Eikö ravintoloissa tehdä työtä?

Päivän Hesaris­sa arvosta­mani Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen johta­ja Eli­na Pylkkä­nen esit­tää, että hal­li­tuk­sen olisi pitänyt nos­taa alimpia arvon­lisäverokan­to­ja. Tämä on sinän­sä hyvä tavoite. Jos meil­lä olisi vain yksi arvon­lisäverokan­ta, se olisi 20 % ja tämä paran­taisi mon­en korkeasti verote­tun palvelu­alan verotusta.

Mut­ta sit­ten tuli jotain kum­mallista. Hän ei esit­tänytkään yht­enäistä arvon­lisäverokan­taa vaan kohden­netusti rav­in­toloiden arvon­lisäveron nos­tamista, koska

”Taloustiede sanoo, että vapaa-ajal­la kulutet­tu­ja hyödykkeitä pitäisi verot­taa ankaram­min ja sitä, mikä liit­tyy työn tekemiseen, kevyemmin.”

Mikä taloustiede näin sanoo? Minä olen oppin­ut, että jos vero­tus ei ole neu­traalia, se pitäisi por­ras­taa hin­ta­jous­ton mukaan. Tuotet­ta, jon­ka kysyn­tä on hin­nas­ta riip­puma­ton­ta, voidaan verot­taa enem­män ja maltil­lisem­min sel­l­aista hyödyket­tä, jon­ka kysytä las­kee veron vuoksi.

Mut­ta mikä on tämä ero vapaa-ajal­la kulutet­tui­hin hyödykkeisi­in? Ensik­sikin val­taosa rav­in­to­laru­uas­ta syödään lounas­tun­nil­la. Ver­rat­tuna melkein mihin hyödyk­keeseen hyvän­sä rav­in­to­lasyömi­nen pain­ot­tuu vähem­män vapaa-ajan kulu­tuk­seen. Esimerkik­si kodin huoneka­lut ovat kokon­aan vapaa-ajan kulutusta.

Kovin arve­lut­tavaa on aja­tus, että tavarat ovat oikei­ta hyödykkeitä ja palve­lut jotain hömp­pää. Kos­ka Pylkkä­nen on ammat­tiekon­o­misti, hän ei var­maankaan sor­ru ajatuk­seen, että vien­ti­tuotan­to on oikeaa tuotan­toa ja koti­markki­natuotan­to turhu­ut­ta. Merkan­til­is­mi kumot­ti­in aja­tusvirheenä yli 200 vuot­ta sit­ten. (Anders Chy­de­nius, Adam Smith)

Korostet­takoon vielä sitä, että vaik­ka arvon­lisäveroa kut­su­taan kulu­tusveroksi, yri­tyk­set mak­sa­vat sen sum­mas­ta, joka koos­t­uu yri­tyk­sen mak­samista palkoista, koroista ja voitos­ta. Rav­in­toloiden tilit­tämä arvon­lisävero koos­t­uu lähin­nä työhön kohdis­tu­vas­ta verosta.

 

77 vastausta artikkeliin “Eikö ravintoloissa tehdä työtä?”

  1. Hyvä huomio. Hyvän ja pahan, oikean ja väärän, hyödyl­lisen ja haitallisen “kulu­tuk­sen” erot­ta­mi­nen toi­sis­taan on samaa kuin mietiä kuin­ka mon­ta enke­liä mah­tuu tanssi­maan nup­pineu­lan päässä.

    Jos vasem­mis­to­lainen ekon­o­misti on sitä mieltä, että vapaa-aikana tapah­tu­vat toimin­nat, kulu­tus, on pahas­ta ja jotenkin ansait­see kovem­man vero­tuk­sen, onko työväen­li­ike tehnyt kar­di­naalivirheen pyrkiessään ja saavut­taes­saan viisipäiväisen työvi­ikon, alle kahdek­san­tun­nin työpäivän ja vähin­tään viiden viikon vuosiloman?

    Ja jos näin on, kan­nat­taisikin pala­ta aikaan entiseen — kym­men­tun­tisi­in työpäivi­in ja kuusipäiväiseen työvi­ikkoon ja lomat pois. Samal­la turha kulu­tuskin häviäisi. (Mitä sit­ten verote­taan — ehkä talous­tutk­i­ja tietää.)

    1. Kyösti Salo­vaara:
      …Jos vasem­mis­to­lainen ekon­o­misti on sitä mieltä…

      Kun tääl­lä ei voi peukut­taa, niin kokeilen näin: 👍

      Yleisem­min, voiko ekon­o­misti olla vasem­mis­to­lainen? Jotenkin sanat eivät soin­nu yhteen. Kuu­luu samaan kat­e­go­ri­aan kuin kansandemokra­tia tai ihmis­ar­voinen sosialismi.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kansan­talousti­eteil­i­jät ovat aika usein vasem­mis­to­laisia. Näitä on aivan huipputasolla.

        Onko huip­puta­sol­la? Jos viit­taat her­ra Piket­tyyn, niin kaver­i­han on täysin käyt­tökelvo­ton. Jut­tu­ja lukies­sa ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nau­raa. Yleisem­min ottaen, eikö Neu­vos­toli­iton rom­ah­dus opet­tanut mitään? Vasem­mis­to­lainen ekon­o­misti on hyödytön.

      2. Krug­man­nia, Tobinia ja esimerkik­si Peter Dia­mon­dia pide­tään vasem­mis­to­laisi­na. Nämä kaik­ki ovat talousnobelisteja.

      3. Kalle:
        Yleisem­min, voiko ekon­o­misti olla vasem­mis­to­lainen? Jotenkin sanat eivät soin­nu yhteen. Kuu­luu samaan kat­e­go­ri­aan kuin kansandemokra­tia tai ihmis­ar­voinen sosialismi. 

        Kyl­lä ekon­o­misti voi olla vasem­mis­to­lainen. Kansan­taloustiede ei ole uskon­to vaan väline. Se, mitä pide­tään toiv­ot­tavaa tulo­jen jakau­tu­mista, nähdään useim­miten tieteen ulkop­uolise­na arvokysymyk­senä. Lisäk­si syvälli­nen kansan­talousti­eteen limen sivistys johtaa ihmisen usein johtopäätök­si­in, jot­ka eivät ole eri­tyisen oikeis­to­laisia. Esimerkik­si sil­loin, kun ale­taan tutki­maan ei-thokkai­ta markki­noi­ta ja yksilön irra­tionaalisen käyt­täy­tymisen vaiku­tuk­sia kansan­talouden ilmiöi­hin, vul­gaarikap­i­tal­is­mi ei ole enää uskot­ta­va oppi. Sil­loin ajat­telus­ta tulee väistämät­tä hienosyisem­pää, mikä johtaa hel­posti myös mui­hin kuin aivan puh­taan uus­lib­er­al­is­tisi­in ide­olo­gioiden. Käy sama kuin teolo­geille, joille tulee opiskelu­aikana usko kriisi.

      4. Vaik­ka kansan­talousti­eteil­i­jä voi olla vasem­mis­to­lainen, niin valitet­tavasti vasem­mis­to­laiset ovat har­voin kansantaloustieteilijöitä.

        Vasem­mis­toli­it­to­han olisi mitä main­ioin hal­li­tuskump­pani, jos sen jäsenistö koos­t­u­isi markus jänteistä.

      5. Vielä huonom­min kansan­taloustiedet­tä osaa­vat kokoomus­laiset. Osaa­vat sitä niin huonos­ti, etteivät edes ymmär­rä, että yri­tys­taloustiede anna eväitä kansan­talouden lainalaisuuk­sien ymmärtämiseen.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Vielä huonom­min kansan­taloustiedet­tä osaa­vat kokoomuslaiset.

        Jos tämä pitää paikkansa, niin sit­ten sun on var­maan syytä olla iloinen, että Var­ti­ainen meni Kokoomuk­seen paran­ta­maan hei­dän talouden tun­te­mus­taan. (Väit­täisin, että ainakin Lep­omä­ki tun­tee talout­ta melko hyvin ottaen huomioon, ettei hän ole varsi­nais­es­ti taloustieteilijä.)

  2. Kun Honka­jo­ki tuli Suomen Pankki­in, hän tote­si yhdessä haas­tat­telus­sa, ettei pelkästään Suomes­sa koulute­tu­il­la kansan­talousti­eteil­i­jöil­lä ole oikein käyt­töar­voa. Marx­it on luet­tu, mut­ta kansan­talousti­eteestä ei ole hirveästi tietoa. Asia oli ilmais­tu aav­is­tuk­sen kau­ni­im­min ja mon­isanaisem­min, mut­ta idea oli tämä. 

    Honka­joen aja­tus­ta peilat­en, minkälaista aines­ta ole­tat ajau­tu­van Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­seen, SAK:n leipi­in? Meneekö sinne kansan­talousti­eteil­i­jöistä tai vaikka­pa juris­teista ykkösketju?

    1. Honka­jo­ki? Se jousipyssymies Tun­tem­at­tomas­sa? Tarkoi­tatko Honkapohjaa?
      Eli­na Pylkkä­nen on tenyt tun­tu­vban työu­ran ekon­o­misti­na Ruot­sis­sa, siir­tynyt sieltä VM:n ekonomiostik­si ja nyt yllät­täen Palka­nsaa­jien tutkimuslaitokseen.
      Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen takana ovat Aka­va, STTK ja SAK sekä näi­den jäsenjärjestöjä.

    2. Kalle:
      Kun Honka­jo­ki tuli Suomen Pankki­in, hän tote­si yhdessä haas­tat­telus­sa, ettei pelkästään Suomes­sa koulute­tu­il­la kansan­talousti­eteil­i­jöil­lä ole oikein käyt­töar­voa. Marx­it on luet­tu, mut­ta kansan­talousti­eteestä ei ole hirveästi tietoa. Asia oli ilmais­tu aav­is­tuk­sen kau­ni­im­min ja mon­isanaisem­min, mut­ta idea oli tämä. 

      Marx­it on luet­tu? Ei talousti­eteessä lue­ta Marx­ia. Ollenkaan. Mies saatet­ti­in maini­ta ohi­men­nen jol­lain his­to­ri­aan liit­tyväl­lä peru­sopin­to­jen kurssil­la. Marx­ia lue­taan run­saasti eri­tyis­es­ti filosofi­as­sa ja ehkä sosiologiassa.

