Jos olisi vuokrasäännöstely, ei olisi punavihreää Kalliota

Onko asun­topoli­it­ti­nen ajat­telumme liian yksinker­taista? Vält­tääk­semme seg­re­gaa­tio­ta saatamme siinä sivut­ta tuho­ta kaupun­gin elin­voimaisu­ut­ta, kos­ka oma­leimaiset asuinalueet tekevät kaupungista kaupungin.

Sosi­olo­gi Erik Allardt sanoi aikanaan, että asuinaluei­den eri­lais­tu­mi­nen on hyväk­si niin kauan kuin väl­tetään varsi­nais­ten slum­mien aiheut­ta­mi­nen, kos­ka saman­henkiset tule­vat parem­min toimeen saman­henkisten kanssa.

Har­val­la helsinkiläisel­lä on varaa asun­toon Kaivopuios­tossa, mut­ta siitä ei ole syn­tynyt suur­ta val­i­tus­ta. Sitä on pidet­ty luon­nol­lise­na asiana. Paljon vakavam­pana pide­tään sitä, että asumisen kalleus sul­kee mon­elta pääsyn hip­ste­rien Kallioon osal­lisek­si elämän­muo­toon, johon niin vah­vasti kokee henkises­ti kuuluvansa.

Moni haikailee vuokrasään­nöste­lyn perään, jot­ta hänel­lä olisi varaa muut­taa unelmien­sa Kallioon.

Vuokrasään­nöste­lyn olois­sa hänelle var­maankin todel­la olisi varaa asun­toon Kallios­sa, mut­ta tuskin hän silti sinne pää­sisi. Kallion asun­to­ja jonot­taisi moni muukin. Jonot voisi­vat olla vuosien pituisia.

Ehkä hän ei sil­loin edes halu­aisi Kallioon, sil­lä jos Kallios­sa olisi lähin­nä vain sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, siitä ei olisi koskaan tul­lut sel­l­aista hip­ste­ri­aluet­ta kuin se on nyt. Asukkaat oli­si­vat suun­nilleen saman­laisia kuin ovat taval­li­sis­sa vuokrat­alo­val­tai­sis­sa lähiöissä.

Sään­nöstel­ty­jen asun­tomarkki­noiden ongel­ma on asukkaan vähäi­nen mah­dol­lisu­us vaikut­taa siihen, mihin pää­tyy asumaan. Ei vapail­la markki­noil­lakaan pääse sinne, minne halu­aa, kos­ka mak­sukyky tulee vas­taan. Min­ul­la esimerkik­si ei ole varaa asun­toon Kaivopuis­tossa, mut­ta jokainen voi kuitenkin oman mak­sukykyn­sä rajois­sa vaikut­taa siihen, mihin halu­aa asumaan. Kun ihmiset ovat yleen­sä tekemi­sis­sä suun­nilleen samaan tulo­ryh­mään kuu­lu­vien kanssa, on varaa asua kaverei­den kanssa samas­sa kaupungi­nosas­sa. Asum­is­tu­ki vielä tasoit­taa lähtöko­htia asuntomarkkinoilla.

Kahdes­ta yhtä kalli­ista kaupungi­nosas­ta voi vali­ta sen, mitä pitää parem­pana ja mak­saa siitä vähän enem­män. Vapaat markki­nat suo­si­vat henkises­ti eri­lais­tunei­ta asuinaluei­ta. Ne taas ovat yksi kaupun­gin luovu­u­den läh­es vält­tämät­tömistä edel­ly­tyk­sistä. Helsin­ki ei olisi Helsin­ki ilman Kallion ja Vallilan punav­ihreää kuplaa.

Kaik­ki osa­puo­let kär­si­sivät, jos punav­ihreän Kumpu­lan ja kokoomus­laisen Pak­i­lan asukkaat sekoitet­taisi­in keskenään mielivaltaisesti.

Ennen kallion henkil­stä kukois­tus­ta oli Punavuori, mut­ta ei ole enää. Punavuor­fen kas­vanut suo­sio karkot­ti sieltä juuri sen, mikä teki siitä suosi­tun. Luo­va luok­ka on vetäy­tynyt ja luovut­tanut Punavuoren ylem­män keskilu­okan taviksille.Näin kävi 1960-luvul­la kukois­ta­neelle Green­wich Vil­lag­elle ja näin käy myös Kalli­olle. Pain­opiste on jo siir­tymässä kohti Vallilaa. Luovien pöhinä­paikko­jen elinkaari on lyhyt.

Allardtin teesistä pitää muis­taa myös se lop­pu. On väl­tet­tävä asuinaluei­ta, joiden sosi­aa­li­nen taso keski­t­u­loil­la ja koulu­tusas­teel­la mitat­tuna las­kee liian alas.Segregaation tor­jun­nas­sa tulisi estää yksipuolis­es­ti köy­hien aluei­den syn­ty, mut­ta tärkeim­mät toimet on suun­nat­tu estämään uusien yksipuolis­es­ti rikaiden aluei­den synty.

Siitä ehkä joskus toiste.

Asuntoja sinne, missä niistä maksetaan eniten

 

Helsin­gin seudul­la asun­to­jen hin­nat ovat nousseet eniten lähel­lä keskus­taa ”ratikkakaupungis­sa”. Kehyskun­nis­sa ja osas­sa Espoo­ta ja Van­taa­ta ne ovat jopa laskeneet.

Uusia asun­to­ja pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten. Mut­ta eikö sil­loin vain rikkail­la olisi varaa asua?

Kuvitelka­amme kaupun­ki, jos­sa puo­let asun­noista on meren ran­nal­la ja puo­let suon laidal­la. Edel­liset ovat kalli­ita ja jälkim­mäiset halpoja. 

Kaupunki­in muut­taa lisää asukkai­ta, joi­ta varten raken­netaan sata asun­toa. Pitäisikö ne rak­en­taa suon laidalle vai meren ran­nalle? Tuli­joista vain 40 per­heel­lä on varaa asun­toon meren rannalla. 

Jos asun­not raken­netaan meren ran­nalle, mitä tapah­tuu lopuille 60 per­heelle ja 60 tyhjälle asunnolle? 

Asun­not meren ran­nal­la halpenevat niin, että 60 per­het­tä suon laidal­ta pystyy muut­ta­maan niihin ja nuo 60 muual­ta tule­vaa per­het­tä muut­ta­vat heiltä vapau­tu­vi­in asuntoihin.

Jos asun­not raken­net­taisi­in suon laidalle, asun­not meren ran­nal­la kallis­tu­isi­vat niin, että 40 per­het­tä jou­tu­isi hakeu­tu­maan suon laidalle ja varakkaat muut­ta­jat aset­tuisi­vat hei­dän asun­toi­hin­sa. Suon laidalle muut­taisi yhteen­sä 100 per­het­tä, joista 60 olisi kaupunki­in muut­tavia ja lop­ut 40 kaupun­gin van­ho­ja asukkai­ta, joil­la ei olisi enää varaa asua meren rannalla. 

Kun asun­not raken­netaan meren­ran­nalle, 100 per­het­tä enem­män pystyy asumaan meren ran­nal­la. Aluei­den hin­taerot tasoit­tuvat hie­man. Keskimääräi­nen asum­is­ta­so paranee.

Ran­nan van­ho­jen asukkaiden kan­nat­taa vas­tus­taa tätä, kos­ka hei­dän asun­to­jen­sa arvo las­kee ja naa­puri­in muut­taa väärän­laisia naapureita. 

