Nimimerkki Maria kertoi vastauksessaan Sipoon metroa koskevaan kirjoitukseeni, että heidän perheensä muutti Landbohon, koska omakotitonttien hinnat Helsingissä ovat niin mahdottomat. Koska asuminen Landbossa on varsin epäekologista – henkilökohtaisten päästöoikeuksien kanssa kävisi aika ohrasesti – tekikö perhe väärin muuttaessaan Landbohon sen sijaan, että olisivat ottaneet ison lainan ja pysyneet Helsingissä?
Ilmasto ei olisi tuosta uhrauksesta hyötynyt mitään. Sen jälkeen Helsingissä olisi ollut tarjolla yksi tontti vähemmän ja Landbossa yksi tontti enemmän. Jokin toinen perhe olisi estynyt asumaan Helsingissä eikä se Landbon tontti olisi jäänyt tyhjäksi. Ei siis ole väärin muuttaa landbohon, jos sellaisesta elämänmuodosta pitää, mutta on kertakaikkinen ympäristörikos kaavoittaa sellaisia alueita sellaiseen paikkaan, kun Sipoossakin olisi ollut järkevämpiä alueita tarjolla – joskaan ei sopivan kartanosuvun hallussa.
Nimimerkki valitti, että suntojen hinnat ovat Helsingissä niin kalliitta. Kun Helsingin Sanomien pääkirjoittajaa myöten on kuviteltu, että muutto Helsingistä johtuisi tuosta hinnasta ja vain siitä, korjattakoon nyt tähänkin liittyvä väärintulkinnan mahdollisuus.
Mahtuisiko Helsinkiin enemmän asukkaita, jos vaikkapa hintasäännöstelyllä säädettäisiin hinnat halvemmiksi? Mahtuisi vähemmän. Asuntoja olisi yhtä vähän kuin aiemminkin, mutta halvemmissa asunnoissa on varaa asua leveämmin. Vielä enemmän ihmisiä joutuisi muuttamaan pois Helsingistä, tosin jonkin muun perusteen kuin maksukyvyn mukaan valittuina.
Perimmäinen syy ei siis ole hinta vaan asuntojen liian pieni määrä. Hinta on vain mekanismi, joka valikoi sen, kuka joutuu muuttamaan, ei muuttovirran syy. Jos asuntoja oliusi enemmän, hinnat olisivat matalampia.
Samasta syystä ei ole mitään järkeä siinä, että kaupunki antaisi maata rakennusliikkeille halvemmalla. Ne myisivät asunnot edelleen eniten tarjoavalle ja panisivat maan hinnan alennuksen taskuunsa.
Kokonaan eri asia on, että valtion pitäisi myydä maata kunnille halvemmalla. Jos Valtio olisi myynyt Kehäradan tuntumassa olevat maat Vantaalle 10 euroa neliöltöä (satatuhatta euroa hehtaarilta, siis) sen sijaan, että nyhti niistä 60 euroa neliöltä, Vantaa olisi voinut toteuttaa asemakaavat huomattavasti nopeammin, koska se olisi voinut käuyttää myyntivoiton kunnallistekniikan, koulujen ja päivähoitopaikkojen rakentamiseen.
Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta ei pidä syyttää niitä, jotka valikoituvat muuttamaan kaukaisimpiin asuntoihin vaan kaavoittajia; sekä helsinkiläisiä että vantaalaisia, jotka eivät kaavoita tarpeeksi että sipoolaisia, jotka kaavoittavat minne sattuu.
Yksittäisiä perheitäkin voi kyllä syyllistää. Helsingin ympäristössä rakennetaan paljon poikkeusluvilla kaiken yhdyskuntarekenteen ulkopuolelle. Itse tunnen tilannetta Etelä-Sipossa, koska suvullani on siellä kesämökki. Nämä talot rakennetaan ihmisten omilla päätöksillä. Kunnassakin on vika, kun menee poikkeuslupia myöntämään. JHos Suomessa otettaisiin ilmastopolitiikka tosissaan, tämä pendelöintiin perustuva hajarakentaminen kiellettäisiin kokonaan, kuten se on kielletty useimmissa Euroopan maissa.
Maria kysyi myös, miksi Helsingissä ei ole riittävän isoja omakotitontteja. Siksi, että Helsinkiin mahtuisi enemmän asukkaita. Jos korvaisimme kolme 500 neliön tonttia yhdellä 2000 neliön tontilla, häätäisimme neljä perhettä jonnekin Jumalan selän taakse asuttaaksemme yhden leveämmin asuvan. On parempi, että yhdellä on pitkä työmatka kuin että neljällä on.
