­laisia on tul­lut töihin.”

    Tai se, että äsket­täisen tutkimuk­sen mukaan New Yorkin tulo­erot ovat Nairobin luokkaa.

    Rajat kiin­ni!

    Toisaal­ta, Tiedemies­Soin­in­vaaran tuek­si, Ruot­si, jos­sa taitaa asua maa­han­muut­ta­jia per capi­ta enem­män kuin USA:ssa, ei ole samal­la taval­la kri­isy­i­tynyt. Talous kas­vaa kohtu­ullis­es­ti ja hyvä jakau­tuu tasaisesti. 

    Onko Suomen tule­vaisu­us ruot­salainen vai jenkkiläi­nen, lie­nee avainkysymys

    Tässä yksi näkökul­ma: Ruot­si kokon­aiveroaste on viitisenkym­men­tä, USA:n 32 (muis­taak­seni). Suo­mi on puo­livälis­sä ja menos­sa alaspäin.

  9. Minä väitän vas­taa täästä “työvoima­pu­las­ta”. esimerkik­si Suomes­sa ei ole pulaa sairaan­hoita­jista. Koulu­tus on kohdal­laan — ain­oa vika on että muu­ta­man vuo­den jäl­keen nämä ovat vai­h­ta­neet ammat­tia tai muut­ta­neet ulko­maille kos­ka siel­lä on parem­pi palk­ka. Suomes­sa on pulaa sairaan­hoita­jien viroista ja palkoista. Siis ratkaisuna on tuo­da ulko­mail­ta hal­patyövoimaa. Sen sijaan että Suomes­sa tehtäisi­in pal­ka­lla toimeen­tu­lo mahdolliseksi.

  10. Pauli Vahtera kirjoitti:
    “Kun pako­laisia alkoi tul­la Suomeen, san­ot­ti­in että he palaa­vat takaisin kun maa­han tulee rauha. Näin ei ole käynyt edes koso­volais­ten kanssa.[…] ” Ja jatkoi tätä argu­men­taa­tio­ta ulko­maisen työvoiman nykyperusteisiin. 

    Kuitenkin Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti “mihin ulko­maista työvoimaa tarvi­taan” osas­sa yksi, jo näin : “Jot­ta sadan maa­han­muut­tokri­it­tisen ei tarvit­sisi ryn­nätä sanomaan tätä, sanon sen itse: human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den kesku­udessa työt­tömyys on niin yleistä, etteivät he paran­na ela­tus­suhdet­ta vaan pikem­minkin laske­vat sitä.”

    Eli luke­mal­la Osmoa tarkasti olisi kyl­lä säästynyt vaivaa. Kom­ment­tisi meni väite­tys­tä asi­as­ta lähin­nä ohi.

  11. Soin­in­vaara kirjoitti: 

    “Eräässä sem­i­naaris­sa näin laskel­man, jon­ka mukaan Suomes­sa pitäisi koulut­taa vuosit­tain 6 000 nuor­ta lähihoitajiksi.”

    Perus­tuuko tämä laskel­ma nykyiseen reten­tioas­t­eeseen? On selvää, että jos suuri osa hoito­työtä teke­vistä väsyy huonoon palkkaan ja työoloi­hin, tarvi­taan paljon uut­ta väkeä kor­vaa­maan poistumaa.

    Min­un on edelleen hyvin vaikea uskoa, että maa­han­muut­ta­jakaan suos­tu­isi tekemään huonol­la pal­ka­lla töitä merkit­tävästi kauem­min kuin kan­ta­suo­ma­lainenkaan. Esimerkik­si Helsingis­sä tämä alkaa olla jo taloudel­lis­es­ti mah­do­ton­ta, ellei yhteiskun­ta tule jotenkin rahal­lis­es­ti vas­taan. Tämä puolestaan on puh­taasti tulon­si­ir­toa veron­mak­sajil­ta yrit­täjien taskuun.

    Antero Kos­ki kirjoitti:

    “Ote­taanko näis­sä työen­nusteis­sa automaa­tio­ta ikinä huomioon? ”

    Tämä on mielestäni erit­täin hyvä kysymys. Olen sanonut tämän aikaisem­minkin ja sanon edelleen: työvoima­pu­la on val­ta­va mah­dol­lisu­us, jos se antaa työ­nan­ta­jille kan­nus­timia kehit­tää radikaal­isti palve­lu­työn automaa­tio­ta ja tehokku­ut­ta. Sta­tus quon ylläpitämi­nen tuo­ma­l­la maa­han hal­patyövoimaa on pitkäl­lä tähtäimel­lä aivan yhtä fik­sua kuin Yhdys­val­tain Etelä­val­tioiden orjaekono­mi­an ylläpitämi­nen oli.

  12. TietoE­na­torin Mat­ti Lehti esit­ti muu­ta­ma vuosi sit­ten, että automaa­tio tulee viemään hallinnos­ta 200.000 työ­paikkaa ensi vuosikymmenel­lä. Määrä voisi olla suurem­pikin, jos turhaa byrokra­ti­aa samal­la puret­taisi­in rankasti.

    Itse olenkin alka­nut pistää hant­ti­in automaa­ti­olle, kos­ka maail­mas­sa on muu­toinkin mil­jarde­ja ihmisiä vail­la järkevää tekemistä. Esimerkik­si tuol­laiset sähköisen äänestämisen pro­jek­tit ovat aivan turhanaikaisia. Tosin se kyl­lä työl­listi enem­män kuin automatisoi.

    Niin itse asi­as­sa koko hallinnon automaa­tio­hyö­ty on tois­taisek­si tuh­lat­tu jon­nin­joutavaan. Lai­tan tästä esimerkik­si konkreet­tisen tapauk­sen, jos­ta kir­joitin muu­ta­ma vuosi sit­ten. http://www.tilisanomat.fi/lehti/article.php?catid=14&v=2002

    Yksi iso rajoite maa­han­muut­toon tulee kun­tien taloud­es­ta. Kun­nathan ovat jo nyt hyvin velka­isia. Eläkkeistä on rahas­toitu reilu viidennes ja niistäkin rahoista suuri osa on nyt moolokin kidas­sa. Kun­tien tulee siis jatkos­sa mak­saa samanaikaises­ti eläk­keet ja palkat samoista viroista. Tuskin onnis­tuu, vaikkei mitään taan­tu­mia tulisikaan.

    Tähän asti ain­oa kun­tat­alouden meno, joka on saanut vapaasti kas­vaa, on maa­han­muu­ton aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set. Pää alkaa olla vetävän kädessä.

  13. Niin, siis minä viit­tasin siihen, että tilas­to­jen val­os­sa — niitä saat­taa domi­noi­da USA — on niin, että kun koulut­tam­a­ton­ta työvoimaa vir­taa maa­han, niin vähänkään enem­män koulute­tun väestönosan reaalian­siot nousevat. 

    Sau­di-Ara­bia on rikas sik­si, että sil­lä on öljyä, mut­ta rikkaat sau­dit voivat naut­tia korkeas­ta elin­ta­sos­ta sik­si, että on ihmisiä, jot­ka tekevät myös nämä huonom­min­palkatut työt.

    Minä en varsi­nais­es­ti ole sitä mieltä, että mata­la­palk­ka-alo­jen työvoimaa kan­nat­taa haalia määrät­tömästi ulko­mail­ta. Sen­si­jaan halusin korostaa, että jos halu­amme nos­taa suo­ma­laisen keskilu­okan ansioi­ta, niin empi­irisen todis­tu­saineis­ton val­os­sa näyt­tää siltä, että hal­patyövoiman tuon­ti on tehokkaam­paa kuin koulute­tun väestön haaliminen.

    Sen­si­jaan jos halu­amme nos­taa per capi­ta- brut­tokansan­tuotet­ta, ei kan­na­ta ottaa maa­han hal­patyövoimaa. BKT per asukas las­kee kun hal­patyövoimaa tulee paljon. Sen­si­jaan kan­nat­taa haalia korkeastik­oulutet­tua työvoimaa, joka painaa alas entis­es­tään jo nyt hal­van ja usein erit­täin tuot­taa­van insinööri­työn hintaa. 

    Pitkäl­lä aikavälil­lä elin­ta­son nousu on mah­dol­lista vain tuot­tavu­u­den nousun muo­dos­sa. Hal­patyövoima ei nos­ta keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta, mut­ta se nos­taa sen väestönosan tuot­tavu­ut­ta, joka voi sen ansios­ta peset­tää pyykkin­sä ja teet­tää siivouk­sen­sa muil­la. Tai voi se vähän nos­taa, kos­ka ammat­tisi­ivoo­ja on tehokkaampi siivoamaan. 

