Onko väärin muuttaa Landbohon?

Nimi­merk­ki Maria ker­toi vas­tauk­ses­saan Sipoon met­roa kos­ke­vaan kir­joi­tuk­see­ni, että hei­dän per­heen­sä muut­ti Land­bo­hon, kos­ka oma­ko­ti­tont­tien hin­nat Hel­sin­gis­sä ovat niin mah­dot­to­mat. Kos­ka asu­mi­nen Land­bos­sa on var­sin epäe­ko­lo­gis­ta — hen­ki­lö­koh­tais­ten pääs­tö­oi­keuk­sien kans­sa kävi­si aika ohra­ses­ti — teki­kö per­he vää­rin muut­taes­saan Land­bo­hon sen sijaan, että oli­si­vat otta­neet ison lai­nan ja pysy­neet Helsingissä?

Ilmas­to ei oli­si tuos­ta uhrauk­ses­ta hyö­ty­nyt mitään. Sen jäl­keen Hel­sin­gis­sä oli­si ollut tar­jol­la yksi tont­ti vähem­män ja Land­bos­sa yksi tont­ti enem­män. Jokin toi­nen per­he oli­si esty­nyt asu­maan Hel­sin­gis­sä eikä se Land­bon tont­ti oli­si jää­nyt tyh­jäk­si. Ei siis ole vää­rin muut­taa land­bo­hon, jos sel­lai­ses­ta elä­män­muo­dos­ta pitää, mut­ta on ker­ta­kaik­ki­nen ympä­ris­tö­ri­kos kaa­voit­taa sel­lai­sia aluei­ta sel­lai­seen paik­kaan, kun Sipoos­sa­kin oli­si ollut jär­ke­väm­piä aluei­ta tar­jol­la — jos­kaan ei sopi­van kar­ta­no­su­vun hallussa.

Nimi­merk­ki valit­ti, että sun­to­jen hin­nat ovat Hel­sin­gis­sä niin kal­liit­ta. Kun Hel­sin­gin Sano­mien pää­kir­joit­ta­jaa myö­ten on kuvi­tel­tu, että muut­to Hel­sin­gis­tä joh­tui­si tuos­ta hin­nas­ta ja vain sii­tä, kor­jat­ta­koon nyt tähän­kin liit­ty­vä vää­rin­tul­kin­nan mahdollisuus.

Mah­tui­si­ko Hel­sin­kiin enem­män asuk­kai­ta, jos vaik­ka­pa hin­ta­sään­nös­te­lyl­lä sää­det­täi­siin hin­nat hal­vem­mik­si? Mah­tui­si vähem­män. Asun­to­ja oli­si yhtä vähän kuin aiem­min­kin, mut­ta hal­vem­mis­sa asun­nois­sa on varaa asua leveäm­min. Vie­lä enem­män ihmi­siä jou­tui­si muut­ta­maan pois Hel­sin­gis­tä, tosin jon­kin muun perus­teen kuin mak­su­ky­vyn mukaan valittuina.

Perim­mäi­nen syy ei siis ole hin­ta vaan asun­to­jen lii­an pie­ni mää­rä. Hin­ta on vain meka­nis­mi, joka vali­koi sen, kuka jou­tuu muut­ta­maan, ei muut­to­vir­ran syy. Jos asun­to­ja oliusi enem­män, hin­nat oli­si­vat matalampia.

Samas­ta syys­tä ei ole mitään jär­keä sii­nä, että kau­pun­ki antai­si maa­ta raken­nus­liik­keil­le hal­vem­mal­la. Ne myi­si­vät asun­not edel­leen eni­ten tar­joa­val­le ja pani­si­vat maan hin­nan alen­nuk­sen taskuunsa.

Koko­naan eri asia on, että val­tion pitäi­si myy­dä maa­ta kun­nil­le hal­vem­mal­la. Jos Val­tio oli­si myy­nyt Kehä­ra­dan tun­tu­mas­sa ole­vat maat Van­taal­le 10 euroa neliöl­töä (sata­tu­hat­ta euroa heh­taa­ril­ta, siis) sen sijaan, että nyh­ti niis­tä 60 euroa neliöl­tä, Van­taa oli­si voi­nut toteut­taa ase­ma­kaa­vat huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min, kos­ka se oli­si voi­nut käuyt­tää myyn­ti­voi­ton kun­nal­lis­tek­nii­kan, kou­lu­jen ja päi­vä­hoi­to­paik­ko­jen rakentamiseen.

Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­ses­ta ei pidä syyt­tää nii­tä, jot­ka vali­koi­tu­vat muut­ta­maan kau­kai­sim­piin asun­toi­hin vaan kaa­voit­ta­jia; sekä hel­sin­ki­läi­siä että van­taa­lai­sia, jot­ka eivät kaa­voi­ta tar­peek­si että sipoo­lai­sia, jot­ka kaa­voit­ta­vat min­ne sattuu.

Yksit­täi­siä per­hei­tä­kin voi kyl­lä syyl­lis­tää. Hel­sin­gin ympä­ris­tös­sä raken­ne­taan pal­jon poik­keus­lu­vil­la kai­ken yhdys­kun­ta­re­ken­teen ulko­puo­lel­le. Itse tun­nen tilan­net­ta Ete­lä-Sipos­sa, kos­ka suvul­la­ni on siel­lä kesä­mök­ki. Nämä talot raken­ne­taan ihmis­ten omil­la pää­tök­sil­lä. Kun­nas­sa­kin on vika, kun menee poik­keus­lu­pia myön­tä­mään. JHos Suo­mes­sa otet­tai­siin ilmas­to­po­li­tiik­ka tosis­saan, tämä pen­de­löin­tiin perus­tu­va haja­ra­ken­ta­mi­nen kiel­let­täi­siin koko­naan, kuten se on kiel­let­ty useim­mis­sa Euroo­pan maissa.

Maria kysyi myös, mik­si Hel­sin­gis­sä ei ole riit­tä­vän iso­ja oma­ko­ti­tont­te­ja. Sik­si, että Hel­sin­kiin mah­tui­si enem­män asuk­kai­ta. Jos kor­vai­sim­me kol­me 500 neliön tont­tia yhdel­lä 2000 neliön ton­til­la, hää­täi­sim­me nel­jä per­het­tä jon­ne­kin Juma­lan selän taak­se asut­taak­sem­me yhden leveäm­min asu­van. On parem­pi, että yhdel­lä on pit­kä työ­mat­ka kuin että nel­jäl­lä on.

30 vastausta artikkeliin “Onko väärin muuttaa Landbohon?”

  1. Hei

    Hyvä kir­joi­tus!

