Terveyskeskuksen menetetty maine

(Tämä kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvalehdessä)

Suurten kaupunkien ter­veyskeskuk­sista on tulos­sa työt­tömien ja eläkeläis­ten hoitopaikko­ja. Tämä tulee kalli­ik­si ja kär­jistää ter­vey­den­huol­lon eri­ar­voisu­ut­ta. Oikaisu­toimil­la on kiire. 

Kansaneläke­laitos kor­vaa työter­veyshuol­lon puit­teis­sa tapah­tu­via lääkäris­säkäyn­te­jä paljon avokä­tisem­min kuin asi­akkaan itsen­sä mak­samia. Kor­vaus on puo­let todel­li­sista kuluista toisen puolen ollessa vähen­nyskelpoista yri­tyk­sen vero­tuk­ses­sa. Yhteen­sä val­tion tuki on siis 63 %. Yri­tyk­set ovat val­tion tukem­i­na alka­neet kil­pail­la työvoimas­ta ilmaisil­la ter­veyspalveluil­la. Tämä on jakanut ter­vey­den­huol­lon hyvä- ja huono-osais­ten palveluihin.

Työssä käyvät ovat suuris­sa kaupungeis­sa hylkäämässä ter­veyskeskuk­set, joista on tulos­sa työt­tömien, eläkeläis­ten ja pien­i­t­u­lois­t­en per­hei­den las­ten hoitopaikko­ja. Vuon­na 2004 ilmoit­ti koko maas­sa ylimpään tulovi­iden­nek­seen kuu­lu­vista 40,4 % tur­vau­tu­vansa sairastues­saan ter­veyskeskuk­seen, kak­si vuot­ta myöhem­min enää 34,9 %. Suuris­sa kaupungeis­sa tilanne on kär­jistyneem­pi, sil­lä kaikkial­la yksi­ty­isiä palvelu­ja ei ole edes saatavilla.

Köy­hät mak­sa­vat ter­veyskeskuskäyn­neistään palka­nsaa­jien päästessä lääkäri­in ilmaisek­si. Tämä ei ole eri­ar­voisu­u­den aiheut­ta­jista suurin. Työter­veyshuol­los­sa pääsee hoitoon ja tutkimuk­si­in paljon helpom­min kuin ter­veyskeskuk­sis­sa. Ikälu­okkaan 55–59 vuot­ta kuu­lu­vat käyt­tävät ter­veyspalvelu­ja enem­män kuin kymme­nen vuot­ta van­hem­mat, kos­ka ovat vielä työter­veyshuol­lon piirissä.

Tulo­jakau­mamme on maail­man tasaisimpia, mut­ta ter­vey­serot köy­hien ja rikkaiden välil­lä teol­lisu­us­maid­en suurimpia – uusimpi­en asuinalueeseen perus­tu­vien tilas­to­jen mukaan vielä luul­tuakin suurem­pia. Tätä vas­ten oudok­sut­taa kehi­tys, jos­sa ter­veitä hyväo­saisia hoide­taan entistä parem­min ja sairai­ta huono-osaisia huonommin.

Köy­hille suun­na­tu­il­la palveluil­la on taipumus rapis­tua. Meil­lä ei jonotet­taisi vas­taan­otoil­la kuten nyt, jos ter­veyskeskus olisi myös rikkaille ain­oa hoitopaikka.

Jokaisel­la on kat­sot­tu ole­van mak­sukyvys­tä riip­pumat­ta yhtäläi­nen oikeus ter­veyspalvelui­hin. En ole kuul­lut kenenkään julkises­ti kiistävän tätä. Jos kuitenkin joku ajat­telisi, että on oikein antaa parem­paa hoitoa paljon vero­ja mak­savalle keskilu­okalle, kan­nat­taa muis­tut­taa, että mak­samaan he pää­sevät myös köy­hien sairauk­sista. Huono ter­veys syr­jäyt­tää elämään sosi­aali­avus­tusten varassa.

Lääkärip­u­la on syr­jäseu­tu­jen ongel­ma, mut­ta vaikea­ta on myös ollut saa­da lääkäre­itä eräisi­in kaupunkien ter­veyskeskuk­si­in, eri­tyis­es­ti vuokrat­alo­val­taisille alueille. Syytä tähän lääkärit eivät sano ääneen, kos­ka se ei ole sopi­vaa. Lääkärin eet­ti­nen velvol­lisu­us on hoitaa kaiken­laisia ihmisiä tasaver­tais­es­ti. Tois­t­en poti­laiden hoito on kuitenkin lääkärille raskaam­paa kuin tois­t­en. Jos vas­taan­otol­la käy lähin­nä vain raskaasti hoidet­tavia, olo on työpäivän jäl­keen uupunut. Hauskem­mat hom­mat houkut­tel­e­vat, sil­lä Ihmisiä lääkäritkin vain ovat.

Ter­veyskeskuk­si­in saa lääkäre­itä joko rahal­la tai työnilol­la. Työni­lo tulee halvem­mak­si ja johtaa onnel­lisem­paan elämään. Ter­veyskeskus­lääkärei­den työ helpot­tuisi, jos ter­veyskeskuk­sista tulisi taas koko kansan laitoksia.

Yksi­tyis­sek­tori houkut­telee henkilökun­taa jous­taval­la työa­jal­la. Mon­es­sa ter­veyskeskuk­ses­sa val­lit­see yhä armei­ja­mainen jouta­mat­to­muus, kos­ka yksilöl­liset työa­jat tuot­taisi­vat hallinnol­lisia ongelmia. On tyh­mää jakaa han­kalat työa­jat tasan kaikkien kesken, kos­ka per­heti­lanteesta riip­puen han­kalat työa­jat ovat joillekin vielä han­kalampia kuin toisille. Paras tulos saataisi­in huu­tokaup­paa­mal­la han­kalat työa­jat, jol­loin lauan­taiyön ottaisi se, jolle on siitä vähiten haittaa.

Moni han­kali­in työaikoi­hin kyl­lästynyt siir­tyy työn­vuokraus­fir­man palveluk­seen. Vuokrafir­ma räätälöi työa­jat, minkä jäl­keen henkilökun­ta palaa entisi­in töi­hin­sä uusil­la työa­joil­la. Kaik­ki ovat onnel­lisia. Pörssikurs­seista päätellen eri­tyisen onnelli­nen on työn­vuokraus­fir­ma. Hallinnolli­nen kyvyt­tömyys ja jäykkä virkae­htosopimus tule­vat kun­nille kalliiksi.

Kah­den rin­nakkaisen jär­jestelmän ylläpi­to on eri­ar­vois­tavaa ja kallista, mut­ta hyväo­saisia ei saa ter­veyskeskuk­si­in käskemäl­lä vaan houkuttelemalla.

Olisi hyvä palaut­taa työter­veyshuolto ter­veyskeskuk­si­in. Kun­nat vas­taa­vat tähän, ettei niil­lä ole siihen rahaa. Työter­veyspoti­laat tuo­vat kuitenkin rahat mukanaan.

Ter­veyskeskuk­sis­sa saa hyvää hoitoa, mut­ta sitä voi joutua jonot­ta­maan kauan. Työter­veyspoti­laille on taat­ta­va nopea palvelu, kos­ka työ­nan­ta­ja ei halua mak­saa vas­taan­otol­la jonot­tamis­es­ta. Tämä johtaisi ter­veyskeskuk­sis­sa kah­teen eri tahti­in kulke­vaan jonoon, mut­ta onko tämä sen eri­ar­voisem­paa kuin nykykäytän­tö? Kul­kee­han työter­veysjono nytkin nopeam­min joskin eri paikassa.

Työssä käyvän olisi voita­va vali­ta myös lähel­lä työ­paikkaa ole­va ter­veysase­ma, ettei kesken työpäivän tarvit­sisi matkus­taa asuinalueelleen.

Yhä use­ampi hoi­dat­taa lapsen­sa vaku­u­tuk­sen turvin yksi­tyis­sek­to­ril­la – ja mak­saa siitä niin tolkut­tomasti, että sil­lä rahal­la kun­ta kus­tan­ta­isi lap­sille lois­ta­van hoidon ter­veyskeskuk­sis­sa. Jono­tusajoista tässäkin on kyse, mut­ta myös päivystys­vas­taan­ot­to­jen kaoot­tisu­ud­es­ta. Öisis­sä tap­atur­mis­sa ovat päi­h­teet usein osal­lisi­na. Las­ta ei voi syyt­tää sosi­aali­ra­sis­tik­si, jos hän pelkää juop­unut­ta tai muuten epämääräis­es­ti käyt­täy­tyvää. Ter­vey­den­huol­lon tasa-arvoa ei loukkaisi, vaik­ka odotus­sale­ja olisi kaksi.

Ter­veyskeskusten min­imikook­si on määritet­ty kahdek­san lääkäriä, mikä edel­lyt­tää 20 000 asukkaan väestöpo­h­jaa. Kahdek­san lääkärin tii­mi voi vähän erikois­tua ja lääkärit voivat paika­ta toisi­aan pois­saolo­jen aikana. Mikään opti­mikoko tuo kahdek­san lääkäriä ei kuitenkaan ole vaan maamme har­van asu­tuk­sen sanele­ma kompromissi.

Vähän ihme­tyt­tää, että ter­veysase­mat ovat min­imikokoa myös suuris­sa kaupungeis­sa, jois­sa etäisyy­det ovat lyhyet. Isom­mil­la ter­veysasemil­la yleis­lääkärit voisi­vat erikois­tua eri osaamisalueille, minkä lisäk­si voisi olla myös erikois­lääkäre­itä päivys­tämässä yleis­lääkärei­den neu­von­pyyn­töjä. Jos neu­voa voisi pyytää käytävän toiselta puolelta sen sijaan, että poti­las lähetetään erikois­lääkärin luo muualle, lääkärit oppi­si­vat enem­män toisil­taan. Vas­taan­ot­toa­pu­lainenkin osaisi ohja­ta iäkkään poti­laan suo­raan geri­atrille. Kos­ka niin mon­en sairau­den tosi­asialli­nen syy on sosi­aa­li­nen, paikalla pitäisi olla myös sosi­aal­i­hoita­ja. Lääkärille kuu­lu­vat lääkärin työt.

Jos ter­veyskeskuk­sia ei saa­da kun­toon, ter­vey­den­huol­lostamme tulee huono, eri­ar­vois­ta­va ja kallis.  Erikois­sairaan­hoitokaan ei toi­mi kun­nol­la, jos peruster­vey­den­huolto on retu­peräl­lä eikä sairaaloi­hin lähetetä oikei­ta poti­lai­ta tai sairauk­sien annetaan kehit­tyä liian pitkälle ennen hoidon aloittamista.

Toki ter­veyskeskuk­set saataisi­in kun­toon, jos oltaisi­in valmi­it käyt­tämään rahaa. Poli­it­tista painet­ta tähän ei ole, kos­ka keskilu­ok­ka ei enää käytä ter­veyskeskuk­sia. Jois­sakin kun­nis­sa saate­taan ajatel­la, että hätistämäl­lä poti­laat val­tion mak­set­tavak­si yksi­tyis­sek­to­rille säästetään kun­nan rahaa. Ei säästetä, kos­ka erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set kas­va­vat, mut­ta olen­naista onkin, että kun­ta luulee säästävän­sä. Tyh­mältä lyhyt­näköisyy­deltä väl­tyt­täisi­in, jos meil­lä olisi ter­vey­den­huol­los­sa vain yksi mak­sa­ja. Ruot­sis­sa maakun­ta mak­saa sekä julkisen ter­vey­den­hoidon että sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­set. Mei­dänkin on päästävä yhden mak­sa­jan malliin!

Rahat ter­veyskeskusten maineen palaut­tamiseen ovat ole­mas­sa. Käyt­tämäl­lä kah­teen rin­nakkaiseen jär­jestelmään haaskau­tu­va raha järkeväm­min meil­lä olisi tar­jo­ta hyvät ter­veyskeskus­palve­lut kaikille.

70 vastausta artikkeliin “Terveyskeskuksen menetetty maine”

  1. Pääosin täyt­tä asi­aa ja voisin allekir­joit­taa läh­es jokaisen lauseen. Jäin kuitenkin ihmettelemään miten ter­veyskeskusten houkut­tele­vu­us työn­tek­i­jöi­den tai poti­laiden silmis­sä lisään­ty­isi sil­lä, että työter­veyslääkärit siir­ty­i­sivät tekemään tk:een samo­ja asioi­ta mitä nyt tekevät muual­la ja eril­lisjonosys­tee­mi pysyy ennal­laan. Näk­isin ratkaisuk­si ennem­min sen, että väestöt oli­si­vat tarpeek­si pieniä (nykyi­nen suosi­tus on 1700 ja todel­lisu­us 2000–2500) ja vas­taan­ot­to- ja työa­jat jous­tavam­min sovittavissa.
    Voi olla, että vain hai­hat­te­len hyviä muis­to­jani, mut­ta aina halu­an myös puo­lus­taa pien­ten ter­veysasemien ole­mas­saoloa. Siel­lä asi­at suju­vat nopeam­min ja jous­tavam­min ja — mikä tärkein­tä — henkilökun­ta tun­tee poti­laat. Nämä nyt ovat vain muis­to­ja omil­ta onnel­lisil­ta ajoil­tani pienel­lä ter­veysase­mal­la. Nyky­isin työsken­te­len sairaalassa.

  2. “Las­ta ei voi syyt­tää sosi­aali­ra­sis­tik­si, jos hän pelkää juop­unut­ta tai muuten epämääräis­es­ti käyttäytyvää.”

    Mut­ta aikuista voi? Minä ainakin pelkään arvaa­mat­toman oloisia päi­htyneitä ihmisiä.. Sosiaalirasisti?

    Juop­unei­ta, rauhal­lisia ihmisiä nyt on niin joka nurkalla, ettei nor­maali­olois­sa elävä lap­si heitä pelkää. Mut­ta täys­burkha voi aiheut­taa kaamean itkuko­htauk­sen, kuten ker­ran näin. 