    Työn­jaon tehos­tu­mi­nen ja erikois­tu­mi­nen kyl­lä nos­ta­vat tuot­tavu­ut­ta keskip­itkäl­lä aikavälil­lä. Suomen väk­iluku on sen ver­ran pieni, että erikois­tu­mis­es­ta saatavaa hyö­tyä ei ole kauheasti puristettavissa.

    Jos nyt vähän heit­etään huumo­ril­la, niin itse korkeak­oulutet­tuna ja isos­sa talos­sa asu­vana toki mielel­läni palkkaisin jonkun hal­van kehi­tys­maan asukkaan meille siivoa­maan ja lait­ta­maan ruokaa. Voisin majoit­taa sel­l­aisen vaik­ka piharaken­nuk­seen, jos sen viit­sisi perusko­r­ja­ta. Työe­htosopimuk­set ja sensel­laiset taita­vat olla esteenä, kos­ka en voisi mak­saa tälle enem­pää kuin parisa­taa kuussa.

  14. Tässä siis Osmon argu­ment­ti on, että maa­han­muut­to on myön­teistä, kos­ka se nos­taa kan­ta­suo­ma­lais­ten elin­ta­soa, t.s. kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Edelleenkin halu­aisin tietää, miten tämä on sopu­soin­nus­sa vihreän poli­ti­ikan kanssa.

    Toisek­seen näi­hin laskelmi­in maa­han­muu­ton hyödy­istä ei näem­mä koskaan las­ke­ta maa­han­muut­ta­jien asumisen, päiväko­tien, koulu­tuk­sen, ter­vey­den­huol­lon jne. kus­tan­nuk­sia, puhu­mat­takaan sel­l­ai­sista maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista kuin slum­mi­u­tu­mi­nen, white flight, lisään­tynyt rikol­lisu­us, lisään­tynyt rasis­mi, kas­va­vat elin­ta­so­erot ja siten yhteiskun­nal­liset vastakkainasettelut…

  15. Siis joo! Nythän te sen kek­sitte: mak­se­taan sairaan­hoita­jille kymp­pi­ton­ni kuus­sa niin kansan­talous pelastuu!

    San­ot­takoon muuten, että sairaan­hoita­jien palkkaa pitäisi miel­lään tietysti saa­da alaspäin. Miten se tapah­tuu, on 2600 taalan kysymys — vai mikä se sairaaan­hoita­jan keskipalk­ka nyt olikaan. Ehkä van­huk­set pitisi pistää fil­ipinoa tai kiinaa opiskelemaan.

    Tietääkö kukaan asial­lista selvi­tys­tä, jon­ka perus­teel­la voisi yrit­tää arvioi­da, onko maa­han­muu­ton tarve 100 000 vai 500 000?

  16. Pari pikku jut­tua ihme­tyt­tää, vai onko min­ul­ta men­nyt jotain ohi?

    Jos Suomeen tuo­daan vaikka­pa 50.000 henkeä töi­hin ulko­mail­ta, niin mis­sä he asu­vat? Varsinkin pääkaupunkiseudul­la, jos­sa palvelu­alo­jen työvoimas­ta on suurin pula, on myös suurin pula kohtu­uhin­tai­sista asun­noista. Vai onko aiko­mus tuo­da ulkoa vain väli­aikaista työvoimaa, joka asute­taan parakkikyli­in 10 hen­gen huoneis­sa ker­rossänky­i­hin ja lähetetään vuo­den päästä koti­in ja tilalle tuo­daan uudet?

    Entäs jos hän tuokin per­heen­sä mukanaan? Vaimo ja lapset. Mis­tä päivähoitopaikat ja koulu­paikat? Nekin mak­sa­vat rahaa, jota kun­nil­la ei ole. Ja vaik­ka ei toisikaan, niin saat­taa­han olla, että hän menee naimisi­in tääl­lä ja saa lap­sia. Toden­näköiset muut­ta­jat nimit­täin useim­miten ovat nuo­ria ihmisiä.

  17. Ne, jot­ka kri­ti­soi­vat tätä sik­si, että se nos­taa tulota­soa ja että tulota­son nousu on “epävihreää” ovat väärässä. 

    Jos reaal­i­t­u­lo­jen nousu johtuu siitä, että työn­jako tehos­tuu, se ei tarkoi­ta sitä, että krääsää, ben­saa ja etelän­matko­ja kuluu enem­män. Kohon­neil­la reaal­i­t­u­loil­la oste­taan sitä, mitä tuote­taan tehos­tu­misen seu­rauk­se­na enemmän. 

    Jos tuomme tänne eksoot­tisia hiero­jia ja sairaan­hoita­jia, mei­dän tulota­somme nousee sik­si, että mei­dän tuloil­lamme saa enem­män hieron­to­ja, kuumeen­mit­tauk­sia, ver­inäyt­teenot­to­ja tms, ei sik­si, että kulut­taisimme enem­män luonnonvaroja.

  18. Tässä keskustelus­sa sotke­taan ilois­es­ti yri­tyk­seni analysoi­da niitä syitä, mik­si työ­nan­ta­jat halu­a­vat ulko­maista työvoimaa ja se, mil­laista yhteiskun­taa itse halu­an. Siitä en ole sanonut itse mitään. Minähän nyt en ole kovin innokas kansan­tu­lon kartuttaja.

    Toinen sotkemisen aihe — TAAS KERRAN — on human­i­taari­nen maa­han­muut­to ja ulko­maiset työn­tek­i­jät. Esimerkik­si niistä ulko­maalai­sista, jot­ka ovat tulleet rak­en­ta­maan Olk­ilu­odon ydin­voimalaa, noin 100 % on työl­lis­tet­tyjä ja kaik­ki ovat luku­taitoisia. Työperäi­nen maa­han­muut­to tulee suurelta osin EU-mais­ta­ja Venäjältä. Viro­laisia olete­taan tule­van nyky­istäkin enem­män, kos­ka maan oman suh­dan­teet menevät päin mäntyä. 

    Osana työperäistä maa­han­muut­toa jotkut kun­nat ovat palkkaa­mas­sa sairaan­hoita­jia Fil­ip­pi­ineiltä. Myös näi­den työl­lisyysas­teesta veikataan varsin korkeata.

  19. Asun­noista.

    Helsin­gin muut­tovoit­to koos­t­uu läh­es kokon­aan ulko­maalai­sista. Koko pääkaupunkiseudul­la on tarkoi­tus rak­en­taa 13 000 asun­toa vuodessa eli Tam­pereen ver­ran asun­to­ja kahdek­sas­sa vuodessa. Osit­tain tämä rak­en­t­a­mi­nen tulee maa­han­muut­ta­jien tarpeisiin.

  20. Tässä keskustelus­sa sotke­taan ilois­es­ti yri­tyk­seni analysoi­da niitä syitä, mik­si työ­nan­ta­jat halu­a­vat ulko­maista työvoimaa ja se, mil­laista yhteiskun­taa itse haluan.

    Ihan samaa mieltä. Sanoma ei mene per­ille, kos­ka kir­joit­ta­ja itsekään ei tun­nu tietävän mitä on mieltä … tai, ennen kaikkea, mitä mieltä ovat muut ja miten argumentoivat. 

    Suurem­mista ongelmista olen jo jäkät­tänyt, joten ihmette­len vain mitä tämä on tarkoittavinaan:

    Kos­ka ulko­maiset työn­tek­i­jät sijoit­tuvat usein koulu­tus­taan vas­taa­mat­tomi­in töi­hin, he ovat usein työssään parem­pia ja luotet­tavampia kuin työt­tömyysko­rtis­tos­ta haal­i­tut suomalaiset. 

    Ikään kuin olisi sel­l­ainen psykologi­nen mekanis­mi, että ihmiset hoitaisi­vat työn­sä parem­min, jos työ ei vas­taa koulutusta!

    Olen var­ma, että mr Soin­in­vaara jak­saa täs­men­tää ilmaisuaan ja koh­ta osoit­taa ansait­tua mielipi­de­jo­hta­ju­ut­ta tässäkin asiassa.

  21. jos automaa­tio lask­isi työl­lisyyt­tä, niin meil­lä olisi työl­lisyys viimeiset sata vuot­ta huomioon ottaen jok­seenkin nolla.

  22. tomp­peli kirjoitti:
    “Siis joo! Nythän te sen kek­sitte: mak­se­taan sairaan­hoita­jille kymp­pi­ton­ni kuus­sa niin kansan­talous pelastuu!
    San­ot­takoon muuten, että sairaan­hoita­jien palkkaa pitäisi miel­lään tietysti saa­da alaspäin.”

    Vielä ker­ran, jos suo­ma­lainen ei elä Helsingis­sä jonkin mata­la­palk­ka-alan pal­ka­lla, mik­si ulko­maalainen eläisi?

