On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

Tiedän, että ei pitäisi liet­soa tap­pi­omielialaa, mut­ta viimeaikaisten uutis­ten val­os­sa olen tul­lut aiem­paakin vaku­ut­tuneem­mak­si siitä, ettei ole real­is­tista pysäyt­tää ilmas­ton läm­pen­e­mistä kah­teen asteeseen, puolesta­toista asteesta nyt puhumattakaan.

Kun näin on, on varaudut­ta­va sopeu­tu­miseen, eikä se tule ole­maan help­poa. Edessä on mas­si­ivisia väestön­si­ir­to­ja, kun esimerkik­si sadat miljoonat intialaiset jäävät ilman vet­tä Tiibetin jäätiköi­den sulaessa.

Myös suuri osa Afrikas­ta on käymässä elinkelvot­tomak­si. Euroopas­sakin tulee ongelmia veden saamisen kanssa Espan­jas­sa ja Italiassa.

Tämä voi johtaa myös maid­en välisi­in kon­flik­tei­hin. Ital­ialaiset saat­taisi­vat esimerkik­si ajatel­la, että Po-joen laak­so pitäisi voi­da pelas­taa tekemäl­lä mas­si­ivi­nen vesi­varas­to Sveit­si­in, jonne liian nopeasti tule­vat sulamisvedet varas­toidaan annos­teltavak­si pitkin kesää. Tähän pitäisi vara­ta kokon­ainen kan­toni. Sveit­siläisil­lä voi olla asi­as­ta toinen mielipide.

Min­ul­l­la on itse asi­as­sa aika utu­inen kuva siitä, mihin kaik­keen miedän pitää varautua. Pelkään, että se johtuu siitä, ettei oikein kukaan tiedä kun­nol­la. Siitä, mitä kol­men asteen läm­pen­e­m­i­nen tosi­asi­as­sa merk­it­see, on liik­keel­lä yllät­tävän vähän tietoa, vaik­ka tämän katas­tro­faalisen kehi­tyk­sen toden­näköisyys on suuri.

Sato­jen miljoonien ihmis­ten asut­ta­mi­nen uud­estaan ei ole aivan kivu­ton asia. Minne he menevät? Katse kään­tyy tietysti har­vaan asut­tui­hin mai­hin kuten Aus­trali­aan – ja esimerkik­si Suomeen. Suomen osu­us tulee ole­maan usei­ta miljoo­nia, eikä sitä meiltä kysytä.

Ilmas­ton­muu­tok­sen edis­tämistä kan­nat­ta­vat puolueet voisi­vat Suomes­sa ajatel­la myös tätä. Tosi­asi­as­sa hei­dän poli­ti­ikkansa johtaa juuri siihen ”väestön­vai­h­toon”, jota he julk­iste­tuis­sa ohjelmis­saan vastustavat.

Kiireisin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mises­sa ovat tämä elinkelvot­tomik­si käyvien maid­en väestön uudelleen asut­ta­mi­nen. Seu­raa­va ongel­ma on meren pin­nan nousu jäätiköi­den sulaes­sa. Se tapah­tuu onnek­si viipeel­lä, mut­ta jos meren pin­ta nousee vaikka­pa vain par­il­la metril­lä, val­ta­va määrä ihmisiä joutuu muut­ta­maan ran­nikoil­ta sisä­maa­han. Ran­nikot kun ovat kaikkial­la tiheästi asuttuja.

Helsin­ki varautuu kaavoituk­ses­saan meren pin­nan nousu­un metril­lä. Se on ehkä liian vähän.

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen on niin gigant­ti­nen haaste, että siihen pitää alkaa varautua heti. Olisi pitänyt alkaa jo vuosia sit­ten. Tarvit­sisimme myös paljon lisää tutkimus­ta läm­pen­e­misen paikallis­es­ta vaikutuksesta.

Jos siis uskon, että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisessä eäon­nis­tu­taan, kan­nat­taako siis luop­ua sen vas­tus­tamis­es­ta. No ei todel­lakaan. Vaik­ka läm­pen­e­m­i­nen kolmel­la asteel­la on katas­tro­faal­ista, läm­pen­e­m­i­nen neljäl­lä asteel­la on vielä moninker­tais­es­ti kasastrofaalisempaa.

Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?

Olin vähäl­lä kir­joit­taa poikkipuolisia ajatuk­sia Postin palkoista, kun asia oli kuumim­mil­laan, mut­ta mal­toin mie­leni ja päätin kir­joit­taa, kun tilanne on rauhoit­tunut. Koko keskustelu ja sen saa­ma suun­ta häir­it­sivät min­ua suuresti, kos­ka vakavaa ongel­maa kor­jat­ti­in mielestäni taval­la, joka ei toi­mi – tai ei skaalaudu, kuten nyky­isin on muodikas­ta sanoa.

Postis­sa olti­in kiis­tat­ta heiken­tämässä työe­htosopimuk­sia. Se liit­tyy ongel­maan, jota kut­su­taan nimel­lä työ­markki­noiden polar­isoi­tu­mi­nen. Sel­l­ais­ten hyvien työ­paikko­jen määrä on vähen­emässä, joi­hin ei tarvi­ta mitään eri­ty­istä osaamista tai koulutusta.

Ilmiö näkyy parhait­en mielestäni yllä olevas­sa kuvas­sa. Korkeampi koulu­tus on aina johtanut parem­paan työl­lisyy­teen, mut­ta 1980-luvun lop­ulle työt­tömyy­den tasot pysyivät jotenkin nipus­sa. Sen jäl­keen pelkän perus- tai kansak­oulun varas­sa ole­vien työt­tömyys on räjähtänyt.

Tästä esitetään paljon radikaalimpiakin luku­ja. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on vain 42 pros­ent­tia, mut­ta tämä on tilas­toil­la vale­htelemista. Ei-työl­lisi­in kuu­luu esimerkik­si 18 vuot­ta täyt­täneet luki­o­laiset. Työ­markki­noiden heit­to­pus­sei­hin eivät kuu­lu vain pelkän perusk­oulun suorit­ta­neet, vaan myös merkit­tävä osa toisen asteen tutkin­non suorit­taneista. Onhan hei­dänkin työt­tömyysas­teen­sa 15 %

Olen­naista on, että työ­markki­na-ase­ma on heiken­tänyt nopeasti ja vakavasti työn­tek­i­jöil­lä, joil­la ei ole tar­jo­ta työ­nan­ta­jalle muu­ta kuin kak­si kät­tä. Näi­den kysyn­tä on vähen­tynyt ja määrä lisään­tynyt. Määrä on lisään­tynyt, vaik­ka koulu­tusaste on nous­sut, kos­ka moni aiem­min arvokas osaami­nen on menet­tänyt merk­i­tyk­sen­sä automaa­tion, dig­i­tal­isaa­tion ja glob­al­isaa­tion seurauksena.

Se mikä min­ua tässä asi­as­sa häir­it­si, oli että huomio kiin­nitet­ti­in 700 paket­ti­la­jit­teli­jaan, jot­ka aiot­ti­in pan­na samaan surkeaan työe­htosopimuk­seen varhais­jake­li­joiden kanssa. Varhais­jake­li­joi­ta on yli kymme­nen ker­taa enem­män. Onko kukaan kiin­nos­tunut hei­dän tilanteestaan?

Yksit­täis­ten työ­paikko­jen puo­lus­t­a­mi­nen kohta­laisen mas­si­ivisil­la tuk­i­lakoil­la pelas­taa joitakin onnekkai­ta, mut­ta jät­tää suuren enem­mistön heit­teille – niin kuin nyt ne varhais­jake­li­jat. Tämä ei ole voit­ta­va strategia

Puhu­mat­takaan niistä vielä huono-osaisem­mista, joiden työ­panok­ses­ta ei mak­se­ta euroakaan – siis työttömistä.

Pidän aika arve­lut­ta­vana yhteiskun­nal­lisen oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta, jos val­tio (tai kun­nat) ryhty­isi mak­samaan olen­nais­es­ti parem­paa palkkaa kuin mitä saman­laisille työn­tek­i­jöille mak­se­taan yksi­tyisel­lä puolel­la. Pitäisi paran­taa kaikkien asemaa.

Minä halu­aisin etsiä ratkaisua, joka aut­taa kaikkia yleis­es­ti eikä joitain onnekkai­ta erityisesti.

