Luulin ymmärtäväni digitelevisiota, mutta erehdyin

16 vastausta artikkeliin “Luulin ymmärtäväni digitelevisiota, mutta erehdyin”

1. Käsit­tääk­seni nuo taulutele­vi­siot vievät ainakin tois­taisek­si ron­skisti enem­män sähköä kuin putki­mallit. Tiet­ty putkitele­vi­sio­ta ei tai­da enää saa­da mis­tään, ainakaan dig­i­taalise­na. Itseä on kanssa ärsyt­tänyt tuo kaapeli/an­ten­ni-jako niinkun ylipäätän­sä koko digi­hul­lu­tus jos­ta ei ole ollut muu­ta kuin pelkkää harmia kaikille muille pait­si TV-kauppiaille.

   Vastaa

2. Käsi­tyk­seni mukaan tuo­hon on (oli) kak­si syytä:
   1) ajatelti­in, että kaape­liv­er­sio olisi yksinker­taisuuten­sa vuok­si paljon halvem­pi (no, eipä sit­ten ollutkaan, kuten tote­sit) ja 

   2) kaape­liv­erkos­sa tiedon­si­ir­rossa tapah­tuu paljon vähem­män siir­tovirheitä kuin vapaasti anten­nil­la lähetet­tävässä sig­naalis­sa. Tämä mah­dol­lis­taa sen, että virheenko­r­jaussig­naalia tarvi­taan vähem­män. Mikä tietenkin tarkoit­taa, että varsi­naista dataa (TV-kanavia, verkkoy­hteyk­siä, jne.) voidaan liikut­taa enem­män samas­sa kaapelissa.

   En ole kanssasi eri mieltä hom­man mielekkyy­destä, mut­ta kun nyt sat­u­it kysymään…

   Vastaa

3. YLE:n sinän­sä stan­dard­in­mukainen tek­sti­tys on syypää mon­een ongel­maan. Ratkais­us­ta jos­sa tek­sti siir­retään erik­seen tuli vas­toin toivei­ta melko harv­inainen ja lait­tei­ta on tul­lut hitaasti. Vieläkin suurin osa bok­seista on pikku­ruisia merkke­jä kos­ka notkeat pikku­pa­jat tekevät helpom­min tuot­tei­ta pie­nille markkinoille.

   Vastaa

4. Tele­vi­sio menee net­ti­in ja sitä kat­so­taan ihan nor­maali tietokoneel­la, joka tosin saat­taa näyt­tä digi­box­il­ta, joten kyl­lä se siitä ajan kanssa. Ylel­lä on onnek­si Areena, ja lop­pu taitaa hoitua sopcastilla.

   Sapet­taa se että nyt selit­tää YLEnkin väki, että jos olisi ollut nähtävis­sä miten net­ti kehit­tyy niin koko han­kkeeseen ei olisi ryhdyt­ty. Pet­teri Järvi­nen ja tuhat nört­tiä (allekir­joit­tanut mukaan lukien) tosin ihmetteli kovaan ääneen jo sil­loin joskus, että mik­si tele­vi­sio­bit­tien siirtämiseen tarvi­taan eri verkko, tiedon­si­ir­to­pro­tokol­lat ja lait­teet kuin muiden bit­tien? Sem­minkin kun ko. teknolo­giaon umpisurkeaa.

   Pääsään­töis­es­ti lain­säädän­nön laatu on ollut kään­täen ver­ran­nol­lista siihen kuin­ka paljon sil­lä tekemistä tietotekni­ikan kanssa, ja tämä tele­vi­sion dig­i­tal­isoin­ti on sitä itseään. Asi­aa helpot­taa hie­man, että uus­maalaiset ymmär­sivät vali­ta edus­ta­ja Kasvin.

   Vastaa

5. Dig­i­taal­isu­us on lois­ta­va asia. Jos ette usko, niin han­kkikaa tal­len­ta­va digi­bok­si ja sen jäl­keen huo­maat­te kat­se­l­e­vanne ain­oas­taan niitä ohjelmia, jot­ka oikeasti kiinnostavat.

