Tie ulos köyhyydestä

Suomen sosi­aal­i­tur­van ydi­non­gel­ma ei ole perus­tur­van pienu­us, vaan se, kuin­ka kan­nat­tam­a­ton­ta on tehdä mata­la­palkkaista työtä. Helsingis­sä vuokral­la asu­va työtön saa työ­markki­natukea, asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea yhteen­sä noin 900 euroa kuus­sa, jos vuokra on vähin­tään 520 euroa kuus­sa. Jos hän menee töi­hin ja saa siitä 1 300 euroa, hänen net­toan­sion­sa vero­jen jäl­keen on 1060 euroa. Net­to­hyö­ty ansio­tu­loista on 160 euroa eli alle euro tun­nil­ta. Jos tuo­ta 1060 euroa ei onnis­tu­ta nos­ta­maan, ei ole mitään edel­ly­tyk­siä nos­taa myöskään perus­tur­vaa, kos­ka jotain­han työstäkin on käteen jäätävä.

Aika har­va on halukas euron tun­tipal­ka­lla töi­hin. Teo­ri­as­sa työstä kieltäy­tymis­es­tä seu­raa karenssi. Esimerkki­ta­pauk­ses­samme yksi kieltäy­tymi­nen las­kee toimeen­tu­lo­tukea (muil­la tuil­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka ne vähen­netään suo­raan toimeen­tu­lotues­ta) 78 eurol­la ja tois­tu­va, määräti­etoinen kieltäy­tymi­nen 156 eurol­la. Tämä on kuitenkin vain teo­ri­aa, sil­lä työstä ei tarvitse kieltäy­tyä. Työ­nan­ta­jat eivät halua töi­hin halu­ton­ta porukkaa, joten karens­seil­la ei ole merk­i­tys­tä kuin työvoimapoli­it­tiseen koulu­tuk­seen pakottajana.

Se, että sosi­aal­i­tur­va kil­pailee niin vah­vasti alimpi­en palkko­jen kanssa, on ongel­ma koko Euroopalle. Jär­jestelmäämme ei saa­da toim­i­maan, ellei alim­mista palkoista käteen jäävää tuloa saa­da nostetuksi.

Tähän on yksinker­taisia kei­jo­ja, mut­ta eivät ne tietysti ilmaisia ole.

 1)      Nos­te­taan alimpia palkko­ja. Tämä keino ei ole hyvä, kos­ka se hin­noit­telee huono-osaisim­man työvoiman markki­noil­ta. Ei tarvitse kieltäy­tyä töistä, kos­ka töitä ei todel­lakaan saa.

2)      Pieniä ansio­tu­lo­ja voidaan verot­taa nyky­istä vähem­män. Tätä ovat mon­et kansan­talousti­eteil­i­jät suositelleen. Viimek­si tätä koske­va ehdo­tus tuli Kaup­paka­mar­il­ta, joka ehdot­ti siir­tymistä lin­eaariseen vero­jär­jestelmään siten, että jär­jestelmässä olisi kohta­laisen korkea verotet­ta­van tulon alara­ja. Tämä merk­it­sisi pien­i­t­u­loisille selvää veroalea – samoin kuin suurimpia palkkat­u­lo­ja saav­ille, mut­ta nos­taisi suuria omaisu­us­tu­lo­ja saavien verotusta.

3)      Tue­taan tätä helsinkiläistä kave­ri­amme anta­mal­la hänelle asum­is­tukea. Ennen 1990-luvun lamaa asum­is­tukea sai­vat nyky­istä selvästi suu­rit­u­loisem­mat. Sit­ten asum­is­tu­ki, joka oli alun perin pieni­palkkaisten lap­siper­hei­den tukimuo­to, säästet­ti­in koske­maan lähin­nä vain työt­tömiä ja heistäkin pääosin yksin asuvia.

4)      Muute­taan työ­markki­nat­uen sään­töjä sel­l­aisik­si, että suo­raa palkkatukea voitaisi­in mak­saa pieni­palkkaisille, vaik­ka nämä tek­i­sivät kokopäiväistä työtä.