    Tarken­nan siis vielä omaa mielipi­det­täni: esimerkik­si tässä sairaan­hoita­jien tapauk­ses­sa työvoima­pu­lan ratkaisu löy­tyy yhdis­telmästä parem­pi palk­ka + parem­mat työolot + tehokkaampi toim­inta + enem­män automaa­tio­ta + enem­män maahanmuuttoa. 

    Näistä jotkin vai­h­toe­hdot mak­sa­vat enem­män kuin toiset; olen esimerkik­si ollut siinä ymmär­ryk­sessä, että useis­sa sairaalois­sa ja ter­veyskeskuk­sis­sa on paljon kehit­tämistä mm. työilmapi­iris­sä. Tämä puolestaan näkyy suo­raan vaihtuvuudessa.

    Myös teknolo­giaa ja työn organ­isoin­tia on mah­dol­lista kehit­tää ja tehostaa. Esimerkik­si Japanis­sa teknolo­gian kehit­tämiseen on panos­tet­tu paljon — seu­raavas­sa yksi esimerk­ki siitä mikä on mahdollista:

    http://www.youtube.com/watch?v=VSP46lWvxJ4

    Videossa asi­aa vain sivu­taan, mut­ta kyseisen tuki­ran­gan kehi­tystyö lähti liik­keelle pitkälti samas­ta asi­as­ta mis­tä tääl­lä keskustel­laan: hoita­japu­las­ta. Käyt­tämäl­lä kuvatunkaltaista tuki­rankaa, esimerkik­si poti­laiden nos­telu ei vaa­di kah­den hoita­jan läs­näoloa. Tähän kehitet­tyä tekni­ikkaa aio­taan siis nyt soveltaa myös mui­hin tarpeisi­in, kuten liikun­tara­joit­teis­ten auttamiseen.

    Yksinker­tais­tet­tuna, kysymys on siitä, halu­taanko yhteiskun­taa kehit­tää eteen- vai taak­sepäin. Tuo­takaan teknolo­giaa tuskin olisi kehitet­ty, jos Japani olisi läht­enyt mas­si­ivisen työvoiman maa­han­tuon­nin tielle ja japani­lais­van­huk­set voisi­vat huu­taa avuk­seen huonoa japa­nia puhu­van palvelijan.

    Työ­nan­ta­jien tosin on var­masti vaikea nähdä tätä, sil­lä luon­nol­lis­es­ti helpoin ratkaisu olisi tuo­da enem­män työvoimaa halvem­mal­la. Toimin itse alal­la, jos­sa tehdään paljon kehi­tystyötä, ja nyrkkisään­tönä on se, että kysyt­täessä kehi­tysko­htei­ta lop­pukäyt­täjät vas­taa­vat aina “enem­män samaa mut­ta halvem­mal­la.” Näen tässä aivan anal­o­gisen tilanteen — työ­nan­ta­jil­la ei riitä aikaa tai näke­mys­tä miet­tiä, voisiko asi­at tehdä jotenkin aivan toisin. Markki­na­t­alous on kuitenkin lois­ta­van adap­ti­ivi­nen mekanis­mi kiertämään eri­laisia rajoit­tei­ta ja ongelmia — en siis suo­raan san­ot­tuna usko, että tärkeät työt jäi­sivät tekemät­tä vaik­ka työläisiä olisikin vähemmän.

    Palaa­mal­la kehi­tyk­sessä taak­sepäin ja tekemäl­lä kaiken 1900-luvun alun tapaan, menetämme myös val­ta­van markki­namah­dol­lisu­u­den. Suo­mi ei ole ain­oa maa joka tulee paini­maan väestön van­hen­e­misen kanssa — yht­enä ensim­mäi­sistä tämän ongel­man eteen joutu­vista maista meil­lä voisi olla mah­ta­va etu­mat­ka kau­pal­lis­tet­tavien ratkaisu­jen kehit­tämiseen. Kysymyk­seen eivät tule pelkästään tekniset ratkaisut vaan myös työn organ­isoin­ti­in liit­tyvät ratkaisut. Toisin sanoen, juuri ne johtamisin­no­vaa­tiot joi­ta mm. Jor­ma Ollila on peräänkuuluttanut.

    Kaiken kaikki­aan, kuulisin mielel­läni mil­laisia ole­tuk­sia työvoima­pu­laa huu­tavis­sa malleis­sa on tehty työn tehos­tu­mis­es­ta. Olete­taanko niis­sä, että työ tehdään vast­ede­skin samoin kuin nykyään?

  23. Ihan hyvää ja ana­lyyt­tistä keskustelua tääl­lä Oden blo­gis­sa. Olen samaa mieltä, että human­itääri­nen ja työperäi­nen maa­han­muut­to tulee tiukasti erot­taa toi­sis­taan. Ongel­ma onkin se, että hal­li­tuk­sel­la ei ole mitään ohjel­maa näi­den asioiden suh­teen ajatellen “mah­dol­lista” työvoimapulaa. 

    Puhutaan julk­isu­udessa, että Suo­mi tarvit­see 100 000- 400 000 maa­han­muu­ta­jaa mut­ta ei edes yritetä ajatel­la mis­tä he tule­vat. Kansa näkee pääsään­töis­es­ti ympäril­lään human­itääri­sistä syistä tullei­ta ja vetävät siitä omat johtopäätösken­sä. Eli turha syyl­listää kansaa mik­si Perus­suo­ma­laiset jyräävät.

  24. Nämä teemat ja näkökul­mat vellovat nyt aika hal­lit­se­mat­tomasti tässä Pan­do­ran lip­paas­sa, jon­ka Osmo avasi. Silti var­maan on hyvä, että avasi(t).

    Tässä postauk­ses­sa halusit keskit­tyä ulko­maisen työvoiman laatu­un. Siinä koen ole­vani jonkin­lainen asiantun­ti­ja: perusk­oulun opettaja. 

    JOs lap­si on tul­lut Suomeen “riit­tävän nuore­na” eli alle 9‑vuotiaana, hän toden­näköisti ehtii kir­iä suo­ma­laiset ikä­toverin­sa kiin­ni perusk­oulun lop­pu­un men­nessä, eli hänestä tulee käytän­nössä ihan yhtä laadukas­ta tai laadu­ton­ta työvoimaa kuin suo­ma­lai­sista ikätovereistakin. 

    Suomeen tulleista lap­sista 10 — 13 ‑vuo­ti­aat ovat syr­jäy­tymis­vaaras­sa: he eivät vält­tämät­tä ehdi saa­da riit­tävää kieli­taitoa ja koulu­tus­ta selvitäk­seen elämästä Suomes­sa kunnolla.

    Suurim­mas­sa syr­jäy­tymis­vaaras­sa ovat Suomeen saa­pu­vat 14 — 20 ‑vuo­ti­aat maahanmuuttajanuoret:
    He eivät ole enää perusk­oulun piiris­sä, ja jälk­i­hoito ei toi­mi kun­nol­la. Heitä ( ja edel­listä ryh­mää) ei ole hirveän paljon, mut­ta he aiheut­ta­vat suuri­mat ongel­mat ja heitä on vaikein työllistää. 

    Eli tänne saa­pu­van per­heen kap­a­siteet­ti oikeasti onkin hei­dän lap­sis­saan. Kan­nat­taako mei­dän siis taivastel­la lap­sien määrää ja kiel­ten kir­joa, vai kan­nat­taisiko mei­dän tehdä kaikkemme, että nuo lapset tek­i­sivät aikuisi­na töitä Suomessa?

    Touko Met­ti­nen

  25. 14–20 vuo­ti­aista on tulos­sa iso ryn­täys, kun muut pohjo­is­maat eivät enää ota vas­taan ankkuri­lap­sia. Tai ääri­ta­pauk­ses­sa kai otta­vat, mut­ta sijoit­ta­vat ne las­tenkoti­in, eivätkä ryhdy perheidenyhdistämiseen.

    Suomes­sa Kari Rajamäen mukaan myös otto­lap­si voi toimia ankkuri­lapse­na, ja 5‑henkinen “per­he” (siis käytän­nössä mikä tahansa per­het­tä muis­tut­ta­va ryh­mä ihmisiä) seu­raa automaat­tis­es­ti mukana. Kuu­lostaa täysin kreisiltä, mut­ta Rajamä­ki ei yleen­sä valehtele.

  26. “Toinen sotkemisen aihe — TAAS KERRAN — on human­i­taari­nen maa­han­muut­to ja ulko­maiset työntekijät. ”

    Hyvin yleinen mielipi­de on myös se, että maa­han­muut­ta­jille ei vaan pidä mak­saa suo­ma­lais­palkko­ja mut­ta eivät he saisi palkko­ja polkeakaan. Tämä sama väki suh­tau­tuu kri­it­tis­es­ti AY-liik­keeseen, joka yrit­tää pitää huol­ta sekä sisu­laisen että maa­han­muut­ta­jan työoloista ja palkoista.

