Kyse mata­la­palkkaisen työn tues­ta sivusi kysymys­tä oikeu­den­mukaises­ta palkkarak­en­teesta. Se olisi help­po ratkaista, jos kaik­ki ihmiset oli­si­vat yhtä kyvykkäitä ja voisi­vat tavoitel­la yhtä men­estyk­sel­lis­es­ti kaikkia työ­paikko­ja. Sil­loin oikeu­den­mukaisin palkkarakenne syn­ty­isi markki­noil­la.  Ikävään työhön pitäisi houkutel­la ihmisiä vähän parem­mal­la pal­ka­lla ja unel­ma-ammat­ti­in päässeet jou­tu­isi­vat tyy­tymään vähän huonom­paan palkkaan. Jos joku kat­soo tulleen­sa epäoikeu­den­mukaises­ti kohdel­luk­si, voisi vai­h­taa ammat­tia ja lopet­taa nuri­nan. Jat­ka lukemista “Oikeu­den­mukainen palkkarakenne”

Edel­lisessä viestiketjus­sa sivut­ti­in use­assa kir­joituk­ses­sa kysymys­tä, mik­si yhteiskun­ta tukee las­ten päiväkoti­hoitoa enem­män kuin koti­hoitoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Koti­hoitoa tue­taan selvästi enem­män, kun ole­tuk­se­na on, että päivähoito­lapsen äiti käy töis­sä ja mak­saa vero­ja. Jat­ka lukemista “Las­ten­hoidon tuki”

Tapio Laak­so kysyi, onko min­ul­la kovaa dataa siitä, että juuri mata­la­palkkaiseen työn liit­tyy suuria kan­nusti­non­gelmia jot­ka johtaisi­vat työn välttämiseen.

Kovaa dataa saisi vain, jos voisi  tehdä kokei­ta, mut­ta ne eivät ole kovin yksinker­taisia jär­jestää. Sik­si on tyy­dyt­tävä epä­suo­raan päät­te­lyyn. Väit­teeni perus­tuu neljään  havain­toon. Jat­ka lukemista “Mata­la­palkkaisen työn kannustimet”

Suomen sosi­aal­i­tur­van ydi­non­gel­ma ei ole perus­tur­van pienu­us, vaan se, kuin­ka kan­nat­tam­a­ton­ta on tehdä mata­la­palkkaista työtä. Helsingis­sä vuokral­la asu­va työtön saa työ­markki­natukea, asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea yhteen­sä noin 900 euroa kuus­sa, jos vuokra on vähin­tään 520 euroa kuus­sa. Jos hän menee töi­hin ja saa siitä 1 300 euroa, hänen net­toan­sion­sa vero­jen jäl­keen on 1060 euroa. Net­to­hyö­ty ansio­tu­loista on 160 euroa eli alle euro tun­nil­ta. Jos tuo­ta 1060 euroa ei onnis­tu­ta nos­ta­maan, ei ole mitään edel­ly­tyk­siä nos­taa myöskään perus­tur­vaa, kos­ka jotain­han työstäkin on käteen jäätävä. Jat­ka lukemista “Tie ulos köyhyydestä”

“Eläke on takaisin­mak­sua siitä osas­ta palkkaa, joka on työssäolovu­osi­na jäänyt kulut­ta­mat­ta, eli säästöön,”, sanoi nim­imerk­ki Sinivihreä edel­lisessä viestiketjus­sa. Tämä on niin syvään juur­tunut väärinkäsi­tys, että se kan­nat­taa  taas ker­ran oikeista.

Suuret ikälu­okat, jot­ka  nyt ovat siir­tymässä eläk­keelle, eivät ole koskaan eläke­mak­suil­laan mak­sa­neet nyky­isiä eläkkeitä. Jos hei­dän eläke­mak­sun­sa olisi tal­letet­tu eläketilille ja yritet­ty säi­lyt­tää reaaliar­vo teol­lisu­u­sosakkeil­la, sen rahas­ton tuo­toil­la ei pystyt­täisi mak­samaan läh­eskään niin suuria eläkkeitä kuin suuret ikälu­okat ovat päät­täneet itselleen mak­set­ta­van. Niitä eläkkeitä ei todel­lakaan ole säästet­ty kuin pieneltä osin. Jat­ka lukemista “Eläkeläiset eivät ole eläket­tään säästäneet”

Suvin Lin­den (kok) esit­tää työ­nan­ta­jille oikeu­den tutkia työn­tek­i­jöi­den sähkö­postien osoit­tei­ta. Tässä halu­taan estää yri­tys­ten tuoteke­hi­tysti­eto­jen vuo­t­a­mi­nen kilpailijoille.