Hei
Hyvä kirjoitus!
En usko, että Landbohon muutetaan yleisesti ottaen siitä syystä, että Helsingin keskustan asuntojen hinnat ovat niin korkeat. Helsingin keskustassahan asuu suuri määrä kaikkein pienituloisimpia, esimerkiksi opiskelijoita. Landbohon, Nurmijärvelle tai muualle muuttamisessa kyse on siitä, että halutaan oma tontti, enemmän asumisneliöitä ja pihaa ympärille.
Perimmäinen syy muualle kuin Helsinkiin muuttamisessa ei siis mielestäni ole hinta eikä edes asuntojen liian pieni määrä, vaan nimen omaan ihmisten halu asua väljästi. Ekologisesti tämä on monessa mielessä mielisairasta. Ihmisiä voi siis hyvin syyllistää siitä, että he haluavat härskisti pidättää itsellään etuoikeuden käyttää enemmän luonnonvaroja asumalla väljästi, kuin mitä ihmisillä keskimäärin olisi ikinä ekologisesti mahdollista.
Parhain terveisin
-Leo Stranius
Kyllä, mutta onko syyllistäminen paras mahdollinen keino saada ihmisiä muuttamaan tapojaan?
Oden kirjoituksen tärkein pointti mielestäni on juuri se että yksilöt toimivat täysin rationaalisesti nykyisessä järjestelmässä muuttaessaan Landbohon. Vika on kaavoittajissa. Ja sitä kautta toki koko demokraattisessa järjestelmässä, mutta ei välttämättä yksittäisessä ihmisessä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu eivät voi perustua yksilöiden korkean moraalin vaatimukseen tai oletukseen.
Ei ole ollenkaan yksiselitteistä, että maalla asuminen olisi jotenkin epäekologisempaa kuin Helsingissä asuminen.
Itseasiassa ekologisen jalanjäljen selvitykset ovat antaneet tuloksia, että jäljen suuruus ei ole juurikaan riippuvainen asuinpaikasta, vaan se on kaikkialla Suomessa jotakuinkin saman kokoinen. Asuinpaikka vaikuttaa merkittävästi jalanjäljen rakenteeseen, mutta ei sen kokoon.
Sähkölämmitteinen talo maaseudulla on sähkölämmitteinen usein vain paperilla, ja todellisuudessa etenkin kovilla pakkasilla huomattava osa lämmöstä tuotetaan puulla.
Pääkaupunkiseudun sähkölämmitystalo on aidosti sähkölämmitteinen.
Kaukolämpö, joka siis tuotetaan pääosin kivihiili CHP laitoksissa on toki hiililauhteeseen verrattuna vähäpäästöinen, mutta puuhun verrattuna kuitenkin heikko ratkaisu.
Leolle sanoisin, että asia ei ole noin yksioikoinen.
Minä asun tilavasti maalla, työmatkani on linnuntietä 30cm, vaikka käytännössä se venyy 50 metriin. Kuljen sen jalan.
Kiinteistön (n. 1000m2) olen jo 8 vuoden ajan lämmittänyt pääasiassa pelletillä ja erilaisella jätepuulla.
Käytän varmasti enemmän luonnonvaroja kuin pääkaupunkiseudulla kaukolämmitetyssä kaksiossa asuva ihminen, joka kulkee työmatkat julkisilla. Käytän kuitenkin vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja, etenkin fossiilisia polttoaineita, kuin pääkaupunkiseudulla asuva. Kumpiko meistä on epäekologisempi?
Raukko puhuu ihmisistä, jotka elävät maalla ja ovat siellä töissä. Seon aivan eri asia, kuin nämä kaupunkien ympärillä asuvat pendelöijät, siis tosiasiassa kaupunkilaiset, jotka kulkevat pitkän tuyömatkan autolla eivätkä varmasti lämmitä puilla.
”eivätkä varmasti lämmitä puilla.”
Luojan kiitos eivät lämmitä. Tällä hetkellä kautta Suomen lämpötila on noin 5 astetta ja vallitsee sateinen matalapaine. Ajelin eilen pyörällä töistä kotiin ja haistelin puulämmittäjien pilaamaa esikaupunki-ilmaa. Kyllä siinä katkussa alkoi ajatella, että pitäisköhän tämäkin matka autoilla, niin pääsisi nopeammin näistä ilmanpilaajista ohi. Tilanne vain tulee pahenemaan tulevaisuudessa kun hyväntahtoiset hölmöt ja muutkin hölmöt ovat alkaneet hääriä sähkönhuollon/markkinoiden parissa.