   Jk. Main­os­ra­hoit­teisille kanav­ille ennus­taan paho­ja vaikeuk­si muu­ta­man vuo­den sisällä.

   Vastaa

6. Vir­ranku­lu­tus taval­lisel­la ja lit­teäl­lä näytöl­lä käyt­täy­tyy eri taval­la näytet­tävän kuvan koon ja kirkkau­den funk­tiona. Plas­matele­vi­siot ovat pahim­mil­laan aika kovia vir­ta­syöp­pöjä, mut­ta nesteki­denäytön pitäisi viedä vähem­män kuin putken. Ainakin mon­i­to­rien kohdal­la on näin. 

   Isom­mis­sa (nykyään kai pien­im­mät telkkar­it ovat 28″) voi olla toisin, jos ruu­tu on pääosan ajas­ta melkein kokon­aan mus­ta, mut­ta en ole tästä ihan varma.

   Vastaa

7. anten­nisig­naali HTV:n verkos­sa on vain väli­aikaista, siir­tymäa­jan helpot­tamisek­si. muis­taak­seni myöskään ihan kaik­ki kana­vat eivät väl­i­ty anten­nisig­naalin kautta. 

   tule­vaisu­udessa tarvit kyl­lä HTV:n verkos­sa asues­sasi kaapeli­boksin. en muista lop­puiko anten­ni-lähetys HTV:llä vuo­den lop­pu­un vai mihin, suosit­te­len että tark­i­stat suo­raan heiltä.

   Vastaa

8. Tuo lyhyt keskustelu kiteyt­tää paljon: http://www.youtube.com/watch?v=j6F19fOhRY4

   Suomes­sa hätiköi­ti­in, eikä kukaan päät­täjistä halua nyt ottaa vas­tu­u­ta. Ollaan vain mielu­um­min ihan hiljaa.

   Jälkivi­isaasti voi tode­ta, että aikoinaan olisi pitänyt odot­taa rauhas­sa pari vuot­ta, ja siir­tyä suo­raan Viron, Nor­jan ja muiden maid­en tapaan DVB-T2 ‑stan­dard­i­in.

   Toden­näköis­es­ti TV-päät­täjät ovat nyt kuitenkin hyvin hil­jaa, ettei kansa vain jou­tu­isi taas vai­h­ta­maan digi­bok­se­jaan, ja muu­ta­mas­sa vuodessa näemme kuin­ka TV:n kat­selu pirstaloituu mak­sukanav­ille ja inter­neti­in. YLEn ihme­tel­lessä katsojapakoa.

   Vastaa

9. Täy­delli­nen on hyvän pahin viholli­nen. Se pätee tähän digipro­jek­ti­inkin. Virheitä on tehty ja tul­laan tekemään. Hyvää on kuitenkin se, että dig­i­tal­isoin­nis­sa on päästy alkuun.

   Vastaa

10. Min­ullekin on jäänyt epä­selväk­si, mik­si kaape­liv­erkkoi­hin valit­ti­in eri mod­u­laa­tio­ta­paa käyt­tävä DVB‑C. Ehkä ajatelti­in, että kaikissa töl­löis­sä olisi sekä C- että T, nehän mah­tu­vat saman sirun eri nurkki­in. Tai kaikissa kaape­liv­erkois­sa ei vaan pysty aja­maan nyky­istä määrää kanavia T‑moduloinnilla. Tai niin kuin maail­mal­la, kaapeli­fir­ma tar­joaa aina oman boksin­sa ja mui­ta on turha edes haaveil­la liit­tää kaapeliin.

    Näin jäl­keen­päin ajatel­tuna Suomes­sa olisi ollut viisas­ta ottaa lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja ajaa kaik­ki ohjel­mat kaape­liv­erkos­sa alus­ta läh­tien T‑moduloinnilla.