    En usko, että Land­bo­hon muu­te­taan ylei­ses­ti ottaen sii­tä syys­tä, että Hel­sin­gin kes­kus­tan asun­to­jen hin­nat ovat niin kor­keat. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa­han asuu suu­ri mää­rä kaik­kein pie­ni­tu­loi­sim­pia, esi­mer­kik­si opis­ke­li­joi­ta. Land­bo­hon, Nur­mi­jär­vel­le tai muu­al­le muut­ta­mi­ses­sa kyse on sii­tä, että halu­taan oma tont­ti, enem­män asu­mis­ne­liöi­tä ja pihaa ympärille.

    Perim­mäi­nen syy muu­al­le kuin Hel­sin­kiin muut­ta­mi­ses­sa ei siis mie­les­tä­ni ole hin­ta eikä edes asun­to­jen lii­an pie­ni mää­rä, vaan nimen omaan ihmis­ten halu asua väl­jäs­ti. Eko­lo­gi­ses­ti tämä on mones­sa mie­les­sä mie­li­sai­ras­ta. Ihmi­siä voi siis hyvin syyl­lis­tää sii­tä, että he halua­vat härs­kis­ti pidät­tää itsel­lään etuoi­keu­den käyt­tää enem­män luon­non­va­ro­ja asu­mal­la väl­jäs­ti, kuin mitä ihmi­sil­lä kes­ki­mää­rin oli­si iki­nä eko­lo­gi­ses­ti mahdollista.

    Par­hain terveisin
    ‑Leo Stranius

  2. Kyl­lä, mut­ta onko syyl­lis­tä­mi­nen paras mah­dol­li­nen kei­no saa­da ihmi­siä muut­ta­maan tapojaan?

    Oden kir­joi­tuk­sen tär­kein point­ti mie­les­tä­ni on juu­ri se että yksi­löt toi­mi­vat täy­sin ratio­naa­li­ses­ti nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä muut­taes­saan Land­bo­hon. Vika on kaa­voit­ta­jis­sa. Ja sitä kaut­ta toki koko demo­kraat­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä, mut­ta ei vält­tä­mät­tä yksit­täi­ses­sä ihmi­ses­sä. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ja ympä­ris­tön­suo­je­lu eivät voi perus­tua yksi­löi­den kor­kean moraa­lin vaa­ti­muk­seen tai oletukseen.

  3. Ei ole ollen­kaan yksi­se­lit­teis­tä, että maal­la asu­mi­nen oli­si joten­kin epäe­ko­lo­gi­sem­paa kuin Hel­sin­gis­sä asuminen.

    Itsea­sias­sa eko­lo­gi­sen jalan­jäl­jen sel­vi­tyk­set ovat anta­neet tulok­sia, että jäl­jen suu­ruus ei ole juu­ri­kaan riip­pu­vai­nen asuin­pai­kas­ta, vaan se on kaik­kial­la Suo­mes­sa jota­kuin­kin saman kokoi­nen. Asuin­paik­ka vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti jalan­jäl­jen raken­tee­seen, mut­ta ei sen kokoon.

    Säh­kö­läm­mit­tei­nen talo maa­seu­dul­la on säh­kö­läm­mit­tei­nen usein vain pape­ril­la, ja todel­li­suu­des­sa eten­kin kovil­la pak­ka­sil­la huo­mat­ta­va osa läm­mös­tä tuo­te­taan puulla.
    Pää­kau­pun­ki­seu­dun säh­kö­läm­mi­tys­ta­lo on aidos­ti sähkölämmitteinen.
    Kau­ko­läm­pö, joka siis tuo­te­taan pää­osin kivi­hii­li CHP lai­tok­sis­sa on toki hii­li­lauh­tee­seen ver­rat­tu­na vähä­pääs­töi­nen, mut­ta puu­hun ver­rat­tu­na kui­ten­kin heik­ko ratkaisu.

  4. Leol­le sanoi­sin, että asia ei ole noin yksioikoinen.

    Minä asun tila­vas­ti maal­la, työ­mat­ka­ni on lin­nun­tie­tä 30cm, vaik­ka käy­tän­nös­sä se venyy 50 met­riin. Kul­jen sen jalan.
    Kiin­teis­tön (n. 1000 m²) olen jo 8 vuo­den ajan läm­mit­tä­nyt pää­asias­sa pel­le­til­lä ja eri­lai­sel­la jätepuulla.
    Käy­tän var­mas­ti enem­män luon­non­va­ro­ja kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kau­ko­läm­mi­te­tys­sä kak­sios­sa asu­va ihmi­nen, joka kul­kee työ­mat­kat jul­ki­sil­la. Käy­tän kui­ten­kin vähem­män uusiu­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja, eten­kin fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­va. Kum­pi­ko meis­tä on epäekologisempi?

  5. Rauk­ko puhuu ihmi­sis­tä, jot­ka elä­vät maal­la ja ovat siel­lä töis­sä. Seon aivan eri asia, kuin nämä kau­pun­kien ympä­ril­lä asu­vat pen­de­löi­jät, siis tosia­sias­sa kau­pun­ki­lai­set, jot­ka kul­ke­vat pit­kän tuyö­mat­kan autol­la eivät­kä var­mas­ti läm­mi­tä puilla.

  6. eivät­kä var­mas­ti läm­mi­tä puilla.”

    Luo­jan kii­tos eivät läm­mi­tä. Täl­lä het­kel­lä kaut­ta Suo­men läm­pö­ti­la on noin 5 astet­ta ja val­lit­see satei­nen mata­la­pai­ne. Aje­lin eilen pyö­räl­lä töis­tä kotiin ja hais­te­lin puu­läm­mit­tä­jien pilaa­maa esi­kau­pun­ki-ilmaa. Kyl­lä sii­nä kat­kus­sa alkoi aja­tel­la, että pitäis­kö­hän tämä­kin mat­ka autoil­la, niin pää­si­si nopeam­min näis­tä ilman­pi­laa­jis­ta ohi. Tilan­ne vain tulee pahe­ne­maan tule­vai­suu­des­sa kun hyvän­tah­toi­set höl­möt ja muut­kin höl­möt ovat alka­neet hää­riä sähkönhuollon/markkinoiden parissa.

    Aja­tus­leik­ki. Pal­jon­ko ihmi­siä kuo­li­si pk-seu­dul­la ennen­ai­kai­ses­ti ensim­mäi­sen vuo­den aika­na, jos kes­ki­te­tys­tä läm­mön­tuo­tan­nos­ta siir­ryt­täi­siin hajau­tet­tuun puulämmitykseen?