Ajatusleikki. Paljonko ihmisiä kuolisi pk-seudulla ennenaikaisesti ensimmäisen vuoden aikana, jos keskitetystä lämmöntuotannosta siirryttäisiin hajautettuun puulämmitykseen?
Jos valitaan maalta ne, jotka eivät lämmitä puulla, niin silloin saadaan ne, jotka eivät lämmitä puulla. 10%:ssa pientaloista kuitenkin puulla toimiva keskuslämmitys ja hyvin huomattavassa osassa sähkölämmitystaloja puu on merkittävä lisälämmön lähde. Etenkin kovilla pakkasilla, jolloin sähkön kulutuksen leikkaaminen on päästöjen kannalta kaikkein tärkeintä
Jos katsotaan kaikkia maalla asuvia ja kaikkia kaupungissa asuvia, on ekologinen jalanjälki melko tarkasti saman kokoinen. Se mitä osa-aluetta jäljestä katsotaan, on kokonaan kiinni siitä, millä puolella aitaa ollaan
Haja-asutusalueella on huomattavasti helpompi valita puulämmitys, esim. pelletti. Tämän valinnan seurauksena ”jää” huomattava määrä päästöjä käytettäväksi autoiluun, että saavutetaan päästöjen määrässä kivihiilikaukolämmöllä lämmittävä kaupunkilainen.
Järkevintä olisi tietysti hajasijoittaa työpaikkoja sinne, missä on mahdollista asua ekologisesti. Mutta tämähän ei helsinkiläisille käy.
Sinivihreällä on pointti. Puun pienpolttoon ei pitäisi kannustaa niin äänekkäästi kuin nykyisin tehdään. Huonolla säällä minä sain Hervannassakin hengitysoireita (kurkkua pisti, yskitti, joskus jopa otti silmiin) kun kuljin pientaloalueella ja siinä oli kyse vain muutamasta saunasta. Jos sellainen yleistyy, niin ilmanlaatu heilahtaa sinne heikon puolelle pakkasilla paljon nykyistä useammin.
Synnitön en ollut itsekään, kyllä meilläkin oli takka, eikä edes lämmitystaloudellisesti mitenkään järkevä.
Puun pienpoltossakin on useita vaihtoehtoja.
On ns. ”tiurilainen” polttotekniikka, jossa märkiä puita poltetaan kitutulella.
Tai sitten on puun polttaminen hyvin huolletulla pellettipolttimella.
Ja sitten on lukemattomasti näiden välimuotoja.
Mutta pienpoltto sopii todellakin paremmin haja-asutusalueelle ja taajamissa puukin kannattaa polttaa suuremmissa laitoksissa.
Autoilusta syytetään kovin yksioikoisesti aina epämääräisiä ”espoo- tai sipoolaisia”. En sinänsä epäile moitteiden oikeutusta, mutta kerron tilanteesta kantakaupungin kupeessa.
Asun itse erittäin ahtaasti kolmen lapseni kanssa Munkkivuoressa (tietämättömille maalaisille: asuinalue Munkkiniemen vieressä noin viisi kilometriä Helsingin keskustasta, kivenheitto Töölöön (maalaisille vielä tiedoksi: EI Töölööseen, heh)).
Neljän vuotta sitten tapahtuneen avioeron jälkeen käytössäni ei ole ollut autoa, ellen sitä jostain varta vasten lainaa. Lapseni kävelevät, pyöräilevät tai käyttävät julkisia kaikki matkansa, niin kouluun, harrastuksiin, kavereille, leffaan jne. Nuorimmainen tokaluokkalainenkin osaa hyvin mennä bussilla muutamat hänelle opastetut matkat.
Noh.. miten meillä naapurissa. Sillä kirotulla maasturilla lähdetään viemään perheen 14-vuotiasta puolen kilometrin päähän koristreeneihin. Sähköposti on meilläkin lasten harrastusringeistä pullollaan viestejä tyyliin ” saisiko Siiri joltain kyydin Munkkiniemeen.. ” Siiri on kahdeksan vuotta vanha ja matka siis puoli kilometriä.
Eli kyllä täälläkin monet ovat niin perse liimattuna autoon kuin vain ikinä, ja lapset opetetaan pienestä pitäen samanlaisiksi. Minua pidetään katseista päätellen heitteillejättäjänä, kun minusta on luonnollista, että kymmenvuotiaat liikkuvat pääkaupunkiseudulla ihan itsenäisesti ratikalla jne..