Olen­nainen kysymys on, mis­tä voisi löy­tyä töitä kor­va­maan entisiä hyviä duu­nar­i­työ­paikko­ja. Muual­la ne ovat löy­tyneet yksi­ty­i­sistä palveluista, mut­ta ei juuri meil­lä. Suo­mi on itsepalveluyhteiskunta.

Mik­si meil­lä ei ole kahvilois­sa tar­joil­i­joi­ta eikä huoltoasemil­la tankkaa­jia? Kos­ka ahne asi­akas ei halua mak­saa. Jos tar­joil­i­joiden palkat oli­si­vat pienem­piä tai jos hei­dän työhön­sä kohdis­tu­isi pienem­pi veroki­ila, tar­joil­i­joi­ta olisi enemmän.

Työ­markki­noiden huono-osais­ten ase­maa voi toki yrit­tää paran­taa nos­ta­mal­la alem­pia palkko­ja, mut­ta siinä on se vika, että se lisää työt­tömien määrää. Sik­si pitäisi antaa alimpi­en palkko­jen laskea, verot­taa niitä vähem­män ja tukea pieni­palkkaisia täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

Kom­ment­te­ja postin työehtosopimuskiistasta

Sodan ensim­mäi­nen uhri on totu­us. Sama kos­kee työ­markki­nari­ito­ja. Sik­si tietoni asi­as­ta ovat edelleen vajavaiset. Todel­li­sista palkkata­soista on täysin mah­do­ton saa­da tietoa, kos­ka ne  piilote­taan muodol­lisen taulukkopalkan ja eri­lais­ten palkan lisien muo­dosta­maan seka­sotku­un. Luulen, että tämä johtuu halus­ta estää eri alo­jen väliset palkkaver­tailut. Syynä lie­nee suo­ma­laisen sanan­laskun viisaus: kateus vie kalatkin vedestä.

Julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen mukaan ulkop­uolisen on täysin mah­do­ton tietää, paljonko paket­ti­la­jit­telijoiden palkko­jen oli tarkoi­tus alen­tua ja mikä on palkkata­so ver­rat­tuna kil­pail­i­joiden käyt­tämään AKT:n sopimuk­seen. Raha­nar­voinen asia on myös, mil­laiset työa­jan jous­tot kum­mas­sakin sopimuk­ses­sa on. Ilmeis­es­ti kuitenkin Posti ei pysynyt täysin totu­udessa väit­täessään, että se pyrkii palkkakus­tan­nuk­sis­sa kil­pail­i­joiden tasolle Taisi yrit­tää vähän alle.

Aina voi yrit­tää. Helsingis­sä se ei ainakaan olisi onnis­tunut, kos­ka työn­tek­i­jät oli­si­vat äänestäneet jaloil­laan. Muual­la, jos­sa työti­laisuuk­sia on vähem­män, olisi ehkä onnistunutkin.

En pidä kuitenkaan suo­ta­vana, että Posti ryhtyy han­kki­maan kil­pailue­t­ua kil­pail­i­joi­ta huonom­mil­la työe­hdoil­la, vaik­ka en pidä perustel­tuna sitäkään, että postin pitäisi mak­saa mui­ta parem­pia palkko­ja vain, kos­ka veron­mak­sa­jat rahoittavat.

Kuin­ka huonoista palkoista oli siis kyse?

Olisi pitänyt kir­joit­taa tämä osa aiem­min, kos­ka olen hukan­nut läh­teen. Jos­sain iltapäiväle­hdessä näytet­ti­in palkkakuit­tia sitä, kuin­ka alas tämä uusi jo voimaan astunut työe­htosopimus oli palkat vienyt. Entisen luot­ta­mus­miehen palkkakuitis­sa luki noin 1600 €/kk, mikä onkin vähän. Kävi kuitenkin ilmi, että hän teki lyhen­net­tyä työvi­ikko, 25 tuntia/viikko (osaeläke?). Kokoaikaisen työn palk­ka olisi siis noin 2600 euroa. Se on selvästi alle medi­aa­ni­palkan, mut­ta merkit­tävästi enem­män kuin olisi luul­lut niistä julk­isu­udessa ole­vista varhais­jake­li­joiden tuntipalkoista.

(Huo­mat­takoon kuitenkin, että tieto on peräisin iltapäiväle­hdestä, eikä sen totu­udel­lisu­u­teen voi täysin luottaa.)

Perushoita­jil­la on paljon pidem­pi koulu­tus, mut­ta palk­ka on noin 500 €/kk heikompi.

Pait­si, että pienet palkat ovat pieniä, ne ovat suh­teessa toisi­in­sa pahasti vääristyneitä. Jotenkin tämä ammat­tiy­hdis­tys­ten edun­valvon­ta on johtanut nais­ten palkko­jen polkemiseen.

Strate­gia kokon­aan uusiksi

Mitä halu­an sanoa on, että tämä työ­markki­noiden polar­isoi­tu­mi­nen on vihe­liäi­nen ongel­ma, joka uhkaa koko lib­er­aalia demokra­ti­aa. Se nähti­in torstaina Bri­tan­ni­as­sa, jos­sa alem­man keskilu­okan äänestäjät äänes­tivät epä­toivois­saan omaa etu­aan vastaan.

Tälle asialle pitää tehdä jotain ja isosti. Ay-liik­keen keinot eivät tässä kuitenkaan auta vaan johta­vat pitkäl­lä aikavälil­lä vain huonom­paan suuntaan.

Tarvi­taan vapaampia työ­markki­noi­ta JA todel­la mas­si­ivista panos­tus­ta pieni­palkkaisten vero­jen alen­tamiseen ja täy­den­tävi­in tulonsiirtoihin.

Yhdessä nämä kak­si vievät paljon parem­paan suun­taan kuin kumpikaan erik­seen. Pelkät vapaam­min toimi­vat työ­markki­nat köy­hdyt­tävät pieni­palkkaisia, joten on loogista niitä vas­tus­taa. Pelkästään pieni­palkkaisia tuke­vat täy­den­tävät tulon­si­ir­rot aut­ta­vat köy­hyy­teen, mut­ta eivät yllä ole­van kuvan osoit­ta­maan ongel­maa, työttömyyteen.

Se pieni­palkkaisten tukem­i­nen, jota maa kipeästi tarvit­see, ei ole aivan hal­pa jut­tu. Puhutaan ainakin mil­jardista. Sik­si lom­pakkoaan rakas­ta­vat kokoomus­laiset eivät sitä halua. Demar­it taas eivät halua sik­si, että tämä strate­gia, vaik­ka olisi pieni­palkkaisille parem­pi, pienen­tää ay-liik­keen roolia.

= = = =

Vuo­den 2014 bud­jet­tineu­vot­teluis­sa tehti­in vähän niin kuin tässä esitän. Sovitel­tua päivära­haa saa­vat sai­vat 300 euron suo­jao­su­u­den ja niin sai­vat myös asum­is­tukea saa­vat pieni­palkkaiset. Yhdessä nämä toimet paran­si­vat osa-aikaisten kau­pan työn­tek­i­jöi­den net­toan­sioi­ta yli 200 €/kk eli yli 20 %.  Kysyin Maj-Len Remahlil­ta, kos­ka hän on saanut tupo-pöy­dässä aikaan jotain vas­taavaa, mut­ta hän ei vastannut.

 

Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea

Luin tai oikeas­t­aan kuun­telin Björn Wahlroosin kir­jan ”Kuinkas tässä näin kävi?”. Olin ensin ajatel­lut skipa­ta koko kir­jan, mut­ta Six­ten Kork­man kehui sen alku­osaa, joten päätin kuunnella.

Six­ten oli oike­as­sa. Kir­jan ensim­mäi­nen puolisko on todel­la hyvä ja ana­lyyt­ti­nen taloushis­to­ria sodan­jälkeis­es­tä Suomes­ta. Opin paljon.

Se alkoi sotako­r­vauk­sil­la ja neu­vos­tokau­pal­la. Oli min­ulle uusi asia, että idänkau­pan sään­nöt pakot­ti­vat suo­ma­laisen teol­lisu­u­den tehot­tomaan omavaraisu­u­teen. Vai­h­tokaup­paan kel­paisi­vat vain tuot­teet, joiden koti­maisu­usaste oli korkea. Sik­si kaik­ki piti tehdä itse, vaik­ka olisi ollut järkevä käyt­tää ulko­maisia ali­hankki­joi­ta ja erikois­tua itse siihen, mis­sä on hyvä. Niin muual­la tehtiin.

