Älykkyyskeskustelusta

Joi­ta­kin vas­tauk­sia edel­li­seen artik­ke­liin tul­leis­ta kommenteista.

Mar­kus kysyi, mitä halusin täl­lä kir­joi­tuk­sel­la vies­tit­tää. En mitään. Kir­joi­tin sen, kun HS kysyi asi­aa raa­dil­taan. Olin sitä ennen päät­tä­nyt, että alan jul­kais­ta omat vas­tauk­se­ni tääl­lä, jos aihe tun­tuu mie­len­kiin­toi­sel­ta. Ajat­te­lin tämän aiheen ole­van, enkä ollut väärässä. 

Kysy­mys kuu­lui, ovat­ko nämä tut­ki­muk­set tie­teel­li­siä, ja vas­ta­sin sii­hen. Se ei ole vas­taus mihin­kään muu­hun kysy­myk­seen, kuten ovat­ko nämä tut­ki­muk­set eet­ti­ses­ti oikein tai onko tulos­ten jul­kis­ta­mi­nen oikein. Edel­leen se ei ollut vas­taus kysy­myk­seen, onko näil­le tulok­sil­le mitään käyt­töä, miel­lyt­tä­vät­kö ne minua tai onko tulok­sia tul­kit­tu oikein. Jos kysy­mys oli­si kos­ke­nut jotain täl­lais­ta, vas­taus oli­si ken­ties ollut erilainen.

Täl­lai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa on se ongel­ma, että ne ruok­ki­vat ihmis­ten rasis­ti­sia aja­tuk­sia ja yllyt­tä­vät sel­lai­siin tul­kin­toi­hin, joi­ta tut­ki­muk­sis­ta ei voi edes vetää. Toi­saal­ta täl­lais­ten tut­ki­mus­ten jul­ki­nen sen­su­roin­ti voi­si sekin yllä­pi­tää rasismia.

Suo­mes­sa on kiel­let­ty teke­mäs­tä tilas­tol­li­sia tut­ki­muk­sia, jois­sa mitä tahan­sa omi­nai­suut­ta tau­lu­koi­tai­siin etni­sen alku­pe­rän mukaan. Tämä kiel­to vai­keut­taa esi­mer­kik­si kou­luo­lo­jen jär­jes­tä­mis­tä Hel­sin­gis­sä. Jos jol­la­kin etni­sel­lä ryh­mäl­lä on jokin spe­si­fi ongel­ma, miten sii­hen voi vas­ta­ta, kun asi­aa ei saa edes tie­tää? Onnek­si äidin­kie­len mukaan tilas­to­ja saa tehdä.

Kun sanoin, että ÄO ennus­taa häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin (tilas­to­tie­tei­li­jää häm­mäs­tyt­tää, että tek­ni­ses­ti noin huo­no mit­ta­ri voi ennus­taa noin hyvin) menes­tys­tä elä­mäs­sä, tar­koi­tin nime­no­maan menes­tys­tä län­si­mai­sis­sa amma­teis­sa. En sitä, onko asian­omai­nen elä­mäs­sään onnellinen.

En myös­kään sano­nut, että tämä oli­si ainoa menes­tyk­seen vai­kut­ta­va seik­ka enkä, ettei menes­tyk­seen oli­si mui­ta­kin tei­tä. Älyk­kyys­tes­tien mit­taa­ma lah­jak­kuus on omi­nai­suus, joka yksin ei tee ihmis­tä lah­jak­kaak­si; joi­den lah­jak­kuus on niin yksi­puo­lis­ta, ettei­vät he opi­kein täs­sä­kään yhteis­kun­nas­sa menes­ty, mut­ta hei­tä on vähän.

Enkä edes sitä, miten menes­tyy alku­pe­räis­kan­so­jen perin­neam­ma­teis­sa. Täs­sä­hän juu­ri on se “rasis­ti­nen” point­ti: kun alku­pe­räis­kan­so­jen amma­teis­sa (tai 1800 luvun maa­seu­tu­val­tai­ses­sa Suo­mes­sa) menes­tyi aivan muil­la avuil­la, ei ollut valin­ta­pai­net­ta tähän suun­taan. Tämän argu­men­tin mukaan Afri­kan kehi­tyk­sen jar­ru­na on se, ettei­vät afrik­ka­lai­set menes­ty teol­li­ses­sa maa­il­mas­sa. Joka vähät­te­lee nii­tä omi­nai­suuk­sia (rasis­mia nujer­taak­seen) joi­ta län­si­mais­sa tar­vi­taan, tulee vahin­gos­sa yhty­neek­si tähän rasis­ti­seen kan­taan: afrik­ka­lais­ten kan­nat­taa pysyä savimajoissaan.

Olen tavan­nut niin mon­ta erit­täin äly­käs­tä mus­tai­hois­ta, että en voi tuo­hon rasis­ti­seen argu­ment­tiin uskoa. Kos­ka älyk­käi­tä mus­tai­hoi­sia on, aja­tus sii­tä, että sama gee­ni sää­te­li­si pigm­nent­tiä ja älyk­kyyt­tä, on roskaa.

Lope­tin kir­jan Bell’s Cur­ve puo­li­vä­liin, kos­ka en jak­sa­nut lukea pidem­mäl­le. Jos väit­tää, että älyk­kyys on luon­non lain mukaan nor­maa­lis­ti jakau­tu­nut (tätä ole­tus­ta hyö­dyn­net­tiin kir­jas­sa äärim­mäi­syyk­siin asti) tulee samal­la väit­tä­neek­si, että se riip­puu luke­mat­to­mis­ta satun­nais­muut­tu­jis­ta, esi­mer­kik­si hyvin suu­res­ta mää­räs­tä gee­ne­jä. Tämä nor­maa­li­ja­kau­man omi­nai­suus sel­vi­ää tilas­to­tie­teen perus­kurs­sil­la. Se oli kir­jan kir­joit­ta­jil­ta jää­nyt var­maan suo­rit­ta­mat­ta. Jos älyk­kyys riip­pui­si yhdes­tä gee­nis­tä, jakau­ma oli­si kaksihuippuinen.

Oma käsi­tyk­se­ni älyk­kyy­den perin­nöl­li­syy­des­tä on, että lah­jak­kuus on peri­nöl­lis­tä, mut­ta tyh­myys ei ole. Kun älyk­kyys­osa­mää­rä on huo­mat­ta­van heik­ko, syy­nä on mitä toden­nä­köi­sem­min jokin vam­ma. Luon­non­syn­ny­tyk­ses­sä 10 % lap­sis­ta vam­mau­tuu ja nälän lisäk­si eräät infek­tiot vahin­goit­ta­vat aivo­ja. Voi olla, että valin­ta­pai­ne Afri­kas­sa ei oli suo­si­nut noui­se­vaa älyk­kyyt­tä yhtä pal­jon kuin Eurooo­pas­sa ja eri­tyi­se­si Kii­nas­sa, mut­ta nuo mita­tut erot ovat niin suu­ria, että ne eivät voi perus­tua yksin gene­tiik­kaan. Sitä vas­taan puhuu sekin, että afroa­me­rik­ka­lai­set ovat Afri­kas­sa asu­via suku­lai­si­aan älyk­kääm­piä. Sen­hän pitäi­si olla toi­sin päin, jos vain gene­tii­kas­ta oli­si kyse. Orjia ei pää­sään­töi­ses­ti met­säs­tet­ty, vaan hei­dät ostet­tiin pai­kail­li­sil­ta hei­moil­ta, mikä viit­taa sii­hen, että täs­sä­kin tapah­tui nega­tii­vis­ta valikoitumista.

Se, että älyk­kyys on niin suu­ri tabu, oikeas­taan osoit­taa asian tär­keyt­tä. Mei­tä ei louk­kaa, jos sanom­me joil­la­kin kan­soil­la ole­van parem­pi ryt­mi­ta­ju kuin toi­sil­la tai että jois­ta­kin hei­mois­ta tulee suo­ma­lai­sia­kin parem­pia juok­si­joi­ta. Saman­lais­ta kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen yli­ko­ros­tus­ta ei ollut ennen: rius­ka työn­te­ki­jä oli hin­te­lää arvos­te­tum­pi, vaik­ka luku­pää­tä ei oli­si ollut­kaan. Voi myös olla, että tämä älyk­kyy­den yli­ko­ros­tus menee ohi, kun osaa­mi­sam­ma­tit ratio­na­li­soi­daan konei­den maailmaan.

Koko kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le pro­fes­so­ri J‑P Roo­sin blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta Älyk­kyy­den tabu mur­tuu, joka kan­nat­taa lukea.

73 vastausta artikkeliin “Älykkyyskeskustelusta”

  1. Lope­tin kir­jan Bell’s Cur­ve puo­li­vä­liin, kos­ka en jak­sa­nut lukea pidemmälle.”

    No et sit­ten ehti­nyt sii­hen asti, jos­sa ensim­mäi­sen ker­ran ohi­men­nen puhut­tiin roduis­ta tai lope­tit juu­ri sivul­le 269?

    Itse­kin olen sitä miel­tä, että kir­jan esit­tä­mät joh­to­pää­tök­set eivät vält­tä­mät­tä ole oikei­ta, mut­ta sinän­sä kir­ja on ihan puh­das klas­sik­ko, joka ei edes puhu juu­ri mitään rotu­jen väli­sis­tä erois­ta vaan se poh­jus­taa ja kom­men­toi sitä kysy­mys­tä miten mei­dän tuli­si rea­goi­da tilan­tee­seen, jos­sa moder­nis­sa yhteis­kun­nas­sa “kog­ni­tii­vi­set luo­kat” aivan sel­väs­ti ovat eroa­mas­sa toi­sis­taan. Älyk­kyy­den periy­ty­vyy­dek­si ole­te­taan jotain välil­lä 40 — 80 prosenttia.

    Jot­ta jär­ke­vää, tule­vai­suu­teen suun­tau­tu­vaa poli­tiik­kaa voi­si teh­dä niin tuo­hon­kin kysy­myk­seen pitäi­si joten­kin osa­ta vastata.

    Jos tätä ajat­te­li­si marxi­lai­sen luok­ka­teo­rian näkö­kul­mas­ta niin oli­si aika help­po ymmär­tää mik­si kog­ni­tii­vi­nen ylä­luok­ka sor­tuu hel­pos­ti ihan puh­taa­seen jee­sus­te­luun. Hehän vain halua­vat pitää etuoi­keu­te­tun asemansa 😉

  2. Hmm.… En jak­sa kom­men­toi­da täs­sä vai­hees­sa kuin yhtä koh­taa, jota ihmet­te­len suuresti. 

    Tilas­to­tie­tei­li­jä Soi­nin­vaa­ra perus­te­lee mus­tien yhden­ve­roi­suut­ta älyk­kyy­den suh­teen sil­lä, että on tavan­nut “mon­ta erit­täin äly­käs­tä mus­taa”. Käsit­tääk­se­ni tilas­to­tie­tei­li­jät eivät perus­te­le maa­il­man ilmiöi­tä omil­la katu­ha­vain­noil­laan, mikä­li halua­vat pitää kes­kus­te­lun tie­teel­li­sel­lä tasolla. 

    Ehkä­pä Soi­nin­vaa­ra on koh­dan­nut täs­tä mil­jar­di­päi­ses­tä mus­tien jou­kos­ta sen erit­täin vali­koi­tu­neen muu­ta­man sadan hen­gen elii­tin, jot­ka pyö­ri­vät samois­sa pii­reis­sä hänen kans­saan? Tulee­ko yllä­tyk­se­nä, kuten muo­ti­sa­non­ta kuuluu?

    Voin koh­da­ta eri­tyi­sis­sä olo­suh­teis­sa esim. huip­pu­jen kori­pal­lo­lei­ril­lä sata 10-vuo­tias­ta las­ta, jot­ka ovat minua pidem­piä. Kui­ten­kin olen vakuut­tu­nut tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta, joi­den mukaan 10-vuo­ti­aat noin kes­ki­mää­rin ovat minua lyhyem­piä (olen 166 cm). 

    Olen­ko joten­kin aivan vää­rin käsit­tä­nyt kes­kiar­von siel­lä samai­sil­la tilas­to­tie­teen kurs­seil­la, kun ymmär­rän asian näin eri tavoin?

    Haluan koros­taa, että minul­la ei ole mitään poliit­ti­sia, asen­teel­li­sia tai mui­ta­kaan per­soo­naa­ni ja elä­mää­ni liit­ty­viä int­res­se­jä tämän asian suh­teen. Inhoan vain älyl­lis­tä epä­re­hel­li­syyt­tä, joka muun muas­sa tämän asian ympä­ril­lä vel­loo. Minul­le on hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti täy­sin yhden­te­ke­vää, ovat­ko mus­tat tyh­mem­piä, yhtä tyh­miä vai perä­ti vähem­män tyh­miä kuin minä ja me. Kaik­ki olem­me aika tyh­miä joka tapauksessa.

  3. Jos väit­tää, että pig­ment­tiä mää­rää­vät gee­nit sää­te­le­vät myös älyk­kyyt­tä, ei pitäi­si voi­da olla älyk­käi­tä mus­tia., ilman että gee­ni oli­si vai­kut­ta­nut myös ihon­vä­riin. Jos on hyvin älyk­käi­tä mus­tia, väes­tön mata­laan älyk­kyy­teen pai­not­tu­vas­sa jakau­mas­sa ei voi olla rotuo­mi­nai­suu­des­ta. Jois­sa­kin väes­tö­ryh­mis­sä on vain vali­koi­dut­tu eri taval­la. Syis­tä, joi­ta en ala selos­taa ilman tilas­to­tie­teen kaa­vo­ja, minus­ta myös vai­kut­taa sil­tä, että ulkoi­set olo­suh­teet ovat vai­kut­ta­neet tulok­seen aika pal­jon (kuten Suo­mes­sa sata vuot­ta sit­ten) Kuin­ka pal­jon, sitä en voi tietää.

  4. Enpä tien­nyt, että etni­sel­lä poh­jal­la teh­dyt ver­tai­lut ovat noin­kin tiu­kas­ti kiel­let­ty­jä Suo­mes­sa. Lakia pitää tie­tys­ti nou­dat­taa. Eri jut­tu, että onko kiel­lois­ta enem­pi hyö­tyä vai hait­taa sii­nä mihin nii­den on ollut tar­koi­tus vaikuttaa.

    Itse ajat­te­len täs­tä rasis­mi- käsit­tees­tä, että parem­pi tie­dos­taa sitä itse kus­sa­kin ole­van jol­loin asian voi pitää kuris­sa ja kont­rol­lis­sa. Nykyi­nen tiuk­ka “itse­kiel­täy­mys­lin­ja” vie kak­si­nais­mo­raa­liin ja näen­näis­ta­sa-arvoon etc. ja asen­neil­mas­to kie­rou­tuu. Var­maan olet huo­man­nut monen kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­sen tun­te­van huo­noa omaa­tun­toa ja sik­si tor­ju­van koko asian käsit­te­lyn. Parem­pi oli­si asiois­ta puhua.
    Jos esim. moni­kult­tuu­ri­suus on muu­ta­kin kuin klis­hee niin sehän mer­kit­see hyvin eri­lais­ten ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien usein hyvin vai­kea­ta yhteiseloa!

    Ja niin­hän sitä sano­taan, että jos oli­si Sak­sas­sa ollut brit­tien huu­mo­rin­ta­ju ei Aatu­kaan oli­si ollut mahdollinen.
    Mie­len­kiin­toi­nen blo­gi Sinulla.