Sipoolaisten autoilulla on sentään jonkinlainen oikeutus? Ei voi ajatella, että lapsi kävelee maantien laitaa kymmenen kilometriä pimeässä johonkin harrastukseen, eihän? Mutta tänne ei pitäisi sitten ilman maksua tunkea. Tietullit peliin, kiitos!
ps. Osmo, voisit opetella kymmensormijärjestelmän. Silloin ei tee lyöntivirheitä, ja se on muuten ekologistakin. Monissa virastoissa asioidessani olen ajatellut, että jos kyseinen heebo osaisi kirjoittaa kymppijärjestelmällä, niin koko käsittelyaika olisi vähintäänkin puoliintunut. Ei tarvitsisi haikailla Afrikan rekrytointipisteitä, kun moni vapautuisi muihin töihin. Ja tämä ei ollut mikään vitsi.
Pekka Raukolle: Olinkin ällistynyt, kun tämän jalanjälkimittarin mukaan jalanjälkeni oli ISOMPI kuin keskimäärin Suomessa.
En matkustele juurikaan, en varsinkaan lennä (kroonisen rahapulan takia), käytämme tosiaan vain jalkojamme tai julkisia. Mutta : En lajittele jätteitä ja käyn suihkussa päivittäin. Tekikö se siinä niin suuren osan ? Ihmettelen! Eivätkö kaikki käy suihkussa joka päivä?
Suihku on kyllä nopea ja viileä minulla. Moni voi lotrata kymmenkertaisen määrän vettä yhdellä suihkutuksella. Tuollaisten mittareiden validiteetti on kyllä varsin kyseenalainen.
Lajittelun puute vähän hiertää mieltä, mutta perustelen sen näillä tosi pienillä tiloilla. Yksi ja ainoa roskapussi helpottaa arkeamme, mutta helpottaisihan se autokin eli tekopyhä kai olen.
”…hyvin huomattavassa osassa sähkölämmitystaloja puu on merkittävä lisälämmön lähde.”
Näinhän se on, ja puuta poltan itsekin. Itseäni vain pelottaa näköpiirissä oleva kehityskulku. Sähkön hinnan noustessa puuhun tartutaan yhä hanakammin. Jo nykyisellään kun puunkäyttö on useimmille vielä pääosaltaan viihdepolttoa, ongelmia on alkanut ilmaantua.
Lähiöasuntojen nurkkiin on sijoitettu alati kasvavia polttopuupinoja, joita sitten poltetaan sähköä säästääkseen. Pinot ovat usein näyttävän näköisiä ja teoriakin on hyvä, mutta lopputuloksena monen ihmisen elämänlaatu uhkaa laskea. Ollaanko taajamissa pian samassa tilanteessa kuin suurkaupungeissa ollaan oltu jo jonkin aikaa, eli ilma sisätiloissa on suuren osan vuodesta puhtaampaa kuin ulkona?
Palautan mieliin yhden triviaalin energiajutun; Jos huoneen lämpöä alennetaan lämmityskautena yksi astetta, säästyy energiaa 5 %. Suosituslämpö on 19 astetta. Alemmallakin selviää miellyttävän hyvin, sisällä ei tarvitse liikkua teepaidassa.
Elina: mittareiden validiteetti on toki kyseenalainen, jos ne antavat huonon tuloksen juuri minulle. Vakavammin mittari mittaa täsmälleen sitä, mitä se mittaa- toisinsanoen koko pointti on parametrien valinnassa.
Pekka Raukon kanssa täytyy taittaa peistä yksityiskohdasta:
”Järkevintä olisi tietysti hajasijoittaa työpaikkoja sinne, missä on mahdollista asua ekologisesti.”
Ajattelen itse päinvastaisesti: ekologisinta on asua siellä, minne on järkevintä sijoittaa työpaikkoja.
Ekologisuus viittaa tässä tietysti vain CO2 päästöihin. Arvostan itse maalaiselämän säilyttämistä muista syistä, esim. ketomaiden biodiversiteetti ja inhimillinen kosketus luontoon. Maalaiselämä on tulevaisuudessa etuoikeus, josta maksetaan.
Yhdyn Sinivihreään ja Tiedemieheen. Puunpolttoa EI pidä lisätä taajamissa.
Asun turkulaisella omakotialueella, jossa on kaksi puulämmitettyä taloa, joista toinen lämpiää klapeilla ja toinen pelletillä. Katku on ajoittain hirvittävä.
Kaupungit pitäisi rakentaa niin, että talot lämmitetään kaukolämmöllä. Silloin lämmönlähteenä voi olla myös puu
Minäkin ihmettelen tuota puulämmityksen ihannointia yksittäisissä pientaloissa kaava-alueilla. Nimittäin noin puolet Suomen pienhiukkaspäästöistä tulee puilla lämmittämistä ja loput liikenteen päästöistä. Tosiaankin kovilla pakkasilla ei pientaloauleilla voi kulkea sen hirveän kitkan ja käryn vuoksi.