Idänkau­pan seu­rauk­se­na Suomes­ta tuli maa, jos­sa ei kan­nat­tanut tehdä eikä tehty mitään hevos­ta pienem­pää. Ruot­si on saat­tanut maail­malle mon­ta men­estyvää kulu­tus­tavarabrändiä ja Suo­mi hal­paa bulkkia. Luulisi, että näin syr­jäisen maan ei logis­ti­sista syistä kan­nat­taisi erikois­tua kilo­hinnal­taan hal­paan tuotan­toon, jon­ka kul­jet­ta­mi­nen on kallista.

Suomen Pankin kum­mallis­es­ta rahapoli­ti­ikas­ta Nalle tekee minus­ta suo­ranaisen pal­jas­tuk­sen. Minä olen aina ihme­tel­lyt, miten joku saat­toi olla niin pöhkö, että ajaa Suomen syvään lamaan pönkit­tämäl­lä liki 20 pros­entin koroil­la epäre­al­is­tista markan arvoa. Nalle ker­too keskustelleen­sa val­u­ut­tapoli­ti­ikas­ta Suomen Pankin Markku Pun­ti­lan kanssa. Tämä oli sanonut, että tarkoi­tus on pakot­taa työ­markki­nat uud­is­tu­maan suuren laman uhal­la ja luop­umaan muun muas­sa työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ud­es­ta. Pakko ei onnis­tunut vaan lamaan men­ti­in ja syvään. Ja pakkodevalvaatioon.

Jos tuo on tot­ta, koko Suomen Pankin poli­ti­ik­ka aset­tuu out­oon val­oon. Puhuisin läh­es maan­petok­ses­ta. Oliko täl­lä myös pankki­val­tu­us­mi­esten ja muun muas­sa Har­ri Holk­erin ja Kale­vi Sor­san siu­naus, vai eivätkö he ymmärtäneet, mitä oli­vat tekemässä ja siunaamassa?

Nalle on selvästi valmis­tau­tu­mas­sa eläkepäivi­in­sä, kos­ka hän tekee toisenkin pal­jas­tuk­sen. Tai ei se oikeas­t­aan mikään pal­jas­tus ole. Hän huo­maut­taa, että vuo­tisia veroka­len­tere­i­ta lukies­sa ei pitäisi kat­soa keitä siel­lä on vaan keitä siel­lä ei ole. Hän itsekään ei ole enää, kos­ka asuu Ruot­sis­sa. Hänen mukaansa aika paljon hänen­laisi­aan on siirtänyt omaisuuten­sa ja tulon­sa ulko­maille. Tämä tietysti pienen­tää Suomen tulo­ero­ja, mutta…

Piket­ty on oike­as­sa siinä, että tulo­jen tasaus edel­lyt­täisi globaale­ja toimia.

Kir­jan lop­pu­osa ei todel­la ole yhtä hyvä, mut­ta on ominta Wahlroosia. Siinä Nalle julis­taa, että työelämän jäykkyy­det, yleis­si­tovu­us (joista hän muis­taa maini­ta, että siitä päätet­ti­in SAK:n kan­nan vas­tais­es­ti. Minäkin muista Niilo Hämäläisen paasan­neen tele­vi­sios­sa, että tämän on por­varei­den vihon­vi­imeinen juoni ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä vas­taan, kun samat edut saa kuu­lumat­ta liit­toon) ovat vie­neet maan taloudenturmioon.

Nalle huo­maut­taa aivan oikein, että poli­it­ti­nen johta­ju­us on Suomes­ta kadon­nut. Hän syyt­tää siitä puolueken­tän pirstou­tu­mista ja esit­tää ratkaisuk­si vähem­män suh­teel­lista vaal­i­ta­paa, esimerkik­si kol­men hen­gen vaalipiirejä.

En ole var­ma, johtaisi­vatko Nallen lääk­keet taloudel­liseen men­estyk­seen, mut­ta siinä hän on oike­as­sa, ettei tämä maa ole teol­lisu­us­maana enää alku­unkaan kil­pailukykyi­nen. Kil­pailukykyä ei kan­na­ta mita­ta palkkata­so­ja ver­taa­mal­la vaan kat­so­ma­l­la, mihin yri­tyk­sen investoi­vat ja mihin eivät. Suomeen ei investoi­da juuri mitään. Täl­lä menol­la teol­lisu­us maas­ta hiipuu pois. Talouskasvua­han maas­sa ei ole ollut kymme­neen vuo­teen, mitä nyt ihan viime aikoina vähän ja ohimenevästi.

Onhan se vähän surullista, että Suo­mi on taan­tu­mas­sa pelkäk­si raa­ka-ainei­den tuot­ta­jak­si tuot­ta­maan sel­l­ua ja met­alle­ja, jot­ta muut voisi­vat jalostaa niistä arvokkai­ta tuot­tei­ta. Euroopan Japanista Euroopan Kongoksi.

Suomelle Wahlroos näkee men­estymis­mah­dol­lisuuk­sia dig­i­taloute­na, mut­ta huo­maut­taa, ettei tämä duu­nar­ia paljon lohdu­ta. Dig­i­talouden suuria tulo­ja voi olla myös vaikea verot­taa, kos­ka korkei­ta vero­ja pääsee pakoon muut­ta­mal­la maas­ta – tässä Wahlroos puhuu kuin kokemusasiantuntija.

Aika pes­simistisen kuvan Wahlroos luo Suomen taloudel­lis­es­ta tule­vaisu­ud­es­ta. Pes­simis­min perusteista on vaikea löytää aukkoa. Niitä löy­tyy kyl­lä hänen esit­tämistään lääkkeistä.

Tästä aiheesta tek­isi mieli jatkaa ja pohtia, mitä mah­dol­lisuuk­sia taan­tu­val­la Suomel­la on ylläpitää nyky­istä taloudel­lista tasa-arvoa.
On tietysti mah­dol­lista huole­htia ennen kaikkea henkilöko­htais­es­ta taloudel­lis­es­ta tur­val­lisu­ud­es­ta ja tyy­tyä nykyiseen tai tästä ehkä vähän laske­vaan elin­ta­soon ja elää siihen tyy­tyväisenä. Toisen vai­h­toe­hdon mukaan hyväksytään jous­ta­mavam­mat työ­markki­nat ja sen mukana suurem­mat taloudel­liset riskit ja saa­da keskimäärin parem­pi elintaso.

Minus­ta pitäisi hyväksyä suurem­mat palkkaerot ja tasa­ta tulo­ero­ja täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Tämä siis erään­laise­na koti­mais­ten työ­paikko­jen sub­ven­tioma­l­li­na, mut­ta se onkin sit­ten toisen jutun arvoinen asia.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.12.2019

Käsit­telyssä asun­tok­er­rosalaa 12 000 asukkaalle.

Pöy­dälle pan­nut asiat

Nal­len­rin­teen kaa­va Malmin lentokenttäalueella

2 800 onnel­lista uut­ta helsinkiläistä saa täältä asun­non. Kaupungille taloiudel­lis­es­ti hyvin kan­nat­ta­va kaa­va, help­po rak­en­taa ja sik­si esir­aken­nustyöt halpoja.

Her­ne­saaren kaava

His­to­ri­an suurin kaa­va, 7 800 asukas­ta ja paljon työ­paikko­ja, Kokoomus kipuilee keskus­tatun­nelin kanssa. Eteläisen Helsin­gin liikenne tulee puurou­tu­maan joka tapauk­ses­sa, ellei ruuhka­mak­su­ja ote­ta käyt­töön. Tähän ei puolen mil­jardin euron tun­neliy­hteys Län­siväylälle oikein auta, kos­ka ihmiset eivät enim­mäk­seen ole menos­sa Länsiväylälle.

