Dodossa turha myrsky vesilaissa

Dodos­sa näyt­tää syn­tyneen pien­tä suukop­ua puheen­jo­hta­ja Alex Neu­vosen esit­tämistä henkilöko­htai­sista päästöki­in­tiöistä. Turha tuol­lais­es­ta on vaat­teitaan repiä. Vaik­ka esi­tys ei toi­mi, se on peri­aat­teel­lis­es­ti mie­lenki­in­toinen vieden ilmastopoli­it­tista ajat­telua aivan oikein kohden yhteiskun­nal­lisia kysymyk­siä. Ajatuk­sen takana on aivan oikea tavoite vält­tää se, että ener­gian säästämi­nen koituu yhteiskun­nan vähäo­saisimpi­en taakak­si. Tämän ansan havait­sem­i­nen on hyvä asia. Se, että ensim­mäisek­si mieleen tule­va ratkaisu ei toi­mi ei ole suuri murheen aihe, kos­ka itse ongel­maan voi etsiä toimi­vampia ratkaisu­ja nyt, kun ongel­ma on havaittu.

Kun ensim­mäisen ker­ran kuulin ajatuk­ses­ta, arvasin, että tuo on kek­sit­ty Bri­tan­ni­as­sa. Bri­tan­nia on täyn­nä yhteiskun­nal­lisia Pelle Pelot­to­mia, jot­ka kehit­tävät ele­gant­te­ja teo­reet­ti­a­ia ratkaisu­ja mil­loin mihinkin. Yhteistä niille on epäre­al­is­tisu­us. Luulen, että tämä johtuu kaksipuoluejärjestelmästä.

Ajatelkaa, jos meil­läkin val­tio­val­ta olisi yksin demarien ja kokoomus­lais­ten hal­lus­sa, ja kaik­ki älylli­nen toim­inta tapah­tu­isi hallinnon ulkop­uolel­la, ja hallinnol­lis­ten reali­teet­tien tavoittamattomissa.

10 vastausta artikkeliin “Dodossa turha myrsky vesilaissa”

  1. Se että päästöi­hin pure­vat hait­taverot, jot­ka ovat regres­si­ivisiä, on aivan keskeinen ongel­ma. Se on sitä tulon­jaon kannal­ta, ja se on sitä myös poli­it­tis­es­ti: pääsy­itä mik­si Yhdys­val­lois­sa ei saa­da muo­dostet­tua riit­tävää poli­it­tista koali­tio­ta esimerkik­si polt­toain­evero­tuk­sen korot­tamisek­si on se että osa vasem­mis­toa ei tah­do verot­taa pien­i­t­u­loisia enempää.

    Antho­ny Gid­dens, muuten brit­ti taas, ehdot­ti yleisek­si ratkaisuk­si välil­lis­ten vero­jen regres­si­ivisyy­teen pro­gres­si­ivista arvon­lisäveroa. En muista kum­min päin aja­tus oli, sitä suurem­pi veroaste mitä suurem­pi kulu­tus vai mitä suurem­mat tulot sitä suurem­pi arvon­lisäveroaste. Gid­dens ei myöskään sen kum­mem­min eritel­lyt miten tämä käytän­nössä toimisi, tote­si vaan sinän­sä oikein että tietoteknis­es­ti veroti­eto­jen keräämi­nen ei pitäisi olla mikään ongel­ma. Nykyään­hän meil­lä on jo eril­laisia bonuskorttijärjestelmiä.

    Jotenkin näin sen täy­ty­isi men­nä: Hiili-ALVi (HALV) = x euroa / hiilid­iok­sidi­ton­ni. Lisätään hiilid­iok­sidin läh­teeseen. Eli esim. ben­si­il­i­tra sisältää n euroa HALVia, joka siir­tyy edelleen kul­jet­tavien tuot­tei­den hin­toi­hin ihan samal­la taval­la kuin ALV. Eli melkein mis­sä tahansa kulut­ta­jan osta­mas­sa lop­putuo­teessa on tiet­ty HALV. Tähän voi lisätä henk. koht. päästöki­in­tiöt niin, että jokaisel­la on tiet­ty perus-HALV kiin­tiö, esimerkik­si ensim­mäiset 2000 euroa on verova­paa­ta, eli HALVia ei per­itä oston yhtey­dessä. Toteu­tuk­se­na tämä ei ole sen kum­mem­pi kuin bonusko­rt­ti, yksi­ty­isyysoon­gel­ma voidaan tak­la­ta tal­len­ta­mal­la vain HALVin määrä eikä ostet­tu­ja tuotteita.

    Tai sit­ten voitaisi­in jatkaa sil­lä tiel­lä mitä erilli­nen pääo­mavero­tus ja eril­laiset verovähen­nyket koroista edus­ta­vat. Kohdel­laan yksi­ty­ishenkilöitä niin kuin yri­tyk­siä, kulu­tus­ta verote­taan ALVil­la ja ja mah­dol­lisia säästöjä pääomaveroilla.