  7. Jos vali­taan maal­ta ne, jot­ka eivät läm­mi­tä puul­la, niin sil­loin saa­daan ne, jot­ka eivät läm­mi­tä puul­la. 10%:ssa pien­ta­lois­ta kui­ten­kin puul­la toi­mi­va kes­kus­läm­mi­tys ja hyvin huo­mat­ta­vas­sa osas­sa säh­kö­läm­mi­tys­ta­lo­ja puu on mer­kit­tä­vä lisä­läm­mön läh­de. Eten­kin kovil­la pak­ka­sil­la, jol­loin säh­kön kulu­tuk­sen leik­kaa­mi­nen on pääs­tö­jen kan­nal­ta kaik­kein tärkeintä

    Jos kat­so­taan kaik­kia maal­la asu­via ja kaik­kia kau­pun­gis­sa asu­via, on eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki mel­ko tar­kas­ti saman kokoi­nen. Se mitä osa-aluet­ta jäl­jes­tä kat­so­taan, on koko­naan kiin­ni sii­tä, mil­lä puo­lel­la aitaa ollaan

    Haja-asu­tusa­lu­eel­la on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi vali­ta puu­läm­mi­tys, esim. pel­let­ti. Tämän valin­nan seu­rauk­se­na “jää” huo­mat­ta­va mää­rä pääs­tö­jä käy­tet­tä­väk­si autoi­luun, että saa­vu­te­taan pääs­tö­jen mää­räs­sä kivi­hii­li­kau­ko­läm­möl­lä läm­mit­tä­vä kaupunkilainen.

    Jär­ke­vin­tä oli­si tie­tys­ti haja­si­joit­taa työ­paik­ko­ja sin­ne, mis­sä on mah­dol­lis­ta asua eko­lo­gi­ses­ti. Mut­ta tämä­hän ei hel­sin­ki­läi­sil­le käy.

  8. Sini­vih­reäl­lä on point­ti. Puun pien­polt­toon ei pitäi­si kan­nus­taa niin äänek­kääs­ti kuin nykyi­sin teh­dään. Huo­nol­la sääl­lä minä sain Her­van­nas­sa­kin hen­gi­ty­soi­rei­ta (kurk­kua pis­ti, yskit­ti, jos­kus jopa otti sil­miin) kun kul­jin pien­ta­loa­lu­eel­la ja sii­nä oli kyse vain muu­ta­mas­ta sau­nas­ta. Jos sel­lai­nen yleis­tyy, niin ilman­laa­tu hei­lah­taa sin­ne hei­kon puo­lel­le pak­ka­sil­la pal­jon nykyis­tä useammin. 

    Syn­ni­tön en ollut itse­kään, kyl­lä meil­lä­kin oli tak­ka, eikä edes läm­mi­tys­ta­lou­del­li­ses­ti miten­kään järkevä.

  9. Puun pien­pol­tos­sa­kin on usei­ta vaihtoehtoja.
    On ns. “tiu­ri­lai­nen” polt­to­tek­niik­ka, jos­sa mär­kiä pui­ta pol­te­taan kitutulella.
    Tai sit­ten on puun polt­ta­mi­nen hyvin huol­le­tul­la pellettipolttimella.
    Ja sit­ten on luke­mat­to­mas­ti näi­den välimuotoja.

    Mut­ta pien­polt­to sopii todel­la­kin parem­min haja-asu­tusa­lu­eel­le ja taa­ja­mis­sa puu­kin kan­nat­taa polt­taa suu­rem­mis­sa laitoksissa.

  10. Autoi­lus­ta syy­te­tään kovin yksioi­koi­ses­ti aina epä­mää­räi­siä “espoo- tai sipoo­lai­sia”. En sinän­sä epäi­le moit­tei­den oikeu­tus­ta, mut­ta ker­ron tilan­tees­ta kan­ta­kau­pun­gin kupeessa. 

    Asun itse erit­täin ahtaas­ti kol­men lap­se­ni kans­sa Munk­ki­vuo­res­sa (tie­tä­mät­tö­mil­le maa­lai­sil­le: asui­na­lue Munk­ki­nie­men vie­res­sä noin vii­si kilo­met­riä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, kiven­heit­to Töö­löön (maa­lai­sil­le vie­lä tie­dok­si: EI Töö­löö­seen, heh)).

    Nel­jän vuot­ta sit­ten tapah­tu­neen avio­eron jäl­keen käy­tös­sä­ni ei ole ollut autoa, ellen sitä jos­tain var­ta vas­ten lai­naa. Lap­se­ni käve­le­vät, pyö­räi­le­vät tai käyt­tä­vät jul­ki­sia kaik­ki mat­kan­sa, niin kou­luun, har­ras­tuk­siin, kave­reil­le, lef­faan jne. Nuo­rim­mai­nen toka­luok­ka­lai­nen­kin osaa hyvin men­nä bus­sil­la muu­ta­mat hänel­le opas­te­tut matkat. 

    Noh.. miten meil­lä naa­pu­ris­sa. Sil­lä kiro­tul­la maas­tu­ril­la läh­de­tään vie­mään per­heen 14-vuo­tias­ta puo­len kilo­met­rin pää­hän kori­stree­nei­hin. Säh­kö­pos­ti on meil­lä­kin las­ten har­ras­tus­rin­geis­tä pul­lol­laan vies­te­jä tyy­liin ” sai­si­ko Sii­ri jol­tain kyy­din Munk­ki­nie­meen.. ” Sii­ri on kah­dek­san vuot­ta van­ha ja mat­ka siis puo­li kilometriä. 

    Eli kyl­lä tääl­lä­kin monet ovat niin per­se lii­mat­tu­na autoon kuin vain iki­nä, ja lap­set ope­te­taan pie­nes­tä pitäen saman­lai­sik­si. Minua pide­tään kat­seis­ta pää­tel­len heit­teil­le­jät­tä­jä­nä, kun minus­ta on luon­nol­lis­ta, että kym­men­vuo­ti­aat liik­ku­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihan itse­näi­ses­ti rati­kal­la jne..

    Sipoo­lais­ten autoi­lul­la on sen­tään jon­kin­lai­nen oikeu­tus? Ei voi aja­tel­la, että lap­si käve­lee maan­tien lai­taa kym­me­nen kilo­met­riä pimeäs­sä johon­kin har­ras­tuk­seen, eihän? Mut­ta tän­ne ei pitäi­si sit­ten ilman mak­sua tun­kea. Tie­tul­lit peliin, kiitos!

    ps. Osmo, voi­sit ope­tel­la kym­men­sor­mi­jär­jes­tel­män. Sil­loin ei tee lyön­ti­vir­hei­tä, ja se on muu­ten eko­lo­gis­ta­kin. Monis­sa viras­tois­sa asioi­des­sa­ni olen aja­tel­lut, että jos kysei­nen hee­bo osai­si kir­joit­taa kymp­pi­jär­jes­tel­mäl­lä, niin koko käsit­te­ly­ai­ka oli­si vähin­tään­kin puo­liin­tu­nut. Ei tar­vit­si­si hai­kail­la Afri­kan rek­ry­toin­ti­pis­tei­tä, kun moni vapau­tui­si mui­hin töi­hin. Ja tämä ei ollut mikään vitsi.