Hakaniemen­ran­taan 1 250 asukasta

Tässä on ongel­mana taas ker­ran pysäköin­ti.  Minä ja moni muukin on ollut siinä käsi­tyk­sessä, että koko alueelle piti tul­la markki­nae­htoinen pysäköin­ti eli kaavamääräyk­ses­tä pois­tet­taisi­in velvol­lisu­us rak­en­taa normin mukainen määrä autopaikko­ja. Sinän­sä niitä saa rak­en­taa kuin­ka paljon halu­aa. Virkemiesten tulkin­nan mukaan tämä koskikin vain kolmea ran­nan taloa. Nykyisen kadun päälle raken­net­tet­ta­van läh­es tuhan­nen asukkaan kort­teli­in on raken­net­ta­va noin 200 hyvin kallista autopaikkaa. Ymmär­rän kaavamääräyk­sen vielä niin, että autopaikat on osoitet­ta­va ton­til­ta, joka noin tiivi­is­sä rak­en­teessa on eri­tyisen kallista. Olisi­han siihen viereen tulos­sa 700 euron tori­park­ki. Eikö niitä voisi vuokra­ta sieltä?

Hakaniemen ran­nan alue tulee muut­tumaan tämän kaa­van ja jo hyväksy­tyn hotel­likaa­van myötä dramaattisesti.

Jalankulk­i­joiden kadun­yl­i­tysjär­jeste­ly­jen suunnitteluperiaatteet

Nyt var­maankin jo päätetään. Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö on onnis­tunut häl­ven­tämään pahim­mat epäluulot.

Toimi­alan tulos­bud­jet­ti vuodelle 2020

Helsin­gin kiin­teistö­toi­mi on suuren luokan rahankäyttöä.

Menop­uolel­la menee investoin­teina katu­i­hin ja liiken­neväyli­in 149 M€, raken­nuk­si­in ja niiden kor­jauk­seen 260 M€, jos­ta koulu­raken­nusten kor­jauk­si­in 92 M€. Puis­toi­hin ja liikun­ta-alueisi­inkin 33 M€.

Rahaa myös tulee, yhteen­sä mil­jar­di euroa, jos­ta val­taosa, 780 M€ on vuokrat­u­lo­ja. Toim­intakate on 513 M€, jos­ta kuluu pois­toi­hin 265 M€, joten tulok­sek­si tulee 247 M€.

Kiin­teistöjä myy­dään 133 miljoon­al­la eurolla.

Sinän­sä olen sitä mieltä, ettei virkamiesor­gan­isaa­tio ole rak­en­teeltaan paras pyörit­tämään täl­laista omaisu­us­mas­saa. En siis arvostele henkilöitä vaan toim­intat­a­paa ja ‑val­tuuk­sia.

Puoti­lan ostari nurin ja tilalle hybridirakentamista

Tämä oli meil­lä 27.8.2019 eikä kaavaan ole tehty merkit­täviä muu­tok­sia lausun­to­jen johdosta.

Län­si-Helsin­gin raitiotei­den yleissuunnitelma

Ilah­dut­ta­va suun­nitel­ma. Pikaratik­ka Kolmikul­mas­ta Man­ner­heim­inti­etä Munkkiniemeä viistäen Huopalah­den ja Vihd­in­tien kaut­ta Pohjoishaa­gan ase­mal­la  ja edelleen Kantelettarentielle.
Uudet kiskot myös Topeliuk­senkadul­la ja Fredal­la välil­lä Kamp­pi-Bule­var­di. Nelo­nen siir­tyy kulke­maan Topeliuk­senkat­ua pitkin Töölön­torin kaut­ta ja sieltä edelleen joko Eiraan tai Kata­janokalle — laskel­mat on tehty sen perus­teel­la, että nelo­nen menisi Eiraan, Kymp­pi Kata­janokalle ja ykkö­nen kympin nykyiselle päät­tärille, mut­ta tästä ei vielä päätetä.

Ratikkakisko­jen tieltä pois­tuu pysäköin­tipaikko­ja. Ne kor­vataan lisäämäl­lä vinopy­säköin­tiä sivukaduil­la (edel­lyt­tää niiden muut­tamista yksisu­un­taisik­si) ja kaven­ta­mal­la jalka­käytäviä. Jotenkin tun­tu­isi parem­mal­ta siirtää nämä paikat kau­pal­lisi­in pysäköintilaitoksiin.

Län­silinkin yleissuunnitelma

Ihan hirveä ajo­ramp­pi Ruo­holan­den sil­lalle. Minä olisin valmis käyt­tämään aika paljon investoin­ti­ra­haa tämän estämisek­si. Kos­ka nämä investoin­ti­tarpeet johtu­vat sata­mas­ta, sata­man pitäisi osal­lis­tua kustannuksiin.

Gunil­lantie 3:n asemakaava

Tämä kaa­va oli meil­lä 28.8. Nyt se on palan­nut lausun­nol­ta eikä siihen juuri ole tehty muu­tok­sia. Aiem­min jotain huolto­varikkoa varten oli varat­tu kokon­ainen kort­teli. Nyt se pure­taan ja sijoite­taan asuin­talo­jen alak­er­taan. Miten ihmeessä ennen haaskat­ti­in kaavoituk­ses­sa maa­ta täl­lä tavalla?

120 uut­ta asukasta.

 

 

 

 

200 pakollista pysäköintipaikkaa Hakaniemeen

Hakaniemen ranta osal­lis­tuu kokeilu­un markki­nae­htois­es­ti pysäköin­nistä. Se ei tarkoi­ta, ettei alueelle raken­neta autopaikko­ja vaan, että niitä raken­netaan niin paljon kuin tule­vat asukkaat halu­a­vat, mut­ta ei enem­pää. Käytän­nössä niitä ehkä ei raken­neta, vaan asukkaat vuokraa­vat paikkansa torin ale raken­net­tavas­ta pysäköin­tilu­o­las­ta, kos­ka tämä on todennäköisest5i halvem­pi vaihtoehto.

Kaavas­sa on naa­puriko­rt­telis­sa kuitenkin noin 200 pakol­lista autopaikkaa. Tämä oli pieni yllä­tys, kos­ka minä ja moni muukin oli siinä käsi­tyk­sessä, että tämä kort­teli kuu­luu markki­nae­htoisen pysäköin­nin kokeilu­un. Kyseinen kort­teli raken­netaan nykyisen Hakaniemen sil­lalle johta­van tien päälle. Tie siir­tyy lähem­mäs Mer­i­hakaa samal­la, kun Hakaniemen sil­ta kor­vataan uudella.

Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön seli­tys oli, ettei tässä voi har­joit­taa markki­nae­htoista pysäköin­tiä, kos­ka alue kuu­luu asukaspysäköin­nin piiri­in. Myön­nän läh­es ilmaisi­in asukaspysäköin­tipaikkoi­hin liit­tyvän yhteismaaongelman.

Ongel­ma on kuitenkin ratkaistavis­sa yksinker­tais­es­ti. Päätetään, että osoite tässä kort­telis­sa ei oikeu­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen. Syr­jivää? Ei sen syr­jiväm­pää kuin on määräys rak­en­taa järkyt­tävän kalli­ita autopaikko­ja, jot­ta ei käyt­täisi noi­ta kadun­var­si­paikko­ja. Pahim­mil­laan tämä syr­jimi­nen siis pakot­taa rak­en­ta­maan autopaikko­ja, kos­ka ei voi käyt­tää kadun­var­si­paikko­ja. Kaavamääräys pakot­taa siihen, vaik­ka asukkaista yhdel­läkään ei olisi autoa.

Kyse ei ole aivan vähäis­es­tä asi­as­ta. Nuo 200 autopaikkaa mak­sa­vat arvi­ol­ta 10 M€. Tätä lukua en papereista löytänyt, mikä ei tarkoi­ta, etteikö sitä jos­sain olisi. Käytin varovais­es­ti lukua 50 000 €/paikka, mut­ta noin tiivi­isti raken­netul­la ton­til­la luku voi olla huo­mat­tavasti suurempi.

Autopaikkanor­mi on 1/150k‑m2. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että kym­men­tä asun­toa kohden on raken­net­ta­va 4–5 autopaikkaa. Ei auto­ja omis­te­ta tuol­la alueel­la läh­eskään noin paljon, keskimäärin vain noin 2/10 asun­toa, vaik­ka asukaspysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista. Alueel­la ei myöskään ole pulaa asukaspysäköin­tipaikoista, kos­ka auton omis­t­a­mi­nen tuol­la alueel­la ei nyt vain ole tapana eikä tarpeellista.

