Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?

Vas­tausen HS-raa­din vii­kon kysymykseen.

On aivan sel­vää, että älyk­kyys­tes­tit mit­taa­vat jotain mer­kit­tä­vää, kos­ka tes­ti­tu­los ennus­taa menes­tys­tä myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sä hyvin. Tes­tis­sä on puut­tei­ta, mikä tilas­tol­li­ses­ti tar­koit­taa, että mit­ta­ri on epä­tark­ka, mut­ta tämä vain vah­vis­taa ”älyk­kyy­den” mer­ki­tys­tä. Jos mit­ta­ri oli­si tar­kem­pi, se tie­tys­ti ennus­tai­si vie­lä parem­min, sil­lä tus­kin se tämä mit­taus­vir­he on, joka tekee älyk­kyys­tes­tis­tä niin hyvän ennustajan.

Tie­däm­me, että älyk­kyys periy­tyy osit­tain geneet­ti­ses­ti, mut­ta sii­hen vai­kut­ta­vat myös ulkoi­set olo­suh­teet. Aivot ovat kuin hauis: kehit­tyy, kun käyt­tää. Rotas­ta­kin tulee virik­keet­tö­mäs­sä ympä­ris­tös­sä tyh­mä. Ravin­non, eri­tyi­ses­ti val­kuai­sen, saan­nil­la lap­suusiäs­sä on kes­kei­nen mer­ki­tys. Esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys on nous­sut sadas­sa vuo­des­sa muis­taak­se­ni 15 pis­tet­tä eli dra­maat­ti­sen pal­jon. Kou­lu­tus, vaa­ti­vam­pi ympä­ris­tö ja ravinto?

Mikä on oppi­mi­sen, mikä geneet­ti­sen peri­män väli­nen suh­de, sel­vi­ää var­maan­kin jos­kus. Hyväl­tä mal­lil­ta näyt­tää se, että geneet­ti­nen peri­mä antaa kyvyil­le mak­si­min ja ympä­ris­tö mää­rää, kuin­ka lähel­le tuo­ta mak­si­mia päästään.

On sel­vää, että eri väes­tö­ryh­mil­lä on ero­ja kes­ki­mää­räi­ses­sä älyk­kyy­des­sä. Yhteis­kun­nal­li­nen kehi­tys syn­nyt­tää nii­tä jat­ku­vas­ti. Vali­koi­van muut­to­liik­keen vuok­si yli­opis­to­kau­pun­geis­sa syn­tyy kes­ki­mää­rin enem­män älyk­käi­tä lap­sia kuin syr­jä­ky­lil­lä. Ero­ja on näyt­tää ole­van myös kau­pun­gi­no­sien välil­lä; aina­kin kou­lu­jen oppi­mis­tu­lok­sis­sa on.

Jos yhden maan sisäl­lä on alu­eel­li­sia ero­ja, on nii­tä kai­ke­ti myös mai­den ja maa­no­sien välillä.

Väi­te, että afrik­ka­lai­set ”rodut” ovat mui­ta tyh­mem­piä, on epä­tie­teel­li­nen, jos väi­te sisäl­tää jon­kin ihon­vä­riin liit­ty­vän kausa­li­tee­tin. Emme ole pys­ty­neet pai­kal­lis­ta­maan kuin pie­nen osan lah­jak­kuu­teen liit­ty­vis­tä gee­neis­tä, mut­ta oli­sin kovin yllät­ty­nyt, jos aivo­ja sää­te­li­si­vät samat gee­nit kuin pig­ment­tiä. Pidän hyvin toden­nä­köi­se­nä, että joi­den­kin Afri­kan mai­den kovin huo­noon jakau­maan ovat vai­kut­ta­neet saman­lai­set ympä­ris­tö­syyt, jot­ka las­ki­vat älyk­kyyt­tä Suo­mes­sa vie­lä sata vuot­ta sit­ten. Eri­lai­sil­la valin­ta­pai­neil­la­kin on vai­ku­tus­ta. Se mis­tä syys­tä monien afrik­ka­lais­ten tämän­het­ki­nen alhai­nen älyk­kyys joh­tuu, ei pois­ta sitä, että nyky­ti­la on suu­ri este Afri­kan kehitykselle.

Lisään­ty­mi­seen liit­ty­vä valin­ta sää­te­lee suu­res­ti älyk­kyys­ja­kau­maa popu­laa­tion tasol­la. Kos­ka lah­jak­kuus näyt­tää periy­ty­vän eri­tyi­ses­ti äidin kaut­ta (osin kas­va­tuk­sen tulok­se­na), Ita­lian voi ennus­taa jou­tu­van vai­keuk­siin. Kou­lu­te­tut nai­set eivät juu­ri syn­ny­tä Ita­lias­sa sur­kean per­he­po­li­tii­kan vuok­si. Brit­tien menes­tys­tä taas on seli­tet­ty ale­ne­val­la sää­ty­kier­rol­la, jon­ka seu­rauk­se­na mel­kein kaik­ki nyky­bri­tit ovat yli­mys­tö­su­ku­jen jälkeläisiä.

Olem­me kovin ylpeil­tä Pisa-tut­ki­muk­ses­ta. Kiusal­lis­ta kyl­lä, Pisa-tut­ki­mus panee maat suun­nil­leen samaan jär­jes­tyk­seen kuin nuo paha­mai­nei­set älykkyystilastot.

81 vastausta artikkeliin “Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?”

  1. Täs­sä on kyl­lä erin­omai­nen aihe hirt­tää itsen­sä. Viral­li­nen totuus on se, että kaik­ki ihmi­set ovat saman­lai­sia ja sil­lä sel­vä, asias­ta ei tar­vit­se keskustella. 

    Mik­si aasia­lai­sil­la on kes­ki­mää­rin kor­keam­pi älyk­kyys­osa­mää­rä kuin euroop­pa­lai­sil­la? Onko heil­lä virik­keel­li­sem­pi ympä­ris­tö ja jos on, niin miten? Mik­si orjien jäl­ke­läi­set eivät menes­ty Yhdys­val­lois­sa edel­leen­kään, val­ta­vien ja var­mas­ti vil­pit­tö­mien pon­nis­tus­ten jäl­keen­kään? Mikä selit­tää Flyn­nin efektin?

  2. Mut­ta mitä on älykkyys? 

    Minul­la ei ole vas­taus­ta, mut­ta näh­däk­se­ni sanan mie­le­käs käyt­tö ei palau­du ns älyk­kyys­tes­tei­hin. Täl­löin älyk­kyys nimit­täin oli­si vain ope­ra­tio­naa­li­nen käsi­te, jon­ka mukaan yksi­lö on sitä älyk­kääm­pi, mitä parem­min tes­teis­sä pär­jää. Näin ollen tes­tit eivät mit­tai­si itsen­sä ulko­puo­lel­ta juu­ri mitään pait­si ehkä:
    1) kuin­ka pal­jon istu­ma­li­hak­sia on käy­tet­ty tes­ti­tyy­pin har­joit­te­luun (vähän samaan tapaan kuin sko­les­sa tan­kat­tiin matikkaa)
    2) kuin­ka mer­ki­tyk­sel­li­nen tes­ti on jon­kin elä­män­muo­don (esim kau­pun­git vs maa­seu­tu) kannalta

  3. Nyt Ode sohai­si kyl­lä sel­lai­seen ampiais­pe­sään not­ta ihmet­te­len suu­res­ti jos et jou­du selit­tä­mään tätä, mie­les­tä­ni erit­täin ansio­kas­ta, kir­joi­tus­ta vie­lä mon­ta ker­taa tule­vai­suu­des­sa. On se sen ver­ran Viral­li­ses­ta Uskon­tun­nus­tuk­ses­ta poikkeava.

    Täs­sä viral­li­sen uskon­tun­nus­tuk­sen mukai­ses­sa ns. Lopul­li­ses­sa Totuu­des­sa, jota ei voi edes tut­kia kos­ka se on Totuus, voi­daan kyl­lä sanoa että japa­ni­lai­set tai vaik­ka­pa juu­ta­lai­set ovat älyk­kääm­piä kuin suo­ma­lai­set mut­ta että mus­tat tai sosi­aa­li­sen astei­kon ala­pään edus­ta­jat tai mus­tat sosi­aa­li­sen astei­kon ala­pään edus… nyt täy­tyy peit­tää kor­vat ja sil­mät ja aloit­taa kirkuminen..

    Sil­lä sei­kal­la että japa­ni­lai­set rat­ko­vat kuva-arvoi­tuk­sia, tar­koi­tan täl­lä hei­dän kir­joi­tus­jär­jes­tel­mään­sä, pik­ku lap­ses­ta läh­tien ja saa­vat mah­dol­li­ses­ti hie­man apua näi­den älyk­kyys­tut­ki­mus­ten kuva-arvoi­tus­ten rat­ko­mi­seen ei ole mer­ki­tys­tä. Tai län­si­mais­sa asu­vien juu­ta­lai­ten älyk­kyys, joka lie­nee kaik­kein kor­kein. Sei­kal­la että juu­ta­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa on aina arvos­tet­tu suu­res­ti oppi­nei­suut­ta ja tämä onkin tar­koit­ta­nut jat­ku­vaa loh­kea­mis­ta pois juu­ta­lai­suu­des­ta, ja nimen omaan siel­tä sosi­aa­li­sen astei­kon ala­pääs­tä. Ei sin­ne syna­goo­gaan ole niin kiva men­nä, jos mies on juop­po tyh­jän­toi­mit­ta­ja ja itse on kou­lun sii­voo­ja.. Ei täl­lä­kään sei­kal­la voi olla osin­koa asiaan..

    Molem­mis­sa kult­tuu­reis­sa arvos­te­taan yli­pää­tään mm. per­hear­vo­ja, vakaa­ta toi­meen­tu­loa ja talou­del­lis­ta menes­tys­tä muu­ten­kin, ahke­ruut­ta, työ­tä, rehel­li­syyt­tä, yhtei­söl­li­syyt­tä, kou­lu­tus­ta, hyviä käy­tös­ta­po­ja jne. Myös­kään näil­lä sei­koil­la ei pitäi­si olla ollen­kaan mer­ki­tys­tä las­ten menes­tyk­seen niin elä­mäs­sään kuin näis­sä niin han­ka­lis­sa älyk­kyys­tut­ki­muk­sis­sa jot­ka on ‘niinqu viri­tet­ty sil­lee rasistisesti’…

    Suo­men sijoit­tu­mi­nen hie­man kehi­tys­mai­den ylä­puo­lel­le elin­ta­so­ver­tai­lus­sa ei siis myös­kään voi joh­tua sii­tä että kult­tuu­rim­me muis­tut­taa hie­man noi­ta kah­ta yllä mai­nit­tua.. Afri­kan ja lähi-idän sijoit­tu­mi­nen taas pää­osin kehi­tys­maa­luok­kaan ei tie­ten­kään täten joh­du myös­kään sii­tä että hei­dän kult­tuu­rin­sa ei sit­ten juu­ri­kaan muis­tu­ta ensin mainittuja..

    Tämä kaik­ki siis Viral­li­sen Uskon­tun­nus­tuk­sen mukaan.
    Sen joka on niin tot­ta ettei sitä tar­vit­se enää edes tutkia.

  4. Vali­tet­ta­vas­ti edel­leen on niin, että kou­lus­sa menes­ty­mi­seen eli arvo­sa­noi­hin vai­kut­taa edel­leen ns. pärs­tä­ker­roin eli opet­ta­jan mie­li­pi­de kus­ta­kin oppi­laas­ta ja tie­ten­kin oppi­laan sosi­aa­li­nen ase­ma kun­nan per­hei­den väli­ses­sä hie­rar­kias­sa. Pie­nis­sä kun­nis­sa tämä koros­tuu kun oppi­lai­ta on vähän, mut­ta myös Hel­sin­gin ja mui­den suu­rem­pien kes­kuk­sien eliit­ti­kou­luis­sa — vaik­ka oppi­la­sai­nes oli­si peri­aat­tees­sa hyvää­kin — kou­lun “taso” pitää säi­lyt­tää, vaik­ka oppi­laak­si on mak­set­tu huo­nom­paa­kin aines­ta van­hem­pien toi­mes­ta => annet­taan “nimek­kääl­le” huo­nol­le oppi­laal­le hyviä arvo­sa­no­ja. Oli­si­kin syy­tä siir­tyä ano­nyy­mei­hin kokei­siin, niin että opet­ta­ja ei tie­dä ketä arvos­te­lee. Sama kos­kee yli­opis­to­jen ja kor­kea­kou­lu­jen pääsykokeita.

  5. Ode:
    “On aivan sel­vää, että älyk­kyys­tes­tit mit­taa­vat jotain mer­kit­tä­vää, kos­ka tes­ti­tu­los ennus­taa menes­tys­tä myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sä hyvin.”

    Tar­koi­tat ilmei­ses­ti talou­del­lis­ta menes­tys­tä ja hyvää urakehitystä?
    Vai tar­koi­tat­ko mah­dol­li­ses­ti omien gee­nien run­sas­ta siir­ty­mis­tä seu­raa­vaan sukupolveen?
    Vai tar­koi­tat­ko onnel­lis­ta elämää?

    Menes­ty­mi­nen elä­mäs­sä” lie­nee yhtä moni­se­lit­tei­nen ter­mi kuin älykkyyskin.

    Etni­se­nä ryh­mä­nä juu­ta­lai­set lie­ne­vät siel­lä ÄO tes­tien ylä­pääs­sä. Eikö ÄO tes­tin voi­si sil­loin kat­soa ennus­ta­van tai­pu­mus­ta yllä­pi­tää lopu­ton­ta väki­val­lan ja sor­ron kierrettä?

  6. Aja­tus sii­tä, että pig­ment­ti todel­la­kin joten­kin liit­tyi­si älyk­kyy­teen, ei ole niin mie­le­tö­tön, mil­tä se ensi arvaa­mal­ta kuu­los­taa. Aivot ja iho nyt sen­tään _ovat_ kehi­tyk­sel­li­ses­ti samaa ekto­der­maa­lis­ta kudos­ta, ja aina talou­del­li­nen luon­to _on_ pyr­ki­nyt käyt­tä­mään samo­ja raken­nus­pa­li­koi­ta monis­sa pai­kois­sa. Esim. pro-opio­me­la­no­kor­tii­ni­gee­nin toi­min­ta todel­la­kin näyt­täi­si liit­ty­vän monel­la taval­la myös kog­ni­tioon. Yhteys on täy­sin mahdollinen.

  7. Tark­kai­li­jal­ta kysyi­sin, mihin suur­ten kes­kus­ten eliit­ti­kou­lui­hin oppi­laak­si “mak­se­taan huo­nom­paa­kin aines­ta van­hem­pien toi­mes­ta”? Luku­kausi­mak­su­ja ei ole käsit­tääk­se­ni mis­sään suo­ma­lai­ses­sa kou­lus­sa, muu­ta­mas­sa perus­kou­lus­sa on pää­sy­koe ja lukiois­sa on kes­kiar­vo­ra­jat, mut­ta niis­sä ei raha ratkaise.

    Toki voi­daan sai­var­rel­la loput­to­mas­ti sanan “älyk­kyys” seman­tii­kas­ta, mut­ta täl­lai­nen “älykkyystesti”-älykkyys, siis ÄO, ennus­taa käsit­tääk­se­ni aika hyvin mate­ri­aa­lis­ta menes­tys­tä elä­mäs­sä. Tek­nil­li­sis­tä kor­kea­kou­luis­ta tus­kin löy­tyy kes­ki­mää­räis­tä tyh­mem­piä täl­lä mittarilla.

  8. Cati­li­nan näen­näis­tie­teel­li­set hei­tot voi jät­tää omaan arvoon­sa. Ihmis­ten osa­po­pu­laa­tiot ovat häm­mäs­tyt­tä­vän ident­ti­siä, eikä edes puheil­le roduis­ta luon­non­tie­teel­li­ses­sä mie­les­sä ole ihmi­sen koh­dal­la mitään perusteita.

