Kummallinen maataloustuki

Meil­lä on Suomes­sa suuri kansalli­nen han­ke päästä tuke­maan omaa maat­alout­tamme Suomes­ta kerät­ty­jen vero­tu­lo­jen muo­dos­sa. Ilman tätä tukea maat­alous kuulem­ma lop­puu Etelä-Suomes­ta. Päädyt­täisi­in jär­jen­vas­taiseen tilanteeseen,jossa Pohjois-Suomes­sa vil­je­ly kan­nat­taisi, Etelä-Suomes­sa ei. 

Tuki annetaan hehtaar­ituke­na pel­lon omis­ta­jalle. Ellei tuken sään­töjä ole aivan västikää muutet­tu, vuo­rapel­loista, joi­ta taitaa olla aika suuri osa Suomen pel­loista, tuki menee omis­ta­jalle, eikä vil­jeli­jälle. Vil­jeli­jän ei kan­na­ta vil­jel­lä, ellei vuokraisän­tä saa tukea?

Jos tuki on muute­taan tai on jo muutet­tu mak­set­tavak­si omis­ta­jan sijas­ta vil­jeli­jälle, pel­lon vuokra vain nousee tuen ver­ran. Vuo­rapel­to­ja vil­jelevä ei siis saa hehtaar­itukea lainkaan, mut­ta silti vuokrapel­to­ja kan­nat­taa vil­jel­lä ja pel­loista kan­nat­taa vielä mak­saa korkeaa vuokraa.

Kansan­talousti­eteen peruskurssille meille opetet­ti­in Ricar­don maan­vuokralakia. Sen mukaan vil­jav­il­la pel­loil­la maan vuokra on korkea ja raukoil­la rajoil­la lähel­lä nol­laa. Molem­mil­la vuokrav­il­jeli­jä on yhtä rikas tai köy­hä. Hyö­ty maan vil­javu­ud­es­ta menee pel­lon omistajalle.

Jos vil­je­lyn kan­nat­tavu­us on Suomes­sa ihan kiikun kaakun, pel­tomaan on olta­va tääl­lä hal­paa. Siis sen Ricar­don mukaan. Ei kuitenkaan ole. Pel­to­jen vuokrat ovat oudon korkeat ja kuolin­pesää jaet­taes­sa vil­je­lyä jatka­va joutuu mak­samaan mal­tai­ta kaupunkei­hin muut­teneille sis­ar­illeen. Jos maat­alous on oikeasti kan­nat­tam­a­ton­ta, mik­si pel­lot ovat niin kalli­ita? Tätä ei kaupunki­laisjär­jel­lä ymmärrä.

Maat­alous­tu­ki kap­i­tal­isoit­tuu pel­lon hin­taan. Pel­lon hin­ta taas on vil­jeli­jälle kus­tan­nus eikä tulo. Käytäm­mekö siis kansal­lista tukea vil­jelystä luop­unei­den pel­lon vuokraa­jien eläk­keen tukemiseen ja siihen, että maal­ta muut­ta­vat vil­jeli­jän sis­aret rikastuvat?

Jos kyse olisi EU-tues­ta, niin kaik­ki olisi kun­nos­sa. Kaik­ki, mitä EU:sta saadaan kupatuk­si Suomeen, on koti­in päin. Mut­ta kyse on kansal­lis­es­ta tues­ta, siis siitä, että sinä ja minä mak­samme verois­samme se, että vil­jeli­jä mak­saa sis­ar­illeen suuret sis­aro­su­udet pel­lois­taan. Eikö sen tuen suu­ru­ut­ta harkites­sa voisi ajatel­la, että vil­jan hin­nan raju nousu vähen­täisi hehtaar­ituen tarvetta?

Jos maat­alous­tu­ki kap­i­tal­isoituu pel­lon hin­taan ja jos vil­jeli­jä joutuu kolme ker­taa vuo­sisadas­sa osta­maan pel­lot sis­ar­il­taan, vil­jeli­jä ei tues­ta hyödy vaan ne sis­aret. Näin siis pitkässä juok­sus­sa. Vil­jeli­jä, joka on juuri suurin kus­tan­nuksin ostanut sis­aren­sa ulos tilal­ta, tarvit­see tukea selvitäk­seen sis­aro­su­us­lain­ois­taan. Jos tukea olisi alen­net­tu aikaisem­min, hän olisi joutunut mak­samaan sis­ar­illeen vähem­män eikä tarvit­sisi niin korkeaa tukea. Mut­ta samal­la tuki kas­vat­taa hänen poikansa tai tyt­tären­sä taakkaa seu­raavas­sa sukupolvenvaihdoksessa.