 Kan­nat­taisi kat­soa Atlantin toiselle puolelle. Yhdys­val­lois­sa on pieni­palkkaisia tuke­mas­sa Earned Income Tax Cred­it –sys­tee­mi, joka tukee pieni­palkkaista työvoimaa varsin run­saskä­tis­es­ti. Jär­jestelmä on paran­tanut työl­lisyyt­tä ja lopet­tanut köy­himpi­en köy­htymisen. Myös Kanadas­sa on oma hyvin voimi­va palkkatuk­i­jär­jestelmä pienipalkkaisille.

 Työt­tömille on tar­jot­ta­va houkut­tel­e­va tie ulos köyhyydestä.

67 vastausta artikkeliin “Tie ulos köyhyydestä”

  1. Mik­si muuten et mainitse kansalais­palkkaa yht­enä keinona? Olen samaa mieltä, että ongel­ma on nimen omaan pieni­palkkaisen työn vas­taan­ot­tamisen kan­nus­ti­men puut­tumi­nen. Kos­ka työn hin­ta määräy­tyy minus­ta ihan oikein markki­noil­la, val­tion ei tule puut­tua siihen. (Tietysti val­tio voisi purkaa työ­markki­na­jär­jestö­jen eri­ty­isoikeuk­sia, jol­loin markki­namekanis­mi toimisi parem­min.) Sen sijaan val­tio voi puut­tua tulon­si­ir­toi­hin­sa. Mah­dol­lista on tietysti pienen­tää tulon­si­ir­to­ja niin paljon, että vaik­ka menet­täisikin toimeen­tu­lo­tuken­sa niin silti työssä käymis­es­tä jäisi voiton puolelle. Toinen mah­dol­lisu­us on muut­taa toimeen­tu­lo­tukea niin, että se ei vähene kun tulot kas­vaa, eli kansalaispalkka.
    Jotenkin tun­tuu siltä, että olis hyvä hoitaa tämä ongel­ma purka­mal­la niitä rak­en­tei­ta, jot­ka tämän ongel­man on alun perin aiheut­ta­neet eikä tekemäl­lä sys­teemistä vielä monimutkaisempaa.

  2. Huom: Osmon aloi­tus kos­ki yksin asu­vaa työtön­tä henkilöä. 

    Vielä huo­mat­tavasti val­oisam­mak­si tulop­uolen suh­teen asia kään­tyy, jos tarkastelemme kuvit­teel­lista kol­men lapsen yksin­huolta­jaa, jon­ka 2–3 las­ta ovat kun­nal­lises­sa päivähoidossa. 

    Eli:

    -2–3 lapsen täysi­hoito aamuku­ud­es­ta iltavi­iteen nol­la euroa. Pien­estäkin palka­s­ta mak­se­taan siis muu­ta­ma kymp­pi kokopäivähoidosta. 

    -Sosi­aal­i­toimis­ton (sos­su) lomat­uet, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat las­ten kalli­itkin har­ras­tusleir­it. Myös koko per­heen täysin tue­tu­ille lomille aukea­vat por­tit, kun kaavaak­keeseen ruk­saa työtön ‑kohdan.

    -Sosi­aal­i­toimis­ton har­ras­tus­tu­ki lap­sille, joka mah­dol­lis­taa ihan kelpo har­ras­tuk­set pois­sulkien nyt ihan kalleim­mat lajit. 

    -Sosi­aal­i­toimis­ton harkin­nan­varainen tuki esim. kodin laite­hank­in­toi­hin, muut­toi­hin ym. 

    Näin ynnäten vuosi­ta­sol­la työt­tömän ja hänen las­ten­sa elin­ta­so on taku­u­var­masti parem­pi kuin pieni­palkkaisen selkä­nah­ka ver­il­lä sin­nit­televän siivoo­jan / kas­satyön­tek­i­jän / tms. Ihan koulute­tutkin ihmiset esim. lähi­hoita­ja voivat jäädä alle työt­tömän tulota­son, jos nämä kaik­ki eri­tyise­tu­udet ote­taan huomioon.

  3. Tasat­ulovero X % tietyn verova­paan tulo­ra­jan Y euro jäl­keen. Esim. X=50 % ja Y=15.000 euro/vuosi, lisäan­sioista jäisi aina puo­let käteen. Henkilön ansio­tu­lot ja pääo­mat­u­lot las­ke­taan yhteen. Kun­nal­lis- ja val­tion vero­tus yhteen.