  3. Sak­sa on aina ylläpitänyt merkan­til­is­min per­in­töä. Siis sitä että vien­nin arvo on tuon­tia suurem­pi. Soin­in­vaaran ajat­telus­sa ihme­tyt­tää sisään­raken­net­tu aja­tus palvelu­jen autono­mi­as­ta taloudessa (toki jonkin­laisen hin­ta­jous­tomekanis­min varas­sa), eli kukaan ei lähde Ran­skaan lounaalle saadak­seen hyvää ruokaa, joten voimme tääl­lä hin­noitel­la itse sämpylämme. Se että palvelusek­to­rille syn­tyy työ­paikko­ja, jot­ka vähen­tävät julkisen sek­torin mak­su­taakkaa, on hyvä asia, mut­ta Suomen onni ja var­al­lisu­us täysin vien­tisek­torin varas­sa (siis tavarat ja palve­lut). Kun tätä käsitel­lään Ricar­dolaisel­la suh­teel­lisen edun peri­aat­teel­la, niin päästään teo­ri­as­sakin pitkälle.

    1. Miten maa­pal­lon asukkaat voivat rikas­tua, jos vain vien­nil­lä on merk­i­tys­tä, eikä koti­markki­noil­la mitään väliä. Vien­nil­lä Marssiin?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Miten maa­pal­lon asukkaat voivat rikas­tua, jos vain vien­nil­lä on merk­i­tys­tä, eikä koti­markki­noil­la mitään väliä. Vien­nil­lä Marssiin? 

        Kaik­ki eivät rikas­tu, ei ole tarkoi­tuskaan. Aina joku val­tio tai yhteiskun­ta häviää vien­ti­so­das­sa. Tulee riip­pu­vaisek­si tuon­nista eikä pysty viemään riit­tävästi niin että lop­ul­ta ajau­tuu tois­t­en val­tioiden holhoukseen. 

        Pais­taa l’pi sel­l­ainen asenne että ekon­o­misti joka halu­aa nos­taa rav­in­toloiden ALV:tä halu­aa Suomes­ta DDR:n kaltaisen onnelan jos­sa huvit tehdään mahol­lisim­man kalli­ik­si ja meri ympäril­lä todel­la han­kaloit­taa vapaa-ajan vieton ulkois­tamista ulko­maille. Olisin kuvitel­lut että Peller­von talous­tutkimuskeskuk­ses­sa vil­jeltäisi­in täl­laista aatet­ta, tai Björn Wahlroos tai Kokoomuk­sen Lib­era joka halu­aa viinit maitokaup­poi­hin ja yksi­tyisker­ho­ja rav­in­toloiden tilalle, joten tuli ihan puskas­ta että myös Palka­nsaa­jien ekon­o­misti ehdot­taa tällaista.

      2. Jos olet sitä mieltä, että vain vien­nin avul­la rikas­tu­taan, maa­pal­lon kokon­ais­tuotan­to ei olisi voin­ut nous­ta mitenkään, kos­ka maa­pal­lol­ta ei viedä mitään. On kuitenkin noussut.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos olet sitä mieltä, että vain vien­nin avul­la rikas­tu­taan, maa­pal­lon kokon­ais­tuotan­to ei olisi voin­ut nous­ta mitenkään, kos­ka maa­pal­lol­ta ei viedä mitään. On kuitenkin noussut.

        Tästä pitäisi vihrei­den olla kiin­nos­tunei­ta kos­ka valmis­ta­van teol­lisu­u­den kuten esim elin­tarvikkei­den tuotan­non lisäys on saatu aikaan vain raa­ka-ainei­ta kulut­ta­mal­la. Radioaal­lot eivät muu­tu ruuuaksi.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Miten maa­pal­lon asukkaat voivat rikas­tua, jos vain vien­nil­lä on merk­i­tys­tä, eikä koti­markki­noil­la mitään väliä. Vien­nil­lä Marssiin?

        Ajat­telus­samme on hie­man muna ‑kana ongel­maa. Men­nään­pä tavarat­aloon ja tutk­i­taan tavaroiden valmis­tus­mai­ta. Jos löytää koti­mai­sista raa­ka-aineista ja Suomes­sa valmis­te­tun tuot­teen niin voi hihkaista, eikä tuo­ta juurikaan ään­tä. Tämä suh­teelli­nen etu (tavaroiden halpu­us?) toteutetaan vien­nil­lä. Se on vaan niin, että pienen avotalouden vai­h­to­tase pitää olla pienel­lä plus­sal­la, jot­ta kansalle voidaan jakaa sirkushu­ve­ja. Jos olet­taa, että jonkin­lainen ”palveluy­hteiskun­ta” kon­sep­ti muut­taa talouden perus­lähtöko­h­dat, niin on väärässä. Vasem­mis­to­lainen hal­li­tus korot­taa vero­ja ja velka­an­tuu, oikeis­to­lainen hal­li­tus las­kee vero­ja ja velka­an­tuu – ja aika kuluu. Tässä on oleel­lista se, että Suo­mi ‑autoa ei saa­da ojaan ilman jär­jetön­tä ohjausliikettä.

      5. “Men­nään­pä tavarat­aloon ja tutk­i­taan tavaroiden valmistusmaita.”

        Mitähän siitä pitäisi voi­da päätellä?

        On ihan höh­lä aja­tus, että Nes­teen Por­voon jalosta­mo ei tuo­ta mitään kun valmis­taa polt­toainet­ta Suomeen myytäväk­si, mut­ta jauhaa hyv­in­voin­tia kun sama tavara myy­dään Ruotsiin. 

        Tai että sekä minä ja min­ulle lounas­rav­in­to­las­sa tar­joil­e­va kok­ki olemme tyhjän­toimit­ta­jia kum­matkin niinä päiv­inä, kun minä teen suo­ma­laiselle työ­maalle meneviä pro­jek­te­ja. Sama laite, eri maa, eri tuottto?

        (kokki­han on käytän­nössä vien­tisek­torin palveluk­ses­sa niinä päiv­inä, kun minäkin olen)

    2. Eero Kär­ki:
      Sak­sa on aina ylläpitänyt merkan­til­is­min per­in­töä. Siis sitä että vien­nin arvo on tuon­tia suurem­pi. Soin­in­vaaran ajat­telus­sa ihme­tyt­tää sisään­raken­net­tu aja­tus palvelu­jen autono­mi­as­ta taloudessa (toki jonkin­laisen hin­ta­jous­tomekanis­min varas­sa), eli kukaan ei lähde Ran­skaan lounaalle saadak­seen hyvää ruokaa, joten voimme tääl­lä hin­noitel­la itse sämpylämme. Se että palvelusek­to­rille syn­tyy työ­paikko­ja, jot­ka vähen­tävät julkisen sek­torin mak­su­taakkaa, on hyvä asia, mut­ta Suomen onni ja var­al­lisu­us täysin vien­tisek­torin varas­sa (siis tavarat ja palvelut).Kun tätä käsitel­lään Ricar­dolaisel­la suh­teel­lisen edun peri­aat­teel­la, niin päästään teo­ri­as­sakin pitkälle.

      Trumpin valin­nan jälki­main­ingeis­sa päädyin luke­maan Ian Fletcherin “Free Trade does­n’t Work” sekä Edward Luttwakin kir­jat Amerikan teol­lisu­u­den alamäestä (kir­ja on tosin van­hen­tunut, mut­ta silti silmiä avaa­va) ja Kiinan nousus­ta (Gomory ja Bau­molin kir­jaa on suositel­tu myös jos kansan­talousti­eteen teo­reet­tiset rah­keet riittää). 

      Pureske­len ja tutkiske­len näi­den kir­jo­jen sisältöä vielä, mut­ta jos ei muu­ta, niin nämä kir­jat ainakin rav­i­sut­ti sitä käsi­tys­tä, että merkan­til­is­mi olisi jotenkin kuol­lut tai kuopat­tu aja­tus­malli. Merkan­til­is­mia on har­joit­tanut vah­vasti ei ain­oas­taan Sak­sa vaan itse asi­as­sa täl­lä het­kel­lä maail­man neljä suur­in­ta talout­ta (USA, Kiina, Sak­sa ja Japani) ovat KAIKKI merkan­til­is­mi­in vähin­täänkin kallel­laan. Merkan­til­is­mi on ollut pitkään varsinkin näi­den nou­se­vien idän maid­en strate­gia numero yksi, ei niinkään vapaakaup­pa (tai oikeas­t­aan: vapaakaup­paa län­nelle, pro­tek­tion­is­mia heille). Japanin “malli” on ollut jo vuosikym­meniä vah­van pro­tek­tion­isti­nen ja merkan­tilisti­nen, perustuen vah­vasti eri­laisi­in kovi­in ja pehmeisi­in tuon­ti­ra­joit­teisi­in (pehmeät on sel­l­aisia kuten tuon­ti­sa­tamien tuon­tiosas­to­jen tahalli­nen aliresurssoin­ti, patent­tien viivyt­te­ly, hidastelu byrokra­ti­as­sa jne). Kiina on sit­tem­min kopi­oin­ut Japanin pro­tek­tion­is­tisen mallin ja har­joit­taa sitä vielä päät­täväisem­min ja härskimmin–tähän on jopa Hesarikin herän­nyt ihan viime kuukausi­na (Korea oli kopi­oin­ut mallin jo ennen sitä, Sveit­si myös osit­tain). Näyt­tää myös siltä, että <a href=“https://www.huffpost.com/entry/pres-trump-dont-let-india-become-the-next-china_b_5a3dfdfae4b0df0de8b06569“Intiakin on vah­vasti hyp­päämässä merkan­til­is­min kelkkaan.

      1. Hen­ri Wei­jo: Trumpin valin­nan jälki­main­ingeis­sa päädyin luke­maan Ian Fletcherin “Free Trade doesn’t Work” sekä Edward Luttwakin kir­jat Amerikan teol­lisu­u­den alamäestä (kir­ja on tosin van­hen­tunut, mut­ta silti silmiä avaa­va) ja Kiinan nousus­ta (Gomory ja Bau­molin kir­jaa on suositel­tu myös jos kansan­talousti­eteen teo­reet­tiset rah­keet riittää). 

        Pureske­len ja tutkiske­len näi­den kir­jo­jen sisältöä vielä, mut­ta jos ei muu­ta, niin nämä kir­jat ainakin rav­i­sut­ti sitä käsi­tys­tä, että merkan­til­is­mi olisi jotenkin kuol­lut tai kuopat­tu ajatusmalli.Merkantilismia on har­joit­tanut vah­vasti ei ain­oas­taan Sak­sa vaan itse asi­as­sa täl­lä het­kel­lä maail­man neljä suur­in­ta talout­ta (USA, Kiina, Sak­sa ja Japani) ovat KAIKKI merkan­til­is­mi­in vähin­täänkin kallel­laan. Merkan­til­is­mi on ollut pitkään varsinkin näi­den nou­se­vien idän maid­en strate­gia numero yksi, ei niinkään vapaakaup­pa (tai oikeas­t­aan: vapaakaup­paa län­nelle, pro­tek­tion­is­mia heille). Japanin “malli” on ollut jo vuosikym­meniä vah­van pro­tek­tion­isti­nen ja merkan­tilisti­nen, perustuen vah­vasti eri­laisi­in kovi­in ja pehmeisi­in tuon­ti­ra­joit­teisi­in (pehmeät on sel­l­aisia kuten tuon­ti­sa­tamien tuon­tiosas­to­jen tahalli­nen aliresurssoin­ti, patent­tien viivyt­te­ly, hidastelu byrokra­ti­as­sa jne). Kiina on sit­tem­min kopi­oin­ut Japanin pro­tek­tion­is­tisen mallin ja har­joit­taa sitä vielä päät­täväisem­min ja härskimmin–tähän on jopa Hesarikin herän­nyt ihan viime kuukausi­na (Korea oli kopi­oin­ut mallin jo ennen sitä, Sveit­si myös osit­tain). Näyt­tää myös siltä, että <a href=“https://www.huffpost.com/entry/pres-trump-dont-let-india-become-the-next-china_b_5a3dfdfae4b0df0de8b06569“Inti­akin on vah­vasti hyp­päämässä merkan­til­is­min kelkkaan.