Eikö sille rahalle olisi mitään parem­paa käyt­töä? Kek­sit­täisi­in vaik­ka maat­alouden ympäristö­tu­ki, jota mak­set­taisi­in vain oikeisi­in ympäristötekoihin!

22 vastausta artikkeliin “Kummallinen maataloustuki”

  1. “Eikö sille rahalle olisi mitään parem­paa käuyt­töä? Kek­sit­täisi­in vaik­ka maat­alouden ympäristö­tu­ki, jota mak­set­taisi­in vain oikeisi­in ympäristötekoihin!”

    Olisi.

    Itse en kuitenkaan sotk­isi ympäristön­suo­jelua tähän, kos­ka se jos mikä toisi mukaan aivan mielet­tömän määrän besser­wis­sere­itä, jot­ka lop­ul­ta tuhoaisi­vat koko homman.

    Maat­alouden tukem­i­nen pitäisi jotenkin laskea kylmän rauhal­lis­es­ti huolto­var­muu­den kaut­ta ja pakot­taa myös vil­jeli­jät sitou­tu­maan siihen hyvää kor­vaus­ta vas­taan. Huolto­var­muudessa pitäisi sit­ten huomioi­da jotenkin myös se, että tilakoon jatku­va kasvu ja tilo­jen vähen­e­m­i­nen ei ole suo­ranainen etu.

  2. Olen minäkin näit­ten pel­to­jen hin­nan­nousua ihme­tel­lyt. Mut­ta mekanis­mi var­maan menee, niin kuin yllä on kuvat­tu. Ihan käytän­nön elämästä tiedän esimerkke­jä. Tun­nen tapauk­sia, mis­sä henkilö on saanut elan­ton­sa muual­ta kuin maanvil­jelystä. Mut­ta on samal­la har­joit­tanut rav­i­urheilua siis ain­oas­taa hevosia omis­taen ja nämä ovat yleen­sä olleet vuokratalleilla.
    Mut­ta kun päästään eläk­keelle siis muus­ta amma­tista kuin maat­aloud­es­ta; oste­taan tyhjäk­si jäänyt jokin perikun­nan tila. Nyt viedään nämä hevoset tänne tilalle, ja aluk­si annetaan nämä tilalle kuu­lu­vat pel­lot tietämät­tä näistä EU:n tuista vuokralle, kun niitä niin kovasti kysytään. Elikkä nämä hehtaar­ituet menee nykyään tietääk­seni viljelijälle. 

    Mut­ta kun asi­at todel­li­nen lai­ta selviää nykyiselle rav­i­urheilun har­rasteli­jalle. Tot­takai hän ottaa pel­lot omaan käyt­töön, ja nyt hän saa myös kor­ja­ta heinät pel­loil­ta tähän ravip­is­nek­seen, ja tuet tulee kuin man­ulle illalli­nen myös suure­na häm­mästyk­senä omis­ta­jalle itselleen. Vero­ton tulo, mikä on huomattava.
    Voi syys­täkin kyl­lä ihme­tel­lä, onko tässä kansal­lis­ten varo­jen haaskaus­ta, ja täl­lä mekanis­mil­la nos­te­taan keinotekois­es­ti pel­lon hintaa.

  3. Jos hehtaar­itu­ki on x euroa hehtaar­il­ta vuodessa, tämä tuki tulee pel­lon omis­ta­jal­la aivan siitä riip­pumat­ta, kum­malle se ensin mak­se­taan, omis­ta­jalle vai vil­jeli­jälle. Pel­lon vuokrahin­ta nousee markki­noil­la x euroa hehtaar­il­ta. Vaik­ka tuo rav­i­hevosteli­ja ei tues­ta mitään tietäisikään, muut tietävät, ja sik­si yleinen vuokrata­so on se mikä se on.

