Eikö ravintoloissa tehdä työtä?

Päi­vän Hesa­ris­sa arvos­ta­ma­ni Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen joh­ta­ja Eli­na Pylk­kä­nen esit­tää, että hal­li­tuk­sen oli­si pitä­nyt nos­taa alim­pia arvon­li­sä­ve­ro­kan­to­ja. Tämä on sinän­sä hyvä tavoi­te. Jos meil­lä oli­si vain yksi arvon­li­sä­ve­ro­kan­ta, se oli­si 20 % ja tämä paran­tai­si monen kor­keas­ti vero­te­tun pal­ve­lua­lan verotusta.

Mut­ta sit­ten tuli jotain kum­mal­lis­ta. Hän ei esit­tä­nyt­kään yhte­näis­tä arvon­li­sä­ve­ro­kan­taa vaan koh­den­ne­tus­ti ravin­to­loi­den arvon­li­sä­ve­ron nos­ta­mis­ta, koska

”Talous­tie­de sanoo, että vapaa-ajal­la kulu­tet­tu­ja hyö­dyk­kei­tä pitäi­si verot­taa anka­ram­min ja sitä, mikä liit­tyy työn teke­mi­seen, kevyemmin.”

Mikä talous­tie­de näin sanoo? Minä olen oppi­nut, että jos vero­tus ei ole neut­raa­lia, se pitäi­si por­ras­taa hin­ta­jous­ton mukaan. Tuo­tet­ta, jon­ka kysyn­tä on hin­nas­ta riip­pu­ma­ton­ta, voi­daan verot­taa enem­män ja mal­til­li­sem­min sel­lais­ta hyö­dy­ket­tä, jon­ka kysy­tä las­kee veron vuoksi.

Mut­ta mikä on tämä ero vapaa-ajal­la kulu­tet­tui­hin hyö­dyk­kei­siin? Ensik­si­kin val­tao­sa ravin­to­la­ruu­as­ta syö­dään lou­nas­tun­nil­la. Ver­rat­tu­na mel­kein mihin hyö­dyk­kee­seen hyvän­sä ravin­to­la­syö­mi­nen pai­not­tuu vähem­män vapaa-ajan kulu­tuk­seen. Esi­mer­kik­si kodin huo­ne­ka­lut ovat koko­naan vapaa-ajan kulutusta.

Kovin arve­lut­ta­vaa on aja­tus, että tava­rat ovat oikei­ta hyö­dyk­kei­tä ja pal­ve­lut jotain hömp­pää. Kos­ka Pylk­kä­nen on ammat­tie­ko­no­mis­ti, hän ei var­maan­kaan sor­ru aja­tuk­seen, että vien­ti­tuo­tan­to on oike­aa tuo­tan­toa ja koti­mark­ki­na­tuo­tan­to tur­huut­ta. Mer­kan­ti­lis­mi kumot­tiin aja­tus­vir­hee­nä yli 200 vuot­ta sit­ten. (Anders Chy­de­nius, Adam Smith)

Koros­tet­ta­koon vie­lä sitä, että vaik­ka arvon­li­sä­ve­roa kut­su­taan kulu­tus­ve­rok­si, yri­tyk­set mak­sa­vat sen sum­mas­ta, joka koos­tuu yri­tyk­sen mak­sa­mis­ta pal­kois­ta, korois­ta ja voi­tos­ta. Ravin­to­loi­den tilit­tä­mä arvon­li­sä­ve­ro koos­tuu lähin­nä työ­hön koh­dis­tu­vas­ta verosta.

 

77 vastausta artikkeliin “Eikö ravintoloissa tehdä työtä?”

  1. Hyvä huo­mio. Hyvän ja pahan, oikean ja vää­rän, hyö­dyl­li­sen ja hai­tal­li­sen “kulu­tuk­sen” erot­ta­mi­nen toi­sis­taan on samaa kuin mie­tiä kuin­ka mon­ta enke­liä mah­tuu tans­si­maan nup­pi­neu­lan päässä.

    Jos vasem­mis­to­lai­nen eko­no­mis­ti on sitä miel­tä, että vapaa-aika­na tapah­tu­vat toi­min­nat, kulu­tus, on pahas­ta ja joten­kin ansait­see kovem­man vero­tuk­sen, onko työ­väen­lii­ke teh­nyt kar­di­naa­li­vir­heen pyr­kies­sään ja saa­vut­taes­saan vii­si­päi­väi­sen työ­vii­kon, alle kah­dek­san­tun­nin työ­päi­vän ja vähin­tään vii­den vii­kon vuosiloman?

    Ja jos näin on, kan­nat­tai­si­kin pala­ta aikaan enti­seen — kym­men­tun­ti­siin työ­päi­viin ja kuusi­päi­väi­seen työ­viik­koon ja lomat pois. Samal­la tur­ha kulu­tus­kin häviäi­si. (Mitä sit­ten vero­te­taan — ehkä talous­tut­ki­ja tietää.)

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      …Jos vasem­mis­to­lai­nen eko­no­mis­ti on sitä mieltä…

      Kun tääl­lä ei voi peu­kut­taa, niin kokei­len näin: 👍

      Ylei­sem­min, voi­ko eko­no­mis­ti olla vasem­mis­to­lai­nen? Joten­kin sanat eivät soin­nu yhteen. Kuu­luu samaan kate­go­ri­aan kuin kan­san­de­mo­kra­tia tai ihmi­sar­voi­nen sosialismi.

      1. Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät ovat aika usein vasem­mis­to­lai­sia. Näi­tä on aivan huipputasolla.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät ovat aika usein vasem­mis­to­lai­sia. Näi­tä on aivan huipputasolla.

        Onko huip­pu­ta­sol­la? Jos viit­taat her­ra Piket­tyyn, niin kave­ri­han on täy­sin käyt­tö­kel­vo­ton. Jut­tu­ja lukies­sa ei tie­dä, pitäi­si­kö itkeä vai nau­raa. Ylei­sem­min ottaen, eikö Neu­vos­to­lii­ton romah­dus opet­ta­nut mitään? Vasem­mis­to­lai­nen eko­no­mis­ti on hyödytön.

      3. Krug­man­nia, Tobi­nia ja esi­mer­kik­si Peter Dia­mon­dia pide­tään vasem­mis­to­lai­si­na. Nämä kaik­ki ovat talousnobelisteja.

      4. Kal­le:
        Ylei­sem­min, voi­ko eko­no­mis­ti olla vasem­mis­to­lai­nen? Joten­kin sanat eivät soin­nu yhteen. Kuu­luu samaan kate­go­ri­aan kuin kan­san­de­mo­kra­tia tai ihmi­sar­voi­nen sosialismi. 

        Kyl­lä eko­no­mis­ti voi olla vasem­mis­to­lai­nen. Kan­san­ta­lous­tie­de ei ole uskon­to vaan väli­ne. Se, mitä pide­tään toi­vot­ta­vaa tulo­jen jakau­tu­mis­ta, näh­dään useim­mi­ten tie­teen ulko­puo­li­se­na arvo­ky­sy­myk­se­nä. Lisäk­si syväl­li­nen kan­san­ta­lous­tie­teen limen sivis­tys joh­taa ihmi­sen usein joh­to­pää­tök­siin, jot­ka eivät ole eri­tyi­sen oikeis­to­lai­sia. Esi­mer­kik­si sil­loin, kun ale­taan tut­ki­maan ei-thok­kai­ta mark­ki­noi­ta ja yksi­lön irra­tio­naa­li­sen käyt­täy­ty­mi­sen vai­ku­tuk­sia kan­san­ta­lou­den ilmiöi­hin, vul­gaa­ri­ka­pi­ta­lis­mi ei ole enää uskot­ta­va oppi. Sil­loin ajat­te­lus­ta tulee väis­tä­mät­tä hie­no­syi­sem­pää, mikä joh­taa hel­pos­ti myös mui­hin kuin aivan puh­taan uus­li­be­ra­lis­ti­siin ideo­lo­gioi­den. Käy sama kuin teo­lo­geil­le, joil­le tulee opis­ke­luai­ka­na usko kriisi.

      5. Vaik­ka kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä voi olla vasem­mis­to­lai­nen, niin vali­tet­ta­vas­ti vasem­mis­to­lai­set ovat har­voin kansantaloustieteilijöitä.

        Vasem­mis­to­liit­to­han oli­si mitä mai­nioin hal­li­tus­kump­pa­ni, jos sen jäse­nis­tö koos­tui­si mar­kus jänteistä.

      6. Vie­lä huo­nom­min kan­san­ta­lous­tie­det­tä osaa­vat kokoo­mus­lai­set. Osaa­vat sitä niin huo­nos­ti, ettei­vät edes ymmär­rä, että yri­tys­ta­lous­tie­de anna eväi­tä kan­san­ta­lou­den lai­na­lai­suuk­sien ymmärtämiseen.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vie­lä huo­nom­min kan­san­ta­lous­tie­det­tä osaa­vat kokoomuslaiset.

        Jos tämä pitää paik­kan­sa, niin sit­ten sun on var­maan syy­tä olla iloi­nen, että Var­tiai­nen meni Kokoo­muk­seen paran­ta­maan hei­dän talou­den tun­te­mus­taan. (Väit­täi­sin, että aina­kin Lepo­mä­ki tun­tee talout­ta mel­ko hyvin ottaen huo­mioon, ettei hän ole var­si­nai­ses­ti taloustieteilijä.)

  2. Kun Hon­ka­jo­ki tuli Suo­men Pank­kiin, hän tote­si yhdes­sä haas­tat­te­lus­sa, ettei pel­käs­tään Suo­mes­sa kou­lu­te­tuil­la kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöil­lä ole oikein käyt­tö­ar­voa. Marxit on luet­tu, mut­ta kan­san­ta­lous­tie­tees­tä ei ole hir­veäs­ti tie­toa. Asia oli ilmais­tu aavis­tuk­sen kau­niim­min ja moni­sa­nai­sem­min, mut­ta idea oli tämä. 

    Hon­ka­joen aja­tus­ta pei­la­ten, min­kä­lais­ta aines­ta ole­tat ajau­tu­van Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­seen, SAK:n lei­piin? Menee­kö sin­ne kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöis­tä tai vaik­ka­pa juris­teis­ta ykkösketju?

    1. Hon­ka­jo­ki? Se jousi­pys­sy­mies Tun­te­mat­to­mas­sa? Tar­koi­tat­ko Honkapohjaa?
      Eli­na Pylk­kä­nen on tenyt tun­tuv­ban työ­uran eko­no­mis­ti­na Ruot­sis­sa, siir­ty­nyt siel­tä VM:n eko­no­mios­tik­si ja nyt yllät­täen Pal­kan­saa­jien tutkimuslaitokseen.
      Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen taka­na ovat Aka­va, STTK ja SAK sekä näi­den jäsenjärjestöjä.

    2. Kal­le:
      Kun Hon­ka­jo­ki tuli Suo­men Pank­kiin, hän tote­si yhdes­sä haas­tat­te­lus­sa, ettei pel­käs­tään Suo­mes­sa kou­lu­te­tuil­la kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöil­lä ole oikein käyt­tö­ar­voa. Marxit on luet­tu, mut­ta kan­san­ta­lous­tie­tees­tä ei ole hir­veäs­ti tie­toa. Asia oli ilmais­tu aavis­tuk­sen kau­niim­min ja moni­sa­nai­sem­min, mut­ta idea oli tämä. 

      Marxit on luet­tu? Ei talous­tie­tees­sä lue­ta Marxia. Ollen­kaan. Mies saa­tet­tiin mai­ni­ta ohi­men­nen jol­lain his­to­ri­aan liit­ty­väl­lä perus­o­pin­to­jen kurs­sil­la. Marxia lue­taan run­saas­ti eri­tyi­ses­ti filo­so­fias­sa ja ehkä sosiologiassa.

  3. Sak­sa on aina yllä­pi­tä­nyt mer­kan­ti­lis­min perin­töä. Siis sitä että vien­nin arvo on tuon­tia suu­rem­pi. Soi­nin­vaa­ran ajat­te­lus­sa ihme­tyt­tää sisään­ra­ken­net­tu aja­tus pal­ve­lu­jen auto­no­mias­ta talou­des­sa (toki jon­kin­lai­sen hin­ta­jous­to­me­ka­nis­min varas­sa), eli kukaan ei läh­de Rans­kaan lou­naal­le saa­dak­seen hyvää ruo­kaa, joten voim­me tääl­lä hin­noi­tel­la itse säm­py­läm­me. Se että pal­ve­lusek­to­ril­le syn­tyy työ­paik­ko­ja, jot­ka vähen­tä­vät jul­ki­sen sek­to­rin mak­su­taak­kaa, on hyvä asia, mut­ta Suo­men onni ja varal­li­suus täy­sin vien­ti­sek­to­rin varas­sa (siis tava­rat ja pal­ve­lut). Kun tätä käsi­tel­lään Ricar­do­lai­sel­la suh­teel­li­sen edun peri­aat­teel­la, niin pääs­tään teo­rias­sa­kin pitkälle.