Voitaisi­in myös rak­en­taa meren ran­nalle kohtu­uhin­taisia asun­to­ja ja vali­ta niihin sata onnel­lista per­het­tä. Olen­naista on, että kaikissa vai­h­toe­hdois­sa olisi hölmöä rak­en­taa asun­to­ja huonoon paikkaan vain, jot­ta ne oli­si­vat halpoja. 

Oike­as­sa elämässä ei ole vain hyviä ja huono­ja aluei­ta. Suurin osa on siltä väliltä. Eri ihmiset myös pitävät eri alueista. Olen­naista on, että siel­lä, mis­sä asun­noista mak­se­taan eniten, niitä on liian vähän ja sinne kan­nat­taa rak­en­taa lisää. 

Kun raken­namme lisää asun­to­ja halut­tui­hin kaupungi­nosi­in, rikkaiden osu­us asun­noista ei kas­va, kos­ka heil­lä kaikil­la on jo asun­to. Hei­dän van­hat asun­ton­sa vapau­tu­vat joillekin toisille, näi­den asun­not seu­raav­ille ja niin edelleen. Tässä ketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so para­nee ja halut­tui­hin kaupungi­nosi­in pääsee aiem­paa pienituloisempia.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Demokraatti-lehdessä.

Kaupunkiympäristölautakunta 11.6.2019

PÖYDÄLTÄ

Nal­len­rin­teen ase­makaa­va Malmin lento­ken­tän alueella

Ennen meil­lä tehtii tiukasti tas­a­puolisia kaavo­ja, jos­sa kaikkien talo­jen räys­täsko­rkeudet oli­vat sen­tilleen samal­la korkeaudel­la. Tässä ker­rosluku vai­htelee kah­den ja kuu­den­toista välil­lä. Näyt­tää mielenkiintoiselta.

Aluei­den keskel­lä on suuri pysäköin­ti­ta­lo. Joskus tule­vaisu­udessa raken­nuskuu­tioi­ta ei haaska­ta van­hanaikaisi­in­pysäköin­ti­taloi­hin, joi­hin autot aje­taan ramppe­ja pitkin ja jot­ka vaa­ti­vat autoa kohden 90 kuu­tiometriä tilaa. Robot­ti­parkeis­sa tilanter­ve on ehkä kol­mannes tästä.

Tämä kaa­va on kaupungille hyvin kan­nat­ta­va. Raken­nu­soikeu­den arvo noin 65 miljoon­aa euroa ja esir­ak­en­tamisen ym kulut puo­let tästä, joten yli 30 miljoon­aa euroa net­toa tästä yhdestä ain­oas­ta Malmin lento­ken­tän kaavasta.

Vihd­in­tien kaupunkibulevardi

Riitaa on Riis­tavuoren alueesta. Kaupunkibule­vardit eivät oikein toi­mi, jos bule­vardin var­teen ei kaavoite­ta asumista.

Riis­tavuoren kohdal­la Pitäjän­mäen puolel­la on teol­lisu­usalue. Sen kaa­vat ovat aika tuor­e­i­ta, mut­ta pitäisikö se kutenkin kaavoit­taa uud­estaan asuinalueek­si. Täl­lä on vaiku­tus­ta myös Riis­tavuoren alueeseen.

Jol­lak­sen suunnitteluperiaatteet

Laa­jasa­lon ja Hevos­salmen eräi­den kiin­teistö­jen raken­nuskiel­lot suo­jelun varmis­tamisek­si. Rak­wen­nuskiel­lol­la tarkoite­taan tässä purkamiskieltoa.

Ruonasalmen­tie 17 ase­makaan muuttaminen.

Pien­talo­ton­tin tehokku­us nos­te­taan 0,28:aan, eikä tästä leika­ta kaavoitushyö­tyä, vaik­ka sitä tietysti tulee 1600 ker­rosneliöstä liki miljoona euroa. Vapaamieli­nen suh­tau­tu­mi­nen kaavoitushyö­tyyn edis­tää tietysti tiivistämistä.

Lisää melua Kivikkoon

Alueen varaami­nen helikopterikent­tää varten.

Alueen varaami­nen Kon­tu­las­ta ostarin kehit­tämistä varten

Tek­stistä ei käy ilmi, mitä nykyi­nen puhos-yhtiö aikoo tehdä, mod­ernisoi­da ostarin vai rak­en­taa alueel­la samal­la rutkasti asuntoja.

UUDET ASIAT

Helsin­gin yleiskaa­vat toteut­tamiso­hjel­man seurantaraportti

Kaavoitus ete­nee monil­la rin­tamil­la kovaa vauh­tia. Uusien säteit­täis­ten pikaratik­ka-reit­tien osalta pitäisi mim­nus­ta harki­ta sitäkin, että niitä alet­taisi­in tehdä yhtä aikaa, sen sijaan, että tehdään ensin yksi kokon­aan valmi­ik­si ja sit­ten ale­taan tehdä seu­raavaa. Ymmärtääk­seni on tarkoi­tus siir­tyä kak­sisu­un­taisi­in ratikoi­hin, jot­ka eivät vaa­di kään­tösil­mukkaa. Sil­loin ratikkalin­jaa voisi rak­en­taa pysäk­ki kerrallaan.

Malmin ratikan osalta tämä ei ole mah­dol­lista, kos­ka sen pitää ulot­tua sinne Malmin lento­kent­täalueelle saak­ka, eikä poikit­tais­lin­joil­lakaan, mut­ta ainakin Vihd­in­tien ja Tuusu­lantien osalta näin voisi tehdä.

Purkavaa tiivistys­tä Myl­ly­purossa ton­til­la Myl­ly­markantie 1

Kak­si ker­rostaloa kooltaan yhteen­sä 3778 k‑m2 pure­taan ja tilalle raken­netaan viisi ker­rostaloa yhteen­sä 18280 k‑m2. Uusi tont­tite­hokku­us on noin 1,5 ja van­ha 0,47. Itä-Helsin­gin rak­en­tamises­sa on haaskat­tu maa­ta aivan tolkuttomasti.

Viras­to on ottanut tavak­seen pan­na kaavae­hdo­tus nähtäville ennen kuin kaa­va on ensim­mäistäkään ker­taa lau­takun­nas­sa. Tämä vähen­tää lau­takun­nan mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa kaa­van sisältöön.

Tääl­lä kaa­vat­alous ei kestä autopaikko­jen lait­tamista maan alle. Niin­pä Myl­ly­poron­tien katu­maise­maan osuu lähin­nä parkkipaikko­ja. Lähiöistä ei edes yritetä luo­da urbaa­nia katu­ti­laa, vaik­ka tehokkuuk­sia nostetaankin.

Sil­tasaaren­portin asemakaava

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta ja menee jok­seenkin sel­l­aise­naan eteen­päin. Tämä oli käsit­telyssämme 19.3.2019. Taas pure­taan van­ho­ja talo­ja uusien tieltä. Hyy-Yhtymän hanke.

Puret­tavis­sa raken­nuk­sis­sa on kaupun­gin viras­to­ja ja esimerkik­si HKL:n pääkont­tori, sekä kasvis­rav­in­to­la Silvoble.

Porkkalankadun toim­i­ti­lat

Kasin ratikan van­han kään­töympyrän pois­tu­mi­nen vapaut­taa maa­ta rak­en­tamiseen. Tilalle tulee 1500 toimis­to­työ­paikkaa. Täl­laiset kohteet ovat syynä siihen, että suh­taudun aika nur­jamielis­es­ti siihen, että puo­lus­tamme työ­paikko­ja alueil­la, joi­hin työ­paikat eivät halua tulla.

Kaavoitushyö­tyä 15–29 miljoonaa.

Meilahdessa kään­tö­paik­ka raitio­vaunu seiskalle

Sekin kävi ilmi, että tääl­lä on Rosi­na Heikenin puis­to. Ratik­ka kiertää sen.