  11. Pek­ka Rau­kol­le: Olin­kin ällis­ty­nyt, kun tämän jalan­jäl­ki­mit­ta­rin mukaan jalan­jäl­ke­ni oli ISOMPI kuin kes­ki­mää­rin Suomessa. 

    En mat­kus­te­le juu­ri­kaan, en var­sin­kaan len­nä (kroo­ni­sen raha­pu­lan takia), käy­täm­me tosi­aan vain jal­ko­jam­me tai jul­ki­sia. Mut­ta : En lajit­te­le jät­tei­tä ja käyn suih­kus­sa päi­vit­täin. Teki­kö se sii­nä niin suu­ren osan ? Ihmet­te­len! Eivät­kö kaik­ki käy suih­kus­sa joka päivä?
    Suih­ku on kyl­lä nopea ja vii­leä minul­la. Moni voi lot­ra­ta kym­men­ker­tai­sen mää­rän vet­tä yhdel­lä suih­ku­tuk­sel­la. Tuol­lais­ten mit­ta­rei­den vali­di­teet­ti on kyl­lä var­sin kyseenalainen. 

    Lajit­te­lun puu­te vähän hier­tää miel­tä, mut­ta perus­te­len sen näil­lä tosi pie­nil­lä tiloil­la. Yksi ja ainoa ros­ka­pus­si hel­pot­taa arkeam­me, mut­ta hel­pot­tai­si­han se auto­kin eli teko­py­hä kai olen.

  12. …hyvin huo­mat­ta­vas­sa osas­sa säh­kö­läm­mi­tys­ta­lo­ja puu on mer­kit­tä­vä lisä­läm­mön lähde.”

    Näin­hän se on, ja puu­ta pol­tan itse­kin. Itseä­ni vain pelot­taa näkö­pii­ris­sä ole­va kehi­tys­kul­ku. Säh­kön hin­nan nous­tes­sa puu­hun tar­tu­taan yhä hana­kam­min. Jo nykyi­sel­lään kun puun­käyt­tö on useim­mil­le vie­lä pää­osal­taan viih­de­polt­toa, ongel­mia on alka­nut ilmaantua. 

    Lähiö­asun­to­jen nurk­kiin on sijoi­tet­tu ala­ti kas­va­via polt­to­puu­pi­no­ja, joi­ta sit­ten pol­te­taan säh­köä sääs­tääk­seen. Pinot ovat usein näyt­tä­vän näköi­siä ja teo­ria­kin on hyvä, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na monen ihmi­sen elä­män­laa­tu uhkaa las­kea. Ollaan­ko taa­ja­mis­sa pian samas­sa tilan­tees­sa kuin suur­kau­pun­geis­sa ollaan oltu jo jon­kin aikaa, eli ilma sisä­ti­lois­sa on suu­ren osan vuo­des­ta puh­taam­paa kuin ulkona?

  13. Palau­tan mie­liin yhden tri­vi­aa­lin ener­gia­ju­tun; Jos huo­neen läm­pöä alen­ne­taan läm­mi­tys­kau­te­na yksi astet­ta, sääs­tyy ener­gi­aa 5 %. Suo­si­tus­läm­pö on 19 astet­ta. Alem­mal­la­kin sel­vi­ää miel­lyt­tä­vän hyvin, sisäl­lä ei tar­vit­se liik­kua teepaidassa.

  14. Eli­na: mit­ta­rei­den vali­di­teet­ti on toki kysee­na­lai­nen, jos ne anta­vat huo­non tulok­sen juu­ri minul­le. Vaka­vam­min mit­ta­ri mit­taa täs­mäl­leen sitä, mitä se mit­taa- toi­sin­sa­noen koko point­ti on para­met­rien valinnassa. 

    Pek­ka Rau­kon kans­sa täy­tyy tait­taa peis­tä yksityiskohdasta:

    Jär­ke­vin­tä oli­si tie­tys­ti haja­si­joit­taa työ­paik­ko­ja sin­ne, mis­sä on mah­dol­lis­ta asua ekologisesti.”

    Ajat­te­len itse päin­vas­tai­ses­ti: eko­lo­gi­sin­ta on asua siel­lä, min­ne on jär­ke­vin­tä sijoit­taa työpaikkoja.

    Eko­lo­gi­suus viit­taa täs­sä tie­tys­ti vain CO2 pääs­töi­hin. Arvos­tan itse maa­lai­se­lä­män säi­lyt­tä­mis­tä muis­ta syis­tä, esim. keto­mai­den bio­di­ver­si­teet­ti ja inhi­mil­li­nen kos­ke­tus luon­toon. Maa­lai­se­lä­mä on tule­vai­suu­des­sa etuoi­keus, jos­ta maksetaan.

  15. Yhdyn Sini­vih­re­ään ja Tie­de­mie­heen. Puun­polt­toa EI pidä lisä­tä taajamissa.
    Asun tur­ku­lai­sel­la oma­ko­tia­lu­eel­la, jos­sa on kak­si puu­läm­mi­tet­tyä taloa, jois­ta toi­nen läm­pi­ää kla­peil­la ja toi­nen pel­le­til­lä. Kat­ku on ajoit­tain hirvittävä.

  16. Kau­pun­git pitäi­si raken­taa niin, että talot läm­mi­te­tään kau­ko­läm­möl­lä. Sil­loin läm­mön­läh­tee­nä voi olla myös puu

  17. Minä­kin ihmet­te­len tuo­ta puu­läm­mi­tyk­sen ihan­noin­tia yksit­täi­sis­sä pien­ta­lois­sa kaa­va-alueil­la. Nimit­täin noin puo­let Suo­men pien­hiuk­kas­pääs­töis­tä tulee puil­la läm­mit­tä­mis­tä ja loput lii­ken­teen pääs­töis­tä. Tosi­aan­kin kovil­la pak­ka­sil­la ei pien­ta­loau­leil­la voi kul­kea sen hir­veän kit­kan ja käryn vuoksi.
    Muu­ten pel­let­ti­läm­mit­tä­mi­nen on vie­lä pahem­pi kuin puil­la läm­mit­tä­mi­nen pien­hiuk­kas­ten suhteen.