    1. Miten maa­pal­lon asuk­kaat voi­vat rikas­tua, jos vain vien­nil­lä on mer­ki­tys­tä, eikä koti­mark­ki­noil­la mitään väliä. Vien­nil­lä Marssiin?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Miten maa­pal­lon asuk­kaat voi­vat rikas­tua, jos vain vien­nil­lä on mer­ki­tys­tä, eikä koti­mark­ki­noil­la mitään väliä. Vien­nil­lä Marssiin? 

        Kaik­ki eivät rikas­tu, ei ole tar­koi­tus­kaan. Aina joku val­tio tai yhteis­kun­ta hävi­ää vien­ti­so­das­sa. Tulee riip­pu­vai­sek­si tuon­nis­ta eikä pys­ty vie­mään riit­tä­väs­ti niin että lopul­ta ajau­tuu tois­ten val­tioi­den holhoukseen. 

        Pais­taa l’pi sel­lai­nen asen­ne että eko­no­mis­ti joka halu­aa nos­taa ravin­to­loi­den ALV:tä halu­aa Suo­mes­ta DDR:n kal­tai­sen onne­lan jos­sa huvit teh­dään mahol­li­sim­man kal­liik­si ja meri ympä­ril­lä todel­la han­ka­loit­taa vapaa-ajan vie­ton ulkois­ta­mis­ta ulko­mail­le. Oli­sin kuvi­tel­lut että Pel­ler­von talous­tut­ki­mus­kes­kuk­ses­sa vil­jel­täi­siin täl­lais­ta aatet­ta, tai Björn Wahl­roos tai Kokoo­muk­sen Libe­ra joka halu­aa vii­nit mai­to­kaup­poi­hin ja yksi­tyis­ker­ho­ja ravin­to­loi­den tilal­le, joten tuli ihan pus­kas­ta että myös Pal­kan­saa­jien eko­no­mis­ti ehdot­taa tällaista.

      2. Jos olet sitä miel­tä, että vain vien­nin avul­la rikas­tu­taan, maa­pal­lon koko­nais­tuo­tan­to ei oli­si voi­nut nous­ta miten­kään, kos­ka maa­pal­lol­ta ei vie­dä mitään. On kui­ten­kin noussut.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos olet sitä miel­tä, että vain vien­nin avul­la rikas­tu­taan, maa­pal­lon koko­nais­tuo­tan­to ei oli­si voi­nut nous­ta miten­kään, kos­ka maa­pal­lol­ta ei vie­dä mitään. On kui­ten­kin noussut.

        Täs­tä pitäi­si vih­rei­den olla kiin­nos­tu­nei­ta kos­ka val­mis­ta­van teol­li­suu­den kuten esim elin­tar­vik­kei­den tuo­tan­non lisäys on saa­tu aikaan vain raa­ka-ainei­ta kulut­ta­mal­la. Radio­aal­lot eivät muu­tu ruuuaksi.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Miten maa­pal­lon asuk­kaat voi­vat rikas­tua, jos vain vien­nil­lä on mer­ki­tys­tä, eikä koti­mark­ki­noil­la mitään väliä. Vien­nil­lä Marssiin?

        Ajat­te­lus­sam­me on hie­man muna ‑kana ongel­maa. Men­nään­pä tava­ra­ta­loon ja tut­ki­taan tava­roi­den val­mis­tus­mai­ta. Jos löy­tää koti­mai­sis­ta raa­ka-aineis­ta ja Suo­mes­sa val­mis­te­tun tuot­teen niin voi hih­kais­ta, eikä tuo­ta juu­ri­kaan ään­tä. Tämä suh­teel­li­nen etu (tava­roi­den hal­puus?) toteu­te­taan vien­nil­lä. Se on vaan niin, että pie­nen avo­ta­lou­den vaih­to­ta­se pitää olla pie­nel­lä plus­sal­la, jot­ta kan­sal­le voi­daan jakaa sir­kus­hu­ve­ja. Jos olet­taa, että jon­kin­lai­nen ”pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta” kon­sep­ti muut­taa talou­den perus­läh­tö­koh­dat, niin on vää­räs­sä. Vasem­mis­to­lai­nen hal­li­tus korot­taa vero­ja ja vel­kaan­tuu, oikeis­to­lai­nen hal­li­tus las­kee vero­ja ja vel­kaan­tuu – ja aika kuluu. Täs­sä on oleel­lis­ta se, että Suo­mi ‑autoa ei saa­da ojaan ilman jär­je­tön­tä ohjausliikettä.

      5. Men­nään­pä tava­ra­ta­loon ja tut­ki­taan tava­roi­den valmistusmaita.”

        Mitä­hän sii­tä pitäi­si voi­da päätellä?

        On ihan höh­lä aja­tus, että Nes­teen Por­voon jalos­ta­mo ei tuo­ta mitään kun val­mis­taa polt­toai­net­ta Suo­meen myy­tä­väk­si, mut­ta jau­haa hyvin­voin­tia kun sama tava­ra myy­dään Ruotsiin. 

        Tai että sekä minä ja minul­le lou­nas­ra­vin­to­las­sa tar­joi­le­va kok­ki olem­me tyh­jän­toi­mit­ta­jia kum­mat­kin nii­nä päi­vi­nä, kun minä teen suo­ma­lai­sel­le työ­maal­le mene­viä pro­jek­te­ja. Sama lai­te, eri maa, eri tuottto?

        (kok­ki­han on käy­tän­nös­sä vien­ti­sek­to­rin pal­ve­luk­ses­sa nii­nä päi­vi­nä, kun minä­kin olen)

    2. Eero Kär­ki:
      Sak­sa on aina yllä­pi­tä­nyt mer­kan­ti­lis­min perin­töä. Siis sitä että vien­nin arvo on tuon­tia suu­rem­pi. Soi­nin­vaa­ran ajat­te­lus­sa ihme­tyt­tää sisään­ra­ken­net­tu aja­tus pal­ve­lu­jen auto­no­mias­ta talou­des­sa (toki jon­kin­lai­sen hin­ta­jous­to­me­ka­nis­min varas­sa), eli kukaan ei läh­de Rans­kaan lou­naal­le saa­dak­seen hyvää ruo­kaa, joten voim­me tääl­lä hin­noi­tel­la itse säm­py­läm­me. Se että pal­ve­lusek­to­ril­le syn­tyy työ­paik­ko­ja, jot­ka vähen­tä­vät jul­ki­sen sek­to­rin mak­su­taak­kaa, on hyvä asia, mut­ta Suo­men onni ja varal­li­suus täy­sin vien­ti­sek­to­rin varas­sa (siis tava­rat ja palvelut).Kun tätä käsi­tel­lään Ricar­do­lai­sel­la suh­teel­li­sen edun peri­aat­teel­la, niin pääs­tään teo­rias­sa­kin pitkälle.

      Trum­pin valin­nan jäl­ki­mai­nin­geis­sa pää­dyin luke­maan Ian Fletc­he­rin “Free Tra­de doesn’t Work” sekä Edward Luttwa­kin kir­jat Ame­ri­kan teol­li­suu­den ala­mäes­tä (kir­ja on tosin van­hen­tu­nut, mut­ta sil­ti sil­miä avaa­va) ja Kii­nan nousus­ta (Gomo­ry ja Bau­mo­lin kir­jaa on suo­si­tel­tu myös jos kan­san­ta­lous­tie­teen teo­reet­ti­set rah­keet riittää). 

      Pures­ke­len ja tut­kis­ke­len näi­den kir­jo­jen sisäl­töä vie­lä, mut­ta jos ei muu­ta, niin nämä kir­jat aina­kin ravi­sut­ti sitä käsi­tys­tä, että mer­kan­ti­lis­mi oli­si joten­kin kuol­lut tai kuo­pat­tu aja­tus­mal­li. Mer­kan­ti­lis­mia on har­joit­ta­nut vah­vas­ti ei ainoas­taan Sak­sa vaan itse asias­sa täl­lä het­kel­lä maa­il­man nel­jä suu­rin­ta talout­ta (USA, Kii­na, Sak­sa ja Japa­ni) ovat KAIKKI mer­kan­ti­lis­miin vähin­tään­kin kal­lel­laan. Mer­kan­ti­lis­mi on ollut pit­kään var­sin­kin näi­den nouse­vien idän mai­den stra­te­gia nume­ro yksi, ei niin­kään vapaa­kaup­pa (tai oikeas­taan: vapaa­kaup­paa län­nel­le, pro­tek­tio­nis­mia heil­le). Japa­nin “mal­li” on ollut jo vuo­si­kym­me­niä vah­van pro­tek­tio­nis­ti­nen ja mer­kan­ti­lis­ti­nen, perus­tuen vah­vas­ti eri­lai­siin koviin ja peh­mei­siin tuon­ti­ra­joit­tei­siin (peh­meät on sel­lai­sia kuten tuon­ti­sa­ta­mien tuon­tio­sas­to­jen tahal­li­nen ali­re­surs­soin­ti, patent­tien vii­vyt­te­ly, hidas­te­lu byro­kra­tias­sa jne). Kii­na on sit­tem­min kopioi­nut Japa­nin pro­tek­tio­nis­ti­sen mal­lin ja har­joit­taa sitä vie­lä päät­tä­väi­sem­min ja härskimmin–tähän on jopa Hesa­ri­kin herän­nyt ihan vii­me kuu­kausi­na (Korea oli kopioi­nut mal­lin jo ennen sitä, Sveit­si myös osit­tain). Näyt­tää myös sil­tä, että <a href=“https://www.huffpost.com/entry/pres-trump-dont-let-india-become-the-next-china_b_5a3dfdfae4b0df0de8b06569“Intiakin on vah­vas­ti hyp­pää­mäs­sä mer­kan­ti­lis­min kelkkaan.

      1. Hen­ri Wei­jo: Trum­pin valin­nan jäl­ki­mai­nin­geis­sa pää­dyin luke­maan Ian Fletc­he­rin “Free Tra­de doesn’t Work” sekä Edward Luttwa­kin kir­jat Ame­ri­kan teol­li­suu­den ala­mäes­tä (kir­ja on tosin van­hen­tu­nut, mut­ta sil­ti sil­miä avaa­va) ja Kii­nan nousus­ta (Gomo­ry ja Bau­mo­lin kir­jaa on suo­si­tel­tu myös jos kan­san­ta­lous­tie­teen teo­reet­ti­set rah­keet riittää). 

        Pures­ke­len ja tut­kis­ke­len näi­den kir­jo­jen sisäl­töä vie­lä, mut­ta jos ei muu­ta, niin nämä kir­jat aina­kin ravi­sut­ti sitä käsi­tys­tä, että mer­kan­ti­lis­mi oli­si joten­kin kuol­lut tai kuo­pat­tu ajatusmalli.Merkantilismia on har­joit­ta­nut vah­vas­ti ei ainoas­taan Sak­sa vaan itse asias­sa täl­lä het­kel­lä maa­il­man nel­jä suu­rin­ta talout­ta (USA, Kii­na, Sak­sa ja Japa­ni) ovat KAIKKI mer­kan­ti­lis­miin vähin­tään­kin kal­lel­laan. Mer­kan­ti­lis­mi on ollut pit­kään var­sin­kin näi­den nouse­vien idän mai­den stra­te­gia nume­ro yksi, ei niin­kään vapaa­kaup­pa (tai oikeas­taan: vapaa­kaup­paa län­nel­le, pro­tek­tio­nis­mia heil­le). Japa­nin “mal­li” on ollut jo vuo­si­kym­me­niä vah­van pro­tek­tio­nis­ti­nen ja mer­kan­ti­lis­ti­nen, perus­tuen vah­vas­ti eri­lai­siin koviin ja peh­mei­siin tuon­ti­ra­joit­tei­siin (peh­meät on sel­lai­sia kuten tuon­ti­sa­ta­mien tuon­tio­sas­to­jen tahal­li­nen ali­re­surs­soin­ti, patent­tien vii­vyt­te­ly, hidas­te­lu byro­kra­tias­sa jne). Kii­na on sit­tem­min kopioi­nut Japa­nin pro­tek­tio­nis­ti­sen mal­lin ja har­joit­taa sitä vie­lä päät­tä­väi­sem­min ja härskimmin–tähän on jopa Hesa­ri­kin herän­nyt ihan vii­me kuu­kausi­na (Korea oli kopioi­nut mal­lin jo ennen sitä, Sveit­si myös osit­tain). Näyt­tää myös sil­tä, että <a href=“https://www.huffpost.com/entry/pres-trump-dont-let-india-become-the-next-china_b_5a3dfdfae4b0df0de8b06569“Intia­kin on vah­vas­ti hyp­pää­mäs­sä mer­kan­ti­lis­min kelkkaan.