    Vuosi­t­u­lot ja veroposentti:

    10.000 e, 0 %

    20.000 e, 12,5 %

    30.000 e, 25 %

    40.000 e, 31,25 %

    50.000 e, 35 %

    60.000 e, 37,5 %

    jne…

  4. Tulovero­jen pois­to pien­i­t­u­loisim­mil­ta olisi ain­oa real­isti­nen keino ns. köy­hyy­den vähen­tämiseen. Laitoin tämän ns. kos­ka ylem­pänä Eli­na W jo ker­toikin totu­u­den, sosi­aali­avus­tuk­sille elävät per­he tai yksi­huolta­ja elää lev­em­min kuin keskilu­okkainen per­he joskus 60 — luvul­la. Tämä tietenkin siinä tapauk­ses­sa etteivät van­hem­mat ole huume‑, alkoholi‑, peli- tms. riip­pu­vaisia. Mikäli he taas ovat niin MIKÄÄN sum­ma ei ole riit­tävä, tätä taas kelpo sos­su ei jymmärrä..

    Ymmärtääk­seni jo täl­läkin het­kel­lä pienistä palkkat­u­loista mak­set­ta­va vero on melko pieni joten ihmettä ei kan­na­ta siitä suun­nas­takaan odot­taa. Mitä siis jää jäl­jelle? Eipä muu­ta kuin sosi­aali­avus­tusten tun­tu­vat leikkauk­set. Itse olen ihme­tel­lyt kuin­ka siel­lä PK seudul­la kan­nat­taa majoit­taa pitkäaikaistyöt­tömiä ja mui­ta työvoiman ulkop­uolel­la ole­via henkilöitä vaik­ka huu­ta­va työvoima­pul­la ker­too enem­pi tämän joukon halut­to­muud­es­ta töi­hin kuin todel­lis­es­ta työttömyydestä. 

    Henkilöt joil­la ei ole mainit­tavaa työhis­to­ri­aa ja jot­ka elävät jatku­vien tulon­si­ir­to­jen varas­sa pitäisi sijoit­taa asun­to­la tai solu­a­sun­to tyyp­piseen majoituk­seen, annet­tu apu tulisi olla vält­tämät­tömyyshyödykkeitä ja mah­dol­lis­es­ti mak­set­tu raha korkein­taan tasku­ra­han suu­ruista. Itse en tosin ymmär­rä mik­si ko. henkilöil­lä pitäisi olla oikeus esimerkik­si tupakoi­da tai ryypätä min­un rahoil­lani. Maini­tunkaltais­ten lap­siper­hei­den lapset tulisi ottaa huostaan ja ehkäistä van­hempi­en lisään­tymi­nen. Meil­lä ei ole siihen varaa.

    Varhainen puut­tumi­nen syr­jäy­tymiseen on ensiar­voisen tärkeää, mikäli vastik­kee­ton­ta rahaa syy­de­tään nykyiseen tapaan tulok­se­na on vain alko­holis­mia ja työ­mo­ti­vaa­tion laskua. Tan­skas­sa­han on hyviä koke­muk­sia siitä miten työ­mo­ti­vaa­tio para­nee kun yhden­luukun mallil­la jaet­ta­vat rahat pienenevät tietyn ajan jäl­keen. Mut­ta tämä tietoinen syr­jäyt­tämi­nen on toki tarkoituk­sem­mekin, muuten­han huu­ta­va työvoima­pul­la lopet­taa huu­tamisen vai mitä?

  5. Tämän aamun Hesaris­sa on jut­tu, jon­ka mukaan sosi­aal­i­tur­va Suomes­sa on pohjo­is­maid­en heikoin ja EU:n keski­ta­son ala­puolel­la. Selvi­tys on sosi­aal­i­ti­las­tokomitea Nososcon käsialaa ja luvut vuodelta 2005.

    Tur­van mata­la taso ver­rat­tuna mui­hin mai­hin voi pitää paikkansa, mut­ta ainakin toimit­ta­ja Päivi Repo esit­tää asian päin pöpe­likköä. Lehti väit­tää muun muas­sa, että “toimeen­tu­lotuen varas­sa elävälle yhden lapsen yksin­huolta­jalle jää Suomes­sa vero­jen ja päivähoit­o­mak­su­jen jäl­keen 481 euroa […]”

    Ensinäkään toimeen­tu­lotues­ta ei mak­se­ta vero­ja. Toisek­si: päivähoit­o­mak­su­jen osalta toimeen­tu­lotuen asi­akas on nol­la­mak­su­lu­okas­sa eli ei mak­sa latin latia kokopäivähoidosta.