Muuten pellettilämmittäminen on vielä pahempi kuin puilla lämmittäminen pienhiukkasten suhteen.
Tässäkin asiassa pienillä teioilla saadaan paljon aikaan. Valitsemalla tulipesä, joka täyttää tulevat päästönormit, ja ennen kaikkea käyttämällä sitä oikein. Esim. tulipesä pitää aina sytyttää päältä eika syttyjä pidä laittaa puitten alle kuten yleensä tehdään. Tällöin tulen syttymisprosessi on hallittu eikä juuri nouse pössäkkä piipusta. Ja on aina käytettävä ehdottomasti kuivia puita.
Puilla lämmitettävät kaukolämpölaitokset ovat asia erikseen. Niissä palamisprosessi on aivan eriluokkaa, ja uusimpien laitosten pienhiukkaspäästöt ovat lähes olemattomat.
Matti:
”Ajattelen itse päinvastaisesti: ekologisinta on asua siellä, minne on järkevintä sijoittaa työpaikkoja.”
Voisitko jotenkin perustella tämän toistaiseksi ilmassa roikkuvan ajatuksen?
Sepe:
”Muuten pellettilämmittäminen on vielä pahempi kuin puilla lämmittäminen pienhiukkasten suhteen.”
Tämä vaatisi kyllä myös jonkin perustelun ja viitteen.
Pienhiukkaset syntyvät puutteellisesta palamisesta, ja niiden määrä korreloi käsittääkseni vahvasti näkyvän savun syntymisen kanssa.
Minä poltan sekä pellettiä, että puuta. Piipun päästä pelletin polttamista ei havaitse mitenkään, jos ilma ei ole niin kylmä että vesihöyry tiivistyy kohdatessaan ulkoilman. Puuta polttaessa piipusta tulee enemmän tai vähemmän savua.
Pelletin polttaminen takassa on ehkä eri asia, koska silloin paloilmaa ei tuoda puhaltimella, kuten pellettipolttimessa, ja palaminen saattaa jäädä vajaaksi.
”Valitsemalla tulipesä, joka täyttää tulevat päästönormit, ja ennen kaikkea käyttämällä sitä oikein.”
Näin juuri tulisi menetellä. Itsekin yritän opetella oikeaa puunpolttotekniikkaa jatkuvasti.
Ongelma on mielestäni siinä, että hajautettu lämmöntuotanto omassa takassa on markkinoitu yksipuolisesti taloudellisena ja ympäristöystävällisenä toimintamallina. Taloudellisuuteen tässä puuttumatta ympäristöystävällistä puunpoltto ei valitettavasti välttämättä ole (jos siis ilmaa hengittävät ihmiset lasketaan ympäristöön kuuluviksi).
Toistaiseksi takoissa poltetaan pääsääntöisesti puuta. Puu lienee useimmiten ”puhdasta”, joskin oletettavasti suuri osa vakavista viihdepoltelijoista polttaa maalatut, kyllästetyt ja muutenkin käsitellyt puut siinä sivussa. Seuraavassa nostattamani epäilys on intuitio, josta minulla ei ole tuon taivaallista näyttöä: Jos energianhintoja aletaan nostaa siten, että se todella tuntuu ihmisten kukkarossa, niin voi vain arvata mitä kaikkea ihmiset tulipesiinsä työntävät. Periaatteessa kaikki käy.
Pekka Raukko:
Pellettien pienhiukkaspäästöistä olen lukenut jostakin tutkimuksesta. En muista mistä. Tähänkin ongelmaan on kuulema kehitelty joitakin teknisiä parannuksia. Polttoprosessia on parannettu. Tämän myös mainitsi mm. nykyinen vihreitten puheenjohtaja jossakin energiakeskustelussa.
Kuukkelilla olisit hetkessä löytänyt useita asiaa koskevia juttuja.
”Pelletti tuottaa jopa puuta enemmän..,” on erilaisilla keskustelupalstoilla kiertävä kaupunkitarina. Ei muuta.
Kaikki selvitykset osoittavat, että klapien poltto tuottaa enemmän hiukkasia kun hake, ja hake tuotaa enemmän hiukkasia kuin pelletti.