        Vapaan kau­pan dog­maat­ti­nen ilo­sa­no­ma perus­tuu abstrak­tei­hin teo­rioi­hin eikä suin­kaan mihin­kään todel­li­siin reaa­li­maa­il­man todis­tei­siin. Yksi­kään nykyi­sin mer­kit­tä­vä talous ei ole nous­sut ase­maan­sa puh­taas­ti tai mer­kit­tä­väs­ti vapaal­la kau­pal­la vaan näi­tä ana­ly­soi­des­sa kai­ken­lai­nen val­tio-ohjaus, mer­kan­ti­lis­mi ja pro­tek­tio­nis­mi ovat esil­lä jat­ku­vas­ti. Esi­merk­kei­nä voi kat­soa vaik­ka Kii­naa, Japa­nia tai Ete­lä-Kore­aa kuten jo mainitsit.
        Vapaa kaup­pa sen sijaan on loo­gi­nen vaa­ti­mus erit­täin kehit­ty­neel­tä talou­del­ta: On mel­ko sel­vää ettei kil­pai­le­vaa teol­li­suu­ta voi kehit­tyä mui­hin mai­hin jos jo ole­mas­sa ole­va teol­li­suus toi­ses­sa maas­sa saa myy­dä tuot­teen­sa sin­ne ilman rajoi­tuk­sia. Nykyi­se­nä digiai­ka­na voi olla vai­kea hah­mot­taa sitä kuin­ka pää­omain­ten­sii­vi­siä ja pit­kä­jän­tei­siä monet alat ovat, pel­käs­tään glo­baa­liin kil­pai­luun vaa­di­tun tie­to­tai­don ja tuo­tan­to­lai­tos­ten raken­ta­mi­seen voi kulua 10+ vuot­ta. Kii­na ei osaa ilmei­ses­ti vie­lä­kään itse raken­taa edes kes­kin­ker­tai­sia suih­ku­hä­vit­tä­jän suih­ku­moot­to­rei­ta. Jos maa­il­mas­sa val­lit­si­si täy­sin vapaa kaup­pa niin var­tee­no­tet­ta­vien kil­pai­li­joi­den kehit­ty­mi­nen Boeing:lle ja Airbus:lle oli­si liki mah­do­ton­ta, tosin nykyi­nen ‘duo­po­li’ ei ole var­si­nai­ses­ti täy­sin ter­ve mark­ki­na­ti­lan­ne mut­ta se onkin sel­vää ettei­vät USA ja EU tätä epä­koh­taa tule nos­ta­maan esille.
        Trum­pia hau­ku­taan että talous puto­aa reu­nal­ta mil­loin hyvän­sä, tosin USA:ssa on huu­del­tu että val­tion vel­ka­kir­jo­jen korot rake­toi­vat het­ke­nä mil­loin hyvän­sä kos­ka mark­ki­nat menet­tä­vät luot­ta­muk­sen. Tätä rake­toin­tia on huu­det­tu koh­ta jo 10 vuot­ta. Todel­li­suu­des­sa Trump näyt­tää ymmär­tä­vän mak­ro­ta­lout­ta, vel­kaa ja inflaa­tio­ta intui­tii­vi­ses­ti pal­jon parem­min kuin moni eko­no­mis­ti tänä päivänä.

        Suo­mes­sa­kin monet mer­kit­tä­vät teol­li­suus­yri­tyk­set (Rau­ta­ruu­ki, Val­met, Nes­te Oil, Kemi­ra) ovat syn­ty­neet val­tio-ohjauk­sel­la ja val­tion rahoituksella.

        Itse maa­il­man­ta­lous taas on nol­la­sum­ma­pe­liä eivät­kä kaik­ki val­tiot voi miten­kään olla net­to­vie­jiä. Sak­saa­kin on syy­tet­ty vah­vas­ta mer­kan­ti­lis­mis­ta EU:ssa vii­me vuo­si­na ja itse asias­sa myös eri­tyi­ses­ti Sak­san aja­maa mata­lan inflaa­tion poli­tiik­ka on osit­tain mer­kan­ti­lis­ti­nen sil­lä sak­san pitäes­sä tiuk­kaa palk­ka­ku­ria jää muil­le Euro-mail­le kil­pai­lu­ky­vyn saa­vut­ta­mi­sek­si lähin­nä sisäi­set deval­vaa­tiot jota muu­ten yrit­ti Sipiläkin.

      2. Sta­dist: Itse maa­il­man­ta­lous taas on nol­la­sum­ma­pe­liä eivät­kä kaik­ki val­tiot voi miten­kään olla nettoviejiä. 

        Talous ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä, kos­ka kaik­ki voi­vat hyö­tyä kes­ki­näi­ses­tä kaupasta.

        Vaih­to­ta­seet kyl­lä sum­mau­tu­vat nol­laan, mut­ta plus­sal­la ole­va vaih­to­ta­se ei ole vält­tä­mät­tä “hyvä” eikä mii­nuk­sel­la ole­va “huo­no” asia. Tun­ne­tun kir­jan­pi­toi­den­ti­tee­tin mukaan vaih­to­ta­se on yhtä kuin sääs­tä­mi­sen ja inves­toin­tien ero­tus. Mii­nuk­sel­la ole­va vaih­to­ta­se saat­taa ker­toa alhai­ses­ta sääs­tä­mi­ses­tä mut­ta se voi myös ker­to suu­ris­ta inves­toin­neis­ta, joten ei ole sel­vää, että se oli­si huo­no asia.

      3. Plus­sal­la ole­va vaih­to­ta­se tar­koit­taa, että maas­sa sääs­te­tään pal­jon, mut­ta ei löy­de­tä sää­töil­le jär­ke­vää inves­toin­ti­koph­det­ta, vaan sääs­tööt inves­toi­daan muu­al­le. Tätä on vai­kea pitää hyvä­nä merkkinä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Plus­sal­la ole­va vaih­to­ta­se tar­koit­taa, että maas­sa sääs­te­tään pal­jon, mut­ta ei löy­de­tä sää­töil­le jär­ke­vää inves­toin­ti­koph­det­ta, vaan sääs­tööt inves­toi­daan muu­al­le. Tätä on vai­kea pitää hyvä­nä merkkinä.

        Fletc­he­ril­tä Vas­tak­kai­nen argumentti:

        It’s worth reviewing, one more tedious time, the inesca­pable basic logic under­lying tra­de deficits, which makes clear why they can’t not matter:

        Step 1) Nations enga­ge in tra­de. Ame­ricans sell people in other nations goods and buy goods in return. (“Goods” in this con­text means not just phy­sical objects but also services.)

        Step 2) One can­not get goods for free. So when Ame­ricans get goods from foreig­ners, we have to give them somet­hing in return. (The­se things are repre­sen­ted by tic­kets cal­led “dol­lars,” but it’s ulti­ma­te­ly the things we trade.)

        Step 3) The­re are only three things we can give in return:

        a) Goods we pro­duce today.

        b) Goods we pro­duced yesterday.

        c) Goods we will pro­duce tomorrow.

        This list is exhaus­ti­ve. If a fourth alter­na­ti­ve exists, then we must be tra­ding with San­ta Claus, because we are get­ting goods for nothing. 

        Here’s what a) — c) abo­ve mean concretely:

        a) is when we sell foreig­ners jet airplanes.

        b) is when we sell foreig­ners office buil­dings in the U.S.

        c) is when we go into debt to foreigners.

        b) and c) hap­pen when Ame­rica runs a tra­de deficit. Because we are not cove­ring the value of our imports with a) the value of our exports, we must make up the dif­fe­rence by eit­her b) sel­ling assets or c) assu­ming debt.

        If eit­her is hap­pe­ning, Ame­rica is eit­her gra­dual­ly being sold off to foreig­ners or gra­dual­ly sin­king into debt to them. Xenop­ho­bia is not neces­sa­ry for this to be a bad thing, only book­kee­ping: Ame­ricans are poo­rer simply because we own less and owe more.

      5. Sta­dist:
        Vapaa kaup­pa sen sijaan on loo­gi­nen vaa­ti­mus erit­täin kehit­ty­neel­tä talou­del­ta: On mel­ko sel­vää ettei kil­pai­le­vaa teol­li­suu­ta voi kehit­tyä mui­hin mai­hin jos jo ole­mas­sa ole­va teol­li­suus toi­ses­sa maas­sa saa myy­dä tuot­teen­sa sin­ne ilman rajoituksia. 

        Fletc­her kir­joit­taa juu­ri täs­tä pit­käl­ti ja sil­miä avaa­val­la tavalla. 

        Kun maal­la on kil­pai­lu­ky­kyi­nen talous, se tuot­taa asioi­ta joi­ta muut sekä halua­vat että tar­vit­se­vat. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa on luon­nol­lis­ta, että maa kan­nat­taa vapaa­kaup­paa juu­ri tuos­ta syys­tä: on toden­nä­köi­sem­pää että muu­ta ostaa sinul­ta enem­män kuin sinä muilta. 

        Täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa kil­pai­lu­ky­kyi­set maat jos­sain mää­rin myös kat­so­vat läpi sor­mien tois­ten pro­tek­tio­nis­mia, aina­kin aluk­si, kos­ka sen ei koe­ta ole­van hai­tak­si tai että se on vain väli­vai­he mat­kal­la “kun­non” vapaakauppaa. 

        Tilan­ne tot­ta kai muut­tuu, kun alun­pe­rin kil­pai­lu­ky­kyi­nen talous alkaa huo­ma­ta, että toi­sen maan har­joit­ta­ma pro­tek­tio­nis­mi on vie­nyt sil­tä kil­pai­lue­tua. Juu­ri näin on käy­nyt Yhdys­val­loil­le Kii­nan kans­sa. Yhdys­val­lat on Trum­piin asti ollut todel­la lep­su Kii­nan kans­sa. Kii­nan on annet­tu har­joit­taa valuut­ta­ma­nu­po­loin­tia, patent­tien ja tava­ra­merk­kien piit­taa­mat­to­muut­ta, ympä­ris­tö­ri­kok­sia, lait­to­mia vien­ti­tu­kia sekä kysee­na­lais­ta tek­no­lo­gian ja osaa­mi­sen hankkimista. 

        Veik­kaan, että tämä äkki­jar­ru­tus ja “kaup­pa­so­ta” oli­si seu­ran­nut ilman Trum­pia­kin (EU:n vii­me aiko­jen reak­tiot antaa ymmär­tää näin), mut­ta Trump on vaan kiih­dyt­tä­nyt tätä prosessia.

      6. Hen­ri Wei­jo:

        Tilan­ne tot­ta kai muut­tuu, kun alun­pe­rin kil­pai­lu­ky­kyi­nen talous alkaa huo­ma­ta, että toi­sen maan har­joit­ta­ma pro­tek­tio­nis­mi on vie­nyt sil­tä kil­pai­lue­tua. Juu­ri näin on käy­nyt Yhdys­val­loil­le Kii­nan kans­sa. Yhdys­val­lat on Trum­piin asti ollut todel­la lep­su Kii­nan kans­sa. Kii­nan on annet­tu har­joit­taa valuut­ta­ma­nu­po­loin­tia, patent­tien ja tava­ra­merk­kien piit­taa­mat­to­muut­ta, ympä­ris­tö­ri­kok­sia, lait­to­mia vien­ti­tu­kia sekä kysee­na­lais­ta tek­no­lo­gian ja osaa­mi­sen hankkimista. 

        Veik­kaan, että tämä äkki­jar­ru­tus ja “kaup­pa­so­ta” oli­si seu­ran­nut ilman Trum­pia­kin (EU:n vii­me aiko­jen reak­tiot antaa ymmär­tää näin), mut­ta Trump on vaan kiih­dyt­tä­nyt tätä prosessia.