    Sama poruk­ka on toiv­ot­tavinaan työhön tule­vat maa­han­muut­ta­jat ter­ve­tulleina Suomeen mut­ta he eivät toki saa kil­pail­la työ­paikoista. Se onnis­tu­isi, jos he itse oli­si­vat valmi­ita koulut­tau­tu­maan mut­ta luokkaylpeys estää taas täl­laisen: halu­taan olla kun­non duunareita. 

    Tosi­asi­as­sa lah­jat eivät usein riitä koulu­tuk­sen han­kkimiseen ja siis­tei­hin sisätöi­hin. Maa­han­muut­ta­jil­la usein riit­täisi, mut­ta heitä ei saisi koulut­taa tai koulutet­tu­jen ei oikein sopisi tehdä koulu­tus­taan vas­taavaa työtä niin kauan kuin puheessa on vieras aksentti.

    Mikä paras­ta, tämä sama sak­ki ottaa mielin kielin vas­taan kaik­ki ulko­maalaiset asiantun­ti­jat ja rähjää, että suo­ma­lainen vero­tus karkot­taa hei­dät. Sel­l­aiset aka­teemiset, jot­ka lähtevät ulko­maille parem­man palkan toivos­sa, nämä mamu-kri­it­tiset toiv­ot­ta­vat hor­naan isän­maan­pet­tureina. Ja otta­vat siis mielel­lään saman­laisen ummikon tilalle vaik­ka mata­lan vero­tuk­sen tuella.

    Ihmisiä pitäisi myös aut­taa sinne kehi­tys­mai­hin mielu­um­min kuin päästää Suomeen mut­ta kehi­tys­a­pua pitäisi leika­ta tai lakkaut­taa kokon­aan. Vapaa liikku­vu­uskin on Ok, mut­ta vain suomalaisille.

    Ja keskuskustele sit­ten noiden kanssa.

  27. Nimi:

    Sekoi­tat eri keskusteli­jat tässä kysymyksessä.

    - koulutet­tu jen­gi halu­aisi lisää tek­i­jöitä mata­la­palk­ka-aloille sekä näi­den alo­jen palkat vielä alem­mak­si. Näin palvelu­jen hin­nat eivät nousisi yleisen palkko­jen nousun mukana

    -koulut­tam­a­ton jen­gi ei halua ulko­maalaisia kil­paile­maan omista työ­paikois­taan ja polke­maan palkkoja

    - huip­puasiantun­ti­joi­ta ei halua maa­han kuin yri­tys­ten johtoportaat

    Kyseessä on siis eri ihmis­ryh­mät, joil­la on eri­laiset halut ja edut.

  28. kun koulut­tam­a­ton­ta työvoimaa vir­taa maa­han, niin vähänkään enem­män koulute­tun väestönosan reaalian­siot nousevat.

    Voi olla, että noin joskus tai jopa pääsään­töis­es­ti käy. Mut­ta on outoa käyt­tää esimerkkinä USA:aa, kuten teit aiem­mas­sa postauk­ses­sa, jos­sa keskilu­okan tulot eivät ole ehkä nousseet lainkaan pari­in-kolmeenkymm­neen vuo­teen. Alem­man keskilu­okan tulot ovat ehkä jopa laskeneet.

    USA:n epäon­nis­tu­misen ensisi­jaise­na syynä ei kuitenkaan liene maa­han­muut­to vaan ihan kotiku­toiset poli­it­tiset virheet. Toisaal­ta uskon, että suuri raha on pystynyt kiristämään kuris­tuotet­taan perusamerkikkalaisen kaulan ympäril­lä myös mek­siko­laisen siir­to­työläisen avul­la — kuten monas­ti aiem­minkin kiinalais­ten irkku­jen tai kenen kul­loinkin avulla.

    Mut­ta ei kan­na­ta heit­tää kir­vestä kaivoon sil­lä sel­l­ai­sis­sa mais­sa, jois­sa maa­han­muut­to on ollut paljon USA:aa suurem­paa, kuten vaikka­pa Sak­sas­sa, Alanko­mais­sa, Sveit­sis­sä tai jopa Aus­tralias­sa, keskilu­okan köy­htymistä ei ole tapah­tunut ainakaan absoluuttisesti.

  29. Hyvä nim­imerk­ki Nimi on,

    kuten Juha ylem­pänä kir­joit­ti, sekoi­tat­te nyt usei­den eri ihmis­ten mielip­iteitä keskenään. Niin maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jista kuin vas­tus­ta­jis­takin löy­tyy asi­aa hyvin eri syistä kan­nat­tavia ja vas­tus­tavia ihmisiä. On myös niitä, jot­ka kykenevät parem­paan keskustelu­un, ja sit­ten on niitä jot­ka eivät ole keskustelus­sa ihan yhtä hyviä.

    Tässä asi­as­sa vihrei­den kan­nat­ta­jan — tai, kuten oma­l­la kohdal­lani, ex-kan­nat­ta­jan — tulisi mielestäni olla ensim­mäis­ten joukos­sa tun­nus­ta­mas­sa että joidenkin ihmis­ten epämiel­lyt­tävät mielip­i­teet tai edes suo­ranaiset hölmöi­lyt eivät vält­tämät­tä tarkoi­ta, että itse asi­as­sa on vikaa. Viit­taan täl­lä esimerkik­si EVR:n toim­intaan 1990-luvul­la: sil­loinkin fik­sum­mat taju­si­vat, että eläin­rääkkäyk­sen vas­tus­t­a­mi­nen ei tarkoi­ta automaat­tis­es­ti turk­istarhaisku­jen kan­nat­tamista tai tekemistä.

    Mitä tulee esit­tämäänne lis­taan, esimerkik­si itse toiv­otan työn perässä tuli­jat lämpimästi ter­ve­tulleek­si (viimek­si torstaina), ja suon mielel­läni että he kil­pail­e­vat työ­paikoista, aivan kuten minä kil­pailen hei­dän paikois­taan ja me kaik­ki kiinalais­ten ja intialais­ten kanssa. Nimeno­maan sik­si kos­ka uskon vapaaseen kil­pailu­un, en halua että val­tio talute­taan kuin päs­si narus­sa tuke­maan yksi­ty­isiä, mata­la­palk­ka-aloil­la toimivia yri­tyk­siä päämäärät­tömässä hin­tak­il­pailus­sa sub­ven­toimal­la suo­raan tai välil­lis­es­ti hal­van työvoiman maa­han­tuon­tia, eli toisin sanoen yksi­ty­istämään voitot mut­ta sosial­isoimaan tappiot.

    Vas­tus­tan siis palkko­jen polkemista, vaik­ka itse kuu­luisin melkein mil­lä mit­tar­il­la tahansa piikay­hteiskun­nan voit­ta­ji­in. Esimerkik­si tule­vana vuokranan­ta­jana min­un pitäisi kai kan­nat­taa Helsin­gin väk­ilu­vun rajua kas­vat­tamista, merk­it­see­hän se vuokra-asun­to­jen kysyn­nän säi­lymistä vähin­tään ennal­laan. Lisäk­si työl­lisyys­ti­lanteeni näyt­tää siinä määrin hyvältä, että pysty­nen tule­vaisu­udessa osta­maan per­heeni tur­vaan aidat­ulle asuinalueelle ja mah­dol­liset lapseni parem­pi­in koului­hin jos yhteiskun­nas­sa men­nään Ruotsin malli­in (jos­sa 30% halu­aisi asua aida­tu­il­la alueil­la). Kel­paisi min­ulle palveli­jakin, muista palveluista puhumattakaan.

    Mut­ta siltikään en kan­na­ta piikay­hteiskun­taa. Mik­si en? Yllä mainitsin jo yhteiskun­nan kehit­tämiseen liit­tyvät syyt. Vaik­ka tässä ketjus­sa tulisi käsitel­lä vain ulko­maalaisen työvoiman tarvet­ta, asia on sen ver­ran mon­imutkainen että maa­han­muu­ton lieveilmiöitäkin on pakko tarkastel­la. Lyhyesti san­ot­tuna, yhteiskun­nan sopeut­tamis- ja sopeu­tu­miskykyyn näh­den liian nopea kult­tuur­in­vai­h­to aiheut­taa sosi­aalisen kohee­sion hapartu­mista, joka puolestaan johtaa luot­ta­mus­pu­laan. Esimerkik­si Robert Put­nam on tätä aihet­ta käsitel­lyt ansiokkaasti. 