    Turun yli­opis­ton perinnöllisyystieteen
    eme­ri­tus­pro­fes­so­ri, Pet­ter Por­tin kir­joit­ti Tie­tees­sä tapah­tuu 3/2006:
    “Vaik­ka siis ihmi­sen mah­dol­lis­ten genotyyppien
    mää­rä on täh­ti­tie­teel­lis­tä­kin suurempi,
    poik­keam­me kui­ten­kin toi­sis­tam­me kaikkein
    perus­ta­vim­mal­la geneet­ti­sel­lä tasol­la vain 3,6
    – 5,6 pro­mil­len ver­ran ([1 000 : 279] – [1 000 :
    180]). Täs­sä on ihmis­ten tasa-arvoi­suu­den geneettinen
    perus­ta ja oikeu­tus, ja kai­ken­lai­sen etnisen
    ynnä muun syr­jin­nän bio­lo­gi­set perustelut
    voi­daan heit­tää romu­kop­paan. Itse asias­sa Maapallolla
    10 000 kilo­met­rin pääs­sä toi­sis­taan elävät
    ihmi­set poik­kea­vat geneet­ti­ses­ti vähemmän
    kuin Afri­kas­sa tois­ten­sa naa­pu­rei­na elä­vät gorillapopulaatiot.”

    http://www.tieteessatapahtuu.fi/0306/portin0306.pdf

  9. Nykyi­ses­sä ilma­pii­ris­sä täl­lais­ten asioi­den pelk­kä poh­ti­mi­nen herät­tää syyt­te­lyä ja yleis­tä älä­mö­löä. Soi­nin­vaa­ral­le kun­nioi­tus kan­sa­lais­roh­keu­des­ta ja mal­til­li­ses­ta käsit­te­ly­ta­vas­ta, vaik­ka tie­dän­kin, että olet vii­tan­nut aihee­seen jo aiem­min myös jos­sain kirjassasi.

    Toki älyk­kyys on ollut kiis­ta­na­lai­nen tut­ki­mus­koh­de aiem­min­kin, mut­ta jotain ilma­pii­rin muut­tu­mi­ses­ta ker­too sekin, että vie­lä 1980-luvun alus­sa esim. Erik Allardt rapor­toi tut­ki­tuis­ta vali­koi­van muut­to­liik­keen aiheut­ta­mis­ta älyk­kyys­muu­tok­sis­ta perus­op­pi­kir­jas­sa Sosio­lo­gia. Täl­lä het­kel­lä ilmiö­tä ei pää­sään­töi­ses­ti käsi­tel­lä kuin sup­peas­sa pii­ris­sä, ja toi­saal­ta yleis­tä on sosio­bio­lo­gia­de­ba­tis­ta tut­tu mora­lis­ti­nen vir­he­pää­tel­mä. Esim. psy­ko­lo­gias­sa tilan­ne on toki aivan toinen.

    Poik­keuk­se­na on JP Roos, jon­ka arvos­te­lu jul­kais­tiin uusim­mas­sa Sosio­lo­gia-leh­des­sä. Mut­ta hän­kin on toden­nut, että on viit­si­nyt käsi­tel­lä älyk­kyy­se­ro­ja vain sik­si, että hän on jää­mäs­sä piak­koin eläk­keel­le. Muu­toin se oli­si yhtä kuin uraitsemurha.

    http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/lynnvanhanen.htm

  10. Roh­kea alustus.

    Iho ja her­mos­to läh­te­vät samas­ta solukosta.(ektodermi)

    Eli pig­men­tin ja her­mos­ton kor­re­laa­tio ei ole tyys­tin epätieteellistä.

    Useat (=kaik­ki) psyy­ke­lääk­keet aiheut­ta­vat sivu­vai­ku­tuk­se­na iho­reak­tio­ta. (Pho­to­sen­si­ti­vi­ty)

  11. Pahoit­te­len edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni ole­vaa tur­haa tois­toa. Huo­ma­sin nimit­täin vas­ta sen jäl­keen, että jut­tu oli jo tämän päi­vän Hesarissa.

  12. Täl­lä aiheel­la on help­po spe­ku­loi­da, ettei ihon­vä­ri kor­re­loi älyk­kyy­den kans­sa, kos­ka on hyvin help­po uskoa, ettei sama gee­ni tosi­aan­kaan mää­rää ihon­vä­riä. Täs­tä huo­li­mat­ta elä­vä elä­mä osoit­taa, ettei­vät tie­tyn­vä­ri­set ihmi­set, eten­kään kan­sa­kun­ti­na, menes­ty. Tähän ei mie­les­tä­ni tar­vi­ta mitään tie­teel­lis­tä näyt­töä erik­seen. Yhteis­kun­nan raken­ta­mi­nen vaa­tii var­mas­ti enem­män älyä, kuin sen rik­ko­mi­nen. Äly­käs ihmi­nen oival­taa pal­jon asioi­ta myös ilman tut­ki­muk­sia — ihan omas­sa mie­les­sään. Tämän ihon­vä­ri-älyk­kyys­kes­kus­te­lun koh­dal­la ei edes tar­vi­ta suur­ta älyk­kyyt­tä. Se pis­tää­kin miet­ti­mään, kuin­ka tyh­miä ovat sel­lai­set, jot­ka eivät edes tätä ymmär­rä? Sil­loin myös miet­tii, pitää­kö tyh­mää ymmär­tää ja miten?

  13. Tie­de leh­den edel­li­ses­sä nume­ros­sa älyk­kyy­des­tä ja nerou­des­ta kir­joit­ta­nut Kai Hak­ka­rai­nen on sitä miel­tä että gee­neil­lä tms. ei ole mer­ki­tys­tä, vain harjoittelulla.

    Into­hi­mo kas­vat­taa älyn jättiläisen
    Har­joi­tus tekee neron, yllät­tää oppi­mis­tut­ki­ja pro­fes­so­ri Kai Hakkarainen.”

  14. Olen mie­les­tä­ni luo­tet­ta­vas­ta läh­tees­tä luke­nut tut­ki­muk­sis­ta, jois­sa syn­ny­tys­lai­tok­sel­ta adop­toi­dut val­kois­ten ame­rik­ka­lais­per­hei­den mus­tat lap­set saa­vat tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­väs­ti alhai­sem­pia pis­tei­tä älyk­kyys­tes­teis­sä kuin adop­toi­dut aasia­lais­lap­set vas­taa­vis­sa per­heis­sä. Ympä­ris­tö­te­ki­jät eivät myös­kään voi selit­tää sitä hui­maa eroa, joka on Yhdys­val­to­jen puo­lus­tus­voi­miin pyr­ki­vien mus­tien ja val­kois­ten älykkyysosamäärässä. 

    Vali­tet­ta­vas­ti en osaa lin­kit­tää läh­tei­tä nyt tähän. Jos joku tie­tää ne, niin lait­ta­koon ihmees­sä tän­ne. Nämä tulok­set­han eivät voi selit­tyä muul­la kuin gene­tii­kal­la. Ihon­vä­rin vetä­mi­nen tähän on yksin­ker­tais­ta­vaa, jopa alkeel­lis­ta ja osoit­taa Osmon puut­teet gene­tii­kan alu­eel­ta. En ole minä­kään asian­tun­ti­ja, mut­ta minus­ta maal­lik­ko­na­kin on sel­vää, että eri geneet­ti­set omi­nai­suu­det voi­vat olla yhtey­des­sä toi­siin­sa, vaik­ka nii­tä ei sää­te­li­si­kään “sama geeni”..

    Mut­ta kuten sanot­tu, aihe on tabu. Jou­tui­han tämä Wat­son (hesa­ri tänään) eroa­maan mai­ni­tes­saan nämä tutkimustulokset. 

    Hesa­ri tosi­aan otsi­koi taan­noin kis­san­ko­koi­sin kir­jai­min suo­ma­lais­ten “tyh­myy­des­tä” euroop­pa­lais­ten kan­so­jen ver­tai­lus­sa. Olem­me­han pari pis­tet­tä esim. ruot­sa­lai­sis­ta jäl­jes­sä. Miten­hän oli­si käy­nyt, jos otsi­kos­sa oli­si­vat komeil­leet­kin soma­lia­lai­set, jot­ka ovat kai Afri­kas­sa­kin poh­ja­sak­kaa täl­lä saral­la. Huh, oikeu­des­sa oli­si­vat pää­toi­mit­ta­ja ja kump­pa­nit kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää vastaan.

  15. Viit­taus Pisa-tut­ki­muk­seen on tosi­aan aiheel­lis­ta. Pisas­sa mita­taan pal­jon monen­moi­sia käy­tän­nön ongel­man­rat­kai­su­tai­to­ja ja näis­sä­kin eri kan­so­jen jär­jes­tys pysyy hät­käh­dyt­tä­vän sama­na kuin Van­ha­sen meta­tut­ki­muk­sen tuloksissa. 

    Näi­hin tulok­siin ei voi sit­ten huu­taa muu­ta kuin “rasis­ti, rasis­ti, häp­pee ittees”, niin vää­jää­mät­tö­miä ne ovat. Tai sit­ten voi­daan mitä­töi­dä kaik­ki ihmis­ten hen­kis­ten kyky­jen kvan­ti­ta­tii­vi­nen ja ver­tai­le­va tutkimus.

  16. Mie­ti­tään­pä kah­ta väitettä.

    Väi­te 1: Lap­suusiän ravit­se­mus­ti­lan­ne vai­kut­taa ihmi­sen älyl­li­siin kykyi­hin. Riit­tä­väs­ti hyvää ravin­toa saa­neis­ta tulee kes­ki­mää­rin älyk­kääm­piä kuin lii­an vähän ja lii­an huo­noa ravin­toa saa­neis­ta. Tämän lisäk­si myös muu­ta­mat muut ympä­ris­tö­te­ki­jät kuten se kuin­ka pal­jon älyl­li­siä virik­kei­tä hen­ki­löl­lä on ollut voi­vat vai­kut­taa älykkyyteen.

    Väi­te 2: Afrik­ka­lai­set lap­set saa­vat kes­ki­mää­rin vähem­män ja huo­nom­pi­laaa­tui­sem­paa ruo­kaa kuin esi­mer­kik­si poh­jois- ja län­sieu­roop­pa­lai­set. Afri­kas­sa on pal­jon enem­män ali­ra­vit­tu­ja. Monet afrik­ka­lai­set jou­tu­vat myös elä­mään ympä­ris­tös­sä jos­sa on vähem­män älyl­li­siä virik­kei­tä, kuin poh­jois- ja länsieurooppalaisilla.

    -

    Oman koke­muk­se­ni mukaan suu­rin osa (99,99 pro­sent­tia) ns. “suvait­se­vais­tos­ta” eli niis­tä jot­ka eivät hyväk­sy puhei­ta afrik­ka­lais­ten ja euroop­pa­lais­ten kan­so­jen kes­ki­mää­räi­sen älyk­kyy­osa­mää­rän erois­ta, kui­ten­kin myön­tä­vät ole­van­sa samaa miel­tä molem­pien yllä esi­tet­ty­jen väit­tei­den 1 ja 2 kans­sa aina­kin aina sil­loin kun ne esi­te­tään toi­sis­taan eril­lään ja eri yhteydessä.

    Vas­ta sii­nä vai­hees­sa kun em. väit­teet yhdis­te­tään ja kysy­tään mikä joh­to­pää­tös ne yhdis­tä­mäl­lä pitäi­si vetää, muut­tuu ääni kellossa.

  17. Rau­kol­le: Saivartelet! 

    Kyl­lä menes­ty­mi­nen elä­mäs­sä on aika yksi­se­lit­tei­nen käsi­te. Älyk­kyys, kou­lu­tus, ura­ke­hi­tys, ter­veys, talou­del­li­nen vakaus, kes­tä­vät ihmis­suh­teet ja jopa onnel­li­suu­den koke­mus kor­re­loi­vat voi­mak­kaas­ti kes­ke­nään. Joku yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä voi tämän tän­ne var­mas­ti vah­vis­taa. Jos tuhan­nel­ta ihmi­sel­tä kysy­tään, mil­lai­nen on menes­ty­vä ihmi­nen, niin kyl­lä siel­tä nouse­vat aika hyvin ne samat asiat esiin.

    Aina­han poik­keuk­sia löy­tyy, mut­ta tren­di­nä tämä on sel­vää­kin sel­vem­pi. Itse vali­tet­ta­vas­ti kuu­lun näi­hin poik­keuk­siin: Älyk­kyys­pis­tei­tä huo­mat­ta­vas­ti yli kes­ki­mää­räi­sen (ei men­sa­ta­soa kui­ten­kaan), muus­sa ei kehumista.

  18. Meil­lä on hel­pos­ti tääl­lä afrik­ka­lai­sis­ta var­sin ste­reo­tyyp­pi­nen käsi­tys luu­ran­gon lai­ha­na pako­lais­tel­tas­sa kyyk­ki­vä­nä ihmis­rau­nio­na. Ei Afri­kas­sa kui­ten­kaan suu­rin osa väes­tös­tä näe nälkää. 

    Veik­kaan­pa että niin Pisa kuin äo-tut­ki­muk­set­kin on teh­ty luku­tai­toi­sil­le ja suh­teel­li­sen hyvin­voi­vil­le afrik­ka­lai­sil­le. Ei käsit­tääk­se­ni aina­kaan Pisaa voi teh­dä, ellei osaa lukea? Ja eikö se ole teh­ty kou­luis­sa? Pahas­ti ali­ra­vi­tut lap­set tus­kin käy­vät kou­lua? Oikais­kaa, jos olen väärässä.

    Jos popu­laa­tion alhais­ta ÄO:ää seli­te­tään ravin­to­te­ki­jöil­lä, pitäi­si sii­tä olla näyt­töä, eikä vain heit­tää ole­tus­ta ilmaan sii­nä toi­vos­sa, että tut­ki­mus­tu­lok­set eivät vain miten­kään voi­si pitää paikkaansa.

  19. Van­ha sanon­ta kuu­luu, “mitä lahom­pi lat­va, sen kovem­pi tyvi”. Sanon­ta on tie­tys­ti hum­puu­kia, sil­lä mitä pitem­pi kou­lu­tus, sitä vähem­män lapsia.

    Sosi­aa­lis­ta älyk­kyyt­tä äly­tes­tit eivät mit­taa. Sosi­aa­li­ses­ti lah­jak­kaat ovat yhtei­sö­jen­sä hel­miä. Vii­saus ja onnel­li­suus ovat myös vai­keas­ti mitat­ta­via. Äly­käs sel­vi­ää tilan­tees­ta, johon vii­sas ei joudu.

    Maa­pal­lon ase­teol­li­suu­teen on koot­tu ihmis­kun­nan äly­mys­töä pil­vin pimein. Pidän hei­tä ihmis­kun­nan type­rim­pi­nä. Kun jen­kit raken­si­vat aika­naan Hiros­hi­man ato­mi­pom­mia, Ala­mei­nin (?) kapun­gis­sa oli tuhan­sia äly­niek­ko­ja las­ke­mas­sa pom­min matematiikkaa.

    Erääs­tä val­ta­kun­nan­vii­saas­ta sanot­tiin aika­naan, että hän on vaa­ti­mat­to­mil­la cum­lau­den pape­reil­la teh­nyt lukui­sia lau­da­tur­ta­son suo­ri­tuk­sia yhteiskunnalle.

    Eli minä­kö tyh­mä, nyt en ymmärrä.

  20. Älyk­kyy­den vai­ku­tus on kiis­ta­ton, samoin se, että eroa­vai­suuk­sia on ja että ne ovat mer­kit­tä­viä popu­laa­tio­ta­sol­la. Täs­tä ei oikeas­taan edes kan­na­ta kiis­tel­lä. Samoin myös­kään ei ole kovin jär­ke­vää kiis­tel­lä sii­tä, onko vai eikö ole mitään “ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä älyk­kyy­den mää­ri­tel­mää”, kos­ka kiis­ta ei joh­da mihin­kään. Eri tes­tit voi­vat mita­ta eri asioi­ta, mut­ta ne kaik­ki kor­re­loi­vat vah­vas­ti. Ja sel­tys­voi­ma­kin on sosi­aa­li­tie­tei­den mit­ta­puun mukaan murskaava.

    Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa esti­moi­dut kes­kiar­vot ovat noin 20–30 pis­tet­tä alhai­sem­mat kuin Suo­mes­sa, ero on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin Oden mai­nit­se­ma flynn-efek­tie­ro vii­me vuo­si­sa­dan Suo­men ja tämän päi­vän Suo­men välil­lä. Toden­nä­köi­ses­ti näi­den popu­laa­tioi­den ravit­se­muk­sel­li­nen tila on hei­kom­pi kuin mitä Suo­mes­sa oli tuol­loin, mut­ta se ei yksin seli­tä asi­aa. Toden­nä­köi­ses­ti myös työn­jaon aste ja kau­pun­gis­tu­mi­sen tapa vai­kut­ta­vat. Näis­sä osis­sa maa­il­maa ei ole käy­ty teol­lis­ta val­lan­ku­mous­ta läpi sil­lä taval­la kuin täällä.

    Mut­ta näil­lä seli­tyk­sil­lä­kään ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Ilmiö on ole­mas­sa ja kysy­mys kuu­luu vain: Ote­taan­ko se huo­mioon, kun mie­ti­tään, miten näi­tä mai­ta aute­taan vai eikö ote­ta? Jos se ote­taan huo­mioon, niin mil­lä taval­la? Nykyi­nen viral­li­nen totuus sanoo, ettei oteta.