  4. Mis­tä läh­tien maat­aloustuet on olleet verot­to­mia? Olisi kiva tietää kun toi verot­ta­ja on aina omansa ottanut…
    Mitä tulee tuo­hon tukien vuokrahin­to­ja nos­tavaan asi­aan niin se on kyl­lä tot­ta. Osa vuokranan­ta­jista kil­pailut­taa pel­ton­sa läh­es vuosit­tain. Onnek­si on niitäkin jot­ka katso­vat hiukan pel­to­jen­sa kun­nonkin perään ja tekevät pitk­iä sopimuksia.

  5. 141-tues­ta puhut­taes­sa tot­ta vain toinen puoli.Annetaan ymmärtää, jot­ta koko eteläi­nen maat­alous on uhattuna.

    Tuki kos­kee pääsään­töis­es­ti vain muu­ta­maa tuhat­ta kotieläin­ti­laa, joiden kurimus johtuu vain ja ain­oas­taan kansal­lisen tukipoli­ti­ikan epäon­nis­tu­mis­es­ta , pää­pain­on ollessa keskus­ta­henkisen c‑alueen tuot­ta­jien tukemises­sa, etelän kustannuksella.

    Ilmankin mah­dol­lis­es­ti pois jäävää 141-tukea koti­mainen maanvil­jeli­jä voi val­lan hyvin, jos maat­alous­poli­ti­ik­ka halu­taan kohdis­taa vil­jeli­jäväestön tehokkaaseen toim­intaan maamme suo­tu­isim­mille alueille.

    Tähän asti koti­mainen EU-ajan maat­alous­poli­ti­ik­ka on ollut vain tehot­to­muu­den tehostamista, kauak­si jalostavista tuotan­to­laitok­sista ja kulut­ta­jista, kaikkein huonoim­mille luon­nonolo­suhteista johtuville alueille.

    Tämän het­ki­nen maat­alous­poli­ti­ik­ka on ain­oas­taa ja vain keskustapuolueen puoluepolitiikkaa.

    Päämin­is­terin tehottomuus,hampaattomuus ja pon­net­to­muus viit­taa siihen, jot­ta kaik­ki kotieläin­tuotan­to halu­taan c‑tukialueelle, keskustapuolueen toimes­ta, mut­ta tässäkin asi­asa halu­taan men­nä union­in selän taakse.

  6. Kit­tilässä (kaukana napa­pi­irin pohjois­puolel­la) on Suomen suurin lihakar­jati­la. Vasikat tuo­daan Etelä-Poh­jan­maal­ta. Rehu myös jostain etelän­pää. Tämä ker­too hyvin siitä paljon, mis­sä kar­jaa kan­nat­taa Suomes­sa kasvattaa.

    MTK on aika ham­paa­ton tämän edessä, sil­lä enem­mistö sen jäsenistä on Sal­paus­selkien pohjois­puolelta. Samoin keskus­tan äänestäjistä.

    On hölmölöis­ten hom­maa, että Suomes­sa vil­je­ly on kan­nat­tavin­ta siel­lä, mis­sä se luon­non­suhteil­taan on epäedullis­in­ta, Minäkö tyh­mä, nyt en ymmärrä.

  7. Arvoisa Soini­vaara

    141-tuki ei ainakaan maito puolel­la jyvi­ty pel­toon vaan mak­se­taan litro­jen mukaan. Sik­si se on niin tärkeä tuki.
    Muut tuet mak­se­taan hehtaari perus­teel­la ja toimi­vat kyl­lä vähän niinkuin edel­lä kirjoitit.
    Tuet mak­se­taan kuitenkin aina vil­jeli­jälle omisti­pa pel­lon kuka hyvän­sä, toki tuet hei­jas­tuu esim. vuokri­in ja sitä kaut­ta val­uu omis­ta­jalle, paikallisen kil­pailu tilanteen mukaan.

  8. Maat­alous on ongel­mallista, kos­ka siihen liit­tyy paljon asioi­ta, joi­ta ei halu­ta antaa vapaan kil­pailun hoidettaviksi.
    Jo yksin halu huolto­var­muu­den ylläpitämisek­si tekee mah­dot­tomak­si maat­alouden kuu­lu­misen aidosti vapaakau­pan piiriin.
    Kyse on siis yksinker­tais­es­ti valin­nas­ta, nou­datam­meko ihmis­ten vapaasti muo­dosta­maa kansal­lista tah­toa, vai markki­nal­ib­er­al­is­mik­si kut­su­tun opin dogmia.