Val­tion mak­saa kaavoitushyödystä!

Val­tion viras­to­talo­ja Mar­i­ankadul­la muute­taan hyö­tykäyt­töön, tässä tapauk­ses­sa lähin­nä hotelleik­si (yllä­tys!) Val­tio mak­saa kaavoitushyödys­tä 2,355 miljoon­aa. Onko näin käynyt koskaan ennen?

Maapolit­ti­inen sopimus VR:n kanssa

Veräjämäessä VR saa huo­mat­tavaa kaavoitushyö­tyä, jos­ta kaupun­ki velot­taa 5,5 miljoon­aa euroa. Kor­vaus olisi ollut suurem­pikin, mut­ta VR sitoutuu toteut­ta­maan osan asun­noista kohtuuhintaisina.

Lasi­palatsin osakkei­den myymi­nen Konstsamfundetille

Rahan­tu­loa ei voi estää. Kaupun­ki on vähem­mistöosakkaana (30,85 %)väli­aikaisek­si tarkoite­tus­sa Lasi­palatsin kiin­teistössä, Nyt se myy osuuten­sa Kon­st­sam­fun­de­tille 33.5 miljoon­al­la eurolla.

Ton­tin myymi­nen Arabianrannassa

Tont­te­ja ei ole kil­pailutet­tu, vaan van­haa käytän­töä nou­dat­taen hin­ta perus­tuu ulkop­uolisen asiantun­ti­jan arvoon. Ker­rosneliön hin­naksi tulee tässä 902 euroa. Muodol­lis­es­ti ton­tit vuokrataan osto-opti­ol­la, mut­ta ei kukaan ole niin hölmö, ettei ostaisi, kun vuokra on 4% vuodessa indek­si­in sidot­tuna.  Taas kilahti kaupun­gin kas­saan run­saat 8,73  miljoon­aa euroa.

Myyn­ti­hin­nan vahvis­t­a­mi­nen Koskelassa

miljoon­aa euroa. Sum­mas­ta kuitenkin vähen­net­Fi­ralle myy­dään tont­ti 825 €/k‑m2. Tästä pitäisi kas­saan kilah­taa 3,16 miljoon­aa euroa. Sum­mas­ta kuitenkin vähen­netään viereis­ten tont­tien autopaikko­jen omakus­tan­nush­in­ta. Nämä autopaikat toteutetaan tälle ton­tille. Mihin tässä raho­jen siirtelyssä tarvi­taan kaupunkia? Eivätkö ne viereiset ton­tit voisi mak­saa itse suoraan.

= = =

Kaupun­gin kasvu on Helsingille kallista, mut­ta aika mukavasti maao­maisu­us myös tuot­taa. Tämän kok­ouk­sen päätök­set tuot­ta­vat Helsingille lasken­nal­lis­es­ti noin 100 miljoon­aa euroa.  Emme ole kuitenkaan vaa­ti­mas­sa lau­takun­nalle tulospalkkioita. 🙂

 

Demarit ja maahanmuutto

Tan­skan demar­it sai­vat suur­voiton ja maa­han­muut­to­vas­tain­set oikeistopop­ulis­tit rom­ah­ti­vat. Tätä ennen demar­it oli­vat omak­suneet oikeistopop­ulistien ohjel­man maa­han­muut­toon – ei aivan sel­l­aise­naan, mut­ta pääosin.

Tulos var­maankin huo­mat­ti­in demaripuolueis­sa ympäri Euroop­paa. En pitäisi yllät­tävänä, jos muut euroop­palaiset demar­it seu­raisi­vat tan­skalais­ten esimerkkiä.

Se muut­taisi tila­neet aivan toisen­laisek­si. Toisen­laisek­si, osit­tain huonom­mak­si mut­ta osit­tain myös paremmaksi.

Demar­it ovat sen­tään voit­top­uolis­es­ti sivistyneitä ihmisiä. Maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta voisi keskustel­la ana­lyyt­tisem­min, jos maa­han­muut­tokri­it­tistä osa­puol­ta edus­taisi­vat demar­it eivätkä kaiken maail­man hörhöt.

Maa­han­muut­to on niin iso kysymys – ja siitä on Afrikan vaikeu­tu­van tilanteen vuok­si tulos­sa vielä suurem­pi ­– että asi­as­sa pitäisi pyrk­iä yhteiskun­nal­liseen opti­mi­in sen sijaan, että tehdään kul­mikkai­ta ide­ol­o­gis­es­ti oikeaop­pisia ratkaisuja.

On syytä hyväksyä, että yhteiskun­nan kyky/halu käyt­tää voimavaro­ja maa­han­muut­toon on rajallinen.

Esitän ajatuk­sen tuek­si mallin, että ase­tamme pako­lais­poli­ti­ikalle kiin­teän bud­jetin, jon­ka puit­teis­sa on toimit­ta­va. Opti­maa­li­nen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on sel­l­ainen, joka tämä rajan puit­teis­sa tuot­taa suurim­man human­itäärisen hyö­dyn. Voi sen tehdä toisinkin päinkin, etsiä poli­ti­ik­ka, joka tuot­taa annetun suu­ruisen hyö­dyn pien­im­min kus­tan­nuksin, mut­ta tark­laste­len tätä ensim­mäistä, pako­lais­myön­teisem­pää vaihtoehtoa.

Kiin­teää bud­jet­tia ei voi todel­lisu­udessa löy­dä kiin­ni, kos­ka aina voi tapah­tua jotain yllät­tävää, vaik­ka ver­i­nen sisäl­lis­so­ta Venäjäl­lä. Ajatel­laan kuitenkin, m,iten bud­jet­ti­ra­joi­tus toimisi.

Nykyi­nen poli­ti­ik­ka on kaukana opti­maalis­es­ta. Poli­ti­ik­ka on yhtä aikaa kallista ja tuloksetonta.

Min­su­ta ei esimerkik­si ole kovin järkevää antaa maa­han­muut­ta­jien val­in­ta ihmissalakul­jet­ta­jien tehtäväk­si. Ne, joil­la on varaa tästä mak­saa, eivät ehkä kuitenkaan ole suurim­mas­sa hädässä ole­via. Heitä löy­tyy pakolaisleireiltä.

Jokin epä­suh­ta on siinäkin, että jokainen, joka on saanut jalka­nsa Suomen maaperälle, on kyl­lä oikeus korkeata­soiseen oikeustur­vaan, mut­ta ampumista luku­un otta­mat­ta voidaan tehdä mitä tahansa, jot­ta estet­täisi­in Suomen maaperälle pääsy. Lentoy­htiöt esimerkik­si joutu­vat mak­samaan todel­la isot sakot, jos tuo­vat Suomeen paperit­toman.  Mis­sä siinä on tur­vaa tarvit­se­van oikeusturva?

Tähän suun­taan näköjään hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ede­tään. Pako­laiski­in­tiötä kas­vate­taan ja yhdek­si pako­lais­ten val­in­takri­teerik­si val­i­taan edel­ly­tyk­set sopeu­tua suo­ma­laiseen yhteiskun­taan. Tämä loukkaa mon­en oikeu­den­tun­toa, kos­ka jotkut pää­sevät tois­t­en edelle. Kuitenkin kaikissa ratkaisu­is­sa pako­laiset val­i­taan jol­lakin kri­teer­il­lä, joka rajaa muut ulos. Mikään tapa ei ole tasapuolinen.

Jos meil­lä olisi tuo kiin­teä bud­jet­ti, yhden vaikeasti kotoutet­ta­van hin­nal­la voitaisi­in ottaa kolme hel­posti kotoutettavaa.