    Luot­ta­mus­pu­la puolestaan johtaa transak­tiokus­tan­nusten nousu­un, mikä heiken­tää yri­tys­ten ja yhteisö­jen tehokku­ut­ta. Diplomi­työssäni käsit­telin osin tätä asi­aa, ja olen edelleen vah­vasti sitä mieltä että suo­ma­laisen yhteiskun­nan ja talouden yksi vahvu­us on nimeno­maan vah­vaan yhteiseen sosi­aaliseen pääo­maan perus­tu­va luot­ta­mus toim­i­joiden välil­lä, mikä mah­dol­lis­taa verkos­toina toim­imisen aivan eri taval­la ver­rat­tuna esimerkik­si Yhdys­val­to­jen lit­i­gaa­tio­herkkään, mata­lan keskinäisen luot­ta­muk­sen kult­tuuri­in. Yhdys­val­to­jen talous toimii tuos­ta ongel­mas­ta huoli­mat­ta, mut­ta suuri kysymys­merk­ki on, miten hyvin sama toimisi Suomessa?

    Mas­samaa­han­muut­to niistä lähtö­maista joista reaalis­es­ti Suomeen voidaan saa­da mas­soit­tain muut­ta­jia on kult­tuuriper­imältään sen ver­ran vieras­ta, että kaikkein parhaim­mas­sakin tapauk­ses­sa koheesio tulee laske­maan. Vaiku­tus kansan­talouteen voi siis olla sen kuu­luisan housu­un kusemisen kaltaista: het­ken aikaa tun­tuu hyvältä, mut­ta sit­ten on vain yksi ongel­ma (väestön ikään­tymi­nen) kor­vat­tu toisel­la, Euroopan esimerkkiä tarkastellen vielä vaikeam­min ratkaistaval­la pulmalla.

    Tot­ta kai yri­tyk­set ja EK kan­nat­ta­vat maa­han­muu­ton voimakas­ta kas­vat­tamista, mut­ta val­tio­val­lan pitäisi olla tässä tiukkana. Yri­tyk­sistä ja val­tion viras­toista voi nyt tun­tua vaikeal­ta kek­siä miten tehtävistä selvitään kun työvoima kallis­tuu ja vähe­nee — mut­ta aivan samal­la perus­teel­la voitaisi­in mm. sub­ven­toi­da öljyä kun sen hin­ta kallistuu.

    Vielä erik­seen voitaisi­in puhua mm. ekol­o­gi­sista syistä. Mielestäni väk­ilu­vun kas­vat­tamisen ei pitäisi olla itse­tarkoi­tus, ja esimerkik­si yhteis­maan trage­di­an käsit­teen kehit­tänyt ekolo­gi Gar­rett Hard­ing on ollut viime aikoina vah­vasti sitä mieltä että maail­man ongelmia (köy­hyys, väestönkasvu, nälän­hätä) ei kyetä ratkaise­maan mikäli ne glob­al­isoidaan. Mut­ta nyt on jo etään­nyt­ty varsin kauak­si itse aiheesta, joten — 

    tässä on yksi maa­han­muut­tokri­it­ti­nen joka ihan vil­pit­tömästi halu­aisi keskustella.

  30. Janne Korho­nen:
    “Vielä ker­ran, jos suo­ma­lainen ei elä Helsingis­sä jonkin mata­la­palk­ka-alan pal­ka­lla, mik­si ulko­maalainen eläisi?”

    Miten niin ei ela? Kuol­e­vatko he nalka­an — tuskin­pa sentaan? 

    Tai­dat tarkoit­taa, etta helsinki­laisen lahi­hoita­jan ja siivoo­jan mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on sel­l­ainen, etta har­va suo­ma­lainen pitaa sita tavoitelta­vana. Val­taos­alle maail­man ihmi­sista (esim. niille fil­ip­pi­ini­laisille) kyseinen elin­ta­so on huikai­se­van hyva. He toden­nakois­es­ti lahet­taisi­vat viela osan tien­aamis­taan rahoista per­heelleen entiseen kotimaahansa.

  31. “Sekoi­tat eri keskusteli­jat tässä kysymyksessä.”

    Sehän oli itseasi­as­sa haus­ka kom­posi­it­ti-olk­iukko. Pan­naan kaik­ki epä­toiv­ot­ta­vat mielip­i­teet ja omi­naisu­udet ole­vat samaan ukkoon, ja tode­taan sit­ten, että ukko on pait­si aina väärässä, myös jakomielitautinen.

    Tiet­ty­hän se kam­mot­ta­va “viher­stal­lari” ukko, joka äärinuiv­is­ton sivuil­la usein esi­in­tyy, on saman­lainen jakomieli­tau­ti­nen komposiitti.

  32. Ote­taanko näis­sä työen­nusteis­sa automaa­tio­ta ikinä huomioon? Eikö esimerkik­si Japanis­sa suun­ntitel­la paljon sairaalaau­tomaa­tioi­ta? Tämän­hän pitäisi vähen­tää ihmistyövoiman tarvet­ta suh­teessa potilaisiin.

    Eri­no­mainen point­ti. Tietokonei­den lasken­tate­hon hin­ta on lähi­aikoina laske­mas­sa tasolle, joka yhdessä parem­pi­en algo­rit­mien kanssa mah­dol­lista robot­tien suju­van ja itsenäisen nav­igoin­nin ei-struk­tur­oidus­sa ympäristössä. Tämä tarkoit­taa palvelu­alo­jen automa­ti­soin­nin kiihtymistä.

    Jälleen ker­ran soti­laste­knolo­gia näyt­tää suun­nan. USA:n puo­lus­tus­min­is­ter­iön rahoituk­sel­la Boston Dynam­icin kehit­tämä Big Dog ‑kävelevä kan­ta­jaro­bot­ti on (video maalisku­ul­ta 2008) jo aika vaikut­ta­va ilmestys (pysyy pystyssä saat­u­aan rajun potkun kyl­keen­sä, kul­kee lumipenkas­sa jne.).

  33. Ville kir­joit­ti:

    “Tai­dat tarkoit­taa, etta helsinki­laisen lahi­hoita­jan ja siivoo­jan mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on sel­l­ainen, etta har­va suo­ma­lainen pitaa sita tavoitelta­vana. Val­taos­alle maail­man ihmi­sista (esim. niille fil­ip­pi­ini­laisille) kyseinen elin­ta­so on huikai­se­van hyva. He toden­nakois­es­ti lahet­taisi­vat viela osan tien­aamis­taan rahoista per­heelleen entiseen kotimaahansa.”

    Olet aivan oike­as­sa. On ihan tot­ta että luul­tavasti saisimme näi­hin tehtävi­in kyl­lä työläisiä, jopa huo­mat­tavasti nyky­istä alhaisem­mil­la palkoil­la. Olemme ehkä eri mieltä siitä, mitä mui­ta lieveilmiöitä siitä voisi olla. Tätä esit­tämääsi kokeilti­in esim. 1960-luvul­la Ran­skas­sa, ja taitaa olla real­is­mia sanoa että heil­lä on nyt pien­tä suurem­pi ongel­ma. Miten mah­taa olla Suomes­sa v. 2050?

    Tarkoitin tuos­sa kir­joituk­ses­sani lähin­nä sitä tilan­net­ta, mis­sä ulko­maalainen jää pysyvästi Suomeen ja saa kansalaisu­u­den sekä mah­dol­lis­es­ti pääsee sosi­aal­i­tur­van piiri­in, jol­loin epäilen kur­jien hom­mien ja nälkä­palkan kel­paa­van pidem­män päälle. Keikkatyöläis­ten tilanne on luon­nol­lis­es­ti toinen, mut­ta keikkatyöläis­ten pitämi­nen pelkästään keikkatyöläis­inä ei ole tain­nut onnis­tua kuin Sau­di-Ara­bi­as­sa yms. san­gen drakonisen lain­säädän­nön maissa.

    Voisin peri­aat­teessa kan­nat­taa mata­la­palkkatyövoiman maa­han­tuon­tia keikkatyöläis­ten muo­dos­sa, jos voidaan varmis­taa ettei jär­jestelmästä vahin­gos­sa luo­da tulon­si­ir­toau­tomaat­tia val­ti­ol­ta työ­nan­ta­jille. Hal­patyövoiman maa­han­muut­ta­jista aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ei siis mielestäni saa ulkois­taa veron­mak­sajille . Lisäk­si on olta­va erit­täin varovainen, ettei luo­da epäsym­metrisiä val­ta-asetelmia eli loukku­ja jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tosi­asial­lisen orju­ut­tamisen — yksi mallies­imerk­ki tästä on kansalaisu­uskäsit­te­lyn sit­o­mi­nen työ­paikkaan, jol­loin työn­tek­i­jä on melko täysin työ­nan­ta­jan armoil­la. (Valvon­nan tehost­a­mi­nen tuskin aut­taa — kuka täl­läisen antaa ilmi?)