        Tämä on help­po alle­kir­joit­taa. Trump vähän sat­tu­mal­ta lait­toi Kii­nal­le kovan kovaa vas­taan, mut­ta se oli­si väis­tä­mät­tä ollut edes­sä joka tapauk­ses­sa jos­sain vai­hees­sa. Taval­laan voin ymmär­tää mik­si län­si­maat ovat aikai­sem­min olleet lep­su­ja, onhan Kii­na nykyi­sin vähän vapaam­pi maa kuin aikoi­naan, mut­ta kyl­lä Xi on sen ver­ran tehok­kaas­ti itsel­leen val­taa kes­kit­tä­nyt, että min­kään­lai­ses­ta vapau­tu­mi­sen tren­dis­tä on tur­haa puhua.

        Kii­nas­sa on tark­kaan opit­tu Neu­vos­to­lii­ton koke­muk­sis­ta, että mitä käy, kun infor­maa­tion oikeas­ti vapaut­taa ja kaik­ki suu­res­ta palo­muu­ris­ta eteen­päin var­mis­taa, että sitä vir­het­tä siel­lä ei tul­la teke­mään. Län­si­mais­sa ollaan oltu naii­ve­ja, kun on uskot­tu, että se vapaus voi­si joten­kin sin­ne tih­kua, kun jokai­ki­nen vuo­to til­ki­tään välit­tö­mäs­ti. Lähin­nä käy Hong Kon­gin asuk­kai­ta sää­lik­si: heil­le luvat­tu yhteis­kun­ta­jär­jes­tys on jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti puret­tu ja murs­kat­tu man­ner-Kii­nan toi­mes­ta ja län­si­mais­ta ei ole tul­lut muu­ta kuin pii­per­rys­tä hei­tä tukemaan.

      7. Juk­kis:

        Kii­nas­sa on tark­kaan opit­tu Neu­vos­to­lii­ton koke­muk­sis­ta, että mitä käy, kun infor­maa­tion oikeas­ti vapaut­taa ja kaik­ki suu­res­ta palo­muu­ris­ta eteen­päin var­mis­taa, että sitä vir­het­tä siel­lä ei tul­la teke­mään. Län­si­mais­sa ollaan oltu naii­ve­ja, kun on uskot­tu, että se vapaus voi­si joten­kin sin­ne tih­kua, kun jokai­ki­nen vuo­to til­ki­tään välit­tö­mäs­ti. Lähin­nä käy Hong Kon­gin asuk­kai­ta sää­lik­si: heil­le luvat­tu yhteis­kun­ta­jär­jes­tys on jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti puret­tu ja murs­kat­tu man­ner-Kii­nan toi­mes­ta ja län­si­mais­ta ei ole tul­lut muu­ta kuin pii­per­rys­tä hei­tä tukemaan.

        Hong Kon­gin ja Macaon kokei­lut kah­des­ta jär­jes­tel­mäs­tä ja yhdes­tä maas­ta lop­pu­vat 2047 ja 2049, joten ne jot­ka elä­vät niin pit­kään näke­vät mitä tapah­tuu kun “siir­ty­mä­kausi” lop­puu. Kai­pa sen pur­ka­mi­sen voi teh­dä myös vähitellen.

      8. Hen­ri Wei­jo:

        Veik­kaan, että tämä äkki­jar­ru­tus ja “kaup­pa­so­ta” oli­si seu­ran­nut ilman Trum­pia­kin (EU:n vii­me aiko­jen reak­tiot antaa ymmär­tää näin), mut­ta Trump on vaan kiih­dyt­tä­nyt tätä prosessia.

        EU:han oli aset­ta­nut jo aikai­sem­min teräs­tul­le­ja Kii­nal­le. Lisäk­si ihan vii­me vuo­si­na EU herä­si ‘suo­je­le­maan’ tek­no­lo­gi­aan­sa sen jäl­keen, kun kii­na­lai­set osti­vat Kuka-robo­tiik­ka yhtiön. Yhdys­val­lois­sa­han on erit­täin pit­kät perin­teet tek­no­lo­gi­ses­ta pro­tek­tio­nis­mis­ta, eli tiet­ty­jen, var­sin­kin soti­las­tek­no­lo­gi­aan, kyt­key­ty­vien yri­tys­ten omis­tuk­sen myy­mis­tä maan ulko­puo­lel­le rajoi­te­taan, sama kos­kee myös kai­ken­lais­ta infra­struk­tuu­ria. Kii­na­lai­set hank­ki­vat myös puo­li­joh­tei­siin liit­ty­vää pro­ses­sio­saa­mis­ta taan­noin osta­mal­la suo­ma­lai­sen Okme­tic yhtiön (8. suu­rin pii­kiek­ko­jen val­mis­ta­ja maa­il­mal­la). Tar­kal­leen ottaen vapaa kau­pan nimis­sä kaik­ki täl­läi­set han­kin­nat pitäi­si sal­lia, mut­ta kuten jo mai­nit­sin, EU koit­taa par­hail­laan tii­vis­tää rive­jään ja alkaa suo­je­le­maan tek­no­lo­gi­aan­sa USA:n mal­lin mukaan. Täs­sä valos­sa nämä ‘vapaa kauppa’-pohjaiset vaa­ti­muk­set Kii­nal­le näyt­tä­vät hie­man tekopyhiltä.

        https://www.euractiv.com/section/economy-jobs/news/europe-strengthens-monitoring-of-foreign-investment/
        https://www.dw.com/en/changes-at-german-robotics-firm-kuka-raise-questions-over-chinese-intentions/a‑46456133

        Puh­das’ vapaa kaup­pa liit­tyy toden­nä­köi­ses­ti kom­mu­nis­min seu­raan kau­nii­na idea­lis­ti­se­na teo­ria­na, joka kui­ten­kin luhis­tuu arki­maa­il­man karun reaa­li­po­li­tii­kan pai­nees­sa. Var­sin­kin jos sitä käy­te­tään häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti omien etu­jen suojeluun.

        En nyt siis väi­tä että vapaa kaup­pa oli­si joten­kin aina tai abso­luut­ti­ses­ti vää­rin, mie­les­tä­ni todel­li­suu­des­sa paras vaih­toeh­to on tasa­pai­noi­lu vapaa kau­pan ja mer­kan­ti­lis­min ja pro­tek­tio­nis­min välil­lä, mut­ta tämä vaa­tii sopi­mus­poh­jais­ta lähes­ty­mis­ta­paa kan­sain­vä­li­ses­ti. Nyt USA:n, ja EU:n, toi­met näyt­tä­vät sil­tä, että dog­maat­ti­ses­ti vapaa kaup­pa-ideo­lo­gian nimis­sä (käy­tän­nös­sä vain omak­si eduk­si) halu­taan rajoit­taa Kii­nan nousua ja lisään­ty­vää kil­pai­lua maa­il­mal­la kun kii­na­lai­set lopul­ta alka­vat haas­ta­maan pää­asias­sa län­si­mai­den kor­keam­man tek­no­lo­gian yhtiöi­tä maa­il­man mark­ki­noil­la. Mie­len­kiin­tois­ta sil­ti että teol­li­suu­den ja yhteis­kun­nan mää­rä­tie­toi­nen kehit­tä­mi­nen on joten­kin vää­rin, kos­ka ‘Vapaa kauppa’.

  4. Osaat­ko Osmo sanoa mik­si kes­kus­te­lua ei käy­dä sii­tä, että eri­tyi­tet­täi­siin työ­voi­ma­val­tai­sen pal­ve­lun ALV teol­li­ses­ti tuo­tet­tu­jen tava­roi­den ALV:stä? Teol­li­suu­del­la on varaa hakea tehok­kuut­ta kor­vaa­maan kohon­nut­ta hin­taa (ja voi­vat myy­dä tuot­tei­ta ulko­mail­le mak­sa­mat­ta koti­mais­ta alvia), mut­ta pal­ve­luam­mat­tien käsi­työ­läi­sil­lä ei ole samaa mahdollisuutta.

    1. JH: […] mik­si kes­kus­te­lua ei käy­dä sii­tä, että eri­tyi­tet­täi­siin työ­voi­ma­val­tai­sen pal­ve­lun ALV teol­li­ses­ti tuo­tet­tu­jen tava­roi­den ALV:stä?

      Tai mik­sei kysee­na­lais­te­ta rajan­ve­toa oikeus­hen­ki­löi­den ja luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den (kulutus)verotuksen välillä?Maapallolle on ihan yhtä hai­tal­lis­ta, että yri­tyk­set syn­nyt­tä­vät toi­min­nas­saan suu­ren hii­li­ja­lan­jäl­jen, kuin että yksi­tyis­hen­ki­löt teke­vät sen. Vero­tuk­sen perus­teel­la luon­nol­li­sen hen­ki­lön kulu­tus­ta kui­ten­kin pide­tään ikään kuin haitallisempana… 😉

      1. Vil­le: Tai mik­sei kysee­na­lais­te­ta rajan­ve­toa oikeus­hen­ki­löi­den ja luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den (kulutus)verotuksen välillä?

        ALV ei ole hait­ta­ve­ro, joten sen on hyvä olla suh­tees­sa kulu­tuk­seen, jol­loin veron mää­rä riip­puu mak­su­ky­vys­tä. Var­si­nai­set hait­ta­ve­rot (esim hii­li­ve­ro, jos sel­lai­nen oli­si) pitäi­si ide­aa­lis­ti suh­teut­taa hait­to­jen suu­ruu­teen läh­tees­tä riippumatta.

    2. JH: Teol­li­suu­del­la on varaa hakea tehok­kuut­ta kor­vaa­maan kohon­nut­ta hin­taa (ja voi­vat myy­dä tuot­tei­ta ulko­mail­le mak­sa­mat­ta koti­mais­ta alvia), mut­ta pal­ve­luam­mat­tien käsi­työ­läi­sil­lä ei ole samaa mahdollisuutta.

      Jos tar­koi­tat, että teol­li­suu­den ALV pitäi­si olla kor­keam­pi, ei tuo minus­ta ole hyvä perus­te. Mik­si pitäi­si vero­tuk­sel­la syr­jiä tehok­kaam­paa tai nopeam­min tehos­tu­vaa alaa?

  5. Hie­ron­nan alv on 0%, kos­ka se las­ke­taan ter­veys­pal­ve­luk­si. Perus­ter­vee­nä ihmi­se­nä suh­tau­dun kui­ten­kin hie­ron­taan vapaa-ajan viih­tee­nä (hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti). Sen­si­jaan syön ravin­to­lois­sa pää­asias­sa lou­na­sai­kaan, tai asiak­kai­den kans­sa, ja käsi­tän ravin­to­lat usein työ­hön ja amma­tin suo­rit­ta­mi­seen liit­ty­vä­nä b2b palveluna.

    Ravin­to­la on pal­ve­lu, joka työl­lis­tää ihmi­siä. Samoin hie­ron­ta on pal­ve­lu. Mik­si niil­lä on eri arvonlisävero?

    1. TL:
      Hie­ron­nan alv on 0%, kos­ka se las­ke­taan ter­veys­pal­ve­luk­si. Perus­ter­vee­nä ihmi­se­nä suh­tau­dun kui­ten­kin hie­ron­taan vapaa-ajan viih­tee­nä (hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti). Sen­si­jaan syön ravin­to­lois­sa pää­asias­sa lou­na­sai­kaan, tai asiak­kai­den kans­sa, ja käsi­tän ravin­to­lat usein työ­hön ja amma­tin suo­rit­ta­mi­seen liit­ty­vä­nä b2b palveluna. 

      Sikä­li kuin ravin­to­la on b2b-lii­ke­toi­min­taa, alv on mer­ki­tyk­se­tön kysy­mys, sil­lä se on yri­tys­ten kan­nal­ta läpi­las­ku­tuse­rä. Eli edus­tus­toi­min­taan sovel­let­ta­val­la arvon­li­sä­ve­rol­la ei ole käy­tän­nön mer­ki­tys­tä edes kulut­ta­jan kan­nal­ta, kos­ka ko. erän vai­ku­tus lop­pu­tuot­teen hin­taan on merkityksetön.