    Esimerkin yksin­huolta­jalle tulee jäädä asun­non vuokran, sähkölaskun, koti­vaku­u­tus­mak­sun ja ter­vey­den­hoit­o­meno­jen jäl­keen 650 euroa käteen. Näin tämä kaa­va menee. 

    Osmo patisti lehtimiehiä indek­siop­pi­in, mut­ta kyl­lä he tarvit­se­vat paljon muu­takin oppia. Jonkin­lainen pere­htymi­nen aiheeseen ennen puolen sivun jutun kir­joit­tamista luulisi kuu­lu­van ammatil­lisi­in perusasioihin. 

    Päivi Repo heit­tää vielä oman hilpeyt­tä herät­tävän päätelmän­sä jutun lop­pu­un. ” Täl­laisel­la sosi­aal­i­tur­val­la ei houkutel­la Suomeen yhtään huippuosaajaa”

    Niin­pä niin! Sosi­aal­i­tur­van perässähän ne huip­pu­osaa­jat maail­mal­la juoksevat…

  6. Trav­el­er,

    Mie­lenki­in­toinen sosi­aalipoli­it­ti­nen ohjel­malu­on­nos sin­ul­la. Huimien ideoiden lisäk­si kyl­lä jää kaipaa­maan käytän­nön toteu­tuk­sen tasoa. 

    Ensin tarvit­sisimme siis radikaale­ja lain­muu­tok­sia: Van­hempi­en työt­tömyys olisi siis huostaan­ot­tope­ruste. Tämä herät­täisi var­masti laa­jaa kan­sain­välistä huomio­ta. Olisi­pa ehkä jol­lain ihmisoikeuskomis­si­ol­lakin sanasen­sa sanottavana. 

    Olete­taan kuitenkin, että tal­lainen laki tulisi voimaan. Mihin sit­ten sijoit­tamisimme nämä kaik­ki kymmenet tuhan­net lapset? Laito­spaik­ka las­ten- tai nuorisokodis­sa mak­saa noin 200 euroa vuorokaudessa eikä takaa lapsen mah­dol­lisen syr­jäy­tymiske­hi­tyk­sen lop­pumista. Itse asi­as­sa tutkimusten val­os­sa asia on päin­vas­toin. Varmin tae huonoista lähtöko­hdista on laitoslap­su­us. Työtön, jopa usein päi­hdeon­gel­mainenkin van­hempi tar­joaa pysyvän ihmis­suh­teen ja jonkin­laista tur­vaa lapselle ja nuorelle. 

    Vaa­dit “huono­jen” van­hempi­en lisään­tymisen ehkäisyä. 

    Lisään­tymistä ei kai voi estää muuten kuin pakkos­ter­il­isaa­ti­ol­la tai tiukalla eristyk­sel­lä tois­es­ta sukupuoles­ta. Täl­lainen ratkaisu aikana jol­loin ovel­la on tämä käsit­teek­si muo­dos­tunut “huu­ta­va työvoima­pu­la” olisi varsin erikoinen. Epäilen myös, että samainen harmilli­nen ihmisoikeuskomis­sio älähtäisi jälleen. 

    “Itse en tosin ymmär­rä mik­si ko. henkilöil­lä pitäisi olla oikeus esimerkik­si tupakoi­da tai ryypätä min­un rahoillani. ”

    Tässä on nyt pienoinen väärinkäsi­tys. Eivät ne ole sin­un raho­jasi. Kyl­lä ne ovat ihan näi­den henkilöi­den omia raho­ja. Meil­lä on yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta jär­jestelmä, jos­sa on mah­dol­lista saa­da työt­tömyys­tur­vaa, eläket­tä ja mui­ta vastik­keet­to­mia rahaer­iä. Näin ollen se raha on saa­jan henkilöko­htaista omaisu­ut­taa ja sil­lähän saa tun­netusti tehdä mitä haluaa.

  7. Sun­nun­tain helsin­gin sanomat antaa ymmärtää, ettei näitä sosi­aali­avus­tuk­sil­la hyysät­täviä nyt ihan niin hir­muis­es­ti kuitenkaan hyysätä. Ainakaan euroopan mit­takaavas­sa. Myös se, että sosi­aali­avus­tuk­sil­la jotenkin vain “elel­lään”, taitaa olla van­han väen van­hen­tunut käsi­tys — näin oli joskus 90-luvun alus­sa. Siitä on jo 25 vuotta. 