    Ei voi olla niin, että rotu­kiih­koi­li­jat ovat ainoa ryh­mä, joka tar­jo­aa jotain vaih­toeh­toa viral­li­sel­le totuu­del­le. Cati­li­nan kal­tai­set uus­nat­sit ovat täl­lä het­kel­lä ainoa poruk­ka, joka joten­kin kii­nit­tää asi­aan vaka­vis­saan huo­mio­ta. Hei­dän vas­tauk­sen­sa näi­hin jut­tui­hin tie­de­tään. Minus­ta on hyvä, että Osmo on asias­ta ihan jul­ki­ses­ti sano­nut näin­kin paljon.

  21. Rauk­ko,

    Mut­ta ehkä tämä 3,6 — 5,6 pro­mil­lea on juu­ri se rat­kai­se­va ero? Kyse­hän on hie­no­sää­dös­tä ilman muu­ta. Jokai­sel­la­han meil­lä ter­veil­lä ihmi­sil­lä, niin erit­rea­lai­sel­la kuin kii­na­lai­sel­la­kin on ajat­te­lun ja kie­len­käy­tön tai­to, jalat mil­lä juos­ta, kädet mil­lä raken­taa.. Ei minus­ta tun­nu miten­kään ihmeel­li­sel­tä, että tuol­lai­nen ero toi­si spe­si­fe­jä ongel­man­rat­kai­su­tai­to­ja esiin. 

    Ne mai­nit­se­ma­si goril­lat­han voi­vat olla tosi eri­lai­sia esim. kar­van­kas­vun kan­nal­ta tms. Olem­me toki tuhat ker­taa lähem­pä­nä kyvyil­täm­me afrik­ka­lais­ta ihmis­tä kuin sim­pans­sia. Sil­ti kyse on muu­ta­mas­ta pro­sen­tis­ta. Ei minus­ta ihmeel­lis­tä, että tämä mai­nit­se­ma­si ero toi­si ero­ja ihmis­ten väli­seen älykkyytteen.

  22. Yhteis­kun­ta­tie­tei­den tra­ge­dia on että kvan­ti­taa­vis­ten tut­ki­muk­sen tulok­set tup­paa­vat ole­maan banaa­lia sosio­lo­gi­aa ja kva­li­ta­tii­vi­sis­tä tut­ki­muk­sis­ta ei tule tuloksia.

    Tie­de­mies on oikeas­sa sii­nä, että jos tulok­set on saman suun­tai­sia niin ei ole olen­nais­ta mitä ne tar­kal­leen mit­taa­vat. Mut­ta se että kur­juus tup­paa kasaan­tu­maan on sitä banaa­lia sosiologiaa.

    Ensin­nä­kin se ei ole kovin infor­ma­tii­vis­ta. Isom­pi ongel­ma on se että kur­jal­lis­to mää­ri­te­tään ensin homo­gee­ni­sek­si ryh­mäk­si ja sit­ten tode­taan että onpa heil­lä kurjaa.

    Kie­li­tie­tei­li­jä­tut­ta­va antoi täs­tä hyvän esi­mer­kin. Le Pen halusi teh­dä geneet­ti­sen rans­ka­lai­suus­tes­tin. Jos ver­tai­lu­ryh­män kri­tee­ri on rans­kan puhu­mi­nen, niin me puhum­me iden­ti­teet­ti­nä kie­les­tä joka on sata vuot­ta sit­ten syn­ny­tet­ty val­tio­vä­ki­val­lal­la muu­ta­mas­ta sadas­ta pien­kie­les­tä, ja on oikeas­taan vakiin­tu­nut vas­ta mas­sa­me­dian muka­na sodan jälkeen.

    Oikeas­taan ainoa sel­keä ryh­mä on suku­puo­let. Käsit­tääk­se­ni on ole­mas­sa näyt­töä sii­tä että mel­kein riip­pu­mat­ta mitä omi­nai­suut­ta mita­taan niin hajon­ta on suu­rem­pi mies­ten kes­kuu­des­sa, enem­män sekä huip­pu­ja että ali­suo­riu­tu­jia. Miten­kö­hän nais­ten ase­ma vai­kut­taa noi­hin väes­tö­ryh­mien eroihin?

  23. Kor­jaus edel­li­seen, tar­koi­tin mai­den enkä väes­tö­ryh­mien eroihin.

  24. 5 kysy­mys­tä:

    Ennen kuin tar­kas­tel­laan itse älyk­kyy­den periy­ty­vyy­den proble­ma­tiik­kaa, oli­si­ko hyvä kysyä, mikä on älyk­kyy­den tut­ki­mi­sen mer­ki­tys yhteis­kun­nal­li­ses­sa kontekstissa?

    Mitä sit­ten, vaik­ka rotu­ja onkin? Mitä sit­ten, jos mus­tat on k.m. jon­kun yksi­kön val­koi­sia jäl­jes­sä? Et sinä ota avio­puo­li­sok­si etkä duu­niin nee­ke­riä etkä val­kos­ta, vaan yksilön?

    En puo­lus­ta yhtä­kään tabua sen itsen­sä vuok­si, mut­ta onko­han nois­ta Men­ge­le-tut­ki­muk­sis­ta enem­män hyö­tyä kuin haittaa?

  25. Tie­de­mies kirjoitti:

    ” Cati­li­nan kal­tai­set uus­nat­sit ovat täl­lä het­kel­lä ainoa poruk­ka, joka joten­kin kii­nit­tää asi­aan vaka­vis­saan huo­mio­ta. Hei­dän vas­tauk­sen­sa näi­hin jut­tui­hin tiedetään.”

    Tuo­ta, tuota… 

    Kun het­ken mie­tit, oli­ko tämä nat­si­kor­tin vilaut­te­lu mie­les­tä­si kovin­kin asiallista?

    Minus­ta — Juk­ka Kor­pe­lan tavoin — ihmi­nen, joka asial­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa nat­sit­te­lee, tekee itses­tään lähin­nä naurettavan.

    Cati­li­na muu­ten kir­joit­ti lähin­nä lää­kä­ri­nä — ei poliit­ti­se­na henkilönä. 

    Oden avaus on hyvä. 

    Pitää muis­taa, että jokai­nen meis­tä on yksi­lö. Yksi­lö, joka on perin­tö­te­ki­jöi­den, ympä­ris­tön ja oman koke­mus­pii­rin­sä muo­dos­ta­ma summa.

    Kul­ler­vo
    Fla­gel­lum populi

  26. Eli­na kai­pa­si läh­de­viit­tei­tä mai­nit­se­miin­sa tutkimuksiin.

    Luu­li­sin, että tätä tarkoitit:

    The Min­ne­so­ta Trans­racial Adop­tion Stu­dy exa­mi­ned the IQ test sco­res of 130 black/interracial children adop­ted by advan­ta­ged whi­te fami­lies. The aim of the stu­dy was to deter­mi­ne the cont­ri­bu­tion of gene­tic fac­tors to the poor per­for­mance of black children on IQ tests as com­pa­red to whi­te children. The ini­tial stu­dy was publis­hed in 1976 by San­dra Scarr and Ric­hard A. Wein­berg. A fol­low up stu­dy was publis­hed in 1992 by Ric­hard Wein­berg, San­dra Scarr and Irwin D. Waldman.

  27. Vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä vain häviä­vän pie­ni osa älys­tä maa­il­mas­sa on bio­lo­gis­ta älyä. Niin­pä bio­lo­gi­set erot rotu­jen älyk­kyyk­sien välil­lä muut­tu­vat merkityksettömiksi.

    Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä yksi tehok­kaim­mis­ta kei­nois­ta nos­taa afrik­ka­lais­ten älyk­kyys­ta­soa oli­si hive­nai­nei­den saan­nin paran­ta­mi­nen. Myös siir­ty­mi­nen lyi­jyt­tö­mään ben­sii­niin voi­si aut­taa. Myös var­hais­lap­suu­den ravit­se­muk­sen paran­ta­mi­nen aut­tai­si. Noil­la eväil­lä saa­tai­siin ehkä puo­len kes­ki­ha­jon­nan suu­rui­nen hyöty.

    Tär­kein mus­tan Afri­kan talou­del­lis­ta ja yhteis­kun­nal­lis­ta kur­juut­ta yllä­pi­tä­vä on heik­ko moraa­li. Kum­mi­poi­ka­ni kas­ta­nut pap­pi oli lähe­tys­työs­sä Tan­sa­nias­sa ja aiem­min van­hem­pien­sa muka­na lähe­tys­työs­sä Nami­bias­sa. Työ­mo­raa­li oli pai­kal­li­sil­la aivan sur­kea. Lyhyt­nä­köi­nen kuset­ta­mi­nen oli erit­täin yleis­tä. Tan­sa­nia­lai­ses­sa val­tion­sai­raa­las­sa hoi­ta­jat eivät viit­si­neet edes pes­tä injek­tio­neu­lo­ja, jot­ka oli pak­ko uudel­leen­käyt­tää, kos­ka ker­ta­käyt­tö oli­si tul­lut lii­an kal­liik­si. Lähe­tys­jär­jes­tö­jen yllä­pi­tä­mis­sä sai­raa­lois­sa tilan­ne oli pal­jon parem­pi. Serk­ku­ni oli vaih­to-opis­ke­li­ja­na nami­bia­lai­ses­sa yli­opis­tos­sa opis­ke­le­mas­sa maan­tie­det­tä. Siel­lä opis­ke­lu­to­ve­reil­le ei voi­nut lai­na­ta mitään, kos­ka tava­roi­ta oli mah­do­ton­ta saa­da takai­sin. Kam­puk­sel­la oli kul­jet­ta­va var­ti­joi­den kans­sa kaik­kial­le ja pimeän tul­tua oli vii­sain­ta olla mene­mät­tä min­ne­kään edes var­ti­joi­den kanssa.

    Anka­ra uskon­nol­lis-mora­lis­ti­nen indokt­ri­naa­tio (mie­lel­lään pro­tes­tant­ti­nen, kos­ka kato­li­nen kirk­ko vas­tus­taa yhä syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyä ja isla­min leviä­mi­nen tuot­tai­si mil­joo­nia uusia jiha­dis­te­ja) yhdis­tet­ty­nä las­ten ravit­se­mus­ti­lan­teen paran­ta­mi­seen ja eris­tyi­ses­ti hive­nai­ne­puu­tos­ten tor­ju­mi­seen on resep­ti, jol­la mus­tan Afri­kan eli­no­lot voi­daan ehkä nos­taa sie­det­tä­väl­le tasol­le. Afrik­ka­lais­ten geneet­ti­nen älyk­kyys riit­täi­si aivan hyvin menes­ty­vän maa­ta­lous­yh­teis­kun­nan pyörittämiseen.

  28. On sel­vää, että näi­tä väes­tö­ta­son älyk­kyy­se­ro­ja on. Mitä asian suh­teen pitäi­si teh­dä on sen sijaan poliit­ti­nen kysy­mys, ja kuu­lu­mi­nen johon­kin ryh­mään ei ker­ro yksi­lös­tä yhtään mitään, joten mikään syr­ji­mi­nen ei täl­lai­sen perus­teel­la ole oikeu­tet­tua. Tämän luu­li­si ole­van sel­vää muu­ten aivan jär­ke­vil­le ihmi­sil­le, jot­ka mene­vät hys­tee­ri­seen taka­luk­koon asi­aa kommentoidessaan.

    Kii­tok­sia Odel­le jär­ke­väs­tä ja rau­hal­li­ses­ta kirjoituksesta.

    Tätä kui­ten­kin kom­men­toi­sin: “Hyväl­tä mal­lil­ta näyt­tää se, että geneet­ti­nen peri­mä antaa kyvyil­le mak­si­min ja ympä­ris­tö mää­rää, kuin­ka lähel­le tuo­ta mak­si­mia päästään.”

    Olen opin­nois­sa­ni raa­pais­sut perin­nöl­li­syys­tie­det­tä, ja tämä mak­si­mi­mal­li ei kuu­lem­ma pidä paik­kaan­sa. Aivot kehit­ty­vät koko ajan eikä ole mitään ennal­ta mää­rät­tyä rajaa jon­ka jäl­keen ne eivät voi enää saa­vut­taa uut­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta peri­mä ennus­taa menes­tys­tä var­sin mer­kit­tä­väs­ti, kuten kaik­ki aihee­seen vähää­kään pereh­ty­neet tie­tä­vät. Vali­tet­ta­vas­ti en muis­ta tar­kem­paa lähdeviitettä.

  29. Pek­ka Raukko:
    “Ihmis­ten osa­po­pu­laa­tiot ovat häm­mäs­tyt­tä­vän identtisiä”

    Sil­lä, miten ident­ti­siä osa­po­pu­laa­tiot ovat koko­nai­suut­ta tar­kas­tel­len, ei ole pal­jon mer­ki­tys­tä, vaan rat­kai­se­vaa on se, mihin omi­nai­suuk­siin pie­net ole­mas­sa ole­vat erot vaikuttavat.

    eikä edes puheil­le roduis­ta luon­non­tie­teel­li­ses­sä mie­les­sä ole ihmi­sen koh­dal­la mitään perusteita.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Täl­le käsi­tyk­sel­le ei ole käsit­tääk­se­ni kos­kaan ollut pitä­viä perus­te­lu­ja, ja nyt­tem­min se on osoi­tet­tu lopul­li­ses­ti vääräksi.

    Pelk­kiin gee­nei­hin perus­tu­vas­sa klus­te­ria­na­lyy­sis­sä ihmi­set jakau­tu­vat täy­sin eril­li­siin ryh­miin (afrik­ka­lai­set, eurooppalaiset/länsiaasialaiset, itä­aa­sia­lai­set ja ame­ri­kan alku­pe­räis­väes­tö) sen mukaan, mil­tä man­te­reel­ta hei­dän esi-isän­sä ovat lähtöisin.

    Kts.
    “Gene­tic Struc­tu­re, Self-Iden­tified Race/Ethnicity, and Con­foun­ding in Case-Cont­rol Associa­tion Studies”
    http://shrn.stanford.edu/workshops/revisitingrace/Risch_confound.pdf

    We have ana­lyzed gene­tic data for 326 mic­ro­sa­tel­li­te mar­kers that were typed uni­form­ly in a lar­ge mul­tieth­nic popu­la­tion-based sample of indi­vi­duals as part of a stu­dy of the gene­tics of hyper­ten­sion (Fami­ly Blood Pres­su­re Pro­gram). Sub­jects iden­tified them­sel­ves as belon­ging to one of four major racial/ethnic groups (whi­te, African Ame­rican, East Asian, and His­pa­nic) and were rec­rui­ted from 15 dif­fe­rent geo­grap­hic loca­les wit­hin the Uni­ted Sta­tes and Taiwan. Gene­tic clus­ter ana­ly­sis of the mic­ro­sa­tel­li­te mar­kers pro­duced four major clus­ters, which showed near-per­fect cor­res­pon­dence with the four self-repor­ted race/ethnicity cate­go­ries. Of 3,636 sub­jects of varying race/ eth­nici­ty, only 5 (0.14%) showed gene­tic clus­ter mem­bers­hip dif­fe­rent from their self-iden­tified race/ethnicity. On the other hand, we detec­ted only modest gene­tic dif­fe­ren­tia­tion between dif­fe­rent cur­rent geo­grap­hic loca­les wit­hin each race/ethnicity group. Thus, ancient geo­grap­hic ance­stry, which is high­ly cor­re­la­ted with self-iden­tified race/ ethnicity—as oppo­sed to cur­rent residence—is the major deter­mi­nant of gene­tic struc­tu­re in the U.S. popu­la­tion. Implica­tions of this gene­tic struc­tu­re for case-cont­rol associa­tion stu­dies are discussed.”

    Klus­te­roin­tial­go­rit­min tuot­ta­ma luo­ki­tus vas­ta­si 99,86% tapauk­sis­sa sitä rotua/etnistä ryh­mää, johon koe­hen­ki­lö luo­kit­te­li itsensä.

    Mikä­li olen ymmär­tä­nyt oikein, tämän tut­ki­muk­sen tekee mer­kit­tä­väk­si se, että 1) klus­te­roin­tioh­jel­mal­le ei syö­tet­ty mitään mui­ta läh­tö­tie­to­ja kuin nuo mark­ke­rit ja klus­te­rei­den mää­rä ja 2) mark­ke­rei­den valin­nal­la ei ollut mitään teke­mis­tä sen kans­sa, mitä tie­de­tään ihon­vä­rin tai muun näky­vän “rodul­li­sen” omi­nai­suu­den kor­re­laa­tios­ta gee­nien kanssa.

  30. Mark­ku J says:

    Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä yksi tehok­kaim­mis­ta kei­nois­ta nos­taa afrik­ka­lais­ten älyk­kyys­ta­soa oli­si hive­nai­nei­den saan­nin parantaminen.”

    Täs­sä lausees­sa kitey­tyy se ylem­myys ja se Oikea Aito Rasis­mi, jota vil­jel­lään suvait­se­vais­ten ja tie­dos­ta­vien taho­jen toi­mes­ta taajaan. 