    Täs­sä­kin asias­sa pie­nil­lä teioil­la saa­daan pal­jon aikaan. Valit­se­mal­la tuli­pe­sä, joka täyt­tää tule­vat pääs­tö­nor­mit, ja ennen kaik­kea käyt­tä­mäl­lä sitä oikein. Esim. tuli­pe­sä pitää aina sytyt­tää pääl­tä eika syt­ty­jä pidä lait­taa puit­ten alle kuten yleen­sä teh­dään. Täl­löin tulen syt­ty­mis­pro­ses­si on hal­lit­tu eikä juu­ri nouse pös­säk­kä pii­pus­ta. Ja on aina käy­tet­tä­vä ehdot­to­mas­ti kui­via puita.
    Puil­la läm­mi­tet­tä­vät kau­ko­läm­pö­lai­tok­set ovat asia erik­seen. Niis­sä pala­mis­pro­ses­si on aivan eri­luok­kaa, ja uusim­pien lai­tos­ten pien­hiuk­kas­pääs­töt ovat lähes olemattomat.

  18. Mat­ti:
    “Ajat­te­len itse päin­vas­tai­ses­ti: eko­lo­gi­sin­ta on asua siel­lä, min­ne on jär­ke­vin­tä sijoit­taa työpaikkoja.”

    Voi­sit­ko joten­kin perus­tel­la tämän tois­tai­sek­si ilmas­sa roik­ku­van ajatuksen?

  19. Sepe:
    “Muu­ten pel­let­ti­läm­mit­tä­mi­nen on vie­lä pahem­pi kuin puil­la läm­mit­tä­mi­nen pien­hiuk­kas­ten suhteen.”

    Tämä vaa­ti­si kyl­lä myös jon­kin perus­te­lun ja viitteen.

    Pien­hiuk­ka­set syn­ty­vät puut­teel­li­ses­ta pala­mi­ses­ta, ja nii­den mää­rä kor­re­loi käsit­tääk­se­ni vah­vas­ti näky­vän savun syn­ty­mi­sen kanssa.
    Minä pol­tan sekä pel­let­tiä, että puu­ta. Pii­pun pääs­tä pel­le­tin polt­ta­mis­ta ei havait­se miten­kään, jos ilma ei ole niin kyl­mä että vesi­höy­ry tii­vis­tyy koh­da­tes­saan ulkoil­man. Puu­ta polt­taes­sa pii­pus­ta tulee enem­män tai vähem­män savua.

    Pel­le­tin polt­ta­mi­nen takas­sa on ehkä eri asia, kos­ka sil­loin paloil­maa ei tuo­da puhal­ti­mel­la, kuten pel­let­ti­polt­ti­mes­sa, ja pala­mi­nen saat­taa jää­dä vajaaksi.

  20. Valit­se­mal­la tuli­pe­sä, joka täyt­tää tule­vat pääs­tö­nor­mit, ja ennen kaik­kea käyt­tä­mäl­lä sitä oikein.”

    Näin juu­ri tuli­si mene­tel­lä. Itse­kin yri­tän ope­tel­la oike­aa puun­polt­to­tek­niik­kaa jatkuvasti. 

    Ongel­ma on mie­les­tä­ni sii­nä, että hajau­tet­tu läm­mön­tuo­tan­to omas­sa takas­sa on mark­ki­noi­tu yksi­puo­li­ses­ti talou­del­li­se­na ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­se­nä toi­min­ta­mal­li­na. Talou­del­li­suu­teen täs­sä puut­tu­mat­ta ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä puun­polt­to ei vali­tet­ta­vas­ti vält­tä­mät­tä ole (jos siis ilmaa hen­git­tä­vät ihmi­set las­ke­taan ympä­ris­töön kuuluviksi). 

    Tois­tai­sek­si takois­sa pol­te­taan pää­sään­töi­ses­ti puu­ta. Puu lie­nee useim­mi­ten “puh­das­ta”, jos­kin ole­tet­ta­vas­ti suu­ri osa vaka­vis­ta viih­de­pol­te­li­jois­ta polt­taa maa­la­tut, kyl­läs­te­tyt ja muu­ten­kin käsi­tel­lyt puut sii­nä sivus­sa. Seu­raa­vas­sa nos­tat­ta­ma­ni epäi­lys on intui­tio, jos­ta minul­la ei ole tuon tai­vaal­lis­ta näyt­töä: Jos ener­gian­hin­to­ja ale­taan nos­taa siten, että se todel­la tun­tuu ihmis­ten kuk­ka­ros­sa, niin voi vain arva­ta mitä kaik­kea ihmi­set tuli­pe­siin­sä työn­tä­vät. Peri­aat­tees­sa kaik­ki käy.

  21. Pek­ka Raukko:

    Pel­let­tien pien­hiuk­kas­pääs­töis­tä olen luke­nut jos­ta­kin tut­ki­muk­ses­ta. En muis­ta mis­tä. Tähän­kin ongel­maan on kuu­le­ma kehi­tel­ty joi­ta­kin tek­ni­siä paran­nuk­sia. Polt­to­pro­ses­sia on paran­net­tu. Tämän myös mai­nit­si mm. nykyi­nen vih­reit­ten puheen­joh­ta­ja jos­sa­kin energiakeskustelussa.

  22. Kuuk­ke­lil­la oli­sit het­kes­sä löy­tä­nyt usei­ta asi­aa kos­ke­via juttuja.
    “Pel­let­ti tuot­taa jopa puu­ta enem­män..,” on eri­lai­sil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la kier­tä­vä kau­pun­ki­ta­ri­na. Ei muuta.

    Kaik­ki sel­vi­tyk­set osoit­ta­vat, että kla­pien polt­to tuot­taa enem­män hiuk­ka­sia kun hake, ja hake tuo­taa enem­män hiuk­ka­sia kuin pelletti.
    Muu­ta­ma mal­lik­si, mut­ta kuuk­ke­lil­la löy­dä var­mas­ti lisää
    http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2005&tied=112781831812319
    http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/5_2005/puunpolton,_tulisijojen_ja_pienhiukkasten_tutkimusta__pipo_paassa_vai_tuli_takassa/

  23. Tämä nyt menee jo ohi aihees­ta. Mut­ta sanon kui­ten­kin. Eikö oli­si jär­ke­vää raken­taa uudet ydin­voi­ma­lat suh­teel­li­sen lähel­le Hel­sin­kiä, niin voi­tai­siin käyt­tää nii­tä läm­mit­tä­mi­seen? Ydin­reak­to­rin hyö­ty­suh­de on koh­tuul­li­nen, mut­ta teho­ja on kui­ten­kin niin pal­jon, että esim vii­mei­sim­män reak­to­rin huk­ka­läm­möl­lä läm­mit­täi­si koko Helsingin. 