    Olen Eli­nan kanssa ihan samaa mieltä siitä epäko­hdas­ta, mitä tulee työssäkäyvän yksin­huolta­jan ja työt­tömäk­si jääneen yksin­huolta­jan väliseen epä­suh­taan. En silti näk­isi työssäkäyvän yksin­huolta­jan vihol­lise­na työt­tömäk­si joutunei­ta ihmisiä. Se on taa­tusti inhimilli­nen trage­dia joka ker­ta. Toisek­si, eri­tyis­es­ti Eli­nan kir­joit­tamia esimerkke­jä, jot­ka ovat suun­nat­tu lap­sille, en näk­isi mis­sään tapauk­ses­sa vääryy­den sym­bol­eina. Via­ton se lap­si siihen on, että Äiti on työtön ja muut kaver­it vain porskuttaa. 

    Trav­eller kir­joit­ti: “Varhainen puut­tumi­nen syr­jäy­tymiseen on ensiar­voisen tärkeää”. Kyl­lä, ja eri­tyis­es­ti lap­sien kohdal­la. Ei ole viisas­ta aloit­taa syr­jäyt­tämistä jo ala-asteikäisil­lä. Se ei ole oikein, että yksin­huolta­ja ei kykene itselleen eikä lap­silleen tuot­ta­maan kuin euron enem­män hyv­in­voin­tia työ­tun­nista. Mut­ta ei olisi oikein epä­suh­dan kor­jaami­nen niinkään, että työt­tömät per­heet siir­tyvät muk­suineen kaduille kerjäämään.

  8. No niin.

    Trav­el­er on var­maan oike­as­sa 😉 Leikataan KAIKKIA sosi­aali­avus­tuk­sia ja tulon­si­ir­to­ja. Pois­te­taan eri­laiset korkotuet ja verovähen­nyk­set ja pois­te­taan mm kun­nal­lis­ten päivähoitopaikko­jen sub­ven­tiot KAIKILTA myös hyvä­tu­loisil­ta, samoin lap­sil­isät. Lopete­taan sairas­vaku­u­tus, toimeen­tu­lo­tu­ki ja eläk­keet. Lopete­taan työ­suhdeau­to­jen yms edulli­nen veroko­htelu hyvä­tu­loisil­ta. Pois­te­taan tarpeet­tom­i­na lounaskuponkien, liikun­ta- ja ja kult­tuurisetelien verohyödyt.

    Jokainen tulkoon omil­laan toimeen. Jos ei muu auta niin ker­jäämään tai puis­toon mum­mo­ja ryöstelemään 🙂

    Vaik­ka muut puheen­vuorot tässä säi­keessä ovat olleetkin min­un mielestä asial­lisia tämä Trav­elerin näke­mys vaikut­ti kuin siinä olisi kat­sot­tu asi­aa “maka­ronin reiän” läpi. “… tupakoi­da tai ryypätä min­un rahoil­lani” kuvaa hyvin yksipuolista näke­mys­tä. Tuskin me kukaan halu­amme ryypiske­lyä edis­tää, mut­ta ei se silti mielestäni anna meille oikeut­ta hol­ho­ta myös ei ryyp­pääviä. Kas kun sel­l­aisi­akin on.

    Min­unkin verora­hoil­lani tehdään paljon sel­l­aista johon en halu­aisi raho­jani antaa. Saman­lainen hol­hoa­va asenne Trav­eler­il­la näyt­ti ole­van eläkekeskustelus­sakin. “Min­un rahani” — eiköhän ne kuitenkin ole yhteisiä raho­ja kun ne veroina tai veron­lu­on­teisi­na mak­suina kerätään.

  9. Helpoin tapa lähteä purka­maan tätä köy­hyys vyy­htiä on nos­taa asum­istuen tulo­rajo­ja ja alen­taa pien­i­t­u­lois­t­en vero­tus­ta. Nämä keinot pure­vat tuloloukkui­hin. Ja jos on niin, että rahal­lisen hyö­dyn puut­tumi­nen on ain­oa syy työt­tömyy­den takana, niin ongel­mat var­masti ratkeavat. 