    Maat­alous pitäisi minus­ta pois­taa EU:n vapaakau­pan piiristä ainakin niin pitkäk­si aikaa, että olemme EU:ssa “yhtä suur­ta per­het­tä”, jol­la on sisäi­nen luot­ta­mus siihen, että tur­vaamme yhdessä koko EU-alueen huolto­var­muu­den. Se aika ei ole vielä aivan ovella…

  9. Osmo,
    olet var­masti hyvin tietoinen siitä, että maan hin­ta määräy­tyy tont­ti­hin­nan perus­teel­la. Maat­aloustuen vaiku­tus on kokon­aisu­udessaan mar­gin­aa­li­nen ja kohden­tuu tuotan­to­hin­toi­hin. Ihaile­masi kaupunki­lainen elämän­ta­pa on siis se tek­i­jä, mikä nos­taa maan hin­taa. Maaseu­tu­val­tainen yhteiskun­ta ei tue maanvil­je­lyä, vaan kaik­ki vil­jeli­jät ovat yrit­täjiä ja yrittäjäriskillä.

    Maat­aloustuen syn­tymi­nen on ay-liiket­tä vas­taa­va pros­es­si. Työväen­li­ik­keen ja maat­alous­tukien tarkoi­tus on sama; rajoit­taa vapaa­ta markki­na­t­alout­ta. Maat­aloustuen keskeinen tehtävä on alen­taa yrit­täjäriskiä, jot­ta maanvil­jeli­jät oli­si­vat poli­it­tis­es­ti myötämielisiä (kovem­malle vero­tuk­selle). Samoin ay-liik­keen ympärilleen rak­en­ta­mat työvoiman liikku­vu­u­den rajoituk­set (irti­sanomis­suo­ja) tähtäävät ennen kaikkea työväen rauhoittamiseen.

    Rait­tius­li­ike, työväen­li­ike ja vasem­mis­to­laisu­us per­in­teis­es­ti ovat ihailleet maaseudun “rehellistä” ja “moraal­ista” elämän­ta­paa. Kaupun­git ovat olleet pahei­den ja syn­nin pesiä — niis­sä on har­joitet­tu itsekeskeistä nautin­non­hakuista elämää vas­tako­htana maaseudun vaa­ti­mat­toma­lle ja kollek­ti­iviselle kult­tuurille. Samat asetel­mat edelleen ovat hengis­sään, ja vihreys tästä syys­tä rin­nas­tuu vasem­mis­to­laiseen ja sosial­is­tiseen aate­su­un­taan aina tun­nus­merk­istöstään alka­en. Ympäristöki­ihkoilus­sa tähdätään samoi­hin päämääri­in — spar­ta­laiseen elämäntapaan.

    Siitäpä aasin­sil­taa pitkin Skattalle:
    Eilen saati­in vih­doin viimein oiva uuti­nen, kun todet­ti­in sähkön lop­pu­van Suomes­ta talvel­la. Poli­ti­ik­ka on siitä haus­ka laji, että tulok­set nähdään vas­ta kauan suorituk­sen jäl­keen. Yleisö ikään kuin seu­raa pitu­ushyp­pyradan alas­tu­lo­hi­etikkoa, mut­ta ei tiedä kuka on mara­toonari, kuka sprint­teri ja kuka korkeushyppääjä. 

    Nyt aiheutet­tu tilanne on pitkälti 80–90 ‑luku­jen hal­li­tus­vas­tu­us­sa ole­vien taho­jen päätösten seu­raus­ta. Var­maan mon­et ovat onnes­ta soikeina, mut­ta minus­ta Suomen päästämi­nen tähän tilaan on ollut edesvas­tu­u­ton­ta. 90-luvul­la Suomes­sa häm­mästelti­in kuin­ka Kar­jalas­sa putket jää­tyivät talvisin, kun sähköä ei riit­tänyt. Sinäkin ihmettelit viime viikol­la blo­gis­sasi, mik­si asun­to­ja edelleen läm­mitetään puul­la. Itse päätin jo 70-luvul­la, että asun­toni sisäläm­pöti­la ei riipu poli­it­tis­ten päätös­ten­tek­i­jöi­den kyvys­tä hoitaa asioitamme.