    On mie­les­tä­ni lähes­tul­koon rikol­lis­ta, että se koko ener­gia pus­ke­taan nyt mereen. Meri ei jää­dy kym­me­nien neliö­ki­lo­met­rien alu­eel­la voi­ma­lan ympä­ril­lä. Ydin­voi­ma­lan yhtey­teen voi­si samal­la raken­taa vaik­ka vähän isom­man kylpylähotellikompleksin.

    Poliit­ti­ses­ti tämä ei kai onnis­tu, mut­ta kyse on täy­sin irra­tio­naa­li­ses­ta hysteriasta.

  24. Kau­ko­läm­pöön otet­ta­va vesi on noin 120-asteis­ta, kun taas lauh­de­voi­ma­las­ta mereen las­ket­ta­va noin 30 asteis­ta. Vas­ta­pai­ne­voi­ma­la on kor­kei­den pai­nei­den vuok­si haa­voit­tu­vam­paa tek­no­lo­gi­aa, eikä sitä sik­si kai ole sogel­let­tu yhdes­sä­kään ydinvoimalassa.

    Ydin­voi­ma­lan suo­ja­vyö­hy­ke on myös kym­me­niä neliö­ki­lo­met­re­jä. Ei löy­dy maata.

    Ydin­voi­ma­lal­le oli kui­ten­kin aika­naan tont­ti Inkoos­sa ja tätä ennen Vuo­saa­res­sa juu­ri tuon syyn takia.

    Tomaat­tien vil­je­lyyn lauh­de­läm­pö kui­ten­kin sovel­tui­si, kuten muu­ten sovel­tui­si monen teh­taan huk­ka­läm­pö. Mik­si näin ei tehdä? 

    Det vore orätt­vis ämot Närpes!

  25. Tie­de­mies, blo­gi-isän­täm­me tai­si jos­kus ehdo­tel­la ydin­voi­man huk­ka­läm­mön käyt­töä kas­vi­huo­neis­sa. En pidä halua pitää ydin­voi­ma­lat irral­laan tii­viis­tä asu­tuk­ses­ta irra­tio­naa­li­se­na hys­te­ria­na, tämän estää Säteilyturvakeskus.

    Kau­ko­läm­pö­put­kes­ta on pitä­nyt vii­mek­si mete­liä netis­sä nimi­merk­ki säh­kö­mies, kts. http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553
    Tuos­sa jutus­sa on ilmei­ses­ti vir­he kun sano­taan että huk­ka­läm­mön tal­teen­ot­to­jär­jes­tel­mä ydin­voi­ma­laan mak­saa 500 mil­joo­na, sikä­li kuin minä tuo­ta luen niin kyse on las­ken­nal­li­ses­ta osuu­des­ta koko­nai­sin­ves­toin­nis­ta uuteen ydinvoimalaan.

    En oikein pidä tämän koplaa­mi­ses­ta kuu­den­teen, sem­min­kin kun se tekee hank­kees­ta poliit­ti­ses­ti ker­ta­luok­kaa vai­keam­man toteut­taa, mik­sei muka voi­tai­si käyt­tää ole­mas­sao­le­vien voi­ma­loi­den läm­pö­ener­gi­aa? Jotain tek­ni­siä ongel­mia täs­sä voi olla kun Lovii­sas­sa teh­dään kau­ko­läm­pöä ras­kaal­la polt­to­öl­jyl­lä (http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=293).

    Suh­tau­dun hie­man epäil­len noi­hin kus­tan­nus­las­kel­miin. Ensin­nä­kin kal­lio­ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nusar­viot ovat aina epä­var­mo­ja. Toi­sek­si, se että ver­ra­taan ydin­voi­ma­lan tuot­ta­maa perus­läm­pöä maa­kaa­sul­la tuo­te­tun hin­taan on hie­man har­haan­joh­ta­vaa. Maa­kaa­su­voi­ma­la tuot­taa läm­pöä sil­loin kun sitä tar­vi­taan, ydin­voi­ma­la käy­tän­nös­sä saman ver­ran kesät-talvet.

    Myös pak­kas­pii­kit säh­kön­ku­lu­tuk­ses­sa hoi­de­taan käy­tän­nös­sä polt­ta­mal­la jotain ja samal­la voi tuot­taa läm­pöä. Tämä on muu­ten yksi säh­kö­läm­mi­tyk­sen ongel­ma lisää, se tuot­taa noi­ta kulu­tus­piik­ke­jä joi­ta ei voi oikein muu­ten hoitaa.

    Sinän­sä aja­tus on ajan­koh­tai­nen kun mie­ti­tään Hel­sin­gin ener­gian­tuo­tan­non tule­vai­suut­ta. On ydin­voi­mas­ta mitä miel­tä tahan­sa, niin on se läm­pö parem­pi käyt­tää kuin las­kea hara­koil­le. Tuom­moi­sen pit­kän put­ken var­teen voi­si ehkä teh­dä myös hake­voi­ma­loi­ta, minua mie­ti­tyt­tä myös jos­ko Por­voon öljyn­ja­los­ta­mo tuot­taa hukkalämpöä?

  26. Tie­dän, että ongel­mak­si muo­dos­tuu lauh­teen läm­pö­ti­la ja että mää­räyk­set ydin­voi­ma­lan suo­ja-alu­ees­ta ovat ongelmalliset.

    Ulos­pum­pat­ta­van veden läm­pö­ti­laa voi­daan nor­maa­leis­sa reak­to­reis­sa­kin kui­ten­kin nos­taa sel­väs­ti kor­keam­mak­si, vaik­kei tuon­ne yli sataan kui­ten­kaan. Eikä sitä tek­no­lo­gi­aa ole kiveen hakat­tu, en voi yksin­ker­tai­ses­ti uskoa, ettei sel­lai­nen ener­gia­mää­rä oli­si joten­kin kan­nat­ta­vaa valjastaa.

    Olki­luo­to 3:n säh­kö­te­ho on 1.6GW. Reak­to­rin läm­pö­te­ho on 4.3GW. Täs­sä on eroa 2.7GW. Koko tämä ener­gia­mää­rä menee meren läm­mit­tä­mi­seen. Jos tuos­ta läm­mös­tä sai­si hyö­ty­käyt­töön 20 pro­sent­tia, niin voi­si sul­kea yhden kes­ki­suu­ren hiilivoimalan.