    Sen sijaan tukien tason leikkaami­nen ja por­ras­t­a­mi­nen on hel­posti vaar­al­lista, ainakin jos sitä ei tehdä tarkkaan harkiten. Eri­tyis­es­ti lap­siper­hei­den köy­hyys on sel­l­ainen ongel­ma, että jos sitä lähde­tään kor­jaa­maan tukia leikkaa­mal­la voidaan saa­da aikaisek­si paljon ja kallista syr­jäy­tymistä. Jo se, että per­heen vanhemmat(tai van­hempi) syr­jäy­tyy työelämästä on ongel­ma, mut­ta jos lisäk­si per­heen lapset syr­jäy­tyvät perusk­oulun jäl­keen koulu­tuk­ses­ta ja työelämästä kas­vaa ongel­ma moninkertaiseksi. 

    Minä muuten luulen, että panos­tuk­set koulutukseen(peruskouluun ja toisen asteen koulu­tuk­seen ensisi­jais­es­ti) voisi hyvinkin tuo­da pitkäl­lä tähtäimel­lä taloudel­lisi­in syi­hin puut­tumista parem­pia tulok­sia köy­hyy­den pois­tamises­sa. Tai ainakin panos­tuk­sen koulu­tuk­seen ovat eline­hto, jos köy­hyys ongel­ma halu­taan ratkaista. Nykyisessä perusk­oulu­jär­jestelmässä on vielä paljon kehitet­tävää. Hyviä esimerkke­jä on nuorten syr­jäy­tymistä käsit­televässä Sitran tutkimus­ra­por­tis­sa Koulu, syr­jäy­tymi­nen ja sosi­aalipääo­ma: http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti75.pdf?download=

  10. On aika erikoista etsiä mallia maas­ta, jos­sa tulo­erot ovat mas­si­iviset, köy­himpi­en vauras­tu­mi­nen pysähtynyt 70–80-luvulle ja sosi­aa­li­nen liikku­vu­us vähäistä, eri­tyis­es­ti köy­him­mästä viidek­sennestä rikkaimpaan.

    Pitäisi pikem­min kek­siä, mitä USA:ssa tehdään väärin, miten on niin totaalis­es­ti onnis­tut­tu heiken­tämään se posi­ti­ivi­nen kierre, joka Pohjo­is­mais­sa nos­taa tuot­tavu­ut­ta _ja_ alhaisimpia palkko­ja. En pidä mah­dot­tomana, että “negati­ivien tulovero” on osasyylli­nen, kan­nus­taes­saan alhaisen tuot­tavu­u­den työtä ja siitä syn­tyviä negati­ivisia kerannaisvaikutuksia.

    Tuloloukkui­hin puut­tumi­nen on tärkeää mut­ta meikäläisessä jär­jestelmässä kuitenkin enem­pi sivu­seik­ka varsinkin nyt kun töitä löy­tyy kun­han etsii.

  11. Ongel­ma on yleen­sä se, että asi­aa ei osa­ta esit­tää niin, että pieni­palkkainen työn­tek­i­jä sen ymmärtäisi. Itse olen kokeil­lut seu­raavaa argu­ment­tia, joka uppoaa ihan hyvin.

    Kun nykyään työn­tek­i­jä käy töis­sä, ja mak­saa siitä verot niin lop­putu­los on melkein sama kuin sosi­aal­i­tur­va. Kun sys­teemin pitäisi olla niin, että työn­tek­i­jä saa sekä palkan, että perus­tu­lon, ja työtön pelkän perustulon.

  12. Tomille:

    Kun USA otti käyt­töön tuon vero­hyvi­tysjär­jestelmän 1990-luvun alus­sa, se paran­si huo­mat­tavasti pien­i­t­u­loisem­pi­en ase­maa. Tomi on kuitenkin oike­as­sa siinä, ettei Yhdys­val­tain jär­jestelmää voi oikein ver­ra­ta mei­hin, kos­ka maas­sa on moni muu asia jär­jestet­ty niin kovin eri taval­la. Parem­pi esimerk­ki saat­taisi olla Kana­da, jos­sa palkka­sub­ven­tio on yhdis­tet­ty sen­tään jotenkin siedet­tävään sosiaaliturvaan.