  5. Osmo:

    Lope­tin kir­jan Bell’s Cur­ve puo­li­vä­liin, kos­ka en jak­sa­nut lukea pidem­mäl­le. Jos väit­tää, että älyk­kyys on luon­non lain mukaan nor­maa­lis­ti jakau­tu­nut (tätä ole­tus­ta hyö­dyn­net­tiin kir­jas­sa äärim­mäi­syyk­siin asti) tulee samal­la väit­tä­neek­si, että se riip­puu luke­mat­to­mis­ta satun­nais­muut­tu­jis­ta, esi­mer­kik­si hyvin suu­res­ta mää­räs­tä gee­ne­jä. Tämä nor­maa­li­ja­kau­man omi­nai­suus sel­vi­ää tilas­to­tie­teen perus­kurs­sil­la. Se oli kir­jan kir­joit­ta­jil­ta jää­nyt var­maan suo­rit­ta­mat­ta. Jos älyk­kyys riip­pui­si yhdes­tä gee­nis­tä, jakau­ma oli­si kaksihuippuinen.”

    Öö..missä koh­taa Bell Cur­ven kir­joit­ta­jat väit­tä­vät tai impli­koi­vat, että älyk­kyys riip­puu yhdes­tä tai edes muu­ta­mas­ta geenistä?

  6. Ase­tat oikeat, tie­teel­li­set meto­di­set läh­tö­koh­dat, tun­nut myös hyväk­sy­vän vai­keat­kin vas­tauk­set, joi­ta tämä tut­ki­mus­pro­ses­si voi antaa — näin erot­tau­dut eduk­se­si n. 90% tuo­hon kyse­lyyn vas­tan­nai­ses­ta näh­den. Täs­sä vai­hees­sa olet kui­ten­kin jo pelot­ta­van lähel­lä todel­la epä­mu­ka­via joh­to­pää­tök­siä — joh­to­pää­tök­siä jot­ka sinän­sä ovat edel­leen tie­teel­li­siä ja sii­nä mie­les­sä itses­sään arvo­neut­raa­le­ja. Estääk­se­si ajau­tu­mi­sen “rasis­miin” — mikä siis ei ole rasis­mia — teet tie­teen kan­nal­ta aika irre­le­van­tin kate­go­ria­hyp­päyk­sen ihon­pig­ment­tiin, ja rupeat argu­men­toi­maan tätä haa­mua ja var­joa vas­taan (mitä muu­ten voi­tai­siin tut­kia ver­taa­mal­la tum­ma- ja vaa­le­ai­hois­ten van­hem­pien jäl­ke­läis­ten älyk­kyy­den kor­re­loi­mis­ta jäl­ke­läis­ten ihon­pig­ment­tin kans­sa) . Täl­lai­nen perään­ty­mi­nen on ymmärrettävää.

    Tun­nut halua­van saman­ai­kai­ses­ti osoit­taa sekä ole­va­si luon­non­tie­teel­li­nen ratio­na­lis­ti, että välit­tö­mäs­ti irtau­tu­va­si kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta yleis­tä­vis­tä johtopäätöksistä.

    Sosiobiologia/evoluutiopsykologia on joh­don­mu­kai­nen tut­ki­muk­sel­li­nen seu­raus Darwi­nin evoluutioteoriasta.

    Ne pie­net­kin, “mität­tö­mät” pro­mil­let voi­vat vai­kut­taa todel­la pal­jon. Ne voi­vat olla ero vaik­ka­pa Bull­mas­tif­fin ja Kul­tai­sen nou­ta­jan välil­lä. Ihmis­ten koh­dal­la ajat­te­lem­me, että “bull­mas­tif­fit ovat x” tai “kul­tai­set nou­ta­jat ovat x” ole­van rasis­ti­sia yleis­tyk­siä, kos­ka eivät kaik­ki kul­tai­set nou­ta­jat suin­kaan ole x. Löy­tyy myös bio­lo­gi­ses­ti erit­täin tyh­miä ash­ke­nazi-juu­ta­lai­sia yksilöitä.

    Ihmis­kun­nan “nel­jäl­lä pää­ro­dul­la” (eikä näi­den ilmi­sel­vää ole­mas­sao­loa ole kos­kaan kumot­tu kuin ainoas­taan post-moder­nis­ti) on ollut tuhan­sia / kym­me­niä tuhan­sia vuo­sia aikaa eriy­tyä toisistaan.

    Jalos­tuk­sel­la ihmi­nen on muo­kan­nut usei­den kotie­läin­ten bio­lo­gis­ta luon­net­ta. Alku­hä­rän aggres­sii­vi­suus on käy­nyt säy­seäm­mäk­si. Sut­ta, vaik­ka­kin otus on koti­koi­raa fik­sum­pi, ei sen arvaa­mat­to­man väki­val­tai­suu­den takia pitäi­si kotie­läi­me­nä kukaan jär­jel­li­nen ihminen.

    Ihmi­nen on myös eläin. Oli­si täy­sin epä­tie­teel­lis­tä (sekä tut­ki­tun tie­don vas­tais­ta) olet­taa, että eri­lai­set hen­kis­ten omi­nai­suuk­sien, luon­teen­piir­tei­den, ja mm. älyk­kyy­den poten­ti­aa­lit eivät periy­tyi­si myös ihmis­po­pu­laa­tioi­den sisäl­lä — ja täten eriy­tyi­si eriy­ty­vien popu­laa­tioi­den välil­lä — luon­non­va­lin­nan, ympä­ris­tön, evo­lu­tii­vis­ten lisään­ty­mi­se­tu­jen pidem­män ajan­jak­son ohjauksessa.

    Van­ha tais­to­lai­nen, nykyi­nen luo­pio (kuten monet oikeas­sa ole­vat ovat olleet) Jeja-Pek­ka Roos on hyvin pereh­ty­nyt aihee­seen ja hänen kir­joi­tuk­sen­sa ovat hyvin infor­ma­tii­vi­sia. En ole huo­man­nut kenen­kään Suo­men aka­tee­mi­ses­sa maa­il­mas­sa edes yrit­tä­neet argu­men­toi­da nii­tä vas­taan tie­teel­li­sen dis­kurs­sin sisällä.

    Ja kuin­ka voi­si­kaan? Mitä voi huma­nis­ti tode­ta, kun ns. hyviin per­hei­siin adop­toi­tu­jen las­ten älyk­kyy­se­rot seu­raa­vat hyvin­kin tark­kaan “rodul­li­sia” ero­ja — tai kun köy­hyy­den ja puut­teen rii­vaa­mas­sa Mon­go­lias­sa ihmi­set saa­vat älyk­kyys­tes­teis­sä kor­kei­ta luke­mia — tai kun eril­lään elä­nei­den ident­tis­ten kak­sos­ten älyk­kyys kor­re­loi pal­jon vah­vem­min kuin samas­sa per­hees­sä kas­va­nei­den ei-ident­tis­ten kaksosten?

    Hesa­rin vas­tauk­sis­ta hei­jas­tui huo­les­tut­ta­vas­ti levin­nyt älyk­kyys-rela­ti­vis­ti­nen mee­mi. Älyk­kyys on mys­ti­fioi­tu jok­si­kin tavoit­ta­mat­to­mak­si, mää­rit­te­le­mät­tö­mäk­si — usein omiin ennak­ko­luu­loi­hin ja kor­rek­tiu­teen nojaten.

    Hesa­rin vas­tauk­sis­sa hyvin ylei­nen tee­ma oli tode­ta mer­ki­tyk­ses­sä: “oli tie­teel­lis­tä tai ei, mitä hyö­tyä täl­lai­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta on?”.

    Kehi­tys­mai­den mit­ta­van tuke­mi­sen kan­nat­ta­ja­na, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti ratio­na­lis­ti­na, sanoi­sin että paljonkin.

    Joh­tui­vat nykyi­set, mitat­ta­vis­sa ole­vat älyk­kyy­se­rot sit­ten suh­tees­sa toi­siin­sa mis­tä tahan­sa, tuli­si Saha­ran ete­lä­puo­leis­ta Afrik­kaa var­ten kehit­tää, ana­ly­soi­da ja tut­kia, mitä kut­sui­sin, alhai­sem­man osaa­mis­ta­son hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­sik­si. Että hyvin­voin­ti­struk­tuu­rit, nii­den yllä­pi­to, kehit­tä­mi­nen (jne.) eivät kaa­tui­si kyvyt­tö­myy­teen hah­mot­taa syy-seu­raus ‑suh­tei­ta, ana­ly­soi­da moni­mut­kai­sia koko­nai­suuk­sia, teh­dä vai­kei­ta mate­maat­ti­sia las­kel­mia tai käsi­tel­lä moni­syi­siä abstraktioita (…)

    Oli­si­ko “rasis­tis­ta” kehi­tys­a­pu­va­roin kou­lut­taa ja pal­ka­ta (riit­tä­vän hyvä palk­ka) Afrik­kaan aasia­lai­sia lää­kä­rei­tä ja insi­nöö­re­jä sekä vaik­ka len­tä­jiä? He lähettäisivät/säästäisivät pal­kas­taan suu­ren osan koti­maa­han­sa, ja näin raha myös kier­täi­si tuot­taen laa­jem­man hyö­dyn. Pes­tit voi­si­vat olla väliaikaisia.
    Jos uskom­me afrik­ka­lai­sis­ta kor­kea­kou­lut­tu­van riit­tä­vän mää­rän tar­vit­ta­via osaa­jia (jol­lai­sik­si esim. lää­kä­rit voi las­kea), niin voi hyvin­kin olla, että “kor­rek­tia, anti-rasis­tis­ta peri­aat­teel­li­suut­tam­me” omal­ta osal­tam­me (emme­hän me kaik­kea voi teh­dä ja hol­ho­ta, kuten esim. Eli­na aivan oikein tote­si) epä­on­nis­tum­me aut­ta­maan Afrik­kaa maan­osan kroo­nis­ten ongel­mien ratkaisussa.

  7. Suo­mes­sa on kiel­let­ty teke­mäs­tä tilas­tol­li­sia tut­ki­muk­sia, jois­sa mitä tahan­sa omi­nai­suut­ta tau­lu­koi­tai­siin etni­sen alku­pe­rän mukaan.”

    Ker­toi­sit­ko tar­kem­min? Mikä taho on tämän kiel­lon taka­na ja mil­lai­sia sank­tioi­ta sen rik­ko­mi­ses­ta voi saada?

  8. Huo­maat­ko Osmo, että olet ainoa, joka kir­joit­taa ihon­vä­ris­tä mitään..? Miten nyt sii­hen olet niin rasis­ti­ses­ti jumit­tu­nut? Hie­noa­han tuol­lai­nen Juko­lan­jus­si-vaa­leus on, mut­ta mitä sitä korostamaan 😉

  9. Hyvä suo­men­kie­li­nen joh­dan­to sosio­bio­lo­gi­aan (vaik­ka­kin ehkä pai­koin hitusen lii­an hen­ki­lö­koh­tai­nen) on vih­rei­den Jus­si K. Nie­me­län kir­joit­ta­ma pamflet­ti vuo­del­ta 2004 http://www.masters.fi/Pamfletti.pdf

  10. Osmo: “Jos väit­tää, että pig­ment­tiä mää­rää­vät gee­nit sää­te­le­vät myös älyk­kyyt­tä, ei pitäi­si voi­da olla älyk­käi­tä mustia.”

    Anteek­si tyh­myy­te­ni mut­ta mik­si tämä asia oli­si näin mus­ta­val­koi­nen? Näis­sä kes­kus­te­lus­sa on tuo­tu esiin pal­jon mah­dol­li­ses­ti vai­kut­ta­via teki­jöi­tä: kou­lu­tus, ympä­ris­tö, ravin­to, virik­keet jne. Kai­kis­ta on ollut suu­rin­piir­tein yhtei­sym­mär­rys että ne ehkä saat­ta­vat vai­kut­taa asi­aan jol­la­kin pai­noar­vol­la (var­muu­den vuok­si pal­jon kon­di­tio­naa­lia). Mik­si tämä yksi “pig­ment­ti” asia on niin eri­lai­nen mui­hin ver­rat­tu­na, että se on joko/tai eikä voi vai­kut­taa vain osit­tain niin kuin nämä muut? Eikös samal­la logii­kal­la hyvin voi­si väit­tää että “ei pitä­si voi­da olla älyk­käi­tä kou­lu­ja käy­mät­tö­miä ihmisiä”?

    En myös­kään ymmär­rä mikä tuos­sa yhdes­sä ainoas­sa Cati­li­nan kir­joit­ta­mas­sa teks­tis­sä oli niin pro­vo­soi­vaa, että kaik­ki sii­hen tart­tu­vat. Eikö sanan­va­lin­ta “aja­tus sii­tä että pig­ment­ti joten­kin liit­tyi­si” ole aika varo­vai­nen? Palaut­teen mää­räs­tä pää­tel­len hän var­maan­kin osui johon­kin herk­kään pis­tee­seen. No, on pal­jon asioi­ta joi­ta en ymmärrä…

    Täy­tyy sanoa että roh­kea aloi­tus ja hyvä (ehkä sama kuin hyvin fil­te­roi­tu) keskustelu.

  11. Oli­sin sen ver­ran tie­dus­tel­lut, että kun Osmo kir­joi­tit aikai­sem­mas­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si: “Emme ole pys­ty­neet pai­kal­lis­ta­maan kuin pie­nen osan lah­jak­kuu­teen liit­ty­vis­tä gee­neis­tä, mut­ta oli­sin kovin yllät­ty­nyt, jos aivo­ja sää­te­li­si­vät samat gee­nit kuin pig­ment­tiä.” niin etkö tuos­sa tee hie­man oudoh­kon ole­tuk­sen? Ymmär­tääk­se­ni tum­ma iho on vain sopeu­tu­ma läm­pi­mään ilmas­toon. Samal­la tapaa voi­si aja­tel­la, että afrik­ka­lais­ten älyk­kyys on sel­lai­nen kuin se on, sik­si että hei­hin ei ole koh­dis­tu­nut saman­lais­ta valin­ta­pai­net­ta kuin euroop­pa­lai­siin ja aasia­lai­siin. Eli pig­ment­ti ja älyk­kyys­ta­so molem­mat ovat sopeu­tu­mia ympä­ris­töön, mut­tei­vät miten­kään riip­pu­vai­sia samois­ta geeneistä.

  12. Minun bio­lo­gi­sen tie­tä­myk­se­ni mukaan ihon­vä­ri liit­tyy uv-valoon. Afri­kas­sa tar­vi­taa pal­jon pig­ment­ti­ää suo­jaa­maan tuol­ta sätei­lyl­tä (syö­pä). Kau­ka­na päi­vän­ta­saa­jal­ta uv-valoa on vähem­män, joten pgment­tiä tar­vi­taan vähemmän.

    UV-valos­ta on myös hyö­tyä, sil­lä sen avul­la ihos­sa syn­tyy D‑vitamiinia.Tämän voi myös kään­tää niin, että val­koi­set eivät pär­jää Afri­kas­sa iho­syö­pä­ris­kin vuok­si ja mus­tat tääl­lä, kun eivät saa tar­peek­si D‑vitamiinia.

  13. Kor­tat­tu versio

    Minun bio­lo­gi­sen tie­tä­myk­se­ni mukaan ihon­vä­ri liit­tyy uv-valoon. Afri­kas­sa tar­vi­taa pal­jon pig­ment­ti­ää suo­jaa­maan sätei­lyl­tä (syö­pä). Kau­ka­na päi­vän­ta­saa­jal­ta uv-valoa on vähem­män, joten pig­ment­tiä tar­vi­taan vähemmän.

    UV-valos­ta on myös hyö­tyä, sil­lä sen avul­la ihos­sa syn­tyy D‑vitamiinia.Tämän voi myös kään­tää niin, että val­koi­set eivät pär­jää Afri­kas­sa iho­syö­pä­ris­kin vuok­si ja mus­tat tääl­lä D‑vitamiinivajeen vuoksi.

    Näin se evo­luu­tio on valin­nut ihon­vä­rin vuo­si­tu­han­sien saatossa.