  27. Voi­si­ko­han Osmol­ta tähän yhtey­teen vie­lä tie­dus­tel­la, aiem­mas­ta ympä­ris­tö- ja ener­gia­tee­mas­ta unoh­tu­nees­ta kes­kei­ses­tä kysy­myk­ses­tä, jota täs­sä ket­jus­sa yllä ole­vis­sa vies­teis­sä sivutaan.

    Mil­lä tie­teel­li­sil­lä, fak­ta­poh­jai­sil­la, tut­ki­muk­sel­li­sil­la, hait­ta-ana­lyyt­ti­sil­la [pie­nem­pi paha — suu­rem­pi paha] argu­men­teil­la vih­reät vas­tus­ta­vat ydinvoimaa?

    Ase­te­taan muu­ta­ma fak­ti­nen premissi

    1. Uraa­ni ei ole lop­pu­mas­sa. Vih­rei­den sitee­ra­ma arvio tar­koit­taa nykyi­sil­lä mark­ki­na­hin­noil­la voi­tol­li­ses­ti hyö­dyn­net­tä­viä tun­net­tu­ja (=etsit­ty­jä) varo­ja, poh­ja­ten tun­net­tuun Roo­man klu­bin vir­he­pää­tel­mään. Kehit­ty­väl­lä tek­nii­kal­la vas­taa­vis­ta varois­ta tul­laa lisäk­si saa­maan moni­kym­men­ker­tai­ses­ti energiaa.
    2. Sivii­liy­din­voi­ma on aiheut­ta­nut ter­veys­hait­to­ja häviä­vän mur­to-osan sii­tä, mihin fos­sii­li­set ja bio­ener­gia pien­hiuk­ka­si­neen ja mui­ne hait­toi­neen ovat kyen­neet (Tsher­no­by­lin koh­dal­la voi­daan arvioi­da sitä, kuin­ka pal­jon kysy­mys oli itse ydin­voi­mas­ta, ja kuin­ka pal­jon jos­tain aivan muusta.)
    3. Hyö­tö­reak­to­rit, säh­kö­au­to­jen tuke­ma­na, pitä­vät sisäl­lään poten­ti­aa­lin suu­rel­ta osin aut­taa rat­kai­se­maan 21. vuo­si­sa­dan ener­giaon­gel­man, aivan eri mit­ta­kaa­vas­sa kuin esi­mer­kik­si bio­ener­gia tai aurin­ko­voi­ma tai tuu­li­voi­ma, kun­han tek­ni­set ongel­mat saa­daan rat­kais­tua ja poliit­ti­nen tah­to löydetään.
    4. Sivii­li- ja soti­la­sy­din­voi­man välil­lä ei ole suo­raa yhteyt­tä (ks. myö­hem­pä­nä tule­va ehdo­tus perusteineen)
    5. Lou­hin­nan ympä­ris­tö­hai­tat ovat pai­kal­li­ses­ti rajat­tu­ja, eivät­kä mer­kit­tä­väs­ti eroa monen muun­lai­sen kai­vos­toi­min­nan ympä­ris­tö­hai­tois­ta (ja ovat suu­rel­ti eduk­seen mm. hii­li­kai­vok­sien ter­veys­ris­kei­hin näh­den kehit­ty­vis­sä maissa)
    6. Jät­teen säi­lö­mi­nen syväl­le vakaa­seen perus­kal­lioon ei muo­dos­ta mer­kit­tä­vää ympä­ris­tö­ris­kiä. Lisäk­si jät­teet voi­daan jat­ko­kä­si­tel­lä ja hyö­dyn­tää futuu­ri­sis­sa voimaloissa.
    7. Ydin­voi­ma­lat voi­daan suo­ja­ta ja tur­va­ta ter­ro­ri-iskun kes­tä­vik­si (yhteis­kun­nas­ta löy­tyy poten­ti­aa­li­ses­ti pal­jon her­kem­piä koh­tei­ta laa­ja­mit­tai­sel­le ter­ro­ris­mil­le, kuten juo­ma­ve­si ja ruti­kui­vat pala­mis­her­kät met­sät, ks. Kali­for­nia, Kreikka)
    8. Ydin­voi­man CO2-tase on häviä­vän mur­to-osan sii­tä luvus­ta, jota Oras Tynk­ky­nen van­haan, mar­gi­naa­li­seen ja kumot­tuun tut­ki­muk­seen vii­ta­ten sitee­raa vih­rei­den ener­gia­po­liit­ti­ses­sa ohjel­mas­sa (joka on muu­toin­kin täyn­nä vas­taa­vaa tar­koi­tus­ha­kuis­ta omaa kan­taa tuke­vien tut­ki­mus­ten vali­koin­tia, oli nii­den luo­tet­ta­vuus sit­ten mitä tahansa).
    9. Ydin­voi­ma ei itses­sään estä val­tio-ohjail­tua tukea myös muil­le energialähteille
    10. Ajoit­tain tois­tu­vat, popu­lis­ti­ses­ti uuti­soi­dut häly­tyk­set esim. Ruot­sin voi­ma­lois­sa ovat merk­ki äärim­mäi­ses­tä huo­lel­li­suu­des­ta, eivät vaka­vis­ta tur­val­li­suus­ris­keis­tä. Sama kos­kee Suo­men ydin­voi­ma­la­työ­maa­ta, jos­sa jokai­nen tur­val­li­suus­te­ki­jä käy­dään use­aan ker­taan lävit­se, ja kaik­ki pie­net­kin (jäl­leen popu­lis­ti­ses­ti uuti­soi­dut) vir­heet, korjataan.

    Sum­ma­rum:

    -Yli 10,000 reak­to­ri­vuo­den näy­töl­lä — ja enti­ses­tään tur­val­li­sem­mak­si muut­tuen — vaih­toeh­to­jaan huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä ter­veys- ja ympä­ris­tö­hait­to­ja sisältävä.
    ‑Vaih­toeh­to­jaan (kuten tuu­li­voi­ma tai aurin­ko­voi­ma) edul­li­sem­pi ja pal­jon laa­jem­mas­sa mitas­sa hyö­dyn­net­tä­vis­sä (ks. Rans­kan esi­merk­ki — ja monin­ker­tai­ses­ti lisään­tyen hyö­tö­reak­to­rien myö­tä, joi­den arvioi­daan ole­van laa­ja­mit­tai­seen käyt­töön otet­ta­vis­sa 2030-luvul­le tul­taes­sa, tut­ki­muk­seen panos­tet­taes­sa jo aiemmin).
    ‑Monia vaih­toeh­to­jaan (kuten bio­ener­gia, maa­kaa­su) pal­jon edul­li­sem­pi CO2-tase
    (-Jos auk­to­ri­teet­tia kai­va­taan, niin usei­den vih­rei­den, myös vih­re­ään liik­kee­seen pro­fi­loi­tu­vien, tie­de­mies­ten (muka­na mm. IPCC) kannattama)

    -

    Mitä kaik­kia näi­tä argu­ment­te­ja ylit­tä­vää on ilmas­ton­muu­tos­huo­les­tu­neil­la vih­reil­lä aset­taa perus­te­luk­si vas­tus­taak­seen ydin­voi­maa niin suu­rel­la vakau­muk­sel­li­suu­del­la? Eikö ole täy­sin suh­tee­ton­ta puhua esim. 100,000 vuo­des­ta, kun ottaa huo­mioon tie­teen ja kult­tuu­rin kehi­tyk­sen, ja 21. vuo­si­sa­dan haas­teet erään­lai­se­na vedenjakajana?