Kuka nuo autopaikat joutuu mak­samaan? Maan­omis­ta­ja eli kaupun­ki, kos­ka ton­tin arvo las­kee jok­seenkin tarkkaan autopaikko­jen aiheut­ta­man lisäkus­tan­nuk­sen verran.

Haaskaavaa rahan käyttöä.

Syntyvyys ja maahanmuutto

Jokaisel­la on oma seli­tyk­sen­sä syn­tyvyy­den lasku­un – yleen­sä sel­l­ainen, joka tukee hänen ajatusmaailmaansa.

Pelkään, ettei syynä ole lap­siper­hei­den huonon­tunut ase­ma. Sille sen­tään voisi tehdä jotain. Uskon, että syynä on lapset­tomien elämän muut­tumi­nen mie­lenki­in­toisem­mak­si. Nuorten aikuis­ten maail­ma tar­joaa aiem­paa enem­män kaikkea kiehto­vaa. Lap­sia ei tarvi­ta tuo­maan sisältöä elämään. Sille on vaikea tehdä mitään.

Vähän samas­ta syys­tä helsinkiläis­nuoret mak­sa­vat jär­jet­tömästi asumis­es­ta Kallios­sa, keskel­lä kaikkea mielenkiintoista.

Toki nuorten aikuis­ten taloudelli­nen epä­var­muuskin vaikut­taa, mut­ta ei se ole niin paljon huonom­mak­si ole men­nyt, että selit­täisi asi­aa kuin pieneltä osin.

On siis vain mukaudut­ta­va alhaiseen syn­tyvyy­teen ja otet­ta­va huomioon, että syn­tyvyys voi laskea vielä tästäkin. Jokainen sukupolvi olisi nyky­menol­la kol­man­nek­sen edel­listä pienempi.

Vielä ei ole julka­istu laskelmia, mitä eläkkeille ja eläke­mak­suille tapah­tuu, mut­ta pian tämän karseu­den edessä ollaan. Ja vanhustenhoidolle.

Aluk­si syn­tyvyy­den alen­e­m­i­nen vain vahvis­taa julk­ista talout­ta. Eivät syn­tymät­tömät lapset olisi kah­teenkymme­neen vuo­teen töi­hin men­neet, mut­ta koulu­un oli­si­vat. Onkin ris­ki, ettei asialle tehdä mitään, kos­ka aku­ut­tia ongel­maa ei vielä ole. Paha jut­tu nuorten kannalta.

Vaik­ka Euroop­pa har­maan­tuukin, nuo­ria on maail­mas­sa paljon. Seu­raav­ina vuosikym­meninä kym­meniä miljoo­nia nuo­ria aikuisia tulee muut­ta­maan Euroop­paan Aasi­as­ta ja Afrikas­ta – taval­la tai toisella.

Suomeen tarvi­taan 35 000 työperästä maa­han­muut­ta­jaa vuodessa.

Työperäistä maa­han­muu­ton osalta saa olla Kanadan tavoin valikoi­va. Pako­laisia ei voi vali­ta. Sik­si he eivät demografista ongel­maamme ratkaise, kos­ka useimpi­en koulu­tus ei vas­taa työelämämme vaatimuksia.

Pako­lais­ten lapset tule­vat käymään suo­ma­laisen koulun ja ovat sik­si paljon van­hempiaan osaavampia. Ja puhu­vat suomea.

Sivu­juon­teena san­ot­takoon, ettei pako­lais­poli­ti­ikkakaan ole kovin johdon­mukaista. Maa­han pääs­sei­den oikeustur­vas­ta pide­tään koroste­tun hyvää huol­ta, mut­ta maa­han pääsemistä saa estää miten tahansa luku­un otta­mat­ta rajalle ampumista. Oikeusmurhia saa tehdä, mut­ta vain maan rajo­jen ulkopuolella.

Suomen on vaikea houkutel­la halut­tua työvoimaa. Emme ole houkut­tele­via johtuen mar­rasku­us­ta, kum­mallis­es­ta kielestä ja epälu­on­tev­as­ta suh­tau­tu­mis­es­ta muun näköisi­in. Tätä ajatellen tun­tuu kaistapäiseltä, että niitäkään, joille olisi työ­paik­ka odot­ta­mas­sa, ei maa­han päästetä tai sitä viivytetään.

Super­cellin halu­amien huip­punört­tien seisot­ta­mi­nen jonos­sa kahdek­san kuukaut­ta on eri­tyisen käsit­tämätön­tä. Annamme paljon tasoi­tus­ta Virolle, jonne pääsee viivytyksettä.

Tur­va­paikan hak­i­joista voisi koulutet­tu­jen ja työ­paikan saanei­den antaa jäädä maa­han työlu­van turvin, vaik­ka perus­teet human­itääriseen lupaan eivät täyttyisikään.

Olemme avut­to­mia työl­listämään human­itäärisiä maa­han­muut­ta­jia. Se tulee meille kalli­ik­si. Pitäisi tun­nus­taa, että työ­nan­ta­jan silmis­sä maa­han­muut­ta­jat eivät ole ainakaan aluk­si yhtä hyvää työvoimaa kuin suomea puhu­vat. Kun tosi­a­sia on ensin saatu tun­nuste­tuk­si, voidaan miet­tiä keinoa: palkkatu­ki tai palka­s­ta tin­kimi­nen. Nyt maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät Wolt-kuskeik­si tai rak­en­tamisen kaltaisille aloille, joil­la käytän­nön palkat ovat TES:n taulukkopalkko­jen yläpuolel­la, jol­loin maa­han­muut­ta­jalle on lail­lista mak­saa mui­ta huonom­paa palkkaa.

Tarvit­semme laa­ja-alaisen maa­han­muut­to-ohjel­man, joka pitäisi tehdä tosi­asi­at tun­nus­taen ilman minkään värisiä ide­ol­o­gisia silmälaseja.

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu kokoomuk­sen Nykypäivä-lehdessä haastaja-palstalla

Onko joukkoliikenteen suosio Helsingissä vähentynyt?

Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mässä etsit­ti­in syytä siihen, mik­si joukkoli­iken­teen suo­sio on Helsin­gin Sanomien mukaan pienen­tynyt Helsingis­sä vuodes­ta 2012 vuo­teen 2018. Kir­joitin siihen pitkän vas­tauk­sen. Kos­ka näin sen kanssa paljon vaivaa, julkaisen vas­tauk­sen myös täällä.

Onko joku vaivau­tunut luke­maan tuo­ta tutkimusta?

Siinä käyte­tyn otan­tamenetelmän vuok­si tulok­set eivät ole kovin tarkko­ja, joten pie­nil­lä muu­tok­sil­la ei olisi mitään tilas­tol­lista merk­i­tys­tä. Mut­ta tuo tutkimus ei myöskään ker­ro, että joukkoli­iken­nematkat oli­si­vat vähen­tyneet. Tutkimuk­sen mukaan ne ovat henkeä kohden pysyneen ennal­laan ja siis kas­va­neet väk­ilu­vun mukana. Väestönkasvu oli 7,3%.

Eri­lais­ten matko­jen määrä lisään­tyi Helsingis­sä seuraavasti:
Autot 3,6 %
Joukkoli­ikenne 7,2 %
Fil­lar­it 84 %
Käve­ly 35 %.
Minus­ta tämä ei näytä mitenkään toivottomalta.Kun käve­ly ja pyöräi­ly ovat lisään­tyneet, on matko­jen kokon­ais­määrä kas­vanut ja sik­si joukkoli­iken­teen osu­us on pienen­tynyt vaan ei käyt­tö. Kun kat­somme vain auto- ja joukkoli­iken­nematko­ja, joukkoli­iken­teen osu­us on kasvanut.

Mut­ta sit­ten otan­nas­ta. Haas­tat­telu­un kut­sut­ti­in paljon yli 38 000 henkeä ja heistä run­saat kymme­nen­tuhat­ta (28%) suos­tui. Näin mata­la vas­taus­pros­ent­ti tuot­taa melkein var­masti oto­sharhaa, kos­ka vas­taami­nen ei ole sat­un­naista. Oto­sharhas­ta ker­too jotain se, että autot­tomi­in koti­talouk­si­in kuu­lui vas­taa­jista 26 %, vaik­ka heitä tilas­tokeskuk­sen rek­ister­i­ti­eto­jen mukaan pitäisi olla 32 %. Auton­o­mis­ta­jat ovat siis vuo­den 2018 näyt­teessä yliedustettuja.
Vierask­ieli­nen väestö vas­tasi todel­la laiskasti ja on sik­si voimakkaasti aliedustettuna.