Muutama malliksi, mutta kuukkelilla löydä varmasti lisää
http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2005&tied=112781831812319
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/5_2005/puunpolton,_tulisijojen_ja_pienhiukkasten_tutkimusta__pipo_paassa_vai_tuli_takassa/
Tämä nyt menee jo ohi aiheesta. Mutta sanon kuitenkin. Eikö olisi järkevää rakentaa uudet ydinvoimalat suhteellisen lähelle Helsinkiä, niin voitaisiin käyttää niitä lämmittämiseen? Ydinreaktorin hyötysuhde on kohtuullinen, mutta tehoja on kuitenkin niin paljon, että esim viimeisimmän reaktorin hukkalämmöllä lämmittäisi koko Helsingin.
On mielestäni lähestulkoon rikollista, että se koko energia pusketaan nyt mereen. Meri ei jäädy kymmenien neliökilometrien alueella voimalan ympärillä. Ydinvoimalan yhteyteen voisi samalla rakentaa vaikka vähän isomman kylpylähotellikompleksin.
Poliittisesti tämä ei kai onnistu, mutta kyse on täysin irrationaalisesta hysteriasta.
Kaukolämpöön otettava vesi on noin 120-asteista, kun taas lauhdevoimalasta mereen laskettava noin 30 asteista. Vastapainevoimala on korkeiden paineiden vuoksi haavoittuvampaa teknologiaa, eikä sitä siksi kai ole sogellettu yhdessäkään ydinvoimalassa.
Ydinvoimalan suojavyöhyke on myös kymmeniä neliökilometrejä. Ei löydy maata.
Ydinvoimalalle oli kuitenkin aikanaan tontti Inkoossa ja tätä ennen Vuosaaressa juuri tuon syyn takia.
Tomaattien viljelyyn lauhdelämpö kuitenkin soveltuisi, kuten muuten soveltuisi monen tehtaan hukkalämpö. Miksi näin ei tehdä?
Det vore orättvis ämot Närpes!
Tiedemies, blogi-isäntämme taisi joskus ehdotella ydinvoiman hukkalämmön käyttöä kasvihuoneissa. En pidä halua pitää ydinvoimalat irrallaan tiiviistä asutuksesta irrationaalisena hysteriana, tämän estää Säteilyturvakeskus.
Kaukolämpöputkesta on pitänyt viimeksi meteliä netissä nimimerkki sähkömies, kts. http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553
Tuossa jutussa on ilmeisesti virhe kun sanotaan että hukkalämmön talteenottojärjestelmä ydinvoimalaan maksaa 500 miljoona, sikäli kuin minä tuota luen niin kyse on laskennallisesta osuudesta kokonaisinvestoinnista uuteen ydinvoimalaan.
En oikein pidä tämän koplaamisesta kuudenteen, semminkin kun se tekee hankkeesta poliittisesti kertaluokkaa vaikeamman toteuttaa, miksei muka voitaisi käyttää olemassaolevien voimaloiden lämpöenergiaa? Jotain teknisiä ongelmia tässä voi olla kun Loviisassa tehdään kaukolämpöä raskaalla polttoöljyllä (http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=293).
Suhtaudun hieman epäillen noihin kustannuslaskelmiin. Ensinnäkin kalliorakentamisen kustannusarviot ovat aina epävarmoja. Toiseksi, se että verrataan ydinvoimalan tuottamaa peruslämpöä maakaasulla tuotetun hintaan on hieman harhaanjohtavaa. Maakaasuvoimala tuottaa lämpöä silloin kun sitä tarvitaan, ydinvoimala käytännössä saman verran kesät-talvet.
Myös pakkaspiikit sähkönkulutuksessa hoidetaan käytännössä polttamalla jotain ja samalla voi tuottaa lämpöä. Tämä on muuten yksi sähkölämmityksen ongelma lisää, se tuottaa noita kulutuspiikkejä joita ei voi oikein muuten hoitaa.
Sinänsä ajatus on ajankohtainen kun mietitään Helsingin energiantuotannon tulevaisuutta. On ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, niin on se lämpö parempi käyttää kuin laskea harakoille. Tuommoisen pitkän putken varteen voisi ehkä tehdä myös hakevoimaloita, minua mietityttä myös josko Porvoon öljynjalostamo tuottaa hukkalämpöä?
Tiedän, että ongelmaksi muodostuu lauhteen lämpötila ja että määräykset ydinvoimalan suoja-alueesta ovat ongelmalliset.
Ulospumpattavan veden lämpötilaa voidaan normaaleissa reaktoreissakin kuitenkin nostaa selvästi korkeammaksi, vaikkei tuonne yli sataan kuitenkaan. Eikä sitä teknologiaa ole kiveen hakattu, en voi yksinkertaisesti uskoa, ettei sellainen energiamäärä olisi jotenkin kannattavaa valjastaa.