        Vapaan kau­pan dog­maat­ti­nen ilosanoma perus­tuu abstrak­tei­hin teo­ri­oi­hin eikä suinkaan mihinkään todel­lisi­in reaal­i­maail­man todis­teisi­in. Yksikään nyky­isin merkit­tävä talous ei ole nous­sut ase­maansa puh­taasti tai merkit­tävästi vapaal­la kau­pal­la vaan näitä analysoidessa kaiken­lainen val­tio-ohjaus, merkan­til­is­mi ja pro­tek­tion­is­mi ovat esil­lä jatku­vasti. Esimerkkeinä voi kat­soa vaik­ka Kiinaa, Japa­nia tai Etelä-Kore­aa kuten jo mainitsit.
        Vapaa kaup­pa sen sijaan on loogi­nen vaa­timus erit­täin kehit­tyneeltä taloudelta: On melko selvää ettei kil­pail­e­vaa teol­lisu­u­ta voi kehit­tyä mui­hin mai­hin jos jo ole­mas­sa ole­va teol­lisu­us toises­sa maas­sa saa myy­dä tuot­teen­sa sinne ilman rajoituk­sia. Nykyisenä digiaikana voi olla vaikea hah­mot­taa sitä kuin­ka pääo­main­ten­si­ivisiä ja pitkäjän­teisiä mon­et alat ovat, pelkästään globaali­in kil­pailu­un vaa­di­tun tieto­taidon ja tuotan­to­laitosten rak­en­tamiseen voi kulua 10+ vuot­ta. Kiina ei osaa ilmeis­es­ti vieläkään itse rak­en­taa edes keskinker­taisia suihkuhävit­täjän suihku­moot­tor­e­i­ta. Jos maail­mas­sa val­lit­sisi täysin vapaa kaup­pa niin var­teenotet­tavien kil­pail­i­joiden kehit­tymi­nen Boeing:lle ja Airbus:lle olisi liki mah­do­ton­ta, tosin nykyi­nen ‘duop­o­li’ ei ole varsi­nais­es­ti täysin ter­ve markki­nati­lanne mut­ta se onkin selvää etteivät USA ja EU tätä epäko­htaa tule nos­ta­maan esille.
        Trumpia hauku­taan että talous putoaa reunal­ta mil­loin hyvän­sä, tosin USA:ssa on huudel­tu että val­tion velka­kir­jo­jen korot rake­toi­vat het­kenä mil­loin hyvän­sä kos­ka markki­nat menet­tävät luot­ta­muk­sen. Tätä rake­toin­tia on huudet­tu koh­ta jo 10 vuot­ta. Todel­lisu­udessa Trump näyt­tää ymmärtävän makro­talout­ta, velkaa ja inflaa­tio­ta intu­iti­ivis­es­ti paljon parem­min kuin moni ekon­o­misti tänä päivänä.

        Suomes­sakin mon­et merkit­tävät teol­lisu­usyri­tyk­set (Rautaruu­ki, Val­met, Neste Oil, Kemi­ra) ovat syn­tyneet val­tio-ohjauk­sel­la ja val­tion rahoituksella.

        Itse maail­man­talous taas on nol­la­summapeliä eivätkä kaik­ki val­tiot voi mitenkään olla net­toviejiä. Sak­saakin on syytet­ty vah­vas­ta merkan­til­is­mista EU:ssa viime vuosi­na ja itse asi­as­sa myös eri­tyis­es­ti Sak­san aja­maa mata­lan inflaa­tion poli­ti­ik­ka on osit­tain merkan­tilisti­nen sil­lä sak­san pitäessä tiukkaa palkkakuria jää muille Euro-maille kil­pailukyvyn saavut­tamisek­si lähin­nä sisäiset deval­vaa­tiot jota muuten yrit­ti Sipiläkin.

      2. Stadist: Itse maail­man­talous taas on nol­la­summapeliä eivätkä kaik­ki val­tiot voi mitenkään olla nettoviejiä. 

        Talous ei ole nol­la­summapeliä, kos­ka kaik­ki voivat hyö­tyä keskinäis­es­tä kaupasta.

        Vai­h­to­taseet kyl­lä sum­mau­tu­vat nol­laan, mut­ta plus­sal­la ole­va vai­h­to­tase ei ole vält­tämät­tä “hyvä” eikä miinuk­sel­la ole­va “huono” asia. Tun­netun kir­jan­pitoiden­ti­teetin mukaan vai­h­to­tase on yhtä kuin säästämisen ja investoin­tien ero­tus. Miinuk­sel­la ole­va vai­h­to­tase saat­taa ker­toa alhais­es­ta säästämis­es­tä mut­ta se voi myös ker­to suurista investoin­neista, joten ei ole selvää, että se olisi huono asia.

      3. Plus­sal­la ole­va vai­h­to­tase tarkoit­taa, että maas­sa säästetään paljon, mut­ta ei löy­de­tä säätöille järkevää investoin­tikophdet­ta, vaan säästööt investoidaan muualle. Tätä on vaikea pitää hyvänä merkkinä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Plus­sal­la ole­va vai­h­to­tase tarkoit­taa, että maas­sa säästetään paljon, mut­ta ei löy­de­tä säätöille järkevää investoin­tikophdet­ta, vaan säästööt investoidaan muualle. Tätä on vaikea pitää hyvänä merkkinä.

        Fletcher­iltä Vas­takkainen argumentti:

        It’s worth review­ing, one more tedious time, the inescapable basic log­ic under­ly­ing trade deficits, which makes clear why they can’t not matter:

        Step 1) Nations engage in trade. Amer­i­cans sell peo­ple in oth­er nations goods and buy goods in return. (“Goods” in this con­text means not just phys­i­cal objects but also services.)

        Step 2) One can­not get goods for free. So when Amer­i­cans get goods from for­eign­ers, we have to give them some­thing in return. (These things are rep­re­sent­ed by tick­ets called “dol­lars,” but it’s ulti­mate­ly the things we trade.)

        Step 3) There are only three things we can give in return:

        a) Goods we pro­duce today.

        b) Goods we pro­duced yesterday.

        c) Goods we will pro­duce tomorrow.

        This list is exhaus­tive. If a fourth alter­na­tive exists, then we must be trad­ing with San­ta Claus, because we are get­ting goods for nothing. 

        Here’s what a) — c) above mean concretely:

        a) is when we sell for­eign­ers jet airplanes.

        b) is when we sell for­eign­ers office build­ings in the U.S.

        c) is when we go into debt to foreigners.

        b) and c) hap­pen when Amer­i­ca runs a trade deficit. Because we are not cov­er­ing the val­ue of our imports with a) the val­ue of our exports, we must make up the dif­fer­ence by either b) sell­ing assets or c) assum­ing debt.

        If either is hap­pen­ing, Amer­i­ca is either grad­u­al­ly being sold off to for­eign­ers or grad­u­al­ly sink­ing into debt to them. Xeno­pho­bia is not nec­es­sary for this to be a bad thing, only book­keep­ing: Amer­i­cans are poor­er sim­ply because we own less and owe more.

      5. Stadist:
        Vapaa kaup­pa sen sijaan on loogi­nen vaa­timus erit­täin kehit­tyneeltä taloudelta: On melko selvää ettei kil­pail­e­vaa teol­lisu­u­ta voi kehit­tyä mui­hin mai­hin jos jo ole­mas­sa ole­va teol­lisu­us toises­sa maas­sa saa myy­dä tuot­teen­sa sinne ilman rajoituksia. 

        Fletch­er kir­joit­taa juuri tästä pitkälti ja silmiä avaaval­la tavalla. 

        Kun maal­la on kil­pailukykyi­nen talous, se tuot­taa asioi­ta joi­ta muut sekä halu­a­vat että tarvit­se­vat. Täl­laises­sa tilanteessa on luon­nol­lista, että maa kan­nat­taa vapaakaup­paa juuri tuos­ta syys­tä: on toden­näköisem­pää että muu­ta ostaa sin­ul­ta enem­män kuin sinä muilta. 

        Täl­lai­sis­sa tilanteis­sa kil­pailukykyiset maat jos­sain määrin myös katso­vat läpi sormien tois­t­en pro­tek­tion­is­mia, ainakin aluk­si, kos­ka sen ei koeta ole­van haitak­si tai että se on vain väli­vai­he matkalla “kun­non” vapaakauppaa. 

        Tilanne tot­ta kai muut­tuu, kun alun­perin kil­pailukykyi­nen talous alkaa huo­ma­ta, että toisen maan har­joit­ta­ma pro­tek­tion­is­mi on vienyt siltä kil­pailue­t­ua. Juuri näin on käynyt Yhdys­val­loille Kiinan kanssa. Yhdys­val­lat on Trumpi­in asti ollut todel­la lep­su Kiinan kanssa. Kiinan on annet­tu har­joit­taa val­u­ut­ta­manupoloin­tia, patent­tien ja tavaramerkkien piit­taa­mat­to­muut­ta, ympäristörikok­sia, lait­to­mia vien­ti­tukia sekä kyseenalaista teknolo­gian ja osaamisen hankkimista. 

        Veikkaan, että tämä äkki­jar­ru­tus ja “kaup­pa­so­ta” olisi seu­ran­nut ilman Trumpiakin (EU:n viime aiko­jen reak­tiot antaa ymmärtää näin), mut­ta Trump on vaan kiihdyt­tänyt tätä prosessia.

      6. Hen­ri Wei­jo:

        Tilanne tot­ta kai muut­tuu, kun alun­perin kil­pailukykyi­nen talous alkaa huo­ma­ta, että toisen maan har­joit­ta­ma pro­tek­tion­is­mi on vienyt siltä kil­pailue­t­ua. Juuri näin on käynyt Yhdys­val­loille Kiinan kanssa. Yhdys­val­lat on Trumpi­in asti ollut todel­la lep­su Kiinan kanssa. Kiinan on annet­tu har­joit­taa val­u­ut­ta­manupoloin­tia, patent­tien ja tavaramerkkien piit­taa­mat­to­muut­ta, ympäristörikok­sia, lait­to­mia vien­ti­tukia sekä kyseenalaista teknolo­gian ja osaamisen hankkimista. 