    Min­kä takia vih­reät eivät 20 vuo­den aika­na ole tuot­ta­neet ydin­voi­ma­po­liit­tis­ta ohjel­maa, jos­ta nämä perus­teet oli­si luet­ta­vis­sa jär­jel­li­ses­sä, tie­teel­li­ses­sä, vaih­toeh­to­ver­tail­lus­sa (ei slo­ga­nis­ti­ses­sa, reto­ri­ses­sa, lii­oit­te­le­vas­sa) muodossa?
    Kos­ka sel­lai­nen ei ole fak­ti­ses­ti tuotettavissa?

    -

    Miten itse suh­tau­dut esi­tyk­seen (jon­ka taan­noin mm. Geor­ge W. Bush nos­ti ohi­men­nen esil­le) jos­sa kehi­tys­mail­le tar­jot­tai­siin ase­po­ten­ti­aa­lis­ta luon­nol­li­ses­ti rii­sut­tua, osaa­vien kan­sain­vä­lis­ten työn­te­ki­jöi­den pyö­rit­tä­mää, ja luon­nol­li­ses­ti kv. voi­min tur­vat­tua ja suo­jel­tua siviiliydinvoimaa?

    Vaih­toeh­to­na esi­mer­kik­si ter­vey­son­gel­mia aiheut­ta­val­le, ja jos sii­hen uskoo, ilmas­ton­muu­tos­ta kiih­dyt­tä­väl­le hiilivoimalle?

    -

    Vie­lä yleis­luon­toi­si­na kysymyksinä: 

    Onko tämä kos­kaan ollut­kaan vih­reil­le tie­teel­li­nen kysy­mys, kuten sen sivis­ty­nees­sä yhteis­kun­nas­sa pää­osil­taan tuli­si olla?

    ja

    Olet­ko itse jou­tu­nut, lähin­nä vii­te­ryh­mäl­li­sis­tä sosi­aa­li­sis­ta pai­neis­ta joh­tuen, vält­te­le­mään tämän kysy­myk­sen avoin­ta käsit­te­lyä? (Väliin on vuo­sien aika­na jää­nyt jul­ki­suu­den rivien välis­tä sel­lai­nen kuva, ettei ongel­ma ehkä oli­si sinul­le niin suu­ri, ellei se oli­si sitä muil­le vihreille?)

  28. Vii­ta­ten aiem­piin kom­ment­tei­hi­ni tämän blo­gin asu­mi­seen liit­ty­vis­sä kes­kus­te­luis­sa, uskon, että land­bo­lai­set­kin ovat halun­neet viih­tyi­sää asu­mis­ta ja asui­nym­pä­ris­töä, ja ovat olleet niis­tä val­mii­ta mak­sa­maan pait­si pal­jon rahaa, myös aikaa työmatkoillaan.

    Kos­ka Hel­sin­ki ei tont­ti­kool­la pys­ty vas­taa­maan, niin hou­kut­te­li­si­ko ihmi­siä rat­kai­su, jos­sa oma tont­ti oli­si pie­ni, mut­ta sen vas­ta­pai­no­na oli­si yhtei­nen vihe­ra­lue ja kas­vi­pals­ta-alue? Maa­pin­ta-ala saa­tai­siin kui­ten­kin tehok­kaam­min käyttöön.

  29. Pen­de­löin­nis­tä, ei kai kaik­kien tar­vit­se Hel­sin­gin nie­mel­le kul­kea töi­hin? Eli voi­si­ko sii­hen vai­kut­taa tehok­kaam­min ja nopeam­min vai­kut­ta­mal­la liikerakentamiseen?

    Toi­sek­seen, työn luon­ne ei enää monen osal­ta vaa­di fyy­sis­tä läs­nä­oloa työ­pai­kal­la. Löy­tyi­si­kö etä­työs­tä ja etä­kont­to­reis­ta apua? Etä­kont­to­ril­la tar­koi­tan paik­kaa, joka tar­joai­si eri yri­tys­ten työn­te­ki­jöil­le työ­ti­lan, sii­hen liit­ty­vät pal­ve­lut sekä tie­to­lii­ken­neyh­tey­det lähel­tä kotia.

  30. Mil­loin saa­daan laki voi­maan joka mää­rää tuli­si­jat ole­maan viran­omais­ten hyväk­sy­miä (pien­hiuk­ka­set, kitu­polt­ta­jat jne. huo­mioi­tu)? Per­heem­me suun­nit­te­lee kat­ke­ras­ti talon myyn­tiä kos­ka talo lii­an uusi ts. koneel­li­nen tuloil­ma (mää­räys­ten mukai­ses­ti), täs­tä aiheu­tuu suun­nat­to­mia ongel­mia naa­pu­rus­ton tuli­si­jo­jen muo­dos­sa… ei tar­vit­se olla kuin 10% tuloil­mas­ta savua ja seu­rauk­set arvaa jokainen.

    Kärä­jä­oi­keu­teen ei kan­nat­ta­ne vie­dä sato­jen met­rien säteel­lä kaik­kia naa­pu­rei­ta joil­la savupiippu?

    Onko ainoa vaih­toeh­to muut­taa kau­as pois ja ostaa per­hee­seen usei­ta auto­ja (juu­ri pää­sim­me kai­kis­ta pait­si yhdes­tä eroon)?

    Aut­ta­kaa, meil­tä lop­puu tääl­lä Oulun seu­dul­la­kin hen­gi­ty­sil­ma! Las­ta ei pys­ty kär­ryis­sä nukut­ta­maan ulko­na, ulkoi­le­mi­nen yhtä tus­kaa… pitää­kö hen­ki­lö­au­tol­la läh­teä per­heen kans­sa joka ilta jon­ne­kin kau­as jot­ta saa rai­kas­ta ilmaa? Auttakaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.