  14. Voi­si­ko joku minua fik­sum­pi selit­tää minul­le tämän, kun en par­haim­mal­la tah­dol­la­kaan ymmär­rä, mitä Osmo tarkoittaa. 

    Osmo sanoo, ettei älyk­kyys voi olla rotuo­mi­nai­suus, kos­ka on ole­mas­sa älyk­käi­tä mus­tia. Samal­la hän jan­kut­taa, että pig­ment­tiä ja älyk­kyyt­tä ei voi sää­del­lä sama gee­ni… En ymmär­rä miten se edes liit­tyy asiaan. 

    Ihmi­sen ruu­miin pituus on 90 pro­sent­ti­ses­ti geneet­ti­nen omi­nai­suus. Kii­na­lais­ten mies­ten kes­ki­pi­tuus on alle 170 cm, hol­lan­ti­lais­ten yli 180 cm. Ero on takuu­var­mas­ti tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä, vaik­ka sitä en tähän las­ke. Kui­ten­kin Kii­nas­sa lie­nee mil­joo­nit­tain mie­hiä, jot­ka ylit­tä­vät hol­lan­ti­lais­ten kes­ki­pi­tuu­den ja itse asias­sa maa­il­man pisin elä­vä ihmi­nen on Kii­nas­ta. (Tosin hänel­lä on ehkä jokin sai­raus, joka aiheut­taa lii­ka­kas­vua). Osmon logii­kal­la ei siis pituus voi olla rotuo­mi­nai­suus, kos­ka on pit­kiä­kin kiinalaisia?

    Joten mitä täs­sä nyt aje­taan takaa? Mus­tien pika­juok­su­lah­jak­kuus on aivan var­mas­ti geneet­ti­nen omi­nai­suus suu­rim­mak­si osak­si, mut­ta aivan taa­tus­ti löy­tyy pal­jon val­koi­hoi­sia, jot­ka ovat kes­ki­mää­räis­tä mus­taa nopeam­pia. Esi­merk­ke­jä on aihees­ta pil­vin pimein.

    Suku­puo­le­ni kyky­puut­tei­siin (vii­si pojoa alhai­sem­pi älyk­kyys kuin mie­hil­lä) ei saa vii­ta­ta mah­dol­li­ses­sa vas­tauk­ses­sa. Tai Osmo sen­su­roi, kiitos! 🙂

  15. Joi­den­kin arvioi­den mukaan jopa kol­mas­osa ihmi­sen gee­neis­tä vai­kut­taa älyk­kyy­teen. Myös ihon­vä­ri on omi­nai­suus, johon vai­kut­taa usei­ta gee­ne­jä. Onko tosi­aan niin kau­kaa haet­tu aja­tus, että jot­kut gee­nit saat­tai­si­vat kuu­lua molem­piin näis­tä joukoista?

  16. Meil­lä tai­o­taa ollae­ri käsi­tys sii­tä, mikä on rotuo­mi­nai­suus. Asia on vähän han­ka­la mää­ri­tel­lä, kos­ka viral­lis­ta käsi­tys­tä sii­tä, mikä on rotu, ei ole­kaan; tai siis viral­li­ses­ti rotu­ja ei ole.
    Jos rodul­la tar­koi­te­taan vaik­ka­pa tulos­ta sii­tä ryh­mit­te­lu­yana­lyy­sis­tä, jos­ta joku tääl­lä puhui, näin
    saa­duis­sa ryh­mis­sä jokai­ses­sa on älyk­käi­tä ja vähem­män älyk­käis­tä, jakau­mat vain vaih­te­le­vat. Rotu ei siis mää­rää älyk­kyyt­tä, se voi vain kor­re­loi­da sen kans­sa. Syy kor­re­laa­tioon ei myös­kään ilmei­ses­ti ole “rodus­sa”, vaan niis­sä olo­suh­teis­sa, jois­sa tuon “rodun” edus­ta­jat ovat eläneet. 

    Ihon­vä­ri esi­mer­kik­si on rotuo­mi­nai­suus, kos­ka rotu mää­rää sen suoraan,älykkyys ei mie­les­tä­ni sel­lai­nen ole.

    Jan­ku­tus pig­ment­ti­gee­nin aivo­jen raken­net­ta ohjaa­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta ei ollut minun kek­sin­töä­ni. Kun let­kau­tin sen vähän humo­ris­ti­ses­ti irrot­taak­se­ni tiet­ty­jen olo­suh­tei­den aiheut­ta­man eri­lai­sen jakau­man itse rodus­ta, jot­kut toi­set alkoi­vat int­tää, että kyl­lä ne voi­vat olla saman gee­nin määräämiä.

  17. Ihon­vä­ri esi­mer­kik­si on rotuo­mi­nai­suus, kos­ka rotu mää­rää sen suoraan,älykkyys ei mie­les­tä­ni sel­lai­nen ole.”

    Tar­koi­tit var­maan, että ihon­vä­ri on “rotuo­mi­nai­suus” kos­ka rotu mää­ri­tel­lään (mm.) sen perusteella.
    Älyk­kyys ei ole “rotuo­mi­nai­suus”, kos­ka äly­kyy­den perus­teel­la ihmi­siä ei jae­ta roduik­si, vaik­ka se oli­si tie­tys­ti yhtä perusteltua.

  18. On vähän han­ka­la puhua rotuo­mi­nai­suuk­sis­ta, kun rotu­ja ei ole mää­ri­tel­ty. Jos niil­lä tar­koi­te­taan aiem­min mai­nit­tu­ja nel­jää pää­ro­tua, aika eri­lais­ta väkeä nii­den sisään mah­tuu. Masai­hei­mo­jen hon­gan­ko­lis­ta­jat ja lyhyet bush­man­nit nyt esi­mer­kik­si. Kaik­ki geneet­ti­set erot ihmis­ten välil­lä eivät ole rotuo­mi­nai­suuk­sia, vaik­ka ne oli­si­vat alu­eel­li­ses­ti ryväs­ty­nei­tä. Esi­mer­kik­si vali­koi­va muut­to­lii­ke tuot­taa juu­ri nyt pal­jon ero­ja eri paik­ka­kun­tien välil­le, mut­ta emme me puhu kau­pun­ki­lais­ro­duis­ta ja maalaisroduista.

    Kun sanon,ettei älyk­kyys ole rotuo­mi­nai­suus, tar­koi­tan sil­lä sitä, että kaik­ki “rodut” ovat sen suh­teen hete­ro­gee­ni­sia. Jos jokin jouk­ko ulkoa­va­ruu­des­ta saa­pui­si maa­han, kaap­pai­si kym­me­nen tuhat­ta mus­taa afrik­ka­lais­ta ja suo­ma­lai­sen kar­jan­ja­los­tuk­sen oppi­kir­jan, he voi­si­vat jalos­taa kaap­paa­mis­taan ihmi­sis­tä mel­kein mil­lai­sen jou­kon hyvän­sä, pit­kiä tai lyhyi­tä, älyk­käi­tä tai vähem­män älyk­käi­tä, kos­ka riit­tä­vä mää­rä geneet­tis­tä vaih­te­lua on muka­na. Kii­na­lais­ten näköi­siä jäl­ke­läi­siä ei kui­ten­kaan saataisi.

  19. Pie­ni kor­jaus edel­li­seen vies­tiin. Bus­man­nit ja masait eivät ole samaa “rotua”. Masait kuu­lu­vat alun perin Län­si-Afri­kas­ta läh­töi­sin ole­vaan bantu“rotuun”, bus­man­nit taas ovat ban­tuin­vaa­sios­ta karui­hin oloi­hin vetäy­ty­mäl­lä sel­vin­nyt reliikkiryhmä.

  20. Täl­lai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa on se ongel­ma, että ne ruok­ki­vat ihmis­ten rasis­ti­sia aja­tuk­sia ja yllyt­tä­vät sel­lai­siin tul­kin­toi­hin, joi­ta tut­ki­muk­sis­ta ei voi edes vetää. Toi­saal­ta täl­lais­ten tut­ki­mus­ten jul­ki­nen sen­su­roin­ti voi­si sekin yllä­pi­tää rasismia.”

    Näin on. Mie­les­tä­ni vaa­ral­li­sen tie­don pimit­tä­mi­nen tyh­mil­tä kan­sa­lai­sil­ta täs­tä syys­tä on sil­ti pahim­man­laa­tuis­ta eli­tis­miä ja epä­de­mo­kraat­tis­ta ajat­te­lua, joka on itses­sään hal­vek­sit­ta­vaa ja vää­rin, eikä myös­kään tuo­ta toi­vot­tua tulos­ta, kuten itse­kin toteat. Rat­kai­su on mie­les­tä­ni, että asias­ta puhu­taan avoi­mes­ti, ja asian­tun­ti­jat selit­tä­vät ymmär­ret­tä­väs­ti ja kan­san­ta­jui­ses­ti, mik­si täl­lai­set tut­ki­mus­tu­lok­set eivät oikeu­ta mitään rasis­mia tai ker­ro meil­le mitään kenen­kään yksit­täi­sen ihmi­sen omi­nai­suuk­sis­ta. (Pahan tie­don aja­tuk­ses­ta on muu­ten mie­len­kiin­toi­nen kir­ja Jan­ne Kivi­vuo­ren Paha tie­to, tie­teen­vas­tai­nen ajat­te­lu antii­kis­ta uusim­piin kiistoihin.)

    Suo­mes­sa on kiel­let­ty teke­mäs­tä tilas­tol­li­sia tut­ki­muk­sia, jois­sa mitä tahan­sa omi­nai­suut­ta tau­lu­koi­tai­siin etni­sen alku­pe­rän mukaan. Tämä kiel­to vai­keut­taa esi­mer­kik­si kou­luo­lo­jen jär­jes­tä­mis­tä Hel­sin­gis­sä. Jos jol­la­kin etni­sel­lä ryh­mäl­lä on jokin spe­si­fi ongel­ma, miten sii­hen voi vas­ta­ta, kun asi­aa ei saa edes tietää?”

    Sama kos­kee myös rikol­li­suut­ta ja monia mui­ta tilas­toi­ta­via omi­nai­suuk­sia, jois­ta ei sai­si puhua. On todel­la upe­aa, että sinä Osmo puhut täs­tä asias­ta. Sinua ei ihan äkkiä kukaan voi vaka­val­la naa­mal­la lei­ma­ta oikeis­to­puo­li­nat­si­po­pu­lis­tik­si tai sivis­ty­mät­tö­mäk­si, kou­lut­ta­mat­to­mak­si, syr­häy­ty­neek­si ja ennak­ko­luu­loi­sek­si. Minul­le ei tule mie­leen esi­merk­kiä sel­lai­ses­ta, että yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma oli­si kadon­nut tai lakan­nut huo­les­tut­tams­ta ihmi­siä, kun sii­tä puhu­mi­nen ja sen tie­teel­li­nen tai muu tut­ki­mi­nen on kielletty. 

    Oma käsi­tyk­se­ni älyk­kyy­den perin­nöl­li­syy­des­tä on, että lah­jak­kuus on peri­nöl­lis­tä, mut­ta tyh­myys ei ole.”

    Tämä sinän­sä yksin­ker­tai­sel­ta kuu­los­ta­va lause tun­tuu täl­lä het­kel­lä mie­les­tä­ni intui­tii­vi­ses­ti erit­täin tär­keäl­tä oival­luk­sel­ta. Bell Cur­ven ongel­ma­na, sikä­li kuin muis­tan (luin sen kau­an ennen kuin aloin enem­män miet­tiä näi­tä asioi­ta), on sama kuin nyky­ään useil­la itses­tään ään­tä pitä­vil­lä yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöil­lä: he sot­ke­vat poli­tii­kan ja oman ennal­ta ole­te­tun ihmis­kä­si­tyk­sen­sä tutkimukseensa.

    Saman­lais­ta kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen yli­ko­ros­tus­ta ei ollut ennen: rius­ka työn­te­ki­jä oli hin­te­lää arvos­te­tum­pi, vaik­ka luku­pää­tä ei oli­si ollutkaan.”

    Täs­tä on hyvin pit­käl­le kysy­mys. Älyk­kyy­den käsit­tee­seen liit­tyy suh­tee­ton haloe­fek­ti. Net­ti­kom­men­toi­jat ja haas­ta­tel­lut jul­ki­mot heit­täy­ty­vät aivan hys­tee­ri­sik­si. Käsit­teis­tä sai­var­rel­laan loput­to­miin (Mitä on menes­tys? Onko kou­lu­me­nes­tys, hyvä tulo­ta­so, nega­tii­vi­nen kor­re­laa­tio rikol­li­suu­den kans­sa, ter­veys, työs­sä pär­jää­mi­nen menes­ty­mis­tä tai hyvä asia? Jon­kun mie­les­tä täl­lai­sen poh­ti­mi­nen voi olla mie­len­kiin­tois­ta ja hedel­mäl­lis­tä. Minus­ta ei eri­tyi­sen.) Vaah­do­taan sii­tä, että ihmi­set, joil­la on kor­kea älyk­kyys­osa­mää­rä, eivät vält­tä­mät­tä ole moraa­li­ses­ti hyviä ja epäit­sek­käi­tä tai onnel­li­sia (kuka sel­lais­ta on väit­tä­nyt?). Unoh­de­taan tilas­tol­li­sen päät­te­lyn alkei­den perus­teet, jot­ka kai ope­te­taan perus­kou­lus­sa (tämä ei voi pitää paik­kan­sa! Tun­nen erään älyk­kään mus­tan ihmi­sen!) Teh­dään kaik­ki mah­dol­li­set argu­men­toin­ti­vir­heet, vaik­ka sama hen­ki­lö muis­sa yhteyk­sis­sä oli­si osoit­ta­nut ole­van­sa aivan kyke­ne­vä ana­lyyt­ti­seen ajatteluun.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    “Kun sanon,ettei älyk­kyys ole rotuo­mi­nai­suus, tar­koi­tan sil­lä sitä, että kaik­ki “rodut” ovat sen suh­teen heterogeenisia.”

    Täs­sä hae­taan ehkä sel­lais­ta rotuo­mi­nai­suu­den mää­ri­tel­mää, että sen perus­teel­la voi­si teh­dä popu­laa­tio­ryh­mä­luo­ki­tuk­sen suu­rel­la var­muu­del­la, eli rotuo­mi­nai­suu­den jakau­mil­la eri popu­laa­tio­ryh­mis­sä ei oli­si juu­ri yhtään pääl­lek­käi­syyt­tä. Älyk­kyys ei siis ole rotuo­mi­nai­suus tämän mää­ri­tel­män mukaan, ja aika har­va hel­pos­ti mitat­ta­va tai ihmi­ses­tä pääl­le­päin näky­vä omi­nai­suus on. 

    Tämän totea­mi­nen ei kui­ten­kaan vie kes­kus­te­lua pal­jon eteen­päin, kos­ka aihe on tule­nar­ka sii­tä syys­tä, että aja­tus yleen­sä min­kään­lai­ses­ta eros­ta populaatioryhmien/rotujen kes­ki­mää­räi­sis­sä älyk­kyyk­sis­sä herät­tää niin voi­mak­kai­ta tunteita.

  22. Lot­ta Roti kirjoitti:
    “Käsit­teis­tä sai­var­rel­laan loput­to­miin (Mitä on menestys?…”

    Kun kes­kus­te­lu älyk­kyy­des­tä aloi­te­taan kirjoittamalla
    “On aivan sel­vää, että älyk­kyys­tes­tit mit­taa­vat jotain mer­kit­tä­vää, kos­ka tes­ti­tu­los ennus­taa menes­tys­tä myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sä hyvin.”