  6. Mikä talous­tie­de näin sanoo? Minä olen oppi­nut, että jos vero­tus ei ole neut­raa­lia, se pitäi­si por­ras­taa hin­ta­jous­ton mukaan. Tuo­tet­ta, jon­ka kysyn­tä on hin­nas­ta riip­pu­ma­ton­ta, voi­daan verot­taa enem­män ja mal­til­li­sem­min sel­lais­ta hyö­dy­ket­tä, jon­ka kysy­tä las­kee veron vuoksi.

    Tuos­ta argu­men­tis­ta puhuu mm. Mirr­lees Review. Olen yllät­ty­nyt, ettet talous­tie­tei­li­jä­nä ole kuul­lut tuos­ta argu­men­tis­tä mut­ta minä täy­te­nä maal­lik­ko­na ole. Olen­nais­ta ei ole se, onko tuot­teen tai pal­ve­lun tuot­ta­mi­nen työ­val­tais­ta vaan se, onko sen kulut­ta­mi­nen komple­men­taa­ris­ta kulut­ta­jan työn­teon vai vapaa-ajan kans­sa. Rele­vant­ti koh­ta löy­tyy tääl­tä alkaen sivul­ta 157. (Tuo mai­nit­se­ma­si hin­ta­jous­toon liit­ty­vä argu­ment­ti eri vero­kan­noil­le löy­tyy vähän aiem­min täs­tä samas­ta luvusta.)

    https://www.ifs.org.uk/uploads/mirrleesreview/design/ch6.pdf

    In this case, the­re may be an argu­ment for dis­tor­ting choices across com­mo­di­ties if the pre­fe­rences for some com­mo­di­ties are rela­ted to work and lei­su­re choices or to ear­ning capaci­ty. To deve­lop this argu­ment, note that the govern­ment would like to redi­stri­bu­te from the more able to the less able, but the extent to which this can be done is limi­ted since a high-wage indi­vi­dual can always work less and bene­fit from the redi­stri­bu­tion. The­se are the incen­ti­ve com­pa­ti­bi­li­ty con­straints that enter any modern discus­sion of tax design. The hig­her the tax rate on hig­her ear­ned inco­mes, the more the high-wage indi­vi­dual will choo­se to work less. Out of this comes the simple rule—tax goods that are ‘comple­men­ta­ry’ to lei­su­re as this will discou­ra­ge the high-wage indi­vi­dual from taking too much lei­su­re. Of cour­se, since the­re is a deadweight loss to such tax dis­tor­tion, the­re is a limit to the extent to which we want to tax such comple­men­ta­ry goods. But some degree of hig­her taxa­tion of goods that are ‘comple­men­ta­ry’ to lei­su­re acti­vi­ties and, con­ver­se­ly, lower taxa­tion of goods that are ‘comple­men­ta­ry’ to work will be warranted.

    The argu­ment here is qui­te straight­forward. Goods that take more time to con­su­me, such as res­tau­rant meals or theat­re per­for­mances, requi­re more lei­su­re time. Hence, taxing them more high­ly is a form of lei­su­re tax and will encou­ra­ge tho­se who con­su­me them to work lon­ger hours and take less lei­su­re. In gene­ral, by taxing goods and ser­vices that are associa­ted with lei­su­re more heavily—and goods and ser­vices associa­ted with work more lightly—we can par­tial­ly off­set the disincen­ti­ves to work that a redi­stri­bu­ti­ve tax sys­tem ine­vi­tably crea­tes. A simi­lar effect is pos­sible by impo­sing lower tax rates on goods that are associa­ted with lon­ger hours of work (rea­dy meals, for example).”

    1. Tun­nen tuon teks­tin, mut­ta sehän perus­te­lee ravin­to­la­ruu­an osal­ta pikem­min­kimn vero­tuk­sen alen­ta­mis­ta. Ensik­si­kin pää­osa ravin­to­la­ruu­as­ta syö­dään lou­nas­tun­nin aika­na joten sen kor­keam­pi vero­tus on oikeas­taan työs­sä käyn­nin vero­tus­ta. Sama kos­kaa ravin­to­las­sa syö­mis­tä työ­päi­vän jäl­keen. Jos ruu­an val­mis­ta­mi­seen pitää vara­ta tun­ti työ­ai­kaa, on vähem­män aikaa käy­tet­tä­vis­sä työn­te­koon. Minul­la tämä on aivan kon­kreet­tis­ta, kos­ka teen työ­tä pal­jon koto­na ilman mitään työ­ai­kaa. Sama kos­kee kodin sii­vous­ta, remont­te­ja ja niin edelleen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tun­nen tuon teks­tin, mut­ta sehän perus­te­lee ravin­to­la­ruu­an osal­ta pikem­min­kimn vero­tuk­sen alentamista.

        Noin voi ehkä olla. Jos­tain syys­tä Mirr­lees Review antaa kui­ten­kin ravin­to­la-ate­riat vas­tak­kai­se­na esi­merk­ki­nä. En tie­dä mik­si. Ehkä he tie­tä­vät jotain, mitä me emme tie­dä, tai sit­ten kult­tuu­ri Bri­tan­nias­sa on täl­tä osin erilainen.

      2. Ossi Sare­so­ja: Noin voi ehkä olla. Jos­tain syys­tä Mirr­lees Review antaa kui­ten­kin ravin­to­la-ate­riat vas­tak­kai­se­na esi­merk­ki­nä. En tie­dä mik­si. Ehkä he tie­tä­vät jotain, mitä me emme tie­dä, tai sit­ten kult­tuu­ri Bri­tan­nias­sa on täl­tä osin erilainen. 

        Jos­tain syys­tä Mirr­lees Review näyt­tää käsit­tä­vän ravin­to­la­ruu­an lähin­nä fine dinin­gi­na, kos­ka puhuu samas­sa teat­te­rie­si­tyk­sis­tä ja sii­tä, että itse kulu­tuk­seen kuluu pit­käl­ti aikaa.Ravintojalounashan vie olen­nai­ses­ti vähem­män mitä ruo­an val­mis­tus ja syö­mi­nen kaik­ki­ne oheis­toi­min­toi­neen (kau­pas­sa käyn­ti, tiskaus). 

        Itsel­lä­ni vapaa-ajan ja työs­sä syö­tä­vien lou­nai­den suh­de­lu­ku lie­nee jotain 1–2 vapaa-ajan ravin­to­la­ruo­kaa kym­men­tä työ­lou­nas­ta kohden.

      3. Sylt­ty: Ravin­to­ja­lou­nas­han vie olen­nai­ses­ti vähem­män mitä ruo­an val­mis­tus ja syö­mi­nen kaik­ki­ne oheis­toi­min­toi­neen (kau­pas­sa käyn­ti, tiskaus).

        Toi­saal­ta myös val­mi­sa­te­riat ja take-away mai­nit­tiin esi­merk­kei­nä tuol­lai­sis­ta poten­ti­aa­li­ses­ti kevyem­min vero­tet­ta­vis­ta asioista.

      4. Ossi Sare­so­ja: Noin voi ehkä olla. Jos­tain syys­tä Mirr­lees Review antaa kui­ten­kin ravin­to­la-ate­riat vas­tak­kai­se­na esi­merk­ki­nä. En tie­dä mik­si. Ehkä he tie­tä­vät jotain, mitä me emme tie­dä, tai sit­ten kult­tuu­ri Bri­tan­nias­sa on täl­tä osin erilainen. 

        Uskoi­sin, että kyse on kult­tuu­rie­ros­ta. Me suo­ma­lai­set olem­me sosi­aa­lis­tu­neet lai­tos­ruo­kai­luun. Brit­ti ottaa töi­hin eväät ja syö läm­pi­män ruu­an koto­naan. Sama pätee kou­luun. Vain hie­nos­ton sisä­op­pi­lai­tos­ten oppi­laat ja eliit­tiklu­bien jäse­net syö­vät läm­min­tä lai­tos­ruo­kaa. Sen sijaan me syöm­me päi­vän pää­ruu­ak­si läm­min­tä lai­tos­ruo­kaa päi­vä­ko­dis­sa, kou­lus­sa, armei­jas­sa, yli­opis­tos­sa ja työ­pai­kal­la. Tämä ei ole mones­sa­kaan maas­sa nor­maa­li tapa.

    2. Ossi Sare­so­ja: Goods that take more time to con­su­me, such as res­tau­rant meals or theat­re per­for­mances, requi­re more lei­su­re time. Hence, taxing them more high­ly is a form of lei­su­re tax and will encou­ra­ge tho­se who con­su­me them to work lon­ger hours and take less leisure.

      Har­voin nyky­ään näkee noin sta­ha­no­vi­lai­sia ulostuloja! 

      Hie­noa, että mei­dän ammat­tiyh­dis­liik­keem­me kan­nus­taa työn­te­koon ilman tur­hia vapaa-aiko­ja esim. ravin­to­lois­sa tai teattereissa!

      1. Tapio: Har­voin nyky­ään näkee noin sta­ha­no­vi­lai­sia ulostuloja!

        Ehkä ymmär­rät hiu­kan vää­rin, mis­tä täs­sä on kyse. Ole­tuk­se­na on, että yksi­löt ja mark­ki­nat itse löy­tä­vät hyvän tasa­pai­non työn­teon (ja sen mah­dol­lis­ta­man kulu­tuk­sen) sekä vapaa-ajan välil­lä, mut­ta työn vero­tus vää­ris­tää kan­nus­ti­mia ja siir­tää tasa­pai­noa opti­maa­li­ses­ta enem­män vapaa-ajan suun­taan. Täl­lai­nen “vapaa-ajan vero­tus” lie­ven­tää tätä kan­nus­tin­vää­ris­ty­mää (mut­tei pois­ta sitä kokonaan).

      2. Ossi Sare­so­ja: Ehkä ymmär­rät hiu­kan vää­rin, mis­tä täs­sä on kyse. Ole­tuk­se­na on, että yksi­löt ja mark­ki­nat itse löy­tä­vät hyvän tasa­pai­non työn­teon (ja sen mah­dol­lis­ta­man kulu­tuk­sen) sekä vapaa-ajan välil­lä, mut­ta työn vero­tus vää­ris­tää kan­nus­ti­mia ja siir­tää tasa­pai­noa opti­maa­li­ses­ta enem­män vapaa-ajan suun­taan. Täl­lai­nen “vapaa-ajan vero­tus” lie­ven­tää tätä kan­nus­tin­vää­ris­ty­mää (mut­tei pois­ta sitä kokonaan).

        Ymmär­sin kyl­lä aja­tuk­sen, mut­ta ehkä veny­tin sta­ha­no­vi­lai­suu­den käsi­tet­tä lii­kaa. Toki sii­nä­kin val­tio (puo­lue) syn­nyt­ti yksi­löil­le kan­nus­ti­men lisä­tä työntekoa.

        Työn san­ka­ri-nimi­ke on otet­tu muu­ten uudel­leen käyt­töön Venäjällä.

      3. Tapio: Toki sii­nä­kin val­tio (puo­lue) syn­nyt­ti yksi­löil­le kan­nus­ti­men lisä­tä työntekoa.

        Täs­sä­hän tilan­ne on pikem­min­kin se, että val­tio vähen­tää (vero­tuk­sen sivu­vai­ku­tuk­se­na) työn­teon kan­nus­ti­mia. Vapaa-ajan komple­ment­tien kor­keam­man vero­tuk­sen avul­la voi tätä kan­nus­tin­vä­he­ne­mää lie­ven­tää mut­tei pois­taa koko­naan, eli val­tio edel­leen­kään ei lisäi­si työn­teon kan­nus­ti­mia vaan vähen­täi­si (mut­tei yhtä rajus­ti kuin kaik­kia tuot­tei­ta samal­la taval­la verot­taen). Sik­si “sta­ha­no­vi­lai­suus” kuu­los­ti aika­moi­sel­ta lii­oit­te­lul­ta. Samal­la logii­kal­la voi­si sanoa, että tulo­ve­ron alen­ta­mi­nen on sta­ha­no­vi­lais­ta, kos­ka se paran­taa työn­teon kan­nus­ti­mia suh­tees­sa kor­keam­paan veroon, mut­ta yleen­sä veroa­le­jen kan­nat­ta­jat eivät var­maan täl­lais­ta lei­maa hyväksyisi.