Muuten olen sitä mieltä, että spon­taali­pako­lai­sista pitäisi päästää maa­han kaik­ki sel­l­aiset, jot­ka voisi­vat tul­la Suomeen työperäis­inä maa­han­muut­ta­ji­na olet­taen, että he suos­tu­vat vai­h­ta­maan pako­laishake­muk­sen­sa työlu­paan. Tuos­sa kiin­teän bud­jetin pako­lais­poli­ti­ikas­sa tämä ei mak­saisi mitään, eikä syr­jäyt­täisi jonos­ta ketään, kos­ka työperäi­nen maa­han­muut­to ei mak­sa mitään vaan tuot­taa voittoa.

Kotout­tamises­sa hempeämielisyytemme on tehnyt meitä huonoja

Menen seu­raavas­sa Sri Lankalaisen maa­han­muut­ta­jan,  Rajku­mar Sabanade­sanin selän taakse. Ylen kolum­nis­saa 4.6.2019 https://yle.fi/uutiset/3–10809979 hän sanoi, että Suo­mi kotout­taa sos­su­un, vaik­ka vai­h­toe­hto­ja olisi.

Hän on oike­as­sa. Maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­vak­si on valit­tu malli, joka on Suomes­sa kehitet­ty pitkäaikaistyöt­tömiä varten. Pitkäaikaistyöt­tömiä taas ei paljon työhön patis­te­ta, kos­ka se on havait­tu tulok­set­tomak­si. Pitäisikö maa­han­muut­ta­jille olla ainakin ensim­mäis­inä vuosi­na oma heille räätälöi­ty sosi­aal­i­tur­va, kos­ka pitkäaikaistyöt­tömiä varten räätälöi­ty malli sopii pitkäaikaistyöttömille.

Rajku­mar ver­taa Suomen ja Yhdys­val­tain Min­nesotan tulok­sia soma­lien kotout­tamises­sa. Min­neso­tas­sa he perus­ta­vat men­estyviä yri­tyk­siä ja työt­tömyys on harv­inaista. Suomes­sa taas soma­lien työl­lisyyys on jäänyt kovin matalaksi.

Rajku­mar Sabanade­san ottaa esille toisenkin tabun:

”Jos ihmi­nen ei osaa vielä suomea eikä ole koulutet­tu, ei ole real­is­tista olet­taa, että hänelle kukaan halu­aisi mak­saa työe­htosopimusten mukaista palkkaa. Jous­ta­mat­tomat työ­markki­nat ja pelko hal­patyövoiman tulosta estävät nykyisel­lään kaik­ki järkiratkaisut.”

En halua maa­han­muut­ta­jista nälkä­pal­ka­lla työtä tekevää joukkoa jo senkään vuok­si, että voidak­seen rak­en­taa elämän­sä Suomes­sa, he tarvit­se­vat rahaa kodin han­k­in­toi­hin. Jokin automaat­ti­nen palkkat­uen muo­to voisi olla hyvä, kos­ka Rajku­mar on täysin oike­as­sa siinä, että samaa palkkaa ei kan­na­ta mak­saa koulute­tulle ja lukutaidottomalle.

Perus­suo­ma­laiset ovat tehneet keskustelun maa­han­muu­tos­ta mahdottomaksi

Kos­ka ensi vuosikymmenel­lä pako­lais­ten muut­topaine Euroop­paan kas­vaa Afrikan väestöräjähdyk­sen ja ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si, olisi aika aloit­taa keskustelun tabuista. Nykyiset pelisään­nöt eivät toi­mi lainkaan järkevästi, jos Euroopan rajoille ilmaan­tuu kym­meniä miljoo­nia pakolaisia.
Perus­suo­ma­laiset ovat ilmati­lan hallinnal­laan tehneet ratio­naalisen keskustelun tyystin mah­dot­tomak­si. Joka nos­taa päätään juok­suhau­das­ta, leimaa itsen­sä rasis­tik­si ja samas­tuu julk­isu­udessa niihin, jot­ka yllyt­tävät ihmisiä raiskaa­maan suvakkihuoria.

= = =

Olen vält­tänyt keskustelua maa­han­muu­tos­ta blogillani, kos­ka aihe on täyt­tänyt kom­ment­ti­palk­s­ta törkykirjoituksilla.Se tekee blo­gi-isän­nän elmän ikäväksi.

Tämän kir­joituk­sen osalta tulen nou­dat­ta­maan tiukkaa lin­jaa ja hylkäämään kaik­ki kom­men­tit, jois­sa kir­joit­ta­ja ei pysty ilmaise­maan mielipi­det­tään sivistyneesti. Käytössäni on myös nap­pi, jol­la pystyn sulke­maan kom­men­toi­jan tältä blogilta pysyvästi.

 

 

 

Buprenorfiinin jakelu terveyskeskuksista

Kaupung­in­val­tu­us­to keskusteli eilen val­tu­utet­tu Petrus Pen­nasen aloit­teesta, jon­ka mukaan kaupun­gin pitäisi toimia niin, että opi­aat­tien ylian­nos­tuk­sen hoitoon käytet­tävää nalok­so­nia saisi apteekeista. Hänelle yritet­ti­in selit­tää, että apteekki­lakimme on sel­l­ainen, että jos jotain lääket­tä saa apteek­ista, sitä on saata­va Suomen jokaises­ta apteek­ista, eikä tuo tun­tu­isi oikein perustellulta.

Ker­roin val­tu­us­tolle, miten perus­palve­lu­min­is­ter­inä ratkaisin vähän saman­laisen kysymyksen.

Toimme vuon­na 2000 opi­aat­tiko­r­vaushoitoon tarkoite­tun buprenor­fi­inin osak­si julk­ista ter­vey­den­hoitoa. Olin sil­loin huume­poli­ti­ikas­ta vas­taa­vana perus­palve­lu­min­is­teri ja pidän tätä pitkältä omana saavu­tuk­se­nani. Pent­ti Kar­vo­nen oli tuonut sen jo aiem­min, mis­tä hän­tä kiitet­ti­in vankeusran­gais­tuk­sel­la. Huumekuolemien määrä rom­ahti vajaas­ta kahdestasadas­ta vähän yli kolmeenkymme­neen niinä kaht­e­na vuote­na, jot­ka toimin ministerinä.

Lääket­tä piti käy­dä otta­mas­sa joka päivä ter­veyskeskuk­ses­sa tai muus­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon paikas­sa, mikä ei tietysti helpot­tanut työssä käymistä. Esitin, että ter­veyskeskuk­set voisi­vat antaa viikon annok­sen koti­in luot­topoti­lailleen. Virkamiehet sanoi­vat, että ei näin voi tehdä. Lääkkei­den jakelu ter­veyskeskuk­sista kotikäyt­töön on apteekki­lain vas­taista. Sanoin, että olen valmis tekemään lait­toman päätök­sen, jos­ta tietysti joudun vas­taa­maan, jos joku siitä valittaa.

Soitin Apteekkar­ili­it­toon ja ker­roin, mitä aion tehdä ja sanoin, että jos he valit­ta­vat päätök­ses­tä, lähetän narkkar­it hake­maan lääk­keen apteek­ista. Pääsimme hel­posti yksimielisyyteen.

Jotenkin täl­lä taval­la pitäisi ratkaista myös nalok­sonin jakelu opi­aat­tien käyt­täjille. Ei ole mitään järkeä tuo­da sitä jokaiseen Suomen apteekki­in. Jaet­takoon siis ter­veyskeskuk­sista tai sairaaloista.

(Nalok­son­isuihke toimii muu­ta­mas­sa sekun­nis­sa yliannostusoireisiin)

Onko hyvinvointivaltio todella pysäyttänyt tuloerojen sosiaalisen periytyvyyden?