    Viimek­si hiukan provosoin sin­ua, Osmo, pro­gres­si­ivisel­la ener­giaverokan­nal­la. Käytän­nössä henkilöko­htainen hiilid­iok­sidiki­in­tiö on pahim­man laa­tu­ista reaa­likom­mu­nis­mia: Se ei perus­tu tieteel­liseen näyt­töön ja se kohden­tuu epä­ta­sais­es­ti. Poli­it­ti­nen ja talouselämän eli­it­ti eivät joudu kiin­tiöitä nou­dat­ta­maan, kos­ka heille syn­tyy viran ja toimen puoles­ta tarve kulut­taa enem­män kuin rah­vaal­la. Hei­dän päästöki­in­tiön­sä yli­tyk­set mak­se­taan siis verovaroin tai korkeamp­ina hyödykkei­den hin­toina. Kau­nis aja­tus päästö­jen sosial­is­tis­es­ta tasa-arvos­ta saisi Orwellin esitämät ja Neu­vos­toli­iton val­taapitänei­den etuoikeudet näyt­tämään piparkakuil­ta kultakaupassa.

  10. Pel­lon hin­ta määräy­tyy tont­ti­maan mukaan kas­vavien kaupunkien ympäril­lä, mut­ta ei laa­jal­la maaseudul­la. Pel­lon vuokrahin­taan ei speku­loin­ti maan tule­val­la käyt­tö­tarkoi­ituk­seen vaiku­ta peri­aat­teessa hitustakaan.

  11. Koko EU:n maat­alous­poli­ti­ik­ka on mätää, tämä on tul­lut selväk­si monis­sa yhteyk­sis­sä jo aiem­minkin. Tuo suo­ra maan omis­tamiseen perus­tu­va tuki on hyvä esimerk­ki siitä ja aiheut­taa juuri sitä haitallista maan arvon nousua mitä Ode tuos­sa jo sanoikin. Ihmette­len ettei yksikään puolue ole ottanut voimakkaasti kan­taa tähän epäko­htaan. Maat­alous­tukien saa­jien henkilöl­lisyy­den salailu on toinen asi­aan tiivi­isti liit­tyvä epäko­h­ta; EU:n suurimpia maat­alous­tukien saa­ji­a­han ovat mon­et suuryri­tyk­set, joil­la ei vält­tämät­tä ole edes tekemistä maat­alouden kanssa kuten lento­kent­tiä hoita­vat yhtiöt yms. ja muu­ta­mat erit­täin varakkaat yksi­ty­ishenkiöt, joukos­sa mm. kuninkaal­lisia ja muu­ta per­in­töaatelis­toa joiden rat­sas­tus­mai­ta EU:n veron­mak­sa­jat sit­ten tukevat.

    Saman­lainen mekanis­mi toimii myös asum­istues­sa; merkit­tävä osa siitä val­uu suo­raan vuokranan­ta­jien yliko­rkeisi­in vuokrapyyn­tei­hin. Tämä vasem­mis­ton ja kepun yhdessä luo­ma jär­jestelmä hyödyt­tääkin siten pääosin rikkai­ta; siis eri­laisia isän­tämiehiä sijoi­tusasun­toi­neen. Asia tuskin on vahinko.. Mikäli asum­ista halu­taan sub­ven­toi­da, voitaisi­in se tehdä vuokrat­aloy­htiöille annet­taval­la suo­ral­la ja vuo­ria pienen­täväl­lä tuel­la jol­loin pahamaineiset kaupun­gin ja VVO:n vuokrat­aloy­htiöt suo­ras­taan pää­si­sivät val­it­se­maan asukkaansa, sanois­inko vaik­ka ‘aamul­la heräävien’ joukos­ta, ja ko. asum­is­muodon maine näin paranisi. Saat­taisi samal­la vähetä myös remont­tien tarve ja asukkaiden vuokrarästit. Edulliset julkiset vuokra-asun­not hillit­si­sivät myös yksi­tyisen puolen vuokrapyyn­te­jä, todel­li­nen win-win case siis..