Siis oikeastiko?

Mik­si joku olisi niin hölmö, että lähet­täisi kiel­let­tyjä tieto­ja Nokian sähkö­postista Motoro­laan, kun voi lähet­tää ne mis­tä sähkö­postista hyvän­sä? Eri­tyis­es­ti sen jäl­keen, kun suurel­la kohul­la on tehty laki, jon­ka mukaan yri­tyk­sel­lä on oikeus tarkkail­la tätä liikennettä.

Viimeaikoina on esi­in­tynyt paljon kir­joituk­sia, jois­sa perus­tur­vaa – kansaneläket­tä, ja toimeen­tu­lo­tukea nyt esimerkik­si – vaa­di­taan sidot­tavak­si elinkus­tan­nusin­dek­si­in, kos­ka tuet jäävät nyt koko ajan jäl­keen hin­noista. Nämä tuet on sidot­tu hin­tain­dek­si­in. Hin­to­jen nousu ei siis hait­taa. Ongel­ma on, ettei niitä ole sidot­tu palk­kaindek­si­in. Ne jäävät nyt koko ajan jäl­keen yleis­es­tä elin­ta­son nousus­ta. Lap­sil­isiä ei ole sidot­tu mihinkään hin­tain­dek­si­in. Tässä meil­lä on oikea ongel­ma. Ja opin­totues­sa. Jat­ka lukemista “Lehtimiehet indeksioppiin”

Uutis­ten mukaan EU on aset­tanut suo­jat­ul­lit kiinalaisille ener­gian­säästölam­puille suo­jel­lak­seen Osramin tuot­tei­ta liian halvoil­ta kil­pail­i­joil­ta. Kyse on Sak­san työ­paikoista. Mon­tako­han työ­paikkaa koko EU:n alueel­la vie, että EU:n ikt­sen­sä aset­tami­in päästöki­in­tiöi­hin pääsemisek­si on vas­taavasti mui­ta keino­ja käytet­tävä vas­taavasti enemmän?

Kun nyt noista ener­gian­säästölam­puista tuli puhe, pitäisi kaikkia sähköl­lä talo­jaan läm­mit­täviä muis­tut­taa siitä, ettei hei­dän ole mitään järkeä läm­mi­tyskau­den aikana tuh­la­ta raho­jaan ener­gian­säästölamp­pui­hin vaan käyt­tää surut­ta taval­lisia hehku­lamp­pu­ja vaik­ka läpi vuorokau­den palamassa.

Äskeisessä viestiketjus­sa tieto­suo­jas­ta huolestunei­ta tun­tui syvästi loukan­neen, kun sanoin, että hei­dän aikaansaa­mansa lain­säädän­tö johtaa ihmishenkien mene­tyk­si­in. Kun asia on min­ulle notori­nen tosi­a­sia, en tul­lut ajatelleek­sikaan, että juuri se voisi tässä asi­as­sa jotain loukata.

Kyse tilas­tol­lis­es­ta kuole­mas­ta on mie­lenki­in­toinen. Sitä ei jotenkin ajatel­la kuole­mak­si lainkaan.  Ajatel­laan­pa, että eduskun­ta äänestäisi ehdo­tuk­ses­ta, että Suomes­sa säädet­täisi­in kak­sikaistaisille teille kaikille 80 kilo­metrin nopeusra­joi­tus ja että tämän las­ket­taisi­in säästävän 50 ihmishenkeä vuodessa. Jos esi­tys kaa­tu­isi, emme syyt­täisi voit­tanut­ta osa­puol­ta 50 ihmisen murhas­ta, emme edes kuole­man tuot­ta­muk­ses­ta. Jat­ka lukemista “Tilas­tolli­nen kuole­ma ja murha”