Mullis­ta­va tulos: suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on hävit­tänyt kaiken ympäristötek­i­jöistä johtu­van tulo­ero­jen periy­tyvyy­den niin, että vain geneet­tiset syyt ovat jäl­jel­lä. Voiko tämä olla totta?

Neljä suo­ma­laista talousti­eteil­i­jää Pekka Ilmakun­nas (Aal­to), Ari Hyyti­nen (Han­ken), Edvard Johans­son (Åbo Akade­mi) ja Otto Toiva­nen (Aal­to) on selvit­tänyt gee­nien osu­ut­ta tulo­ero­jen periy­tyvyy­dessä kak­sosten avul­la. Tutkimus on ladat­tavis­sa tästä.  Tutkimuk­ses­sa käytetään hyväk­si sitä, että ident­tisil­lä kak­sosil­la on yhteinen per­imä ja epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la vähän yli puo­let kro­mo­someista on yhteisiä. Vähän yli, kos­ka tutkimuk­seen otet­ti­in vain samaa sukupuol­ta ole­via kak­sosia, jot­ta sukupuolten väliset, miesten ja nais­ten väliset tulo­erot eivät sotk­isi asetel­maa. Aineis­tona oli­vat jok­seenkin kaik­ki Suomes­sa vuosi­na 1950–57 syn­tyneet samaa sukupuol­ta ole­vat kak­soset, joiden tulo­ja tarkastelti­in vuosi­na 1990–2009, jol­loin tutkimuk­sen kohtei­den iät tutk­i­tus­sa tulo­jen­hankkimis­vai­heessa vai­hte­liv­at 34 vuodes­ta 59 vuoteen.

Näin syn­tyy tutkimusasetelma:

Ident­tiset kak­soset: sama ympäristö, sama perimä

Epäi­dent­tisen kak­soset: sama ympäristö, eri perimä

Huo­mat­takoon, että yhteinen ympäristö on tässä laa­jem­min ymmär­ret­ty kuin yhteis­ten van­hempi­en sosi­aa­li­nen taus­ta: toden­näköis­es­ti sama koulu ja siis samat opet­ta­jat, sama pihapi­iri ja niin edelleen.

Yritän selvit­tää omin sanoin, miten tutkimus tehti­in niin kuin olen sen ymmärtänyt. Koko aineis­ton tulo­jen var­i­anssi jaet­ti­in kah­tia, kak­sosparien sisäiseen var­i­anssi­in ja kak­sosparien väliseen var­i­anssi­in. Kak­sosparien väli­nen var­i­anssi kuvasi tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä. Tämä periy­tyvyys jaet­ti­in geneet­tiseen periy­tyvyy­teen ja sosi­aaliseen periytyvyyteen.

Geneet­tisen periy­tyvyy­den osu­us esti­moiti­in ver­taa­mal­la sis­arparien sisäistä var­i­anssia ident­tisil­lä ja epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la. Ident­tis­ten kak­sosten tulot oli­vat keskenään enem­män saman­laisia kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten väliset erot. Tämä epäi­dent­tis­ten kak­sosten suurem­pi sisäi­nen var­i­anssi kuvasi geneet­ti­sistä eroista aiheutu­vaa varianssia.

Kos­ka ident­tis­ten kak­sosten tulot oli­vat selvästi lähempänä toisi­aan kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten, per­imäl­lä oli siis vaiku­tus­ta.  Epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on puo­let yhteisiä kro­mo­some­ja, joten myös osa hei­dän saman­laisu­ut­taan on perin­nöl­listä. Hei­dän osaltaan yhteisen per­imän vaiku­tus oletet­ti­in puolek­si siitä, mitä se on ident­tisil­lä kak­sosil­la. Tämän perus­teel­la voiti­in päätel­lä geneet­tisen per­imän kokonaisvaikutus.

Näin saati­in tulo­ero­jen periy­tyvyys jae­tuk­si kah­teen kom­po­nent­ti­in, geneet­tiseen per­imään ja olo­suhteisi­in. Yllät­täen geneet­ti­nen per­imä selit­ti tulo­ero­jen periy­tyvyy­den läh­es kokon­aan. Se selit­ti miehillä tulo­ero­jen vai­htelus­ta 40 % naisil­la ja vähän yli 50 % miehillä. Lop­pu­osa vai­htelus­ta ei seli­ty tulo­ero­jen periy­tyvyy­del­lä lainkaan, vaan on tämän tutkimuk­sen kannal­ta satunnaisvaihtelua.

Tulos on niin mullis­ta­va, että sitä on vaikea uskoa. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio olisi tämän mukaan pystynyt pysäyt­tämään tulo­ero­jen sosi­aalisen periy­tyvyy­den jok­seenkin kokon­aan niin, että jäl­jelle on jäänyt vain geneet­ti­nen periy­tyvyys. Tämä on lois­ta­va tulos hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­ta, mut­ta samal­la vähän pes­simisti­nen. Kun on tehty kaik­ki mitä on voitu, enem­pää ei voi­da tehdä kuin kieltämäl­lä vapaa par­in­muo­dos­tus. Kaik­ista yllät­täv­in­tä on, että tulos kos­ki vuosien 1950–57 kohort­te­ja, jot­ka oli­vat eläneet maail­mas­sa, jos­sa ikälu­ok­ka jaet­ti­in 11-vuo­ti­aina oppik­oulu­un ja kansalaisk­oulu­un meneviin.

Huo­mat­takoon, että tulos pätee vain Suomes­sa, kos­ka aineis­to on Suomes­sa. Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus ehkä vielä onkin yhtä suuri muual­lakin (ei sekään ole var­maa, kos­ka Suo­mi on hyvin homogeeni­nen maa myös geneet­tis­es­ti) sosi­aa­li­nen periy­tyvyys on jyrkem­pi­en luokkara­jo­jen mais­sa var­masti suurem­paa – puhu­mat­takaan maista, jois­sa tosi­asi­as­sa toimii kastilaitos.

Voisiko tulos kuitenkin olla väärä? 

Olen tot­tunut epäilemään kovin yllät­täviä tutkimus­tu­lok­sia. Mikä on liian yllät­tävää ollak­seen tot­ta, ei yleen­sä ole totta.

Löy­dän tutkimuk­ses­ta kak­si poten­ti­aal­ista virhelähdettä.

  • Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus arvioiti­in olet­ta­mal­la, että ident­tisil­lä kak­sosil­la geneet­tisen per­imän vaiku­tus on kaksinker­tainen epäi­dent­tisi­in ver­rat­tuna. Suun­nilleen näin minäkin olisin sen tehnyt, mut­ta en ole var­ma, että geneet­tis­ten ero­jen tuot­ta­ma var­i­anssi on kuvat­ul­la taval­la addi­ti­ivi­nen. En tiedä tästä asi­as­ta mitään, joten en myöskään tiedä, tietääkö joku.[1]
  • Sis­arusten saman­laiset valin­nat. Se, että kak­sosten tulot ovat lähel­lä toisi­aan, ei vält­tämät­tä johdu pelkästään geneet­tis­es­tä saman­laisu­ud­es­ta ja per­hetaus­tas­ta, vaan siitä, että kak­soset tekevät saman­laisia elämän­val­in­to­ja, esimerkik­si menevät samaan koulu­tuk­seen. Tämä liioit­telee tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä, kos­ka saman­laisu­us ei johdu saman­lais­es­ta per­hetaus­ta eikä saman­lais­es­ta biol­o­gis­es­ta per­imästä vaan sis­aruk­sen matkimis­es­ta. Jos tämä koskisi yhtäläis­es­ti kaikkia kak­sosia, se ei vaikut­taisi tulok­se­na saatavaan geneet­tisen per­imän osu­u­teen, jol­loin itse asi­as­sa huo­maisimme, että per­hetaus­tan sosi­aa­li­nen osu­us on vielä esti­moitua pienempi.
    Toden­näköis­es­ti kuitenkin ident­tis­ten kak­sosten väli­nen side on vielä vahvem­pi kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten väli­nen, jol­loin tämä antaa liian suuren esti­maatin geneet­tis­es­tä periy­tyvyy­destä. (Jos epäi­dent­tis­ten kak­sosten tapauk­ses­sa sis­aruk­sen matkimisen osu­us on puo­let siitä mitä ident­tisil­lä, esti­maat­ti sosi­aaliselle periy­tyvyy­delle olisi taas kohdallaan?)