    Suh­taudun näin aukot­toman jär­jestelmän mah­dol­lisuuk­si­in kuitenkin hiukan epäilevästi, kun ajatel­laan esimerkik­si miten yri­tyk­set talut­ti­vat yhteiskun­taa Lex Karpelas­sa. Sik­si, ja paris­sa kir­joituk­ses­sa tarkem­min kuvailemis­tani syistä, lähtisin enem­minkin siitä, että työvoima­pu­la ratkaistaan etupäässä kehit­tämäl­lä yhteiskun­taa eteen‑, ei taak­sepäin, ja maa­han­muut­to ote­taan käyt­töön vas­ta sit­ten jos mikään muu ei auta. Nykyisel­lä keskustelul­la tehdään mielestäni pahasti hal­laa esim. palvelu­alo­jemme tule­vaisu­u­den kil­pailukyvylle, kun kaikille vakuutel­laan että mas­si­ivi­nen maa­han­muut­to on ain­oa oikea ratkaisu. Kenel­lä täl­läisessä tilanteessa olisi mitään kan­nus­timia kehit­tää mitään uutta?

  34. Janne Korho­nen:
    “Tarkoitin tuos­sa kir­joituk­ses­sani lähin­nä sitä tilan­net­ta, mis­sä ulko­maalainen jää pysyvästi Suomeen ja saa kansalaisu­u­den sekä mah­dol­lis­es­ti pääsee sosi­aal­i­tur­van piiri­in, jol­loin epäilen kur­jien hom­mien ja nälkä­palkan kel­paa­van pidem­män päälle.”

    Ei se mikaan nalka­palk­ka ole, kyl­la suo­ma­lainen siivoo­ja pystyy aivan var­masti asumaan siis­tis­sa kodis­sa, han­kki­maan ruuan lisak­si kodinkonei­ta, viihde-elek­tron­i­ikkaa, uusia vaat­tei­ta, kay­maan har­ras­tuk­sis­sa ym. 

    Mut­ta siita olen toki kanssasi samaa mielta, etta ei se tyo var­masti motivoi, jos raata­mal­la ei saa juurikaan parem­paa elin­ta­soa kuin makoile­mal­la. Tama epako­h­ta pitaisi tietenkin kor­ja­ta, enka mis­saan nimes­sa kan­na­ta aja­tus­ta, etta tama ongel­ma lakaistaan maton alle rekry­toimal­la holtit­tomasti porukkaa kol­mannes­ta maailmasta. 

    En nae nai­ta toisi­aan pois­sulkev­ina asioina, naen hal­li­tun maa­han­muu­ton yht­e­na keino­va­likoiman osana, en peikkona enka patent­ti­ratkaisuna. Min­u­akin on kyl­la huolestut­tanut poli­it­tisen keskustelun vahyys maa­han­muu­ton mah­dol­li­sista ongelmista ja keinoista niiden valt­tamisek­si (siis muis­takin kuin rajo­jen sulkemis­es­ta), mut­ta nayt­taa sil­ta etta tabu on vih­doin mur­tunut. Hyva niin.

  35. Ville kir­joit­ti:

    “En nae nai­ta toisi­aan pois­sulkev­ina asioina, naen hal­li­tun maa­han­muu­ton yht­e­na keino­va­likoiman osana, en peikkona enka patenttiratkaisuna. ”

    Juuri näin sen pitäisikin men­nä — jostain määrästä laadullis­es­ti riit­tävän hyvää maa­han­muut­toa on var­masti hyö­tyä sekä muut­ta­jille että Suomelle, nyt vain pitäisi saa­da vähän selvyyt­tä siihen, mil­lä määräl­lä utili­teet­ti on suurimmillaan. 

    Olen skepti­nen esim. tästä työvoima­pu­las­ta osak­si nykyisen talousti­lanteen vuok­si, mut­ta suurim­mak­si osak­si sik­si, että vira­nomaiset ovat sään­nöl­lis­es­ti kaikkial­la aliarvioi­neet teknolo­gian (etenkin automaa­tion) ja uusien työn organ­isoin­ti­mallien vaiku­tuk­set työn tuottavuuteen. 

    “Min­u­akin on kyl­la huolestut­tanut poli­it­tisen keskustelun vahyys maa­han­muu­ton mah­dol­li­sista ongelmista ja keinoista niiden valt­tamisek­si (siis muis­takin kuin rajo­jen sulkemis­es­ta), mut­ta nayt­taa sil­ta etta tabu on vih­doin mur­tunut. Hyva niin.”

    Juuri tästä syys­tä äänestin niinkuin äänestin; voisi sanoa että olen saanut jo nyt vastinet­ta äänelleni. 

    Keskusteltavaa olisikin paljon; yksi asia, mikä tulee mieleen, on kotout­tamis­toimen­pitei­den tehokku­us. Pitäisi miet­tiä, mil­lä toimen­piteil­lä saataisi­in eniten kotout­tamista vähim­mil­lä panostuksilla.

    Arve­len — en pysty todis­ta­maan — että jokainen yhteiskun­ta (tai organ­isaa­tio, yleisem­min) pystyy sopeut­ta­maan tietyn määrän ihmisiä ja sopeu­tu­maan tiet­tyyn määrään muu­tos­ta per aikayk­sikkö. Tätä nopeampi muu­tos aiheut­taa kitkaa, tur­bu­lenssia, ja sitä suurem­pi muu­tosnopeus ei ole toiv­ot­tavaa mikäli sys­teemin toimin­nal­lisu­us ja luonne halu­taan säilyttää. 

    Tämän “suurim­man sal­li­tun muu­tosnopeu­den” löytämi­nen olisi mielestäni yksi lähivu­osien kri­it­ti­sistä tehtävistä.

  36. Maatamme on läh­estymässä taantuman/laman hyökyaal­to. Jo nyt puhutaan ääneen 60.000, lähin­nä raken­nusalan työt­tömästä. Kukaan ei var­masti osaa sanoa mitä kaikkea hyökyaal­to vie men­nessään, ainakin työtä ja työ­paikko­ja. Mielestäni mei­dän pitäisi nyt puhal­taa välit­tömästi poik­ki tämä “lisää maa­han­muut­ta­jia tänne töi­hin kos­ka meiltä lop­puu tek­i­jät” ‑mantra. Ei täältä lopu työn­tek­i­jät vaan lähin­nä työstä on ollut pula ja niin on ole­va jatkos­sakin. Suurten ikälu­okkien marssies­sa eläk­keelle voimme — vih­doinkin — sulat­taa julkisen hallinnon öhky­by­rokra­t­ian. Mitä sit­ten teemme jo tänne rah­da­tu­ille kym­me­nille tuhan­sille työt­tömille ulko­maalaisille? Viime vuon­na kus­tan­nuk­set tästä oli­vat jo n. 57.000.000 euroa.

  37. Kun suo­ma­laiset halu­a­vat keskilu­okkaistua ja koulut­ta­vat lapsen­sa mielu­um­min akavalaisi­in kuin SAK-laisi­in ammat­tei­hin, duunareik­si halu­avia on liian vähän. Sik­si heitä on tuo­ta­va muual­ta. Eräässä sem­i­naaris­sa näin laskel­man, jon­ka mukaan Suomes­sa pitäisi koulut­taa vuosit­tain 6 000 nuor­ta lähihoitajiksi.

    Jos maa­han­muut­toa vaikeutet­taisi­in huo­mat­tavasti, niin sil­loin Suomes­sa olisi ryhdyt­tävä mak­samaan hyvää palkkaa myös
    duunareille. Nähtäisi­in jopa sel­l­ainen ihme, että sekatyömie­skin voisi hyvin.

    Kos­ka maa­han­muut­toa suosi­taan, niin työ­nan­ta­jil­ta puut­tuu syy kehit­tää liike­toim­intaansa kan­nat­tavak­si. Maa­han­muut­to mah­dol­lis­taa van­hois­sa toim­inta­malleis­sa pysymisen. Ei tarvitse uud­is­tua ja kehit­tää toimintaa.

    Maa­han­muu­ton voimakkaal­la rajoit­tamisel­la siis työelämä uud­is­tu­isi, mata­la­palkkate­htävät muut­tuisi­vat parem­min palka­tuik­si ja nähtäisi­in myös siir­tymää akavalai­sista ammateista poispäin.
    Työn­teon arvo ihmis­ten silmis­sä kohoaisi.

    Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa val­lit­see koulu­tus­in­flaa­tio. Kun yhdel­lä tutkin­nol­la ei saa työ­paikkaa, opiskel­laan toinenkin tutkinto.
    Kum­minin itse työ voi olla melko vaa­ti­ma­ton ja pelkäl­lä yo-tutkin­nol­la pär­jäisi. Turha opiskelu on ajan tuhlausta.