    Käy­tös­sä on pas­sii­vi eli jon­kin­lai­nen läh­tö­olet­ta­mus, että jokin ulko­puo­li­nen outo voi­ma nos­tai­si afrik­ka­lais­ten älyk­kyys­ta­soa. Jot­kut epä­mää­räi­set “he” tar­joa­vat hive­nai­nei­ta niin, että Äo kohis­ten koho­aa Afrikassa. 

    Niin pie­les­sä ollaan näi­den nenä­päi­vien kans­sa. Tyt­tö­ni oli muu­ten osta­mas­sa puna­ne­nää Ärräl­tä (kriit­ti­ses­tä kan­na­no­tos­ta­ni huo­li­mat­ta) ja kaik­ki oli­vat lop­pu­neet jo nel­jäl­tä, joten saa­tai­siin­ko täl­lä myyn­ti­me­nes­tyk­sel­lä hive­nai­nei­ta Afrikkaan?

  31. Mie­les­tä­ni väi­te että ihon­vä­ri vai­kut­tai­si älyk­kyy­teen on nau­ret­ta­va. En kiis­tä ‘Cati­li­nan’ parem­paa lää­ke­tie­teen tun­te­mus­ta tai edes kor­ke­aa älyk­kyyt­tään, mut­ta mikä­li tämä väi­te oli­si tot­ta, mer­kit­si­si se sitä että ei oli­si ole­mas­sa älyk­käi­tä mus­tia. Ei kai kukaan tosis­saan täl­läis­tä sen­tään väitä??

    Mikä­li esi­mer­kik­si USA mus­tas­ta väes­tös­tä tai vaik­ka­pa Intian tami­li­väes­tös­tä valit­tai­siin 5 mil­joo­naa älyk­käin­tä ihmis­tä ja siir­ret­täi­siin hei­dät omaan val­tioon­sa asu­maan, niin hei­dän älyk­kyy­ten­sä, PISA menes­tyk­sen­sä ja mitä luul­ta­vim­min myös talou­del­li­nen menes­tyk­sen­sä oli­si kor­keam­pi kuin suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­rin. Mitä sit­ten voi­tai­siin pää­tel­lä? Sekö että suu­rem­pi pig­ment­ti­mää­rä kor­re­loi suo­raan, eikä suin­kaan kään­tei­ses­ti kuten tie­tyis­sä pii­reis­sä väi­te­tään, älyk­kyy­den kans­sa.. Eikö tämä oli­si sil­loin aivan loogista?

    Eikö­hän erot syn­ny sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta tosia­sias­ta että älyk­kyys periy­tyy koh­ta­lai­sen suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ja vali­tet­ta­vas­ti ne yksin­ker­tai­sim­mat lisään­ty­vät kes­ki­mää­rin enem­män aivan VÄRISTÄ riip­pu­mat­ta, eten­kin jois­sa­kin kult­tuu­reis­sa, juu­ri kuten Osmo tuos­sa väittikin.

  32. Eli­na:
    “Rau­kol­le: Saivartelet!

    Kyl­lä menes­ty­mi­nen elä­mäs­sä on aika yksi­se­lit­tei­nen käsi­te. Älyk­kyys, kou­lu­tus, ura­ke­hi­tys, ter­veys, talou­del­li­nen vakaus, kes­tä­vät ihmis­suh­teet ja jopa onnel­li­suu­den koke­mus kor­re­loi­vat voi­mak­kaas­ti keskenään.”

    En todel­la­kaan saivartele.
    Kaik­kien mui­den lajien koh­dal­la tar­koi­tam­me menes­tyk­sel­lä hyvin yksi­se­lit­tei­ses­ti ainoas­taan nii­den kykyä siir­tää omia gee­ne­jään tule­viin sukupolviin.

    Mai­nit­se­ma­si asiat voi­vat hyvin­kin kor­re­loi­da kes­ke­nään, mut­ta kyse onkin sii­tä, edus­ta­vat­ko ne sitä Oden mai­nit­se­maa “menes­tys­tä”.
    Onko siis sosi­aa­lis­ta lah­jak­kuut­ta ja älyä pur­su­va “geno­mi” menes­ty­jä, vaik­ka kaik­ki se gee­nit sam­mui­si­vat yksi­lön kuol­les­sa ilman jälkeläisiä?

  33. Ante­ro Kälvä.
    Se, että eri­lai­set etni­set ryh­mät voi­daan klus­te­roi­da tiet­ty­jen gee­nien perus­teel­la, ei tar­koi­ta että ne oli­si­vat niin etääl­lä toi­sis­taan, että oli­si perus­tel­tua pitää nii­tä eri rotui­na niil­lä kri­tee­reil­lä, joi­ta käy­täm­me mui­den lajien kohdalla.
    Käsit­tääk­se­ni edel­leen­kin val­lit­se­van käsi­tyk­sen mukaa kaik­ki ihmi­set kuu­lu­vat samaan rotuun.

  34. Mai­nio detal­ji on usko­vais­ten kes­ki­mää­räis­tä mata­lam­pi ÄO-taso, mis­tä on lähes sadan vuo­den ajal­ta ker­ty­nyt tut­ki­mus­tu­lok­sia (http://www.stabu.net/uskojaao.html).

    Minul­le jäi epä­sel­väk­si mitä Osmo täl­lä kir­joi­tuk­sel­la halusi vies­tit­tää — sitä­kö, että äly­käs ihmi­nen on menes­ty­vä (Osmo­han on menes­ty­nyt sekä ural­laan että talou­del­li­ses­ti)? Jon­kin ver­ran esi-isie­ni päi­vä­kir­joi­hin tutus­tu­nee­na voin tode­ta, että nykyih­mi­nen vai­kut­taa vähem­män tyy­ty­väi­sel­tä omaan elä­mään­sä kuin aiem­mat suku­pol­vet. Tämä on ris­ti­rii­tais­ta sen kans­sa, että älyk­kyys aut­tai­si menes­ty­mään elä­mäs­sä, kuten Osmo antoi ymmär­tää (tai sit­ten ymmär­sin vää­rin), mihin Rauk­ko myös puuttui.

  35. no, voi hel­kut­ti Pekka,

    Edel­leen sai­var­te­let.. vai jäi­kö aidos­ti epä­sel­väk­si, että tar­koi­tet­tiin IHMISTEN menes­ty­mis­tä eikä jon­kin kiho­ma­to­po­pu­laa­tion hierarkiaa?

    Ja… itse asiassa…en muu­ten ihan meni­si suo­ral­ta kädel­tä tyr­mää­mään aja­tus­ta, että menes­ty­neet mie­het lisään­ty­vät luuse­rei­ta enem­män ??? Nais­ten koh­dal­la lie­nee asia päinvastoin.

  36. qwer­ty: Kai Hak­ka­rai­nen tai­taa olla näi­tä niin­sa­not­tu­ja “kes­kus­te­lun­he­rät­tä­jiä”. Hän luon­nol­li­ses­ti kai­paa oma­laa­tui­sil­le kol­lek­tii­vi­sen älyk­kyy­den tut­ki­muk­sil­leen huo­mio­ta, ja sen takia sit­ten pii­kit­te­lee perin­teis­tä ylei­sen älyk­kyy­den teoriaa.

    Kysei­nen kom­ment­ti on kui­ten­kin aivan puu­ta­hei­nää. Psy­ko­lo­gian his­to­rias­sa ei tie­de­tä ketään, kuka todel­la g‑painotteisissa tes­teis­sä oli­si kyen­nyt korot­ta­maan edes puol­ta kes­ki­ha­jon­taa pis­tei­tään har­joit­te­lul­la. Oli­si kivaa näh­dä sinul­ta tai Kail­ta yksi­kin esi­merk­ki, jos­sa näin oli­si tapah­tu­nut — tämä jo riit­täi­si minul­le, vaik­ka puo­li kes­ki­ha­jon­taa on mel­kein mis­sä tahan­sa psy­ko­met­ri­ses­sä tes­tis­sä aivan val­ta­va määrä!

  37. Tra­ve­ler,

    Ihon­vä­ri ei var­mas­ti suo­raan mää­rää älyk­kyyt­tä, mut­ta se voi vai­kut­taa sii­hen. Tai sit­ten molem­pien taus­tal­la on joku kol­mas gee­ni tai nii­den yhdis­tel­mä. Cati­li­na voi hyvin­kin olla oikeassa.

    Avan samal­la taval­la sini­sil­mäi­syy­den aiheut­ta­va gee­ni ja sosi­aa­li­nen ujous (int­ro­ver­sio) kor­re­loi­vat kes­ke­nään. Tem­pe­ra­men­til­la ja ulko­näöl­lä on siis yhteys. Tämä tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että sini­sil­mäi­set oli­si­vat AINA ujoja:

    http://www.gnxp.com/MT2/archives/002275.html

    Ihmi­sen useim­mat omi­nai­suu­det syn­ty­vät useam­man gee­nin sum­ma­na. Se tar­koit­taa vain sitä yksin­ker­tais­ta tosia­si­aa, että tie­tyt gee­niyh­dis­tel­mät ja tie­tyt omi­nai­suu­det esiin­ty­vät tilas­tol­li­ses­ti hyvin usein yhdes­sä. Ihon­vä­ri ja älyk­kyys voi hyvin olla yksi täl­lai­nen yhdistelmä

  38. Oli­pas tämä aihe kuu­ma. Mihin­kään kes­kus­te­luun ei ole tul­lut näin pal­jon kom­ment­te­ja. Olen myös sen­su­roi­nut niis­tä osan, kos­ka pidin nii­tä asiat­to­mi­na, joi­ta­kin jopa lain­vas­tai­si­na. Täs­tä pää­tök­ses­tä ei voi valit­taa. Minul­la on oikeus juol­kais­ta tai jät­tää jul­kai­se­mat­ta blo­gis­sa­ni, mitä itse haluan. Kos­ka pit­kät vies­ti­ket­jut ovat han­ka­lia, vas­taan tähän kaik­keen uudel­la artikkelilla.

  39. Täl­lai­sis­sa älyk­kyys­tut­ki­muk­sis­sa on nyky­päi­vä­nä han­ka­laa ainoas­taan se, että afrik­ka­lai­set pär­jää­vät niis­sä san­gen huo­nos­ti. Se saa monet “äly­mys­tön” jäse­net poh­ti­maan, ovat­ko ne moraa­lit­to­mia ja pitäi­si­kö ne koko­naan kiel­tää, tai pitäi­si­kö niis­tä jopa ran­gais­ta. Ei kai kukaan ole när­käs­ty­nyt sii­tä tulok­ses­ta, että aasia­lai­set ovat kes­ki­mää­rin älyk­kääm­piä kuin val­koi­hoi­set euroop­pa­lai­set tai sii­tä, että ruot­sa­lai­set ovat kes­ki­mää­rin älyk­kääm­piä kuin suo­ma­lai­set. Mut­ta se voi jo taas olla kysee­na­lais­ta, ettei­vät venä­läi­set ole aivan niin älyk­käi­tä kuin suo­ma­lai­set. Suo­ma­lai­set eivät kui­ten­kaan pys­ty kaa­sut­ta­maan ja polt­ta­maan venä­läi­siä, vaik­ka oli­si­vat­kin hei­tä kes­ki­mää­rin hie­man älyk­kääm­piä. Se olkoon lohtunamme.

  40. http://news.bbc.co.uk/1/hi/education/4183166.stm

    Nai­set vii­si point­sia mie­hiä tyhmempiä.

    Nee­ke­rei­tä saa “hauk­kua” syn­ty­jään tyh­mik­si, mut­ta tuol­lais­ten mie­li­pi­tei­den kar­ne­va­li­soin­ti (kuten tein sen­su­roi­mas­sa­si vies­tis­sä) on tie­tys­ti asia­ton­ta jos ei perä­ti lai­ton­ta. Ja her­ra mei­tä var­je­le vih­jai­le­mas­ta, että joku muu “popu­laa­tio” kuin nek­rut, kuten nai­set vaik­ka, saat­ta­vat kuu­lua syn­nyn­näi­ses­ti tyh­miin 😉 Joku­han saat­tai­si loukkaantua!

    Kum­mal­li­sek­si on men­nyt poliit­ti­nen kor­rek­tius, jos täs­tä jotain voi pää­tel­lä — ovat­ko asiat ikään kuin kään­ty­neet pää­lael­leen vii­me aikoi­na? Juu­ta­lais­ten syn­nyn­näi­nen ahneus ja kouk­ku­ne­nä kyl­lä vie­lä puut­tu­vat hyväk­syt­tä­väs­tä puheenparresta.

    Mut­ta en tie­ten­kään vali­ta pää­tök­ses­tä­si, pois se minus­ta. Oli­han se tyh­mä jut­tu. Jää­köön se vii­mei­sek­si (aina­kin sii­hen asti kun opin hyväk­syt­tä­vän dis­kurs­sin rajat ja sopi­van tosikkomaisuuden).

  41. Sii­nä kir­joi­tuk­ses­sa oli vähän muu­ta­kin sensuroitavaa.
    Tuo väi­te nais­ten tyh­myy­des­tä taas on mie­len­kiin­toi­nen ÄÖ-tes­tien rele­vans­sin suh­teen. Varoi­tan, että seu­raa­va perus­tuu muis­tin­va­rai­ses­ti kau­an sit­ten kuu­le­maa­ni. Nais­ten ja mies­ten tulok­set ovat eri­lai­sia. Joil­la­kin tes­tin osa-alueil­la mie­het menes­ty­vät parem­mijn, toi­sil­la nai­set. Lopul­li­nen tulos on näi­den osa­to­tuuk­sien mie­li­vas­tai­ses­ti pai­no­tet­tu sum­ma. Pai­not­ta­mal­la toi­sin, voi­tai­siin saa­da myös nai­set parem­mik­si. Tämä osoit­taa, että mies­ten ja nais­ten välil­lä on (kes­ki­mää­rin) ero­ja, mikä sekin on mer­kit­tä­vä tulos, mut­ta ei sitä, että nai­set oli­si­vat mie­hiä tyhmempiä.

  42. On vää­rin tut­kia rotu­jen väli­siä älyk­kyy­se­ro­ja kol­lek­ti­vis­ti­ses­sa val­tios­sa jos­sa yksi­lö­noi­keuk­sia ei perus­tus­lail­lia tur­va­ta nii­den poliit­ti­sil­ta sovel­luk­sil­ta, aivan samal­la taval­la kun on vää­rin raken­taa ydin­a­se val­tios­sa jos­sa rikol­lis­jär­jes­tö voi äänes­tää sen omaan käyttöönsä.

  43. En tajun­nut yhtään mitä Hjal­mar says..Mutta kai se joh­tuu mun sukupuolesta..heh.

    Kyl­lä kai ihan joka iki­sel­lä tut­ki­mus­tu­lok­sel­la on poliit­ti­sia sovel­luk­sia näin halu­tes­sa. Min­kä poik­keuk­sen älyk­kyys­tut­ki­mus tekee? Seli­tä Hjalmar!

  44. Mark­ku J says:

    Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä yksi tehok­kaim­mis­ta kei­nois­ta nos­taa afrik­ka­lais­ten älyk­kyys­ta­soa oli­si hive­nai­nei­den saan­nin parantaminen.”

    Täs­sä lausees­sa kitey­tyy se ylem­myys ja se Oikea Aito Rasis­mi, jota vil­jel­lään suvait­se­vais­ten ja tie­dos­ta­vien taho­jen toi­mes­ta taajaan.

    Käy­tös­sä on pas­sii­vi eli jon­kin­lai­nen läh­tö­olet­ta­mus, että jokin ulko­puo­li­nen outo voi­ma nos­tai­si afrik­ka­lais­ten älyk­kyys­ta­soa. Jot­kut epä­mää­räi­set “he” tar­joa­vat hive­nai­nei­ta niin, että Äo kohis­ten koho­aa Afrikassa.”

    Luu­let­ko, että taval­li­set ihmi­set tie­tä­vät hive­nai­neis­ta ilman, että sitä heil­le ker­too? Teol­li­suus­mais­sa hive­nai­ne­puu­tos­ti­lat oli­vat saman­lai­nen ongel­ma yli puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten kuin Afri­kas­sa nykyään.

    Tuo vir­ke ei ota kan­taa sii­hen, ket­kä hive­nai­nei­ta ravin­toon lisäi­si­vät, kos­ka se ei ole olen­nais­ta point­ti­ni kan­nal­ta. Olet­ta­vas­ti esi­mer­kik­si ruo­ka­suo­lan val­mis­ta­jat, joi­den jodioi­dut ruo­ka­suo­lat syr­jäyt­täi­si­vät jodioi­mat­to­mat, kun­han asias­ta tie­do­tet­tai­siin väestölle.