Olkiluoto 3:n sähköteho on 1.6GW. Reaktorin lämpöteho on 4.3GW. Tässä on eroa 2.7GW. Koko tämä energiamäärä menee meren lämmittämiseen. Jos tuosta lämmöstä saisi hyötykäyttöön 20 prosenttia, niin voisi sulkea yhden keskisuuren hiilivoimalan.
Voisikohan Osmolta tähän yhteyteen vielä tiedustella, aiemmasta ympäristö- ja energiateemasta unohtuneesta keskeisestä kysymyksestä, jota tässä ketjussa yllä olevissa viesteissä sivutaan.
Millä tieteellisillä, faktapohjaisilla, tutkimuksellisilla, haitta-analyyttisilla [pienempi paha – suurempi paha] argumenteilla vihreät vastustavat ydinvoimaa?
Asetetaan muutama faktinen premissi
1. Uraani ei ole loppumassa. Vihreiden siteerama arvio tarkoittaa nykyisillä markkinahinnoilla voitollisesti hyödynnettäviä tunnettuja (=etsittyjä) varoja, pohjaten tunnettuun Rooman klubin virhepäätelmään. Kehittyvällä tekniikalla vastaavista varoista tullaa lisäksi saamaan monikymmenkertaisesti energiaa.
2. Siviiliydinvoima on aiheuttanut terveyshaittoja häviävän murto-osan siitä, mihin fossiiliset ja bioenergia pienhiukkasineen ja muine haittoineen ovat kyenneet (Tshernobylin kohdalla voidaan arvioida sitä, kuinka paljon kysymys oli itse ydinvoimasta, ja kuinka paljon jostain aivan muusta.)
3. Hyötöreaktorit, sähköautojen tukemana, pitävät sisällään potentiaalin suurelta osin auttaa ratkaisemaan 21. vuosisadan energiaongelman, aivan eri mittakaavassa kuin esimerkiksi bioenergia tai aurinkovoima tai tuulivoima, kunhan tekniset ongelmat saadaan ratkaistua ja poliittinen tahto löydetään.
4. Siviili- ja sotilasydinvoiman välillä ei ole suoraa yhteyttä (ks. myöhempänä tuleva ehdotus perusteineen)
5. Louhinnan ympäristöhaitat ovat paikallisesti rajattuja, eivätkä merkittävästi eroa monen muunlaisen kaivostoiminnan ympäristöhaitoista (ja ovat suurelti edukseen mm. hiilikaivoksien terveysriskeihin nähden kehittyvissä maissa)
6. Jätteen säilöminen syvälle vakaaseen peruskallioon ei muodosta merkittävää ympäristöriskiä. Lisäksi jätteet voidaan jatkokäsitellä ja hyödyntää futuurisissa voimaloissa.
7. Ydinvoimalat voidaan suojata ja turvata terrori-iskun kestäviksi (yhteiskunnasta löytyy potentiaalisesti paljon herkempiä kohteita laajamittaiselle terrorismille, kuten juomavesi ja rutikuivat palamisherkät metsät, ks. Kalifornia, Kreikka)
8. Ydinvoiman CO2-tase on häviävän murto-osan siitä luvusta, jota Oras Tynkkynen vanhaan, marginaaliseen ja kumottuun tutkimukseen viitaten siteeraa vihreiden energiapoliittisessa ohjelmassa (joka on muutoinkin täynnä vastaavaa tarkoitushakuista omaa kantaa tukevien tutkimusten valikointia, oli niiden luotettavuus sitten mitä tahansa).
9. Ydinvoima ei itsessään estä valtio-ohjailtua tukea myös muille energialähteille
10. Ajoittain toistuvat, populistisesti uutisoidut hälytykset esim. Ruotsin voimaloissa ovat merkki äärimmäisestä huolellisuudesta, eivät vakavista turvallisuusriskeistä. Sama koskee Suomen ydinvoimalatyömaata, jossa jokainen turvallisuustekijä käydään useaan kertaan lävitse, ja kaikki pienetkin (jälleen populistisesti uutisoidut) virheet, korjataan.
Summarum:
-Yli 10,000 reaktorivuoden näytöllä – ja entisestään turvallisemmaksi muuttuen – vaihtoehtojaan huomattavasti pienempiä terveys- ja ympäristöhaittoja sisältävä.
-Vaihtoehtojaan (kuten tuulivoima tai aurinkovoima) edullisempi ja paljon laajemmassa mitassa hyödynnettävissä (ks. Ranskan esimerkki – ja moninkertaisesti lisääntyen hyötöreaktorien myötä, joiden arvioidaan olevan laajamittaiseen käyttöön otettavissa 2030-luvulle tultaessa, tutkimukseen panostettaessa jo aiemmin).