  12. Täl­lä ker­taa olen ihan samaa mieltä Pekka Raukon kanssa. Asiantun­te­muk­seni ei riitä minkään voimakkaan mielip­i­teen muo­dostamiseen siitä, miten tarkalleen ottaen maat­alout­ta pitäisi tukea, mut­ta mielestäni sen rooli yhteiskun­nas­sa on jotain muu­ta kuin yksi hyv­in­voin­tia tahkoa­va elinkeino muiden joukos­sa. Sen omavaraisu­us on osa kansakun­nan kriisivalmiutta.

    En minä nyt tiedä, että se olisi niin huono idea, että ympäristöys­täväl­lisyyt­tä paran­tavi­in intevestoin­tei­hin saisi tukea valtiolta.

  13. Maat­alous­tu­ki pitäisi pois­taa kokon­aan. Jos joku halu­aa mak­saa ylimääräistä suo­ma­lai­sista tuot­teista, maksakoon.

    Trak­toriben­sa lop­puu aiem­min kuin ruokavaras­tot, joten huolto­var­muus riip­puu ruokavaras­toista eikä suo­ma­lais­es­ta maanvil­jelystä. Jos huolto­var­muut­ta halu­taan paran­taa, kas­vatet­takoon siis ruokavarastoja.

    Ennen EU-jäsenyyt­tä Virossa ei ollut maat­alous­tukea. Kansa selvisi keveil­lä veroil­la ja sai lisäk­si hal­paa ruokaa, suurelta osin ulkomaista.

  14. Nim. Totu­uskomis­sio kir­joit­ti täyt­tä potaskaa. Maat­alous­poli­ti­ikas­ta määrää nyky­isin EU ja tiet­tävästi siel­lä ei kepu päätä asioista pätkääkään. Etelä-Suomen ongel­ma johtuu siitä, että EU antaa parhaat tuet parhaille alueille ja Etelä-Suomikaan ei yllä läh­eskään EU:n parhaisiin.
    Osmo kir­joit­ti aivan oikein maanko­rko­teo­ri­as­ta, se pitää paikkansa nykypäivänäkin. Jos tuet mak­se­taan maa­han sidot­tuna (jota EU nyky­isin ajaa kuin käärmet­tä pyssyyn), niin satavar­masti tuki pää­tyy Osmon kuvaa­mal­la taval­la. Hin­tatu­ki ja tuotan­toon sidot­tu tuki sen sijaan lev­iää laa­jem­malle eli kaikkien tuotan­non­tek­i­jöi­den hin­toi­hin, joten ehkä siitä mah­dol­lis­es­ti jokunen murunen jäisi vil­jeli­jällekin vaivan palkaksi.
    Kaiken kaikki­aan minus­ta olisi hyvä, jos maat­alous­tukia suun­nit­televil­la ja niistä päät­tävil­lä olisi hiukan myös kansan­talousti­eteen perustei­den tun­te­mus­ta. Näin tiedet­täisi­in edes vähän, minne ne tuet lop­ul­ta pää­tyvät. Ympäristötekoi­hin kohdis­tu­va tuki olisi hyvä ehdo­tus, mut­ta tarvi­taan myös tulo­tukia vil­jeli­jöi­den toimeen­tu­lon tur­vaamisek­si. Ennen van­haan oppikir­jas­sani MIT:n pro­fes­sori Samuel­son puhui negati­ivis­es­ta tuloveros­ta tuen mak­su­pe­rus­teena, ehkä se olisi syytä kaivaa uudelleen naf­tali­in­ista. EU:n CAP-poli­ti­ikan san­o­taan ole­van sak­salaisen prof. Tanger­manin kynän­jälkeä. Suuresti ihmette­len, miten hän on pää­tynyt nykyiseen vil­jelysmaa ‑resurssin käyt­töön perus­tu­vaan tuk­i­jär­jestelmään. Kuun­telin 1980-luvun alus­sa yhden hänen luen­ton­sa, ja hänen kan­tansa tuol­loin oli, että nimeno­maan pel­toon tukia ei tulisi sitoa. Sil­loin hän luon­nos­teli jonkin­laista per­heko­htaista tukijärjestelmää.

  15. “Trak­toriben­sa lop­puu aiem­min kuin ruokavarastot”

    Mil­laista ainet­ta se “trak­toriben­sa” on?