    “muumimölkö, muumimölkö…” huusi kauhuis­saan ole­va parivuo­tias. Eli burkhas­sa Osmon kaavaile­maan B‑odotushuoneeseen.

  3. Mikäli ter­vey­den­hoitoon luo­taisi­in yhden mak­sa­jan malli, sil­lä se yksi eli veron­mak­sa­ja sen kuitenkin mak­saa, niin uskoisin että ter­vey­den­hoidon mit­tavaa hallintoa voitaisi­in keven­tää huo­mat­tavasti ja näin vapaut­taa resursse­ja itse hoitotyöhön. 

    Lisäk­si eri­ar­voisu­us kun­tien välil­lä vähenisi kun mak­sa­jana olisi val­tio. Tietotekni­ikan käyt­töä tulisi lisätä kuten asioiden pri­or­isoin­ti­akin; mik­si hel­vetis­sä hoitaa itseai­heutet­tu­ja sairauk­sia jne.. Vapaus (juo­da viinaa, käyt­tää huumei­ta ja tupakoi­da tai vain olla liha­va kuin sika) on myös vastuuta!

  4. Kyl­lä ter­veyskeskusten suurin ongel­ma alkaa työn­tek­i­jäpuolel­la. Olen käynyt julkisel­la puolel­la esmes kamalan naama­her­mosäryn ja kivu­li­aan silmä­vam­man takia, mut­ta kun ei apua ole heti tul­lut, olen suo­si­ol­la jatkanut matkaa samantien yksityiselle.

    Ter­veyskeskuk­ses­sa on aina ollut vas­tas­sa pahan­tu­u­li­nen ämmä, joka jankut­taa “Käytät­tekö huumei­ta? Olet­teko humalas­sa?”. On todel­la vaikea olla mot­taa­mat­ta ämmää oikeen kun­nol­la tur­paan, jos vaik­ka saisi kiin­nos­tu­maan itse aiheesta. Ja kun on kun­non kipu pääl­lä, on vaikea suos­tua jonot­ta­maan yli­pain­ois­t­en ast­mare­septin uusi­joiden joukos­sa vuoroaan. Diakonissalaitok­sel­la kipupoti­las saa hoitoa noin 20 sekun­nis­sa ja hin­takin lie­nee nykyään ihan sama kuin terveyskeskuksessa.

    Ter­veyskeskusten lääkärit ovat myös kaik­ki kum­mallisen vihaisia. Olen tul­lut “liian aikaisin”, “liian myöhään”, “väärään paikkaan”, mut­ta “tutk­i­taan nyt kuitenkin”. Maa­han­muut­ta­jalääkärit on ihan oma lukun­sa, olen ihan var­ma, ettei yksi ara­bityyp­pinen lääkäri tun­tenut suomen lääketi­eteen sanas­toa, ainakin asi­at selvisi paljon nopeam­min enklanniksi.

  5. Kukaan ei ole ottanut esille sitä tosi­asi­aa että lääkärit pak­enevat ter­veyskeskuk­si­ta myös sik­si että heille on tehty por­saan­reikä vero­jen kiertämiseen.Yksityisessä ter­veysfir­mas­sa lääkäri voi olla osakkaana ja saa­da suuren osan palka­s­taan osinkoina, joi­ta verote­taan hyvin lem­peästi-ihan kuten äärikap­i­tal­is­mi­in sopiikin.Nämä yksi­tyiset lääkäri­palve­lut ovat viime aikoina siir­tyneet sijoi­tusy­htiöille kiihtyväl­lä vauhdilla.
    Poli­ti­ikan tehtävänä on aset­taa sään­nöt myös kansalais­ten terveydenhuoltoon.Äärikapitalismi on kuin katu­tap­peli­ja-potkaisee päähän ja vie lompakon.

  6. Täysin samaa mieltä. Opin jo mon­ta vuot­ta sit­ten ettei Tam­pereel­la kan­na­ta men­nä Hatan­pään päivystyk­seen. Oli aika tai vai­va mikä tahansa, käytän työter­veyshuoltoa tai yksityistä. 

    Lap­sil­lamme on luon­nol­lis­es­ti lap­si­vaku­u­tuk­set. Jos vai­h­toe­htona on tun­tien odot­ta­mi­nen Hatan­pään juop­poringis­sä tai vartin odotus yksi­tyisel­lä mukavalle las­ten­lääkärille niin ei paljon tarvitse harki­ta. Ilman vaku­u­tus­takin sat­un­naiset käyn­nit yksi­tyisel­lä oli­si­vat ain­oa järkevä vai­h­toe­hto, muu­ta­mal­la kympil­lä ei ole työssäkäyvälle pariskun­nalle mitään merk­i­tys­tä. Ajal­la ja suju­vu­udel­la on.

  7. Sep­pa Oksa­nen: Eikö Osmon tek­sti nimeno­maan ollut tarkoitet­tu herät­tämään mei­dät vaa­ti­maan paran­nus­ta terveyskeskustoimintaan?

  8. Ei ole ihme myöskään se ettei henkilökun­ta viihdy terveyskeskuksissa.Enne oli sosi­aal­i­työtä, päi­hde­huoltoa, mieli­sairaaloi­ta yms. jot­ka hoiti­vat sosi­aal­isia ongelmia — ainakin pois terveyskeskuksista.Mutta äärikap­i­tal­isti­nen tehokku­usa­jat­telu on vienyt voimavarat muil­ta toim­i­joil­ta ja ongel­mat kaatu­vat terveyskeskuksiin.On turha soima­ta juop­porem­me­jä jot­ka eivät saa apua mistään.Nykyisen avo­hoidon aikana ei köy­häl­lä ole usein muu­ta sosi­aal­ista toim­intaa kuin ryyppyporukat.Avohoitoon siir­ryt­ti­in laman aikana.Mielisairaalat lakkautet­ti­in ja poti­laat kotiutettiin.Kauniista sanoista huoli­mat­ta ei voimavaro­ja avo­hoitoon kuitenkaan annet­tu, vaan USA:n val­i­umpoli­ti­ikkaa mukaillen alet­ti­in syöt­tää mielialalääkkeitä vaivaan kuin vaivaan, vaik­ka todel­li­nen ongel­ma oli sosi­aalisen ympäristön kylmyys ja suvaitsemattomuus.Uusliberalismi toimii juuri näin.Kun raha on ain­oa arvo (ja uskon­to) ei ihmis­ten yhteiskun­nas­ta ole paljoakaan jäljellä
    Myös ne kol­man­nen sek­torin yhdis­tyk­set jot­ka on luo­tu pois­ta­maan ongelmia on otet­tu tämän tehoa­jat­telun piiriin.Turun Seudun Työt­tömät tekee val­tavaa työtä syr­jäy­tynei­den parissa.Silti Turun kaupun­ki aikoo “säästää” otta­mal­la avus­tuk­ses­ta lei­jo­nanosan pois.Vuokratuki on ollut 90% ja uuden päätök­sen mukaan 50%.Tämä läh­es tap­paa tuhan­nen ihmisen henkireikänä toimi­van yhdistyksen.Vielä pahempi on tilanne syr­jäseuduil­la joi­ta aje­taan alas.Monessa paikas­sa on työt­tömien uhdis­tys joutunut lopet­ta­maan toim­intansa ja ihmiset ovat jääneet heitteille.
    Tämä vain yhden toim­i­jan osalta.Koko kol­mas sek­tori on ajet­tu ahtaalle ja samal­la ihmiset jot­ka tarvit­se­vat näi­den toim­i­joiden palveluja.
    Toivon että ymmär­rätte, te keskilu­okkaiset, että tämä on vaka­va ongel­ma ja kuten olette jo huo­man­neet se kos­kee myös teitä.
    Olen sitä mieltä että äärikap­i­tal­is­mista on päästävä eroon.Se on rikos ihmisyyt­tä vastaan.

  9. Jari Suomi­nen: Lääkäreille ei ole tehty mitään por­saan­reikää, eikä kyse edes ole mis­tään yleis­es­tä “por­saan­reiästä”. Vaan siitä, että vero­jär­jestelmämme kat­soo tarpeel­lisek­si verot­taa palka­nsaa­jaa niin paljon, että yri­tys­toimin­nan motivoimisek­si yri­tys­toim­intaa ja pääo­mat­u­lo­ja on verotet­ta­va keveäm­min kuin turpeeseen sidot­tu­jen ihmis­ten ansio­tu­lo­ja. Lääkärien fir­mat ja lääkärit mak­sa­vat vero­ja aivan kuten lain­säätäjä on suun­nitel­lut ja tarkoit­tanut. Joten mis­tään por­saan­reiästä tai veronkier­rosta ei ole kysymys. 

    Ylipäätään ter­vey­den­hoitokeskustelus­sa ajaudu­taan usein korvia myöten suo­hon, jos ote­taan her­rakau­nainen asenne lääkäre­itä kohtaan. Lääkärit käyt­täkööt vah­vaa neu­vot­telu­voimaansa, mut­ta toisaal­ta yhteiskun­ta voisi olla kuun­telemat­ta lääkärili­iton näke­myk­siä kun puhutaan lääkärik­oulu­tuk­sen määrästä. Jos lääkäreistä on niin kova pula, että lääkärien neu­vot­telu­ase­ma muo­dos­tuu kohtu­ut­tomak­si, ratkaisu on koulut­taa lisää lääkäre­itä. Lääkärili­it­to vas­tus­taa, mut­ta antaa vastustaa. 

    Mut­ta itse avauk­seen. Onko meil­lä mitään mah­dol­lisuuk­sia kor­ja­ta oikeasti terey­den­hoidon palve­lu­tuotan­toa poli­itikkove­tois­es­ti? Kun julki­nen ter­vey­den­hoito on byrokraat­tista ja jous­tam­a­ton­ta, edes hyvä palkkaus ei ratkaise sen perus­tavaa laat­ua ole­vaa ongel­maa. Jos lääkäri halu­aa tehdä töitä kolme päivää viikos­sa ja pela­ta golfia lop­pua­jan, se onnis­tuu nyt main­iosti yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Mikä moti­ivi lääkäril­lä on siir­tyä julkiselle sek­to­rille, jos­sa hän­tä vaa­di­taan ole­maan viisi päivää viikos­sa ja päivystyk­sessä loput? 

    Tuleeko julkises­ta palve­lu­tuotan­nos­ta ikinä valmista kun poli­itikot, byrokraatit ja her­rakau­nainen julki­nen sana saa­vat olla hän­tä, joka koiraa heilut­taa? Vai pitäisikö julkisen sek­torin vetäy­tyä enem­män rahoit­ta­jan rooli­in ja jät­tää varsi­nainen palve­lu­tuotan­to yksi­tyiselle? Tai ainakin sal­lia yksi­tyi­nen kil­pailu jol­lain palvelusete­limallil­la? Nyt nysvätään erinäköisiä hoito­takui­ta ja kankei­ta laatumittareita. 

    Kun ilman yhdenkään byrokraatin palkkaamista voitaisi­in mita­ta palvelun laat­ua myös anta­mal­la poti­laan vali­ta hoitopaikkansa itse. Jos joku paik­ka ei ole poti­laan mielestä hyvä, sieltä katoa­vat poti­laat ja raha lakkaa tule­mas­ta sisään.

  10. Ter­vey­den­huol­los­sa ollaan sikäli peruskysymys­ten äärel­lä ettei ihmis­ten väistämätön­tä eri­ar­voisu­ut­ta voi­da selit­tää pois. Hyväo­saisia ovat peruster­veet ja työkykyiset, huono-osaisia mon­i­sairaat ja muuten monion­gel­maiset. Ns. hyväo­saise­na minus­ta on muka­va ettei tarvitse olla ter­vey­den­huoltoa­siois­sa huono-osais­ten kanssa tekemi­sis­sä, vaan seg­re­gaa­tio järjestyy rahal­la. Jos osat vai­h­tu­vat, min­ua tuskin B‑odotushuoneen jonos­sa het­kaut­taisi mihinkään tieto siitä että A‑odotushuone palvelee edelleen reaali­a­jas­sa hoitoni mak­sum­iehiä ja ‑naisia.

    Paatuneena xeno­foobikkona mak­san mielel­läni yksi­tyisessä ter­vey­den­huol­los­sa tutus­ta sosioekonomis­es­ta viiteke­hyk­ses­tä (ts. muut poti­laat ovat “meitä” eikä “niitä”). Ns. työssäkäyvälle nor­mi-ihmiselle vieras itse­tuhoinen fatal­is­mi yhdis­tet­tynä itseai­heutet­tui­hin elin­ta­pa­sairauk­si­in on jo odotushuo­nenäkökul­mas­ta kat­sot­tuna ahdis­tavaa, enkä lainkaan ihmettele että ter­veyskeskusten lääkärit ovat “kum­mallisen vihaisia” kuten aiem­min tässä keskustelus­sa joku oli havainnut.

    En usko että yksi­tyisessä ter­vey­den­huol­los­sa asi­akkaan kannal­ta korkeam­man hin­tata­son oikeut­ta­va lisäar­vo on hoito sinän­sä vaan sub­jek­ti­ivis­es­ti koet­tu hyvä palvelu. Lap­si­vaku­u­tus on käytän­nössä ilmainen ver­rat­tuna syyl­lisyy­teen siitä ettei tar­joa lapselleen paras­ta mah­dol­lista hoitoa miel­lyt­tävässä ympäristössä, ja se tosi­a­sia ettei yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ole paljoakaan tar­jot­tavaa las­ten todel­la vakavien sairauk­sien hoitoon on mon­es­sa suh­teessa järkeväm­pää tor­jua takavasemmalle.