        Veikkaan, että tämä äkki­jar­ru­tus ja “kaup­pa­so­ta” olisi seu­ran­nut ilman Trumpiakin (EU:n viime aiko­jen reak­tiot antaa ymmärtää näin), mut­ta Trump on vaan kiihdyt­tänyt tätä prosessia.

        Tämä on help­po allekir­joit­taa. Trump vähän sat­tumal­ta lait­toi Kiinalle kovan kovaa vas­taan, mut­ta se olisi väistämät­tä ollut edessä joka tapauk­ses­sa jos­sain vai­heessa. Taval­laan voin ymmärtää mik­si län­si­maat ovat aikaisem­min olleet lep­su­ja, onhan Kiina nyky­isin vähän vapaampi maa kuin aikoinaan, mut­ta kyl­lä Xi on sen ver­ran tehokkaasti itselleen val­taa keskit­tänyt, että minkään­lais­es­ta vapau­tu­misen trendis­tä on turhaa puhua.

        Kiinas­sa on tarkkaan opit­tu Neu­vos­toli­iton koke­muk­sista, että mitä käy, kun infor­maa­tion oikeasti vapaut­taa ja kaik­ki suures­ta palo­muurista eteen­päin varmis­taa, että sitä virhet­tä siel­lä ei tul­la tekemään. Län­si­mais­sa ollaan oltu nai­ive­ja, kun on uskot­tu, että se vapaus voisi jotenkin sinne tihkua, kun jokaiki­nen vuo­to tilk­itään välit­tömästi. Lähin­nä käy Hong Kon­gin asukkai­ta sää­lik­si: heille luvat­tu yhteiskun­ta­järjestys on jär­jestelmäl­lis­es­ti puret­tu ja murskat­tu man­ner-Kiinan toimes­ta ja län­si­maista ei ole tul­lut muu­ta kuin piiper­rystä heitä tukemaan.

      7. Jukkis:

        Kiinas­sa on tarkkaan opit­tu Neu­vos­toli­iton koke­muk­sista, että mitä käy, kun infor­maa­tion oikeasti vapaut­taa ja kaik­ki suures­ta palo­muurista eteen­päin varmis­taa, että sitä virhet­tä siel­lä ei tul­la tekemään. Län­si­mais­sa ollaan oltu nai­ive­ja, kun on uskot­tu, että se vapaus voisi jotenkin sinne tihkua, kun jokaiki­nen vuo­to tilk­itään välit­tömästi. Lähin­nä käy Hong Kon­gin asukkai­ta sää­lik­si: heille luvat­tu yhteiskun­ta­järjestys on jär­jestelmäl­lis­es­ti puret­tu ja murskat­tu man­ner-Kiinan toimes­ta ja län­si­maista ei ole tul­lut muu­ta kuin piiper­rystä heitä tukemaan.

        Hong Kon­gin ja Macaon kokeilut kahdes­ta jär­jestelmästä ja yhdestä maas­ta lop­pu­vat 2047 ja 2049, joten ne jot­ka elävät niin pitkään näkevät mitä tapah­tuu kun “siir­tymäkausi” lop­puu. Kaipa sen purkamisen voi tehdä myös vähitellen.

      8. Hen­ri Wei­jo:

        Veikkaan, että tämä äkki­jar­ru­tus ja “kaup­pa­so­ta” olisi seu­ran­nut ilman Trumpiakin (EU:n viime aiko­jen reak­tiot antaa ymmärtää näin), mut­ta Trump on vaan kiihdyt­tänyt tätä prosessia.

        EU:han oli aset­tanut jo aikaisem­min teräs­tulle­ja Kiinalle. Lisäk­si ihan viime vuosi­na EU heräsi ‘suo­jele­maan’ teknolo­giaansa sen jäl­keen, kun kiinalaiset osti­vat Kuka-roboti­ik­ka yhtiön. Yhdys­val­lois­sa­han on erit­täin pitkät per­in­teet tek­nol­o­gis­es­ta pro­tek­tion­is­mista, eli tiet­ty­jen, varsinkin soti­laste­knolo­giaan, kytkey­tyvien yri­tys­ten omis­tuk­sen myymistä maan ulkop­uolelle rajoite­taan, sama kos­kee myös kaiken­laista infra­struk­tu­uria. Kiinalaiset han­kki­vat myös puoli­jo­hteisi­in liit­tyvää pros­es­siosaamista taan­noin osta­mal­la suo­ma­laisen Okmet­ic yhtiön (8. suurin piikiekko­jen valmis­ta­ja maail­mal­la). Tarkalleen ottaen vapaa kau­pan nimis­sä kaik­ki täl­läiset han­k­in­nat pitäisi sal­lia, mut­ta kuten jo mainitsin, EU koit­taa parhail­laan tiivistää rive­jään ja alkaa suo­jele­maan teknolo­giaansa USA:n mallin mukaan. Tässä val­os­sa nämä ‘vapaa kauppa’-pohjaiset vaa­timuk­set Kiinalle näyt­tävät hie­man tekopyhiltä.

        https://www.euractiv.com/section/economy-jobs/news/europe-strengthens-monitoring-of-foreign-investment/
        https://www.dw.com/en/changes-at-german-robotics-firm-kuka-raise-questions-over-chinese-intentions/a‑46456133

        ‘Puh­das’ vapaa kaup­pa liit­tyy toden­näköis­es­ti kom­mu­nis­min seu­raan kau­ni­ina ide­al­is­tise­na teo­ri­ana, joka kuitenkin luhis­tuu arki­maail­man karun reaalipoli­ti­ikan paineessa. Varsinkin jos sitä käytetään häikäilemät­tömästi omien etu­jen suojeluun.

        En nyt siis väitä että vapaa kaup­pa olisi jotenkin aina tai absolu­ut­tis­es­ti väärin, mielestäni todel­lisu­udessa paras vai­h­toe­hto on tas­apain­oilu vapaa kau­pan ja merkan­til­is­min ja pro­tek­tion­is­min välil­lä, mut­ta tämä vaatii sopimus­po­h­jaista läh­estymistapaa kan­sain­välis­es­ti. Nyt USA:n, ja EU:n, toimet näyt­tävät siltä, että dog­maat­tis­es­ti vapaa kaup­pa-ide­olo­gian nimis­sä (käytän­nössä vain omak­si eduk­si) halu­taan rajoit­taa Kiinan nousua ja lisään­tyvää kil­pailua maail­mal­la kun kiinalaiset lop­ul­ta alka­vat haas­ta­maan pääasi­as­sa län­si­maid­en korkeam­man teknolo­gian yhtiöitä maail­man markki­noil­la. Mie­lenki­in­toista silti että teol­lisu­u­den ja yhteiskun­nan määräti­etoinen kehit­tämi­nen on jotenkin väärin, kos­ka ‘Vapaa kauppa’.

  4. Osaatko Osmo sanoa mik­si keskustelua ei käy­dä siitä, että eri­tyitet­täisi­in työvoimaval­taisen palvelun ALV teol­lis­es­ti tuotet­tu­jen tavaroiden ALV:stä? Teol­lisu­udel­la on varaa hakea tehokku­ut­ta kor­vaa­maan kohon­nut­ta hin­taa (ja voivat myy­dä tuot­tei­ta ulko­maille mak­samat­ta koti­maista alvia), mut­ta palvelu­am­mat­tien käsi­työläisil­lä ei ole samaa mahdollisuutta.

    1. JH: […] mik­si keskustelua ei käy­dä siitä, että eri­tyitet­täisi­in työvoimaval­taisen palvelun ALV teol­lis­es­ti tuotet­tu­jen tavaroiden ALV:stä?

      Tai mik­sei kyseenalais­te­ta rajan­ve­toa oikeushenkilöi­den ja luon­nol­lis­ten henkilöi­den (kulutus)verotuksen välillä?Maapallolle on ihan yhtä haitallista, että yri­tyk­set syn­nyt­tävät toimin­nas­saan suuren hiil­i­jalan­jäl­jen, kuin että yksi­ty­ishenkilöt tekevät sen. Vero­tuk­sen perus­teel­la luon­nol­lisen henkilön kulu­tus­ta kuitenkin pide­tään ikään kuin haitallisempana… 😉

      1. Ville: Tai mik­sei kyseenalais­te­ta rajan­ve­toa oikeushenkilöi­den ja luon­nol­lis­ten henkilöi­den (kulutus)verotuksen välillä?

        ALV ei ole hait­tavero, joten sen on hyvä olla suh­teessa kulu­tuk­seen, jol­loin veron määrä riip­puu mak­sukyvys­tä. Varsi­naiset hait­taverot (esim hiiliv­ero, jos sel­l­ainen olisi) pitäisi ideaal­isti suh­teut­taa hait­to­jen suu­ru­u­teen läh­teestä riippumatta.

    2. JH: Teol­lisu­udel­la on varaa hakea tehokku­ut­ta kor­vaa­maan kohon­nut­ta hin­taa (ja voivat myy­dä tuot­tei­ta ulko­maille mak­samat­ta koti­maista alvia), mut­ta palvelu­am­mat­tien käsi­työläisil­lä ei ole samaa mahdollisuutta.

      Jos tarkoi­tat, että teol­lisu­u­den ALV pitäisi olla korkeampi, ei tuo minus­ta ole hyvä peruste. Mik­si pitäisi vero­tuk­sel­la syr­jiä tehokkaam­paa tai nopeam­min tehos­tu­vaa alaa?

  5. Hieron­nan alv on 0%, kos­ka se las­ke­taan ter­veyspalveluk­si. Peruster­veenä ihmisenä suh­taudun kuitenkin hierontaan vapaa-ajan viih­teenä (henkilöko­htais­es­ti). Sen­si­jaan syön rav­in­tolois­sa pääasi­as­sa louna­saikaan, tai asi­akkaiden kanssa, ja käsitän rav­in­to­lat usein työhön ja ammatin suorit­tamiseen liit­tyvänä b2b palveluna.

    Rav­in­to­la on palvelu, joka työl­listää ihmisiä. Samoin hieronta on palvelu. Mik­si niil­lä on eri arvonlisävero?

    1. TL:
      Hieron­nan alv on 0%, kos­ka se las­ke­taan ter­veyspalveluk­si. Peruster­veenä ihmisenä suh­taudun kuitenkin hierontaan vapaa-ajan viih­teenä (henkilöko­htais­es­ti). Sen­si­jaan syön rav­in­tolois­sa pääasi­as­sa louna­saikaan, tai asi­akkaiden kanssa, ja käsitän rav­in­to­lat usein työhön ja ammatin suorit­tamiseen liit­tyvänä b2b palveluna. 