    Hive­nai­ne­puu­tok­sis­ta mm. jodin puu­te todis­te­tus­ti vai­kut­taa älyk­kyys­ta­soon. Jodin puut­teen vai­ku­tus on muu­ta­mia pis­tei­tä mut­ta popu­laa­tio­ta­sol­la sekin aut­taa ja on joka tapauk­ses­sa parem­pi kuin ei mitään.

    Alla link­ki Ste­ve Sai­le­rin jut­tuun Gha­nas­ta, jos­sa on herät­ty jodil­la teräs­te­tyn ruo­ka­suo­lan käyttöön.

    http://isteve.blogspot.com/2006/01/ghana-endorses-my-plan-for-improving.html

  45. mark­ku sanoo:

    Luu­let­ko, että taval­li­set ihmi­set tie­tä­vät hive­nai­neis­ta ilman, että sitä heil­le kertoo? ”

    Nyt pitäi­si mää­ri­tel­lä ensin “taval­li­set ihmiset”. 

    Täy­sin taval­li­se­na tal­laa­ja­na tie­dän hive­nai­neis­ta pal­jon­kin ja ihan tui­ki taval­li­set ihmi­set ovat tämän tie­don minul­le välit­tä­neet. Ilman näi­tä täy­del­li­siä tavik­sia (äiti­ni, isä­ni, opet­ta­ja­ni, ystä­vä­ni, tut­ta­va­ni, median epä­unii­kit tyl­si­myk­set) en toden­nä­köi­ses­ti tie­täi­si mitään hivenaineista. 

    Tar­koi­tat­ko nyt, että mei­dän pitää men­nä Afrik­kaan ker­to­maan hive­nai­nei­den autu­aak­si teke­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta. Olem­me­ko me nii­tä yli­ver­tai­sia “epä­ta­val­li­sia” ihmi­siä, joi­den se pitää tehdä?

    Olem­me­ko me saa­neet tämän hive­nai­ne­tie­tou­den jos­tain kor­keam­mal­ta tahol­ta (anti­ta­val­li­sil­ta) ja nyt olem­me juma­lal­li­ses­sa ase­mas­sa levit­täes­säm­me hive­nai­ne­tie­tout­tam­me kol­man­teen maailmaan?

  46. Tark­kaan ottaen en esit­tä­nyt pig­men­tin ja ihon todel­la havai­tus­ti ja kausaa­li­ses­ti vai­kut­ta­van älyk­kyy­teen. Huo­mau­tin vain, että jos joku halu­aa tar­jo­ta luki­joil­le esi­mer­kin absur­dis­ta ajat­te­lus­ta, niin sil­loin tämä on huo­no sii­hen, kos­ka yhteys todel­la sinän­sä on hyvin­kin mahdollinen.

  47. Huo­mau­tin vain, että jos joku halu­aa tar­jo­ta luki­joil­le esi­mer­kin absur­dis­ta ajat­te­lus­ta, niin sil­loin tämä on huo­no sii­hen, kos­ka yhteys todel­la sinän­sä on hyvin­kin mahdollinen.”

    Jep.

    Ja jos Dr Doc­to­rin esit­tä­mä väi­te sii­tä, että psyy­ke­lääk­keil­lä on aina sivu­vai­ku­tuk­se­na iho-oirei­ta pitää paik­kan­sa yhteys on jopa toden­nä­köi­nen tai vähin­tään­kin tut­ki­mi­sen arvoinen.

  48. Mar­kus J.

    Tär­kein mus­tan Afri­kan talou­del­lis­ta ja yhteis­kun­nal­lis­ta kur­juut­ta yllä­pi­tä­vä on heik­ko moraa­li. Kum­mi­poi­ka­ni kas­ta­nut pap­pi oli lähe­tys­työs­sä Tan­sa­nias­sa ja aiem­min van­hem­pien­sa muka­na lähe­tys­työs­sä Nami­bias­sa. Työ­mo­raa­li oli pai­kal­li­sil­la aivan sur­kea. Lyhyt­nä­köi­nen kuset­ta­mi­nen oli erit­täin yleistä.”

    Tan­sa­nia kävi läpi val­tio­kom­mu­nis­min kau­den. Val­tio­kom­mu­nis­mi on joh­ta­nut huo­noon työ­mo­raa­liin ja lyhyt­nä­köi­seen kuset­ta­mi­seen mil­tei kaik­kial­la mis­sä sitä on sovel­let­tu. Nami­bias­sa mark­sis­tit ovat edel­leen vallassa:

    In 1966 the Marxist South-West Africa People’s Orga­niza­tion (SWAPO) guer­ril­la group launc­hed a war of inde­pen­dence for the area that was soon named Nami­bia, but it was not until 1988 that South Africa agreed to end its admi­ni­stra­tion in accor­dance with a UN peace plan for the enti­re region. Nami­bia won its inde­pen­dence in 1990 and has been gover­ned by SWAPO since.”

    –https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/wa.html

    Anka­ra uskon­nol­lis-mora­lis­ti­nen indokt­ri­naa­tio (mie­lel­lään pro­tes­tant­ti­nen, kos­ka kato­li­nen kirk­ko vas­tus­taa yhä syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyä ja isla­min leviä­mi­nen tuot­tai­si mil­joo­nia uusia jiha­dis­te­ja) yhdis­tet­ty­nä las­ten ravit­se­mus­ti­lan­teen paran­ta­mi­seen ja eris­tyi­ses­ti hive­nai­ne­puu­tos­ten tor­ju­mi­seen on resep­ti, jol­la mus­tan Afri­kan eli­no­lot voi­daan ehkä nos­taa sie­det­tä­väl­le tasolle”

    Ihmi­nen koh­te­lee yleen­sä mui­ta niin­kuin hän­tä itse­ään koh­del­laan. Pitäi­si lait­taa hyvä kier­tä­mään välin­pi­tä­mät­tö­myy­den ja voi­mat­to­muu­den sijas­ta. Kris­ti­nus­kon avul­la raken­net­tu moraa­li on ollut län­si­mais­sa edis­tyk­sen tuki­pi­la­ri. Kris­til­li­nen moraa­li ei edel­leen­kään ole glo­baa­lis­ti ongel­ma, vain kris­til­li­nen kaksinaismoraali. 

    Uskon­nol­la mesoa­mal­la hui­ja­taan köy­hät äänes­tä­mään omaa etu­aan vas­taan. Lyö­dään raa­ma­tul­la pää­hän, kun pitäi­si aut­taa hank­ki­maan asun­to, lääk­kei­tä ja laa­du­kas­ta ruo­kaa. Kato­lis­ten pap­pien sek­si­kiel­to on joh­ta­nut sii­hen, että kateuk­sis­saan han­ka­loit­ta­vat sen har­ras­ta­mis­ta muiltakin.
    Näin ruo­ki­taan sit­ten väes­tö­on­gel­maa, jos­ta muut glo­baa­lit ongel­mat pal­jol­ti kumpuavat. 

    EU:n perus­tus­lain oli­si hyvin voi­nut raken­taa kym­me­nen käs­kyn hen­ges­sä, vaik­ka euroop­pa­lai­set eivät ylei­ses­ti Raa­ma­tun ker­to­muk­sia enää kir­jai­mel­li­ses­ti tote­na pidäkään.
    Kapi­ta­lis­min ja sosia­lis­min pai­neen puris­ta­man timan­tin, sosi­aa­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den, oli­si sit­ten voi­nut lyhyes­ti mää­ri­tel­lä Euroo­pan yhteis­kun­ta­mal­lik­si. Tuos­sa oli­si sit­ten ollut sel­kä­no­jaa pro­tes­tant­tis-libe­raa­lil­le maa­il­man lää­kä­ri­nä toi­mi­mi­sel­le ja omien­kin asioi­den kun­toon laittamiselle. 

    Kato­li­lais­fun­da­men­ta­lis­ti­nen kak­si­nais­mo­ra­lis­mi on kui­ten­kin suu­res­sa osas­sa maa­il­maa val­lit­se­va maa­il­man­jär­jes­tys, Euroo­pas­sa­kin. Jopa Suo­men EU-jäse­nyys­neu­vot­te­luis­sa naa­man edes­sä sano­taan, että 141-tuki on pysy­vä ja selän taka­na sit­ten sovi­taan että ote­taan se kui­ten­kin noil­ta poroil­ta pois, kun eivät vie­lä tun­ne tätä kak­si­nais­mo­ra­lis­min koo­dis­toa, jos­sa puheet eivät päde vaan ainoas­taan vai­kea­sel­koi­set kir­joi­tuk­set, joi­ta etuoi­keu­tet­tu papis­to / EU-aate­li tul­kit­see kan­san kielelle. 

    Para­dok­si on että maal­lis­tu­neis­sa poh­jois­mais­sa toi­mi­taan enem­män sekä kris­ti­nus­kon että sosia­lis­min hen­gen mukai­ses­ti kuin eri­lai­sil­la raa­mat­tu­vyö­hyk­keil­lä ja val­tio­so­sia­lis­ti­sis­sa jär­jes­tel­mis­sä. Sil­ti ns. hen­gel­li­syys on meil­lä las­kus­sa. Suo­mes­sa (tai swa­hi­lis­sa) ei ehkä niin pal­jon tar­vi­ta eril­lis­tä hen­gel­li­syyt­tä, kos­ka nii­tä puhu­taan niin­kuin kirjoitetaan. 

    Jos oli­sin Paa­vo Väy­ry­nen val­jas­tai­sin koko suo­ma­lai­sen pro­tes­tant­tis-libe­raa­lin pro­pa­gan­da­ko­neis­ton ja kes­kit­täi­sin kehi­tys­a­pua Itä-Afri­kan roll-out­tiin. Ottai­sin high-tech-Suo­men kimp­paan mukaan ja vään­täi­sin swa­hi­li­vyö­hyk­keen Kii­naa­kin nopeam­paan talous­kas­vuun eet­ti­ses­ti kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Soke­rin tuon­nil­la voi­si aloit­taa. Jäte­tään EU välis­tä pois. Ei nii­tä mei­dän soke­ri­asiat kiinnosta.

  49. Toni:

    Tulos­ten paran­ta­mi­nen kes­ki­ha­jon­nal­la tai paril­la on triviaalia.

    Lyn­nin ja Van­ha­sen edel­li­sen kir­jan aineis­tos­sa on jopa yksi maa, joka ihan pelk­kää vit­tu­mai­suut­taan on *alen­ta­nut* ÄO:taan puo­lel­la kes­ki­ha­jon­nal­la. Tes­tis­tä sai­si arvaa­mal­la ÄO:ksi 60, mut­ta Lyn­nin teet­tä­mäs­sä tes­tis­sä (tai aina­kin Lynn oli lait­ta­nut oman pape­rin­sa pri­mää­ri­läh­teek­si) saa­tu kes­ki­mää­räi­nen tulos kysei­sel­le mus­tan Afri­kan maal­le oli 56. Kes­ki­ha­jon­ta 16. Toi­sin sanoen, *oikeas­ti* tes­tiin osal­lis­tu­jien älyk­kyys oli yli 64, mut­ta he vas­ta­si­vat tahal­laan väärin.

    Toi­saal­ta tulos ehkä ker­too her­ro­jen “tieteen“teon tasos­ta enem­män kuin afrik­ka­lais­ten älykkyydestä.

  50. Oli­sin toi­vo­nut Odel­ta vähän seli­tys­tä ja perus­te­lu­ja sil­le mitä on se [b]menestys[/b], jota ÄO hyvin ennustaa.
    Se on minus­ta kui­ten­kin olen­nai­sem­pi kysy­mys, kuin mihin­kään perus­tu­mat­to­mat arvai­lut gee­nien kes­ki­näi­sis­tä sidok­sis­ta kudos­ten alku­pe­rän perus­teel­la. Käsit­tääk­se­ni aja­tus, että esi­mer­kik­si ihon omi­nai­suuk­sia sää­te­le­vät gee­nit sijait­si­si­vat samas­sa kro­mo­so­mis­sa vie­rek­käin, on virheellinen.

    Mitä siis tar­koit­taa se “menes­tys myö­hem­mäs­sä elämässä”?

    Tar­koit­taa­ko se yksi­lö­ta­sol­la kor­kean kulu­tus ja varal­li­suus­ta­son hank­ki­mis­ta ja kor­ke­aa ase­maa yhteis­kun­nal­li­ses­sa hierarkiassa?
    Vai tar­koit­taa­ko se omien gee­nien saa­mis­ta “hyväs­sä iskus­sa” seu­raa­vaan sukupolveen?
    Jos se tar­koit­taa ensim­mäis­tä vaih­toeh­toa, niin voi­ko itsen­sä hyvään yhteis­kun­nal­li­seen ase­maan, mut­ta samal­la “suku­puut­toon” aja­nut ihmi­nen (geno­mi) olla menestyjä?

    Entä popu­laa­tio­ta­sol­la?
    Voi­ko kor­kean älyk­kyy­den omaa­va popu­laa­tio, joka käyt­tää älyk­kyyt­tään oman ympä­ris­tön­sä tuhoa­mi­seen, olla menestyvä?
    Jos tämä älyk­kyys joh­taa sii­hen, että popu­laa­tion suh­teel­li­nen osuus pie­ne­nee voi­mak­kaas­ti suh­tees­sa alhai­sem­man ÄO:n popu­laa­tioi­hin, niin onko edel­leen­kin kyse menestyksestä?

  51. Jos her­ra Cati­li­na on sama kuin ver­kos­sa ylei­ses­ti esiin­ty­vä Cati­li­na, joka siis kir­joit­te­lee Stormfron­tis­sa­kin, niin minus­ta ei ole miten­kään epä­asial­lis­ta tuo­da esiin sitä, että hän on tun­nus­tau­tu­nut uusnatsi. 

    Vai tar­koit­taa­ko nat­si­kort­ti­kiel­to sitä, että itse­ään nat­sei­na pitä­viä­kään ei saa sanoa natseiksi?

  52. Kunt­sa

    Afri­kan maal­le oli 56. Kes­ki­ha­jon­ta 16. Toi­sin sanoen, *oikeas­ti* tes­tiin osal­lis­tu­jien älyk­kyys oli yli 64, mut­ta he vas­ta­si­vat tahal­laan väärin.”

    Tämä on sitä afrik­ka­lais­tyyp­pis­tä sosi­aa­lis­ta älyk­kyyt­tä. Kehi­tys­a­pu ja sosi­aa­li­tuet ovat meil­lä sää­liin perus­tu­via ts. mitä avut­to­mam­pi olet sen enem­män aute­taan. Ts. mitä sur­keam­man kuvan itses­tä­si annat, sen enem­män autetaan.
    Täl­lä aje­taan sosi­aa­li­tu­ki / kehi­tys­a­pu­riip­pu­vuu­teen ja jot­kut sit­ten ehkä täyt­tä­vät päte­mi­sen­tar­vet­taan sil­lä, että aut­ta­vat avuttomia.

    Tie­ten­kin sekä kehi­ty­sa­vun että sosi­aa­li­tu­kien pitäi­si olla aktii­vi­suu­teen ja avu­liai­suu­teen kan­nus­ta­via, mut­ta jos­tain syys­tä halu­taan mie­lum­min hol­ho­ta kuin aut­taa. Toi­vot­ta­vas­ti se ei joh­du yksit­täis­ten hen­ki­löi­den päte­mi­sen tarpeesta.

    Eräät tahot halua­vat eriyt­tää talous­po­li­tii­kan kehi­tys­po­li­tii­kas­ta ymmär­tä­mät­tä että molem­min­puo­li­nen hyö­ty on vah­vem­pi yhteis­työn tuki­pi­la­ri kuin lopu­ton sää­liin vetoa­mi­nen ja sää­lit­tä­väk­si tekey­ty­mi­seen kan­nus­ta­mi­nen. Tuo on aika pahan­laa­tuis­ta afrik­ka­lai­sen ihmi­sen ylen­kat­so­mis­ta. Toi­vot­ta­vas­ti ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä eikä pätemisentarvetta. 

    Myös talous­e­lä­män puo­lel­la oli muo­tia talou­del­lis­ten ja sosi­aa­lis­ten kysy­mys­ten jyrk­kä erot­te­lu. Nyt on onnek­si alet­tu taas vetää naru­ja yhteen.

  53. Mis­tä tie­dät, ettei niil­lä tee­tet­ty jotain low-cei­ling ‑tes­tiä?

  54. Alun­pe­rin ja ensim­mäi­se­nä minut ovat uus­nat­sik­si mää­ri­tel­leet aivan toi­set, ja kos­ka mää­rit­te­lyl­le ei näyt­tä­nyt voi­van mitään, tut­kin asi­aa, enkä näh­nyt suur­ta syy­tä kiis­tää sitä. Minä nyt kui­ten­kin todel­la _olen_ natio­na­lis­ti ja myös sosia­lis­ti. Jos kaik­ki ihmi­set oli­si­vat kal­tai­sia­ni, sosia­lis­mi toden­nä­köi­ses­ti toi­mi­si. Tur­his­ta ei nipo­tet­tai­si, kave­ria ei jätet­täi­si, ja sii­hen yhtei­seen kasaan todel­la myös pil­kot­tai­siin puita.
    Alku­pe­räi­seen nat­sik­si mää­rit­te­lyyn muu­ten riit­ti pel­käs­tään se, että olin älyk­kyys­tut­ki­muk­sis­ta vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten lähes tasan samal­la kan­nal­la kuin Osmo ja J P Roos nyt. Will­kom­men. Kameraden!