    Nyky-yhteiskun­nas­sa kansalaiset ovat vähitellen oppi­neet vaa­ti­maat rahoilleen vastinet­ta, ja vasti­neen logi­ik­ka saa olla irra­tionaa­li­nen. Ter­veyskeskuk­sen on hyvin vaikea ilman väkipakkoa saavut­taa edes eril­lisil­lä odotushuoneil­la saman­laista koko kansan luot­ta­mus­ta kuin aiem­min yksinker­tais­es­ti johtuen siitä että asi­akas on tot­tunut siihen että mak­samal­la enem­män saa enem­män. Poti­las joka kokee yksi­ty­isas­e­man iltavas­taan­otol­la saa­vansa parem­paa hoitoa lääkäriltä joka on jo tehnyt täy­den työpäivän kun­nal­lises­sa ter­veyskeskuk­ses­sa on ehdot­toman oike­as­sa vaik­ka olisikin jol­lain objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la väärässä.

    Ehkäpä aja­tus koko kansan ter­veyskeskuk­ses­ta on men­neen maail­man kansal­lista yht­enäiskult­tuuria, vähän samaa kat­e­go­ri­aa kuin puoli yhdek­sän uutiset mus­tavalkoise­na kaik­il­ta kahdelta kanaval­ta, eikä kah­den rin­nakkaisen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän kus­tan­nu­songel­maa pidäkään läh­estyä tuotan­tokus­tan­nusten min­i­moin­nista käsin vaan pohtia minkälaista uut­ta ansain­ta­logi­ikkaa julki­nen sek­tori voisi tämän ilmiön ympärille kehittää.

  11. Onko lakimiehiä joukossa?
    Paljonko olisi mielestänne kohtu­ulli­nen palkkio lausun­nos­ta, jos­sa asi­aakkaaseen ja asi­akir­joi­hin tutus­tut­tuani erikoisalan puoles­ta todis­tan, että mitään eri­ty­is­ra­joituk­sia ei ole, ja ajokykyä voidaan arvioi­da aivan samoin kuin kaikkien muidenkin kohdalla?

  12. Catili­na: kohtu­ulli­nen palkkio työstä on Suomes­sa 10 — 15 euroa tun­nil­ta, raskaam­mas­ta, epämiel­lyt­täväm­mästä ja vähem­män palk­it­sev­as­ta työstä tietysti asteikon yläpäästä ja kevyestä tai mie­lenki­in­tois­es­ta työstä vas­taavasti alapäästä.

    Hirvit­tävän raskas­ta ja vas­ten­mielistä työtä ei ole tietys­tikkään kohtu­ullista teet­tää ainakaan samal­la ihmisel­lä kovin pitk­iä pätkiä.

  13. Catili­na,

    Eri­ty­isas­iantun­ti­jan tun­tiveloi­tus on 100–150 euroa. Mik­si kysyt? Jos ker­ran olet eri­ty­isas­i­natun­ti­ja, niin var­masti osaat itsesi hinnoitella?

  14. Vero­tuk­sen “por­saan­reikä” on tietysti aika suh­teelli­nen, kos­ka osinko­tu­lo­ja verote­taan n. 40% tasol­la (ensin fir­man voit­to­ja 26%, sit­ten osinko­tu­lo­ja 16%). Palkkat­u­lo­ja pitää olla ihan kohtu­ulli­nen määrä jot­ta yltää samaan, esim. Helsingis­sä ilman vähen­nyk­siä n. 100,000 euroa/vuosi vero.fi:n laskurin mukaan. 9% fir­man tasear­vos­ta saa tietysti vain tuol­la 26% vero­tuk­sel­la, mut­ta tietämät­tömyy­den tuo­ma­l­la var­muudel­la uskallan epäil­lä ettei kovinkaan monel­la yksi­tyisel­lä lääkäri­ase­mal­la ole miljoo­nan edestä tavaraa taseessa.

    Mil­lä estetään de fac­to-monop­o­lin muut­tumi­nen palve­lu­ta­soltaan surkeak­si, jos kaik­ki resurssit sat­sa­taan julkiseen ter­vey­den­huoltoon? Minus­takin on mukavam­paa jonot­taa kipeänä hoitoon ilman, että tarvit­see kat­sel­la puliukko­ja puhu­mat­takaan siitä että tarvit­sisi kat­soa nyr­peää henkilökuntaa.

  15. “Jokaisel­la on kat­sot­tu ole­van mak­sukyvys­tä riip­pumat­ta yhtäläi­nen oikeus terveyspalveluihin.”

    Ter­veyspalvelui­hin on mah­dol­lista käyt­tää käytän­nössä raja­ton määrä rahaa. Todel­lisu­udessa resurssit ovat tietysti rajal­liset. Jol­lain taval­la niuk­ka ter­veyspalvelu siis kuitenkin jae­taan ihmisille. Teknisetkään ratkaisut – mak­si­moidaan esimerkik­si hyvien elin­vu­osien määrää – eivät ole help­po­ja, tai edes arvo­va­pai­ta. Esimerkik­si riskikäytök­sen suh­teen teknokraat­ti­nen päätös on vaikea. Ter­vey­den­huol­lon jär­jestämi­nen yhteis­resurssi­na, jos­sa kerä­tyt rahat laite­taan yhteiseen kukka­roon, jos­ta kaik­ki ter­vey­den­huolto mak­se­taan, syn­nyt­tää taval­liset yhteis­resurssien ongel­mat. Miten hoitoa pitäisi jakaa, jos ei mak­suhalukku­u­den perusteella? 

    Tois­es­ta suun­nas­ta näen ongel­mallise­na myös sen, että tämä mak­sukyvys­tä riip­puma­ton oikeus tarkoit­taisi sitä, että esimerkik­si vaikeasti sairas miljonääri ei saisi ostaa hoitoa pysyäk­seen hengis­sä, jos samaa hoitoa ei voitaisi tar­jo­ta kaikille.

  16. Kiitos hyvästä artikke­lista, noin­han se menee…

    Syitä pen­got­taes­sa voidaan mielestäni osoit­taa sormel­la myös lääkik­sen koulu­tus­ta ja sen opiske­li­joi­hin luo­maa asen­net­ta. Jokainen yliopistopi­ireis­sä liikkunut tietää kuin­ka lääketi­eteen opiske­li­jat aivopestään ajat­tele­maan että juuri he ovat kaikkein tärkein ammat­tikun­ta, ansait­se­vat ehdot­tomasti parhaim­man palkan ja voivat suvereenisti käskyt­tää koko muu­ta terveydenhoitojärjestelmää.

    Huip­pu saavutet­ti­in jokin aika sit­ten kun erään palkanko­ro­tuskier­roksen aikana nuori lääkäri itki tele­vi­sios­sa kuin­ka oli kuul­lut että joku hänen insinöörikaveri tien­aa enem­män kuin hän.

    Hoita­jien muun­tok­oulu­tus oli lois­ta­va askel tämän jär­jestelmän purkamiseen. Mui­ta keino­ja työilmapi­irin paran­tamisen lisäk­si on yksinker­tais­es­ti lisätä koulutet­tavien määrää jol­loin lääkäreil­lä ei olisi enää mah­dol­lisu­ut­ta kiristää yhteiskun­taa. Lääkärin ammat­ti on erit­täin tärkeä, mut­ta niin on moni muukin ammatti.

  17. Tässäpä täysin toteut­tamiskelvo­ton, mut­ta ajatuk­sia herät­tävä ratkaisue­hdo­tus: Sääde­tään laki, jon­ka mukaan päät­tävässä ase­mas­sa ole­va henkilö per­hei­neen saa käyt­tää vain ja ain­oas­taan julk­ista terveydenhuoltoa. 

    Eiköhän ter­vey­den­huol­lon laatukin alka­isi paran­tua aika haipakkaa…

  18. Min­ulle mak­se­taan siitä lausun­nos­ta vähän tois­takym­men­tä euroa. Toisaal­ta sel­l­ais­ten tarvit­si­jat yleen­sä ovat oikeasti aivan vähä­varaista väkeä.

  19. Hyvä aihe, mut­ta mielestäni huono otsikoin­ti. Mieliku­vien maail­mas­sa maine voi men­nä aiheesta tai sit­ten aiheet­ta. Muis­tan elävästi nuoren keskus­sairaala-/yk­si­ty­is­lääkärin ival­liset kom­men­tit ter­veyskeskusten toimin­nas­ta. Samaisen lääkärin oma työn­jäl­ki osoit­tau­tui sit­tem­min hie­man kyseenalaiseksi.

    Itse käytämme suh­teel­lisen tasais­es­ti työter­veyt­tä, yksi­ty­istä ja ter­veyskeskusten palvelui­ta. Kaikki­in olemme olleet pääsään­töis­es­ti tyytyväisiä.

  20. “Sääde­tään laki, jon­ka mukaan päät­tävässä ase­mas­sa ole­va henkilö per­hei­neen saa käyt­tää vain ja ain­oas­taan julk­ista terveydenhuoltoa.”

    On syytä muis­taa, että jokaista Soin­in­vaaraa kohden on nyt jo vähin­tään yksi Arhin­mä­ki. Pitääkö suhdet­ta väen väk­isin muut­taa huonom­paan suuntaan?

  21. Hyvä Catilina!Olet ihmi­nen näi­den laskel­moivien kalo­jen joukossa.Nämä äärikap­i­tal­is­tit ovat aina lasku­tikkun­sa kanssa huit­o­mas­sa niin että väis­tel­lä saa ettei tulisi ruhjeita.
    Uskon­lahkot ovat mon­es­sa suh­teessa ver­ran­nol­lisia toisi­in­sa-niin myös tämä ahneususkon­to on täyt­tää mon­ta total­i­taarisen ajat­telun tunnusmerkkiä.Uusliberaalien lahko on täyn­nä ihmisiä jot­ka luule­vat ole­vansa jotain ja jos heille osoit­taa paikan maan­pin­nal­la he käyvät väkivaltaisiksi.
    Ihmisen merkit­tävin piirre elävänä olen­tona, laji­na, on sosiaalisuus.Nämä tyyp­it jot­ka ylistävät itseään ja leimaa­vat mui­ta juopoik­si ja kelvot­tomik­si ovat vaikeuk­sis­sa heti kun raha ei enää toimikaan.Sellaisia tilantei­ta his­to­ri­as­sa tulee aika ajoin…
    Mitä tulee lääkärei­den veronkier­toon on se tosi­a­sia jota ei lässyt­tämäl­lä saa mus­tas­ta valkoiseksi.Se ei koske pelkästään lääkäre­itä vaan kaikkia joil­la on mah­dol­lisu­us tähän.Minä tulen poli­ti­ikas­sani aina vaa­ti­maan vas­tu­u­ta myös teiltä kultapossuilta.Haluan lahjoit­taa teille peilin jot­ta näk­isitte itsenne.Ei ole min­un vikani jos mitään ei näy-tai ette uskalla katsoa.
    Ajat muut­tuvat-niin tämäkin itsekkyy­den aika jää taakse.Kokonaan eri asia on se onko joku kat­so­mas­sa niitä uusia aikoja.

  22. “Mitä tulee lääkärei­den veronkier­toon on se tosi­a­sia jota ei lässyt­tämäl­lä saa mus­tas­ta valkoiseksi”

    Aika pien­tä on lääkärei­den veronkierto.

    Mikäli tah­too oikeasti merkit­tävän osan tuloista pääo­maverokan­nal­la, pitää fir­maan lap­paa rahaa vuosikau­sia. Jos jät­tää esimerkik­si kuukau­den palkan nos­ta­mat­ta, san­o­taan vaik­ka tuon 4000 euroa, siitä saa sit­ten seu­raa­vana vuon­na nos­taa 360e alhaisem­man verokan­nan osinko­ja. Jos 40 000 euron vuosi­palkan jät­tää fir­maan (eli ei nos­ta ollenkaan palkkaa vuo­den aikana) saa seu­raa­vana vuon­na nos­taa vähän yli 4000 euroa osinko­ja, joista mak­se­taan vain ker­taalleen pääo­mat­ulovero. Toise­na vuon­na saa sit­ten nos­taa n. 8000 euroa. 

    Kun kaveri joka ottaa 40 000 euroa palkkaa, on kahdessa vuodessa saanut tililleen 40 000(-verot), tämä veronkiertäjä on saanut siir­ret­tyä itselleen hulp­peat 12 000 euroa, eli 500e/kk. Kyl­lä siinä lääkärin elin­ta­so nousee kohisten 😉

    (nojoo, toi on ääries­imerk­ki, eihän niitä kaikkia tulo­ja sinne tarvitse kanavoi­da, ne vaan jot­ka aikoo sijoit­taa kas­va­maan korkoja)

    “Minä tulen poli­ti­ikas­sani aina vaa­ti­maan vas­tu­u­ta myös teiltä kultapossuilta”

    Kan­nat­taisi vilka­ista verot­ta­jan veroti­etokir­jas­ta, kuin­ka paljon “kul­ta­pos­sut” mak­sa­vat vero­ja. Parhait­en tien­aavien keskimääräi­nen vero­pros­ent­ti on siinä 31% kieppeil­lä, kun se “nor­mi­tien­aa­jal­la” on vain n 23%. Eli parhait­en tien­aa­vat mak­sa­vat ensin­näkin suh­teessa 50% enem­män vero­ja kuin nor­mi­tien­aa­ja + kun ne tulot todel­la ovat suurem­mat, niin se näkyy sit­ten tuplas­ti kovem­pana veronmaksuna.

    Tilas­toi­hin kan­nat­taa tutus­tua esimerkik­si oheises­sa linkissä:
    http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?article=304&language=FIN
    ja sieltä sivu 6.

  23. Mitenkähän tuo on? Min­ul­lakin on yri­tys, jos­ta saan mak­saa itsel­leni verot­to­mia osakkei­ta 9% yhtiön pääo­mas­ta, käytän­nössä en paljon mitään. Siitä olen siis mak­sanut veroa pääo­maverokan­nan mukaan 26%. Kun mar­gin­aaliv­eroni on ansio­tu­loista 50 %:n luokkaa, tuo vero­ton osin­gon­mak­su hyödyt­täisi min­ua noin 25 %:n ver­ran. Mak­si­mi tuolle verot­toma­lle osin­gon­jaolle olisi 90 000 euroa, joka edel­lyt­täisi, että yri­tyk­sel­läni on miljoona euroa var­al­lisu­ut­ta. Tähän en yltäisi mitenkään.