    Niin minus­ta ei todel­la­kaan ole sai­var­te­lua kes­kus­tel­la sii­tä, mitä se menes­tys on, jota älyk­kyys­tes­tit ennustavat.
    Minus­ta on tyh­jää höpi­nää puhua menes­tyk­ses­tä, jos sitä ei mää­ri­tel­lä mitenkään

    Väi­te, että “menes­ty­mi­nen elä­mäs­sä on aika yksi­se­lit­tei­nen käsi­te.”, kuten Eli­na asian ilmai­si, on minus­ta pelk­kää puppua.
    Elä­mäs­sä menes­ty­mi­se­nä voi­daan pitää hyvin eri­lai­sia asioi­ta jo lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, jos ryh­dy­tään mit­taa­maan menes­tys­tä koko ihmi­sen elin­kaa­ren ajal­ta, tai useam­man suku­pol­ven mit­tai­sel­ta jaksolta.

    Jos­pa Lot­ta ker­toi­si mitä on menes­tys elä­mäs­sä, niin voi­sim­me lopet­taa tämän “sai­var­te­lun”?

  23. Ei ole ole­mas­sa mitään rotuo­mi­nai­suuk­sia, vaan on ole­mas­sa luke­ma­ton jouk­ko omi­nai­suuk­sia, joi­den perus­teel­la ihmi­set voi­daan klus­te­roi­da eli jakaa joukkoihin.
    Joi­den­kin omi­nai­suuk­sien perus­teel­la jaet­tu­ja jouk­ko­ja kut­su­taan roduik­si. Näi­den omi­nai­suuk­sien yhtei­nen nimit­tä­jä on, että ne liit­ty­vät ihmi­ses­tä hel­pos­ti havait­ta­viin ulkoi­siin piir­tei­siin, kuten ihon väri.
    Aivan yhtä hyvin ihmi­set voi­tai­si jakaa ryh­miin veri­ryh­mien perus­teel­la, tai älyk­kys­tes­tin perus­teel­la, ja ryh­tyä sen jäl­keen kut­su­maan näi­tä ryh­miä roduiksi.
    Suo­ma­lai­set­kin voi­tai­si siis jakaa vaik­ka­pa kol­meen rotuun — tol­lot ÄO120, tai veri­ryh­mien perus­teel­la A, B ja 0.
    Sen jäl­keen voi­tai­si tämä­kin kes­kus­te­lu aloit­ta uudel­ta poh­jal­ta — Onko väl­kyil­lä suu­rem­mat kor­vat kuin tol­loil­la? Menes­ty­vät­kö A‑rotuun kuu­lu­vat parem­min kau­neus­kil­pai­luis­sa jnpp.

  24. Uusi rotuop­pi­ni oli jos­tain älyk­kyys­osa­mää­rää­ni liit­ty­mät­tö­mäs­tä syys­tä leik­kau­tu­nut pois ja sen piti siis olla:
    Suo­ma­lai­set­kin voi­tai­si siis jakaa vaik­ka­pa kol­meen rotuun — tol­lot ÄO alle 80, tavik­set ÄO 80 — 120, väl­kyt ÄO yli 120,

    Ilmei­ses­ti “nat­so­jen” väliin jää­vä teks­ti kato­aa matkalla.

  25. Pek­ka Raukko:
    “Ei ole ole­mas­sa mitään rotuo­mi­nai­suuk­sia, vaan on ole­mas­sa luke­ma­ton jouk­ko omi­nai­suuk­sia, joi­den perus­teel­la ihmi­set voi­daan klus­te­roi­da eli jakaa joukkoihin.”

    Ryh­mit­te­ly on mie­le­käs­tä teh­dä, jos löy­de­tään jako, joka tuot­taa ryh­mien väli­siä ero­ja saman­ai­kai­ses­ti usei­den omi­nai­suuk­sien koh­dal­la. Esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten ryh­mit­te­ly ÄO:n tai veri­ryh­mien perus­teel­la ei ole täl­lä taval­la mielenkiintoinen.

    Kun ihmi­set jae­taan kaik­kien gee­nien (tai satun­nai­ses­ti vali­tun osajou­kon) perus­teel­la nel­jään ryh­mään siten, että ryh­mien väli­nen vaih­te­lu mak­si­moi­tuu, saa­daan tulok­sek­si jaot­te­lu afrik­ka­lai­set — eurooppalaiset/länsiaasialaiset — itä­aa­sia­lai­set — Ame­ri­kan alkuperäisasukkaat. 

    Aika tark­kaan samaan ryh­mit­te­lyyn pää­dy­tään, jos jao­tel­laan ihmi­set sil­mä­mää­räi­ses­ti nel­jään rotuun ulko­näön perus­teel­la. Vain pie­ni osa gee­neis­tä vai­kut­taa ulko­nä­köön, joten mik­si laa­jan gee­ni­pe­rus­tai­sen ryh­mit­te­lyn tulos on sama? Sik­si, että ulko­nä­köön vai­kut­ta­vil­la gee­neil­lä ryh­mien väli­set jakau­mae­rot mak­si­moi­tu­vat samal­la jaot­te­lul­la kuin muil­la­kin geeneillä.

  26. Jos­pa Lot­ta ker­toi­si mitä on menes­tys elä­mäs­sä, niin voi­sim­me lopet­taa tämän “sai­var­te­lun”?”

    Jos sinus­ta on joten­kin kysee­na­lais­ta, että kou­lu­me­nes­tys, töis­sä pär­jää­mi­nen, hyvät tulot, hyvä ter­veys tai ei-rikol­li­suus ovat parem­pia asioi­ta kuin nii­den puu­te, en oikeas­ti jak­sai­si kes­kus­tel­la kans­sa­si. Mm. näi­tä käsit­tääk­se­ni tar­koi­te­taan, kun puhu­taan sii­tä, että älyk­kyys­osa­mää­rä kor­re­loi elä­mäs­sä menes­ty­mi­sen kans­sa. Yksi­lö­ta­sol­la on kai­ken­lai­sia mie­len­kiin­toi­sia ja ainut­laa­tui­sia elä­män­ta­ri­noi­ta, mut­ta sil­ti on mie­les­tä­ni har­vi­nai­sen sel­vää, että on ylei­ses­ti ottaen parem­pi esim. pär­jä­tä hyvin kou­lus­sa kuin huonosti.

  27. Ante­ro Kälvä:
    “Ryh­mit­te­ly on mie­le­käs­tä teh­dä, jos löy­de­tään jako, joka tuot­taa ryh­mien väli­siä ero­ja saman­ai­kai­ses­ti usei­den omi­nai­suuk­sien koh­dal­la. Esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten ryh­mit­te­ly ÄO:n tai veri­ryh­mien perus­teel­la ei ole täl­lä taval­la mielenkiintoinen.”

    Ryh­mit­te­ly ei ehkä ole poliit­ti­ses­ti mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta luon­non­tie­teel­li­ses­ti se on yhtä mie­len­kiin­toi­nen kuin ryh­mit­te­ly ihon­vä­rin perus­teel­la. Ja on mel­ko ole­tet­ta­vaa, että veri­ryh­mien tai ÄO:n kans­sa kor­re­loi­via omi­nai­suuk­sia löy­tyi­si, jos vain oli­si mie­len­kiin­toa läh­teä nii­tä selvittämään.

    Jos teh­dään jako nel­jään rotuun, niin satun­nai­ses­ti vali­tun gee­nien perus­teel­la yksi­löä ei ole mah­dol­lis­ta sijoit­taa “oike­aan” rotuun kuin aivan aavis­tuk­sen suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä kuin 25%. Kysees­sä on muu­ta­man pro­mil­len poik­kea­mas­ta täy­sin satunnaisesta.
    Vas­ta kun kat­so­taan riit­tä­vän suu­ri jouk­ko gee­ne­jä, tai koko geno­mi, pääs­tään koh­ta­lai­seen tark­kuu­teen. Sii­nä vai­hees­sa voi­daan myös jo mel­ko luo­tet­ta­vas­ti erot­taa suo­ma­lai­sis­ta itä­suo­ma­lai­nen rotu ja län­si­suo­ma­lai­nen rotu.

  28. Enti­se­nä tilas­to­tie­tei­li­jä­nä yhdyn kovas­ti Ante­ro Käl­vän “rotuop­piin” geneet­ti­set erot mak­si­moi­vas­ta ryh­mit­te­lys­tä. Täl­lä opil­la on lähin­nä käyt­töä ihmi­set esi­his­to­rian tut­ki­muk­ses­sa Se kai ker­too, että ihmis­kun­ta on hajau­tu­nut kau­an sit­ten noin nel­jään ryh­mään, joi­den “geneet­ti­nen kans­sa­käy­mi­nen” on ollut vähäistä.

    Tämä jaot­te­lun on pait­si ilmei­nen, myös var­sin vaa­ran­ton, kos­ka kuhun­kin ryh­mään kuu­luu sekä voit­ta­jia että häviä­jiä, sor­ta­jia että sor­ret­tu­ja, itse­ään ylem­pi­nä rotui­na pitä­nei­tä että nii­tä, joi­ta nämä edel­lä mai­ni­tut ovat pitä­neet alem­pi­na rotui­na. Täs­sä jaot­te­lus­sa puh­das­ro­tui­set arja­lai­set ovat samaa jouk­koa sekä juu­tais­ten että roma­nien kanssa.

    Ne piir­teet, joil­la syn­ny­te­tään rasis­ti­sia asen­tei­ta, taas ovat peräi­sin eri­lais­ten yhdys­kun­tien ja luon­no­no­lo­jen syn­nyt­tä­mis­tä eri­lai­sis­ta valin­ta­pai­neis­ta. Täs­tä syn­ty­vä pai­kal­li­nen vaih­te­lu on suur­ta ver­rat­tu­na noi­den nel­jän pää­ro­dun väli­seen vaih­te­luun, eikä näy ulos­päin. En tie­dä, onko asi­aa tut­kit­tu Yhdys­val­tain osa­val­tioi­den välil­lä, mut­ta joten­kin tun­tuu sil­tä, että raa­mat­ta­vyö­hyk­keel­lä asuu kovin eri­lais­ta väkeä kuin itä­ran­ni­kol­la tai Kaliforniassa.

    Jos­kus kau­an sit­ten luin Jacques Mono­din kir­jan Sat­tu­ma ja vält­tä­mät­tö­myys. Tie­de on var­maan hänen ajois­taan edis­ty­nyt, mut­ta minuun vai­kut­ti suu­res­ti hänen käsi­tyk­sen­sä aivo­jen kehi­tyk­ses­tä. Hänen mukaan­sa aivo­jen raken­ne mää­räy­tyy lap­sen kehit­tyes­sä. Aivo­so­luis­ta toi­siin syn­tyy satun­nai­sia yhteyk­siä, jot­ka jää­vät voi­maan, jos niil­le on käyt­töä. Virik­kei­nen lap­suus syn­nyt­tää moni­mut­kai­sem­mat aivot kuin virik­kee­tön. Kemias­ta­kin on kyse, joten ruo­kaa pitäi­si olla tar­peek­si ja sen pitäi­si olla monipuolista.

    Tuo aivo­jen kehi­tys ker­too myös, mik­si kie­len oppi­mi­nen on lap­se­na niin help­poa. Tämän mukaan eri kiel­tä puhu­vil­le kehit­ty­vät raken­teel­taan eri­lai­set aivot! Puhut­tu kie­li oli­si siis peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta sel­vit­tää mikroskoopilla.

    Ellei tätä ole jo kumot­tu, se selit­täi­si aika hyvin Flynn-efek­tin, siis kes­ki­mää­räi­sen älyk­kyys­osa­mää­rän huo­mat­ta­van kas­vun ajan muka­na. Tämä mer­kit­si­si myös, että eri yhteis­kun­nis­sa val­lit­seg­vis­ta älyk­kyys­ja­kau­mien erois­ta mer­kit­tä­vä osa voi selit­tyä las­ten kas­vuo­loil­la geneet­ti­sen peri­män sijasta.

  29. Lot­ta Roti:
    “Jos sinus­ta on joten­kin kysee­na­lais­ta, että kou­lu­me­nes­tys, töis­sä pär­jää­mi­nen, hyvät tulot, hyvä ter­veys tai ei-rikol­li­suus ovat parem­pia asioi­ta kuin nii­den puu­te, en oikeas­ti jak­sai­si kes­kus­tel­la kanssasi.”

    Ne voi­vat olla yksit­täi­si­nä asioi­na parem­pia kuin nii­den puu­te, mut­ta mikään niis­tä, tai edes kaik­ki yhdes­sä, eivät ole minus­ta elä­mäs­sä menes­ty­mis­tä kuin tie­tyis­tä arvo­läh­tö­koh­dis­ta katsottuna.

    Aja­tel­laan kirjosieppoyksilöä.
    Jos se on ter­ve, vah­va, hyvä hank­ki­maan ravin­toa ja poik­keuk­sel­li­sen voi­ma­ka­sää­ni­nen lau­la­ja, niin onko se elä­mäs­sä menes­ty­vä yksi­lö. Vas­taus on minus­ta hyvin yksi­se­lit­tei­ses­ti, että sitä ei voi anne­tuil­la tie­doil­la pää­tel­lä. Pitää tie­tää onko se saa­nut näil­lä omi­nai­suuk­sil­la han­kit­tua itsel­leen laa­duk­kaan puo­li­son ja onnis­tu­nut tuot­ta­maan elin­voi­mai­sia jälkeläisiä.

    Hyvin kou­lu­tet­tua, äly­käs­tä, kau­nis­ta, vara­kas­ta ja ter­vet­tä uraoh­jus­ta, joka uran hui­pul­la havait­see meno­paus­sin tai erek­tio­häi­riöi­den tul­len ennen esi­kois­ta, ei minus­ta voi pitää elä­mäs­sä menes­ty­nee­nä. Sopi­vam­pi mää­ri­tel­mä oli­si minus­ta epä­on­nis­tu­nut evo­lu­tii­vi­nen kokeilu.
    Sil­ti hän täyt­tää kaik­ki tois­tai­sek­si “elä­mäs­sä menes­ty­mi­ses­tä” käy­te­tyt kriteerit.

  30. Flyn­nin efek­tiin Flynn itse on tar­jon­nut seli­tyk­sen, jota het­ken pidin hyvänä.
    http://www.brookings.edu/views/papers/dickens/20020205.pdf

    Sii­nä nimit­täin sen­tään ole­te­taan, että “kult­tuu­rit” ja “raken­teet” eivät vain jos­tain tyh­jäs­tä romah­da alla sat­tu­mal­ta majai­le­van popu­laa­tion nis­kaan ja sit­ten ala vai­kut­taa hei­hin. Sit­tem­min on kek­sit­ty epi­ge­nee­si, mut­ta sekään ei pelas­ta tabu­la rasaa, sil­lä sys­tee­miin on ensin raken­net­ta­va mah­dol­li­suus ja poten­ti­aa­li epigeneesiin.

  31. Pek­ka Raukko:
    “Hyvin kou­lu­tet­tua, äly­käs­tä, kau­nis­ta, vara­kas­ta ja ter­vet­tä uraoh­jus­ta, joka uran hui­pul­la havait­see meno­paus­sin tai erek­tio­häi­riöi­den tul­len ennen esi­kois­ta, ei minus­ta voi pitää elä­mäs­sä menestyneenä.”

    Et kai väi­tä, että on ihmi­se­lä­mään vai­kut­taa jokin kos­mi­nen oikeu­den­mu­kai­suus­pe­ri­aa­te, joka tasa­pai­not­taa kou­lu­tuk­sen, älyk­kyy­den, kau­neu­den, varak­kuu­den ja ter­vey­den onnet­to­muuk­sil­la siten, että kaik­ki ovat lopul­ta yhtä onnellisia?

    Muu­ten esi­merk­ki­si ei miten­kään kumoa sitä yleis­tä käsi­tys­tä, että on parem­pi olla kou­lu­tet­tu, äly­käs, kau­nis ja vara­kas kuin kou­lut­ta­ma­ton, tyh­mä, ruma ja köyhä.