  13. Kor­jaan sen ver­ran että tämä Earned Income Tax Cred­it otet­ti­in käyt­töön 70-luvul­la Nixonin toimes­ta, Wikipedi­an mukaan 1975, eli samoi­hin aikoi­hin, kun mon­en mielestä köy­hempi­en jenkkien tuloke­hi­tys alkoi pahasti yksiä pysähtyäk­seen koh­ta kokon­aan. (Englan­ninkielisen Wikipedi­an mukaan Suomes­sakin on muuten EITC käytössä, en heti kek­si, mihin tuol­la viitataan.)

    Wikipedi­as­ta
    http://en.wikipedia.org/wiki/Earned_Income_Tax_Credit#Impact
    löy­tyy myös tuo argu­ment­ti, että ko. sys­tee­mi las­kee palkko­ja — kun pyrkimyk­senä pitäisi mielestäni olla alhaisem­pi­en palkko­jen nos­t­a­mi­nen niin, että ei kan­na­ta jäädä koti­in makoileen. Siihen ei käsit­tääk­seni päästä, jos kan­nuste­taan vero­helpo­tuksin tyy­tymään huonos­ti tuot­tavaan palvelu­alan työhön. 

    Ja koko sys­teemiä ei kan­na­ta muut­taa pienehkön ongelma­porukan mukaan (kuten Suomes­sa joskus tupataan tekemään). 

    Voi olla, että Kanadas­sa on nämä ongel­mat onnis­tut­tu kiertämään.

  14. Joo, oikaisin vähän. Hyvin hen­nos­sa muo­dos­sa jär­jestelmä otet­ti­in käyt­töön 1070-luvul­la, mut­ta Clin­tonin hallinto moninker­taisti sen tehon. En tiedä, miten se toimii nyt, mut­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten se merk­it­si 40 %:n palkka­sub­ven­tio­ta aina 1000 dol­lar­in kuukausi­palkkaan asti, jos henkilöl­lä on huol­let­tavia, siis vaimo tai lapsia.

    Kun palkkaa sub­ven­toidaan, siitä hyö­tyvät sekä palka­nsaa­ja että työ­nan­ta­ja. Ilman tätä sub­ven­tio­ta alim­mat palkat oli­si­vat vähän korkeampia, mut­ta net­toan­siot alem­pia ja töis­sä olisi harvem­pi, lop­pu­jen ollessa työttömiä. 

    Kanadan jär­jestelmää en tunne kovinkaan paljon, olen vain kuul­lut, että siihen ollaan tyy­tyväisiä ja että val­tio las­kee, ettei tämä jär­jestelmä ole aiheut­tanut sille kulu­ja, kos­ka työl­lisyys on vas­taavasti paran­tunut niin paljon. 

    Meil­läkin on val­tion vero­tuk­ses­sa ansio­tulovähen­nys, mak­simis­saan 400 euroa. Tuo vähen­nys voi olla suurem­pi kuin henkilön mak­sama val­tion tulovero, jol­loin se vähen­netään hänen mak­samas­taan kun­nal­lisveros­ta ilma, että kun­ta menet­täöä rahaa.

  15. Pyy­dän anteek­si jänkäämistäni, jos asia tuli selväk­si jo aiem­mista viesteistä, mut­ta jos ei:

    Käsit­tääk­seni Suomen nykyi­nen veroki­ila suosii korkean tuot­tavu­u­den (vienti)työpaikkoja. Kun niitä syn­tyy paljon, joutuu myös mata­laan tuot­tavu­u­teen perus­tu­van työn teet­täjä mak­samaan korkeampia palkko­ja, kos­ka väki muuten karkaa korkeam­man tuot­tavu­u­den töihin. 

    Jos vero­tus­ta muute­taan alhaista tuot­tavu­ut­ta sub­ven­toimaan, tuo mekanis­mi heikke­nee suo­raan (lisää huonos­ti koulutet­tua työvoimaa markki­noille, lisää huonos­ti palkat­tu­ja työ­paikko­ja) ja välil­lis­es­ti (vähem­män kan­nus­timia koulut­taa itseään jne). 

    En tiedä, olenko ollenkaan oikeil­la jäljil­lä, mut­ta noin ajatellen ei tarvitse ihme­tel­lä, mik­si jol­lain Mäkkäril­lä pihvin kään­tämis­es­tä tien­aa pari euroa enem­män tun­nil­ta Suomes­sa kuin USA:ssa. No, toki pari muu­takin syytä on help­po keksiä.