    Mut­ta:

    Mikä estäisi min­ua men­emästä pankki­in, otta­mas­ta miljoon­aa euroa lainaksi, korot­ta­mal­la sil­lä sum­mal­la osakepääo­maa ja tal­let­ta­mas­ta samaa miljoon­aa euroa takaisin samaan pankki­in oman lainani vaku­udek­si. Täl­laises­sa jär­jestelyssä pankkisetä taitaisi tyy­tyä aika pie­neen marginaaliin.

    En ole asi­aan paneu­tunut. Voi olla, että min­un kävisi köpelösti, kun joskus van­hoil­la päivil­läni ryhty­isin purka­maan yri­tys­täni. Kos­ka lääkäri- asiana­ja­ja- ja kon­sult­ti­fir­mat pystyvät jaka­maan hyvin suuria verot­to­mia osinko­ja, jokin täl­lainen jip­po niil­lä on olta­va takataskus­sa. Ei niil­lä lääkäreil­lä voi kaikil­la olla miljoo­nan euron nettovarallisuutta. 

    Lääkärei­den “osin­gon­jako” on siitä erikoista, että osinko ei perus­tu sijoitet­tuun pääo­maan vaan tehtyyn työmäärään. Vaa­timuk­se­na verot­to­muudelle kuitenkin on, että pääo­maa on sijoitet­tu riit­tävästi. Jär­jeste­ly on kuitenkin täpärästi lail­lista. (Äänin 3–2)

  24. Poikkeuk­sel­lis­es­ti main­os­tan nyt erästä blo­giani, kos­ka se liit­tyy kiin­teästi aiheeseen, ja kir­joitin siihen pitkän tauon jälkeen:
    totaaliblokki.blogspot.com

  25. “Mikä estäisi min­ua men­emästä pankki­in, otta­mas­ta miljoon­aa euroa lainaksi, korot­ta­mal­la sil­lä sum­mal­la osakepääo­maa ja tal­let­ta­mas­ta samaa miljoon­aa euroa takaisin samaan pankki­in oman lainani vakuudeksi.”

    Taseen määritelmä verot­ta­jan silmis­sä on fir­man omaisu­us mii­nus velat noin karkeasti ottaen. Miljoona omaisu­ut­ta mii­nus miljoona velkaa on sama kuin ei olisi peson jeniä tilillä.

    Mis­tä tiedät, että lääkäri, asiana­ja­ja ja kon­sult­ti­fir­mat pystyvät jaka­maan hyvin suuria verot­to­mia osinko­ja? Henkilöko­htaises­sa vero­tuk­ses­sa­han ei näy fir­man mak­samaa 26% voiton verotusta.

  26. Et ymmärtänyt.

    Minä otan lainaa miljoona euroa ja sijoi­tan sen yri­tyk­seeni osakepääo­mana. Yri­tyk­seni tal­let­taa miljoona euroa samaan pankki­in. Min­ul­la on velkaa, yri­tyk­sel­lä var­al­lisu­ut­ta, joten yri­tys saa mak­saa vero­ton­ta osinkoa täy­det 90 000 euroa.

    Onko se näin helppoa?

  27. Jaa, non­i­in. Mil­läs mein­a­sit mak­saa velka­si takaisin? “Vero­ton” osinko on 26% verokan­nan alaista, joten joudut mak­samaan ulos n. 1,35 miljoon­aa euroa jot­ta saat lainan kui­tat­tua (kun­net ker­ran lainan­nut rahaa vaan korotit osakepääomaa).

  28. Puran yhtiön ja siir­ryn eläk­keelle. Tai myyn koko yhtiön, joka ei siis muu­ta oikeas­t­aan omista kuin sen pankki­tilin. Jos myyn osak­keet nimell­ishin­nas­ta — siis miljoon­al­la ‑ei kai siitä mitään verotet­tavaa tule. Tähän liit­tyviä veroseu­raa­muk­sia en tunne, kos­ka vero­su­un­nit­telu ei ole koskaan ollut kiin­nos­tuk­sen kohteenani.

    Mut­ta miten ne lääkärit sen oikein tekevät?

  29. Val­taosa lääkäreistä toimii ihan taval­lisi­na palka­nsaa­ji­na kun­tien ja yksi­ty­is­ten yri­tys­ten palveluk­ses­sa. Osa har­ras­taa sivu­toimista yksi­ty­is­vas­taan­oton pitoa. Hyvin pieni osa toimii lääkäriasemayrittäjinä. 

    Olen tähän asti luul­lut Suomen ole­van markki­na­t­alous­maan. Sik­si yllät­tää eri­tyis­es­ti Kepun ( = Suomen keskus­ta) kiel­teinen asenne lääkärei­den har­ras­ta­maa yri­tys­toim­intaa kohtaan. Toivon ainakin Kokoomuk­sen säi­lyt­tävän lääkärei­den yri­tys­toim­intaan myön­teisen aseman.

    Poti­laille on tärkeää, että he saa­vat apua vaivoihin­sa. Vah­va yksi­tyis­sek­tori pakot­taa sosial­isoidun ter­vey­den­huol­lon jonkin­laiseen laatuk­il­pailu­un. Suomes­sa on erit­täin korkeata­soinen ja lah­jakas lääkärikun­ta mikä ei ole itses­tään selvyys. Annet­takoon heille mah­dol­lisu­us aut­taa poti­lai­ta sekä kun­tasek­to­ril­la että yksityissektorilla.

  30. Minus­ta se, että reilu kol­mannes ylim­mästä tulovi­iden­nenkses­tä hakeu­tuu ensisi­jais­es­ti lääkäri­palvelui­ta tarvites­saan ter­veyskeskuk­seen on yllät­tävän paljon. Osu­u­den täy­tyy siis olla huo­mat­tavasti korkeampi keskim­mäi­sis­sä tuloluokissa?

    Helsingis­sä ter­veyskeskuk­sen lääkäri­palvelui­hin oli tyy­tyväisiä 2005 40 pros­ent­tia ja tyy­tymät­tömiä 25 pros­ent­tia. Lop­ut eivät osan­neet sanoa. Esim. Oulus­sa tyy­tyväisyys on huo­mat­tavasti suurempaa. 

    Helsingis­sä on las­ten päivystys aivan erik­seen, joten tääl­lä ei julkisel­lakaan puolel­la joudu las­taan viemään yöl­lä päi­htynei­den sekaan. Palvelun laatu on min­un koke­muk­sieni mukaan julkisel­la puolel­la erit­täin hyvä ainakin lapsille…

  31. Siis mitä epä­selvää lääkärien veronkier­rossa on? Tai eihän se veronkier­toa ole, kos­ka on laillista. 

    Heil­lä on osakku­us lääkäri­ase­maan ja sieltä nos­te­taan pienem­pää palkkaa kuin työ­panok­seen näh­den olisi oikein ja lop­ut osinkona. 

    Mihin noi­ta miljoon­alain­o­ja siinä tarvi­taan? Tai sit­ten mä en nyt yhtään ymmärtänyt, kun en lukenut kyl­lä ketjua ollenkaan.

  32. Han­nu Visti: “Kun julki­nen ter­vey­den­hoito on byrokraat­tista ja jous­tam­a­ton­ta, edes hyvä palkkaus ei ratkaise sen perus­tavaa laat­ua ole­vaa ongel­maa. Jos lääkäri halu­aa tehdä töitä kolme päivää viikos­sa ja pela­ta golfia lop­pua­jan, se onnis­tuu nyt main­iosti yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Mikä moti­ivi lääkäril­lä on siir­tyä julkiselle sek­to­rille, jos­sa hän­tä vaa­di­taan ole­maan viisi päivää viikos­sa ja päivystyk­sessä loput?”

    Kun­tatyö­nan­ta­jal­la on myös kulu­ja työn­tek­i­jöistään, aivan yksilö­ta­sol­la. Kun on ollut tarpeen kar­sia kulu­ja julkiselta — siitähän on huudet­tu viimeiset viisi­toista vuot­ta — on kar­sit­tu käytän­nössä juuri palkkaku­luista, henkilöstöstä. Ne ovat julkisen sek­torin suurin kuluerä, oli­pa kyse ter­vey­den­huol­losta, koulu­tuk­ses­ta, van­hus­ten­hoi­dos­ta. Kyse on ihmi­sistä, sekä niistä jot­ka tekevät että niistä joiden vuok­si tehdään. 

    Jos palka­nsaa­ja voisi itse aivan vapaasti päät­tää, että teen­pä nyt kak­si päivää töitä ja gol­faan lop­ut, tulisi tämä oikeus tietenkin olla kaikil­la kun­nan työn­tek­i­jöil­lä, ei vain lääkäreil­lä — vaik­ka päiväkodin las­ten­hoita­jan pal­ka­lla tuskin val­in­ta olisi mah­dolli­nen, eikä myöskään golf. Mut­ta kun­nan­jo­hta­ja voisi val­i­takin, samoin insinööri ja lakimies. Opet­ta­jatkin voisi­vat ainakin virkau­ransa lop­pupuolel­la alkaa mielu­usti vähen­tää työmäärään­sä, jos se olisi mah­dol­lista. Kun­tatyö­nan­ta­ja olisi kestämät­tömässä tilas­sa. Tosin en tiedä tarkasti, miten osa-aikaisu­us vaikut­taisi kaikki­in kului­hin. Tuskin kuitenkaan kun­nalle olisi edullista, jos jou­tu­isi palkkaa­maan yhtä virkaa varten kak­si tek­i­jää. Tuskin­pa lääkärit kuitenkaan määräaikaisia, osa-aikaisia pätkä­työläisiä tah­to­vat olla. 

    Kyl­lä ratkaisun on löy­dyt­tävä siitä, mis­tä Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti: lääkärin työ on kokopäivä­työtä, mut­ta sitä on järkeis­tet­tävä, tehtävä työstä mielekkääm­pää kuin nyt. Kol­le­gial­isu­us ja tiim­i­työ ovat var­masti yksi tärkeä keino

    Käytän niin julk­ista kuin yksi­ty­istäkin ter­vey­den­huoltoa, ja olen saanut hyvää hoitoa ja palvelua kum­mas­takin. Jonot­taa tosin saa aivan kohtu­ut­toman kauan joi­hinkin palvelui­hin. Ter­veyskeskuk­ses­sa käy­dessäni olen kyl­lä kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, miten asi­akaskun­ta on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana muut­tunut: poti­laiden köy­hyy­den voi nähdä, lab­o­ra­to­rios­sa jonot­taa huonokun­toisia eläkeläisiä. Me joil­la on kiire, varaamme ajan netis­sä ennakkoon.

  33. Toki on lääkäre­itä jot­ka har­ras­ta­vat keskustel­tua verokikkailua ja siihen tulee näi­nollen puut­tua, mutta…

    Liian pien­ten koulu­tus­määrien vuok­si on syn­tynyt tilanne jos­sa tiety­istä eri­ty­isa­loista on huu­ta­va pula. Samanaikaises­ti laki aset­taa kun­nille tietyt velvol­lisu­udet lääkäri­palvelu­iden saatavu­udelle. Tästä on seu­ran­nut tilanne jota lääkärikun­ta käyt­tää härskisti hyväk­seen: Jos jak­sat vaikka­pa erikois­tua kor­vatautei­hin voit rauhas­sa pyytää palveluk­sis­tasi kun­nil­ta ihan mitä halu­at ja kun­tien on pakko mak­saa kos­ka vai­h­toe­htona on lain rikkomi­nen. Jos et jak­sa opiskel­la erikoisalaa voit aina tehdä jär­jet­tömän hyvän tilin etsimäl­lä jonkun syr­jäisen ter­veyskeskuk­sen jostakin kaukaa ja tehdä siel­lä keikka­hom­mia huip­pu­pal­ka­lla (tyyp­il­listä eri­tyis­es­ti nuo­ril­la lääkäreil­lä jot­ka eivät ole vielä erikois­tuneet) Kysy­isinkin mil­lä muul­la julkisen alan työ­paikalla on täysin neu­votelta­vat palkat ? 

    Kos­ka koko lääkärikun­ta on yht­enä rin­ta­mana mukana tässä yhteiskun­nan rahas­tuk­ses­sa on sen purkami­nen todel­la vaikeaa. Sairaaloi­ta ja ter­veyskeskuk­sia johta­vat lääkärit jot­ka luon­nol­lis­es­ti hyväksyvät ja edesaut­ta­vat tätä toim­intaa kos­ka se mah­dol­lis­taa heillekin saman keinot­telun. Verok­ier­ron nos­t­a­mi­nen pöy­dälle on tärkeää mut­ta samal­la ain­oas­taan puut­tumista oireeseen.

    Tämä ns. lääkäri­on­gel­ma liit­tyy suo­raan myös hoita­jalakon yhtey­dessäkin paljon­puhut­tuun sairaal­aby­rokra­ti­aan: Jot­ta lääkärit voivat jatkaa rahas­tus­taan on hei­dän etu­jen­sa mukaista että sairaalois­sa on korkea ja teho­ton hier­arkia joka on täysin kyken­emätön ja halu­ton etsimään vai­h­toe­htoisia ratkaisu­ja. Hoita­jat ovat sairaaloiden työjuh­tia joiden mah­dol­lisu­us tehostaa tätä sys­teemiä on hyvin vähäinen.