Nämä kak­si huo­mau­tus­ta voivat jonkin ver­ran hor­jut­taa tulosta, mut­ta itse asi­as­sa en usko niiden hor­jut­ta­van sitä paljon.

Mut­ta on min­ul­la kol­maskin huo­mau­tus, joka menee taas eri suun­taan. Sen mukaan tutkimus aliarvioisi geneet­tisen per­imän vaikutusta.

Kun epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on puo­let samo­ja kro­mo­some­ja, oletet­ti­in, että hei­dän osaltaan geneet­tisen per­imän osu­us on puo­let. Entä se toinen puoli, oli­vatko ne kro­mo­somit arvot­tu niin, että ne vas­ta­si­vat sat­un­naiso­to­s­ta väestöstä?  Puoli­son val­in­ta on kaikkea muu­ta kuin sat­un­naista eikä se ole ollut sat­un­naista edel­li­sis­säkään sukupolvis­sa. Eikö tämä menetelmä siis aliarvioi geneet­tisen per­imän vaikutusta.

Mut­ta jos jo näin saati­in aikaan se, että koko tulo­ero­jen sosi­aa­li­nen periy­tyvyys saati­in lähelle nol­laa, ei kai se nyt sen­tään negati­ivi­nenkään voin­ut olla? (Voisin kek­siä monia syitä, mik­si se voisi olla negati­ivi­nen, mut­ta pide­tään nyt kuitenkin toinen jal­ka maassa.)

Vielä yksi huo­mau­tus: 1950-luvul­la syn­tyneil­lä kohort­eil­la sosi­aa­li­nen liikku­vu­us oli hyvin suur­ta, kos­ka muutet­ti­in kaupunkei­hin ja eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­tanut maao­maisu­us jäi maalle.

= = = =

Mullis­ta­va tutkimus joka tapauk­ses­sa. Ja huo­mat­takoon: taas talousti­eteen tutk­i­jat asial­la, vaik­ka aihe kuu­luu mitä ilmeisim­min sosi­olo­gian alaan.

 

[1] Olisin itse asi­as­sa tehnyt tämän vähän toisin, mut­ta tulos olisi tuskin ollut kovin eri­lainen. Jos min­ul­la joskus ei ole mitään muu­ta tekemistä, yritän laskea läpi, olisiko se min­un paljon yksinker­taisem­pi tapa todel­lisu­udessa ident­ti­nen tässä käytet­tyyn tavan kanssa.

Eikö ravintoloissa tehdä työtä?

Päivän Hesaris­sa arvosta­mani Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen johta­ja Eli­na Pylkkä­nen esit­tää, että hal­li­tuk­sen olisi pitänyt nos­taa alimpia arvon­lisäverokan­to­ja. Tämä on sinän­sä hyvä tavoite. Jos meil­lä olisi vain yksi arvon­lisäverokan­ta, se olisi 20 % ja tämä paran­taisi mon­en korkeasti verote­tun palvelu­alan verotusta.

Mut­ta sit­ten tuli jotain kum­mallista. Hän ei esit­tänytkään yht­enäistä arvon­lisäverokan­taa vaan kohden­netusti rav­in­toloiden arvon­lisäveron nos­tamista, koska

”Taloustiede sanoo, että vapaa-ajal­la kulutet­tu­ja hyödykkeitä pitäisi verot­taa ankaram­min ja sitä, mikä liit­tyy työn tekemiseen, kevyemmin.”

Mikä taloustiede näin sanoo? Minä olen oppin­ut, että jos vero­tus ei ole neu­traalia, se pitäisi por­ras­taa hin­ta­jous­ton mukaan. Tuotet­ta, jon­ka kysyn­tä on hin­nas­ta riip­puma­ton­ta, voidaan verot­taa enem­män ja maltil­lisem­min sel­l­aista hyödyket­tä, jon­ka kysytä las­kee veron vuoksi.

Mut­ta mikä on tämä ero vapaa-ajal­la kulutet­tui­hin hyödykkeisi­in? Ensik­sikin val­taosa rav­in­to­laru­uas­ta syödään lounas­tun­nil­la. Ver­rat­tuna melkein mihin hyödyk­keeseen hyvän­sä rav­in­to­lasyömi­nen pain­ot­tuu vähem­män vapaa-ajan kulu­tuk­seen. Esimerkik­si kodin huoneka­lut ovat kokon­aan vapaa-ajan kulutusta.

Kovin arve­lut­tavaa on aja­tus, että tavarat ovat oikei­ta hyödykkeitä ja palve­lut jotain hömp­pää. Kos­ka Pylkkä­nen on ammat­tiekon­o­misti, hän ei var­maankaan sor­ru ajatuk­seen, että vien­ti­tuotan­to on oikeaa tuotan­toa ja koti­markki­natuotan­to turhu­ut­ta. Merkan­til­is­mi kumot­ti­in aja­tusvirheenä yli 200 vuot­ta sit­ten. (Anders Chy­de­nius, Adam Smith)

Korostet­takoon vielä sitä, että vaik­ka arvon­lisäveroa kut­su­taan kulu­tusveroksi, yri­tyk­set mak­sa­vat sen sum­mas­ta, joka koos­t­uu yri­tyk­sen mak­samista palkoista, koroista ja voitos­ta. Rav­in­toloiden tilit­tämä arvon­lisävero koos­t­uu lähin­nä työhön kohdis­tu­vas­ta verosta.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019

PÖYDÄLTÄ

Her­man­nin ranta­tien ratikkakaava

Mäkelänkadun remont­ti­in liit­tyvät katusuunnitelmat

Lausun­to Otso Kivekkään ponnes­ta koskien Sörnäis­ten tunnelia

UUDET ASIAT

Malmin lento­kent­täalueen eteläosan asemakaava

Malmin lento­kent­tä tulee aikanaan näyt­tämään tältä. Nyt käsit­te­lyl­lä ole­va kaa­va-alue on vase­mal­la kuvan alalaidas­sa.

Asuinalueen kaavoitus alkaa alueen etelänurkas­ta, tähän 2 800 asukas­ta. Tämä oli meil­lä luon­nos­vai­heessa jo aiem­min. Ihan tasokkaan näköistä on tulossa.

Har­mi, ettei Malmin ase­manseu­tua aikanaan suun­nitel­tu samal­la otteella.

Ase­makaa­va on yleiskaa­van mukainen. Korkein hallinto-oikeus on hylän­nyt yleiskaavaa koske­vat val­i­tuk­sen Malmin lento­kent­täalueen osalta.

Vihd­in­tien ja Huopalah­den­tien bule­vardikaupun­gin kaavarunko 

Kaavarunko on Helsingis­sä käytet­ty suun­nit­telu­vä­line, joka sijoit­tuu yleiskaa­van ja ase­makaa­van väli­in. Tähän bule­vardikaupunki­in on kaavail­tu 14 000 asukas­ta. Liikenne perus­tuu suurelta osin ratikkaan.