      Sikäli kuin rav­in­to­la on b2b-liike­toim­intaa, alv on merk­i­tyk­setön kysymys, sil­lä se on yri­tys­ten kannal­ta läpi­lasku­tuserä. Eli edus­tus­toim­intaan sovel­let­taval­la arvon­lisäverol­la ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä edes kulut­ta­jan kannal­ta, kos­ka ko. erän vaiku­tus lop­putuot­teen hin­taan on merkityksetön.

  6. Mikä taloustiede näin sanoo? Minä olen oppin­ut, että jos vero­tus ei ole neu­traalia, se pitäisi por­ras­taa hin­ta­jous­ton mukaan. Tuotet­ta, jon­ka kysyn­tä on hin­nas­ta riip­puma­ton­ta, voidaan verot­taa enem­män ja maltil­lisem­min sel­l­aista hyödyket­tä, jon­ka kysytä las­kee veron vuoksi.

    Tuos­ta argu­men­tista puhuu mm. Mir­rlees Review. Olen yllät­tynyt, ettet talousti­eteil­i­jänä ole kuul­lut tuos­ta argu­men­tistä mut­ta minä täytenä maal­likkona ole. Olen­naista ei ole se, onko tuot­teen tai palvelun tuot­ta­mi­nen työ­val­taista vaan se, onko sen kulut­ta­mi­nen kom­ple­men­taarista kulut­ta­jan työn­teon vai vapaa-ajan kanssa. Rel­e­vant­ti koh­ta löy­tyy täältä alka­en sivul­ta 157. (Tuo mainit­se­masi hin­ta­jous­toon liit­tyvä argu­ment­ti eri verokan­noille löy­tyy vähän aiem­min tästä samas­ta luvusta.)

    https://www.ifs.org.uk/uploads/mirrleesreview/design/ch6.pdf

    “In this case, there may be an argu­ment for dis­tort­ing choic­es across com­modi­ties if the pref­er­ences for some com­modi­ties are relat­ed to work and leisure choic­es or to earn­ing capac­i­ty. To devel­op this argu­ment, note that the gov­ern­ment would like to redis­trib­ute from the more able to the less able, but the extent to which this can be done is lim­it­ed since a high-wage indi­vid­ual can always work less and ben­e­fit from the redis­tri­b­u­tion. These are the incen­tive com­pat­i­bil­i­ty con­straints that enter any mod­ern dis­cus­sion of tax design. The high­er the tax rate on high­er earned incomes, the more the high-wage indi­vid­ual will choose to work less. Out of this comes the sim­ple rule—tax goods that are ‘com­ple­men­tary’ to leisure as this will dis­cour­age the high-wage indi­vid­ual from tak­ing too much leisure. Of course, since there is a dead­weight loss to such tax dis­tor­tion, there is a lim­it to the extent to which we want to tax such com­ple­men­tary goods. But some degree of high­er tax­a­tion of goods that are ‘com­ple­men­tary’ to leisure activ­i­ties and, con­verse­ly, low­er tax­a­tion of goods that are ‘com­ple­men­tary’ to work will be warranted.

    The argu­ment here is quite straight­for­ward. Goods that take more time to con­sume, such as restau­rant meals or the­atre per­for­mances, require more leisure time. Hence, tax­ing them more high­ly is a form of leisure tax and will encour­age those who con­sume them to work longer hours and take less leisure. In gen­er­al, by tax­ing goods and ser­vices that are asso­ci­at­ed with leisure more heavily—and goods and ser­vices asso­ci­at­ed with work more lightly—we can par­tial­ly off­set the dis­in­cen­tives to work that a redis­trib­u­tive tax sys­tem inevitably cre­ates. A sim­i­lar effect is pos­si­ble by impos­ing low­er tax rates on goods that are asso­ci­at­ed with longer hours of work (ready meals, for example).”

    1. Tun­nen tuon tek­stin, mut­ta sehän perustelee rav­in­to­laru­uan osalta pikem­minkimn vero­tuk­sen alen­tamista. Ensik­sikin pääosa rav­in­to­laru­uas­ta syödään lounas­tun­nin aikana joten sen korkeampi vero­tus on oikeas­t­aan työssä käyn­nin vero­tus­ta. Sama koskaa rav­in­to­las­sa syömistä työpäivän jäl­keen. Jos ruuan valmis­tamiseen pitää vara­ta tun­ti työaikaa, on vähem­män aikaa käytet­tävis­sä työn­tekoon. Min­ul­la tämä on aivan konkreet­tista, kos­ka teen työtä paljon kotona ilman mitään työaikaa. Sama kos­kee kodin siivous­ta, remont­te­ja ja niin edelleen.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tun­nen tuon tek­stin, mut­ta sehän perustelee rav­in­to­laru­uan osalta pikem­minkimn vero­tuk­sen alentamista.

        Noin voi ehkä olla. Jostain syys­tä Mir­rlees Review antaa kuitenkin rav­in­to­la-ate­ri­at vas­takkaise­na esimerkkinä. En tiedä mik­si. Ehkä he tietävät jotain, mitä me emme tiedä, tai sit­ten kult­tuuri Bri­tan­ni­as­sa on tältä osin erilainen.

      2. Ossi Sare­so­ja: Noin voi ehkä olla. Jostain syys­tä Mir­rlees Review antaa kuitenkin rav­in­to­la-ate­ri­at vas­takkaise­na esimerkkinä. En tiedä mik­si. Ehkä he tietävät jotain, mitä me emme tiedä, tai sit­ten kult­tuuri Bri­tan­ni­as­sa on tältä osin erilainen. 

        Jostain syys­tä Mir­rlees Review näyt­tää käsit­tävän rav­in­to­laru­uan lähin­nä fine dining­i­na, kos­ka puhuu samas­sa teat­ter­iesi­tyk­sistä ja siitä, että itse kulu­tuk­seen kuluu pitkälti aikaa.Ravintojalounashan vie olen­nais­es­ti vähem­män mitä ruoan valmis­tus ja syömi­nen kaikkine oheis­toim­intoi­neen (kau­pas­sa käyn­ti, tiskaus). 

        Itsel­läni vapaa-ajan ja työssä syötävien lounaiden suhdeluku lie­nee jotain 1–2 vapaa-ajan rav­in­to­laruokaa kym­men­tä työlounas­ta kohden.

      3. Sylt­ty: Rav­in­to­jalounashan vie olen­nais­es­ti vähem­män mitä ruoan valmis­tus ja syömi­nen kaikkine oheis­toim­intoi­neen (kau­pas­sa käyn­ti, tiskaus).

        Toisaal­ta myös valmisate­ri­at ja take-away mainit­ti­in esimerkkeinä tuol­lai­sista poten­ti­aalis­es­ti kevyem­min verotet­tavista asioista.

      4. Ossi Sare­so­ja: Noin voi ehkä olla. Jostain syys­tä Mir­rlees Review antaa kuitenkin rav­in­to­la-ate­ri­at vas­takkaise­na esimerkkinä. En tiedä mik­si. Ehkä he tietävät jotain, mitä me emme tiedä, tai sit­ten kult­tuuri Bri­tan­ni­as­sa on tältä osin erilainen. 

        Uskoisin, että kyse on kult­tuurieros­ta. Me suo­ma­laiset olemme sosi­aal­is­tuneet laitosruokailu­un. Brit­ti ottaa töi­hin eväät ja syö lämpimän ruuan koton­aan. Sama pätee koulu­un. Vain hienos­ton sisäop­pi­laitosten oppi­laat ja eli­it­tik­lu­bi­en jäsenet syövät läm­mintä laitosruokaa. Sen sijaan me syömme päivän pääru­uak­si läm­mintä laitosruokaa päiväkodis­sa, koulus­sa, armei­jas­sa, yliopis­tossa ja työ­paikalla. Tämä ei ole mon­es­sakaan maas­sa nor­maali tapa.

    2. Ossi Sare­so­ja: Goods that take more time to con­sume, such as restau­rant meals or the­atre per­for­mances, require more leisure time. Hence, tax­ing them more high­ly is a form of leisure tax and will encour­age those who con­sume them to work longer hours and take less leisure.

      Har­voin nykyään näkee noin sta­hanovi­laisia ulostuloja! 

      Hienoa, että mei­dän ammat­tiy­hdis­li­ik­keemme kan­nus­taa työn­tekoon ilman turhia vapaa-aiko­ja esim. rav­in­tolois­sa tai teattereissa!

      1. Tapio: Har­voin nykyään näkee noin sta­hanovi­laisia ulostuloja!

        Ehkä ymmär­rät hiukan väärin, mis­tä tässä on kyse. Ole­tuk­se­na on, että yksilöt ja markki­nat itse löytävät hyvän tas­apain­on työn­teon (ja sen mah­dol­lis­ta­man kulu­tuk­sen) sekä vapaa-ajan välil­lä, mut­ta työn vero­tus vääristää kan­nus­timia ja siirtää tas­apain­oa opti­maalis­es­ta enem­män vapaa-ajan suun­taan. Täl­lainen “vapaa-ajan vero­tus” lieven­tää tätä kan­nustin­vääristymää (mut­tei poista sitä kokonaan).

      2. Ossi Sare­so­ja: Ehkä ymmär­rät hiukan väärin, mis­tä tässä on kyse. Ole­tuk­se­na on, että yksilöt ja markki­nat itse löytävät hyvän tas­apain­on työn­teon (ja sen mah­dol­lis­ta­man kulu­tuk­sen) sekä vapaa-ajan välil­lä, mut­ta työn vero­tus vääristää kan­nus­timia ja siirtää tas­apain­oa opti­maalis­es­ta enem­män vapaa-ajan suun­taan. Täl­lainen “vapaa-ajan vero­tus” lieven­tää tätä kan­nustin­vääristymää (mut­tei poista sitä kokonaan).

        Ymmärsin kyl­lä ajatuk­sen, mut­ta ehkä venytin sta­hanovi­laisu­u­den käsitet­tä liikaa. Toki siinäkin val­tio (puolue) syn­nyt­ti yksilöille kan­nus­ti­men lisätä työntekoa.

        Työn sankari-nimike on otet­tu muuten uudelleen käyt­töön Venäjällä.

      3. Tapio: Toki siinäkin val­tio (puolue) syn­nyt­ti yksilöille kan­nus­ti­men lisätä työntekoa.

        Tässähän tilanne on pikem­minkin se, että val­tio vähen­tää (vero­tuk­sen sivu­vaiku­tuk­se­na) työn­teon kan­nus­timia. Vapaa-ajan kom­ple­ment­tien korkeam­man vero­tuk­sen avul­la voi tätä kan­nustin­vähen­emää lieven­tää mut­tei pois­taa kokon­aan, eli val­tio edelleenkään ei lisäisi työn­teon kan­nus­timia vaan vähen­täisi (mut­tei yhtä rajusti kuin kaikkia tuot­tei­ta samal­la taval­la verot­taen). Sik­si “sta­hanovi­laisu­us” kuu­losti aikamoi­selta liioit­telul­ta. Samal­la logi­ikalla voisi sanoa, että tuloveron alen­t­a­mi­nen on sta­hanovi­laista, kos­ka se paran­taa työn­teon kan­nus­timia suh­teessa korkeam­paan veroon, mut­ta yleen­sä veroale­jen kan­nat­ta­jat eivät var­maan täl­laista leimaa hyväksyisi.