      4. Ossi Sare­so­ja: Täs­sä­hän tilan­ne on pikem­min­kin se, että val­tio vähen­tää (vero­tuk­sen sivu­vai­ku­tuk­se­na) työn­teon kan­nus­ti­mia. Vapaa-ajan komple­ment­tien kor­keam­man vero­tuk­sen avul­la voi tätä kan­nus­tin­vä­he­ne­mää lie­ven­tää mut­tei pois­taa koko­naan, eli val­tio edel­leen­kään ei lisäi­si työn­teon kan­nus­ti­mia vaan vähen­täi­si (mut­tei yhtä rajus­ti kuin kaik­kia tuot­tei­ta samal­la taval­la verot­taen). Sik­si “sta­ha­no­vi­lai­suus” kuu­los­ti aika­moi­sel­ta lii­oit­te­lul­ta. Samal­la logii­kal­la voi­si sanoa, että tulo­ve­ron alen­ta­mi­nen on sta­ha­no­vi­lais­ta, kos­ka se paran­taa työn­teon kan­nus­ti­mia suh­tees­sa kor­keam­paan veroon, mut­ta yleen­sä veroa­le­jen kan­nat­ta­jat eivät var­maan täl­lais­ta lei­maa hyväksyisi.

        Kuten edel­lä sanoin, veny­tin ehkä tuo­ta sta­ha­no­vi­lai­suu­den käsi­tet­tä lii­kaa, ja sen nyt toteen näytit.

        Kom­ment­ti­ni var­si­nai­ne­na lau­kai­si­ja­ni oli, että työ­mark­ki­na­jär­jes­tön pal­ve­luk­ses­sa ole­va eko­no­mis­ti esit­ti aja­tuk­sen nos­taa vero­tuk­sel­la vapaa-ajan hin­taa ja siir­tää siten ajan­käyt­töä vapaa-ajas­ta työn­te­koon, kun taas ammat­tyh­dis­ty­si­liik­keen yli vuo­si­sa­tai­nen perin­ne on ollut vapaa-ajan mah­dol­lis­ta­mi­nen ja lisääminen.

        Olis­ko­han täs­sä vih­je uudes­ta ajat­te­lus­ta ammat­tiyh­dis­tys­liik­kees­sä ja vasem­mis­tos­sa. Alka­vat taas ymmär­tää, mit­kä ovat hyvin­voin­ti­val­tion peruskivet.

      5. Tapio: Olis­ko­han täs­sä vih­je uudes­ta ajat­te­lus­ta ammat­tiyh­dis­tys­liik­kees­sä ja vasem­mis­tos­sa. Alka­vat taas ymmär­tää, mit­kä ovat hyvin­voin­ti­val­tion peruskivet.

        Sen tai­ta­vat ymmär­tää kes­ki­mää­rin parem­min ne, joil­la on talous­tie­teel­li­nen kou­lu­tus, niin AY-liik­kees­sä kuin sen ulko­puo­lel­la­kin ja niin vasem­mal­la kuin oikealla.

  7. Täs­tä kes­kus­te­lus­ta muis­tuu mie­lee­ni oma Vie­ras­ky­nä-kir­joi­tuk­se­ni Hesa­ris­sa 1990-luvun puo­li­vä­lis­tä. Argu­men­toin, että talous­teo­rian kan­nal­ta on yhden­te­ke­vää, humal­tu­vat­ko rock-kon­ser­tin kuu­li­jat musii­kis­ta vai olut­tel­tan tuot­teis­ta, vaik­ka olut onkin pani­mon isku­ri­työ­läis­ten pane­maa ja peli­man­nit ovat vain joi­tain liit­toon kuu­lu­mat­to­mia hupe­lei­ta. Toi­sin sanoen talou­den kan­nal­ta kyse on lop­pu­ku­lu­tus­hyö­dyk­keis­tä, joi­den kulu­tus­va­lin­nat kuu­lu­vat kan­sa­lai­sil­le ja joi­ta oli­si val­tio­val­lan puo­lel­ta koh­del­ta­va yhden­ver­tai­ses­ti, ellei sit­ten jom­mal­le kum­mal­le tah­do­ta hait­ta­ve­roa, kuten olut­ta on ollut tapa­na rangaista. 

    Olen ylei­sen vero­neut­ra­li­tee­tin kan­nal­la sii­hen astee­seen että pidän kiin­teis­tö­ve­roa­kin huo­no­na vero­na kun omai­suut­ta koh­del­laan eriar­voi­ses­ti. Sel­vät hait­ta­ve­rot ovat erik­seen, mut­ta jos polii­ti­kot pääs­tää rää­tä­löi­mään vero­tus­ta kovin pie­ni­piir­tei­ses­ti, on tulok­se­na kama­la soppa. 

    Jul­ki­set tar­peet voi­daan rahoit­taa pää­osin arvo­li­sä­ve­rol­la ja tulo­ve­roil­la. Hait­ta­ve­roil­le on olta­va sel­keä perus­te, kuten ener­gian vero­tuk­sen hii­li­si­säl­tö tai elin­tar­vik­kei­den lisät­ty sokeri.

    1. Olli Saa­ri­nen: Olen ylei­sen vero­neut­ra­li­tee­tin kan­nal­la sii­hen astee­seen että pidän kiin­teis­tö­ve­roa­kin huo­no­na vero­na kun omai­suut­ta koh­del­laan eriarvoisesti.

      Aina­kin maan kiin­teis­tö­ve­ro on hyvä, kos­ka se ei teo­rias­sa vää­ris­tä kan­nus­ti­mia ollen­kaan eikä sik­si aiheu­ta hyvinvointitappiota.

      Pai­kois­sa, jois­sa asun­to­jen tar­jon­taa rajoit­taa maan mää­rä ja kaa­voi­tus eikä raken­nus­kus­tan­nuk­set, samaa perus­te­lua voi käyt­tää myös asun­to­jen kiin­teis­tö­ve­rol­le, jos kau­pun­ki ei nap­paa maa­kor­koa itsel­leen riit­tä­vis­sä mää­rin maan kiin­teis­tö­ve­rol­la tai itse omis­ta­mil­taan ton­teil­ta vuokrana.

  8. Tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen ero.
    Kaik­ki, min­kä voi (mak­sua vas­taan) teet­tää toi­sel­la on tuotantoa.
    — Ei ole miten­kään mah­dol­lis­ta, edes isol­la rahal­la, pal­ka­ta tois­ta syö­mään puolestaan.
    — Ruu­an val­mis­ta­mi­nen on tuo­tan­toa ja sen syö­mi­nen kulutusta.

    Mikä sit­ten on kulu­tuk­sen ja elä­män ero?
    — Jos­kin syö­mi­sen tar­koi­tus on yllä­pi­tää elä­mää, elä­män tar­koi­tus ei ole yllä­pi­tää syömistä.

    Oli­si­ko aja­tel­ta­vis­sa, että vero­ka­te­go­riat olisivat:
    1. Tuotanto
    2. Kulutus
    3. Elämä

    – Tuo­tan­non tar­koi­tus on pitää yllä Kulutusta.
    — Kulu­tuk­sen tar­koi­tus on pitää yllä Elämää.
    — Elä­män tar­koi­tus on ???

    > hyö­dyk­kei­tä pitäi­si verot­taa ankarammin
    > … kevyemmin

    Kysy­mys­tä sii­tä kuin­ka pal­jon on yli­pää­tään mah­dol­lis­ta ottaa alis­te­tul­ta ihmi­sel­tä, että voit­to mak­si­moi­tuu, että pitäi­si verot­taa, ovat vii­saat ajat­te­li­jat poh­ti­neet jo tuhan­sia vuo­sia sit­ten. Aina­kin [muis­taak­se­ni] Pla­to. Sil­loin ei käy­tet­ty ter­miä “veron­mak­sa­ja” vaan “orja”.

  9. Olet aika kriit­ti­nen tätä hal­lis­tus­tan­ne koh­taan. Pak­ko­ruot­sin paluu oli kyl­lä eri­koi­sin veto tähän asti.

    Tuhat lää­kä­riä sen­tään tulee, kuten olet toi­vo­nut­kin moneen ker­taan. Onko tie­toa mis­tä ne tule­vat? Onko jos­sain tuhat lää­kä­riä odot­te­le­mas­sa työl­lis­ty­mis­tä? Vai muun­to­kou­lu­te­taan­ko irti­sa­no­tuis­ta teh­das­työ­läi­sis­tä lääkäreitä?

    1. Jalo­nen:
      Tuhat lää­kä­riä sen­tään tulee, kuten olet toi­vo­nut­kin moneen ker­taan. Onko tie­toa mis­tä ne tulevat? 

      Aja­tus lie­nee, että lää­kä­rit siir­ty­vät rie­mu­mie­lin yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta arvaus­kes­kuk­siin, mut­ta vähän kyl­lä eppäi­len jul­ki­sen sek­to­rin kil­pai­lu­ky­kyä sii­nä taistossa. 

      Kai­ken jär­jen mukaan hal­li­tuk­sen on kas­va­tet­ta­va lää­kik­sen sisään­ot­to­mää­riä, eihän tuhat­ta lää­kä­riä muu­ten mis­tään saa revit­tyä, mut­ta sekin alkaa vai­kut­ta­maan vas­ta 6–10v kuluttua.

      1. Sylt­ty: Aja­tus lie­nee, että lää­kä­rit siir­ty­vät rie­mu­mie­lin yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta arvaus­kes­kuk­siin, mut­ta vähän kyl­lä eppäi­len jul­ki­sen sek­to­rin kil­pai­lu­ky­kyä sii­nä taistossa. 

        Kai­ken jär­jen mukaan hal­li­tuk­sen on kas­va­tet­ta­va lää­kik­sen sisään­ot­to­mää­riä, eihän tuhat­ta lää­kä­riä muu­ten mis­tään saa revit­tyä, mut­ta sekin alkaa vai­kut­ta­maan vas­ta 6–10v kuluttua. 

        Eipä sii­nä muu­ta vaih­toeh­toa ole kuin lisä­tä sisään­ot­to­mää­riä tai opis­ke­li­ja­paik­ko­ja. Ja täl­löin ilman muu­ta menee vähin­tään tuo 6–10v että mitään mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta saadaan. 

        Lisäys on kui­ten­kin pai­kal­laan, lää­kä­rien kes­ki- ja medi­aa­ni­pal­kat (lähes 7000€/kk) ovat aivan nau­ret­ta­via ver­rat­tu­na mel­kein mihin tahan­sa muu­hun työn­te­ki­jä­ryh­mään, joka taas viit­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taan. Näis­sä asiois­sa oli­sin odot­ta­nut teko­ja mei­dän ‘markkinatalous’-puolueilta, eri toten Kokoo­muk­sel­ta, mut­ta Kokoo­mus tie­dos­taa hyvin että suu­ri­palk­kai­set lää­kä­rit ovat sen äänes­tä­jiä joten ei ala sitä ampiais­pe­sää tökkimään.

        Jäl­leen ker­ran aja­tus­pa­ja Libe­ra (tämä ei ole varauk­se­ton Libe­ran hyväk­syn­tä ylei­ses­ti) kun­nos­tau­tuu sel­keä­nä mark­ki­na­ta­lou­den ääne­nä asiassa:
        https://www.libera.fi/blogi/laakareita-tulisi-kouluttaa-enemman/

      2. Lää­kä­ri­lii­ton mukaan lää­kä­rei­tä kou­lu­te­taan jo nyt lii­kaa. Hei­tä on nimit­täin tulos­sa mark­ki­noil­le ulko­mail­la, esi­mer­kik­si Viros­sa kou­lu­tet­tui­na. Lisäk­si, jos ter­veys­kes­kuk­set alka­vat vetää, lää­kä­ri­pu­la hel­pot­tuu sitä kaut­ta, että ysi­tyis­sek­to­ril­la lää­kä­rei­tä käy­te­tään hnyt hyvon tehot­to­mas­ti. Jos haluat ajan puo­len tun­nin pääs­tä, voit vali­ta kyme­nes­tä lää­kä­ris­tä, eli aika pal­jon on väl­jyyt­tä. Jos sata lää­kä­riä siir­tyy yksi­tyis­sek­ty­oril­ta ter­veys­kes­kuk­seen, he teke­vät 200 lää­kä­rin työt ver­rat­tu­na työ­hön yksityissektorilla.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lää­kä­ri­lii­ton mukaan lää­kä­rei­tä kou­lu­te­taan jo nyt lii­kaa. Hei­tä on nimit­täin tulos­sa mark­ki­noil­le ulko­mail­la, esi­mer­kik­si Viros­sa kou­lu­tet­tui­na. Lisäk­si, jos ter­veys­kes­kuk­set alka­vat vetää, lää­kä­ri­pu­la hel­pot­tuu sitä kaut­ta, että ysi­tyis­sek­to­ril­la lää­kä­rei­tä käy­te­tään hnyt hyvon tehot­to­mas­ti. Jos haluat ajan puo­len tun­nin pääs­tä, voit vali­ta kyme­nes­tä lää­kä­ris­tä, eli aika pal­jon on väl­jyyt­tä. Jos sata lää­kä­riä siir­tyy yksi­tyis­sek­ty­oril­ta ter­veys­kes­kuk­seen, he teke­vät 200 lää­kä­rin työt ver­rat­tu­na työ­hön yksityissektorilla.