Jos halu­aa seu­ra­ta joukkoli­iken­teen käyt­tömääriä, aika paljon luotet­tavam­paa dataa saa HSL:n lipun­myyn­nistä. HSL:n lip­putu­lot ovat metron ja Kehäradan käyt­töön oton jäl­keen kas­va­neet tun­tu­vasti ja liiken­nemärät Län­siväyläl­lä vähen­tyneet. HSL:n lip­pu-uud­is­tus toteutet­ti­in kevääl­lä 2019, joten se ei voin­ut tähän tutkimuk­seen vaikuttaa.

Raidein­vestoin­nit lisäävät joukkoli­iken­teen kulku­ta­pao­su­ut­ta lähin­nä sitä kaut­ta, että rak­en­t­a­mi­nen keskit­tyy asemien ympärille. Se ei tapah­du ihan heti.

Ylipään­sä Helsin­gin Sanomia ei kan­na­ta pitää läh­teenä, jos uutiseen liity numeroita.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.12.2019

Kun viime kok­ouk­ses­sa jätet­ti­in molem­mat isot kaa­vat pöy­dälle, nyt on käsit­telyssä asun­tokaavo­ja 13 600 asukkaalle. Tuon kokoinen kun­ta olisi Suomes­sa 80. suurin.

Nal­len­rin­teen ase­makaa­va Malmin lento­ken­tän alueella

Selostet­tu viikko sit­ten. 2 800 asukasta

Her­ne­saaren asemakaava 

Selostet­tu viikko sit­ten. Kokoomus kipuilee sen kanssa, ettei täältä pääsekään keskus­tatun­nelia pitkin Län­siväylälle. 7 600 asukasta

Mar­i­an kasvuyrityskampus

Selostet­tu viime viikol­la. Muut­taa aluet­ta radikaalisti.

Jalankulk­i­joiden kadunylitysjärjestelyt

Tässä on monia hyviä asioi­ta. Esimerkik­si hil­jaisil­ta kapeil­ta kaduil­ta pois­te­taan suo­jati­et kokon­aan niin, että tien saa ihan lail­lis­es­tikin ylit­tää mis­tä huvittaa.

Min­ua siep­paa se, että kun autoil­i­jat rikko­vat lakia, pitää jalankulk­i­joil­ta pois­taa suo­jateitä. Peri­aat­teek­si edis­tetään, että jos kaisto­ja on samaan suun­taan kak­si, suo­jatielle on joko tehtävä liiken­neval­ot tai suo­jatie on pois­tet­ta­va. Kos­ka liiken­neval­o­ja ei voi olla kovin lähel­lä toisi­aan, esimerkik­si Koske­lantieltä on tarkoi­tus pois­taa puo­let suojateitä.

Parem­pi olisi Viron tyyli­in kam­er­avalvon­ta suo­jateille ja kort­ti pois, jos ohit­taa suo­ja­tien eteen pysähtyneen ajoneu­von pysähtymät­tä. Asen­teeltaan tai taidoil­taan huonot kul­jet­ta­jat kar­si­u­tu­isi­vat pois.

Käsit­te­lyn aikana joku huo­maut­ti, että Etelä-Espal­la tämä olisi ylen type­r­ää. Niin olisi. Siel­lä val­ot­tomat suo­jati­et eivät tuo­ta mitään hait­taa. Pitäisi siis päät­tää, että jos nopeusra­joi­tus on 30 km/h tai alle, tätä sään­töä ei noudatettaisi.

Hakaniemen­ran­nan asemakaava 

Tämä oli meil­lä 9.4. Lausun­to­jen joh­dos­ta ei ole tehty olen­naisia muutoksia.

Alue muut­tuu melkois­es­ti. Rantaan tulee asun­to­ja ja ranta kun­nos­te­taan. Hakaniemen sil­ta pure­taan ja siir­retään eteläm­mäk­si. (Siis pure­taan, kun uusi on valmis) Van­han tielin­jauk­sen kohdalle raskas­ta rak­en­tamista, jopa 15 ker­rosta. Kru­u­nun­haan puolel­la rantavi­i­va siir­tyy vähän maalle päin.

Tämä on niitä kaavo­ja, jos­sa lau­takun­ta on nos­tanut kerrosmäärätavoitetta.

1 400 asukasta.

Helsin­ki Garden

Helsin­gin Sanomat tiesi ker­toa, kuin­ka paljon tätä han­ket­ta on keven­net­ty, kos­ka lau­takun­ta ja Paa­vo Lip­po­nen pitivät tätä liian raskaana. Min­un on san­ot­ta­va, etten saanut sitä papereista selvite­tyk­si. Esit­telystä se sit­ten selviää. Aika kamalal­ta se edelleen näyttää.

Tarkoi­tus on rak­en­taa HIFK:ille jäähal­li ”ilman yhteiskun­nan tukea”. Han­kkeen talout­ta pönkit­tämään raken­netaan samaan kom­plek­si­in asun­to­ja 400 ihmisille, hotel­li, toimis­to­ja, hyper­mar­ket. Lisäk­si luvataan arvo­tont­te­ja muual­ta ”markki­nahin­taan”. Markki­nahin­ta on hin­ta, jol­la ton­tin saisi oste­tuk­si myös huutokaupasta(?).

Min­un täy­tyy sanoa, ettei pidä tästä, mut­ta yleiset syyt ja niin edelleen.

On ihan hyvä, että Helsinki­in raken­netaan uusi jäähal­li ja on ymmär­ret­tävää, että kaupun­ki tukee täl­laisia han­kkei­ta, mut­ta rahan käyt­tö olisi tukimuo­tona selkeämpi.

Pitäjän­mäel­lä varas­to­tont­ti asuintonteiksi

Näin saadaan 1 200 uut­ta asukas­ta. On ollut aika hölmöä maankäyt­töä pitää Tal­in urheilupuis­ton tun­tu­mas­sa varastoaluetta.

Alue rajau­tuu vilkkaasti liiken­nöi­tyyn Pitäjän­mäen tiehen. On kak­si teo­ri­aa miten talot pitää rak­en­taa melu­a­van ja saasteisen tien kohdal­la. Joko kadun suun­tais­es­ti, jol­loin katu­maise­ma pysyy yht­enäisenä ja raken­nus toimii melu- ja saaste­muuria tietä vas­ten ja suo­jaa talon takana ole­van pihan, mut­ta liiken­teen melu tunkeu­tuu asun­toi­hin. Tai sit­ten raken­netaan poikit­tain katu­un näh­den, kuten Man­ner­heim­intiel­lä kort­telis­sa, joka on suun­nilleen jalka­pal­losta­dion­in kohdal­la. Täl­löin melu ei tunkeudu kuin päätya­sun­toi­hin, mut­ta piha on saasteinen ja meluisa.

Tässä on tehty nerokkaasti molem­mat. Kat­ua vas­ten on nelik­er­roksi­nen ”jalus­ta” ja katu­un näh­den poikit­tain on seit­senker­roksisia talo­ja. Fiksua.

Yhden kort­telin alueelle saadaan mah­tu­maan 1 200 asukas­ta, enem­män kuin koko Halsualla.

Laut­tasaar­en­tien katusu­un­nitel­ma sil­lan juuressa

Kun sil­ta remon­toidaan kolmikaistaisek­si, pitää sllalle johtavaa kat­ua myös muut­taa. Hyvin ikävä ja vaar­alli­nen (vas­takkaisi­in suun­ti­in aja­vat pyöräil­i­jät voivat osua toisi­in­sa) pyörä­tien pätkä mut­terikioskin kohdal­la paranee.

Asun­not val­taa­vat Vat­tuniemen tont­ti tontilta.

Nyt muute­taan Särkiniemen­tie 3 asun­noik­si. Uusia asukkai­ta 230.

Ratakatu 9 asuinkäyttöön

Tämä on siinä mielessä merkit­tävä jut­tu, että talo on Alvar Aal­lon suun­nit­tele­ma ja hänen toimis­ton­sa sijait­si tässä aiem­min. Talo kär­si suuria vahinko­ja tuhopoltossa, kun joku suo­ma­lais­ten sukupulimoraalia var­jel­e­va nuori mies sytyt­ti tuli­palon alak­er­ras­sa olevas­sa rav­in­to­la Pikku Pietarissa.