    Työvoima­pu­laan, jos sel­l­aista nyt edes on, vaikut­taa myös korkea vero­tus. Työtä hait­taverote­taan. Jos päivä­työn lisäk­si tekee jotain muu­ta työtä, vero­tus nousee. Ei mikään ihme, että mon­et yrit­tävät tul­la toimeen yhdel­lä työpaikalla.

    Suomes­sa on paljon alku­peräisas­ukkaiden työvoimapo­ten­ti­aalia. On nykyiset työt­tömät, on työelämästä pois jät­täy­tyneet, on turhaa opiskelua ja on sivutöi­hin halukkai­ta edel­lyt­täen, että vero­tus olisi kohtuullinen.

  38. Julkisen sek­torin tuot­tavu­us jäi 80-luvun tasolle. Huono tuot­tavu­us gen­eroi korkean vero­tusas­teen ja huonon­taa kil­pailukykyämme. Julkisen sek­torin toim­inta­malle­ja ja johtamisen tasoa tulisi paran­taa merkittävästi.

  39. Keskustelus­sa on jostain syys­tä jätet­ty täy­del­lis­es­ti huomioimat­ta yri­tys­ten oma vas­tuu sopi­van työvoiman rekry­toin­nis­sa. Niis­sä nimeno­maan on se asiantun­ti­ju­us ja tieto, minkälaiselle työvoimalle on tarvet­ta. Väli­in ei tarvi­ta mitään val­tion vii­saiden ihmis­ten keskusvi­ras­toa häm­men­tämään sop­paa. Mikä muka estää täl­lä het­kel­lä yri­tyk­siä kat­so­mas­ta rajo­jen ulkopuolelle?

    Eivät yri­tyk­set nyt niin type­r­iä ole, että rahantekemisessä tarvit­ta­vat työn­tek­i­jät jätet­täisi­in rekry­toimat­ta, jos val­tio ei välit­tömästi tuo miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa varareserviksi. Annetaan yri­tys­ten hoitaa itse työvoimansa. Sil­loin ei tarvi­ta mitään veron­mak­sajien kus­tan­ta­maa kallista kotou­tus­ta, vaan yri­tyk­set hoita­vat omat kus­tan­nuk­sen­sa. Etu­na on myös se, ettei tarpee­ton­ta joutoväkeä haali­ta maa­han, vaan jokaisel­la tuli­jal­la on hyvä syy oleskeluunsa.

  40. Sil­loin ei tarvi­ta mitään veron­mak­sajien kus­tan­ta­maa kallista kotou­tus­ta, vaan yri­tyk­set hoita­vat omat kus­tan­nuk­sen­sa. Etu­na on myös se, ettei tarpee­ton­ta joutoväkeä haali­ta maa­han, vaan jokaisel­la tuli­jal­la on hyvä syy oleskeluunsa.

    Ei työperäi­nen maa­han­muut­to tarkoi­ta sitä, että val­tio haalii väkeä maa­han ja yri­tyk­set sit­ten yrit­tävät löytää tuos­ta joukos­ta itselleen sopivia. 

    Noin puo­let työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta tulee muista EU-maista. Heil­lä on oikeus tul­la tänne oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan ja hakea työtä. Siihen asti he ovat oman maansa sosi­aal­i­tur­van (työt­tömyysko­r­vausten piiris­sä) Har­va kuitenkaan menet­telee näin, vaan työ­paik­ka on selvil­lä jo, kun he tule­vat Suomeen. 

    Jos henkilö tulee EU:n ulkop­uolelta, hänen on anot­ta­va työlu­paa omas­sa maas­saan. Työ­paikan on sil­loin olta­va jo ole­mas­sa. Yleen­sä työ­nan­ta­ja (vaikka­pa man­sikkati­la) hoitaa paperiso­dan työn­tek­i­jän­sä puolesta. 

    Ainakin ennen oli val­lal­la sel­l­ainenkin käytän­tö, että jos vaikka­pa venäläi­nen oli tul­lut tur­isti­na Suomeen ja löytänyt täältä itse työ­paikan, hänen oli matkustet­ta­va takaisin Venäjälle hake­maan työlu­paa ja viisum­ia. Tätä vähän hölmöä käytän­töä on helpotet­tu ainakin opiske­li­joiden osalta. Jos kiinalainen nuori on opiskel­lut Teknil­lisessä korkeak­oulus­sa ja Nokia halu­aa palkata hänet, hänen ei tarvitse enää matkus­taa Kiinaan hake­maan työlupaa/viisumia.

  41. Suo­ma­lainen työssäkäyvä, nuorikin, (ja myös ei työssäkäyvät) halu­aa var­maan pääsään­töis­es­ti oman asun­non. Yksiö Helsingis­sä lie­nee ainakin 500 e/kk.

    Jos puolestaan riit­tävänä asumisen tasona pitäisi vaik­ka, että 4h+k asun­non kaikissa kolmes­sa maku­uhuones­sa asu­isi kak­si henkilöä (pariskun­ta tai ei), niin asumiseen menisi alle 200 e/kk, mikä on huo­mat­tavasti halvempaa.

    No, kai Suomes­sa jotkut muutkin kuin vain opiske­li­jat asu­vat kom­muuneis­sa, mut­ta ei se var­maan kovin yleistä ole.

    Joka tapauk­ses­sa, ei var­maan uppoa kansaan aja­tus että pääkaupunkiseudun sairaan­huolto pitäisi laskea sen varaan että hoita­jat pääsään­töis­es­ti jou­tu­isi­vat asumaan kom­muuneis­sa 2‑hengen huoneissa?

  42. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti: “Tätä vähän hölmöä käytän­töä on helpotet­tu ainakin opiske­li­joiden osalta. Jos kiinalainen nuori on opiskel­lut Teknil­lisessä korkeak­oulus­sa ja Nokia halu­aa palkata hänet, hänen ei tarvitse enää matkus­taa Kiinaan hake­maan työlupaa/viisumia.”

    Näin. Mut­ta tätä ongel­maa­han meil­lä ei enää ole sil­lä Nokia sen enem­pää kuin sis­ary­htiö Nokia-Siemen­skään eivät tarvitse yhtään uut­ta työn­tek­i­jää Suomes­sa. Molem­mat ovat toden­neet jo vuosia sit­ten etteivät toimin­nat enää laa­jene Suomes­sa ja nyt kun on vielä raju taan­tu­makin käyn­nis­sä, niin edessä rankat leikkauk­set, ts. irti­sanomiset. Vuo­den­vai­h­teen jäl­keen tämäkin asia sit­ten real­isoituu pilvilinnoissaan(työvoimapulaharhoissaan) eläville poliitikoille.

  43. Todet­takoon nyt näille rajat auki kauhis­telijoille, että tilanne ainakin vielä vähän aikaa sit­ten, eli ennen Viron EU-jäsenyyt­tä, oli tämä:

    Ystäväl­läni oli raken­nusalan yri­tys, ja hän halusi palkata muu­rarin. Sopi­va muu­rari, joka oli Viron venäläi­nen, sit­ten löy­tyi. Ystäväni aikoi mak­saa tälle ihan samaa TESsin mukaista palkkaa kuin muillekin työn­tek­i­jöilleen. eli tarkoi­tus ei ollut polkea palkko­ja, kun ei tuol­laiseen ollut mitään tarvet­takaan. Kysyn­tää muurar­ille ihan nor­maal­i­hin­taan kyl­lä riitti.

    Pait­si että työlu­pa ei järjestynyt. Työvoima­toimis­ton mukaan Suomes­sa oli työt­tömänä saman alan ihmisiä, joten lupaa ei voitu myön­tää. Ystäväni vas­tasi, että no lähet­täkää tänne, jos on edes suht selvin päin, niin palkkaan. Ei lähetet­ty, ja työlu­paa ei tippunut.

    En pidä täl­lais­ten käytän­tö­jen löysäämistä huonona ideana.

  44. Tuli man­sikan­poimin­nas­ta mieleen, kun itse noin parikymmp­isenä eli 80-luvun puo­lessa välis­sä keksin kaverin kanssa lähteä Suo­nen­joelle parik­si viikok­si marjapellolle. 

    Jutun tarkoi­tus oli olla sel­l­ainen haus­ka kuriosi­teet­ti ja jonkin­lainen vit­simielessä tehty seikkailuhenk­i­nen ekskur­sio. No, eipä siitä sel­l­aista muodostunut.. 

    Pel­lol­la piti olla kel­lo kuusi aamul­la. Jos ei ollut, niin potkut seura­si­vat välit­tömästi. Eli työvoimas­ta ei sil­loin sit­ten ilmeis­es­ti ollut huu­tavaa pulaa. 