  32. Gene­tiik­kaan liit­ty­vä kysy­mys: Mikä ero on puu­ja­lal­la ja puu­pääl­lä. Vas­taus: Puu­jal­ka ei periydy.

  33. Pek­ka “sai­var­te­li­ja” Raukolle:

    Eivät kie­len abs­tark­tit käsit­teet kuten “menes­ty­mi­nen” ole mää­ri­tel­ty eksak­tis­ti kuten met­ri tai minuut­ti. Ihmi­sen menes­ty­mi­nen on yksin­ker­tai­ses­ti sitä, mitä useim­mat ihmi­set sil­lä tar­koit­ta­vat. Jos useim­mat saman kult­tuu­ri­pii­rin ihmi­set tar­koit­tai­si­vat sil­lä yli­pai­noa, niin sit­ten se tar­koit­tai­si sitä…

    Tois­tan itseä­ni mut­ta vie­lä ker­ran: Jos tuhat ihmis­tä mai­nit­se­vat esim. vii­si asi­aa, jot­ka ovat tyyp­pil­li­siä menes­ty­neel­le ihmi­sel­le, niin var­mas­ti vas­tauk­set muis­tut­ta­vat hyvin pal­jon toisiaan. 

    Kyl­lä moni mai­nit­si­si menes­ty­mi­sen kri­tee­ri­nä jäl­ke­läi­set, mut­ta ihmi­sen menes­ty­mi­nen ei ole noin bio­lo­gi­sen suo­ra­vii­vais­ta suu­rim­man osan mielestä. 

    Pidän Sirk­ka Hämä­läis­tä menes­ty­nee­nä nai­se­na ja eikö­hän suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta näin tee, vaik­ka hän on lap­se­ton. Ovat­ko muu­ten adop­tio­van­hem­mat sit­ten ilman muu­ta ei-menes­ty­jiä elä­mäs­sä ja vas­taa­vas­ti huu­mei­den käy­tön vuok­si huos­taa­no­te­tun lap­sen äiti menes­ty­jä? Ihmis­ten maa­il­ma on hie­man kompli­soi­dum­pi kuin kir­jo­siep­po­jen. Olet var­mas­ti, Pek­ka, sen itse­kin älyk­kää­nä ihmi­se­nä huomannut.

    En myös­kään ymmär­rä, miten tämä komean ja sek­sik­kään kir­jo­siep­pou­rok­sen esi­merk­ki on ris­ti­rii­das­sa näi­den mm. Rotin mai­nit­se­mien menes­ty­mi­sen indi­kaat­to­rien kans­sa. Eikö ole var­sin toden­nä­köis­tä, että lau­lun lah­jal­la varus­te­tul­la ja fyy­si­ses­ti veto­voi­mai­sel­la kir­jo­siep­pou­rok­sel­la on kau­nis ja hedel­mäl­li­nen siep­po­siip­pa? Mikä uhkai­si kuvai­le­ma­si valio­yk­si­lön menes­tys­tä kir­jo­siep­po­jen avioliittomarkkinnoilla?

  34. Käl­vän kos­mi­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kel­kas­sa en oikein pysynyt.
    Olin ymmär­tä­vi­nä­ni, että Käl­vä mää­rit­te­li impli­siit­ti­ses­ti menes­tyk­sen onnel­li­suu­den syno­nyy­mik­si. Niin­kin voi toki teh­dä. Minus­ta ne eivät kui­ten­kaan ole sama asia, eikä Oden aloi­tuk­ses­sa menes­tys­tä mie­les­tä­ni rin­nas­tet­tu onnellisuuteen

    Suur­piir­tei­sel­le Ellul­le pari juttua.

    Menes­ty­mi­sen voi jokai­nen mää­ri­tel­lä miten lys­tää. Jos kui­ten­kin ker­ro­taan, että älyk­kyys­osa­mää­rä ennus­taa hyvin menes­tys­tä elä­mäs­sä, niin näin sano­val­la pitää minus­ta olla esit­tää jokin mää­rit­te­ly sil­le menes­tyk­sel­le elä­mäs­sä. Aja­tus että älyk­kyys­osa­mää­rä ennus­tai­si jotain epä­mää­räis­tä ja jokai­sen vapaas­ti mää­ri­tel­tä­vää asi­aa, on tie­tys­ti päätön.

    Minun ymmär­tääk­se­ni Oden alku­pe­räi­ses­sä artik­ke­lis­sa menes­tyk­sel­lä tar­koi­tet­tiin juu­ri nii­tä asioi­ta, joi­ta omas­sa kult­tuu­ris­sam­me on opit­tu pitä­mään menes­tyk­sen mit­ta­rei­na, eli mate­ri­aa­lis­ta vau­raut­ta, kor­ke­aa kou­lu­tus­ta ja hyvää sosi­aa­lis­ta ase­maa. Nämä ovat kui­ten­kin yksi­se­lit­tei­siä menes­tyk­sen mit­ta­rei­ta vain niil­le, joil­le pyr­ki­mys varal­li­suu­den kas­vat­ta­mi­seen ja sosi­aa­li­nen “kii­pi­mi­nen” on itses­tään sel­väs­ti ihmi­sen kor­kein pää­mää­rä ja elä­män tarkoitus.

    En osaa sanoa, kum­man­ko maa­il­ma on kompli­soi­dum­pi, kir­jo­sie­pon vai ihmi­sen. Minul­la kun on koke­mus­ta vain ihmi­se­nä ole­mi­ses­ta. Pidän kui­ten­kin menes­tyk­sen mit­taa­mis­ta molem­mil­la lajeil­la perus­tal­taan hyvin samanlaisena.
    Jos kum­mal­la tahan­sa lajil­la on osal­la popu­laa­tio­ta evo­lu­tii­vi­ses­ti epä­va­kaa stra­te­gia, ja se tulee aikaa myö­ten syr­jäy­ty­mään popu­laa­tios­ta täy­del­li­ses­ti, niin tämän omi­nai­suu­den tai käyt­täy­ty­mis­piir­teen kan­ta­jia ei minus­ta voi miten­kään kut­sua menestyjiksi.
    Jos älyk­käät ja ural­laan menes­ty­vät lisään­ty­vät muu­ta väes­töä hei­kom­min, katoa­vat he lopul­ta popu­laa­tios­ta koko­naan. Kuin­ka sel­lais­ta väes­tö­ryh­mää, joka kuo­lee suku­puut­toon, voi­daan pitää menes­ty­ji­nä. Minus­ta he ovat pit­käs­sä juok­sus­sa menehtyjiä.

    Minä en pidä Hämä­läis­tä elä­mäs­sä menes­ty­nee­nä. Ural­laan hän on toki menestynyt.

    Rotin mai­nit­se­mien “menes­ty­mi­sen indi­kaat­to­rei­den” pitä­mi­nen menes­tyk­se­nä on pöh­köä. Ne voi­vat olla hyviä työ­ka­lu­ja saa­vut­taa menes­tys­tä, mikä­li pitää vau­raut­ta menes­tyk­se­nä. Ne ovat kui­ten­kin vain työ­ka­lu­ja, ei muuta.

  35. Aivan oikein, Kame­rad! Ja mikä haus­kin­ta: Kyky ja tai­pu­mus uskon­nol­li­suu­teen on vah­vas­ti peri­ty­vä omi­nai­suus. Les­ta­dio­lais­ten suvi­seu­rat on usko­ma­ton näky. Tar­ve moraa­li­sä­tei­lyyn saat­taa olla myös, mut­ta nyky­päi­vän moraa­li­tan­tat eivät onnek­si lisäänny.

  36. Suur­piir­tei­nen Ellu (mul­la onkin oikees­ti iso nenä, mis­täs arva­sit? )vas­taa pik­ku­mai­sel­le Pikku-Pekalle 🙂

    Sai­var­te­lul­la tar­koi­tan nyt siis sitä, ettei tyy­dy­tä ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vien käsit­tei­den ylei­seen mer­ki­tyk­seen. Toki kuka tahan­sa voi sanoa sinis­tä punai­sek­si ja kis­saa koi­rak­si. Mut­ta olen­nais­ta kie­lel­li­ses­sä kom­mu­ni­kaa­tios­sa on se, että käsit­tei­tä käyt­täes­säm­me jaam­me nii­den yhtei­set merkitykset. 

    Aina­han mer­ki­tyk­set vaih­te­le­vat vii­te­ryh­mit­täin ja jopa yksi­lö­koh­tai­ses­ti, mut­ta saman­kie­li­set hen­ki­löt jaka­vat noin pää­piir­teis­säin saman koke­muk­sen kuul­les­saan tie­tyn sanan. Eikö vain, vaik­ka vivah­tei­tä löy­tyy? Muu­ten­han tämä oli­si täy­si kaaos! 

    Mikä­li pitäi­sin menes­tyk­sen mit­ta­na alko­ho­li­soi­tu­mis­ta ja työt­tö­myys­kor­tis­ton ikui­suus­asiak­kuut­ta, niin koh­tai­sin toden­nä­köi­ses­ti ylit­se­pää­se­mät­tö­miä vai­keuk­sia puhues­sa­ni menes­ty­mi­ses­tä mui­den ihmis­ten kans­sa. Itsek­se­ni voi­sin tie­tys­ti aset­taa min­kä tahan­sa arvo­poh­jan menes­ty­mi­sen käsit­teel­le aivan omas­sa rau­has­sa puna­vii­ni­pul­lon ääres­sä, mut­ta ryh­mä­ta­sol­la indi­vi­dua­lis­mi­ni tus­kin toimisi. 

    Ihmis­ten menes­ty­mi­sen tar­kas­te­lun ainoas­taan lisään­ty­mi­sen näkö­kul­mas­ta tekee epä­mie­lek­kääk­si ihmis­ten ainut­laa­tui­suus bio­lo­gi­ses­sa mie­les­sä epä­kel­po­jen yksi­löi­den suo­je­lus­sa. Syn­tyes­sään sii­ve­tön kir­jo­siep­po jää ilman jäl­ke­läi­siä takuuvarmasti. 

    Sen sijaan kult­tuu­ri­leh­ti Seis­ka rapor­toi nai­ses­ta jol­la oli ylä­ruu­mis­ta muu­ta­ma kym­me­nen sen­tiiä ja ala­ruu­mis­ta juu­ri ja juu­ri geni­taa­lei­hin asti. Tämä nai­nen oli syn­nyt­tä­nyt kak­si elin­kel­pois­ta las­ta. Olis­ko tämä ollut mah­dol­lis­ta puh­taan luon­non­va­lin­nan val­li­tes­sa? Ihmis­ten “valin­nan” väliin tulee niin mon­ta muut­tu­jaa, että menes­ty­mi­sen kiteyt­tä­mi­nen vain lisään­ty­mi­seen on absur­dia. Täs­sä mie­les­sä menes­ty­jiä oli­si­vat slum­mien nuo­re­na mon­ta las­ta syn­nyt­tä­vät asuk­kaat. Tämä ei vain vas­taa yleis­tä käsi­tys­tä menestymisestä.

    Ymmär­rän kyl­lä sinän­sä poin­tin. Euroop­pa­lai­set kan­sat eivät ehkä tule­vai­suu­des­sa menes­ty, kos­ka syn­ty­vyys on niin alhai­nen. Mus­li­mi­taus­tai­set lisään­ty­vät sitä tah­tia, että hei­tä on esim. Sak­sas­sa vuon­na 2025 jo enem­mis­tö alle 18-vuo­tias­tia. (vali­tet­ta­vas­ti läh­de puut­tuu) Mikä­li isla­min radi­ka­li­soi­tu­mi­nen jat­kuu eten­kin mus­li­mi­nuo­ri­son kes­kuu­des­sa, ske­naa­rio on pelottava.

  37. Osmo: “Hänen mukaan­sa aivo­jen raken­ne mää­räy­tyy lap­sen kehit­tyes­sä. Aivo­so­luis­ta toi­siin syn­tyy satun­nai­sia yhteyk­siä, jot­ka jää­vät voi­maan, jos niil­le on käyt­töä. Virik­kei­nen lap­suus syn­nyt­tää moni­mut­kai­sem­mat aivot kuin virik­kee­tön. Kemias­ta­kin on kyse, joten ruo­kaa pitäi­si olla tar­peek­si ja sen pitäi­si olla monipuolista.”

    Kaik­ki tämä pitää edel­leen paik­kan­sa. (Olen opis­kel­lut psy­ko­lo­gian perus­o­pin­to­ja vii­me vuon­na). Poliit­ti­nen joh­to­pää­tös omal­la koh­dal­la­ni on, että kai­kil­le lap­sil­le pitäi­si yrit­tää jär­jes­tää mah­dol­li­sim­man pit­käl­le olo­suh­teet, jot­ka tuke­vat aivo­jen kehittymistä.

    Pek­ka: “Sil­ti hän täyt­tää kaik­ki tois­tai­sek­si “elä­mäs­sä menes­ty­mi­ses­tä” käy­te­tyt kriteerit.”

    Puhut taas yksi­lös­tä. En tie­dä vaih­tai­si­ko kuvai­le­ma­si uraoh­jus osia alko­ho­li­soi­tu­neen mak­sa­vau­rioi­sen perus­kou­lun kes­ken­jät­tä­neen asunn­ot­to­man ammat­ti- ja tapa­ri­kol­li­sen kans­sa, joka tilas­tol­li­ses­ti kuo­lee alle vii­si­kymp­pi­se­nä (roh­ke­nen epäil­lä), mut­ta hänel­lä on aina­kin yksi etu puo­lel­laan: hänel­lä on varaa vali­ta. Hänel­lä on jäl­jel­lä ter­vey­ten­sä, rahaa­kin jää­nyt sääs­töön. Hän voi muut­taa elä­mään­sä, hypä­tä ora­van­pyö­räs­tä, ottaa opin­to­va­paa­ta. Hyvät kog­ni­tii­vi­set tai­dot ja kyky ottaa sel­vää asiois­ta edis­tä­vät hänen elä­män­hal­lin­taan­sa. Ja täs­sä­hän puhu­taan nime­no­maan mak­ro­ta­sos­ta. En saa sel­vää, onko sinus­ta oikeas­ti joten­kin epä­sel­vää, että mak­ro­ta­sol­la on parem­pi olla ter­ve ja hyvä­tu­loi­nen kuin sai­ras ja köy­hä, vai yri­tät­kö tie­toi­ses­ti vesit­tää kes­kus­te­lua näis­tä tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta, kos­ka ne ovat poliit­ti­ses­ti epä­miel­lyt­tä­viä. Kir­jo­sie­pot taas ovat niin eri­lai­sia kuin ihmi­set, että niis­tä puhu­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä on aivan turhanpäiväistä.

    Eli­na: “Jos tuhat ihmis­tä mai­nit­se­vat esim. vii­si asi­aa, jot­ka ovat tyyp­pil­li­siä menes­ty­neel­le ihmi­sel­le, niin var­mas­ti vas­tauk­set muis­tut­ta­vat hyvin pal­jon toisiaan.”

    Kyl­lä vain. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pidän menes­ty­nee­nä ihmis­tä, jon­ka elä­mää kuvai­lee sub­jek­tii­vi­nen onnel­li­suu­den tun­ne sekä ihmis­suh­tei­den, itsen­sä toteut­ta­mi­sen ja yhtei­sön hyväk­si työs­ken­te­lyn tasa­pai­no. En ole näh­nyt tut­ki­mus­ta, jos­sa näi­den asioi­den kor­re­laa­tio­ta älyk­kyys­osa­mää­rään tut­kit­tai­siin. Arve­len, että huip­pu­älyk­käät eivät tyy­pil­li­ses­ti ole täl­lai­sia aina­kaan enem­pää kuin muut, mut­ta kes­ki­ta­soi­set tai kes­ki­ta­soa parem­mat, mut­ta ei huip­pu­älyk­käät, ovat. Hypo­tee­se­ja ja spe­ku­laa­tio­ta vain, oma mielipiteeni.