    Konkreet­ti­nen ratkaisu on lääkärik­si koulutet­tavien määrän merkit­tävä korot­ta­mi­nen jon­ka seu­rauk­se­na mah­dol­lisu­us kil­pailut­tamiseen katoaa ja lääkärin ammat­ti muut­tuu ns. nor­maa­lik­si vaa­ti­vak­si työk­si jos­ta mak­se­taan nor­maali vaa­ti­van työn palk­ka. Kikkailu­un ei olisi varaa kos­ka oven takana olisi jono lääkäre­itä joille nor­maalit työe­hdot sopivat…

  34. Eli­na:

    “Minus­ta se, että reilu kol­mannes ylim­mästä tulovi­iden­nenkses­tä hakeu­tuu ensisi­jais­es­ti lääkäri­palvelui­ta tarvites­saan ter­veyskeskuk­seen on yllät­tävän paljon. Osu­u­den täy­tyy siis olla huo­mat­tavasti korkeampi keskim­mäi­sis­sä tuloluokissa?”

    Sinivihreä:

    Yksi­ty­is­puolel­la ei päivystys­tä juurikaan har­raste­ta, joten akuutis­sa tilanteessa sairaiden on hakeudut­ta­va sinne, mis­tä apua on sil­loin saatavis­sa, eli julkiselle puolelle. Toisaal­ta väit­täisin edelleen että ter­veyskeskusten palvelun laatu on kuitenkin parem­pi kuin par­jaamis­es­ta voisi päätellä. 

    Timo:

    “Konkreet­ti­nen ratkaisu on lääkärik­si koulutet­tavien määrän merkit­tävä korot­ta­mi­nen jon­ka seu­rauk­se­na mah­dol­lisu­us kil­pailut­tamiseen katoaa ja lääkärin ammat­ti muut­tuu ns. nor­maa­lik­si vaa­ti­vak­si työk­si jos­ta mak­se­taan nor­maali vaa­ti­van työn palkka.”

    Sinivihreä:

    Hyvä ratkaisu jon­ka toteut­tamisen ei pitäisi olla mikään ongelma.

  35. Mas­sak­oulut­takaa kaikin mokomin kaik­ki halukkaat neljän appro­ba­turin yliop­pi­laat lääkäreik­si. Sit­ten­pä me koke­neet van­han seu­lan läpäis­seet vas­ta sitä tiliä ryhdym­mekin tekemään 🙂

  36. Osmo, verot­ta­ja kat­soisi ihan var­masti tuon lainakikkasi vero­jen vält­te­lyk­si, mikäil huo­maisi. Verot­ta­ja­han voi purkaa minkä tahansa vip­pasvir­i­tyk­sen, mikäli kat­soo sen veronkierroksi. 

    Eli mikäli verot­ta­ja tuon kikan huo­maisi, se ei var­masti menisi läpi.

  37. Eli­na:
    “Mihin noi­ta miljoon­alain­o­ja siinä tarvitaan? ”

    Ilman omaa pääo­maa, et saa nos­taa niitä pääo­maverokan­nal­la verotet­tu­ja osinko­ja. Saat nos­taa siis vain 9% osinko­ja las­ket­tuna fir­man net­to­varoille. Eli jos tah­too nos­taa suuria sum­mia osinkoina, on fir­mas­sa olta­va iso­ja raho­ja sisäl­lä. Osmon idea oli nos­taa henkilöko­htainen laina ja sijoit­taa se fir­man omak­si pääo­mak­si, jol­loin­ka voisi nos­taa 9% miljoonas­ta eli 90 000e vähem­män verotet­tuina osinkoina. Tämä nyt ei var­masti onnis­tu, mikäli verot­ta­ja sen huomaa.

  38. Insonööre­jä on koulutet­tu 90-luvun puo­livälistä aika hur­jia määriä. Se oli Lip­posen hal­li­tuk­sen tietoinen ratkaisu, kun halut­ti­in vankistaa Suomen kil­pailukykyä. Nykyään enem­män kuin joka toinen teknil­liseen korkeak­oulu­un pyrk­i­jä pääsee sisään. Kaik­ki eivät voi olla inno­vati­ivisia huip­pu­osaa­jia. Mut­ta ken­ties kehit­tyvät työssään. 

    Aivan var­masti olisi varaa lisätä niin lääkärei­den kuin ham­maslääkärei­denkin koulu­tus­ta, kun tarvet­ta ilmi­selvästi on. Ei mikään ammat­tikun­ta voi toimia omin ehdoin julk­i­sis­sa virois­sa, ei myöskään säädel­lä tule­vien ammat­ti­lais­ten koulutusta.

  39. Minä olen jo pitkään ihme­tel­lyt, mik­si sairaaloi­ta ylipäätään johta­vat lääkärit. Lääketi­eteen opin­not tuskin anta­vat kovin hyvää osaamista ihmis­ten johtamiseen, talouden hallintaan tai byrokra­t­ian pyörittämiseen.

    Kari

  40. Tim­on jutut ovat sen ver­ran alatyylisen pro­vokati­ivisia ettei niitä kan­na­ta yleisem­min lähteä edes sen kum­mem­min kiistämään. Lin­ja näyt­tää ole­van, että kaik­ki lääkärit ovat ahnei­ta siko­ja ja yhteis­rin­ta­mas­sa riistämässä yhteiskun­taa ja nau­ra­mas­sa muille. Ter­vey­den­huol­lon ongel­mat saadaan kor­jat­tua kun lääkäre­itä tarpeek­si potk­i­taan päähän. Itseäni en lääkärinä enkä ihmisenä hänen kir­joituk­sis­taan tun­nista, en myöskään kol­le­goi­ta. Kukin lie­nee tykönään ottanut kan­taa kuin­ka uskot­taval­ta kuva näyttää.

    Koulu­tus­määristä nyt vain sen ver­ran, että jo täl­lä het­kel­lä 1% ikälu­okas­ta koulute­taan lääkäreik­si. Työelämässä on täl­lä het­kel­lä yli 20’000 lääkäriä, enem­män kuin koskaan aiem­min. Silti useis­sa paikois­sa on heistä pulaa. Tim­on tee­seil­lä jatke­taan hölmöläis­ten mat­toa eikä puu­tu­ta oikeisi­in ongelmi­in, jot­ka Soin­in­vaara ja Leila jo hyvin toi­vat esi­in. Mah­ta­va myyt­ti on myös se miten Lääkärili­it­to leikkasi aikoinaan koulu­tus­määriä, käsit­tääk­seni päätök­sen teki min­is­ter­iö ja syynä oli lama. Liit­to oli kyl­lä samaa mieltä mut­ta turha sitä on val­tion­hallinnon päätök­ses­tä syyttää.

    Mainit­sen­pa saman tien, etten pidä yksi­ty­is­vas­taan­ot­toa ja olen suo­ras­sa kokopäivä­työ­suh­teessa kuntatyönantajaan.

  41. Sinivihreä:
    “Toisaal­ta väit­täisin edelleen että ter­veyskeskusten palvelun laatu on kuitenkin parem­pi kuin par­jaamis­es­ta voisi päätellä.” 

    Juuri näin. En ole lakan­nut ihmettelemästä sitä, mil­laista palvelua, tai ei ollenkaan palvelua, ihmiset ker­to­vat julkisen ter­vey­den­huoltosek­torin puolelta saavansa. 

    Per­heeseemme kuu­luu kak­si työtä tekevää aikuista ja neljä las­ta ja meil­lä ei ole koskaan ollut mitään ongel­maa saa­da aikaa ter­veysase­mal­ta. Asumme Vuosaa­res­sa, joten siel­lä kai asioiden pitäisi edelle kir­joitet­tu­jen stereo­ty­p­i­oiden perus­teel­la olla todel­la huonosti. 

    En ymmär­rä mitä teen väärin aikaa tilates­sani? Olen sen aina saanut. Ja ajan­va­rauk­sen tarvet­ta on välil­lä ollut paljonkin.

    Palvelu on ollut mielestäni, yhtä lääkärin sijaisu­ut­ta hoi­tanut­ta veikkoa luku­unot­ta­mat­ta, eri­no­maista ja asiantun­te­vaa. Erikois­sairaan­hoitolähet­teet on tehty tarvit­taes­sa ja sinne on jopa päästy. 

    Itse olen päässyt nopeam­min ter­veysase­malle yleis­lääkärille kuin oma­lle työter­veyslääkärille (siis erikois­lääkärille) ja palvelu on ollut mielestäni asiantun­te­vam­paa ja muutenkin parempaa. 

    Olen aiem­min käyt­tänyt Helsingis­sä ainakin Töölön ja Vironkadun (nyt­tem­min kai edes­men­neen) ter­veysase­man palvelui­ta, eikä niistäkään ole pahaa sanaa san­ot­ta­vana. Kaikkial­la olen kohdan­nut motivoitunei­ta ja asiansa osaavia lääkäre­itä ja sairaanhoitajia.

  42. Kari: “Minä olen jo pitkään ihme­tel­lyt, mik­si sairaaloi­ta ylipäätään johta­vat lääkärit. Lääketi­eteen opin­not tuskin anta­vat kovin hyvää osaamista ihmis­ten johtamiseen, talouden hallintaan tai byrokra­t­ian pyörittämiseen.”

    Suuris­sa sairaalois­sa (eikä kai tässä maas­sa enää juuri mui­ta olekaan, tiheä kaupun­gin- ja alue­sairaalaverkos­to on puret­tu jo aikaa sit­ten) on ylilääkärei­den lisäk­si talousjo­htoa ja henkilöstöjo­htoa — hallinnon ammati­laisia. Kan­nat­taa käy­dä vaik­ka HUS:in sivuil­la tutkimassa.

  43. Jus­si Sipilä:

    “Ter­vey­den­huol­lon ongel­mat saadaan kor­jat­tua kun lääkäre­itä tarpeek­si potk­i­taan päähän.” 

    Sinivihreä:

    Kovin ovat ilmeis­es­ti huonot lääkärien työsken­te­ly­olo­suh­teet Suomes­sa. Tätä taus­taa vas­ten tun­tuu vähin­täänkin yllät­tävältä, miten halut­tu maa Suo­mi on ulko­maalaisille lääkäreille. Itseäni on viimeisen vuo­den aikana tul­lut vas­taan suomen­vi­ro­lainen, suomen­venäläi­nen ja suomen­sak­salainen lääkäri. Har­va ammat­ti houkut­telee Suomeen noin paljon ulko­maalaisia ammattilaisia.

  44. Jus­si: Nyt olen hie­man loukkaantunut…
    Luet­tuani kir­joituk­seni uudelleen läpi en löytänyt siitä mitään alatyylistä pro­vokaa­tio­ta enkä edes usko että Soin­in­vaara päästää täl­laiseen moderoitu­un keskustelu­un ko. kommentteja. 

    Tässä taitaa siis olla käsil­lä van­han suo­ma­laisen sanan­laskun kuvaa­ma tilanne koiras­ta, kalikas­ta ja älähdyksestä.

    On hienoa ettet tun­nistanut itseäsi kuvauk­ses­tani, minäkin tun­nen yhden lääkärin joka suh­tau­tuu työhön­sä samal­la vas­tu­un­tun­nol­la. Valitet­tavasti tun­nen lisäk­si lukuisia lääkäre­itä jot­ka avoimesti ker­sku­vat yhteiskunnal­ta nyhtämil­lään tuloil­la, epämääräisil­lä sopimuk­sil­la ja tekemil­lään lehmänkaupoil­la. Lisäk­si tun­nen monia hoita­jia jot­ka tuskail­e­vat uupumisel­la työ­taakkansa alle. Todet­takoon vielä että olen valitet­tavasti joutunut tutus­tu­maan sairaala­maail­maan läheis­es­ti myös poti­laan ase­mas­ta. On todel­la mie­lenki­in­toista seu­ra­ta aka­teemis­es­ta näkökul­mas­ta lääkärei­den, hoita­jien ja apu­lais­ten välistä kommunikointia.

    Kos­ka suomes­sa on mielip­i­teen­va­paus voin tässä tilanteessa vain tode­ta että omien koke­musteni ja havain­to­jeni poh­jal­ta olen todel­lakin sitä mieltä kuin mitä kir­joitin. Kyse ei siis ole yri­tyk­ses­tä maut­tomaan provosointiin.

    Lääkärit eivät ole ihmis­inä paho­ja, mut­ta tart­tuvat estoit­ta niihin rahas­tus­mah­dol­lisuuk­si­in jot­ka yhteiskun­ta heille antaa ja koulutus/kollegat ovat opet­ta­neet. En minä toisaal­ta voi heitä yksilöinä syyt­tääkään: ystäväni ovat lail­lani 30+ ikäisiä pien­ten las­ten van­hempia joten rahan­tarve on suuri. En usko että itsekään olisin val­in­tati­lanteen tul­lessa heitä pyhempi tässä asi­as­sa, nyky­suomes­sa­han raha valitet­ta­van usein rajaa ne mah­dol­lisu­udet joi­ta voit tar­jo­ta lapsille…

    Lääkärik­oulu­tuk­sen lisäämisen peruste on hyvin yksinker­tainen: Koulute­taan lääkäre­itä niin paljon että jokaiseen lääkärin­virkaan on tar­jol­la hak­i­joi­ta jot­ka suos­tu­vat nor­maali­in palkkauk­seen ja työaikaan eikä syn­ny tarvet­ta “eri­ty­isjär­jeste­ly­ille”. En tiedä tilas­toista mut­ta kos­ka eri­ty­isjär­jeste­lyt tun­tu­vat ole­van tänäpäivänä enem­mänkin sään­tö kuin poikkeus on lääkäre­itä liian vähän. Työilmapi­irin ja työolo­jen paran­t­a­mi­nen on kaikissa työte­htävis­sä tärkeää, mut­ta on turha kuvitel­la että se ratkai­sisi tilannetta.

    En siis pyri potki­maan lääkäre­itä päähän vaan tiput­ta­maan hei­dät jalus­toil­taan taval­lis­ten ihmis­ten joukkoon taval­lis­ten palkko­jen ja työe­hto­jen piiriin.