-Monia vaihtoehtojaan (kuten bioenergia, maakaasu) paljon edullisempi CO2-tase
(-Jos auktoriteettia kaivataan, niin useiden vihreiden, myös vihreään liikkeeseen profiloituvien, tiedemiesten (mukana mm. IPCC) kannattama)
–
Mitä kaikkia näitä argumentteja ylittävää on ilmastonmuutoshuolestuneilla vihreillä asettaa perusteluksi vastustaakseen ydinvoimaa niin suurella vakaumuksellisuudella? Eikö ole täysin suhteetonta puhua esim. 100,000 vuodesta, kun ottaa huomioon tieteen ja kulttuurin kehityksen, ja 21. vuosisadan haasteet eräänlaisena vedenjakajana?
Minkä takia vihreät eivät 20 vuoden aikana ole tuottaneet ydinvoimapoliittista ohjelmaa, josta nämä perusteet olisi luettavissa järjellisessä, tieteellisessä, vaihtoehtovertaillussa (ei sloganistisessa, retorisessa, liioittelevassa) muodossa?
Koska sellainen ei ole faktisesti tuotettavissa?
–
Miten itse suhtaudut esitykseen (jonka taannoin mm. George W. Bush nosti ohimennen esille) jossa kehitysmaille tarjottaisiin asepotentiaalista luonnollisesti riisuttua, osaavien kansainvälisten työntekijöiden pyörittämää, ja luonnollisesti kv. voimin turvattua ja suojeltua siviiliydinvoimaa?
Vaihtoehtona esimerkiksi terveysongelmia aiheuttavalle, ja jos siihen uskoo, ilmastonmuutosta kiihdyttävälle hiilivoimalle?
–
Vielä yleisluontoisina kysymyksinä:
Onko tämä koskaan ollutkaan vihreille tieteellinen kysymys, kuten sen sivistyneessä yhteiskunnassa pääosiltaan tulisi olla?
ja
Oletko itse joutunut, lähinnä viiteryhmällisistä sosiaalisista paineista johtuen, välttelemään tämän kysymyksen avointa käsittelyä? (Väliin on vuosien aikana jäänyt julkisuuden rivien välistä sellainen kuva, ettei ongelma ehkä olisi sinulle niin suuri, ellei se olisi sitä muille vihreille?)
Viitaten aiempiin kommentteihini tämän blogin asumiseen liittyvissä keskusteluissa, uskon, että landbolaisetkin ovat halunneet viihtyisää asumista ja asuinympäristöä, ja ovat olleet niistä valmiita maksamaan paitsi paljon rahaa, myös aikaa työmatkoillaan.
Koska Helsinki ei tonttikoolla pysty vastaamaan, niin houkuttelisiko ihmisiä ratkaisu, jossa oma tontti olisi pieni, mutta sen vastapainona olisi yhteinen viheralue ja kasvipalsta-alue? Maapinta-ala saataisiin kuitenkin tehokkaammin käyttöön.
Pendelöinnistä, ei kai kaikkien tarvitse Helsingin niemelle kulkea töihin? Eli voisiko siihen vaikuttaa tehokkaammin ja nopeammin vaikuttamalla liikerakentamiseen?
Toisekseen, työn luonne ei enää monen osalta vaadi fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Löytyisikö etätyöstä ja etäkonttoreista apua? Etäkonttorilla tarkoitan paikkaa, joka tarjoaisi eri yritysten työntekijöille työtilan, siihen liittyvät palvelut sekä tietoliikenneyhteydet läheltä kotia.
Milloin saadaan laki voimaan joka määrää tulisijat olemaan viranomaisten hyväksymiä (pienhiukkaset, kitupolttajat jne. huomioitu)? Perheemme suunnittelee katkerasti talon myyntiä koska talo liian uusi ts. koneellinen tuloilma (määräysten mukaisesti), tästä aiheutuu suunnattomia ongelmia naapuruston tulisijojen muodossa… ei tarvitse olla kuin 10% tuloilmasta savua ja seuraukset arvaa jokainen.
Käräjäoikeuteen ei kannattane viedä satojen metrien säteellä kaikkia naapureita joilla savupiippu?
Onko ainoa vaihtoehto muuttaa kauas pois ja ostaa perheeseen useita autoja (juuri pääsimme kaikista paitsi yhdestä eroon)?
Auttakaa, meiltä loppuu täällä Oulun seudullakin hengitysilma! Lasta ei pysty kärryissä nukuttamaan ulkona, ulkoileminen yhtä tuskaa… pitääkö henkilöautolla lähteä perheen kanssa joka ilta jonnekin kauas jotta saa raikasta ilmaa? Auttakaa!