    Vanki­lakin on var­masti viihty­isämpi paik­ka kuin tämä man­sikkati­la. Työtä painet­ti­in niska limas­sa 12 tun­tia päivässä, ruokana oli veteen keit­et­tyjä velle­jä, näkkileipää ja van­hu­ut­taan harmah­tavaa lauan­taimakkaraa. Ulko­hu­usi palveli kah­takym­men­tä ihmistä. 

    Elimme man­sikoil­la ja illal­la lenkkeilin aina kaup­paan seit­semän kilo­metrin päähän käyt­tämään päivän lik­san. Mitään iltao­hjel­maa ei tilal­la ollut järjestetty. 

    Jostain jälkikä­teen käsit­tämät­tömästä syys­tä sin­nit­te­limme kuitenkin näin kak­si viikkoa. Kos­ka en kah­teen viikkoon ollut näh­nyt vaakaa enkä muu­ta kuin kasvopeilin, niin olin aidosti yllät­tynyt kun kaik­ki kauhis­tellen äimis­te­liv­ät kotipuo­lessa lahi­tu­mis­tani. Olin lai­h­tunut seit­semän kiloa noiden kah­den viikon aikana. Kos­ka oli entu­ud­estaankin hoik­ka tyt­tö, niin se todel­la näkyi. 

    Jos olo­suh­teet ovat nykyään saman­laiset on todel­lakin turha toi­vo, että kukaan täysjärki­nen suo­ma­lainen lähtisi noi­hin olo­suhteisi­in edes hyväl­lä pal­ka­lla. Muis­taak­seni palk­ka vielä oli niin surkea, että tul­ti­in koti­in lif­tat­en junan sijaan, että jotain jääsi sen­tään käteen. 

    Eli man­sikkati­laa työ­paikkana voin koke­muk­seni perus­teel­la (joka on kyl­lä kohta­laisen van­haa perua) suositel­la masok­ismi­in taipu­vaiselle, lai­h­dut­tamisen tarpeessa ole­valle henkilölle. 

    Selkä­vaivoihin taipu­vaiset älkööt yrittäkö.

  45. “yhteis­maan trage­di­an käsit­teen kehit­tänyt ekolo­gi Gar­rett Hard­ing on ollut viime aikoina vah­vasti sitä mieltä että maail­man ongelmia (köy­hyys, väestönkasvu, nälän­hätä) ei kyetä ratkaise­maan mikäli ne globalisoidaan.”

    Gar­rett Hardin on kyl­lä oikeil­la jäljil­lä, mut­ta hän ei ole ollut viime aikoina yhtään mitään mieltä, vah­vasti tai heikosti. Hardin (synt. 1915) kuoli vuon­na 2003.

    Har­dinin kuu­luisa essee The Tragedy of the Com­mons on vuodelta 1968.

  46. Maini­taan vielä tuos­ta Har­dinin kuole­mas­ta, vaik­ka se ei tähän aiheeseen varsi­nais­es­ti liitykään. Hän kuu­lui vai­mon­sa kanssa ‘Hem­lock Soci­etyyn’, joka ei varsi­nais­es­ti ole itse­murha­lahko, mut­ta jon­ka jäsenet usko­vat, että ihmisen tulee itse vali­ta kuolin­hetken­sä. Hardin, ja hänen vai­mon­sa tekivät yhteisen itse­murhan, juh­lit­tuaan ensin 62-vuotishääpäiväänsä.

  47. “Vaik­ka ulko­mainen työvoima nos­taa syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten rahas­sa mitat­tavaa elin­ta­soa keskimäärin, huono-osaisen suo­ma­laisen työvoiman ase­maa työ­markki­noil­la se heiken­tää viedessään niitä työ­paikko­ja, joi­hin työ­nan­ta­jat muuten jou­tu­isi­vat kelpu­ut­ta­maan vähän riskaa­belia väkeä työttömyyskortistoista.”

    Minä en tätä vielä ihan pure­mat­ta niele. Jos olete­taan tilanne, ettei ulko­maista työvoimaa olisi tar­jol­la bus­sikuskeik­si, olisi bus­si­fir­ma pakotet­tu nos­ta­maan palkko­ja, jot­ta saisi houkitel­tua suo­ma­laisia töi­hin. Tämä johtaisi joko bus­silip­pu­jen kallis­tu­miseen tai verovaroista annet­ta­van julkisen avus­tuk­sen kas­vat­tamiseen. Kum­mankin siis mak­saisi keskimääräi­nen suo­ma­lainen henkilö. Kuitenkin keskimääräi­nen suo­ma­lainen henkilö säästäisi sen sum­man, mikä joudut­taisi­in mak­samaan kortis­tossa makaavalle suo­ma­laiselle, joka olikin nyt työl­listynyt. En mitenkään pysty usko­maan, että ulko­maisen hal­patyövoiman käyt­tö ja suo­ma­laisen pitämi­nen työl­lisyystuel­la on rahal­lis­es­ti kan­nat­tavampi vai­h­toe­hto keskimääräiselle suo­ma­laiselle ver­rat­tuna siihen, että suo­ma­lainen saataisi­in töi­hin vaikkakin isom­mal­la pal­ka­lla (jos­ta aiheu­tu­isi myös isom­pia vero­tu­lo­ja val­tion kassaan).

  48. “Kun suo­ma­laiset halu­a­vat keskilu­okkaistua ja koulut­ta­vat lapsen­sa mielu­um­min akavalaisi­in kuin SAK-laisi­in ammat­tei­hin, duunareik­si halu­avia on liian vähän. Sik­si heitä on tuo­ta­va muualta.
    [KLIPS]
    Vaik­ka ulko­maalainen työn­tek­i­jä ei olisi ylik­oulutet­tu, hän saat­taa kuu­lua niihin, jot­ka Suomes­sa oli­si­vat hakeu­tuneet korkeakouluihin.”

    Tästä kehi­tyk­ses­tä on oikeas­t­aan syytet­tävä perusk­oulua. Ei ole ollut ihan tava­ton­ta, että (70-luvul­la) samas­ta sis­arus­sar­jas­ta van­hem­mat sis­aruk­set koulut­tau­tu­i­v­at kansak­oulun kaut­ta duu­nar­i­ammat­tei­hin, mut­ta nuorem­mat jatkoi­vat perusk­oulus­ta lukion kaut­ta yliopis­toon. Nyky­i­sis­sä kol­mi-nelikymp­pi­sis­sä on paljon sukun­sa ensim­mäisiä ylioppilaita. 

    En usko, että nämä sukun­sa ensim­mäiset yliop­pi­laat ovat sis­aruk­si­aan ja van­hempiaan fik­sumpia: hei­dän koulu­tuk­sen­sa vain määräsi oma lah­jakku­us eikä isän mak­suhalukku­us (oppik­oulu ei ollut ilmainen). Kun nyt tämän porukan van­hem­mat alka­vat eläköi­tyä, niin jostain pitäisi saa­da yhtä kovia ammat­timiehiä (ja ‑naisia) tilalle. Se ei vain ole ihan helppoa. 

    Var­maan pidem­män päälle aka­teemi­sista ammateista menee ylimääräi­nen hohto, varsinkin kun monis­sa duu­nar­i­am­mateis­sa tien­aa vähin­tään yhtä hyvin, niin alkaa taas suo­ma­laisi­akin täl­laiset työt kiin­nos­taa. Ennen sitä ei fir­mo­jen auta kuin laa­jen­taa rekry­toin­tia ulko­maalaisi­in, esimerkik­si puo­lalaisi­in putkimiehi­in. Val­tion roo­lik­si jää tässä tehdä työlu­van saamis­es­ta helppoa.

  49. Az kir­joit­ti:

    “Gar­rett Hardin on kyl­lä oikeil­la jäljil­lä, mut­ta hän ei ole ollut viime aikoina yhtään mitään mieltä, vah­vasti tai heikosti. Hardin (synt. 1915) kuoli vuon­na 2003.”

    Erit­täin hyvä huomio :). Hyvä kun korjasit.

  50. “Gar­rett Hardin on kyl­lä oikeil­la jäljil­lä, mut­ta hän ei ole ollut viime aikoina yhtään mitään mieltä, vah­vasti tai heikosti. Hardin (synt. 1915) kuoli vuon­na 2003.”

    Ein­steininkin suh­teel­lisu­us­teo­ria on kek­sit­ty ennen toista maailmansotaa.

    Har­dinin paperi määrit­telee yhteis­maan käsit­teen. Käsite on erit­täin keskeinen sekä biolo­gias­sa että yhteiskun­tati­eteessä edelleen. Tai san­o­taan keskeisem­pi tänään kuin koskaan.

    Mm. talousti­eteil­i­jä Stern käyt­tää käsitet­tä tutkies­saan ilmastonmuutosta:

    http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2008/04/fossiiliset-polttoaineet-eivt-lopu.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.