    Osmo elää pian ehkä elä­män­sä mie­len­kiin­toi­sin­ta aikaa, noin kii­na­lai­sit­tain. Oltu­aan tähän asti lähes pel­käs­tään viral­li­nen ja establish­men­tin run­saas­ti tuke­ma puu­de­li­ka­pi­nal­li­nen, jon­ka ideo­lo­gia on val­tio­nus­kon­non ase­mas­sa, jon­ka aate­vel­jet istu­vat val­ta­kun­nan kor­keim­mis­sa virois­sa, jol­le media antaa loput­to­mas­ti näky­vyyt­tä, ja jon­ka suu­rin hen­ki­lö­koh­tai­nen ris­ki on ollut vaa­ra muser­tua jul­ki­sen ihai­lun, tun­nus­tuk­sen ja apu­ra­ho­jen vyö­ryn alle, hän saa­kin nyt kokea yllät­täen ole­van­sa ihan oikea dis­si­dent­ti, joka on ihan oikeas­sa ja todel­li­ses­sa vaa­ras­sa aja­tus­ri­kok­sien­sa vuok­si, aluk­si toki vain ura­ke­hi­tyk­sel­li­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti. Suo­sit­te­len tutus­tu­mis­ta Char­les A Lind­berg­hin koh­ta­loon. Tämän koh­ta­lon ilmei­sim­min koki myös eräs Kana­daan muut­ta­nut kuu­lui­sa blo­gaa­ja, jon­ka epä­toi­voi­nen katu­mus­yri­tys oli sää­lit­tä­vää seurattavaa.

  55. Tie­de­mies kirjiotti:
    “Jos her­ra Cati­li­na on sama kuin ver­kos­sa ylei­ses­ti esiin­ty­vä Cati­li­na, joka siis kir­joit­te­lee Stormfron­tis­sa­kin, niin minus­ta ei ole miten­kään epä­asial­lis­ta tuo­da esiin sitä, että hän on tun­nus­tau­tu­nut uusnatsi. 

    Vai tar­koit­taa­ko nat­si­kort­ti­kiel­to sitä, että itse­ään nat­sei­na pitä­viä­kään ei saa sanoa natseiksi?”

    Ei tie­ten­kään saa kut­sua — jos tar­koi­tuk­se­na on hal­ven­taa tai solvata.

    Hie­man vas­taa­van­lai­nen esi­merk­ki on se, että jos nimit­te­let jul­ki­sel­la pai­kal­la homo­sek­su­aa­lia esi­mer­kik­si “..tun homok­si”, on aika toden­nä­köis­tä, että pää­dyt polii­sin kuul­ta­vak­si ja ase­ma­si on tuol­loin rikok­ses­ta epäilty.

    Ei kui­ten­kaan sai­var­rel­la, eihän? 

    Kom­ment­ti­si sisäl­si nat­si­kom­ment­tei­neen niin vah­van nega­tii­vi­sen latauk­sen, että se voi­daan — aina­kin minun mie­les­tä­ni — kat­soa nat­si­kor­tin esiinvetämiseksi.

    Cati­li­na muu­ten kom­men­toi kir­joi­tus­taan tuos­sa ylempänä.

    Täs­tä kes­kus­te­lus­ta haluan vie­lä tode­ta, että “elä­köön eri­lai­suus”. Diver­si­teet­ti on hal­lit­tu­na hie­no asia ja sitä tuli­si suo­jel­la — niin eko­lo­gis­ta kuin kult­tuu­ril­lis­ta­kin sellaista.

    Kul­ler­vo

  56. Kyl­lä minua saa nat­sik­si nimi­tel­lä. Pidän sitä koh­te­liai­suu­te­na. Olen­han monet ker­rat mei­nan­nut saa­da banaa­nia Stormfron­til­ta lii­al­li­sen libe­raa­li­suu­te­ni ja juu­ta­lais­myön­tei­syy­te­ni vuok­si. Minut on kai lähin­nä pelas­ta­nut rahal­li­nen tuke­ni, jota he tosin nyky­ään eivät kai tar­vit­se muu­ta kuin ima­go­syis­tä. Epäi­len erään elo­ku­va­mo­gu­lin syvi­ne tas­kui­neen nyky­ään huo­leh­ti­van sii­tä, että fyf­fe ei heti lopu.

    Silel­lä on muu­ten var­sin mie­len­kiin­toi­nen ja elä­vä “Oppo­sing Views” alue, jol­la on ihan oikeas­ti mie­len­kiin­toi­sia kes­kus­te­lu­ja. Oikeas­taan ainoa luke­mi­sen arvoi­nen alue koko laudalla.

  57. Minun kir­joi­tuk­ses­sa­ni oli kyl­lä ihan oikea point­ti­kin, ja nat­seis­ta puhu­mi­nen oli mie­les­tä­ni perus­tel­tua. Kir­joi­tin, ettei voi olla niin, että uus­nat­sit ovat ainoa ryh­mä, joka ottaa älyk­kyy­den vakavasti.

    Nyt­hän mer­kit­tä­vä osa tähän kes­kus­te­luun osal­lis­tu­neis­ta on ollut joko sel­keäs­ti jon­kin­lais­ta rotu­po­li­tiik­kaa kan­nat­ta­via tai sit­ten “älyk­kyys­krii­ti­koi­ta”. On vähän vai­kea päät­tää, mik­si rotu­po­lii­tii­kan kan­nat­ta­jia pitäi­si kut­sua. Hei­dän jou­kos­saan on suo­ra­nais­ten nat­sien lisäk­si itse­ään libe­raa­lei­na pitä­viä (mikä on minus­ta vähän kummallista). 

    Kyl­lä minus­ta esi­mer­kik­si stormfront on sel­keäs­ti nat­sior­ga­ni­saa­tio, heil­le on kes­keis­tä jon­kin­lai­nen “whi­te supre­macy”- ajat­te­lu, kan­sal­li­suusaa­te ja rotuun poh­jau­tu­va kollektivismi. 

    Minus­ta alku­pe­räi­nen kysy­mys on vali­di ja älyk­kyyt­tä pitää voi­da tut­kia. Sik­si täy­tyi­si teh­dä sel­keä pesäe­ro nat­sei­hin ja mui­hin rotu­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jiin, kun puhu­taan asias­ta. Muu­ten käy jul­ki­suu­des­sa niin­kuin Van­ha­sel­le ja Wat­so­nil­le, kai­ken­lai­nen kes­kus­te­lu tor­pa­taan natsikortilla.

  58. Ajat­te­len tästä(kin) asias­ta kovin samoin kuin Tiedemies. 

    Tätä kes­kus­te­lua jou­duin sen­su­roi­maan enem­män kuin mitään muu­ta. Monen mie­les­tä oli­si var­maan pitä­nyt sen­su­roi­da enemmän.

    Minua kuvot­ta­vat nuo “saa­tiin­han ne osoi­te­tuik­si tyh­mik­si” ‑asen­teet. Älyl­li­ses­ti taas vie­rok­sun nii­den vas­ta­reak­tio­ta: “tuos­ta ei saa puhua, eikä sii­tä pidä tie­tää­kään mitään”. Jos maa­il­man­ku­van yllä­pi­tä­mi­nen edel­lyt­tää joi­den­kin tosi­asioi­den kiel­tä­mis­tä, maa­il­man­ku­vas­sa on jotain vikaa.

    Lah­jak­kuuse­ro­jen kiel­tä­mi­nen voi joh­taa hyvin ikä­vään yhteis­kun­taan. Jos aja­tel­laan, että kaik­ki ovat yhtä lah­jak­kai­ta, mer­kit­see se, että jokai­sel­ta on oikeus vaa­tia yhtä pal­jon. Huo­no luku­pää on vain lais­kuut­ta. Suo­mi alkoi raken­taa sys­te­maat­ti­ses­ti kor­kean osaa­mi­sen yhteis­kun­taa laman jäl­keen. Sii­nä maa­il­mas­sa ei ole sijaa niil­le, jot­ka eivät ole­kaan yhtä lah­jak­kai­ta. Lop­pu­tu­los näkyy yhteis­kun­nal­lis­ten eor­jen jyrk­kä­nä kas­vu­na ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­tei­den hor­ju­mi­se­na. Täl­tä­kin oli­si väl­tyt­ty, jos asias­ta oli­si ollut poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia keskustella.

  59. Kan­sal­li­suusaa­te ja etni­syy­teen perus­tu­va kol­lek­ti­vis­mi ovat minus­ta ihan ok. Sen var­tee­no­tet­ta­va reaa­li­nen vaih­toeh­to nimit­täin ei ole iha­na sir­pa­lein­di­vi­dua­lis­mi a la De Groe­da, vaan suku‑, hei­mo- ja klaa­ni­jär­jes­tel­mä, jos­sa moraa­lis­ta on vain se, mikä hyö­dyt­tää omaa sukua.
    Jos halu­aa elää val­koi­se­na val­kois­ten kes­kel­lä, niin mikä sii­nä on ylivaltapyrkimystä?

  60. Erot lah­jak­kuu­des­sa pei­te­tään nyky­ään kou­lu­maa­il­mas­sa dig­noo­si­vii­dak­koon. Lah­jak­kuu­des­ta ja älyk­kyy­des­tä voi­daan vie­lä (kuis­ka­ten) puhua, mut­ta lah­jat­to­muu­des­ta ja tyh­myy­des­tä ei. 

    Kas­va­tus­tie­tei­li­jät hoke­vat kuo­ros­sa, kuin­ka me kaik­ki olem­me “eri­lai­sia oppi­joi­ta”. Kyse on siis aina meto­deis­ta, ei kyvys­sä omak­sua. Mikä­li tämä “eri­lai­nen oppi­ja” ei mil­lään kou­lus­sa käy­tän­nös­sä mah­dol­li­sel­la optus­me­ne­tel­mäl­lä opi, niin käyt­töön ote­taan pat­te­ris­to, jon­ka muo­dik­kaim­mat tava­ra­mer­kit ovat täl­lä het­kel­lä dys­fa­sia ja Asper­ge­rin syndroo­ma. Mikä­li lap­si vai­kut­taa hie­man kes­ki­mää­räis­tä vilk­kaam­mal­ta, kan­nat­taa har­ki­ta ehdot­to­mas­ti ADHD-diag­noo­sin hank­ki­mis­ta. Oli­si­han se kama­la myön­tää, että omal­la pil­til­lä nyt yksin­ker­tai­ses­ti ei ole lukupäätä. 

    Tämä neu­ro­lo­gis­ten häi­riöi­den räjäh­dys­mäi­nen kas­vu on mie­len­kiin­tois­ta. En väi­tä, ettei­vät­kö ne jos­kus oli­si rele­vant­te­ja­kin, mut­ta jokin mät­tää mie­les­tä­ni. Tut­ta­va­pii­ris­sä­kin liki jokai­sel­la kova­päi­sel­lä, kou­lus­sa huo­nos­ti menes­ty­väl­lä kol­tiai­sel­la on jokin diag­no­soi­tu oppi­mi­seen vai­kut­ta­va eri­tyis­piir­re. O tem­po­ra, o mores!

  61. Tie­teel­li­nen näyt­tö on vakuut­ta­vaa ja yhden­suun­tais­ta ja viit­taa perin­nöl­li­seen etiologiaan:
    ‑aivo­jen koko (USAn mus­tiin 100g ero ja Afri­kan mus­tiin suurempi).
    ‑reak­tio­ai­ka (kor­re­laa­tio 0.67 ÄO testiin)
    ÄO mit­tauk­set (sisäl­täen esim. adoptiotutkimuksia). 

    ÄO ero on myös niin suu­ri (100 vs. 70), että sil­lä on suu­ri mer­ki­tys. Tosin ehkä osa sii­tä on ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ta (30–40%?)

    Mitä sit­ten, miten tätä tie­toa pitäi­si sit­ten käyt­tää hyväksi?

    Voi mie­les­tä­ni esit­tää kysy­myk­sen, että onko jär­ke­vää tuoda/päästää tän­ne ihmi­siä tuol­ta alu­eel­ta, kun ennus­te sopeu­tu­mi­seen ei ole hyvä. Muil­la län­si­mail­la on enem­män koke­muk­sia ja tilas­to­ja löy­tyy. Kyseen­omai­nen väes­tö lisään­tyy tehok­kaas­ti ja kuor­mit­taa sosi­aa­li­jär­jes­tel­mää, kuten esim. Soma­leis­ta näh­ty (90% tai­taa elää tulonsiirroilla). 

    Voi myös esit­tää kysy­myk­sen , onko jär­ke­vää yleen­sä edes antaa kehi­tys­a­pua. Ehkä afri­kan väes­tö on onnel­li­sim­mil­laan kehit­ty­mät­tö­mäs­sä keräi­ly-yhtei­sös­sä tul­les­sa toi­meen omil­laan. Ovat­han he pär­jän­neet luon­non kans­sa tasa­pai­nos­sa aina vuo­teen 1900 jkr asti.

  62. Jas­kan kir­joi­tus on hyvä esi­merk­ki sii­tä, mik­si kan­so­ja kos­ke­via älyk­kyys­tut­ki­muk­sia ei pitäi­si jul­kais­ta. Täs­sä vede­tään aika kovia yleis­tyk­siä ja lii­toi­tel­laan ero­ja, juu­ri kuten noi­den tut­ki­mus­ten pelä­tään syn­nyt­tä­vän. Itse en kuio­ten­kaan usko ongel­man pois­tu­van, jos tut­ki­mus­ten jul­kai­se­mi­nen kiel­let­täi­siin esi­mer­kik­si lail­la. Sii­tä se vas­ta mökä syntyisi.

    Soma­leis­ta nyt esi­mer­kik­si ei ole 90 pro­sent­tia tulon­siir­to­jen varas­sa. En tie­dä kat­ta­vaa tilas­toin­tia, mut­ta soma­li­lap­set nä-yttä­vät pär­jää­vän koh­ta­lai­sen hyvin kou­lus­sa, pal­jon parem­min kuin kukaan voi­si pär­jä­tä 70:n ÄÖ:llä.

  63. /*“Somaleista nyt esi­mer­kik­si ei ole 90 pro­sent­tia tulon­siir­to­jen varassa.”*/

    Katos: http://tinyurl.com/2bqbz5

    Työ­mi­nis­te­riö esti­moi soma­lien vuo­den 2006 työt­tö­myys­ti­lan­teek­si hui­mat 62%. Ja tätä­kin lukua vie­lä pie­nen­tää se seik­ka, että 4704 soma­lis­ta vain 1176 on muka­na työ­voi­mas­sa. Mai­ni­tus­ta 1176 soma­lis­ta 62% on työt­tö­mä­nä. Vain 447 soma­lia käy töis­sä. Eli 9%. Joka kym­me­nes. Yhdek­sän kym­me­nes­tä ei tee töitä.”

    Suo­ma­lai­sis­ta n.50% on töis­sä (työ­voi­mas­ta pois lap­set, elä­ke­läi­set, opiskelijat)

    Lisäk­si noi­ta kou­lu­nu­me­roi­ta olis mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mut­ta nii­tä tai­de­taan pimit­tää. Val­ta­me­dia antaa ruusuis­ta kuvaa ja peit­te­lee ongelmaa.

  64. Sor­ry nyt vain, mut­ta jos vii­si­hen­ki­ses­tä per­hees­tä vain yksi on töis­sä, ei ole tapa­na sanoa, että 80 % elää tulon­siir­to­jen varas­sa. Kie­len­käyt­tö­si ei ole miten­kään objek­tii­vis­ta. Juu­ri tuon­lais­ten lei­maa­jien takia ulko­maa­lais­ky­sy­myk­ses­tä on niin vai­kea puhua.

    Ulko­maa­lais­väes­tön työl­li­syys­ti­lan­ne on muu­ten paran­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min kuin suomalaisten.

  65. Ole­mat­ta lain­kaan rasis­ti, mie­les­tä­ni on luonn­o­ton­ta, että tän­ne tuotetaan/päästetään väes­töä, joka on eri tut­ki­mus­ten mukaan hei­kom­paa omi­nai­suuk­sil­taan kuin pai­kal­li­nen (älyk­kyys!) ja vie­lä kei­no­te­koi­ses­ti rahoi­te­taan tämän pop­poon tol­ku­ton­ta lisään­ty­mis­tä verovaroin.