  2. ALV ei siir­ry seu­raavalle por­taalle, vaan edel­lisen por­taan mak­sama ALV on aina seu­raavalle por­taalle vähen­nyskelpoinen. Ymmär­rän kyl­lä, mitä tpyy­lu­o­ma tarkoit­ti, mut­ta jär­jestelmä on raken­net­ta­va eri taval­la kuin sinän­sä erit­täin yksinker­tainen ALV. 

    Veros­ta ei tule kovin yksinker­taista. Minä esimerkik­si toimin yrit­täjänä ja tuot­teeni on luen­to­jen tar­joami­nen halukkaille. Toimin­nas­ta koituu ener­giaku­lu­ja, työti­lan läm­mit­tämistä ja tietokonepäät­teen sähkönku­lu­tus­ta. Mis­sä suh­teessa jakaisin nämä eri kuuli­joiden ener­gianku­lu­tuk­sek­si? Sil­lähän on merk­i­tys­tä lop­putu­lok­sen kannal­ta, jos puhues­sani Autoli­iton akti­iveille, hei­dän ener­giavero­pros­ent­tin­sa on korkeampi kuin Mart­tak­er­hol­la. Sähköä kuluu myös, kun surf­faan netis­sä ja han­kin perusti­eto­ja, joiden kohdis­t­a­mi­nen juuri tiet­tyyn luen­toon on han­kalaa. Entä, kun käytän samaa mate­ri­aalia uudestaan? 

    Pidän kuitenkin paljon yksinker­taisem­pana sitä, että ener­giavero on kaikille sama, se mak­se­taan valmis­teveron tapaan, jol­loin se siir­tyy automaat­tis­es­ti seu­raavalle por­taalle ja menee yhtä suure­na kaikki­in hin­toi­hin. Miten velotan Autoli­it­toa tai Mart­tek­er­hoa ei vaiku­ta veron määrään mitenkään. Regres­si­ivisyy­deltä väl­tytään, kun osa energti­averon tuo­to­s­ta jae­taan perus­tu­lona kaikille. Se johtaa samaan tulok­seen aivan olen­nais­es­ti yksinkertaisemmin.

  3. Selvyy­den vuok­si, en ole eri­tyisen innos­tunut Gid­densin ideas­ta, pyörit­telin vaan miten se voisi toimia. Mut­ta joo, vaikea tuo­ta on saa­da toimimana.

    En ole erim­ieltä siitä että pitäisi olla sel­l­ainen mekanis­mi kuin perus­tu­lo, mut­ta sitä odotel­lessa suo­sisin kuitenkin ole­mas­saole­vien mekanis­mien käyt­töä, ener­giaverot on muutenkin tarpeek­si vaikea asia. ALVis­sa olisi se hyvä puoli että se on ole­mas­saol­e­va EU-laa­juinen järjestelmä.

    Meil­lä muuten on yksi pro­gres­si­ivi­nen ympäristövero: autoe­dun vero­tus. Peri­aat­tes­sa kilo­metri­mak­sut voisi lisätä tuloi­hin ja verot­taa sitä kaut­ta progressiivisesti.

    Ekon­o­misti Brad Set­serin blo­gis­sa pyöritelti­in joskus tätä samaa aihep­i­ir­iä, varsinkin Yhdys­val­lois­sa tämä on ongel­mallista. Set­serin kom­ment­ti on sen ver­ran hyvä, että lainaan kokon­aisu­udessaan: “I have a lot of sym­pa­thy for the direc­tion of your reforms — and par­tic­u­lar­ly the notion of tax­ing ener­gy and then using a neg­a­tive income tax to give some of the rev­enue back. the pol­i­tics of it all, tho, are a b.… Rais­ing gas tax­es when gas is above $2.50 a gal­lon in the US = polit­i­cal death. And neg­a­tive income tax­es sound good only to econ­o­mists. To the non-eco­nom­ic world, they sound like a nasty ver­sion of a tax, one that makes your income neg­a­tive. And framed dif­fer­ent­ly, they sound like wel­fare. The easy solu­tion is to replace a tax on work (pay­roll tax) with a tax on ener­gy, but that under­mines the mon­ey in/ mon­ey out work/ reward aspect of social secu­ri­ty … which FDR thought cen­tral to its pol­i­tics (you are putting some­thing in, it isn’t a hand­out … )” http://www.rgemonitor.com/blog/setser/144511

    Aiheen vier­estä, mut­ta mainio blo­gi muutenkin, viimeisin merk­in­tä aiheesta Kiinan kas­va­va kaup­payli­jäämä suh­teessa muuhun maail­maan ja val­u­ut­tain­ter­ven­tio pisti ainakin min­un talous­maail­manku­vaa uusiksi:
    “Chi­nese exports to India grew by 67.5% in the first three quar­ters of 2007.… It is kind of hard to argue that Chi­na will be run­ning a trade sur­plus with India no mat­ter what, because Chi­nese wages are so much low­er than Indi­an wages.” (http://www.rgemonitor.com/blog/setser/220517/)

  4. Minus­ta väite, että päästöverot tms. oli­si­vat regres­si­ivisiä, on virheelli­nen tai vähin­tään tarkoi­tushakuis­es­ti harhaan­jo­hta­va. Se on tietenkin tilas­tol­lis­es­ti tot­ta siinä mielessä, että toden­näköis­es­ti rikkaam­mat lait­ta­vat pienem­män osu­u­den tulois­taan ener­giain­ten­si­ivisi­in tuot­teisi­in, mut­ta ei siinä mielessä, että yksilöi­den välil­lä olisi suh­teel­lisia ero­ja mitenkään a pri­ori välttämättä.