    Ps. Voitko edes vas­ta­ta kysymyk­si­i­ni “Mil­lä muul­la julkisen alan työ­paikalla on täysin neu­votelta­vat palkat ?” ja “Johta­vatko lääkärit ter­veyskeskuk­sia ja sairaaloi­ta ja hyväksyvät näi­nollen muiden lääkärei­den palkkapyynnöt ?”

  45. Osmon (sekä muiden) kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että miljoo­nan lainas­ta syn­tyy 1.000.000*5%= 50.000 lisäku­lu yri­tyk­sen tuloslaskel­maan. Tämä pitää kat­taa, ennen kuin yri­tys tuot­taa “verova­paa­ta” osinko 

    Mikäli tähän “por­saan­reikään” halu­taan puut­tua, kaikkein yksinker­taisin tapa on muis­taa van­ha yrit­täjien erot­telu sekä ammat­in­har­joit­ta­ji­in että liik­keen­har­joit­ta­ji­in. Näistä vain liik­keen­har­joit­ta­jil­la on ylein­sä oikea ris­ki. Vas­tu­ut työ­suhteista, takauk­set vuokra­suhteista etc. Lääkäri, joka on hyvä esimerkki­ammat­in­har­joit­ta­jas­ta, pär­jää min­imis­sään pelkäl­lä kuulakärkikynällä(arvo 1€), jon­ka joku lääkeyri­tys ilois­es­ti spon­soroi tuote-esit­te­lyn yhteydessä.

  46. Lisäys tähän kohut­tuun lääkärien vero­jär­jeste­lyyn. Koko päätös löy­tyy netistä http://www.kho.fi/paatokset/42344.htm .

    Alle­vi­ivaisin kohtia:
    lain­säädän­nön nykyti­la huomioon ottaen, sekä
    Ennakkoratkaisuhakemus
    Hake­muk­ses­saan Keskusvero­lau­takun­nalle ennakko­ratkaisun hak­i­jat ovat lausuneet muun muas­sa seuraavaa:

    Ennakko­ratkaisuhakeu­mus kun ylein­sä tarkoit­taa, ettei jär­jeste­lyä ole vielä toteutettu.

  47. Timo:
    sain tuon käsi­tyk­sen kir­joituk­sis­tasi ja saan yhä kun niitä uudelleen luen. Kiitos kuitenkin nyt sel­ven­nyk­sistä. Kom­mu­nikoin­nis­sa lie­nee useim­miten vikaa kum­mas­sakin päässä, myön­nän ainakin itse että joskus tulee luet­tua vinoon.
    Mätiä rehvastelijoi­ta löy­tyy lääkäreistäkin, näin on. Kuitenkin aiem­mat viit­tauk­set siihen että tämä pätisi kaikki­in lääkärei­hin ja että lääkärit yhteisessä rin­ta­mas­sa ajaisi­vat tätä oli­vat mielestäni vähin­tään pro­vokati­ivisia. Voidaanko Kallista päätel­lä että kaik­ki poli­itikot peit­televät rahoi­tus­taan ja viis veisaa­vat laista jos sen rikkomis­es­ta ei ole luvas­sa ran­gais­tus­ta? Tuskin.
    Koulu­tus­määristä kir­joitin jo asiani. Palkoista sen ver­ran, että alal­la suurin osa palkoista ei ole neu­voteltavis­sa muual­la kuin TUPO-pöy­dässä, eri­tyis­es­ti tämä kos­kee sairaala­puol­ta mut­ta myös suur­ta osaa ter­veyskeskuk­sista. Johtamis­puoles­ta olen käsit­tänyt, että johtavis­sa ase­mis­sa ole­vat lääkärit ovat useim­miten varsin heikoil­la kun poli­it­tisel­la tasol­la asi­at on sotket­tu jo paljon aiem­min, ter­vey­den­huolto­henkilöstön mielip­iteistä useim­miten täysin piit­taa­mat­ta. Työolot ja mah­dol­lisu­us vaikut­taa omaan työhön ovat erit­täin tärkeitä ja nämä asi­at on monel­la suun­nal­la onnis­tut­tu säästökurimuk­ses­sa pilaa­maan. Näistä säästöistä kär­sivät eniten poti­laat jonot­taes­saan pitkään liian lyhy­ille vastaanottoajoille.
    Suuri organ­isaa­tiois­sa joh­dos­sa on aina muu­takin porukkaa kuin lääkäre­itä, useim­miten myös se ylin pomo on muun koulu­tuk­sen saanut, esim. HUS. Väit­täisin kuitenkin, että asi­at sujuisi­vat parem­min jos joh­dos­sa olisi enem­män lääkäre­itä eli sub­stanssiosaa­jia — mut­ta meille tulisi olla mah­dol­lisu­us myös johtamisk­oulu­tuk­seen. Hallinnon pätevyy­den lopet­tamis­es­ta on jo pari vuot­ta mut­ta mitään ei ole saatu tilalle. Erikois­tu­misk­oulu­tuk­sen uud­is­t­a­mi­nen ei myöskään etene. Lääkäri tarvit­see var­masti myös johta­jak­oulu­tus­ta jos aikoo isoille palleille mut­ta sitä pitäisi jostain myös olla saatavilla.

  48. Lakosin viit­taus tuonne KHO:n ennakkopäätök­seen oli mie­lenki­in­toista luettavaa. 

    Siel­lähän se lääkärien vero­su­un­nit­telumalli on ker­rot­tu. Näyt­täisi poikkea­van tuos­ta Jrn:n kuvaa­mas­ta kaavasta. 

    Onko­han tuo koko KHO:n hyväksymä malli asiana­jo­toim­intaa har­joit­tavil­ta juris­teil­ta kopi­oitu? Tuo­ta mallia voi alkaa vakavasti miet­tiä myös kon­sult­tien yms vero-opti­moin­ti­in verkot­tumisen avulla.

    Ja kun keskustel­laan pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­ta pitäisi muis­taa että siel­lä mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­tikin on pääo­mavero­tuk­ses­sa koko ajan samasuuruinen.

    Mut­ta jos keskustelu on ter­veyskeskuk­sen menetet­ty maine niin pitää antaa Kau­ni­ais­tenkin ter­veyskeskuk­selle paras arvosana. Parem­paa palvelu olen siel­lä saanut kuin paris­sa käyt­tämässäni eri työterveyshuollossa.

    Espoos­sa asues­sani sain siel­läkin ihan asial­lista palvelua ter­beyskeskuk­ses­sa. Ajan­va­rau­saiko­jen puute ja toim­i­mat­to­muus aiheut­ti joskus että menin työter­veyshuoltoon ettei tarvin­nut tuh­la­ta arvokas­ta työaikaa. 

    Mut­ta ymmär­rän hyvin lääkäriä, että siir­tyy yksi­tyiselle sek­to­rille tai vuokrafir­maan jos siel­lä on jous­tavam­paa ja lisäk­si saa ansio­tu­lo­ja siir­ret­tyä pääo­mavero­tuk­sen puolelle. Ei meistä kukaan huvikseen iso­ja palkkatyön vero­ja maksa.

    Kyl­lä Ode on oikeal­la asial­la. Sai jopa nyt Paa­vo Lip­posenkin ajat­teli­ja-arvos­tuk­sen uudessa kir­jas­sa. Onnek­si olkoon.

  49. Fak­tat kun­toon-Tarkoi­tan kul­ta­pos­suk­er­hol­la sisään­lämpiävää piir­iä joka ei edes halua ottaa huomioon marginaaleja.Mitä tulee verokikkailu­un on se tietysti yri­tys­maail­mas­sa normaalia.Perustetaan usei­ta yri­tyk­siä jot­ka sit­ten jär­jestetään mukav­im­mal­la tavalla.Faktaa on kuitenkin, että lääkärit suo­ras­taan pak­enevat julkiselta puolelta ja että yksi­tyiset lääkäri­ase­mat yhä enenevässä määrin liuku­vat sijoi­tusy­htiöit­ten omaisuudeksi.Joku hyö­tyy julkisen kriisistä.Väitän että oikeis­to­lainen, ide­ologi­nen yksi­ty­istämi­nen ei ole kansalli­nen etumme.Suomen pankki­laitok­ses­ta on jo 60 % ulko­maises­sa omistuksessa.Myös ns. yrit­täjät ovat nyky­isin usein vain iso­jen talous­toim­i­joiden, speku­laat­to­rien alustalaisia.Päätösvalta kape­nee ja vas­tuu enen kaikkea.Ei pörssisi­joit­ta­ja ole vas­tu­us­sa nälän­hädästä, kulku­taudeista, maan­järistyk­sistä ja kapinoista.Hän saat­taa tehdä hyvän­tekeväisyyt­tä rauhoit­taak­seen omaatun­toaan, mut­ta hyvän­tekeväisyys ei voi kor­va­ta hyvinvointia.Olemme menet­tämässä , tai jo menet­täneet, tur­val­lisen yhteiskun­nan jos­sa kaik­ki teimme työtä yhdessä.Tilalle saamme pirstoutuneen luokkay­hteiskun­taa ja jopa feo­daaliy­hteiskun­taa muis­tut­ta­van maail­man-kaikkien sodan kaikkia vastaan.
    Useis­sa kir­joituk­sis­sa tääl­lä on puhut­tu juopoista ja kelvot­tomista leimaamistarkoituksessa.Kuitenkin jopa minä vähäisel­lä koulu­tuk­sel­lani ja olemat­tomil­la oppi­ar­voil­lani tiedän, että on tutkit­ta­va ilmiöitä eikä etsit­tävä syyllisiä.Tämä tun­tuu kokon­aan uno­htuneen kun keskustel­laan sosi­aal­i­sista kysymyksistä.Siksi pyy­dänkin teitä, hyvät lääkärit, tuo­mar­it ja mitä lienet­tekin, palaa­maan maan pinnalle.Täällä on ihan järke­viä ja kivo­ja ihmisiä jot­ka ovat huolis­saan Suomes­ta, sen ter­vey­den­huol­losta ja sosi­aal­i­sista ja kansalaisoikeudel­li­sista kysymyksistä.Unohdatte että olemme kaik­ki samas­sa kuses­sa-ihmi­nen ei voi rim­puil­la irti ruumi­is­taan vaik­ka kut­su­isi sitä kehoksi.Ja kuten tun­net­tua “köy­hät teil­lä on aina keskellänne”.
    Siis:Maailma tulee parem­mak­si kun yhdessä paran­namme sitä.Vai ovatko Kenne­dyn vel­jek­set, Mahat­ma Gand­hi, Mar­tin Luther King, Nel­son Man­dela tai vaikka­pa Mart­ti Ahti­saari ja Har­ri Holk­eri väärässä?
    Urho Kekko­nen ei mil­loinkaan varas­tanut val­tion kassaa.Hän jät­ti meille perin­nök­si jotain:lääkärin roolin-ei tuomarin.Hänen per­in­tön­sä kitey­tyy min­un ajat­telus­sani sananlaskuun:“Tunne oma tilasi , anna arvo toisellekin”.
    Tulkaa maan pin­nalle sieltä.

  50. “Siel­lähän se lääkärien vero­su­un­nit­telumalli on kerrottu.” 

    Tuos­sa on nyt jotain mitä minä en jum­mar­ra. Fir­ma on jaet­tu osi­in joi­ta voidaan vei­va­ta uusien osakkaiden mukaansaamisek­si jous­tavasti, ja osakkaan lähtiessä fir­mas­ta osa oste­taan takaisin. Tämä hyvä.

    Mis­sä se väitet­ty veroe­tu oli? Fir­man voit­toa verote­taan 26% tasol­la, eikä (päin­vas­toin kuin palkko­ja) osinko­ja voi vähen­tää liikevoitos­ta vero­tuk­ses­sa. Jos osinko­jen määrä ylit­tää 9% fir­man taseesta, osakkaat mak­sa­vat vielä lisää veroa. Pidän toden­näköisenä että lääkäri­fir­ma pump­paa taseen ~tyhjäk­si vuo­den lopus­sa jot­ta osakkaat saa­vat ruokaa seu­raa­vanakin vuonna. 

    Jos lääkärit tien­aa­vat yli 100.000 vuodessa, toim­inta alkaa muo­dos­tua kan­nat­tavak­si. Siihen asti en näe veroetua.

  51. “..miljoo­nan lainas­ta syn­tyy 1.000.000*5%= 50.000 lisäku­lu yri­tyk­sen tuloslaskelmaan.”

    Tästähän ei ollut kyse, vaan tase-eril­lä kikkailus­ta jos­sa omis­ta­ja tietois­es­ti siirtää itselleen nor­maal­isti yhtiöön pake­toidun riskin. Tämäkö sit­ten tyy­dyt­täisi niitä jot­ka edel­lyt­tävät lääkäriltä “oikeaa riskiä” ?

    Tun­te­mis­sani tapauk­sis­sa lääkäri­palvelu­jen myyn­nis­sä on aivan saman­lainen yrit­täjäris­ki kuin asiantun­ti­jayrit­täjyy­dessä yleen­sä. Suuri asi­akas kil­pailut­taa, keskikokoiset yksiköt vas­taa­vat palvelu­sopimuk­sista ja pien­im­mät (mikrokokoiset) ali­hankki­jayri­tyk­set tekevät. Ris­ki siir­retään han­k­in­taketjus­sa alaspäin ja sitä kom­pen­soidaan suurem­mal­la ker­tako­r­vauk­sel­la. Jos asi­akas jää tulemat­ta, lääkäriyrit­täjä jää ilman kor­vaus­ta. Sopimus­suhtei­den muuttues­sa han­k­in­taketjun yläpäässä lääkäriyrit­täjä vai­h­taa päämiestä.
    Kokon­aisuute­na jär­jeste­ly toimii kuin junan ves­sa ja vapaut­taa vak­i­tuiset viran­halti­jat hallintoa palvelemaan.