Erit­täin merkit­tävä han­ke, jon­ka yksi­tyisko­hti­in on nyt mah­do­ton ottaa kan­taa.  Haa­gas­sa on valitet­tu Riis­tavuoren puis­ton kohtalosta. Sen osalta rak­en­tamista on vähen­net­ty, mut­ta ei pois­tet­tu kokonaan.

Las­si­lan ja Kan­nelmäen toim­i­ti­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Toimis­to­jen omis­ta­jat ovat urput­ta­neet, ettei toimis­totiloille alueel­la ole kysyn­tää ja halun­neet muut­taa ne asun­noik­si. Nyt niitä saa muut­taa asun­noik­si korkein­taan 75 %, joten jotain toim­i­ti­laa raken­nuk­si­in pakote­taan jät­tämään. Samal­la alueel­la kaavoite­taan lisää toim­i­ti­laa niin, että toim­i­tilo­jen määrä pysyy ennal­laan ja työ­paikko­jen määrä selvästi kas­vaa. Minä en ymmär­rä tätä ylen­palt­tista toim­i­tilo­jen suo­jelua. Niitä on pääkaupunkiseudul­la yli miljoona neliötä tyhjil­lään. Toimis­tot tule­vat hakeu­tu­maan sijain­nil­taan edullisi­in kohteisi­in, kuten Teol­lisu­uskadun var­teen ja muut jäävät vajaakäytölle

Jol­lak­sen suunnitteluperiaatteet

Jol­las on jotenkin unhoon jäänyt yli kah­den neliök­ilo­metrin suu­ru­inen asuinalue Helsingis­sä. En tunne sieltä henkilöko­htais­es­ti ketään. Alue on varsin iso 4 000 hen­gen asuinalueek­si. Nyt sen asukasluku ehkä kaksinker­tais­te­taan. Nyky­isiltä asukkail­ta ei ehkä tulee täl­lä ker­taa paljon vasta­lau­sei­ta, kos­ka he omis­ta­vat itse tonttinsa.

Melkein puo­let Jol­lak­ses­ta on San­ta­ham­i­nan melu­aluet­ta ja sik­si rak­en­tamisen ulkop­uolelle. Tämä on osa sitä hin­taa, jon­ka mak­samme siitä, että upseer­it halu­a­vat työ­paikko­jen­sa ole­van Helsingis­sä eivätkä sik­si halua siirtää varuskun­taa jon­nekin maankäytön ja maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta järkeväm­pään paikkaan. (”Alue on kuin tar­jot­timel­la, kah­den sil­lan takana valmi­ik­si motis­sa.” Ken­raali evp.)

Jol­lak­sen ja Hevos­salmen eräi­den kiin­teistö­jen aset­ta­mi­nen raken­nuskiel­toon ase­makaa­van laa­timista varten

On huo­mat­tu, että alueel­la on suo­jeltavia raken­nuk­sia, joi­ta ei ole ase­makaaval­la suo­jel­tu. Ilmeis­es­ti asial­la on kiire, kos­ka pöytäkir­ja tark­iste­taan tämän kohdan osalta heti kok­ouk­ses­sa ja päätös tulee voimaan heti.

Liiken­teen kehi­tys 2018

Joukkoli­iken­teen osu­us niemen rajal­la on jo 75,8 %. Siihen näh­den autoli­iken­teen käytössä on liiken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta kohtu­ut­toman suuri osu­us. Onnek­si hal­li­tu­so­hjel­mas­sa hyväksytään lehti­ti­eto­jen mukaan ruuhkamaksut.

Poikit­tais­li­ikenne sen sijaan on kovasti henkilöau­topain­ot­teista, liki 80 %. Jok­eri­ra­ta toiv­ot­tavasti tuo tähän parannuksen.

Niemen rajan ylit­tävä liikenne on kaiken kaikki­aan vähen­tynyt samoin kuin jalankulku esimerkik­si Alek­sil­la. Onko keskus­tan elin­voima vähen­tynyt vai oniko työ­paikois­sa käymässä niin, että ihmiset alka­vat pikkuhil­jaa hakeu­tu­maan asumaan lähelle työ­paikko­jaan niin, että niemen alueel­la töis­sä käyvät myös asu­vat niemen alueella.
Kun Otanie­mi, Tapi­o­la ja Keilanie­mi liitet­ti­in liiken­teel­lis­es­ti Helsinki­in HSL:n vyöhyke­mallin avul­la, tulee var­maankin yleistymään se, että ollaan töis­sä Espoos­sa ja asu­taan Helsingis­sä. Sil­loin niemen rajan ylit­tävä liikenne lisään­tyy, mut­ta ruuhkan vas­taiseen suun­taan. Minäkin kuu­lun tähän joukkoon. Vielä ei ole met­rossa tun­gos­ta, mut­ta on siel­lä väkeä siihenkin suuntaan.

Pyöräi­lykat­saus 2019

Pyöräi­ly lisään­tyy tasaisen var­masti, mut­ta tavoite 15 % matkoista vuon­na 2020 tun­tuu vaikeasti tavoitet­taval­ta. Nyt osu­us on 11 %. Todet­takoon, että fil­lar­i­nosu­us työ- ja opiskelumatkoista läh­estyy henkilöau­to­jen osuutta.

Viime tal­ve­na käyt­töön otet­tu ja paljon arvostelua saanut har­ja­suo­laus on lisän­nyt talvipyöräi­lyä merkittävästi.

Tiivistyskaa­va Pakilantiellä

Pak­i­lanti­estä on tarkoi­tus tehdä katu­mainen ja sen var­relle rak­en­taa nelik­er­roksisia taloa. Tämä ete­nee kort­teli kort­telil­ta. Tämä kaa­va tuo alueelle run­saat 50 uut­ta asukasta.

Lisää elämää Itä-Helsinkiin

Metrovarikon läheltä varataan kol­men hehtaarin tont­ti WasaGroup Oy:lle vapaa-ajankeskushankkeen toteu­tusedel­ly­tys­ten selvit­tämistä varten

Vapaa-ajankeskuk­sel­la tarkoite­taan lähin­nä jääurheilua – ja tietysti taas ker­ran hotellia.

Lisää melua Itä-Helsinkiin

Ton­tin varaami­nen helikopteriken­tän edel­ly­tys­ten selvit­tämistä varten Kivikkoon.

Oikaisu­vaa­timus teras­sisyöt­tämöstä Grillikeisarille

Gril­likeis­ar­il­la on myön­net­ty lupa teras­sille Kaup­pa­to­rille ja tämä risoo torikaup­pi­ai­ta. Oikaisu­vaa­timus on jätet­ty myöhästyneenä

Pisa-tutkimus ja vuoden 2012 otanta

Lueske­lin Suomen Pisa-tulok­sia vuosil­ta 2012 ja 2015 selvit­tääk­seni, miten niis­sä näkyy Itä-Suomen poikien väitet­ty syr­jäy­tymi­nen. Niistä joskus myöhem­min. Tör­mäsin nimit­täin muu­tok­seen, jota en voin­ut uskoa todeksi.

Vuon­na 2012 selvästi osaav­im­mat oppi­laat löy­tyivät Pohjois-Suomes­ta. Eri­tyis­es­ti Pohjois-Suomen tytöt lois­ti­vat kaikkia mui­ta parem­mal­la osaamisel­laan joka alalla.