    DVB-T2 on vielä TV-nört­tien märkä uni, vapun aikoi­hin alet­ti­in vas­ta miet­tiä sen teknistä stan­dar­d­oin­tia. Voi olla että kun nyt luvataan että se on ensi vuon­na valmis niin jouluk­si 2008 on sit­ten joku TR:n raak­ile valmis. Kaup­poi­hin ensim­mäiset pre-stan­dar­di-lait­teet tule­vat ehkä joskus 2010.

    Vastaa

11. “Min­ullekin on jäänyt epä­selväk­si, mik­si kaape­liv­erkkoi­hin valit­ti­in eri mod­u­laa­tio­ta­paa käyt­tävä DVB‑C. Ehkä ajatelti­in, että kaikissa töl­löis­sä olisi sekä C- että T, nehän mah­tu­vat saman sirun eri nurkkiin.”

    Minä jo oikeas­t­aan vas­tasin tähän aiem­mas­sa viestis­säni. Mut­ta todel­lakin on niin, että C‑version ajatelti­in ole­van halvem­pi kuin T‑version (se on teknis­es­ti yksinker­taisem­pi). Mut­ta kos­ka muual­la ei tähän siir­ryt­ty, näin ei käynyt (elek­tron­i­ikas­sa volyymit merk­it­sevät usein enem­män kuin tekni­nen yksinkertaisuus).

    Jälkikä­teen ajatel­tuna päätös oli huono, mut­ta noin teknis­es­ti ajatellen se oli “oikea” ratkaisu: ei käytetä kaape­liv­erkos­sa mon­imutkaisem­paa tekni­ikkaa kuin on tarpeen.

    “Tai kaikissa kaape­liv­erkois­sa ei vaan pysty aja­maan nyky­istä määrää kanavia T‑moduloinnilla.”

    Tämä ei ole minkään sortin ongel­ma nyky­isil­lä kanavamääril­lä. Kaapelis­sa siir­tyy _helposti_ ver­rat­tomasti enem­män dataa kuin anten­niverkos­sa (jos­sa taa­ju­uskai­stat ovat rajalli­nen resurssi). Kaapelis­sa itse asi­as­sa siir­tyy jopa niin paljon, ettei koko digi­in olisi tarvin­nut sen puoles­ta siir­tyä. Paljon kaistaa vievät analogikana­vatkin uppoa­vat sinne hel­posti, vaik­ka samaan tuut­ti­in pus­ke­taan T- ja C‑digit ja tsiljoona muu­ta kanavaakin.

    Mut­ta, tietenkin tehokkaampi (tai no, ei tehokkaampi vaan vähem­män virheenko­r­jaus­dataa sisältävä) koodaus mah­dol­lis­taa use­ampi­en kanavien (tai peri­aat­teessa minkä vaan muun datankin) lähet­tämisen. Tämä on se syy, mik­si _kaapeliyhtiöillä_ on insen­ti­ivi pois­taa analogikana­vat (ja mah­dol­lis­es­ti ne T‑signaalitkin) pitkäl­lä tähtäimel­lä: kun kaistaa on enem­män, voidaan myy­dä enem­män mak­sullisia kanavia tai jotain muu­ta datapalvelua.

    “Näin jäl­keen­päin ajatel­tuna Suomes­sa olisi ollut viisas­ta ottaa lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja ajaa kaik­ki ohjel­mat kaape­liv­erkos­sa alus­ta läh­tien T‑moduloinnilla.”

    Näin­pä var­maankin. Ja lisäk­si oltaisi­in vielä voitu kaapelis­sa lähet­tää ne ohjel­mat myös anal­o­gise­na, kuten Ruot­sis­sa tapah­tuu. Mut­ta minkäs teet, maito on jo kaatunut.

    Vastaa

12. Ilmeis­es­ti asut Helsingis­sä, joten on täysin mah­dol­lista, että saisit anten­niver­sion kuvan näkyvi­in jol­lain pienel­lä hal­val­la sisäan­ten­nil­la. Minä ainakin saan.

    Vastaa

13. En skaipaa neu­vo­ja henkilöko­htaiseen tilanteeseeni, sil­lä min­ul­la on erilli­nen kaapeliTV:n digi­boxi. Ihmette­len vain,mihin sitä tarvit­ti­in ja mik­si. Keskustelu on minus­ta tehnyt asian selväk­si: Suomes­sa veikat­ti­in väärää hevosta.Kllis moka.