  52. Lääkärei­den riskistä on esitet­ty myös vas­takkainen näkemys.
    Käsit­tääk­seni Jaakko Pihlajamäki(KTM/Seinäjoki) on vas­tan­nut sairaan­hoidon talousasioista yli kak­si vuosikym­men­tä, joten näke­mys­tä pitäisi olla.
    http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2008/04/08/terveysmiljardit-kiinnostavat-liian-harvoja/

    Jaakko Pihlajamäki,shp:n johta­ja kommentoi:
    8.4.2008 15.09

    Ter­vey­den­huol­lon toim­intaan liit­tyy paljon markki­namekanis­min kannal­ta ongelmia. Yksi sel­l­ainen on se, että ter­vey­den­huolto on kansalaisille perus­tus­lain tur­vaa­ma sub­jek­ti­ivi­nen oikeus. Julkisen val­lan — val­tion ja kun­tien — tulee huole­htia siitä, että kaik­ki saa­vat riit­tävät ter­veyspalve­lut. Kysyn­täpuolelta aika suurelta osin on hin­ta­jous­to pois­sa. Vaik­ka palvelu­iden hin­ta kas­vaisi, kysyn­tä ei pienenisi. jatkuu linkissä. 

    P.S. Min­ulle sat­tui tuos­sa 50.000 euron esimerkissä lap­sus, se on tietenkin korko­tu­loa yri­tyk­selle, meno on taas yrittäjän/(Soininvaaran) yksi­ty­istaloudessa. Tosin merk­i­tyk­setön­tä erä se ei ole, kos­ka 90.000–50.000= jät­tää vain 40.000 euroa edulliseen pääomaverokantaan.

  53. Voisiko ter­vey­den­huol­lon ava­ta nyky­istä enem­män kilpailulle?

    Hoitoa voisi saa­da ter­veyskeskuk­ses­ta (ilmaisek­si) tai yksi­tyiseltä (oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la, mut­ta siten, että kun­ta mak­saisi hoi­dos­ta osu­u­den, joka vas­taa ter­veyskeskushoidon kus­tan­nuk­sia.) Tämän seu­rauk­se­na kehit­ty­isi markki­nat myös “hal­valle” yksi­tyiselle sairaan­hoidolle, kos­ka on mah­dol­lista, että yksi­tyiset ter­veysase­mat pysy­i­sivät tar­joa­maan saman hoidon edullisem­min kuin ter­veyskeskuk­set. Tämä ehdo­tus ei nyt tietenkään pelas­ta ter­veyskeskuk­sia vaan oikeas­t­aan ajaisia julkisen ter­vey­den­huol­lon alas, mut­ta samal­la se voisi taa­ta edullisen ja hyvän hoidon myös vähävaraisille.

  54. Tim­on ja Karin (seu­raa­va viestipuu) aja­tus­mall­ia jak­san ihme­tel­lä. Ken­tältä ker­ro­taan että työolo­suh­teet eivät toi­mi ja kuor­mi­tus on liian raskas minkä vuok­si työn­tek­i­jät äänestävät jaloil­laan. Tähän pitäisi vas­ta­ta olo­jen kor­jaamisen sijaan sit­ten sulke­mal­la kor­vat ja koulut­ta­mal­la (kalli­il­la) niin pajon työn­tek­i­jöitä että osa pää­tyy kortis­toon ja lop­ut suos­tu­vat tekemään töitä mis­sä tahansa oloissa.
    Ongelmia on tuo­tu esi­in jo Soin­in­vaara alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa sekä sit­tem­min use­am­mas­sa viestis­sä tässä puus­sa. Pidän viisaam­pana ratkaisuna niiden korjaamista.
    Suomes­sa on jo yli 20’000 työikäistä lääkäriä. Työn­teko julkises­sa organ­isaa­tios­sa vain pitäisi tehdä houkut­tel­e­vak­si. Hyviä esimerkke­jä toimivista yksiköistä on paljon ympäri maa­ta ja muu­tok­sia tehdään alati. Mon­et kun­nat ovat luop­umas­sa tai hil­jat­tain luop­uneet oma­lääkäri­jär­jestelmästä kos­ka se ei aliresur­soitu­na toimin­ut — nyt samal­la rahal­la saadaan inhimil­lisem­mät työolot ja parem­pi­laa­tu­ista jälkeä mis­tä hyö­tyvät sekä työn­tek­i­jät että poti­laat. Ongel­ma on useim­miten tietoinen aliresur­soin­ti (mikä kaa­toi oma­lääkäri­jär­jestelmän joka sinäl­lään on lois­ta­va työ­malli ja ‑aja­tus) ja ter­vey­den­huolto­henkilöstön mielip­itei­den non­saleer­aami­nen päätök­sen­teossa. Toimi­vaa ter­vey­den­huoltoa ei var­masti saa­da aikaan jos lääketi­eteel­lisiä fak­to­ja ja näke­myk­siä ei ote­ta johtamises­sa huomioon.

  55. “Tim­on ja Karin (seu­raa­va viestipuu) aja­tus­mall­ia jak­san ihmetellä.”

    No ainakin oma­l­ta kohdal­tani voin sanoa, että sinä yrität ratkaista ihan eri ongel­maa kuin minä. Minä esitin koulu­tus­määrien lisäämisen ratkaisuk­si siihen, että lääkärit kiristävät kun­tatyö­nan­ta­jal­ta kohtu­ut­to­mia etu­ja (mikä oli sen toisen ketjun aihe). Sinä yrität ratkaista työolo­suhteisi­in liit­tyviä ongelmia, joi­hin tietenkin on aiheel­lista etsiä jotain ratkaisu­ja, mut­ta siihen minä en ole ottanut mitään kantaa.

    Jos keskustelemme eri asi­as­ta, niin ihmekkö tuo, ettei toista oikein tah­do ymmärtää.

    Kari

  56. Minäpä ker­ron mitä ken­tältä kuulee: Lähipi­iri­i­ni kuu­luu 6 lääkäriä joista tiedän var­muudel­la 3 har­ras­ta­nee törkeäk­si luokit­tele­maani kikkailua ja yhteisku­nan rahas­tus­ta ja 2 epäilen tehneen sitä. Näistä kuud­es­ta viisi käyt­täy­tyy mielestäni todel­la ylim­ielis­es­ti ja mui­ta ammat­tikun­tia halveksuvasti.

    Teesi­ni on: Lääkärin ammat­ti on nor­maali vaa­ti­va ammat­ti jos­ta pitää saa­da nor­maalia hyvää palkkaa nor­maalin työa­jan puit­teis­sa. Ei lääkäreis­sä ole mitään sel­l­aista eri­ty­ispi­ir­ret­tä että yhteiskun­nan pitää hyssytel­lä tilan­net­ta ja hyväksyä tämän­tyyp­pinen toiminta.

    Tässäkin ketjus­sa lääkärei­den kom­ment­tien pää­paino tun­tuu ole­van valit­taa kuin­ka raskas­ta heil­lä on kun töitä on niin paljon ja työilmapi­iri on huono. Koulu­tus on kallis ja kuten Catili­na antoi kään­teis­es­ti ymmärtää eihän lääkärik­si pääsekään kuin todel­la hyvin men­estyneet, älykkäät ja fik­sut. Onnek­si lääkärili­itol­la on tähänkin ratkaisu: kun työ on raskas­ta niin onnek­si raha rauhoittaa…

    Itse työsken­te­len ATK ‑alal­la jol­la on jo noin 10 vuot­ta sit­ten tutkimuk­sel­la osoitet­tu että yksit­täi­nen huip­pupätevä Guru vahin­goit­taa organ­isaa­tio­ta. Vahvu­us syn­tyy pätevästä mas­sas­ta jota on hel­posti saatavilla.

    Jos lääkäre­itä olisi huo­mat­tavasti enem­män aset­tuisi palk­ka nor­maalille tasolle, jokaiseen avoimeen paikkaan olisi tar­jol­la päte­viä hak­i­joi­ta, kos­ka pal­ka­lla ei voitaisi kil­pail­la siir­ty­isi huomio työhyv­in­voin­ti­in (joka on ERITTÄIN tärkeä asia), kun­nil­la olisi varaa tar­jo­ta enem­män lääkäri­palvelui­ta. Kokon­aisku­lut eivät lask­isi, mut­ta yhteiskun­ta saisi enem­män vastinet­ta rahoilleen, lääkärei­den työhyv­in­voin­ti paranisi kos­ka lääkäriä kohti las­ket­tu työmäärä lask­isi, poti­laat saisi­vat pidem­piä vas­taan­ot­toaiko­ja ja lääkärikun­tam­mekin ehkä nöyr­ty­isi hieman. 

    Jot­ta pal­staa luke­vat lääkärit menet­täi­sivät lop­ullis­es­ti her­mon­sa mainit­takoon vielä että vas­tus­tan viimeiseen asti lääkäri­palvelu­iden yksi­ty­istämistä. Mielestäni tilanne jos­sa ihmi­nen voi ostaa rahal­la itselleen ter­veyt­tä on sairas ja täysin län­si­maisen tasa-arvon vas­tainen. Kaikil­la spur­gus­ta pres­i­dent­ti­in tulisi olla täysin saman­laiset mah­dol­lisu­udet terveyspalveluihin.

    Lop­pukeven­nyk­senä vielä tosi­ta­ri­na joka sat­tui kun veimme pikkupoikamme kun­nan erikois­lääkärille: Ter­veyskeskuk­sen lääkäri sanoi suo­raan että hän voi kir­joit­taa lähet­teen yliopis­tol­liseen sairaalaan, mut­ta varoit­ti suo­raan että siel­lä tei­dät vain tutkii joku har­joit­teli­ja. Vai­h­toe­htona hän kehoit­ti men­emään yksi­tyiselle ter­veysase­malle jos­sa työsken­teli joku hänen tun­te­mansa huip­puam­mat­ti­lainen. Mitä vai­h­toe­hto­ja min­ul­la oli ? Lap­siani rakas­ta­vana isänä minu oli pakko men­nä yksi­tyiselle ja mak­saa 50 € siitä että sain asian­mukaista hoitoa.

  57. “Kaikil­la spur­gus­ta pres­i­dent­ti­in tulisi olla täysin saman­laiset mah­dol­lisu­udet terveyspalveluihin.”

    Kan­nat­tanet siis nykyisenkaltaisen työter­veyshuol­lon romut­tamista? Sen­si­jaan että työn­tek­i­jä pää­sisi työter­veyshuoltoon, hänen pitäisi men­nä ter­veyskeskuk­seen jonot­ta­maan vaivo­jen­sa takia taik­ka sit­ten sitä saikku­lap­pua. Ja kyl­läpä olisi tehokas­ta, kun työn­tek­i­jät jonot­taisi­vat ter­veyskeskuk­ses­sa jonkin pikku­vaivan takia.

  58. Mas­san ala­puolelle erot­tu­va yksit­täi­nen tumpe­lo ei saa aikaan vahinkoa, kos­ka hänen ei anneta tehdä mitään. Hän­tä ei edes huo­ma­ta. Yksit­täi­nen huip­pu taas sot­kee muiden marssi­järjestyk­sen ja on siten vahin­gok­si, pait­si niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa mas­sa yksinker­tais­es­ti on vaan väärässä. Keskialueel­la kaikkein tehokkain ja paras onkin teknikon käyt­tämä algo­rit­mi, se ei vaan huo­maa poikkeustapauk­sia, joi­ta kuitenkin on aika run­saasti. Mas­sa toimii nyt jo, kuin algo­rit­mia nou­dat­taen. Siten syn­tyvät käypähoitosuositukset.

  59. Kari:
    Keskustelemme samas­ta asi­as­ta. Tuos­ta 20’000 lääkärin reservistä saadaan jo sitä kaipaa­maasi työ­paikkak­il­pailua mut­ta poruk­ka pitää vain saa­da hake­maan niitä paikko­ja. Ja se tapah­tuu työolo­ja parantamalla.

    Timo:
    Ikävää että lähipi­iris­säsi on turhan paljon rahaan ori­en­toitunei­ta ihmisiä. Omas­sani ei ole. En silti väitä ettei lääkäreis­sä heitä olisi, voisitko tul­la puo­liväli­in vas­taan. Ja ikävä että koet että vain vali­ta­mme työoloista mut­ta tämä on myös sitä viestiä ken­tältä. Suo­raan hevosen suusta.

  60. “Keskustelemme samas­ta asi­as­ta. Tuos­ta 20′000 lääkärin reservistä saadaan jo sitä kaipaa­maasi työ­paikkak­il­pailua mut­ta poruk­ka pitää vain saa­da hake­maan niitä paikko­ja. Ja se tapah­tuu työolo­ja parantamalla.”

    No mitähän tuo­hon sit­ten sanoisi. Lääkäre­itä siis on tarpeek­si, mut­ta istu­vat mielum­min kotona kun menevät tekemään töitä nykyisessä työympäristössä?

    Minä perustin oman arvioni seu­raavi­in havaintoihin:
    1) lääkärin paikko­ja ei saa­da täytet­tyä lain vaa­ti­mal­la taval­la, minkä vuok­si lääkäreil­lä on mah­dol­lisu­us vedät­tää kun­tatyö­nan­ta­jia ja vaa­tia (mielestäni) kohtu­ut­to­mia etuja/palkkoja.
    2) lääkäre­itä tuo­daan jatku­vasti myös ulko­mail­ta, lähin­nä pienem­män elin­ta­son maista, tänne töihin.
    3) lääkärit valit­ta­vat, että työmäärät ovat kohtu­ut­to­mia ja
    4) esim. Tar­tossa opiskelee suo­ma­laisia opiske­li­joi­ta lääkäreik­si, kos­ka eivät ole päässeet tääl­lä halu­a­maansa opiskelu­paikkaan; valmis­tut­tuaan sit­ten han­kki­vat tarvit­ta­vat luvat ja palaa­vat Suomeen.

    Mielestäni esimerkik­si ylläol­e­vat havain­not viit­taa­vat vasin vah­vasti siihen, että lääkäre­itä koulute­taan liian vähän tarpeeseen näh­den. Tämä hait­taa koko yhteiskun­taa ja tulee meille kalli­ik­si monin eri tavoin.