  38. Eli­na.
    Aloi­tin kes­kus­te­lun menes­tyk­ses­tä näin: “Tar­koi­tat ilmei­ses­ti talou­del­lis­ta menes­tys­tä ja hyvää urakehitystä?”.
    Käy­tin siis kult­tuu­ris­sam­me ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä käsi­tys­tä, että menes­ty­viä ovat ahneim­mat, ja ne jot­ka onnis­tu­vat haa­li­maan itsel­leen eni­ten maal­lis­ta omaisuutta.
    Halusin vain oikeas­taan Odel­ta tar­ken­nus­ta, että hän tar­koit­taa menes­ty­mi­sel­lä juu­ri tätä meil­lä ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä menes­tyk­sen määritelmää.
    Minus­ta mää­ri­tel­mä on hanu­ris­ta, mut­ta voin toki elää sen aja­tuk­sen kans­sa, että kat­ke­ra­na ja yksi­näi­se­nä (sukupuuttoon)kuoleva vara­kas van­hus on mää­ri­tel­män mukaan menestyjä.

    Slum­min asu­kas on mie­les­tä­ni menes­ty­jä, mikä­li hän kyke­nee kas­vat­ta­maan lisään­ty­mi­si­kään kak­si tai useam­pia jäl­ke­läi­siä. Pelk­kä suu­ri syn­ny­tys­ten mää­rä ei tee kenes­tä­kään menestyjää

    Ihmi­sen tai­pu­mus suo­jel­la sinun epä­kel­vok­si mää­rit­te­le­miä yksi­löi­tä, ei ole miten­kään ainut­laa­tui­nen. Kykym­me sii­nä vain on nykyi­sin yli­ver­tai­nen mui­hin lajei­hin näh­den. Kir­jo­siep­poe­mo ruok­ki sii­ve­tön­tä poi­kas­ta sii­nä mis­sä mui­ta­kin poi­ka­si­aan. Sil­tä vain lop­pu­vat edel­ly­tyk­set hoi­va­ta poi­kas­ta tiet­tyä pis­tet­tä pidemmälle.
    Ihmi­sen, ja muu­ta­mien mui­den lajien, koh­dal­la kult­tuu­ri on lajio­mi­nai­suus, ja se on sik­si kiin­teä osa luonnonvalintaa.

    Kris­ti­tyn maa­il­man on aivan tur­ha olla huo­lis­saan isla­min radi­ka­li­soi­tu­mi­ses­ta. Se on nimit­täin mei­dän omis­sa käsis­säm­me. Lopet­ta­mal­la soti­mi­sen isla­mi­lai­sis­sa mais­sa voim­me lopet­taa isla­min radikalisoitumisen.
    Uskon­nol­li­suus on geneet­ti­nen omi­nai­suus, joka on säi­ly­nyt luon­non­va­lin­nas­sa juu­ri sik­si, että sen avul­la yhtei­sö voi puo­lus­tau­tua ulkois­ta uhkaa vas­taan tar­vit­taes­sa jopa jär­jet­tö­mäl­tä näyt­tä­väl­lä väkivallalla.

  39. Lot­ta.

    Puhun tie­tys­ti yksi­lös­tä, kos­ka älyk­kyys­osa­mää­rä on yksi­lön ominaisuus.
    Kuvai­le­ma­si alko­ho­li­soi­tu­nut tapa­ri­kol­li­nen ei euro­kes­keis­tä syväl­li­sem­mäl­lä menes­ty­mi­sen mää­ri­tel­mäl­lä ole vält­tä­mät­tä yhtään sen menestyneempi.
    Ihmi­ses­tä pitää menes­ty­mi­sen mää­rit­tä­mi­sek­si tie­tää muu­ta­kin kuin tit­te­li ja raha­pus­sin sisältö.

    Tämä tei­dän talous­kes­kei­nen menes­tyk­sen mää­ri­tel­mä joh­taa koo­mi­seen tilan­tee­seen, jos­ta Eli­nan vies­tin lopus­sa ollut par­kai­su ker­too. Ollaan huo­lis­saan sii­tä, että me parem­min menes­ty­vät näy­täm­me jää­vän kak­kos­ti­lal­le, ja huo­nom­min menes­ty­vät vie­vät voi­ton. Has­sua, eikö totta.

  40. Pek­ka Raukolle:

    Rotu on äärim­mil­leen laa­jen­net­tu per­he. Samaan rotuun kuu­lu­vat ovat (vähin­tään hyvin kau­kais­ta) sukua. Ei rodus­sa ole olen­nai­ses­ti kysy­mys mis­tään omi­nai­suusklus­te­reis­ta, vaik­ka omi­nai­suusklus­te­rit mak­ro­ro­tu­jen koh­dal­la osu­vat­kin yksiin rotu­jen kanssa.

  41. Tämä kes­kus­te­lu on nyt aivan hako­teil­lä alku­pe­räi­ses­tä aihees­ta. Se läh­ti liik­keel­le väit­tees­tä­ni, että älyk­kyys­osa­mää­rä mit­taa jotain olen­nais­ta, kos­ka se puut­teis­taan huo­li­mat­ta ennus­taa menes­tys­tä elä­mäs­sä niin hyvin. Kysyt­täes­sä täs­men­sin, että tar­koi­tin menes­ty­mis­tä län­si­mai­sis­sa amma­teis­sa, en esi­mer­kik­si sitä, onko hen­ki­lö onnellinen.

    Sil­lä, onko äly­käs hen­ki­lö onnel­li­nen vai ei, ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, mit­taa­ko älyk­kyys­tes­ti jotain mer­kit­tä­vää. Moni väit­tää, että dow­nin syndroo­maa pote­vat oli­si­vat mui­ta onnellisempia.

  42. Mark­ku J:lle
    Rotu on mel­ko laa­ja “per­he”, mut­ta äärim­mil­leen laa­jen­net­tu per­he lie­nee kui­ten­kin ihmiskunta.

  43. Pek­ka Raukko:
    “Slum­min asu­kas on mie­les­tä­ni menes­ty­jä, mikä­li hän kyke­nee kas­vat­ta­maan lisään­ty­mi­si­kään kak­si tai useam­pia jälkeläisiä.”

    Aika eri­koi­nen menes­tyk­sen mää­ri­tel­mä. Sen mukaan useim­mat slum­min asuk­kaat ovat menes­ty­jiä. Tar­koit­taa­ko tämä, että slum­min asuk­kai­den ongel­mat eivät ole niin suu­ria, että slum­mien ole­mas­sao­lo oli­si yhteis­kun­nal­li­nen ongelma?

  44. Pek­ka sanoo

    Käy­tin siis kult­tuu­ris­sam­me ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä käsi­tys­tä, että menes­ty­viä ovat ahneim­mat, ja ne jot­ka onnis­tu­vat haa­li­maan itsel­leen eni­ten maal­lis­ta omaisuutta.”

    Noh, itse en noin yksioi­kioi­ses­ti ajat­te­le, tus­kin kukaan mukaan. Ei raha toti­ses­ti ole ainoa mit­ta­ri, mut­ta usein se on muka­na kuviois­sa, kun hyvin­voi­vis­ta ihmi­sis­tä puhutaan. 

    Et voi päte­väs­ti kiis­tää mones­ti tois­tet­tu­ja tut­ki­muk­sia, jot­ka osoit­ta­vat, että sosi­aa­li­nen sta­tus ja hen­ki­nen ja fyy­si­nen hyvin­voin­ti nyt kul­ke­vat kiusak­se­si käsi kädessä. 

    Tie­ten­kin on vaih­toeh­toih­mi­siä, mut­ta hei­tä­hän on vain olo­suh­teis­sa, jos­sa ei tar­vit­se ruu­as­ta tais­tel­la. On help­poa heit­täy­tyä rahan­haa­li­mi­sen ora­van­pyö­räs­tä, kun tie­tää muu­ten­kin tule­van­sa toi­meen. Voi esi­mer­kik­si käyt­tää city-maas­tu­rin sijas­ta pol­ku­pyö­rää. Entä jos ei ole edes tätä pol­ku­pyö­rää..? Täl­lai­nen ajat­te­lu on mah­dol­lis­ta vain yhteis­kun­nas­sa, jos­sa nämä “ahneim­mat” ovat luo­neet muka­van elin­ta­son myös kil­voit­te­lun ulko­puo­lel­le heittäytyjille. 

    Onnel­li­suus­kin muu­ten kor­re­loi talou­del­li­sen hyvin­voin­nin kans­sa, jos­kin siten, että tulo­ta­son saa­vut­taes­sa tie­tyn katon onnel­li­suu­den koke­mus ei enää nouse line­aa­ri­ses­ti. Osmon mai­nit­se­mat Down-ihmi­set ovat tosi­aan per­soo­nal­taan iloi­sia ja kysyes­sä vas­taa­vat ole­van­sa onnel­li­sia, vaik­ka älyn lah­joil­laan eivät juu­ri­kaan lois­ta. Kyse on kui­ten­kin ryh­mäs­tä, johon ei voi sovel­taan val­tao­san psyy­ken lainalaisuuksia. 

    Väki­val­tai­ses­ti kon­teks­tis­taan revit­ty lause Pekalta

    Ihmi­sen tai­pu­mus suo­jel­la sinun epä­kel­vok­si mää­rit­te­le­miä yksilöitä..jne”

    Tämä Pekan lause on mie­les­tä­ni minua louk­kaa­va. MINÄ en ole ketään mää­rit­te­le­mäs­sä epä­kel­vok­si, vaan ihan­noi­ma­si luon­to. Luon­nos­sa jo pie­ni­kin poik­kea­ma suo­ri­tys­ky­vyn las­kun suun­taan aiheut­taa syrjäytymisen/kuolon. Näin ollen mai­nit­se­ma­ni kult­tuu­ri­jul­kai­sun brit­ti­nai­nen ei kos­kaan ilman ihmi­sen eri­tyis­laa­tuis­ta kykyä/heikkoutta alt­ruis­ti­seen ajat­te­luun oli­si syn­nyt­tä­nyt tai ei edes eläisi. 

    Se kir­jo­siep­po, joka ruok­kii sii­ve­tön­tä poi­kas­taan on vain toden­nä­köi­ses­ti niin tyh­mä, ettei huo­maa sii­pien puut­tu­mis­ta jäl­ki­kas­vul­taan (vrt. käen­poi­ka). Mie­les­tä­ni ei ver­tai­lu­kel­pois­ta dataa täs­sä kes­kus­te­lus­sa. Ihmi­nen suo­je­lee, sää­lii ja hoi­vaa, vaik­ka tie­tää toi­sen puut­teet ja suo­ra­nai­sen elin­kel­vot­to­muu­den ilman näi­tä toimenpiteitä.

  45. Osmo,

    Mie­les­tä­ni ei olla hako­teil­lä, vaan pikem­min­kin alku­läh­teil­lä. Poh­dim­me käsit­tei­tä, jot­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä mää­ri­tel­les­sä älyk­kyy­den (mitä sen on), menes­ty­mi­sen (mitä sen on), onnel­li­suu­den (mitä se on) jne. väli­siä suhteita..

    Jos nyt sul­jet kui­ten­kin tämän ket­jun, niin kii­tok­sia kai­kil­le kans­sa­kes­kus­te­li­joil­le. Soke­ri­kes­kus­te­lu­kaan ei oikein niin ole otta­nut tul­ta, vaik­ka soke­ri on aivo­jen elin­tär­keä polttoaine 😉

  46. Ihmi­ses­tä pitää menes­ty­mi­sen mää­rit­tä­mi­sek­si tie­tää muu­ta­kin kuin tit­te­li ja raha­pus­sin sisältö.

    Tämä tei­dän talous­kes­kei­nen menes­tyk­sen mää­ri­tel­mä joh­taa koo­mi­seen tilanteeseen,”

    No voi hoh­hoi­jaa. Sinul­la on nyt joku ihan oma vas­tak­kai­na­set­te­lu, jos­sa kuvit­te­let minun edus­ta­van jotain nihi­lis­tis-kapi­ta­lis­tis­ta Pahaa Por­va­ria. Itse olen onnek­se­ni hyvä­tu­loi­ses­ta per­hees­tä, mut­ta avio­mie­he­ni on köy­häs­tä työ­läis­per­hees­tä. Hän tie­tää oikein hyvin ensi käden koke­muk­ses­ta, että rahan puu­te syö todel­la ran­kas­ti onnel­li­suut­ta ja avio­liit­toa. Jos on pel­ko per­sees­sä, että kämp­pä menee alta, jos pie­ni­kin yllät­tä­vä meno aiheut­taa pie­ni­muo­toi­sen kata­stro­gin, niin tilan­ne kiris­tää koko pie­nes­sä tilas­sa kär­vis­te­le­vän per­heen her­mo­ja. Ja tämä­hän on tie­tys­ti vie­lä pien­tä ver­rat­tu­na sel­lai­siin, joil­la ei edes ole työ­tä tai asun­toa. Raha ei tie­ten­kään takaa onnel­li­suut­ta, mut­ta jos sitä on lii­an vähän, sii­tä takuu­var­mas­ti seu­raa ongel­mia. Työs­sään menes­ty­vän ihmi­sen ei tar­vit­se myös­kään olla mikään ste­reo­tyyp­pi­nen stres­saan­tu­nut uraoh­jus. Hän voi olla vaik­ka­pa työs­tään pitä­vä tar­joi­li­ja, johon sekä asiak­kaat että pomo ovat tyy­ty­väi­siä. Minus­ta myös aja­tus sii­tä, että pitäi­si olla joten­kin itse­käs ja ahne pär­jä­täk­seen elä­mäs­sä, on vasem­mis­to­li­be­raa­lien hel­li­mä myytti. 

    Mie­les­tä­ni aja­tus sii­tä, että talou­del­li­nen vaka­va­rai­suus, kou­lu- ja työ­me­nes­tys tai ter­veys eivät oli­si yksi­se­lit­tei­ses­ti hyviä asioi­ta, on mah­dol­li­nen vain hen­ki­löl­le, jol­la ei kos­kaan ole ollut vaka­vaa vaa­raa menet­tää mitään näis­tä ilman omaa valintaansa.

  47. Ante­rol­le.

    En tar­koi­ta, että slum­miu­tu­mi­nen ei oli­si yhteis­kun­nal­li­nen ongelma.
    Tar­koi­tin vain sitä, että yksi­lö­ta­sol­la on minus­ta perus­tel­tua pitää menes­ty­jä­nä sitä, joka jää elä­mään jäl­ke­läi­sis­sään. Ei sitä, joka kuo­lee “suku­puut­toon”.

  48. Eli­nal­le.

    “Ihmi­sen tai­pu­mus suo­jel­la sinun epä­kel­vok­si mää­rit­te­le­miä yksilöitä..jne”

    Tämä Pekan lause on mie­les­tä­ni minua louk­kaa­va. MINÄ en ole ketään mää­rit­te­le­mäs­sä epä­kel­vok­si, vaan ihan­noi­ma­si luonto.”

    Lue­pa oma teks­ti­si huo­lel­li­ses­ti uudes­taan. Sii­nä mää­rit­te­lit kak­si ter­vet­tä las­ta saa­neen kehi­tys­vam­mai­sen nai­sen samaan kate­go­ri­aan sii­vet­tö­män kir­jo­sie­pon kans­sa, eli epä­kel­poi­hin yksilöihin. 

    Nyt tämä kes­kus­te­lu alkaa oikeas­ti men­nä sivu­rai­teil­le (sor­ry Ode), mut­ta “kyky alt­ruis­ti­seen ajat­te­luun” on oikeas­taan vain gee­nien itsek­kyyt­tä, eikä miten­kään ihmi­sen ainut­laa­tui­nen omi­nai­suus. Se on tyy­pil­lis­tä kai­kil­le sosi­aa­li­sil­le lau­mae­läi­mil­le, ja eten­kin yhteiskuntahyönteisille.