Sei­ja Muurisen val­tu­us­toaloite autoli­iken­teen vähen­tämis­es­tä Iso Roobertinkadun kävelykadulla

Yksinker­tais­in­ta olisi valvoa lain noudattamista.

Lap­in­mäen­tie 2, poikkeamis­lu­val­la toimis­tokäytöstä hoivakäyt­töön sekä isom­pi kauppa.

Enti­nen Pohjo­la-talon A‑torniin on yritet­ty houkutel­la toimis­to­ja, mut­ta ne eivät halua tul­la. Nyt yrit­täjä halu­aa perus­taa torni­in 7 500 k‑m2:n suu­ruisen hoivakodin ja laitaa alak­er­taan lupaa suurem­man kau­pan. Yllät­täen Munkkivuoren ostari vas­tus­taa 2 000 neliön päivit­täis­tavarakaup­paa tuos­sa paikassa.

 

 

 

 

 

 

 

Yritysten yhteiskuntavastuu ja maailman pelastaminen

Adam Smith on kir­joit­tanut, ettei (talous)järjestelmästä tule koskaan niin hyvää, etteikö ihmisenkin tarvitse olla hyvä. Tätä halu­aisin jatkaa niin, ettei toisaal­ta ihmi­sistä tule koskaan niin hyviä, etteikö talousjär­jestelmänkin olisi olta­va hyvä. 

Eräässä Board­man Oy:n keskustelus­sa tulin sanoneek­si, että en oikein usko maail­man paran­tamiseen yri­tys­ten yhteiskun­tavas­tu­un kaut­ta. Jos väärin toim­imi­nen on kan­nat­tavaa, hyvis­ten johta­mat yhtiöt häviävät markki­noil­la pahis­ten johtamille. Sik­si on yhteiskun­nan tehtävä muut­taa sään­töjä niin, että väärin toim­imi­nen on kan­nat­tam­a­ton­ta. Vain se lop­ul­ta tehoaa. Sen myön­ny­tys­ten voin tehdä, että joka han­kkii yri­tyk­selleen men­estys­tä taval­la, joka vahin­goit­taa yleistä etua (toisia ihmisiä, ilmas­toa ym.), ottaa riskin, että sään­töjä muute­taan ja hänen investointin­sa filunki­toim­intaan osoit­tau­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si. Sik­si kan­nat­taa vähän kat­soa, onko oma toim­inta päivän­val­oa kestävää.

Puheen­vuoroni sai osit­tain tyr­mistyneen vas­taan­oton. Sitä pidet­ti­in perin kyynisenä. En saa refer­oi­da muiden puheen­vuoro­ja, mut­ta yritän tässä perustel­la kantani.

Kukaan tuskin ajat­telee, että vero­jen mak­samisen tulisi olla vapaae­htoista. Vapaa­matkus­ta­jaon­gel­ma muo­dos­tu­isi aivan liian suurek­si. Edes kirkko ei usko vapaae­htoisi­in avus­tuk­si­in vaan kerää pakol­lista kirkollisveroa.

Min­un ajatuk­seni paino oli ilmastopoli­ti­ikas­sa. Toive, että ihmiset ja yri­tyk­set oman­tun­non syistä vähen­täi­sivät fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä, on yhtä nai­ivi kuin aja­tus, että hyv­in­voin­ti­val­tio voitaisi­in rahoit­taa vapaae­htoisin mak­suin. Pidän fos­si­ilis­ten verot­tamista paljon uskot­tavam­pana keinona.

Kyynisyyteni yri­tys­ten vapaae­htoisia ilmas­toteko­ja kohtaan johtuu myös siitä, että olen näh­nyt niin paljon niin vilpil­listä viherpesua.

En myöskään jak­sa hur­ra­ta, kun se tai tämä taho ilmoit­taa lopet­ta­vansa fos­si­ili­te­ol­lisu­u­den rahoit­tamisen. Maail­mas­sa on finanssi­var­al­lisu­ut­ta niin paljon, ettei fos­si­ili­te­ol­lisu­u­den rahoi­tus han­kaloidu, vaik­ka 90 % rahoit­ta­jista vetäy­ty­isi. Olen paljon toiveikkaampi, jos joku pahik­sista ilmoit­taa vetäy­tyvän­sä, kos­ka pelkää menet­tävän­sä rahansa. Se taas ei tapah­du ennen kuin fos­si­il­isia verote­taan kunnolla.

Lap­sior­jien käyt­töä ali­hank­in­taketjuis­sa voi kyl­lä säädel­lä yhteiskun­tavas­tu­ul­la – tai oikeam­min maine­hai­tan uhal­la. T‑paidan tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat niin mität­tömiä, ettei paidan hin­ta tästä juuri nousisi. On siis myös hal­paa eettisyyttä.

Senkin myön­nän, että omaa henkilökun­taa kan­nat­taa kohdel­la vas­tu­ullis­es­ti. Se on yri­tyk­sen oman toimin­nan kannal­ta järkevä investoin­ti. Halut­tu työ­nan­ta­ja saa parem­paa henkilökuntaa.

En halua täl­lä kyynisyy­del­lä vetää mat­toa kaikkien eet­tisiä arvo­ja arvostavien alta vaan korostaa, että viime­si­jainen vas­tuu on val­tioil­la ja kaupungeil­la: mil­laisik­si ne määräävät pelisään­nöt ken­täl­lä, joil­la yri­tyk­set pelaavat.

Maail­ma oli joskus toisen­lainen. Olen kir­jois­sani käyt­tänyt esimerkkinä Juu­so Walde­nia, jon­ka aikana Yhtyneet paperite­htaat otti hoitaak­seen tehda­s­paikkakun­tien urheiluken­tät ja joka mak­soi äideik­si tulleille työn­tek­i­jöilleen äidin palkkaa. (Juusi Walden ei hyväksynyt äitien työssäkäyn­tiä.)  Tämä laa­jasy­dämisyys oli mah­dol­lista ennen markki­na­t­alout­ta ja kil­pailua ja oli kan­nat­tavaa aikana, jol­loin kom­mu­nis­min pelko oli viisauden alku. Enää se ei onnis­tu, kos­ka sak­salainen lehti­ta­lo ei mak­sa paperi­sta enem­pää sik­si, että osa paperin hin­nas­ta menee Kaipolan jalka­pal­lo­ken­tän kun­nos­tuk­seen. Ei toimin­ut pitkään Juu­so Waldenin aikanakaan. KOP erot­ti hänet.

 

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.11.2019

Lau­takun­nan lis­tat ovat olleet aika keveitä tähän asti, mut­ta nyt jysähti. Kaavois­sa asun­to­ja yli 10 000 ihmiselle ja ton­tilu­ovu­tuk­sia 5 000 asukkaan ver­ran. Han­kala päätös suo­jatei­den rak­en­tamis­poli­ti­ikas­ta. Jalankulk­i­joille pitk­iä kiertomatkoja.

Nal­len­rin­teen tark­istet­tu kaa­va Malmin lento­ken­tän alueella

Tämä oli meil­lä 4.6.2019. Nyt kaa­va on tul­lut lausun­noil­ta. Siihen on tehty nor­maalin tapaan vähäisiä, lähin­nä teknisiä muutoksia.

Kelpo kaa­va. Tont­tite­hokku­us lähel­lä kah­ta, autopaikka­ton­tit mukaan lask­ien noin 1,8. Uusia asukkai­ta noin 2 800, run­saat 10 % lento­kent­täalueen kaavail­lus­ta kokonaisasukasmäärästä.

Monis­sa lausun­nois­sa ja muis­tu­tuk­sis­sa haikali­ti­in lakkaa­van lento­toimin­nan perään. Toi­sis­sa taas kiitet­ti­in sitä, että lentomelu lop­puu ja alue saadaan hyötykäyttöön.

