Luulin ymmärtäväni digitelevisiota, mutta erehdyin

Meiltä hajosi tele­vi­sio puoli­toista vuot­ta sit­ten. Ostin uuden, lit­teän ja siis ener­giaa säästävän. Siinä oli sisään­raken­net­tu digi­bok­si, mut­ta valitet­tavasti anten­niverkkoon. Asumme kaapeli­taloudessa, joten emme tehneet tuol­la digi­box­il­la mitään. Tele­vi­sion olisi saanut myös ilman sitä, mut­ta samaan hin­taan. Niin­pä meil­lä on ollut kak­si digi­box­ia, toinen käyt­tämät­tömänä tele­vi­sios­sa ja toinen irralli­nen kaape­liv­erkkoa varten. Jat­ka lukemista “Luulin ymmärtäväni dig­itele­vi­sio­ta, mut­ta erehdyin”

Kummallinen maataloustuki

Meil­lä on Suomes­sa suuri kansalli­nen han­ke päästä tuke­maan omaa maat­alout­tamme Suomes­ta kerät­ty­jen vero­tu­lo­jen muo­dos­sa. Ilman tätä tukea maat­alous kuulem­ma lop­puu Etelä-Suomes­ta. Päädyt­täisi­in jär­jen­vas­taiseen tilanteeseen,jossa Pohjois-Suomes­sa vil­je­ly kan­nat­taisi, Etelä-Suomes­sa ei. Jat­ka lukemista “Kum­malli­nen maataloustuki”

Älykkyyskeskustelusta

Joitakin vas­tauk­sia edel­liseen artikke­li­in tulleista kommenteista.

Markus kysyi, mitä halusin täl­lä kir­joituk­sel­la viestit­tää. En mitään. Kir­joitin sen, kun HS kysyi asi­aa raadil­taan. Olin sitä ennen päät­tänyt, että alan julka­ista omat vas­tauk­seni tääl­lä, jos aihe tun­tuu mie­lenki­in­toiselta. Ajat­telin tämän aiheen ole­van, enkä ollut väärässä. Jat­ka lukemista “Älykkyyskeskustelus­ta”

Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?

Vas­tausen HS-raadin viikon kysymykseen.

On aivan selvää, että älykkyys­testit mit­taa­vat jotain merkit­tävää, kos­ka testi­t­u­los ennus­taa men­estys­tä myöhem­mässä elämässä hyvin. Testis­sä on puut­tei­ta, mikä tilas­tol­lis­es­ti tarkoit­taa, että mit­tari on epä­tark­ka, mut­ta tämä vain vahvis­taa ”älykkyy­den” merk­i­tys­tä. Jos mit­tari olisi tarkem­pi, se tietysti ennus­taisi vielä parem­min, sil­lä tuskin se tämä mit­tausvirhe on, joka tekee älykkyys­testistä niin hyvän ennus­ta­jan. Jat­ka lukemista “Ovatko älykkyys­tutkimuk­set tieteellisiä?”

Hankala köyhyys

Kolum­ni Suomen Kuvale­hdessä 42/2007

Köy­hyys ja tulo­erot ovat kas­va­neet, mut­ta niis­sä on kyse eri asioista.

Tulo­erot tasoit­tui­v­at maas­samme sodan jäl­keen aina 1980-alku­un asti ja pysyivät kymme­nen vuot­ta vakaina. Erot ansio­tu­lois­sa ovat kas­va­neet jatku­vasti 1970-luvun alus­ta alka­en, mut­ta vero­tus ja tulon­si­ir­rot kumo­si­vat tämän vaiku­tuk­sen. Uudelleen­jaon voimat lop­pui­v­at laman alka­es­sa ja tulo­erot kään­tyivät kasvu­un. Täl­lä vuosikymmenel­lä ero­jen kasvu on jatkunut, joskin vähän hitaam­min. Jat­ka lukemista “Han­kala köyhyys”

Onko väärin muuttaa Landbohon?

Nim­imerk­ki Maria ker­toi vas­tauk­ses­saan Sipoon metroa koske­vaan kir­joituk­seeni, että hei­dän per­heen­sä muut­ti Land­bo­hon, kos­ka omakoti­tont­tien hin­nat Helsingis­sä ovat niin mah­dot­tomat. Kos­ka asum­i­nen Land­bossa on varsin epäekol­o­gista — henkilöko­htais­ten päästöoikeuk­sien kanssa kävisi aika ohras­es­ti — tekikö per­he väärin muut­taes­saan Land­bo­hon sen sijaan, että oli­si­vat otta­neet ison lainan ja pysyneet Helsingis­sä? Jat­ka lukemista “Onko väärin muut­taa Landbohon?”

Dodossa turha myrsky vesilaissa

Dodos­sa näyt­tää syn­tyneen pien­tä suukop­ua puheen­jo­hta­ja Alex Neu­vosen esit­tämistä henkilöko­htai­sista päästöki­in­tiöistä. Turha tuol­lais­es­ta on vaat­teitaan repiä. Vaik­ka esi­tys ei toi­mi, se on peri­aat­teel­lis­es­ti mie­lenki­in­toinen vieden ilmastopoli­it­tista ajat­telua aivan oikein kohden yhteiskun­nal­lisia kysymyk­siä. Jat­ka lukemista “Dodos­sa turha myrsky vesilaissa”

Mikä Tehyn työtaistelussa tökkii?

Kun kuulin, että Tehy aikoo käyt­tää joukkoir­ti­sanou­tu­mista vält­tääk­seen suo­je­lu­työn velvoit­teet, päässäni syt­tyi välit­tömästi punainen lamp­pu: noin ei voi tehdä. Tunne oli vähän ris­tiri­itainen, kos­ka olen koko ajan ollut palkkavaa­timuk­ses­sa Tehyn kan­nal­la. Jat­ka lukemista “Mikä Tehyn työ­tais­telus­sa tökkii?”