  16. “Trak­toriben­sa” on viral­liselta nimeltään moot­toripolt­toöljyä, myös tavalli­nen dieselöljy käy.
    Ruo­ka on yleen­sä melko hel­posti pilaan­tu­vaa, joten kovin pitkää kri­isiä ei ruokavaras­to­jen varaan voi laskea. Ruuan “raa­ka-aineet” sen sijaan ovat parem­min säi­lyviä varas­tossakin, joten niiden avul­la voidaan selvitä vähän pidem­mistäkin kri­i­seistä. Tärkeä poikkeus on sähkö, jota ei voi varas­toi­da ja jos­ta nyky­maat­alous on kuitenkin hyvin riip­pu­vainen. Se voidaan kor­va­ta osit­tain työvoimal­la, mut­ta se asuu nyky­isin kaupungeis­sa. Kri­isin sattues­sa tarvi­taan Pol Pot ‑tyyp­pinen hal­li­tus, joka uskaltaa määrätä kaupunkien palveluelinkeinois­sa työsken­televät töi­hin pel­loille ja navetoihin.

  17. Suomes­sa kan­nat­taa vil­jel­lä, koska:
    — elin­tarvikeo­mavaraisu­us mah­dol­lis­taa päätös­va­pau­den kriisitilanteessa,
    — suo­ma­lainen nor­maal­i­tuotan­to on vielä ollut puh­taam­paa kuin kes­ki-euroop­palainen luo­mu­tuotan­to ja
    — maanvil­jelys säi­lyt­tää ihmisen monimuotoisuutta.

    Kos­ka ensim­mäi­nen koh­ta, eline­hto pienelle kansakun­nalle, on oleel­lis­es­ti mui­ta tärkeämpi. Tämän takia EU:n nykyi­nen maat­alous­poli­ti­ik­ka ei ole Suomenkaan edun mukaista. Suomelle keskeistä on tukea kykyä tuot­taa tarvit­taes­sa kaik­ki elin­tarvikkeet itse. Eli Suomen etu on tuen kohdis­t­a­mi­nen tiloil­la ole­vi­in siemenvil­jan, polt­toaineen ja lan­noit­tei­den var­muus­varas­toi­hin ja koneisiin.

    Osmo on oike­as­sa ihme­tel­lessään tuen val­u­mista kaupunki­lais­siskoille. Yksi iso osatek­i­jä jäi huo­maa­mat­ta: per­in­tövero. Per­in­töverot mak­se­taan tilanteessa, jos­sa tila muutenkin on haavoittuvaisimmillaan.

  18. Per­in­tö- ja lah­javeroa ei tietys­tikään tarvitse mak­saa, jos sukupol­ven­vai­h­dos tapah­tuu lähel­läkään verot­ta­jan hyväksymiä käyp­iä arvo­ja. Todel­lisu­udessa useim­mat sukupol­ven­vai­h­dok­set tehdään kuitenkin huo­mat­tavasti lähempänä tuot­toar­voa olevil­la hin­noil­la, jol­loin joudu­taan kyl­lä tekemisi­in per­in­töverot­ta­jankin kanssa eikä toisaal­ta var­al­lisu­ut­ta valu niin paljoa kaupunki­lais­siskoille ja veljille.
    Puhe korkeista maan­hin­noista johtuu osit­tain tilas­to­jen laa­timis­tavas­ta: niistähän suo­date­taan kokon­aan pois suku­lais­ten väliset kau­pat. Niiden kohde­joukkona on siten ain­oas­taan lopet­tavil­ta tiloil­ta vapau­tu­vat pel­lot eli aivan mar­gin­aa­li­nen osa kokon­aisu­ut­ta. Osmol­la ammat­timiehenä voisi olla jotakin san­omista tähän. Minus­ta huip­puhin­to­jen esit­tämi­nen muka tilas­tona on omi­aan jopa aiheut­ta­maan inflaa­tio­ta maan hinnoissa.
    Pel­lon korkei­ta vuokria Suomes­sa selit­tänee myös mei­dän pitkä perinne mak­saa pel­lon vil­jelemät­tä jät­tämis­es­tä. Nuo paketoimis‑, kesan­noin­ti- yms. kor­vauk­set tekevät erään­laisen poh­jahin­nan, johon sit­ten varsi­naisen vil­je­lyn tuot­to-odotuk­set on lisät­tävä. Nyt EU on luop­umas­sa kesan­noin­tipalkkioista, muu­ta sen tilalle Suo­mi on heti esit­tämässä uut­ta tukimuo­toa, “luon­non­hoitopel­lot”, jos­sa mak­set­taisi­in huo­mat­ta­va kor­vaus (Esko Sep­päsen mukaan jopa 900 euroa/ha) ja jon­ka saisi käytän­nössä tekemät­tä mitään pel­lon eteen. En kiistä, että jois­sakin tilanteis­sa olisi ympäristön kannal­ta erit­täin suo­tavaa pidät­täy­tyä vil­je­ly­toimen­piteistä, mut­ta nuo kohteet pitäisi vali­ta tiukasti ympäristöpe­rusteil­la eikä luo­da mitään uut­ta yleistä tuki­au­tomaat­tia, joka tekee sit­ten uuden poh­jan­oteer­auk­sen vuokrille. Itse asi­as­sa tuo ehdotet­tu kor­vaus on niin korkea, että hyvin har­val­la tilal­la tavanomaisia kasve­ja vil­jelemäl­lä päästään lähellekään tuo­ta tuot­toa. Koh­ta kaik­ki pel­lot oli­si­vat noi­ta “luon­non­hoitopel­to­ja”.