      4. Ossi Sare­so­ja: Tässähän tilanne on pikem­minkin se, että val­tio vähen­tää (vero­tuk­sen sivu­vaiku­tuk­se­na) työn­teon kan­nus­timia. Vapaa-ajan kom­ple­ment­tien korkeam­man vero­tuk­sen avul­la voi tätä kan­nustin­vähen­emää lieven­tää mut­tei pois­taa kokon­aan, eli val­tio edelleenkään ei lisäisi työn­teon kan­nus­timia vaan vähen­täisi (mut­tei yhtä rajusti kuin kaikkia tuot­tei­ta samal­la taval­la verot­taen). Sik­si “sta­hanovi­laisu­us” kuu­losti aikamoi­selta liioit­telul­ta. Samal­la logi­ikalla voisi sanoa, että tuloveron alen­t­a­mi­nen on sta­hanovi­laista, kos­ka se paran­taa työn­teon kan­nus­timia suh­teessa korkeam­paan veroon, mut­ta yleen­sä veroale­jen kan­nat­ta­jat eivät var­maan täl­laista leimaa hyväksyisi.

        Kuten edel­lä sanoin, venytin ehkä tuo­ta sta­hanovi­laisu­u­den käsitet­tä liikaa, ja sen nyt toteen näytit.

        Kom­ment­ti­ni varsi­naine­na laukaisi­jani oli, että työ­markki­na­jär­jestön palveluk­ses­sa ole­va ekon­o­misti esit­ti ajatuk­sen nos­taa vero­tuk­sel­la vapaa-ajan hin­taa ja siirtää siten ajankäyt­töä vapaa-ajas­ta työn­tekoon, kun taas ammat­ty­hdis­tysili­ik­keen yli vuo­sisa­tainen perinne on ollut vapaa-ajan mah­dol­lis­t­a­mi­nen ja lisääminen.

        Olisko­han tässä vih­je uud­es­ta ajat­telus­ta ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keessä ja vasem­mis­tossa. Alka­vat taas ymmärtää, mitkä ovat hyv­in­voin­ti­val­tion peruskivet.

      5. Tapio: Olisko­han tässä vih­je uud­es­ta ajat­telus­ta ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keessä ja vasem­mis­tossa. Alka­vat taas ymmärtää, mitkä ovat hyv­in­voin­ti­val­tion peruskivet.

        Sen taita­vat ymmärtää keskimäärin parem­min ne, joil­la on talousti­eteelli­nen koulu­tus, niin AY-liik­keessä kuin sen ulkop­uolel­lakin ja niin vasem­mal­la kuin oikealla.

  7. Tästä keskustelus­ta muis­tuu mieleeni oma Vieraskynä-kir­joituk­seni Hesaris­sa 1990-luvun puo­livälistä. Argu­men­toin, että talous­teo­ri­an kannal­ta on yhden­tekevää, humal­tu­vatko rock-kon­sertin kuuli­jat musi­ik­ista vai olut­teltan tuot­teista, vaik­ka olut onkin pan­i­mon isku­ri­työläis­ten pane­maa ja peli­man­nit ovat vain joitain liit­toon kuu­lumat­to­mia hupelei­ta. Toisin sanoen talouden kannal­ta kyse on lop­puku­lu­tushyödykkeistä, joiden kulu­tus­valin­nat kuu­lu­vat kansalaisille ja joi­ta olisi val­tio­val­lan puolelta kohdelta­va yhden­ver­tais­es­ti, ellei sit­ten jom­malle kum­malle tah­do­ta hait­taveroa, kuten olut­ta on ollut tapana rangaista. 

    Olen yleisen veroneu­trali­teetin kan­nal­la siihen asteeseen että pidän kiin­teistöveroakin huonona verona kun omaisu­ut­ta kohdel­laan eri­ar­vois­es­ti. Selvät hait­taverot ovat erik­seen, mut­ta jos poli­itikot päästää räätälöimään vero­tus­ta kovin pienipi­irteis­es­ti, on tulok­se­na kamala soppa. 

    Julkiset tarpeet voidaan rahoit­taa pääosin arvolisäverol­la ja tuloveroil­la. Hait­taveroille on olta­va selkeä peruste, kuten ener­gian vero­tuk­sen hiil­i­sisältö tai elin­tarvikkei­den lisät­ty sokeri.

    1. Olli Saari­nen: Olen yleisen veroneu­trali­teetin kan­nal­la siihen asteeseen että pidän kiin­teistöveroakin huonona verona kun omaisu­ut­ta kohdel­laan eriarvoisesti.

      Ainakin maan kiin­teistövero on hyvä, kos­ka se ei teo­ri­as­sa vääristä kan­nus­timia ollenkaan eikä sik­si aiheuta hyvinvointitappiota.

      Paikois­sa, jois­sa asun­to­jen tar­jon­taa rajoit­taa maan määrä ja kaavoitus eikä raken­nuskus­tan­nuk­set, samaa perustelua voi käyt­tää myös asun­to­jen kiin­teistöverolle, jos kaupun­ki ei nap­paa maako­rkoa itselleen riit­tävis­sä määrin maan kiin­teistöverol­la tai itse omis­tamil­taan ton­teil­ta vuokrana.

  8. Tuotan­non ja kulu­tuk­sen ero.
    Kaik­ki, minkä voi (mak­sua vas­taan) teet­tää toisel­la on tuotantoa.
    — Ei ole mitenkään mah­dol­lista, edes isol­la rahal­la, palkata toista syömään puolestaan.
    — Ruuan valmis­t­a­mi­nen on tuotan­toa ja sen syömi­nen kulutusta.

    Mikä sit­ten on kulu­tuk­sen ja elämän ero?
    — Joskin syömisen tarkoi­tus on ylläpitää elämää, elämän tarkoi­tus ei ole ylläpitää syömistä.

    Olisiko ajateltavis­sa, että verokat­e­go­ri­at olisivat:
    1. Tuotanto
    2. Kulutus
    3. Elämä

    – Tuotan­non tarkoi­tus on pitää yllä Kulutusta.
    — Kulu­tuk­sen tarkoi­tus on pitää yllä Elämää.
    — Elämän tarkoi­tus on ???

    > hyödykkeitä pitäisi verot­taa ankarammin
    > … kevyemmin

    Kysymys­tä siitä kuin­ka paljon on ylipäätään mah­dol­lista ottaa alis­te­tul­ta ihmiseltä, että voit­to mak­si­moituu, että pitäisi verot­taa, ovat viisaat ajat­teli­jat pohti­neet jo tuhan­sia vuosia sit­ten. Ainakin [muis­taak­seni] Pla­to. Sil­loin ei käytet­ty ter­miä “veron­mak­sa­ja” vaan “orja”.

  9. Olet aika kri­it­ti­nen tätä hal­lis­tus­tanne kohtaan. Pakko­ruotsin paluu oli kyl­lä erikoisin veto tähän asti.

    Tuhat lääkäriä sen­tään tulee, kuten olet toivonutkin mon­een ker­taan. Onko tietoa mis­tä ne tule­vat? Onko jos­sain tuhat lääkäriä odot­tele­mas­sa työl­listymistä? Vai muun­tok­oulute­taanko irti­san­o­tu­ista tehdastyöläi­sistä lääkäreitä?

    1. Jalo­nen:
      Tuhat lääkäriä sen­tään tulee, kuten olet toivonutkin mon­een ker­taan. Onko tietoa mis­tä ne tulevat? 

      Aja­tus lie­nee, että lääkärit siir­tyvät riemu­mielin yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta arvauskeskuk­si­in, mut­ta vähän kyl­lä eppäilen julkisen sek­torin kil­pailukykyä siinä taistossa. 

      Kaiken jär­jen mukaan hal­li­tuk­sen on kas­vatet­ta­va lääkik­sen sisäänot­tomääriä, eihän tuhat­ta lääkäriä muuten mis­tään saa revit­tyä, mut­ta sekin alkaa vaikut­ta­maan vas­ta 6–10v kuluttua.

      1. Sylt­ty: Aja­tus lie­nee, että lääkärit siir­tyvät riemu­mielin yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta arvauskeskuk­si­in, mut­ta vähän kyl­lä eppäilen julkisen sek­torin kil­pailukykyä siinä taistossa. 

        Kaiken jär­jen mukaan hal­li­tuk­sen on kas­vatet­ta­va lääkik­sen sisäänot­tomääriä, eihän tuhat­ta lääkäriä muuten mis­tään saa revit­tyä, mut­ta sekin alkaa vaikut­ta­maan vas­ta 6–10v kuluttua. 

        Eipä siinä muu­ta vai­h­toe­htoa ole kuin lisätä sisäänot­tomääriä tai opiske­li­japaikko­ja. Ja täl­löin ilman muu­ta menee vähin­tään tuo 6–10v että mitään merkit­tävää vaiku­tus­ta saadaan. 

        Lisäys on kuitenkin paikallaan, lääkärien kes­ki- ja medi­aa­ni­palkat (läh­es 7000€/kk) ovat aivan nau­ret­tavia ver­rat­tuna melkein mihin tahansa muuhun työn­tek­i­järyh­mään, joka taas viit­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taan. Näis­sä asiois­sa olisin odot­tanut teko­ja mei­dän ‘markkinatalous’-puolueilta, eri toten Kokoomuk­selta, mut­ta Kokoomus tiedostaa hyvin että suuri­palkkaiset lääkärit ovat sen äänestäjiä joten ei ala sitä ampiais­pesää tökkimään.