        Tuos­sa on kui­ten­kin se aika iso jos, että miten ne ter­veys­kes­kuk­set saa­daan vetä­mään lää­kä­rei­tä. Pak­ko on tie­ten­kin yksi vaih­toeh­to, mut­ta en usko lää­kä­ri­kun­nan rea­goi­van kovin­kaan hyvin sii­hen, että ehdo­tet­tai­siin jon­kin­lais­ta pakol­lis­ta “ter­veys­kes­kus­pal­ve­lua” kai­kil­le lää­kik­sen käy­neil­le. Jäl­jel­le jää siis pork­ka­na, eli joko kil­pai­lu pal­kois­sa tai työ­olois­sa. Työ­olo­jen osal­ta iso ongel­ma on tämä mai­nit­se­ma­si tehok­kuuse­ro: mil­lä ihmeel­lä saat työ­olot jos­sain niin pal­jon parem­mik­si, että ihmi­set siir­ty­vät teke­mään tupla­vauh­tia töi­tä ver­rat­tu­na edel­li­seen? Pal­kan osal­ta taas tör­mä­tään sii­hen ali­tui­seen ongel­maan, että meil­lä on jo nyt eri­tyi­sen kova­palk­kai­sia lää­kä­rei­tä ja demo­gra­fi­sis­ta syis­tä sote­kus­tan­nuk­set kas­va­vat jo muu­ten­kin, että ei siel­lä­kään oikein ole mitään eri­tyi­sen isoa väljyyttä.

        Täl­lä het­kel­lä­hän tilan­ne on tie­tys­ti vie­lä eri­tyi­sen huo­no, kos­ka sai­raa­lat ja seu­ra­kun­nat ovat muis­taak­se­ni tut­ki­tus­ti huo­noi­ten joh­det­tu­ja orga­ni­saa­tioi­ta jois­sa on eni­ten oirei­le­via työn­te­ki­jöi­tä, joten työ­olois­sa läh­de­tään taka­mat­kal­ta ja pal­kan­kin osal­ta yksi­tyi­nen voit­taa aina­kin kor­vauk­sen suh­tees­sa teh­tyyn työ­hön (mai­nit­se­ma­si tehok­kuus­puo­li) ja tai­taa olla abso­luut­ti­ses­ti­kin kor­keam­pi. Pal­jon on siis hal­li­tuk­sen teh­tä­vä, jos mei­naa ne 1000 lää­kä­riä jos­tain jon­ne­kin joten­kin saa­da. Mie­len­kiin­nol­la jään odot­ta­maan, että miten he sii­nä onnis­tu­vat ja min­kä­lai­sia kei­no­ja he lopul­ta pää­ty­vät käyttämään.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lää­kä­ri­lii­ton mukaan lää­kä­rei­tä kou­lu­te­taan jo nyt lii­kaa. Hei­tä on nimit­täin tulos­sa mark­ki­noil­le ulko­mail­la, esi­mer­kik­si Viros­sa kou­lu­tet­tui­na. Lisäk­si, jos ter­veys­kes­kuk­set alka­vat vetää, lää­kä­ri­pu­la hel­pot­tuu sitä kaut­ta, että ysi­tyis­sek­to­ril­la lää­kä­rei­tä käy­te­tään hnyt hyvon tehot­to­mas­ti. Jos haluat ajan puo­len tun­nin pääs­tä, voit vali­ta kyme­nes­tä lää­kä­ris­tä, eli aika pal­jon on väl­jyyt­tä. Jos sata lää­kä­riä siir­tyy yksi­tyis­sek­ty­oril­ta ter­veys­kes­kuk­seen, he teke­vät 200 lää­kä­rin työt ver­rat­tu­na työ­hön yksityissektorilla. 

        Toi­saal­ta yksi­tyis­sek­to­ril­la on yrit­tä­jäs­ta­tuk­sel­la töis­sä lää­kä­rei­tä, jot­ka ovat pää­työs­sä jul­ki­sel­la puo­lel­la. Pel­käs­sä vir­ka­työs­sä he eivät sai­si teh­dä yhtä pal­jon töi­tä. Päi­vys­tä­mi­nen on poik­keus yli­työ­ra­joi­tuk­siin, mut­ta ensi vuon­na asia muut­tu­nee — joten jul­ki­sel­le puo­lel­le tar­vi­taan lisää lää­kä­rei­tä teke­mään nykyi­set työt.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lää­kä­ri­lii­ton mukaan lää­kä­rei­tä kou­lu­te­taan jo nyt liikaa. 

        Mis­tä läh­tien lää­kä­ri­liit­toa pitäi­si kuun­nel­la? Hei­dän lin­jauk­set ovat kyl­lä härs­ke­jä jopa ammat­ti­liit­to-mit­ta­ti­kul­la tarkasteltuna.

        Jos sata lää­kä­riä siir­tyy yksi­tyis­sek­ty­oril­ta ter­veys­kes­kuk­seen, he teke­vät 200 lää­kä­rin työt ver­rat­tu­na työ­hön yksityissektorilla. 

        Jos rek­ry­toi­ja tar­joai­si teke­mää­si työ­tä mel­kein samal­la pal­kal­la, mut­ta 2x työ­tah­dil­la, vaih­tai­sit­ko työ­paik­kaa? Kuin­ka­han moni aihtaisi?

        Eli halua­vat­ko lää­kä­rit teh­dä tupla­mää­rän työ­tä? Tai siis mik­si ihmees­sä kukaan siir­tyi­si yksi­tyi­sel­tä lep­poi­sis­ta kes­ki­luo­kan lää­kä­ri­hom­mis­ta arvaus­kes­kuk­sen “liu­ku­hih­nan” ääreen?

    2. Jalo­nen: Tuhat lää­kä­riä sen­tään tulee, kuten olet toi­vo­nut­kin moneen ker­taan. Onko tie­toa mis­tä ne tule­vat? Onko jos­sain tuhat lää­kä­riä odot­te­le­mas­sa työllistymistä? 

      En tie­dä liit­tyy­kö tähän uuti­seen joku suden­kuop­pa, mut­ta ks. YLE

      1. Mik­ko Kivi­ran­ta: En tie­dä liit­tyy­kö tähän uuti­seen joku suden­kuop­pa, mut­ta ks. YLE

        Har­voin kuu­lee väi­tet­tä­vän että yli­tar­jon­ta lait­tai­si hin­nat ja kus­tan­nuk­set nousuun, lää­kä­rit näyt­tä­vät elä­män aivan omas­sa todel­li­suu­des­saan. Ulko­mail­la lää­kä­rin­tut­kin­non hank­ki­vat suo­ma­lai­set opis­ke­li­jat on täy­sin ammat­ti­kun­nan itse aiheut­ta­ma ongel­ma, kor­keil­la pal­koil­la ala on teh­ty erit­täin hou­kut­te­le­vak­si. Kyl­lä koko­nai­suus tasaan­tuu var­mas­ti jos­sain vai­hes­sa jos lää­kä­rien pal­kat uhkaa­vat pudo­ta lii­an pie­nik­si, eli toi­sin sanoen mark­ki­nat toimivat.

        Poh­jim­mil­taan täs­sä on yhä kyse sii­tä että Lää­kä­ri­liit­to koit­taa kont­rol­loi­da kou­lu­tus­mää­riä omak­si eduk­seen, nyt vaa­ti­muk­se­na on kou­lu­tus­mää­rien las­ku kos­ka kou­lu­tus on siir­ty­nyt osit­tain pois Suo­men val­tion vai­ku­tus­val­las­ta ja täl­löin kou­lu­tus­mää­rien las­ku koti­maas­sa on ainoa rea­lis­ti­nen kei­no rajoit­taa työ­voi­man tar­jon­taa alalla.
        Työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­ses­sä ei pitäi­si olla mitään ongel­maa, sehän on oikeas­taan win-win sil­lä Juha­na Var­tiai­sen opeil­la lää­kä­rien mää­rän lisää­mi­nen mark­ki­noil­la lisää lää­kä­rien kysyn­tää eli lää­kä­rien on tur­ha mureh­tia nyt.

    3. Jalo­nen: Pak­ko­ruot­sin paluu oli kyl­lä eri­koi­sin veto tähän asti.

      Minun mie­les­tä­ni suo­men­ruot­sa­lai­sen viit­to­ma­kie­len elvy­tys­oh­jel­ma on kyl­lä hal­li­tuoh­jel­mas­sa pak­ko­ruot­sin paluu­ta­kin eri­koi­sem­pi veto. Nykyi­sin suo­men­ruot­sa­lais­ten per­hei­den kuu­lo­vam­mai­set viit­to­vat yleen­sä suo­ma­lai­sil­la viit­to­mil­la. Joi­den­kin mie­les­tä suo­men­ruot­sa­lais­ten kuu­lo­vam­mais­ten pitäi­si viit­toa eri­lai­sil­la viit­to­mil­la kuin suo­men­kie­lis­ten ja ruot­sin­kie­lis­ten kuu­lo­vam­mais­ten. Taan­noi­sen kar­toi­tuk­sen mukaan Suo­mes­sa on yhteen­sä enää vain noin 90 kuu­roa suo­men­ruot­sa­lai­sen viit­to­ma­kie­len käyt­tä­jää, eikä uusia sen murteen/kielen kuu­ro­ja käyt­tä­jiä ole tul­lut käy­tän­nös­sä enää vuo­si­kausiin. Suo­men­ruot­sa­lai­sen viit­to­ma­kie­len käyt­tä­jät ovat lähin­nä 1950-luvul­la ja sitä ennen syn­ty­nei­tä (sen jäl­keen syn­ty­nei­tä suo­men­ruot­sa­lai­sen viit­to­ma­kie­len käyt­tä­jiä on alle 30). Uusia viit­to­ma­kie­li­siä lap­sia ei ole 1990-luvun jäl­keen enää käy­tän­nös­sä tul­lut, kos­ka suo­men­ruot­sa­lais­ta kuu­ro­jen kou­lua ei ole. Jo yli 20 vuo­den ajan kuu­lo­vam­mai­sil­le lap­sil­le on lai­tet­tu yleen­sä sisä­kor­vais­tu­te, jol­loin nämä eivät ole enää käy­neet viit­to­ma­kie­lis­tä eril­lis­kou­lua vaan osal­lis­tu­neet nor­maa­lei­hin luok­kiin. Ymmär­rän sen, että äidin­kie­le­nään suo­men­ruot­sa­lais­ta viit­to­ma­kiel­tä puhu­vat tar­vit­se­vat tulk­ki­pal­ve­lui­ta, jot­ta nämä voi­vat kom­mun­koi­da Suo­men pää­viit­to­ma­kiel­tä puhu­vien tai kuu­le­vien suo­men­kie­lis­ten tai kuu­le­vien suo­men­ruot­sa­lais­ten kans­sa. Suo­men­ruot­sa­lai­sen viit­to­ma­kie­len tulk­kien pitää osa­ta noi­ta kaik­kia nel­jää kiel­tä. Mut­ta sii­tä en ole vakuut­tu­nut, kan­nat­taa­ko sel­lais­ta kiel­tä var­si­nai­ses­ti elvyt­tää, eli opet­taa enää uusil­le yksit­täi­sil­le kuu­roil­le lap­sil­le, kos­ka sel­lai­sen viit­to­ma­kie­len ope­tel­lut ei sil­lä viit­to­ma­kie­lel­lä pys­ty kom­mu­ni­koi­maan kun­nol­la juu­ri kenen­kään muun alle 60-vuo­ti­aan kans­sa maa­il­mas­sa ilman tulkkia.

  10. Mai­nit­se­ma­si Ram­seyn sään­nön jäl­keen jul­kis­ta­lou­den kurs­sil­la tulee yleen­sä Cor­lett-Hague tulos jon­ka mukaan pitää verot­taa vapaa-ajan komplementteja. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Corlett%E2%80%93Hague_rule

    Ylei­sin esi­merk­ki tai­taa tosin olla ravin­to­la­ruu­an sijaan päi­vä­hoi­don tukeminen.