  66. Soma­lien työt­tö­myys on viral­li­sen työ­mi­nis­te­riön sel­vi­tyk­sen mukaan täl­lä het­kel­lä yli 60 pro­sent­tia, suo­ma­lai­sil­la puo­les­taan noin kah­dek­san pro­sent­tia. Miten sii­tä voi joh­taa pää­tel­män, ettei­vät soma­lit oli­si tulon­siir­to­jen varas­sa huo­mat­ta­vas­ti val­ta­väes­töä useam­min. En usko, että he elä­vät pääomatuloilla. 

    Kie­len­käyt­tö ei siis lii­ty tähän miten­kään. Kie­li ei pro­sen­tu­aa­lis­ten osuuk­sien koh­dal­la voi olla miten­kään sub­jek­tii­vis­ta sen enem­pää kuin objek­tii­vis­ta. Luvut ovat luku­ja ilman arvolatausta. 

    Jos vii­si­hen­ki­sen per­heen isä on hyvil­lä ansioil­la palk­ka­töis­sä, vai­mo ei saa sen enem­pää työt­tö­myys­kor­vaus­ta, työ­mark­ki­na­tu­kea kuin toi­meen­tu­lo­tu­kea­kaan. Hän ei myös­kään saa las­ten koti­hoi­don tukea, mikä­li lap­set ovat kaik­ki yli kol­mi­vuo­tiai­ta. Täl­lai­nen per­he ei toti­ses­ti elä­kään tulonsiirroilla. 

    Sen sijaan, jos yksi­kään ei esi­merk­ki­per­hees­täm­me ole töis­sä, saa­vat he yllä­mai­nit­tu­jen tukien yhdis­tel­miä, joi­den euro­mää­rä on sidot­tu las­ten luku­mää­rään. Lisäk­si he saa­vat myös asu­mis­tu­kea, mikä­li asu­vat vuokra-asunnossa. 

    Näin ollen koko per­heen elät­tää yhteis­kun­ta, jol­loin on täy­sin perus­tel­tua sanoa, että koko per­he elää tulon­siir­roil­la. Per­hees­sä A on elät­tä­jä ja ainoa tulon­siir­to, jota he saa­vat on lap­si­li­sä. Sen­hän saa­vat Liliuk­sen­kin lapset. 

    Puhun koke­muk­ses­ta, kos­ka vali­tet­tas­ti olen ollut kol­men lap­se­ni kans­sa aikoi­naan pari kuu­kaut­ta sosi­aa­li­tuen varas­sa. Kyl­lä mei­tä minun las­kuop­pi­ni mukaan oli nel­jä ihmis­tä tulon­siir­to­jen varassa,eikä yksi…?

    Se on hyvä, että ulko­mais­ten työl­li­syy­sas­te on kohen­tu­nut. Epäi­lyk­se­ni kui­ten­kin on, että tämä ei juu­ri­kaan tar­koi­ta esim. soma­li­väes­töä, vaan pikem­min­kin viro­lai­sia, venä­läi­siä, puo­la­lai­sia, joi­ta esim. raken­nus­työ­mail­la kuu­luu ole­van pil­vin pimein.

  67. Osmo sanoo:

    En tie­dä kat­ta­vaa tilas­toin­tia, mut­ta soma­li­lap­set nä-yttä­vät pär­jää­vän koh­ta­lai­sen hyvin kou­lus­sa, pal­jon parem­min kuin kukaan voi­si pär­jä­tä 70:n ÄÖ:llä.”

    Mis­tä on tämä tie­to? Ja mikä on koh­ta­lai­sen hyvin? Veik­kaan, että he suo­riu­tu­vat aina­kin parem­min kuin roma­nit, joi­den tilan­ne on perus­kou­lun kes­keyt­tä­nei­den osal­ta kata­stro­fa­li­nen. Voi­si­ko aja­tel­la, että tän­ne on vali­koi­tu­nut myös älyk­käin­tä aines­ta Soma­lias­ta. Kir­joi­tit­han itse­kin muut­to­liik­keen aiheut­ta­mas­ta efektistä. 

    Se on muu­ten aina­kin tie­to, että soma­lit ovat ylie­dus­tet­tu­na eri­tyis­luo­kil­la. Vah­vis­tuk­sen tähän ehkä voi saa­da opetushallituksesta,

  68. Eli­na kysyi.

    Soma­lien työt­tö­myys on viral­li­sen työ­mi­nis­te­riön sel­vi­tyk­sen mukaan täl­lä het­kel­lä yli 60 pro­sent­tia, suo­ma­lai­sil­la puo­les­taan noin kah­dek­san pro­sent­tia. Miten sii­tä voi joh­taa pää­tel­män, ettei­vät soma­lit oli­si tulon­siir­to­jen varas­sa huo­mat­ta­vas­ti val­ta­väes­töä useammin. 

    Jas­ka ei sano­nut, että he ovay tulon­siir­to­jen varas­sa useam­min vaan että tulon­siir­to­jen varas­sa on 90%. Se on aivan eri asia.

  69. Jas­ka Says:
    30. loka­kuu­ta 2007 kel­lo 13.53 | Muokkaa

    Ole­mat­ta lain­kaan rasis­ti, mie­les­tä­ni on luonn­o­ton­ta, että tän­ne tuotetaan/päästetään väes­töä, joka on eri tut­ki­mus­ten mukaan hei­kom­paa omi­nai­suuk­sil­taan kuin pai­kal­li­nen (älyk­kyys!)”

    Mikä sit­ten on rasis­ti kuin hen­ki­lö, joka näke­mät­tä yksi­löä päät­te­lee hänen omi­nai­suu­ten­sa rodusta?

    Suo­meen on tul­lut Soma­lias­ta ylä­luok­kaa, tavik­set ovat naa­pu­ri­mais­sa pako­lais­lei­reil­lä. Minun tie­dos­sa­ni ei ole mitään tut­ki­muk­sia tuon ylä­luo­kan lah­jak­kuus­ra­ken­tees­ta. Jas­ka on var­maan tut­ki­nut tätäkin.

  70. Nuo Jas­kan luvut huol­to­suh­tees­ta löy­ty­vät nekin työ­mi­nis­te­riön sivuil­ta. Kun siis suo­ma­lai­sis­ta 50 pro­sent­tia kuu­luu työ­voi­maan ja täs­tä osuu­des­ta kah­dek­san pro­sent­tia on työt­tö­mi­nä, on vas­taa­va suh­de soma­leil­la alle nel­jän­nes ja 62. 

    Täs­tä seu­raa vää­jää­mät­tä tämä mai­nit­tu kym­me­ni­sen pro­sent­tia työs­sä­käy­viä. Näin tulon­siir­to­jen varas­sa elä­jiä on noin 80 pro­sent­tia, kos­ka kyl­lä­hän tämä yhdek­sän­kin pro­sent­tia “elät­tää” nii­tä jäl­jel­le jää­viä. Eli 90 pro­sent­tia on lii­oit­te­lua, mut­ta ei kovin paljon.

    Täy­tyy myös muis­taa ne eri­tyis­pal­ve­lut, joi­ta yllä­pi­de­tään soma­li­vä­hem­mis­töl­le ja joi­ta ei lain­kaan oli­si, mikä­li vähem­mis­töä­kään oli­si. Näi­tä ovat tuki­toi­men­pi­teet ope­tus- ja sosi­aa­li­toi­mes­sa, kiel­ten­opet­ta­jat, tul­kit, eri­tyis­nuo­ri­so-ohjaa­jat jne. Soma­lien rikol­li­suus on myös monin­ker­tais­ta kan­ta­väes­töön näh­den. Tämä kuor­mit­taa polii­sia, oikeus­lai­tos­ta, sai­raa­loi­ta ja van­ki­loi­ta rikos­ten tuot­ta­mas­ta kär­si­myk­ses­tä puhumattakaan. 

    Minus­ta on siis var­sin mie­le­käs­tä kysee­na­lais­taa Jas­kan tavoin maa­han­muut­to tiet­ty­jen sopeu­tu­mat­to­mien unii­kis­ta kan­san­ryh­mien osal­ta. Tämä ei ole rasis­mia, kos­ka kenes­tä­kään yksi­lös­tä näke­mät­tä ja tun­te­mat­ta en ole­ta yhtään mitään. Uskon kui­ten­kin, että ryh­mä­nä täs­tä vähem­mis­tös­tä ei ole työ­voi­ma­pu­lan paik­kaa­jak­si. Tämän ole­tuk­sen teen vain ja ainoas­taan karu­jen tilas­to­jen valos­sa. Minä en voi tilas­toil­le mitään. Mut­ta kat­so­taan, voin­han olla aivan vää­räs­sä. Ensim­mäi­set­hän Suo­mes­sa syn­ty­neet soma­li­taus­tai­set nuo­ret alka­vat vas­ta val­mis­tua peruskoulusta.

    Toi­vo­kaam­me parasta!

  71. Takai­sin tieteellisyyskeskusteluun!

    Huo­ma­sit­te­ko, että Hesa­ris­sa oli tänään kak­si älyk­kyy­den mit­taa­mis­ta käsit­te­le­vää kir­joi­tus­ta mie­li­pi­deo­sas­tol­la. Yllä­tyk­se­nä Hesa­rin lin­jauk­sen tie­tä­vil­le ei tule, että molem­mat kir­joi­tuk­set käsit­te­le­vät asi­aa kiis­täen älyk­kyys­tut­ki­muk­sen validiteetin. 

    Maruan El Krek­hel Jeme­nis­tä pai­not­taa kir­joi­tuk­ses­saan ali­ra­vit­se­muk­sen mer­ki­tys­tä aivo­jen kehi­tyk­seen. Tämä nega­tii­vi­nen efek­ti on var­mas­ti tot­ta, mut­ta perus­tuu osit­tain ennak­ko­luu­loon, että kaik­ki Afri­kas­sa kär­si­si­vät huo­nos­ta ravit­se­muk­ses­ta tai edes suu­rin osa. Näin­hän ei ole! Myös Aasias­sa on laa­jal­ti ali­ra­vit­se­mus­ta, mut­ta näil­lä seu­duil­la kes­ki­mää­räi­nen ÄO on kui­ten­kin sel­väs­ti ylä­puo­lel­la Afri­kan ete­lä­puo­lei­sen seudun. 

    Ravin­nol­la selit­tä­mi­nen jou­tuu myös umpi­ku­jaan tar­kas­tel­les­sa afrik­ka­lais­pe­räis­ten suo­riu­tu­mis­ta tes­teis­sä län­si­mai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa. Afroa­me­rik­ka­lais­ten ruo­ka­va­lio voi olla laa­dul­li­ses­ti kau­ka­na ihan­tees­ta, mut­ta eikö­hän sil­lä aivot kui­ten­kin kas­va nor­maa­lis­ti ja sitä samaa mät­töä syö­vät aina­kin alem­man sosi­aa­li­luo­kan valkoisetkin. 

    Psy­ko­lo­gi Neva­lai­sen tee­sit ovat sen sijaan var­sin kum­mal­li­sia. Hän veto­aa älyk­kyys­tut­ki­mus­ten kult­tuu­ri­si­don­nai­suu­teen esi­merk­ki­nään mm. “Kun lap­sel­ta kysy­tään leh­män lap­sen nimeä, hän tie­tää, mut­ta tie­däm­me­kö mikä on kame­lin lap­sen nimi”… hoh­hoi­jaa, pyhä yksin­ker­tai­suus. Eikö Neva­lai­nen lain­kaan tie­dä, mis­tä älyk­kyys­tut­ki­muk­sis­sa on kyse. Eihän niis­sä kysy­tä lain­kaan mitään tie­to­ja, sana­va­ras­toa tms. 

    Ilmei­ses­ti hän tar­koit­taa Pisa-tut­ki­muk­sen kal­tai­sia tes­te­jä, jois­sa oman kult­tuu­rin tun­te­mus on eduk­si. Mut­ta hän unoh­taa tai ei tie­dä, että Pisa laa­dit­tiin jokai­sen osal­lis­tu­ja­val­tion ope­tus­vi­ran­omais­ten kans­sa yhteis­työs­sä. Suo­ma­lai­sel­ta ei tosi­aan­kaan kysyt­ty kame­leis­ta, sen enem­pää kuin etio­pia­lai­sel­ta val­ko­vuo­kois­ta. Eikä pisas­sa­kaan kysyt­ty mitään yksit­täi­siä tie­to­ja. Jokai­nen voi käy­dä kat­so­mas­sa Pisas­ta netis­sä niin pal­jon, etten tähän viit­si enem­pää paasata. 

    Sit­ten Neva­lai­nen jat­kaa hurs­kas­tel­len tie­tä­vän­sä “vii­sai­ta” kehi­tys­vam­mai­sia, jot­ka peit­toa­vat elä­män­vii­sau­del­laan nerok­kaim­mat­kin äly­köt… jaa­has, mitä sit­ten? Onko joku jos­kus liit­tä­nyt älyn vii­sau­teen (mitä sit­ten sekään taas lie­nee)? Ei aina­kaan minun tietääkseni. 

    Olen luke­nut, että Ame­rii­kan ihme­maas­sa on yri­tet­ty epä­toi­voi­ses­ti kehit­tää hen­ki­sen suo­ri­tus­ky­vyn tes­te­jä, jois­sa mus­ta väes­tö pär­jäi­si parem­min tai edes yhtä hyvin. Nämä vil­pit­tö­mät yri­tyk­set ovat ker­ta ker­ran jäl­keen kariu­tu­neet. Tähän jos löy­tyi­si link­ke­jä, niin oli­si hyvä. 

    Neva­lai­nen tur­vau­tuu myös kulu­nee­seen kli­see­seen sii­tä, että älyk­kyyt­tä ei ole ole­mas­sa, jol­loin sitä ei voi mita­ta­kaan. Ok, mut­ta mitä sit­ten näin sys­te­maat­ti­ses­ti ja tois­tu­vas­ti reli­aa­be­lis­ti mita­taan? Jotain­han sii­nä mita­taan, joka kor­re­loi esim. kou­lu­me­nes­tyk­sen kans­sa var­sin vah­vas­ti. Neva­lai­nen voi­si tar­jo­ta sit­ten vas­tauk­sen tähän. Sel­väs­ti jotain mita­taan, mitä?

    Lop­pu­ke­ven­nys: Tein muu­ten täs­sä aika­ni­ku­luk­si seu­raa­van tes­tin netistä.

    http://www.iqout.com/index.php?lang=FI

    Sain tulok­sek­si 60 pis­tet­tä. Joten repi­kää sii­tä, saa nau­raa. En yksin­ker­tai­ses­ti ehti­nyt niis­tä har­mais­ta hata­ris­ta kuviois­ta hah­mot­taa mitään, kun oli jo aika mennyt. 

    Hmm lau­da­tu­rin yli­op­pi­las ja kes­ki­vai­keas­ti kehi­tys­vam­mai­nen.. mie­len­kiin­toi­nen yhtä­lö.… Suo­ma­lais­ten kes­kiar­vo oli täs­sä muis­taak­se­ni juu­ri se 99, kuten muis­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa. Hie­noa olla kan­sa­kun­nan ker­maa, Hyvä Ellu!

  72. Hei, kat­soin­kin kehi­tys­vam­mai­suu­den määritelmän. 

    Olen­kin vain lie­väs­ti kehi­tys­vam­mai­nen, huh, ehdin jo peläs­tyä ja hakea paik­kaa laitoksesta. 😉

  73. Olen Eli­nan kans­sa samaa miel­tä toi­ses­ta nois­ta Hesa­rin mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sis­ta. Neva­lai­nen kir­joit­ti aivan puu­ta hei­nää älykkyystesteistä. 

    Sen sijaan tuon jeme­ni­läi­sen suh­teen hän voi olla vää­räs­sä. Suo­ma­lais­ten älyk­kyys­osa­mää­rä on nous­sut sadas­sa vuo­des­sa yhden stan­dar­di­poik­kea­man ver­ran, mikä on aika pal­jon. Ulkoi­sert olo­suh­teet voi­vat vai­kut­taa asi­aan merkittävästi.

  74. (disclai­mer: jos jos­sain on joku aivo­tut­ki­ja, joka tie­tää minun puhu­van puu­ta hei­nää, antau­dun jo etu­kä­teen. Näin olen vain asiat ymmär­tä­nyt psy­ko­lo­gian perusopinnoissa).