        Jälleen ker­ran aja­tus­pa­ja Lib­era (tämä ei ole varauk­se­ton Lib­er­an hyväksyn­tä yleis­es­ti) kun­nos­tau­tuu selkeänä markki­na­t­alouden äänenä asiassa:
        https://www.libera.fi/blogi/laakareita-tulisi-kouluttaa-enemman/

      2. Lääkärili­iton mukaan lääkäre­itä koulute­taan jo nyt liikaa. Heitä on nimit­täin tulos­sa markki­noille ulko­mail­la, esimerkik­si Virossa koulutet­tuina. Lisäk­si, jos ter­veyskeskuk­set alka­vat vetää, lääkärip­u­la helpot­tuu sitä kaut­ta, että ysi­tyis­sek­to­ril­la lääkäre­itä käytetään hnyt hyvon tehot­tomasti. Jos halu­at ajan puolen tun­nin päästä, voit vali­ta kymen­estä lääkäristä, eli aika paljon on väljyyt­tä. Jos sata lääkäriä siir­tyy yksi­tyis­sek­ty­o­ril­ta ter­veyskeskuk­seen, he tekevät 200 lääkärin työt ver­rat­tuna työhön yksityissektorilla.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Lääkärili­iton mukaan lääkäre­itä koulute­taan jo nyt liikaa. Heitä on nimit­täin tulos­sa markki­noille ulko­mail­la, esimerkik­si Virossa koulutet­tuina. Lisäk­si, jos ter­veyskeskuk­set alka­vat vetää, lääkärip­u­la helpot­tuu sitä kaut­ta, että ysi­tyis­sek­to­ril­la lääkäre­itä käytetään hnyt hyvon tehot­tomasti. Jos halu­at ajan puolen tun­nin päästä, voit vali­ta kymen­estä lääkäristä, eli aika paljon on väljyyt­tä. Jos sata lääkäriä siir­tyy yksi­tyis­sek­ty­o­ril­ta ter­veyskeskuk­seen, he tekevät 200 lääkärin työt ver­rat­tuna työhön yksityissektorilla.

        Tuos­sa on kuitenkin se aika iso jos, että miten ne ter­veyskeskuk­set saadaan vetämään lääkäre­itä. Pakko on tietenkin yksi vai­h­toe­hto, mut­ta en usko lääkärikun­nan reagoivan kovinkaan hyvin siihen, että ehdotet­taisi­in jonkin­laista pakol­lista “ter­veyskeskus­palvelua” kaikille lääkik­sen käyneille. Jäl­jelle jää siis porkkana, eli joko kil­pailu palkois­sa tai työolois­sa. Työolo­jen osalta iso ongel­ma on tämä mainit­se­masi tehokku­usero: mil­lä ihmeel­lä saat työolot jos­sain niin paljon parem­mik­si, että ihmiset siir­tyvät tekemään tuplavauh­tia töitä ver­rat­tuna edel­liseen? Palkan osalta taas tör­mätään siihen ali­tuiseen ongel­maan, että meil­lä on jo nyt eri­tyisen kova­palkkaisia lääkäre­itä ja demografi­sista syistä sotekus­tan­nuk­set kas­va­vat jo muutenkin, että ei siel­läkään oikein ole mitään eri­tyisen isoa väljyyttä.

        Täl­lä het­kel­lähän tilanne on tietysti vielä eri­tyisen huono, kos­ka sairaalat ja seu­rakun­nat ovat muis­taak­seni tutk­i­tusti huonoiten johdet­tu­ja organ­isaa­tioi­ta jois­sa on eniten oireile­via työn­tek­i­jöitä, joten työolois­sa lähde­tään taka­matkalta ja palkankin osalta yksi­tyi­nen voit­taa ainakin kor­vauk­sen suh­teessa tehtyyn työhön (mainit­se­masi tehokku­us­puoli) ja taitaa olla absolu­ut­tis­es­tikin korkeampi. Paljon on siis hal­li­tuk­sen tehtävä, jos meinaa ne 1000 lääkäriä jostain jon­nekin jotenkin saa­da. Mie­lenki­in­nol­la jään odot­ta­maan, että miten he siinä onnis­tu­vat ja minkälaisia keino­ja he lop­ul­ta pää­tyvät käyttämään.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Lääkärili­iton mukaan lääkäre­itä koulute­taan jo nyt liikaa. Heitä on nimit­täin tulos­sa markki­noille ulko­mail­la, esimerkik­si Virossa koulutet­tuina. Lisäk­si, jos ter­veyskeskuk­set alka­vat vetää, lääkärip­u­la helpot­tuu sitä kaut­ta, että ysi­tyis­sek­to­ril­la lääkäre­itä käytetään hnyt hyvon tehot­tomasti. Jos halu­at ajan puolen tun­nin päästä, voit vali­ta kymen­estä lääkäristä, eli aika paljon on väljyyt­tä. Jos sata lääkäriä siir­tyy yksi­tyis­sek­ty­o­ril­ta ter­veyskeskuk­seen, he tekevät 200 lääkärin työt ver­rat­tuna työhön yksityissektorilla. 

        Toisaal­ta yksi­tyis­sek­to­ril­la on yrit­täjäs­tatuk­sel­la töis­sä lääkäre­itä, jot­ka ovat pää­työssä julkisel­la puolel­la. Pelkässä virkatyössä he eivät saisi tehdä yhtä paljon töitä. Päivys­tämi­nen on poikkeus yli­työra­joituk­si­in, mut­ta ensi vuon­na asia muut­tunee — joten julkiselle puolelle tarvi­taan lisää lääkäre­itä tekemään nykyiset työt.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Lääkärili­iton mukaan lääkäre­itä koulute­taan jo nyt liikaa. 

        Mis­tä läh­tien lääkärili­it­toa pitäisi kuun­nel­la? Hei­dän lin­jauk­set ovat kyl­lä härske­jä jopa ammat­tili­it­to-mit­tatikul­la tarkasteltuna.

        Jos sata lääkäriä siir­tyy yksi­tyis­sek­ty­o­ril­ta ter­veyskeskuk­seen, he tekevät 200 lääkärin työt ver­rat­tuna työhön yksityissektorilla. 

        Jos rekry­toi­ja tar­joaisi tekemääsi työtä melkein samal­la pal­ka­lla, mut­ta 2x työ­tahdil­la, vai­h­taisitko työ­paikkaa? Kuinka­han moni aihtaisi?

        Eli halu­a­vatko lääkärit tehdä tuplamäärän työtä? Tai siis mik­si ihmeessä kukaan siir­ty­isi yksi­tyiseltä lep­poi­sista keskilu­okan lääkäri­hom­mista arvauskeskuk­sen “liukuhi­h­nan” ääreen?

    2. Jalo­nen: Tuhat lääkäriä sen­tään tulee, kuten olet toivonutkin mon­een ker­taan. Onko tietoa mis­tä ne tule­vat? Onko jos­sain tuhat lääkäriä odot­tele­mas­sa työllistymistä? 

      En tiedä liit­tyykö tähän uutiseen joku sudenkuop­pa, mut­ta ks. YLE

      1. Mikko Kivi­ran­ta: En tiedä liit­tyykö tähän uutiseen joku sudenkuop­pa, mut­ta ks. YLE

        Har­voin kuulee väitet­tävän että yli­tar­jon­ta lait­taisi hin­nat ja kus­tan­nuk­set nousu­un, lääkärit näyt­tävät elämän aivan omas­sa todel­lisu­udessaan. Ulko­mail­la lääkärin­tutkin­non han­kki­vat suo­ma­laiset opiske­li­jat on täysin ammat­tikun­nan itse aiheut­ta­ma ongel­ma, korkeil­la palkoil­la ala on tehty erit­täin houkut­tel­e­vak­si. Kyl­lä kokon­aisu­us tasaan­tuu var­masti jos­sain vai­hes­sa jos lääkärien palkat uhkaa­vat pudo­ta liian pieniksi, eli toisin sanoen markki­nat toimivat.

        Pohjim­mil­taan tässä on yhä kyse siitä että Lääkärili­it­to koit­taa kon­trol­loi­da koulu­tus­määriä omak­si eduk­seen, nyt vaa­timuk­se­na on koulu­tus­määrien lasku kos­ka koulu­tus on siir­tynyt osit­tain pois Suomen val­tion vaiku­tus­val­las­ta ja täl­löin koulu­tus­määrien lasku koti­maas­sa on ain­oa real­isti­nen keino rajoit­taa työvoiman tar­jon­taa alalla.
        Työvoiman tar­jon­nan lisäämisessä ei pitäisi olla mitään ongel­maa, sehän on oikeas­t­aan win-win sil­lä Juhana Var­ti­aisen opeil­la lääkärien määrän lisäämi­nen markki­noil­la lisää lääkärien kysyn­tää eli lääkärien on turha mure­htia nyt.

    3. Jalo­nen: Pakko­ruotsin paluu oli kyl­lä erikoisin veto tähän asti.

      Min­un mielestäni suomen­ruot­salaisen viit­tomakie­len elvy­tyso­hjel­ma on kyl­lä hal­li­tuo­hjel­mas­sa pakko­ruotsin palu­u­takin erikoisem­pi veto. Nyky­isin suomen­ruot­salais­ten per­hei­den kuulo­vam­maiset viit­to­vat yleen­sä suo­ma­laisil­la viit­tomil­la. Joidenkin mielestä suomen­ruot­salais­ten kuulo­vam­mais­ten pitäisi viit­toa eri­laisil­la viit­tomil­la kuin suomenkielis­ten ja ruotsinkielis­ten kuulo­vam­mais­ten. Taan­noisen kar­toituk­sen mukaan Suomes­sa on yhteen­sä enää vain noin 90 kuuroa suomen­ruot­salaisen viit­tomakie­len käyt­täjää, eikä uusia sen murteen/kielen kuuro­ja käyt­täjiä ole tul­lut käytän­nössä enää vuosikausi­in. Suomen­ruot­salaisen viit­tomakie­len käyt­täjät ovat lähin­nä 1950-luvul­la ja sitä ennen syn­tyneitä (sen jäl­keen syn­tyneitä suomen­ruot­salaisen viit­tomakie­len käyt­täjiä on alle 30). Uusia viit­tomakielisiä lap­sia ei ole 1990-luvun jäl­keen enää käytän­nössä tul­lut, kos­ka suomen­ruot­salaista kuuro­jen koulua ei ole. Jo yli 20 vuo­den ajan kuulo­vam­maisille lap­sille on laitet­tu yleen­sä sisäko­r­vais­tute, jol­loin nämä eivät ole enää käyneet viit­tomakielistä eril­lisk­oulua vaan osal­lis­tuneet nor­maalei­hin luokki­in. Ymmär­rän sen, että äidinkie­lenään suomen­ruot­salaista viit­tomakieltä puhu­vat tarvit­se­vat tulkkipalvelui­ta, jot­ta nämä voivat kom­munkoi­da Suomen päävi­it­tomakieltä puhu­vien tai kuule­vien suomenkielis­ten tai kuule­vien suomen­ruot­salais­ten kanssa. Suomen­ruot­salaisen viit­tomakie­len tulkkien pitää osa­ta noi­ta kaikkia neljää kieltä. Mut­ta siitä en ole vaku­ut­tunut, kan­nat­taako sel­l­aista kieltä varsi­nais­es­ti elvyt­tää, eli opet­taa enää uusille yksit­täisille kuuroille lap­sille, kos­ka sel­l­aisen viit­tomakie­len opetel­lut ei sil­lä viit­tomakielel­lä pysty kom­mu­nikoimaan kun­nol­la juuri kenenkään muun alle 60-vuo­ti­aan kanssa maail­mas­sa ilman tulkkia.