    Lääkärien määrän kas­vat­ta­mi­nen saat­taa hyvinkin myös paran­taa niitä työolo­ja, kos­ka täl­löin yksit­täisen lääkärin työmäärä vähe­nee, epäter­ve lehmänkaup­po­jen tekem­i­nen lop­puu ja kaik­ki pelaa­vat samoil­la pelisään­nöil­lä (mikä on mielestäni edel­ly­tys hyvän työym­päristön luomiselle). Tämä ei tietenkään ratkaise lähellekään kaikkia työolo­suhteisi­in liit­tyviä ongelmia, ter­veyspalvelun muista ongelmista puhu­mat­takaan, mut­ta olisi kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

    Minä olen sitä mieltä, että jos lääkärit pystyvät kiristämään kun­tatyö­nan­ta­jia, lääkäre­itä on liian vähän. Olisi paljon järkeväm­pää sil­loin lisätä lääkärien määrää, kuin ruve­ta muut­tele­maan yri­tys­toim­intaa koske­via lake­ja yksit­täistapausten vuoksi.

    Kari

  61. “Lääkäre­itä siis on tarpeek­si, mut­ta istu­vat mielum­min kotona kun menevät tekemään töitä nykyisessä työympäristössä?”
    Ei toki kotona mut­ta muual­la töis­sä. Juuri näin. Ja jos tämä jo valmis työvoimare­servimme saadaan käyt­töön ei kalli­ita ja turhia enem­piä lisäyk­siä koulu­tus­määri­in enää tarvi­ta. Koulu­tus­määriähän on nos­tet­tu läh­es 100% viimeisen 11 vuo­den aikana.
    Sen ver­ran joudun kor­jaa­maan itse esit­tämääni lukua, että työikäisiä lääkäre­itä Suomes­sa on 17’609 (joista suomea tai ruot­sia äidinkie­lenään puhuu 16’727). Yli 20’000 on kokon­ais­määrä. Pahoit­te­len virhet­tä. 17’609:kin on kuitenkin aivan tarpeek­si eivätkä teesi­ni siitä muu­tu. Ja lisäähän on koko ajan tulossa.
    Työolo­jen paran­t­a­mi­nen ja eri­tyis­es­ti ter­vey­den­huolto­henkilöstön kan­to­jen huomioimi­nen päätök­sen­teossa pois­taisi­vat julkisen ter­vey­den­huol­lon työntekijäpulan.

  62. Jos sopii, lainaan vielä otteen Turun ter­veyslau­takun­nan pöytäkir­jas­ta 29.4.2008. :

    Ter­veysasemien ajanko­htaiset ongel­mat johtu­vat pääsään­töis­es­ti kahdes­ta tek­i­jästä: ter­veyspalvelu­jen kysyn­nän kasvus­ta ja nyky­is­ten toim­intat­apo­jen kehittämistarpeista.

    Ter­veysasemien ongel­mana on viime ja kulu­van vuo­den aikana ollut oma­lääkärien siir­tymi­nen pois ter­veyskeskus­lääkärien viroista työter­veyslääkärin virkoi­hin omaan työter­veyshuoltoon tai yksi­tyiseen työter­veyshuoltoon tai sit­ten naa­purikun­tien ter­veyskeskuk­si­in. Oma­lääkärin työ koetaan Turus­sa liian kuor­mit­tavak­si. Tähän maini­taan useim­miten syyk­si liian suuret vas­tu­u­väestöt ja toisaal­ta vähäis­es­tä sairaan­hoita­jamäärästä johtuen työn­jaon tai tiim­i­työ­mallien puut­tumi­nen. Väestölis­to­jen koko on vuosien myötä kas­vanut, ollen nykyään keskimäärin 2500 asukas­ta oma­lääkäriä kohden. Syynä lis­to­jen koon kasvu­un huoli­mat­ta Turun väk­ilu­vun pysymis­es­tä ennal­laan on mm. työter­vey­den muut­tunut toim­inta­malli sekä avo­hoitopain­ot­teinen van­hus­ten­huolto, jol­loin entistä moni sairaam­mat van­huk­set asu­vat suun­nitel­lusti koton­aan. Kuor­mit­tavu­ut­ta lisää ter­veyskeskuk­sen hoito­vas­tu­ul­la ole­vien pitkäaikais­sairauk­sia sairas­tavien kun­ta­lais­ten määrän kasvu. Lisäk­si muual­ta Turku­un muut­ta­neet ovat olleet lähin­nä maa­han­muut­ta­jia sekä opiske­li­joi­ta. Todel­li­nen väk­ilu­vun kasvu on vuodes­ta 1996 ollut noin 10.000 asukasta.

    Lääkäri­va­jeesta on seu­ran­nut lisäon­gelmia: työssä ole­vat ter­veysasemien lääkärit kuor­mit­tuvat yrit­täessään hoitaa puut­tuvien lääkärien poti­laat, ja toisaal­ta turku­lais­ten ter­veyspalvelu­jen saan­ti on vaikeu­tunut eikä peruster­vey­den­huolto pysty nykyisel­lään vas­taa­maan sille asetet­tui­hin haasteisi­in. Lisäk­si nyky­muo­toinen väestö­vas­tu­u­toim­inta­malli, jos­sa lääkärien väliset ei- kiireel­liset hoitoa­jat vai­htel­e­vat 0–73 päivään luo eri­ar­voisu­ut­ta kun­ta­lais­ten välille. Hoidon tarpeen arvio­ta tekevät ter­veysasemien hoita­jat kuor­mit­tuvat eri­tyis­es­ti, kos­ka heil­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta antaa lääkärin hoitoa tarvit­seville poti­laille riit­tävästi hoitoaiko­ja. Poti­lai­ta on joudut­tu ohjaa­maan myös päivystyk­seen, mikä lisää kus­tan­nuk­sia ja vääristää poti­laiden käsi­tys­tä sairauk­sien oikeas­ta hoitopaikas­ta ja romut­taa sovit­tu­jen hoitoketju­jen toimintaa. 

    Sijaisek­si tule­vat peruster­vey­den­huol­lon lisäk­oulu­tus­vai­heen lääkärit ns. euro-lääkärit ovat myös koke­neet Turun ter­veyskeskuk­sen kuor­mit­tavak­si työ­paikak­si, kos­ka tutor- oma­lääkäril­lä on suuri oma väestö ja usein ter­veysase­mal­ta vielä puut­tuu lääkäri tai lääkäre­itä ja mah­dol­lisu­udet kon­sul­toin­ti­in ja neu­von­taan ovat vähäiset. Sijaise­na toimiville vas­tavalmis­tuneille lääkäreille nykyi­nen 2500 asukkaan väestölista on aivan liian suuri ottaen huomioon hei­dän koke­muk­sen­sa ja kykyn­sä toimia oma­lääkäreinä. Vas­tavalmis­tuneet lääkärit ovat myös koulu­tuk­sen­sa aikana oppi­neet, että peruster­vey­den­huol­los­sa nou­date­taan käypähoito­su­osi­tuk­sia, jois­sa mm. kroon­is­ten sairauk­sien kuten dia­betek­sen tai depres­sion seu­ran­nas­sa sairaan­hoita­jal­la on oma osuuten­sa tehtävänä. Lisäk­si koulu­tus­vai­heen lääkärit eivät voi säädösten mukaan työsken­nel­lä ilman ohjaavaa lääkäriä pie­nil­lä terveysasemilla.

  63. Heit­täkääs nyt joku kehi­in lääkärien palkkaver­tailut vaik­ka OECD-maittain.

  64. Lääkärei­den työ on vaa­ti­vaa ja hei­dän ammat­ti­taiton­sa ratkaisee usein elämän ja kuole­man välil­lä. Suo­ma­lais­ten elinikä on nous­sut val­tavasti viimeisen 30 vuo­den aikana. Tästä kuu­luu merkit­tävä ansio suo­ma­laisille lääkäreille.

    Mikä on yksit­täiselle ihmiselle arvokkaam­paa kuin oma henki.

    Sik­si lääkäreille pitää mak­saa hyvä palk­ka hei­dän työstään ja pon­nis­telus­taan, jot­ta alalle hakeu­tu­isi­vat edelleen lah­jakkaat ja ahk­er­at opiske­li­jat. Täl­lä het­kel­lä Suomen lääkärei­den ammat­ti­taito ja työ­moraali on huippuluokkaa.

    Mat­ti Van­hasen hal­li­tuk­sen on turha kuvitel­la, että he lain­säädän­nöl­lä pystyvät tekemään lääkäreistä val­tion orjia.

  65. Pekka Nykä­nen:

    “Sik­si lääkäreille pitää mak­saa hyvä palk­ka hei­dän työstään ja pon­nis­telus­taan, jot­ta alalle hakeu­tu­isi­vat edelleen lah­jakkaat ja ahk­er­at opiske­li­jat. Täl­lä het­kel­lä Suomen lääkärei­den ammat­ti­taito ja työ­moraali on huippuluokkaa.”

    Sinivihreä:

    Aivan tot­ta. Edel­lisessä Pekka Nykäsen tek­stis­sä voisi mielestäni olla lääkärin sijas­ta mikä tahansa ammat­tikun­ta: opet­ta­jat, insinöörit, met­sän­hoita­jat jne. Lääkärin ammat­tia ei pidä tarpeet­tomasti mystifioida. 

    Sanoit työ­moraalin ole­van huip­pu­lu­okkaa. Juuri tuo­ta moraa­liko­htaa olen alka­nut viime aikoina epäil­lä. Toiv­ot­tavasti lääkärei­den kuvan muut­tumi­nen busi­nesshenkisem­mäk­si, ei ala vaikut­taa poti­laiden hoito­tu­lok­si­in. Sil­läkin lie­nee vaiku­tuk­sen­sa, mil­laisek­si poti­laat koke­vat hoita­van lääkärin henkilönä: empaat­ti­nen hyvän­tek­i­jä vaiko rahanahne suorittaja.

    Sum­ma sum­marum. Lääkärei­den koulu­tus­ta lie­nee syytä lisätä ja työn organ­isoin­tia siirtää lääkärikunnal­ta organ­isoin­nin lääkäre­itä parem­min osaaville.

  66. Kyseenalais­tan kyl­lä tämän hypo­teesin, jon­ka mukaan ahk­erin ja lah­jakkain aines hakeu­tu­isi alalle palkkaus ensisi­jais­es­ti mielessään. 

    Esimerkik­si opet­ta­jak­oulu­tus vetää puoleen­sa paras­ta opiske­li­ja­ma­te­ri­aalia vuosi vuo­den jäl­keen huoli­mat­ta suh­teel­lisen huonoista palkoista. 

    Ja jos työ­moraali ja palkkaus ovat jos­sain posi­ti­ivises­sa yhtey­dessä, niin eiköhän sit­ten lakimiehistä löy­dy ne eet­tisim­mät ja suo­raselkäisim­mät työmyyrät. 😉

  67. “Lääkärei­den koulu­tus­ta lie­nee syytä lisätä ja työn organ­isoin­tia siirtää lääkärikunnal­ta organ­isoin­nin lääkäre­itä parem­min osaaville.”

    Tuo­hon koulu­tuk­seen olen kaik­ki kom­ment­ti­ni jo antanut joten antaa ihmis­ten sit­ten halu­ta kan­taa vet­tä kaivoon.

    Organ­isoin­ti onkin jo val­taosin siir­ret­ty pois lääkäreiltä (ja muil­takin ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisil­ta) ja tulosta niitetään. Ylilääkärille kuu­luu nyky­isin vas­tuu ilman nimel­listä suurem­paa valtaa.

    Ikävä kuul­la, että moraaliani epäil­lään. Yritän pitää siitä silti kiinni.

  68. Vielä viit­taisin tämän­päiväiseen Kaup­pale­hden uutiseen jos­sa niin kehutaan meitä suo­ma­laisia lääkäre­itä nor­jalaisia tehokkaammiksi.

    Olisi­han se kiva ottaa kun­ni­aa mut­ta on mielestäni puupäi­den touhua mita­ta ter­vey­den­huol­lon tehokku­ut­ta sil­lä kuin­ka usein saranat käyvät ja mitä temp­pu­ja tehdään/joudutaan tekemään miten usein.

    Point­ti­ni on se, ettei kun­nol­lista ter­vey­den­huol­lon tehokku­u­den ja laadun rapor­toin­tia tah­do ainakaan julk­isu­ud­es­ta löy­tyä. Kysymyshän pitäisi olla siitä, miten saadaan vaikutet­tua ihmis­ten ter­vey­teen ja hyv­in­voin­ti­in annet­tu­jen resurssien rajois­sa. Nyky­isil­lä pseudotiedoil­la kun käy­dään keskustelua menee poti­las pesuve­den mukana.

    Tämä tutkimus lähin­nä osoit­taa, että Nor­jas­sa on enem­män lääkäre­itä ja sairaan­hoita­jia töis­sä / poti­las. Tiedä sit­ten, miten tuo vaikut­taa työvi­ihtyvyy­teen. Ainakaan norskeil­la ei ole rekrytointiongelmia.

  69. Aivan huonol­la tolal­la ei voi suo­ma­laisen ter­vey­den­huol­lon kat­soa ole­van tehokkuusmittareilla(kaan) mitat­en jos on uskomi­nen Kaup­pale­hden uutista:

    Nor­jas­sa äimis­tel­lään Suomen lääkärien tehokkuutta
    Per­jan­tai 23.05.2008 klo 11:10 (päivitet­ty pe 11:30)

    Nor­jan johta­va talousle­hti Dagens Næringsliv päivit­telee laa­jas­sa, kolme­sivuises­sa artikke­lis­saan nor­jalaisen ter­vey­den­huol­lon tehot­to­muut­ta. Suo­ma­lainen lääkäri on 80 pros­ent­tia tehokkaampi kuin nor­jalainen ammattitoverinsa.

    http://www.kauppalehti.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.