  5. Tiedemies, anteek­si amatööri-key­ne­siläisyyteni, mut­ta olen antanut itsel­leni ker­toa että hyvä­tu­loiset kulut­tuvat pienem­män osan tulois­taan. Eli rikkaat lait­ta­vat pienem­män osan tulois­taan ylipään­sä tuot­teisi­in, jol­loin mikä tahansa kulu­tusvero on regres­si­ivi­nen. En jak­sa nyt miet­tiä onko se sitä a priori.

  6. Postauk­sen alku­peräiseen aiheeseen liit­tyen kiin­nos­tuneet voivat käy­dä seu­raa­mas­sa allekir­joit­ta­neen, Niko Lip­sasen (Dodo) ja Tuo­mo Järvelän päästöki­in­tiöistä viime päivien aikana käymää debat­tia näis­sä blogiosoitteissa:
    http://www.domnik.net/blogi/index.php/2007/10/dodo-paastokiintiot/
    http://tuomojarvela.wordpress.com/2007/10/21/dodosolo/#comment-2128

    Jonkin­laista yhteistä säveltä on jo löy­tynyt, vaik­ka alkuasetel­ma — about (oikeisto)libertaarit vs. (vasemmisto)liberaali — oli aika tylysti törmäyskurssilla:).

  7. Kulu­tu­vero on keskimäärin regres­si­ivi­nen maini­tus­ta syys­tä, mut­ta vain keskimäärin. Ja lisäk­si, rahaa ei voi syödä. Kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen on järkevää jo ihan siitä syys­tä, että säästämi­nen lisää muiden kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Säästäjä siis antaa muiden kulut­taa enemmän!

  8. Kulu­tusvero­jen regres­si­ivisyys on monipi­ip­puinen asia. Rikkaat kyl­lä säästävät suurem­man osan tulois­taan kuin köy­hät, mut­ta säästämi­nen on siir­ret­tyä kulu­tus­ta, joka tulee sit­ten aikanaan verotettavaksi.
    Jos kat­somme pelkkää ben­saa, köy­him­mät eivät kulu­ta sitä lainkaan, mut­ta ne, joil­la auto on, kuy­lut­ta­vat sitä suun­nilleen yhtä paljon, rikkaat var­maankin kyl­lä vähän enem­män. Autoil­i­joiden välil­lä vero on regres­si­ivistä, mut­ta koko kansaa ajatellen tulos on epäselvä. 

    Läm­mi­ty­sen­er­gia on var­maankin regres­si­ivistä, sil­lä vaik­ka rikkaat asu­vat väl­jem­min, eivät niin paljon väljemmin.

    Lentämistä rikkaat har­joit­ta­vat huo­mat­tavasti enem­män kuin köy­hät. Osa näistä on työ­matko­ja, joista on vähän epä­selvää, miten se pitäisi laskea, mut­ta väit­täisin sor­mi­tun­tu­mal­ta, että kerosi­inivero olisi progressiivista.

    Kan­nat­taa muis­taa, että pro­gres­si­ivi­nen tulovero kos­kee vain pakkat­u­lo­ja, joi­ta rikkaat eivät juuri nos­ta. Pääo­mat­u­lot on meil­lä käytän­nössä läh­es vapautet­tu veroista, mut­ta pääo­mat­u­loil­la elävätkin joutu­vat mak­samaan kulutusveroja.

  9. “Jonkin­laista yhteistä säveltä on jo löy­tynyt, vaik­ka alkuasetel­ma — about (oikeisto)libertaarit vs. (vasemmisto)liberaali — oli aika tylysti törmäyskurssilla:).”

    Juk­ka, eikös tei­dän vihrei­den pitänyt olla edel­lä, eikä vasem­mal­la :p Minä en muuten ole oikeis­tolib­er­taari, vaan keskusta­lainen. Siinä on ero.

  10. Bri­tann­ian pelle­pelot­tomat ovat kuitenkin olleet luo­mas­sa ilmas­ton­suo­jelun kannal­ta maail­man pro­gres­si­ivis­in­ta poli­ti­ikkaa, jol­laisek­si sen arvioi mm. Ger­man­watchin CCP-index. 

    Joh­tu­isiko­han Suomen huono sijoi­tus tuos­sa indexis­sä juuri siitä, että tiedoste­taan nykyiset hallinnol­liset ja poli­it­tiset reali­teetit vähän liiankin hyvin eikä tehdä sit­ten mitään?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.