  19. Maat­aloustuet ovat verol­lisia mut­ta ovat arolisäverottomia.

  20. Kat­selin tuoret­ta EU:n maat­alous­tukipäätöstä. Saaris­ton rooli ihme­tyt­tää siinä. Joitain poim­into­ja ensin päätöstiedotteesta:

    Lyp­sylehmä­palkkio

    Lyp­sylehmät Man­ner-Suo­mi AB-tukialue
    30,5 miljoona euroa, 600 euroa / eläin, ha

    Lyp­sylehmät Manner-Ahvenanmaa
    1,14 miljoon­aa euroa, 700 euroa / eläin, ha

    Lyp­sylehmät ulkosaaris­to AB-tukialue
    0,36 miljoon­aa euroa, 1 000 euroa / eläin, ha

    Nau­ta­palkkio

    Son­nit, härät Man­ner-Suo­mi AB-tukialue
    13,70 miljoon­aa euroa, 515 euroa / eläin, ha

    Son­nit, härät Manner-Ahvenanmaa
    0,60 miljoon­aa euroa, 515 euroa / eläin, ha

    Son­nit, härät ulkosaaris­to AB-tukialue
    0,50 miljoon­aa euroa, 1 200 euroa / eläin, ha

    Uuhipalkkio

    Uuhet Man­ner-Suo­mi AB-tukialue
    1,00 miljoon­aa euroa, 45 euroa / eläin, ha

    Uuhet Man­ner-Ahve­nan­maa
    0,30 miljoon­aa euroa, 80 euroa / eläin, ha

    Uuhet ulkosaaris­to AB-tukialue
    0,20 miljoon­aa euroa, 100 euroa / eläin, ha

    Lähde:
    https://vnk.fi/-/1410837/eu-n-suorat-maataloustuet-vuodelle-2021-vahvistettiin

    En ollut tien­nyt, että eläin­ten kas­va­tus­ta tue­taan eri­tyis­es­ti saaris­tossa ja Ahve­nan­maal­la. Esimerkik­si EU:n uuhet ‑palkkioista kol­ma­sosa mak­se­taan yhteen­sä ulkosaaris­toon ja man­ner-Ahve­nan­maalle ja lyp­sylehmä­palkkiois­takin 4,7 %. Minkä takia kar­jankas­va­tus­tukia kohden­netaan pain­ot­taen eri­tyis­es­ti saaris­toa? Kar­jan meren­ran­takas­vatuk­ses­sa on ympäristöon­gelmia ravin­neva­l­u­mi­in liit­tyen, joten mik­si EU-tuil­la kan­nuste­taan kas­vat­ta­maan kar­jaa eri­tyis­es­ti saarilla?

    Olen ollut siinä luu­los­sa, että EU-tuil­la tuet­taisi­in eri­tyis­es­ti pohjoista vil­je­lyä, mut­ta kar­jankas­vatuk­ses­sa näyt­täisi ole­van niin päin, että korotet­tu­ja EU-tukia kohdis­te­taankin eri­tyis­es­ti meren keskel­lä olevil­la saar­il­la tapah­tu­vaan kar­jan kasvattamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.