    Enkä tah­do miten­kään kiis­tää sitä, että sosi­aa­li­nen sta­tus ja hen­ki­nen ja fyy­si­nen hyvin­voin­ti kul­ke­vat käsi kädessä.
    Ne eivät minus­ta vain mit­taa menes­tys­tä kuin hyvin kapeas­ta näkö­kul­mas­ta, jos siitäkään.

  49. Osmo on oikeas­sa. Onnel­li­suus­kes­kus­te­lu on aivan oma aiheensa.

  50. Lot­ta.
    Puhum­me täy­sin eri asiois­ta. Ren­non haus­ka, help­po ja onnel­li­nen elä­mä ei minus­ta teen sel­lais­ta elä­vää yksi­löä menes­ty­jäk­si. Ei se toki sul­je pois­kaan menestystä.

    Minus­ta myös aja­tus sii­tä, että pitäi­si olla joten­kin itse­käs ja ahne pär­jä­täk­seen elä­mäs­sä, on vasem­mis­to­li­be­raa­lien hel­li­mä myytti”

    Se pitää paik­kan­sa vain jos menes­tyk­sel­lä tar­koi­te­taan vau­ras­tu­mis­ta ja hyvää urakehitystä.
    Muu­ten se on tie­tys­ti lööperiä.

  51. Eräs kom­ment­ti kes­kus­te­lun suun­nas­ta: Tääl­lä­kin vil­jel­lään alar­mis­mia sii­tä, miten “ihan just” jokin demo­gra­fi­nen vält­tä­mät­tö­myys joh­taa sii­hen että euroop­pa­lai­set ovat kaik­ki watus­se­ja, ban­tu­ja tai Lähi-Idän kähäräpäitä. 

    Esi­merk­ki­nä tai­det­tiin mai­ni­ta Sak­sa. Täy­tyy puhua aika vauh­dik­kaas­ta eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta kas­vus­ta, jos popu­laa­tio, jon­ka osuus on nel­jä pro­sent­tia, saa­vut­taa enem­mis­tö­ase­man kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Rans­kas­sa osuus lie­nee Euroo­pan suu­rim­pia ja tai­taa olla noin kak­sin­ker­tai­nen Sak­saan verrattuna.

    Oma käsi­tyk­se­ni on, että rea­lis­min aste on rotu­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jil­la ylei­ses­ti tätä tasoa, kun uhka­ku­via maalaillaan.

  52. Mik­si ketään ei huo­les­tus­ta se, että 300 vuo­den kulut­tua Suo­mes­sa on 30 mil­joo­naa ihmis­tä, jot­ka ovat kaik­ki vanhalestaadiolaisia.

  53. Pek­ka Raukko:
    Käsi­tyk­se­si menes­tyk­ses­tä on niin eri­koi­nen, etten näe miten se on rele­vant­ti. Näis­sä yhteis­kun­nal­li­sis­sa kes­kus­te­luis­sa puhu­taan pal­jon sii­tä, kuka menes­tyy perin­teis­ten kri­tee­rien mukaan ja kuka taas syr­jäy­tyy, ja mit­kä teki­jät tähän vai­kut­ta­vat. Se saa­ko joku yhden vai kak­si las­ta on poliit­ti­ses­ti vähem­män kiinnostavaa.

    Tie­de­mies:
    Jokai­nen pro­sent­tiyk­sik­kö Rans­kan ja Ruot­sin tapaan huo­nos­ti integroi­tu­nei­ta maa­han­muut­ta­jia on ongel­ma hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tuk­sen kan­nal­ta, ja hel­pot­taa uusien tuli­joi­den get­tou­tu­mis­ta ja eris­täy­ty­mis­tä omiin pii­rei­hin­sä, sekä antaa iden­ti­teet­ti­po­lii­ti­koil­le mah­dol­li­suuk­sia saa­da vai­ku­tus­val­taa. Tyh­män maa­han­muut­to­po­li­tii­kan aiheut­ta­mat hai­tat ovat suu­ret jo kau­an ennen kuin pääs­tään lähel­le 50 pro­sen­tin väestöosuutta.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos aja­tel­laan 300 vuo­den täh­täi­mel­lä, niin tuos­ta on syy­tä­kin huo­les­tua. On mah­dol­lis­ta, että les­ta­dio­lai­sil­la esiin­tyy val­ta­väes­töä enem­män gee­ni­muo­to­ja, jot­ka voi­mis­ta­vat halua teh­dä lap­sia, vaik­ka­kin suu­rin osa les­ta­dio­lais­ten lisään­ty­vyy­des­tä joh­tuu sel­väs­ti kult­tuu­ris­ta. Les­ta­dio­lais­ten lisään­tyes­sä kas­vaa näi­den allee­lien osuus popu­laa­tios­sa. Tämä on esi­merk­ki sii­tä, miten evo­luu­tio hil­jal­leen kään­tää län­si­mais­sa­kin väes­tö­mää­rät taas kas­vuun jos syn­ty­vyyt­tä ei säännöstellä.

  54. Oma käsi­tyk­se­ni on, että rea­lis­min aste on rotu­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jil­la ylei­ses­ti tätä tasoa, kun uhka­ku­via maalaillaan.”

    Se onkin vain oma käsi­tyk­se­si. Tämän kysy­myk­sen fak­ti­suus­han ei rii­pu kenen­kään käsi­tyk­sis­tä vaan tilas­tois­ta ja mate­ma­tii­kas­ta. Kan­taeu­roop­pa­lais­ten hedel­mäl­li­syys on 1.4 las­ta äitiä koh­den (jot­kut tilas­tot anta­vat myös 1.3), eli suku­pol­ven uusiu­tu­mi­sas­te on 70%. Täl­lai­sel­la syn­ty­vyy­del­la 0.7x0.7=0.49 lisään­ty­vän popu­laa­tiom­me mää­rä puo­lit­tuu(!) vain kah­des­sa sukupolvessa.

    Euroo­pas­sa asu­vien mus­li­mien hedel­mäl­li­syys on n. 3.5 las­ta nais­ta koh­den (ja esim. Sak­san turk­ki­lai­sil­la se on nous­sut eikä las­ke­nut koti­maa­han näh­den). Hei­dän uusiu­tu­mi­sas­teen­sa on 175%. 1.75x1.75 = 3,0625. Eli kah­des­sa suku­pol­ves­sa hei­dän syn­ty­vän popu­laa­tion­sa mää­rä kol­min­ker­tais­tuu. Luku­jen 3 ja 0.5 suh­de­lu­ku on 6(!). 

    Rau­ta­lan­gas­ta: Vain kah­des­sa suku­pol­ves­sa vähem­mis­tön M lisään­ty­vä popu­laa­tio­mää­rä voi kas­vaa suh­teel­li­ses­ti KUUSINKERTAISEKSI kan­ta­väes­töön E nähden.

    Jos M ei suos­tu integroi­tu­maan ja assi­mi­loi­tu­maan E:n sivis­tys- ja yhteis­kun­ta­kä­sit­tee­seen, suvait­se­vaan arvo­maa­il­maan ja löy­tä­mään paik­kaan­sa mm. työ­elä­mäs­tä, niin ennen­pit­kää E:n yhteis­kun­ta romah­taa. Täy­sin väis­tä­mät­tö­mäs­ti, eikä kukaan pys­ty tätä vas­taan argumentoimaan.

    Tämä on mei­dän vuo­si­sa­tam­me Euroo­pan tär­kein yhteis­kun­nal­li­nen kysy­mys, eikä fak­to­jen, toden­nä­köi­syyk­sien ja hyvin mah­dol­lis­ten ske­naa­rioi­den tie­dos­ta­mi­nen ja niis­tä huo­les­tu­mi­nen ole itses­sään vähem­mis­sä­kään mää­rin “rasis­mia” tai “rotuop­pia”.

    Kysy­mys on sivis­tyk­sen ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan, sanan­va­pau­den, tur­val­li­sen yhteis­kun­nan, yhteis­kun­ta­ko­hee­sion jne. tur­vaa­mi­ses­ta. Toi­sin sanoen parem­mas­ta maa­il­mas­ta lap­sil­lem­me, mut­ta se ei ole nyky­päi­vä­nä enää kovin muo­di­kas­ta, ellei­vät nämä lap­set asu tai ole kol­man­nes­ta maailmasta.

  55. Sikä­li kuin ketään enää kiin­nos­taa tämä menestys/onnellisuusteema, niin ei minus­ta vau­ras­tu­mi­seen ural­la menes­ty­mi­ses­tä puhu­mat­ta­kaan mitään itsek­kyyt­tä tai pahuut­ta tar­vi­ta. Itse asias­sa nyky­ään mel­kein kai­kis­sa töis­sä tar­vi­taan niin pal­jon yhteis­työ­tä mui­den kans­sa, että itsek­kään ja luon­teel­taan mulk­ku­mai­sen hen­ki­lön on vai­kea menes­tyä, kos­ka muut eivät pidä hänes­tä. Poik­keuk­sia toki on.

    Tämä on nyt ihan mutua, mut­ta minus­ta oma menes­tys moti­voi ihmis­tä aut­ta­maan mui­ta ja ajat­te­le­maan asioi­ta laa­jem­mis­ta näkö­kul­mis­ta. Tämä sik­si, että sii­hen on varaa. Kun omat asiat ovat kun­nos­sa, halu­aa jakaa hyväs­tään muil­le­kin. Jot­kut ihmi­set ovat oikeas­ti paho­ja. Jot­kut ovat hyviä ja alt­ruis­ti­sia olo­suh­teis­ta riip­pu­mat­ta toi­mien esi­merk­ki­nä ja innoi­tuk­se­na meil­le kai­kil­le. Ja suu­rin osa ihmi­sis­tä on jotain, mitä kut­sui­sin laten­tis­ti hyväk­si. Eli he teke­vät hyvää muil­le, kun­han sii­tä ei ole lii­kaa vai­vaa, se ei ole jos­tain syys­tä lii­an ahdis­ta­vaa, ja kun­han hei­dän oma ja lähi­pii­rin etun­sa on tur­vat­tu. Menes­ty­neil­lä ihmi­sil­lä nämä kri­tee­rit täyt­ty­vät, ja niin he sit­ten halua­vat auttaa.

    Mie­lee­ni ei ole tul­lut huo­les­tua les­ta­dio­lai­sis­ta, kos­ka he kui­ten­kin ovat suo­ma­lai­sia eivät­kä ole ulko­puo­lis­ten kan­nal­ta eri­tyi­sen har­mil­lis­ta sak­kia mitä nyt vie­vät kes­ka­rit kau­pois­ta jois­sa­kin kun­nis­sa. Ovat he kui­ten­kin tosi­aan sen ver­ran eri­lai­sia, että jos heis­tä tuli­si suu­ri ja vai­ku­tus­val­tai­nen vähem­mis­tö, he saat­tai­si­vat muut­taa suo­ma­lai­suut­ta peruut­ta­mat­to­mal­la taval­la eivät­kä vält­tä­mät­tä hyvään suun­taan (sikä­li kuin tie­dän, hei­dän raa­ma­tun­tul­kin­tan­sa on kir­jai­mel­lis­ta sanains­pi­raa­tio-oppia, joten uskon­nos­ta kum­pua­vien yhteis­kun­nal­lis­ten kan­nan­ot­to­jen muut­ta­mi­nen on tus­kal­li­nen tie). Vaan min­käs teet. Hei­dän tääl­lä asu­mi­sen­sa ei ole valintakysymys.

  56. Yllä­ole­vas­ta las­kel­mas­ta oli jätet­ty pois käsit­teen “suku­pol­vi” iäl­li­nen mää­ri­te, joka täs­sä kon­teks­tis­sa las­ke­taan nais­ten kes­ki­mää­räi­ses­tä syn­ny­ty­siäs­tä. Kan­ta-euroop­pa­lai­set­han ovat nyky­ään hyvin myö­häi­siä syn­nyt­tä­jiä, lähel­le 30 ikä­vuot­ta, kun taas kaik­ki toi­set eivät niin pit­kään odo­ta. Lap­sia rupe­aa puk­ka­maan lähem­mäs kym­men­tä vuot­ta aiem­min. Täl­löin myös suku­pol­vel­li­nen uusiu­tu­mi­nen voi olla lisäk­si nopeam­paa, eikä vain mää­räl­li­ses­ti suu­rem­paa, jol­loin arvio synk­ke­nee entisestään.

    Kai­ken lisäk­si tämä on vie­lä irral­li­nen las­kel­ma, jos­sa ei ole las­ket­tu mit­ta­va­na jat­ku­van maa­han­muu­ton lisä­vai­ku­tus­ta tähän demo­graa­fi­seen muutokseen.

    Jos joku vie­lä epäi­lee, ettei täl­lais­ta radi­kaa­lia demo­graa­fis­ta val­lan­ku­mous­ta voi tapah­tua, suo­si­tan tutus­tu­maan Liba­no­nin tari­naan men­neel­tä vuo­si­sa­dal­ta. Liba­non oli kris­tit­ty valtio…

    Pai­no­tus sanal­la oli.

    Nyt on Nasrallah

  57. Ante­ro.
    Käsi­tyk­se­ni menes­tyk­ses­tä on nyky­ai­ka­na eri­koi­nen, kos­ka se ei perus­tu lyhyen aika­vä­lin talou­del­li­seen menes­tyk­seen, vaan pit­kän aika­vä­lin kokonaismenestykseen.
    Se ei toi­sin sanoen oikein sovi tähän “kvart­taa­lie­lä­mään”.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Mik­si ketään ei huo­les­tus­ta se, että 300 vuo­den kulut­tua Suo­mes­sa on 30 mil­joo­naa ihmis­tä, jot­ka ovat kaik­ki vanhalestaadiolaisia.”

    Jot­kin uhka­ku­vat ovat vain toi­sia suu­rem­pia ja todel­li­sem­pia. Itse koen kuten Erk­ki Toi­va­nen, jon­ka mukaan isla­mis­mi on suu­rem­pi uhka Euroo­pal­le ja Suo­mel­le kuin vanhoillislestadiolaiset.

    http://www.uusisuomi.fi/blogit/erkkitoivanen/hyodylliset-idiootit-islamismin-asialla

  59. En tie­dä, miten älyt­tö­miä aja­tuk­sia tääl­lä pitää esit­tää, että luki­ja huo­mai­si sen tar­koi­tuk­se­na ole­van iro­ni­soi­da tois­ten aja­tuk­sia. En todel­la ole lain­kaan huo­lis­sa­ni sii­tä, että van­ha­les­taa­dio­lai­sia on 300 vuo­den kulut­tua kym­me­niä mil­joo­nia, kos­ka het­kel­li­seen syn­ty­vyys­mit­tauk­seen perus­tu­vat tren­di­las­kel­mat ovat jär­jen­vas­tai­sia. Suo­ma­lais­ten net­to­uusiu­tu­mis­lu­ki on vaih­del­lut vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na jyr­käs­ti edes­ta­kai­sin saat­taen tren­dien­nus­ta­jat häpeään.

    Voin loh­dut­taa nii­tä, jot­ka pel­kää­vät isla­mi­lais­ten mää­rän lisään­ty­vän kah­del­la pro­sen­til­la vuo­des­sa hamaan ikui­suu­teen, että tun­ne­lin pääs­sä näkyy valoa. Kun tuo­ta väes­tön­kas­vua on jat­ku­nut tar­peek­si kau­an, he muo­dos­ta­vat kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la laa­ja­ne­van pal­lon. Vajaan 5000 vuo­den kulut­tua tuon pal­lon säteen kas­vu­vauh­ti on ylit­tä­mäs­sä valon­no­peu­den. Val­lit­se­van fysi­kaa­li­sen käsi­tyk­sen mukaan sii­nä vii­meis­tään on se raja.