    1. Tässä Pylkkäsen avauk­ses­sa olete­taan, että vapaa-aika on ikävä vai­h­toe­htoinen ajankäyt­tö, jol­la ei ole lainkaan tuot­tavaa funk­tio­ta. Aja­tus var­masti toimii Excel-kaavios­sa, mut­ta ei niil­lä kuu­luisil­la Aidoil­la Lihaa ja Ver­ta ‑ihmisil­lä, joil­la nyt on kuitenkin tarpei­ta kuten syömi­nen, nukku­mi­nen ja merk­i­tyk­sel­lisyy­den hakem­i­nen. Pylkkä­nen ei ollenkaan ole­ta, että vapaa-aika (leisure) voisi aut­taa esim. työkyvyn ylläpi­dos­sa (raskaas­ta työn­teosta palau­tu­mi­nen ja työn­teon motivoin­ti kun on vapaa-ajal­la joku tärkeä pro­jek­ti tai edes muka­va fine din­ing ‑illalli­nen jota varten säästää). 

      Puhu­mat­takaan siitä, että jonkun toisen ollessa vapaa-ajal­la joku toinen on töis­sä tälle tar­joile­mas­sa. Tosi­aan, vapaa-ajan palve­lut ovat iso työl­listäjä ja monipuolis­ta­vat kansan­talouden osaamis­po­h­jaa ja inno­vaa­tio­ta. Eikö tästä ole jo tarpeek­si näyt­töä, että tuot­tavim­mat kansat EI ole niitä, jot­ka ovat pyrki­neet min­i­moimaan vapaa-aikaa vaan ne, jot­ka ovat pyrki­neet sitä lisämään?

      1. Hen­ri Wei­jo: Tässä Pylkkäsen avauk­ses­sa oletetaan…

        Nyt taita­vat kuitenkin omat ole­tuk­sesi Pylkkäsen ja muiden talousti­eteil­i­jöi­den ajat­telus­ta men­nä pahasti mönkään. Ole­tus ei suinkaan ole mitään työnteko=hyvä, vapaa-aika=paha. Ainakin yksinker­taises­sa mallis­sa ja hypo­teet­tises­sa verot­tomas­sa tilanteessa yksilö osaa itse vali­ta opti­maalisen tas­apain­on työn­teon (+ sen mah­dol­lis­ta­man kulu­tuk­sen) sekä vapaa-ajan välil­lä (ottaen huomioon kaik­ki hyödyt ml. mainit­se­masi työkyvyn ylläpi­don). Työn vero­tus sen sijaan vääristää kan­nus­timia enem­män vapaa-ajan ja vähem­män työn­teon suun­taan pois opti­maalis­es­ta tilanteesta. Vero­jär­jestelmä, jos­sa vapaa-ajan kom­ple­ment­te­ja verote­taan ankaram­min kuin muu­ta kulu­tus­ta, pystyy ainakin teo­ri­as­sa lieven­tämään tuo­ta kan­nustin­vääristymää mut­tei pois­ta­maan sitä kokonaan.

      2. Ossi Sare­so­ja: Nyt taita­vat kuitenkin omat ole­tuk­sesi Pylkkäsen ja muiden talousti­eteil­i­jöi­den ajat­telus­ta men­nä pahasti mönkään. Ole­tus ei suinkaan ole mitään työnteko=hyvä, vapaa-aika=paha. Ainakin yksinker­taises­sa mallis­sa ja hypo­teet­tises­sa verot­tomas­sa tilanteessa yksilö osaa itse vali­ta opti­maalisen tas­apain­on työn­teon (+ sen mah­dol­lis­ta­man kulu­tuk­sen) sekä vapaa-ajan välil­lä (ottaen huomioon kaik­ki hyödyt ml. mainit­se­masi työkyvyn ylläpi­don). Työn vero­tus sen sijaan vääristää kan­nus­timia enem­män vapaa-ajan ja vähem­män työn­teon suun­taan pois opti­maalis­es­ta tilanteesta. Vero­jär­jestelmä, jos­sa vapaa-ajan kom­ple­ment­te­ja verote­taan ankaram­min kuin muu­ta kulu­tus­ta, pystyy ainakin teo­ri­as­sa lieven­tämään tuo­ta kan­nustin­vääristymää mut­tei pois­ta­maan sitä kokonaan.

        Työn verot­ta­mi­nen enem­män siirtää vaakaa vapaa-ajan hyväk­si ver­rat­tuna muu­tos­ta edeltävään tilanteeseen, mut­ta mim­moinen tilanne on sit­ten se ”luon­nolli­nen”, ”neu­traali” tai ”opti­mi”? Eihän palkoil­la tai vero­tuskel­la muutenkaan ole mitään tiet­tyä neu­traalia nollatasoa.

      3. Sepe­teus: Eihän palkoil­la tai vero­tuskel­la muutenkaan ole mitään tiet­tyä neu­traalia nollatasoa.

        Vero­tuk­sel­la on neu­traali nol­lata­so nimit­täin ei vero­ja ollenkaan. Se on teo­ri­as­sa myös kan­nustin­ten kannal­ta opti­maa­li­nen taso. Kos­ka val­tio kuitenkin tarvit­see tulo­ja, pitää hyväksyä jonkin ver­ran vero­tuk­sen aiheut­ta­maa vääristymää ja siitä seu­raavaa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta. Vero­tuk­sen rakenne kan­nat­taa kuitenkin suun­nitel­la niin, että hyv­in­voin­ti­tap­pio olisi mah­dol­lisim­man pieni suh­teessa kerä­tyn veron määrään.

      4. Ossi Sare­so­ja: Se on teo­ri­as­sa myös kan­nustin­ten kannal­ta opti­maa­li­nen taso. 

        On yhtä teo­reet­tis­es­ti ole­mas­sa toinenkin, nimit­täin kiin­teä könt­tävero. Esimerkik­si jos val­tion­vero olisi vaik­ka 10 000 e / nok­ka / vuosi, niin sil­lä ei olisi mitään kan­nustin­vaiku­tuk­sia kun mitään mitä tek­isi tai jät­täisi tekemät­tä, ei vaikut­taisi vero­jen määrään.

        (ok, var­maan joku saat­taisi muut­taa ulko­maille vero­ja pakoon)

      5. Sylt­ty: On yhtä teo­reet­tis­es­ti ole­mas­sa toinenkin, nimit­täin kiin­teä könttävero.

        Jep, niin­hän se olisi. Var­jop­uole­na se vain toimisi tulon­tasaus­tavoitet­ta vastaan.

        Lie­nee lop­ul­ta ihan hyvä, että verosys­tee­mi on pro­gres­sivi­nen. Tulon­tasauk­sen hyö­ty var­maan ylit­tää siitä tule­van hyv­in­voin­ti­tap­pi­on (johonkin rajaan saakka).

  10. Mon­es­sa tapauk­ses­sa julkisen sek­torin han­k­in­noille tek­isi hyvää saman­lainen vero-ohjaus, jota yksi­ty­ishenkilöitä kohtaan har­joite­taan 😉 Ehkä voisi aloit­taa pois­ta­mal­la kun­nil­ta arvon­lisäveron palautuksen…

  11. Talousti­eteen nimis­sä väitetään mielipi­dekir­joit­telus­sa mon­en­laista, väit­täen talousti­eteen näke­myk­sen jostain asi­as­ta ole­van mil­loin mitäkin. Talousti­eteen ver­tais­arvioiduis­sa julka­isu­is­sa kyseisiä väit­teitä sen sijaan näkee harvem­min. Rav­in­toloiden lisäk­si alla ole­va lause on monien muidenkin tilantei­den kannal­ta ongelmallinen:

    ”Taloustiede sanoo, että vapaa-ajal­la kulutet­tu­ja hyödykkeitä pitäisi verot­taa ankaram­min ja sitä, mikä liit­tyy työn tekemiseen, kevyemmin.”

    Ote­taan esimerkik­si vapaa-ajan kulu­tuk­ses­ta vaikka­pa huvipuis­tot tai museot. Mis­tä niis­sä mak­se­taan? Käytän­nössä huvipuis­tolipun tai muse­olipun hin­ta muo­dos­tuu huvipuis­ton työn­tek­i­jöi­den palkoista ja niiden sivuku­luista, ulkop­uolelta oste­tus­ta työstä sekä investoin­neista ja niiden pois­toista, joil­la on ostet­tu jos­sain muual­la tehtyä työtä sekä mate­ri­aale­ja, joiden hin­taan sisäl­tyy myös siivu työtä. Toisen osta­mat vapaa-ajan vieton palve­lut ovat usein jonkun toisen tekemää työtä.

    Mitä sel­l­aisia hyödykkeitä markki­noil­la on, jot­ka eivät liity lainkaan työn tekemiseen?

    1. t: Mitä sel­l­aisia hyödykkeitä markki­noil­la on, jot­ka eivät liity lainkaan työn tekemiseen?

      Olen­naista ei ole se, onko tuote tai palvelu tuotet­tu työn avul­la vaan, että liit­tyykö se kulut­ta­jan omaan vapaa-aikaan vain työntekoon.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä juuri sanoin. Kodin kalus­teet liit­tyvät vapaa-aikaan, työ­paikkaruokailu työhön. 

    Eivät asi­at ole ihan noin mustavalkoisia.
    Jotkut tosin tekevät töitä kotona, jol­loin kalus­teet ovat myös työkäytössä. Myös kodin ulkop­uolel­la töis­sä käyvät käyt­tävät koti­aan työhön liit­tyvi­in toim­intoi­hin, esim. säi­lyt­tävät ja huolta­vat työ­vaat­teet koton­aan. Lisäk­si jotkut ammatit ovat sel­l­aisia, että on vaikea erot­taa toi­sis­taan työ- ja vapaa-aika tai jät­tää työasi­at työ­paikalle ja olla ajat­telemat­ta niitä kotona.
    Työ­paikkaruokailu puolestaan voi olla työstä irtaut­ta­va sosi­aa­li­nen tapahtuma.

    1. Ville: Eivät asi­at ole ihan noin mustavalkoisia.

      Asioiden ei tarvitse olla mus­tavalkoisia. Riit­tää, että jonkin tietyn­laisen kulu­tuk­sen yhteys joko työhön tai vapaa-aikaan on keskimäärin kyllin vahva.

      Ville: Työ­paikkaruokailu puolestaan voi olla työstä irtaut­ta­va sosi­aa­li­nen tapahtuma.

      Sil­lä ei tämän argu­mentin kannal­ta ole väliä. Riit­tää, että kulut­ta­ja ei käy työ­paikkaruokailus­sa ollessaan esim loma­l­la, työt­tömänä tai työvoiman ulkop­uolel­la mut­ta työssä ollessaan käy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.