    1. Täs­sä Pylk­kä­sen avauk­ses­sa ole­te­taan, että vapaa-aika on ikä­vä vaih­toeh­toi­nen ajan­käyt­tö, jol­la ei ole lain­kaan tuot­ta­vaa funk­tio­ta. Aja­tus var­mas­ti toi­mii Excel-kaa­vios­sa, mut­ta ei niil­lä kuu­lui­sil­la Aidoil­la Lihaa ja Ver­ta ‑ihmi­sil­lä, joil­la nyt on kui­ten­kin tar­pei­ta kuten syö­mi­nen, nuk­ku­mi­nen ja mer­ki­tyk­sel­li­syy­den hake­mi­nen. Pylk­kä­nen ei ollen­kaan ole­ta, että vapaa-aika (lei­su­re) voi­si aut­taa esim. työ­ky­vyn yllä­pi­dos­sa (ras­kaas­ta työn­teos­ta palau­tu­mi­nen ja työn­teon moti­voin­ti kun on vapaa-ajal­la joku tär­keä pro­jek­ti tai edes muka­va fine dining ‑illal­li­nen jota var­ten säästää). 

      Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että jon­kun toi­sen olles­sa vapaa-ajal­la joku toi­nen on töis­sä täl­le tar­joi­le­mas­sa. Tosi­aan, vapaa-ajan pal­ve­lut ovat iso työl­lis­tä­jä ja moni­puo­lis­ta­vat kan­san­ta­lou­den osaa­mis­poh­jaa ja inno­vaa­tio­ta. Eikö täs­tä ole jo tar­peek­si näyt­töä, että tuot­ta­vim­mat kan­sat EI ole nii­tä, jot­ka ovat pyr­ki­neet mini­moi­maan vapaa-aikaa vaan ne, jot­ka ovat pyr­ki­neet sitä lisämään?

      1. Hen­ri Wei­jo: Täs­sä Pylk­kä­sen avauk­ses­sa oletetaan…

        Nyt tai­ta­vat kui­ten­kin omat ole­tuk­se­si Pylk­kä­sen ja mui­den talous­tie­tei­li­jöi­den ajat­te­lus­ta men­nä pahas­ti mön­kään. Ole­tus ei suin­kaan ole mitään työnteko=hyvä, vapaa-aika=paha. Aina­kin yksin­ker­tai­ses­sa mal­lis­sa ja hypo­teet­ti­ses­sa verot­to­mas­sa tilan­tees­sa yksi­lö osaa itse vali­ta opti­maa­li­sen tasa­pai­non työn­teon (+ sen mah­dol­lis­ta­man kulu­tuk­sen) sekä vapaa-ajan välil­lä (ottaen huo­mioon kaik­ki hyö­dyt ml. mai­nit­se­ma­si työ­ky­vyn yllä­pi­don). Työn vero­tus sen sijaan vää­ris­tää kan­nus­ti­mia enem­män vapaa-ajan ja vähem­män työn­teon suun­taan pois opti­maa­li­ses­ta tilan­tees­ta. Vero­jär­jes­tel­mä, jos­sa vapaa-ajan komple­ment­te­ja vero­te­taan anka­ram­min kuin muu­ta kulu­tus­ta, pys­tyy aina­kin teo­rias­sa lie­ven­tä­mään tuo­ta kan­nus­tin­vää­ris­ty­mää mut­tei pois­ta­maan sitä kokonaan.

      2. Ossi Sare­so­ja: Nyt tai­ta­vat kui­ten­kin omat ole­tuk­se­si Pylk­kä­sen ja mui­den talous­tie­tei­li­jöi­den ajat­te­lus­ta men­nä pahas­ti mön­kään. Ole­tus ei suin­kaan ole mitään työnteko=hyvä, vapaa-aika=paha. Aina­kin yksin­ker­tai­ses­sa mal­lis­sa ja hypo­teet­ti­ses­sa verot­to­mas­sa tilan­tees­sa yksi­lö osaa itse vali­ta opti­maa­li­sen tasa­pai­non työn­teon (+ sen mah­dol­lis­ta­man kulu­tuk­sen) sekä vapaa-ajan välil­lä (ottaen huo­mioon kaik­ki hyö­dyt ml. mai­nit­se­ma­si työ­ky­vyn yllä­pi­don). Työn vero­tus sen sijaan vää­ris­tää kan­nus­ti­mia enem­män vapaa-ajan ja vähem­män työn­teon suun­taan pois opti­maa­li­ses­ta tilan­tees­ta. Vero­jär­jes­tel­mä, jos­sa vapaa-ajan komple­ment­te­ja vero­te­taan anka­ram­min kuin muu­ta kulu­tus­ta, pys­tyy aina­kin teo­rias­sa lie­ven­tä­mään tuo­ta kan­nus­tin­vää­ris­ty­mää mut­tei pois­ta­maan sitä kokonaan.

        Työn verot­ta­mi­nen enem­män siir­tää vaa­kaa vapaa-ajan hyväk­si ver­rat­tu­na muu­tos­ta edel­tä­vään tilan­tee­seen, mut­ta mim­moi­nen tilan­ne on sit­ten se ”luon­nol­li­nen”, ”neut­raa­li” tai ”opti­mi”? Eihän pal­koil­la tai vero­tus­kel­la muu­ten­kaan ole mitään tiet­tyä neut­raa­lia nollatasoa.

      3. Sepe­teus: Eihän pal­koil­la tai vero­tus­kel­la muu­ten­kaan ole mitään tiet­tyä neut­raa­lia nollatasoa.

        Vero­tuk­sel­la on neut­raa­li nol­la­ta­so nimit­täin ei vero­ja ollen­kaan. Se on teo­rias­sa myös kan­nus­tin­ten kan­nal­ta opti­maa­li­nen taso. Kos­ka val­tio kui­ten­kin tar­vit­see tulo­ja, pitää hyväk­syä jon­kin ver­ran vero­tuk­sen aiheut­ta­maa vää­ris­ty­mää ja sii­tä seu­raa­vaa hyvin­voin­ti­tap­pio­ta. Vero­tuk­sen raken­ne kan­nat­taa kui­ten­kin suun­ni­tel­la niin, että hyvin­voin­ti­tap­pio oli­si mah­dol­li­sim­man pie­ni suh­tees­sa kerä­tyn veron määrään.

      4. Ossi Sare­so­ja: Se on teo­rias­sa myös kan­nus­tin­ten kan­nal­ta opti­maa­li­nen taso. 

        On yhtä teo­reet­ti­ses­ti ole­mas­sa toi­nen­kin, nimit­täin kiin­teä könt­tä­ve­ro. Esi­mer­kik­si jos val­tion­ve­ro oli­si vaik­ka 10 000 e / nok­ka / vuo­si, niin sil­lä ei oli­si mitään kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sia kun mitään mitä teki­si tai jät­täi­si teke­mät­tä, ei vai­kut­tai­si vero­jen määrään.

        (ok, var­maan joku saat­tai­si muut­taa ulko­mail­le vero­ja pakoon)

      5. Sylt­ty: On yhtä teo­reet­ti­ses­ti ole­mas­sa toi­nen­kin, nimit­täin kiin­teä könttävero.

        Jep, niin­hän se oli­si. Var­jo­puo­le­na se vain toi­mi­si tulon­ta­saus­ta­voi­tet­ta vastaan.

        Lie­nee lopul­ta ihan hyvä, että vero­sys­tee­mi on progres­si­vi­nen. Tulon­ta­sauk­sen hyö­ty var­maan ylit­tää sii­tä tule­van hyvin­voin­ti­tap­pion (johon­kin rajaan saakka).

  11. Mones­sa tapauk­ses­sa jul­ki­sen sek­to­rin han­kin­noil­le teki­si hyvää saman­lai­nen vero-ohjaus, jota yksi­tyis­hen­ki­löi­tä koh­taan har­joi­te­taan 😉 Ehkä voi­si aloit­taa pois­ta­mal­la kun­nil­ta arvon­li­sä­ve­ron palautuksen…

  12. Talous­tie­teen nimis­sä väi­te­tään mie­li­pi­de­kir­joit­te­lus­sa monen­lais­ta, väit­täen talous­tie­teen näke­myk­sen jos­tain asias­ta ole­van mil­loin mitä­kin. Talous­tie­teen ver­tai­sar­vioi­duis­sa jul­kai­suis­sa kysei­siä väit­tei­tä sen sijaan näkee har­vem­min. Ravin­to­loi­den lisäk­si alla ole­va lause on monien mui­den­kin tilan­tei­den kan­nal­ta ongelmallinen:

    ”Talous­tie­de sanoo, että vapaa-ajal­la kulu­tet­tu­ja hyö­dyk­kei­tä pitäi­si verot­taa anka­ram­min ja sitä, mikä liit­tyy työn teke­mi­seen, kevyemmin.”

    Ote­taan esi­mer­kik­si vapaa-ajan kulu­tuk­ses­ta vaik­ka­pa huvi­puis­tot tai museot. Mis­tä niis­sä mak­se­taan? Käy­tän­nös­sä huvi­puis­to­li­pun tai museo­li­pun hin­ta muo­dos­tuu huvi­puis­ton työn­te­ki­jöi­den pal­kois­ta ja nii­den sivu­ku­luis­ta, ulko­puo­lel­ta oste­tus­ta työs­tä sekä inves­toin­neis­ta ja nii­den pois­tois­ta, joil­la on ostet­tu jos­sain muu­al­la teh­tyä työ­tä sekä mate­ri­aa­le­ja, joi­den hin­taan sisäl­tyy myös sii­vu työ­tä. Toi­sen osta­mat vapaa-ajan vie­ton pal­ve­lut ovat usein jon­kun toi­sen teke­mää työtä.

    Mitä sel­lai­sia hyö­dyk­kei­tä mark­ki­noil­la on, jot­ka eivät lii­ty lain­kaan työn tekemiseen?

    1. t: Mitä sel­lai­sia hyö­dyk­kei­tä mark­ki­noil­la on, jot­ka eivät lii­ty lain­kaan työn tekemiseen?

      Olen­nais­ta ei ole se, onko tuo­te tai pal­ve­lu tuo­tet­tu työn avul­la vaan, että liit­tyy­kö se kulut­ta­jan omaan vapaa-aikaan vain työntekoon.

      1. Tätyä juu­ri sanoin. Kodin kalus­teet liit­ty­vät vapaa-aikaan, työ­paik­ka­ruo­kai­lu työhön.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tätä juu­ri sanoin. Kodin kalus­teet liit­ty­vät vapaa-aikaan, työ­paik­ka­ruo­kai­lu työhön. 

    Eivät asiat ole ihan noin mustavalkoisia.
    Jot­kut tosin teke­vät töi­tä koto­na, jol­loin kalus­teet ovat myös työ­käy­tös­sä. Myös kodin ulko­puo­lel­la töis­sä käy­vät käyt­tä­vät koti­aan työ­hön liit­ty­viin toi­min­toi­hin, esim. säi­lyt­tä­vät ja huol­ta­vat työ­vaat­teet koto­naan. Lisäk­si jot­kut amma­tit ovat sel­lai­sia, että on vai­kea erot­taa toi­sis­taan työ- ja vapaa-aika tai jät­tää työ­asiat työ­pai­kal­le ja olla ajat­te­le­mat­ta nii­tä kotona.
    Työ­paik­ka­ruo­kai­lu puo­les­taan voi olla työs­tä irtaut­ta­va sosi­aa­li­nen tapahtuma.

    1. Vil­le: Eivät asiat ole ihan noin mustavalkoisia.

      Asioi­den ei tar­vit­se olla mus­ta­val­koi­sia. Riit­tää, että jon­kin tie­tyn­lai­sen kulu­tuk­sen yhteys joko työ­hön tai vapaa-aikaan on kes­ki­mää­rin kyl­lin vahva.

      Vil­le: Työ­paik­ka­ruo­kai­lu puo­les­taan voi olla työs­tä irtaut­ta­va sosi­aa­li­nen tapahtuma.

      Sil­lä ei tämän argu­men­tin kan­nal­ta ole väliä. Riit­tää, että kulut­ta­ja ei käy työ­paik­ka­ruo­kai­lus­sa olles­saan esim lomal­la, työt­tö­mä­nä tai työ­voi­man ulko­puo­lel­la mut­ta työs­sä olles­saan käy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.