Pysäköin­ti on ratkaistu alueel­lis­es­ti eril­lisil­lä pysäköin­ti­taloil­la, joi­hin näyt­täisi tule­van run­saat tuhat autopaikkaa. Autopaikoista tulee täl­löin varsin edullisia, jotain noin 20 000€/paikka, mut­ta samal­la se tietysti syr­jäyt­tää asum­ista. Ton­til­la, jol­la on pysäköin­ti­ta­lo ei ole asuintaloa.Tällaiseen pysäköin­ti­ratkaisu­un olisi ollut help­poa liit­tää markki­nae­htoisu­us: pysäköin­ti­talo­ja raken­net­taisi­in vain niin paljon ja siinä tahdis­sa kuin on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Markki­nae­htoista pysäköin­tiä kuitenkin vas­ta kokeil­laan, esimerkik­si Hernesaaressa.

Tämä on helsinkiläisit­täin hyvin edullista raken­nus­maa­ta. Kaa­van kus­tan­nuk­set kaupungille noin 34 m€ eli 250 €/k‑m2. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot noin 70 M€, joten kas­saan kilah­taa noin 35 M€. Jos pysäköinti­normia olisi markki­nae­htoinen, kaupun­gin yli­jäämä olisi var­maankin 10 M€ suurempi.

Her­ne­saaren tark­istet­tu kaava

Tämä oli meil­lä 12.3.2019. Nyt on tehty jonkin ver­ran muu­tok­sia, ei kuitenkaan niin paljon, että viras­ton mielestä pitäisi pan­na uud­estaan nähtäville. Muu­tok­sista isoin on autopaikkanormin pois­t­a­mi­nen asuin­taloil­ta kokon­aan. Varaudut­tu on noin 2 500 autopaikan rak­en­tamiseen, mut­ta niitä ei ole pakko rak­en­taa. Nyt nähdään, paljonko asun­non osta­jat todel­lisu­udessa autopaikko­ja arvosta­vat. Autopaikan hin­ta tääl­lä on var­maankin aika korkea.

Veikkaan, että autopaikko­ja tulee korkein­taan puo­let siitä määrästä, mitä suh­teessa asun­to­jen määrään on pakotet­tu rak­en­ta­maan Jätkäsaa­res­sa. Niin­pä tästä ei myöskään tule niin pahaa liiken­nesump­pua kuin tulisi, jos autopaik­ka olisi pakko rak­en­taa. Autopaik­ka sis mak­saa ainakin kak­si ker­taa niin paljon kuin auto, joten sen hin­nal­la on vaiku­tus­ta auton hankintaan.

Tämä on kooltaan aika gigant­ti­nen. 7 800 asukas­ta ja 135 000 k‑m2 liike ja toimis­toti­laa, yhteen­sä noin 500 000 k‑m2.

Paljon tämä on tiivistynyt matkan var­rel­la. Ensim­mäi­sis­sä luon­nok­sis­sa asukas­määrä olisi ollut run­saat 4 000, mut­ta sil­loin tääl­lä olisikin ollut helikopterikenttä.

Alueen liikenne hoide­taan ratikalla. Lyhyel­lä lasku­toim­i­tuk­sel­la voidaan tode­ta, ettei yksi kymme­nen min­uutin välein liiken­nöivä lin­ja riitä. Voisiko kutosen lisäk­si myös kymp­pi kään­tyä tänne siinä vai­heessa, kun kru­unuratikat aloit­ta­vat? Kru­unuratik­ka, se toinen niistä, voisi men­nä nykyiselle kympin päät­tärille. Varastin ajatuk­sen Mikko Särelältä.

Tuo venäläis­ten omis­ta­ma telak­ka on kyl­lä aivan vääräl­lä paikalla.

Mar­i­an kasvuyrityskampus

Tämä han­ke on osoi­tus pormes­tari­mallin toimivu­ud­es­ta. Virkamieskun­ta suun­nit­teli Mar­i­an ton­tin jakamista noin neljään osan tas­a­puolis­es­ti eri hallintokun­tien käyt­töön. Osa, mut­ta vain osa olisi tul­lut yri­tyshau­tomok­si. (Tas­a­puolisu­us on muuten kaupunkisu­un­nit­telus­sa vihon­vi­imeinen peri­aate.) Pormes­tarikun­ta ratkaisi asian ilmoit­ta­mal­la, että tästä tulee uusyri­tyshau­to­mo. Hyvä näin. Pystytään tekemään näke­myk­sel­lisiä ratkaisu­ja. Alueelle tulee 3 500 uut­ta työ­paikkaa. Merkit­tävä elinkei­nop­o­li­it­ti­nen ratkaisu.

Maise­ma myös muut­tuu aika paljon, kuten kuvas­ta näkyy.

Vähän tämä alue on nyt joukkoli­iken­teen osalta katveessa niin kuin oli aikanaan sairaalakin. Nämä ovat nop­sa­jalkaisem­pia kuin sairaalan asi­akkaat, joten käve­ly Kampin metroase­mal­ta tai ysin pysäk­iltä ei ole kohtu­u­ton­ta. Jos Ruo­ho­lah­den metroase­mal­ta puhkaistaisi­in toinen uloskäyn­ti, tulisi sekin aika lähelle.

Tont­tien varaami­nen asuntotuotantoon

Yhä val­taosa ton­teista luovute­taan muuten kuin tar­jouskil­pailun kaut­ta, mikä aina vähän tuot­taa levottomuutta.

Nyt tont­te­ja varataan 2 636 asun­non rak­en­tamista varten. Aiem­min tänä vuon­na niitä on jo varat­tu 2 230 asun­non rak­en­tamista varten, joten vuo­den koko luku on liki 5 000 asun­toa, mikä asukkaina las­ket­tuna on noin 9 000. Tämän lisäk­si asun­to­ja raken­netaan myös muiden omis­tamille tonteille.

Tämän jäl­keen varat­tu­jen ja rak­en­tamista odot­tavien tont­tien määrä riit­tää 50 000 asukkaalle. Varan­to vas­taa kuu­den vuo­den rakentamista.

Jalankulk­i­joiden kadun­yl­i­tysjär­jste­ly­jen suunnitteluperiaatteet

Tässä oli niin paljon ja niin vaikeasti ymmär­ret­tävää luet­tavaa, että min­un oli pakko antau­tua. Ymmärtääk­seni on tulos­sa kak­si konkreet­tista muutosta:

Suo­jatie, jos­sa jalankulk­i­ja ylit­tää kak­si samaan suun­taan menevää kaistaa on varustet­ta­va liiken­neval­oil­la tai suo­jatie on poistettava.

Kat­soin oikein tieli­iken­nelakia enkä näh­nyt nois­sa suo­jateis­sä ole mitään ongel­maa. Kun jalankulk­i­ja on pysähtynyt suo­ja­tien kohdalle aiko­muk­se­naan ylit­tää katu, läh­estyvä oikeaa kaistaa aja­va auto pysähtyy ja kun se on pysähtynyt, vasem­mal­la kaistal­la ole­vakin pysähtyy.  Ai eikö?

Näyt­teek­si näistä uusista ohjeista esitet­ti­in Koske­lantieltä pois­tet­tavak­si puo­let suo­jateistä niin, että suo­jatei­den välit tule­vat todel­la pitkik­si. Syynä tähän on ilmeis­es­ti, ettei val­o­ja voi­da aset­taa kovin lähelle toisi­aan, kos­ka vihreää aal­toa ei saa­da toim­i­maan, vaan ruuhkan vas­taiseen suun­taan ajet­taes­sa joudut­taisi­in pysähtymään koko ajan.

Jotenkin epistä, että kun autoil­i­jat rikko­vat lakia, jalankulk­i­ja pan­naan kärsimään.

Onko tässä uno­hdet­tu uusi teknolo­gia, joka on kaiken lisäk­si hal­paa? Suo­ja­tien kohdalle vilkku­va varoi­tus­va­lo aina kun jalankulk­i­ja on tulos­sa suo­jatielle. Help­poa ja yksinker­taista ja toimii.

On tulos­sa lisää suo­jati­et­tömiä kadun ylit­tämi­s­paikko­ja, jos­sa siis saa kadun ylit­tää, mut­ta jalankulk­i­ja väistää ajoneu­voa. Täl­lainen­han on jo nyt Stock­an kel­lon kohdalla.

Her­man­nin ranta­tien asemakaava

Tämä oli meil­lä viimek­si 28.5. Lausun­tok­ier­ros ei tuot­tanut san­ot­tavia muu­tok­sia. Kaa­va mah­dol­lis­taa ratikan Her­man­nin rantati­etä pitkin ja Sörnäis­ten tun­nelin rakentamisen.