    Minus­ta nyky­tut­ki­muk­sen valos­sa on aivan sel­vää, että ympä­ris­tö vai­kut­taa val­ta­vas­ti ihmi­sen älyk­kyy­teen. Vaik­ka peri­mäl­lä on mer­kit­tä­vä roo­li, ympä­ris­tö aut­taa otta­maan poten­ti­aa­lin hyö­ty­käyt­töön. Ja vaik­ka peri­mäs­sä ei oli­si kehu­mis­ta, hen­ki­lös­tä voi tul­la aivan tol­kun ihmi­nen suo­tui­sis­sa olo­suh­teis­sa. Eli mie­les­tä­ni, toi­sin kuin asi­aan liit­ty­väs­tä hys­te­rias­ta voi­si pää­tel­lä, tut­ki­mus­tu­lok­set tuke­vat sel­lais­ta sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa, että jokai­sel­le pyri­tään jär­jes­tä­mään mah­dol­li­sim­man hyvät olo­suh­teet poten­ti­aa­lin­sa hyö­dyn­tä­mi­seen. Ja nämä olo­suh­teet var­maan­kaan eivät ole sel­lai­set, että tees­ken­nel­lään kaik­kien ole­van yhtä lah­jak­kai­ta kai­kes­sa vain sik­si, että vasem­mis­to­ä­lyk­kö­jen mie­len­rau­ha säilyisi.

  75. Osmo:

    Suo­meen on tul­lut Soma­lias­ta ylä­luok­kaa, tavik­set ovat naa­pu­ri­mais­sa pako­lais­lei­reil­lä. Minun tie­dos­sa­ni ei ole mitään tut­ki­muk­sia tuon ylä­luo­kan lahjakkuusrakenteesta.”

    Juu­ri tuo aiheut­taa pit­käl­ti sopeu­tu­mi­son­gel­man. En usko, että Suo­men soma­lien älyk­kyy­den volyy­mi poik­ke­aa oleel­li­ses­ti suo­ma­lai­ses­ta. Hei­dän yltiöy­lä­luok­kai­nen asen­teen­sa sen sijaan aiheut­ta­nee sopeu­tu­mi­son­gel­mia. Monis­sa maa­il­man mais­sa, kuten Soma­lias­sa oli tapa­na, on jou­ti­las ylä­luok­ka ja työ­läi­set teke­vät työt. 

    Suo­mes­sa ns. ylem­pi kes­ki­luok­ka tekee pidem­pää päi­vää kuin muut, eli­ni­käi­ses­ti opis­ke­lee vapaa-aika­naan, pitää lyhyem­piä lomia kuin muut, mak­saa kovem­pia vero­ja kuin muut, ei juu­ri kos­kaan lak­koi­le ja saa pie­nem­pää palk­kaa kuin län­si­mai­set kol­le­gan­sa, antaa vai­mol­leen ja käyt­tää per­heen­sä yhtei­siin menoi­hin vähin­tään puo­let net­to­pal­kas­taan, mut­ta yleen­sä mel­kein kai­ken ja täl­löin vai­mo lait­taa osta­maan hie­nom­pia vaat­tei­ta ja muu­ta korei­lua, jot­ta ei näyt­täi­si lii­an vaa­ti­mat­to­mal­ta vai­mon ja tämän ystä­vä­tär­ten­sä silmissä.

    Kont­ras­ti soma­lia­lai­sen ja suo­ma­lai­sen lute­ri­lais-sosia­li­de­mo­kraat­ti­sen etii­kan välil­lä on niin suu­ri, että maa­il­mas­ta ei vält­tä­mät­tä löy­dy kah­ta muu­ta kan­sa­kun­taa joi­den väli­sen eet­ti­sen koo­dis­ton ero on näin suuri.

    Muut Suo­mes­sa asu­vat afrik­ka­lai­set teke­vät mones­ti fyy­si­ses­ti ras­kaim­pia töi­tä, otta­vat ne vuo­rot joi­ta suo­ma­lai­set eivät halua teh­dä, ovat jos­kus niin nöy­riä että tekee pahaa, eivät saa Raja­mäen äijil­tä ulko­maa­lais­vi­ras­tos­ta suku­lai­sil­leen lupaa käy­dä kyläs­sä vaik­ka mak­sai­si­vat kai­ken ja saa­vat jos­kus juh­la­päi­vä­nään nak­ki­kios­kin jonos­sa kuul­la ole­van­sa sosi­aa­li­ra­hoil­la elä­viä väkivaltarikollisia. 

    Suo­men muu afrik­ka­lai­nen väes­tö, pal­jol­ti kris­til­lis­poh­jai­sis­ta kult­tuu­reis­ta, muis­tut­taa pal­jon suo­ma­lai­sia, jot­ka aika­naan muut­ti­vat ja nyky­ään­kin muut­ta­vat (leveäm­män) lei­vän peräs­sä ulko­mail­le. Suo­mes­sa syn­ty­nei­tä tai mei­dän välit­tö­miä jäl­ke­läi­siäm­me on noin 6 miljoonaa. 

    Nyt kun meil­lä menee parem­min en pidä ongel­ma­na, että meil­le tulee ihmi­siä töi­hin mais­ta, joi­den eet­ti­nen koo­dis­to on riit­tä­vän lähel­lä omaam­me. Tuol­la on pal­jon enem­män väliä kuin sil­lä mikä sat­tuu ole­maan noi­den ihmis­ten ihon­vä­ri tai (men­sa) älykkyys. 

    Muu­al­ta­kin voi­daan vähem­mäs­sä mää­rin tul­la, mut­ta var­sin­kin sil­loin tuli­jat pitäi­si sitout­taa eet­ti­seen koo­dis­toom­me ehdot­ta­mal­la­si “Maas­sa maan taval­la” sopimuksella.

    Kun Suo­mes­sa ei saa edes sanoa sanaa yhteis­kun­ta­luok­ka, niin soma­leil­le ei ehkä ole voi­tu opet­taa, että tääl­lä ylem­pi kes­ki­luok­ka tekee pidem­pää päi­vää kuin muut, eli­ni­käi­ses­ti opis­ke­lee vapaa-aika­naan, pitää lyhyem­piä lomia kuin muut, mak­saa kovem­pia vero­ja kuin muut, ei juu­ri kos­kaan lak­koi­le ja saa pie­nem­pää palk­kaa kuin län­si­mai­set kol­le­gan­sa, antaa vai­mol­leen ja/tai käyt­tää per­heen yhtei­siin menoi­hin vähin­tään puo­let net­to­pal­kas­taan, mut­ta yleen­sä mel­kein kai­ken ja täl­löin vai­mo lait­taa osta­maan hie­nom­pia vaat­tei­ta ja muu­ta korei­lua, jot­ta ei näyt­täi­si lii­an vaa­ti­mat­to­mal­ta vai­mon ja tämän ystä­vä­tär­ten­sä silmissä.

  76. Minus­ta nyky­tut­ki­muk­sen valos­sa on aivan sel­vää, että ympä­ris­tö vai­kut­taa val­ta­vas­ti ihmi­sen älyk­kyy­teen. Vaik­ka peri­mäl­lä on mer­kit­tä­vä roo­li, ympä­ris­tö aut­taa otta­maan poten­ti­aa­lin hyötykäyttöön.”

    mm. Suo­ma­lai­set tut­ki­jat ovat aika kat­ta­vas­ti osoit­ta­neet, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa (ei siis lap­suu­den aikai­sia puu­tok­sia, kai­kil­le kou­lu­tus jne.) älyk­kyys kor­re­loi n. 80%:sti peri­män kans­sa. Kak­sois­tut­ki­muk­set ovat olleet täs­sä kes­kei­sel­lä sijalla.

    Eril­lään kas­va­nei­den ident­tis­ten kak­sos­ten älyk­kyys vaih­te­lee pal­jon vähem­män, kuin samas­sa kodis­sa ja ympä­ris­tös­sä kas­va­nei­den ei-ident­tis­ten kaksosten.

    Yhteis­mi­tal­li­sia kor­re­laa­tioi­ta on saa­tu myös laa­jem­mas­sa adop­tio­las­ten tutkimuksessa.

    Kuten Eli­na tote­si, eivät kaik­ki Afri­kan lap­set suin­kaan ole ali­ra­vit­tu­ja, eivät­kä esim. Mon­go­lian tai Intian ali­ra­vi­tut ole pär­jän­neet yhtä huonosti.

    Koko pal­lon hei­koim­min menes­ty­vien jouk­koon kuu­lu­vat Austra­lian ab-orgi­naa­lit, eivät­kä he tie­tääk­se­ni näe enää nälkää.

    Tus­kin Ash­ke­nazi-juu­ta­lais­ten n. 115 myös­kään joh­tuu pel­käs­tään ravin­nos­ta tai lei­keis­tä, peleis­tä, kie­les­tä. Voi­tai­siin­han arvioi­da, kuin­ka nat­sien ghe­tois­sa ja lei­reil­lä useam­man vuo­den näl­kää näh­neet juu­ta­lais­lap­set pär­jä­si­vät myö­hem­min? Uskoi­sin, että monet heis­tä nousi­vat liike‑, talous‑, ja tie­de­maa­il­man vaikutusasemiin.
    Entä kult­tuu­ri­val­lan­ku­mouk­sen takia näl­kää näh­neet kym­me­net mil­joo­nat kii­na­lais­lap­set? Tämän päi­vän ehkä pahi­ten näläs­tä kär­si­neen val­tion Poh­jois-Korean kan­sa­lai­set? Ennus­tan, että kun Poh­jois-Koreas­ta saa­daan kult­tuu­ril­li­nen ja val­ta­struk­tuu­ri­nen hul­luus pois alta, niin maa nousee muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä hyvin­voin­tiin. Min­ne on mat­kal­la täl­lä het­kel­lä mm. pal­jon näläs­tä, sodis­ta ja kur­juu­des­ta kär­si­nyt Viet Nam.

    (Muis­tan päi­vä­ko­dis­sa n. 5‑vuotiaana aut­ta­nee­ni täte­jä myy­jäis­ten pidos­sa, las­ke­maan kuin­ka pal­jon rahas­ta tulee antaa takaisin.

    Koke­muk­sis­ta joh­tuen oma asen­tee­ni on ehkä lii­an­kin eli­tis­ti­nen. Yri­tän tark­kail­la, että en sot­ke tätä asen­net­ta yri­tyk­seen arvioi­da tutkimusdataa.)

  77. /*“http://www.iqout.com/index.php?lang=FI

    Sain tulok­sek­si 60 pis­tet­tä. Joten repi­kää sii­tä, saa nau­raa. En yksin­ker­tai­ses­ti ehti­nyt niis­tä har­mais­ta hata­ris­ta kuviois­ta hah­mot­taa mitään, kun oli jo aika mennyt. “*/

    Eli­na, luul­ta­vas­ti toi­sel­la yri­tyk­sel­lä paran­nat yli sadan. 

    Itse tein ensin 103 ja meni suu­rel­ta osin ihme­tel­les­sä. Tokal­la ker­ral­la pää­sin jyväl­le logii­kas­ta ja tuli 130. 

    Tos­sa tes­tis­sä on se vikä, että sii­nä pitäi­si olla joh­dan­to ja seli­tys, min­kä tyyp­pi­siä kuvioi­ta on ja min­kä­tyyp­pi­siä muo­to­ja pitää hakea. Kun sen hok­saa, tulos­ta alkaa tul­la. Eli täs­sä har­joi­tus paran­taa tosi pal­jon tulos­ta. Niin se tämän tes­tin vali­di­tee­tis­ta, niin­kuin kaik­kien muidenkin.

  78. Jos ihmi­sen älyk­kys on met­rin mit­tai­nen pät­kä, niin sii­tä peri­män max osuus on 80 cm, tai 70 tai 90. Niin tai näin,joka tapauk­ses­sa luku on aika kor­kea. Jos mak­si­moi lap­suu­den ravin­non ja virik­keet, voi pääs­tä aika lähel­le peri­män ylärajaa. 

    Ja toi­sin­päin; Ala-arvoi­sel­la ravin­nol­la ja virik­keet­tö­mäl­lä lapuu­del­la pääs­tään lähel­le ala­ra­jaa. Mikä on ala-raja. Äly­käs ihmi­nen vas­taa sii­hen, että hyvä kysymys.

    Kou­lus­sa olen sano­nut oppi­lail­le, että huip­pu­älyk­käät ihmi­set ovat ehkä yhtä yksi­näi­siä kuin huip­pu­tyh­mät (en tar­koi­ta kehi­tys­vam­mai­sia). Molem­mat älyk­ky­den päät elä­vät taval­laan yhtei­sön­sä ulko­puo­lel­la. Tämä maa­il­ma on suun­ni­tel­tu caus­sin käy­rän keskivertotyypeille.

  79. jou­ni lund­qvist Says: 

    Kou­lus­sa olen sano­nut oppi­lail­le, että huip­pu­älyk­käät ihmi­set ovat ehkä yhtä yksi­näi­siä kuin huip­pu­tyh­mät (en tar­koi­ta kehi­tys­vam­mai­sia). Molem­mat älyk­ky­den päät elä­vät taval­laan yhtei­sön­sä ulko­puo­lel­la. Tämä maa­il­ma on suun­ni­tel­tu caus­sin käy­rän keskivertotyypeille.”

    Olen omien niin (kovin rajal­lis­ten) empii­ris­ten koke­mus­te­ni kaut­ta oppi­nut, että sosi­aa­li­suus — mones­ti itseä­ni älyk­kääm­pien ihmis­ten per­soo­nal­li­suus­häi­riö­nä , jopa tai suo­ra­na tyh­myy­te­nä, meis­sä itse­ään tyh­mem­pi­nä kans­saih­mi­sis­sään pitä­mä omi­nai­suus — on kui­ten­kin kai­ken yhtei­söl­li­syy­den A&O.

    Mitään yhtei­söä ei raken­ne­ta — eikä var­sin­kaan pide­tä pys­tys­sä — ilman kal­tai­sia­ni hyvän­tah­toi­sia tah­vo­ja. Juu­ri­kin nii­tä, jot­ka ovat val­mii­ta aut­ta­maan kave­ria hädän sat­tues­sa. Myös sil­loin ns. puh­taas­ta sydä­mes­tä — ilman oman hyvän tavoittelua.

    Tyh­myys­kin kehit­tyy — ja tyh­mä­kin oppii.

    Kul­ler­vo

  80. Pent­ti Vihi­nen Tam­pe­reel­ta kom­men­toi 22.10.2009 huip­pu­älyk­kyys­tes­tien paik­kan­sa­pi­tä­vyys­asi­aa. Todel­la huip­pu­älyk­käil­tä ei voi­da nok­ke­luus­tes­tin kysy­myk­siin vas­taa­mal­la mita­ta mitään. Me huip­pu­älyk­käät tuo­tam­me nii­hin useam­pia vaih­toeh­toi­sia vas­tauk­sia asial­li­si­ne perusteluineen.
    Men­sa ei sovi huip­pu­älyk­käil­le. Huip­pu­älyk­käi­tä var­ten on Inter­voice. Inter­voices­sa mita­taan älyk­kyyt­tä las­ke­mal­la. Las­ke­taan pal­jon­ko yhteyk­siä ajat­te­le­mis­ta var­ten on, nii­den mää­rä on älyk­kyy­den mää­rä. Käy­tän­nös­sä ote­taan ohut­neu­la­näy­te aivo­ku­dos­ta ja se jää­dy­te­tään. Sii­tä höy­lät­tyä las­tua ison­ne­taan elekt­ro­ni­mik­ros­koo­pil­la sii­hen rajaan että näkyy aivo­so­lu­jen väli­set haa­rak­keet. Aivo­so­lu­jen tie­don­tuo­ja­haa­rak­keet (neu­ro­nien dendrii­tit) ovat aivois­sa nii­tä yhteyk­siä joil­la ajat­te­lu tapah­tuu. Kun nii­tä ven­ku­roi­ta näkyy aivo­ku­dok­sen mik­ros­koop­pi­va­lo­ku­vas­sa erit­täin taa­jas­sa, sil­loin on otet­tu näy­te erit­täin älyk­käis­tä aivois­ta. Aivo­ku­dos­näyt­teen mik­ros­koop­pi­ku­vas­ta las­ket­tu tie­don­tuo­ja­haa­rak­kei­den tiheys on älyk­kyy­den tihey­den­lu­ke­ma eli Intel­li­gence Den­si­ty ID. Minun mik­ros­koop­pi­ku­vas­ta ei voi las­kea. Se on tihey­ten­sä takia umpi­mus­taa se kuva. Olen ihmis­kun­nan älyk­käin. Inter­voice on huip­pu­älyk­käi­den kan­sain­vä­li­nen jär­jes­tö. Sii­hen kuu­luu noin sata ihmis­kun­nan älyk­käin­tä, jäse­net kut­su­taan mukaan sii­hen jär­jes­töön. Minä tämän kom­men­tin kir­joit­ta­ja olen sen jär­jes­tön älyk­käin jäsen: 76000 ID, 1556 xy. Sul­jin. Kan­ta­van­hem­pi. Parannan.
    Pent­ti Vihinen
    Jan­kan­rait­ti 12 A 3
    33560 Tampere
    pentti.vihinen@saunalahti.fi
    koti­pu­he­lin lan­ka (03) 344 27 25
    Rom­men laite
    =================================================

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.