    Vastaa

14. Kari lis­tasikin ne syyt, joil­la kuvio on suurelle yleisölle perustel­tu. Todel­li­nen syy lie­nee kuitenkin yksinker­tais­es­ti laite­valmis­ta­jien ahneus, use­am­mal­la stan­dar­d­i­ver­si­ol­la saadaan myy­tyä kulut­ta­jille enem­män ja kalli­impia laitteita.

    Se, että päät­täjät Suomes­sa ovat men­neet tähän vipu­un on Osmon sanoin: “Kallis moka”.

    P.S. Tietääkö joku mil­loin supertek­sti-TV — yksi digi-TV:n suurista lupauk­sista — tulee? Eli mil­loin laitekan­ta laite­taan taas uusiksi..?

    Vastaa

15. “Todel­li­nen syy lie­nee kuitenkin yksinker­tais­es­ti laite­valmis­ta­jien ahneus, use­am­mal­la stan­dar­d­i­ver­si­ol­la saadaan myy­tyä kulut­ta­jille enem­män ja kalli­impia laitteita.”

    Minä suh­taudun varsin skep­tis­es­ti täl­laisi­in salali­it­to­te­o­ri­oi­hin. Onhan sitä toki vih­jail­tu, että esim Nokia olisi loban­nut melko voimakkaasti Suomen digi-han­ket­ta saadak­seen luo­tua “pilot­ti­markki­nat” digi­bok­seilleen, mut­ta ei se nyt niin yksioikoista ole. Han­kkeessa tehti­in virheitä eikä osat­tu nähdä tekni­ikan ja maail­man muut­tumista (mut­ta halut­ti­in silti olla “eturivis­sä”). Virheitä sat­tuu, ja tyh­myyt­tä mah­tuu maail­maan, mut­ta tuskim­pa lait­teis­to­valmis­ta­jat noi­ta eri ver­sioi­ta ovat olleet ajamassa. 

    Itseasi­as­sa on kyseenalaista, hyö­tyvätkö laite­valmis­ta­jat kahdes­ta stan­dard­ista. Kyl­lähän ne lait­teet kalli­im­mik­si tule­vat, mut­ta eivät ne (ainakaan automaat­tis­es­ti) laite­valmis­ta­jien kat­teisi­in mene, kyl­lä ne valmis­tuskus­tan­nuk­si­akin lisäävät. Vai olisiko sin­ul­la esit­tää jotain konkreet­tista, joka osoit­taisi, että 1) laite­valmis­ta­jat hyö­tyvät kahdes­ta stan­dard­ista tai 2) laite­valmis­ta­jat ovat, oman etun­sa vuok­si, loban­neet kah­ta eri standardia?

    Vastaa

16. Ei ole konkreet­tisia todis­tei­ta, siihen­hän salali­itot perustuvat 🙂 

    Mut­ta vakavasti puhuen, laite­valmis­ta­jat ovat olleet tekemässä DVB stan­dar­d­ia, ja siten heil­lä on ollut vaiku­tus­mah­dol­lisu­us myös tähän stan­dard­i­jakoon kaapeli- ja anten­ni- (ja satel­li­it­ti-) siir­ron osalta. Ja jos se olisi ollut hei­dän intressien­sä vas­tainen, olisi se tuskin toteutunut.

    Valmis­tuskus­tan­nusten osalta ero tuskin on paria euroa suurem­pi. Kos­ka kan­tataa­juinen sig­naalinkäsit­te­ly voidaan tehdä samal­la sir­ul­la, kus­tan­nus voi olla nol­la (suun­nit­telukus­tan­nus on tietysti suurem­pi, mut­ta ei niin merkittävä).

    Virheistä toiv­ot­tavasti ote­taan opik­si. Tule­vaisu­udessa tulee eteen yhä enem­män vas­taa­van­laisia koko kansaa kos­ket­tavia teknologiahankkeita.

    Vastaa