Vuon­na 2015 ylivoimases­ti parhaat oppi­laat (keskimäärin) löy­tyivätkin pääkaupunkiseudul­ta. Jäin ihmettelemään, mitä pääkaupunkiseudul­la on tehty niin paljon parem­min, että tulok­set ovat paran­tuneet aivan olen­nais­es­ti kolmes­sa vudessa. Koulu­jen posi­ti­ivi­nen diskrim­i­noin­ti, jota VATT:n tutkimuk­ses­sa ylis­tet­ti­in tulokselliseksi?

Sit­ten muistin. Parem­min on tehty Pisa-tutkimuk­sen otan­ta. Olin­han itse kir­joit­tanut vuo­den 2012 otan­ta­virheestä blogillani.

Vuon­na 2012 oli halut­tu tutkia eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jien osaamista. Sik­si näyt­teeseen oli otet­tu kaik­ki koulut, jois­sa oli vähin­tään viisi maa­han­muut­ta­jaa. Lop­ut koulut oli valit­tu sat­un­naisotan­nal­la. Otos oli ”kor­jat­tu” pain­ot­ta­mal­la maa­han­muut­ta­jat oikean kokoisek­si ryh­mäk­si kuvitellen, että tämä olisi hyvä näin. Kun annetaan maa­han­muut­ta­jalähiöi­den kouluille yliedus­tus, saadaan vääristynyt näyte myös syn­type­r­äi­sistä suo­ma­lai­sista. Olisi pitänyt pain­ot­ta­mal­la vähen­tää myös maa­han­muut­ta­jak­oulu­jen yliedus­tus­ta syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten kesku­udessa. Nyt kun otos on tehty oikein, osaami­nen pääkaupunkiseudul­la on paran­tunut aivan olennaisesti.

Tutkimuk­ses­sa ker­ro­taan helpot­tuneena, että koul­u­lais­ten matem­ati­ikan osaamisen heiken­tymi­nen on tait­tunut. Onko­han? Jos nuo vuo­den 2012 tiedot oikaistaan, saamme ehkä aivan eri­laisen trendin, kos­ka nyt ver­taamme vuo­den 2015 tulok­sia liian huonoon tulok­seen vuodelta 2012.

Mut­ta sit­ten toinen kum­mallisu­us. Mik­si vuo­den Pisa-tutkimuk­ses­sa lois­ta­neet pohjois-suo­ma­laiset ovat nyt muut­tuneet ihan taviksik­si? Min­un on vaikea uskoa näin suureen muu­tok­seen kolmes­sa vuodessa. Olisiko vuo­den 2012 otan­ta­virhe vaikut­tanut Pohjois-Suomes­sa toisin päin tuo­ma­l­la näyt­teeseen liikaa oululaisia?

Vuo­den 2012 tulok­set pitäisi ajaa uud­estaan kor­jaa­mal­la maa­han­muut­ta­jak­oulu­jen yliedus­tus. Ei ole vaikeata.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.5.2019

PÖYDÄLTÄ:

Tapani­lan ala-asteen asemakaava

Kaa­va hiertää koulun ton­tin jakamis­es­ta niin, että sille tehtäisi­in neljä omakoti­taloa. Koulu myyti­in puoli-ilmaisek­si asukasy­hdis­tyk­selle. Nyt asukasy­hdis­tys halu­aa käyt­töön­sä koko ton­tin, kos­ka sisälle saa ottaa vain 70 henkeä ja laa­jem­mat tapah­tu­mat vetävät väkeä enemmän.

Raide-jok­erin katu- ja puistosuunnitelmat

Kym­meniä piirus­tuk­sia. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa ja lukea, mitä kuulemisti­laisuuk­sis­sa on sanottu

Raide­jok­eri: Tul­vani­ityn siltasuunnitelma

Van­taan­joen ylit­tävä sil­ta on suun­nitel­mana vaikea. Tähän asti kevyen liiken­teen sil­ta on men­nyt Jok­eri-sil­lan ala­puolel­la. Nyt baanay­hteys nos­te­taan Jok­eri-radan kanssa samaan tasoon. Val­tion vira­nomaiset eivät hyväksy sen alla kulke­vaa kevyen liiken­teen sil­taa, kos­ka se sisältää tul­vavaaran joen yläjuok­sulle. Toisaal­ta kevyen liiken­teen sil­lan nos­t­a­mi­nen kuusi metriä korkeam­malle tuot­taa todel­la pitkät rampit. (Viiden pros­entin kalte­vu­udel­la 120 metriä)

On suun­nitel­tu toinen käve­ly- ja fil­lar­isil­ta niille, jot­ka tule­vat joen vart­ta ja halu­a­vat toiselle puolelle, mut­ta sen tieltä taas kaatuu metsää.

Kaik­ki muut­tuu vaikeak­si, kun mukana on val­tion vira­nomaisia. Hyvän kom­pro­missin etsimi­nen ei onnis­tu, kun val­tio keskustelee vain jäykil­lä normeil­la. Jotenkin tun­tu­isi luon­taval­ta lait­taa Jok­eri-sil­lan viereen kaarisil­ta, joka lähtisin ran­nan tasol­ta ja nousisi keskel­lä jokea niin korkealle, että kevät­tul­va pää­sisi alta läpi.

UUDET ASIAT:

Ratikkakaa­va Her­man­nin rantatiellä

Ase­makaa­van muu­tok­sel­la mah­dol­lis­te­taan ratikkalin­ja Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan. Samal­la valmis­taudu­taan Sörnäis­ten tunneliin.

Mäkelänkadun ja sen ympäristön katusuunnitelmat.

Kun­han Hämeen­tie on saatu valmi­ik­si, pan­naan Mäkelänkatu remont­ti­in. Näitä tulee paljon sik­si, että katu­jen ja niiden alla ole­vien vesi- ja viemäriputkien kun­nos­tus­ta on lykätty.

Mäkelänkadul­la mah­dol­lis­te­taan pyöräi­ly. Ratikoiden kulkua nopeutetaan piden­tämäl­lä pysäkkivälejä.

Laa­jasa­lon Ratikkako­rt­telin varaami­nen suun­nit­telua varten Lehto-asun­not oy:lle

Tar­jouskil­pailu­un tuli yksi ain­ut tar­jous. Tämä oli näitä pahamaineisia pros­ent­tik­il­pailu­ja. Lehto tar­josi ton­tin hin­naksi 24 % asun­to­jen hinnoista.

Pros­ent­tik­il­pailun teo­reet­tise­na vikana on, että se kan­nus­taa tekemään huonoa ja hal­paa. Virkami­esten seli­tys tämän käyt­töön tässä kohteessa on, että asun­not toteu­tu­vat vas­ta use­an vuo­den aikana, eikä raken­nusy­htiö uskalla antaa kiin­teähin­taista tar­jous­ta, kun ei tiedä, mikä sil­loin on markkinatilanne.

Melkin lai­turin katusuunnitelmat

Kun tehdään kaupungi­nosa, pitää tehdä myös katu­ja. Nämä näyt­tävät aika tavanomaisilta.

Ker­rostalo­ton­tin myymi­nen Kruunuvuorenrannassa.

Tämäkin on kil­pailutet­tu pros­ent­tik­il­pailu­na hin­taan 21,1 %. Vajaan 5 M€:n kaup­pahin­ta perus­tuu huoneis­to­jen arvioitu­un myyn­ti­hin­taan. Jos tämä myyn­ti­hin­ta ylit­tyy, kaup­pahin­taa ´korote­taan, mut­ta jos se alit­tuu, rahaa ei palaute­ta. Vähän yli tuhat euroa /k‑m2 näyt­tää vapaara­hoit­teis­ten tont­tien arvo ole­van Kru­unuvuoren­ran­nas­sa. Näin kaupun­ki saa osit­tain takaisin rahaa, jon­ka se Kru­unuratikkaan uhraa.