  60. Piti puhua älyk­kyys­mit­taus­ten vali­di­suu­des­ta. Osa kir­joit­ta­jis­ta haluai­si taas ker­ran laa­jen­taa kes­kus­te­lun sii­hen, kuin­ka iljet­tä­viä otuk­sia ovat Koto-Suo­meem­me ran­tau­tu­neet ulko­maa­lai­set. Lope­tin tämän kes­kus­te­lun jo ker­ran, enkä avaa sitä enää uudestaan.

  61. En tie­dä, miten älyt­tö­miä aja­tuk­sia tääl­lä pitää esit­tää, että luki­ja huo­mai­si sen tar­koi­tuk­se­na ole­van iro­ni­soi­da tois­ten ajatuksia.”

    Osmo hei, mä tajusin ihan hyvin. Lei­kin samaa leik­kiä. Se, mikä minua huo­les­tut­taa, on se, että mus­li­mit eivät näy­tä integroi­tu­van eikä hei­dän syn­ty­vyy­ten­sä näy­tä pie­nen­ty­vän. Ja se, että hei­dän kult­tuu­rin­sa on niin voi­ma­kas ja niin kau­ka­na län­si­mai­sen kult­tuu­rin perus­läh­tö­koh­dis­ta. Minus­ta mus­li­mit eivät­kä muut­kaan ulko­maa­lai­set ole miten­kään sen iljet­tä­väm­piä kuin suo­ma­lai­set­kaan. He ovat ihmi­siä. Uskon Mas­lowin tar­ve­hie­rar­ki­aan ja sen yleisinhimillisyyteen.

    No, mus­li­mi­pii­reis­sä­hän on hei­tä, jot­ka yrit­tä­vät maal­lis­taa uskon­toa ja teh­dä sii­tä maa­il­man­kat­so­muk­sel­li­sen yksi­tyis­asian kuten mei­dän pii­reis­säm­me on totut­tu uskon­nos­ta ajat­te­le­maan. Mitä tekee län­si? Tuem­me­ko hei­tä? Emme tue. Hei­tä vähä­tel­lään ja lytä­tään. Jos mus­li­mi­nai­nen ereh­tyy kan­sain­vä­li­ses­sä femi­nis­ti­se­mi­naa­ris­sa puhu­maan aja­tuk­sis­taan sii­tä, miten nais­ten ase­maa voi­tai­siin koh­ten­taa mus­li­mi­mais­sa, hänel­le ker­ro­taan että ole sinä muta­kuo­no hil­jaa. (Tämä kär­jis­tys tuli erääs­tä leh­des­tä luke­mas­ta­ni mus­li­miak­ti­vis­tin kuvauksesta). 

    Tie­dän, että täs­sä poliit­ti­ses­sa ken­täs­sä elä­mi­nen on tasa­pai­noi­lua. Usko­kaa tai älkää, mut­ta minä oikeas­ti pidän rasis­mia paha­na ja vas­tus­tet­ta­va­na asia­na. Tie­dän, että voin aut­taa rasis­te­ja vai­kut­ta­mi­sel­la­ni ja teke­mi­sel­lä­ni. Sii­tä huo­li­mat­ta mie­luum­min puhun kuin olen vai­ti. Ensi­si­jai­nen kiin­nos­tuk­se­ni koh­de on Suo­mi val­tio­na ja Suo­men kan­sa (mukaan­lu­kien tääl­lä asu­vat ulko­maa­lai­set). Mut­ta kos­ka glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa olem­me nii­tä, joil­la menee hyvin, mie­les­tä­ni vel­vol­li­suu­tem­me on aut­taa nii­tä, joil­la menee huo­nos­ti. Nyt kai puhum­me sii­tä, *miten* hei­tä oli­si autettava.

  62. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa huo­maan taas sel­keäs­ti miten vaa­ral­lis­ta poli­tiik­ka ja “demo­kra­tia” voi­si olla vää­ris­sä käsissä.
    Luo­daan uhka­ku­via jo tule­vai­suu­des­ta­kin sel­lai­sil­la perus­teil­la mitä ei voi ennustaa.
    Kysy­mys on tar­koi­tus­ha­kui­suu­des­ta. Ensin on ole­mas­sa vihaan, inhoon jne. peru­tu­va pää­mää­rä. Ja vas­ta sit­ten muo­ka­taan kei­no­ja sii­hen pää­se­mi­sek­si. Onnek­si se ei käy­tön­nän elä­mäs­sä joh­da kovin pitkälle.Kun pitäi­si puhua asiois­ta nii­den oikeil­la nimil­lä. Mik­si he eivät uskalla?

  63. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa huo­maan taas sel­keäs­ti miten vaa­ral­lis­ta poli­tiik­ka ja “demo­kra­tia” voi­si olla vää­ris­sä käsissä.”

    Niin moni oma­hy­väi­nen ihmi­nen ajat­te­lee. Sinä­kö olet mie­les­tä­si niin pal­jon parem­pi kuin muut vas­taa­van infor­maa­tion ja kou­lu­tus­ta­son saa­neet ihmi­set, että sinul­la on oikeus mää­ri­tel­lä, mit­kä mie­li­pi­teet ovat sal­lit­tu­ja ja mit­kä kiellettyjä?

    Onko teil­tä “suvait­se­vai­sil­ta” jää­nyt huo­maa­mat­ta, että van­hois­sa demo­kra­tiois­sa demo­kra­tian perus­pe­ri­aat­tei­ta suo­jel­laan jär­jes­tel­mä­ta­sol­la? Eli vaik­ka jos­tain ilmes­tyi­si­kin jotain polt­to­uu­nin­sy­tyt­te­li­jöi­tä, hei­dän pitäi­si saa­da nykyi­sis­tä kan­san­edus­ta­jis­ta niin suu­ri osa puo­lel­leen, että perus­tus­la­ki voi­tai­siin muut­taa läh­tö­koh­dil­taan rasis­ti­sek­si. Kuu­los­taa­ko rea­lis­ti­sel­ta? Ei minus­ta­kaan. Ne lait eivät ole ole­mas­sa sitä var­ten, että sinua ei har­mit­tai­si tois­ten ihmis­ten tyh­mät mie­li­pi­teet. Ne ovat sitä var­ten, että ketään etni­ses­ti toi­sen­lais­ta ei syr­jit­täi­si Suo­mes­sa. Ja täs­sä on iso ja mer­kit­tä­vä ero.

  64. het­kel­li­seen syn­ty­vyys­mit­tauk­seen perus­tu­vat tren­di­las­kel­mat ovat järjenvastaisia”

    Eivät tie­ten­kään ole. Ne ovat täy­sin jär­jel­li­siä, vaik­ka kuin­ka yrit­täi­sit las­kea niis­tä leik­kiä, iro­ni­soi­da tai vähä­tel­lä nii­tä — tai pikem­min nii­den esittäjiä. 

    Rela­ti­vis­ti­nen väit­tee­si sen sijaan on jär­jen­vas­tai­nen. Toki voim­me hah­mot­taa mit­ta­suh­tei­ta, suun­ta­vii­vo­ja, mah­dol­li­suuk­sia, poten­ti­aa­le­ja, sii­tä huo­li­mat­ta, että tren­dei­hin sisäl­tyy suur­ta­kin epä­var­muut­ta. Kuka tahan­sa tilas­toih­mi­nen ymmär­tää tämän.

    Tren­dien het­kel­li­syy­des­tä voit kysyä mm. Liba­no­nin kris­ti­tyil­tä. Kuin­ka vähem­mis­tö kas­voi 65% suu­rui­sek­si enem­mis­tök­si yhden vuo­si­sa­dan kuluessa.
    Vaik­ka Euroo­pan tren­dit kor­jaan­tui­si­vat 1.4:stä ja 3.5:stä 1.6:een ja 2.7:ään, ei tämä siir­täi­si Euroo­pan väes­tö­val­lan­ku­mous­ta kuin 1–2 suku­pol­vea. Kehi­tys voi toi­saal­ta kään­tyä toi­seen­kin suun­taan (kuten on käynyt/käymässä mm. Sak­san turk­ki­lai­sil­la ja Rans­kan marok­ko­lai­sil­la, alge­ria­lai­sil­la). En tie­dä olet­ko tie­toi­nen, että on Euroo­pan mos­kei­jois­sa täy­sin tavan­omais­ta saar­na­ta syn­ty­vyy­den sään­nös­te­lyä vas­taan, ja ohjeis­taa mus­li­me­ja hank­ki­maan mah­dol­li­sim­man mon­ta las­ta. Ehkäi­sy on syn­tiä. Täl­lai­set tren­dit eivät poh­jaa pelk­kään sosio­eko­no­mi­aan, eivät­kä ne tai­tu hel­pol­la ilman maa­il­man­kat­so­muk­sel­lis­ta mur­ros­ta. Eivät­hän ne ole kovas­ti tait­tu­neet les­ta­dio­lai­sil­la­kaan. Ikä­vä kyl­lä jokai­ki­nen baro­met­ri, kyse­ly ja gal­lup osoit­taa 2. ja 3. pol­ven euroop­pa­lais­ten mus­li­mien radi­ka­li­soi­tu­neen suh­tees­sa van­hem­piin­sa, ei maallistuneen.

    Etkö todel­la näe tätä val­ta­van mit­ta­luo­kan poten­ti­aa­li­se­na uhka­ku­va­na euroop­pa­lai­sel­le sivis­tyk­sel­le? Yhtä­kään vas­ta-argu­ment­tia et ole kyen­nyt tar­joa­maan. Eikö se hait­taa älyl­lis­tä ihmis­tä, ettei kyke­ne perus­te­le­maan kantaansa?

  65. Osmo: “Suo­ma­lais­ten net­to­uusiu­tu­mis­lu­ki on vaih­del­lut vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na jyr­käs­ti edes­ta­kai­sin saat­taen tren­dien­nus­ta­jat häpeään.”

    Ei kuu­los­ta uskot­ta­val­ta väit­teel­tä. Eikö­hän se suo­ma­lais­ten net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku ole las­ke­nut tasai­seh­kos­ti 1900-luvun alus­ta näi­hin päi­viin. Iso­van­hem­pa­ni oli­vat 6–8 ‑lap­si­sis­ta per­heis­tä, van­hem­pa­ni 3–4 lap­si­sis­ta ja itse olen kak­si­lap­si­ses­ta per­hees­tä. Kai­ken tie­to­ni mukaan aika tyy­pil­li­nen tarina.

  66. Syn­ty­vyys las­ki var­sin alas 1930-luvul­la niin, että net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku (tyttöä/nainen) las­ki sel­väs­ti alle yhden. nousi sodan jäl­keen jon­ne­kin 1,4:n paik­keil­le (sodan jäl­kei­si­nä vuo­si­na se kävi kehi­tys­mai­den tasol­la) las­ki 1970-luvun alus­sa nopeas­ti lähel­le 0,7:ää (Nai­sis­ta tuli “yhden teke­viä”; sil­loin ennus­tet­tiin väki­lu­vun kään­ty­vän las­kuun 2000-luvun alus­sa) kään­tyi 1990-luvun alus­sa nousuun ja on nyt jos­sain 0,9:n tie­noil­la, mikä on euroop­pa­lai­sit­tain kor­kea luku.

    Net­to­uusiu­tu­mis­lu­vus­sa las­ke­taan vain tyt­tö­jä ja ote­taan huo­mioon kuol­lei­suus ennen hedel­mäl­li­syy­si­kää. Jos luku on yli yhden, väes­tö kas­vaa geo­met­ri­se­na sar­ja­na ja las­kee vas­taa­vas­ti, jos luku on alle yhden. Jos­ta­kin minul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä luku on jää­nyt pois jul­kais­ta­vis­ta tilas­tois­ta ja kor­vau­tu­nut epä­tie­teel­li­sel­lä lapsia/nainen ‑luvul­la. Väes­tö­tie­tei­löi­jät käyt­tä­vät vain net­to­uusiou­tu­mis­lu­kua. Net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku 1 vas­taa kes­ki­mää­rin koko­nais­he­del­mäl­lis­dyys 2,1, mut­ta esi­mer­kik­si Kii­nas­sa ker­roin on suurempi.

  67. Onko teil­tä “suvait­se­vai­sil­ta” jää­nyt huo­maa­mat­ta, että van­hois­sa demo­kra­tiois­sa demo­kra­tian perus­pe­ri­aat­tei­ta suo­jel­laan jär­jes­tel­mä­ta­sol­la? Eli vaik­ka jos­tain ilmes­tyi­si­kin jotain polt­to­uu­nin­sy­tyt­te­li­jöi­tä, hei­dän pitäi­si saa­da nykyi­sis­tä kan­san­edus­ta­jis­ta niin suu­ri osa puo­lel­leen, että perus­tus­la­ki voi­tai­siin muut­taa läh­tö­koh­dil­taan rasistiseksi.”

    Onnek­si näin ei ole. Sitä­pä minä juu­ri tar­koi­tin­kin. Har­va ihmi­nen tun­nus­taa oman “pahuu­ten­sa.”

  68. Kuva­sit Osmo lyhyen aika­vä­lin vaih­te­lu­ja. Tren­di on aivan eri asia, kuten tilas­to­mie­he­nä hyvin tiedät.

  69. Tämä nor­maa­li­ja­kau­man omi­nai­suus sel­vi­ää tilas­to­tie­teen perus­kurs­sil­la. Se oli kir­jan kir­joit­ta­jil­ta jää­nyt var­maan suorittamatta.”

    Aivan pak­ko osal­lis­tua älyk­kyys­kes­kus­te­luun tun­teak­seen itsen­sä älyk­kääk­si. Suo­ri­tin aikoi­naan em. kurs­sin muis­taak­se­ni kol­mo­sen arvoi­ses­ti. Tuol­loin kol­mo­nen oli kii­tet­tä­vä, toi­sin kun nykyään.

    Toi­saal­ta saa­tan muis­taa arvo­sa­na­ni vää­rin, mut­ta kuka tie­tää jos älyk­kyys onkin huonomuistisuutta.

  70. mus­tat rasistit”

    Vir­kis­tä­vä näkö­kul­ma. Lie­nee­kö tuol­lai­nen käsi­te mää­ri­tel­män mukaan kui­ten­kaan mah­dol­li­nen. Itse olen tul­lut ymmär­tä­mään, että kaik­ki rasis­tit ovat enem­män tai vähem­män valkoisia.

  71. “mus­tat rasistit”

    Vir­kis­tä­vä näkö­kul­ma. Lie­nee­kö tuol­lai­nen käsi­te mää­ri­tel­män mukaan kui­ten­kaan mah­dol­li­nen. Itse olen tul­lut ymmär­tä­mään, että kaik­ki rasis­tit ovat enem­män tai vähem­män valkoisia.”

    Lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti kyl­lä. Ilmei­ses­ti mus­tan prof­fan suus­ta “exter­mi­na­te all of whi­te people” tar­koit­taa jotain muu­ta, kuin esim. sama lause “val­ta­kun­nan­joh­ta­jan” suus­ta , jos­sa val­kois­ten sijal­la on esim. “juu­ta­lai­set” tai “mus­tat”.

    Tuos­sa Don Imusin shows­saan lausu­mas­ta “Nap­py hea­ded ho” — lausees­ta nous­sees­ta kohus­ta kes­kus­te­lua — pää­osin mus­tien välillä.

    http://www.youtube.com/watch?v=c‑qEzX49-TU

    Kol­man­nen minuu­tin koh­dal­la tulee mie­len­kiin­toi­nen havainto.

    Aika kiin­nos­ta­va pät­kä — joka tosin ei lii­ty älyk­kyys­kes­kus­te­luun, kuten edel­li­nen “Mus­tien uus­pant­te­rien” “val­ta­kun­nan­joh­ta­jan” lausun­to (yhty­mä­koh­dat Sii­toi­meen oli­vat ilmeiset).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.