    Per­in­teis­es­ti korkean tuot­tavu­u­den töi­hin kan­nus­ta­va jär­jestelmä on taan­nut myös korkean työl­lisyy­den, mut­ta voi tietysti olla, että ei takaa enää “huip­pu­osaa­jien globaaleil­la markki­noil­la” … vaik­ka juuri nyt työl­lisyyspros­ent­ti taas lähen­telee “per­in­teistä” tasoa.

  16. Meil­lä on tuskin mitään syytä estää sitä, että Kebab-baarin myyjä karkaa huip­puinsinöörik­si Nokialle, mut­ta siinä har­mit­tavas­sa tapauk­ses­sa, ettei hänen koulu­tuk­sen­sa ja muut taipumuk­sen­sa suosi tätä alan vai­h­toa, tarvi­taan myös niitä vähem­män tuot­tavia työpaikkoja.

  17. Suomes­sa jo vero­tuk­sen alara­jan merkit­tävä nos­t­a­mi­nen vaatisi aika korkean rajavero­pros­entin, ehkä 40 — 50 %. Jos palkka­sub­ven­tio otet­taisi­in käyt­töön, mui­ta sosi­aal­i­tur­van rak­en­tei­ta täy­ty­isi toden­näköis­es­ti purkaa, jot­ta siihen olisi varaa. Kan­nat­taisi ehkä ensin kokeil­la kuin­ka paljon vero­tuk­sen alara­jan nos­t­a­mi­nen painaa työt­tömyyt­tä alas ja sit­ten vas­ta pohtia olisiko jonkin palkka­sub­ven­tioma­llin hyödyt suurem­mat kuin kustannukset.

  18. Ei tarvitse men­nä huip­puinsinöörik­si Nokialle, riit­tää kun pääsee teol­lisu­u­teen töi­hin vaik­ka vähem­män koulu­tus­ta vaa­ti­vaankin työhän ja palk­ka nousee heti työe­htosopimuk­sen takia par­il­la eurol­la. Jos kebabin väsäämistä sub­ven­toidaan voimakkaasti, on vaikeampi löytää teol­lisu­ud­es­ta töitä, kos­ka investoin­nit suun­tau­tu­vat sub­ven­toitu­un bisnekseen.

    Jos taidot ei riitä edes met­al­liv­er­staan varas­tomiehek­si, parem­pi on kan­nus­taa koulut­tau­tu­maan kuin jät­täy­tymään sinne kebab­bi­laan vuosikausik­si. Mut­ta jos mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja voimakkaasti sub­ven­toitaisi­in, olisiko kan­nustei­ta koulut­tau­tua — tai edes kouluttaa?

    Lop­ulle pienelle porukalle, joka ei kel­paisi koulu­tuk­seen eikä edes kebab­bi­laan, voi sit­ten kek­siä jotain eri­ty­is­toimia, vaikka­pa kun­nan hommia.

    Ainakin näin työvoima­pu­lan aikana.

    Se, että USA:sta on viime vuosikym­meninä teol­lisu­us pitkälti karan­nut, ei var­maankaan johdu pelkästään mis­tään yksit­täis­es­tä veroratkais­us­ta, mut­ta kyl­lä se EITC on työ­paikko­jen tai peräti kult­tuurin “wal­mar­ti­soi­tu­mista” var­maankin edistänyt. 

    Tai sit­ten ei. Voihan olla, että en vain kek­si mik­si em. demari­mainen ajatuk­senkulku tuot­ta­van työn “sub­ven­toimis­es­ta” ei päde.

    Sitä pait­si asi­as­sa on myös ympäristönäkökul­ma, joka taitaa suosia palvelupuolen työpaikkoja.

  19. Voiko tuo 1060€ pitää paikkansa? Eikö sivistyneessä yhteiskun­nas­sa kokopäivä­työstä pitäisi saa­da sel­l­ainen ansio mil­lä elät­tää “nor­maal­isti” itsen­sä ja lapsen­sa siinä yhteiskun­nas­sa mis­sä elää? Muuten­han jos­sain mät­tää ja pahasti. Eli joku toinen kerää tuon työstä saadun rahan.

  20. Mik­si ihmisen pitää tehdä työtä. Jos sitä ei rikkaas­sa maas­sa kaikille riitä ja työha­lut ovat mitä sat­tuu niin any­way. En osaa edes arva­ta määrää, mut­ta osa porukkaa löytää kyl­lä järkevää puuhastelua tai lor­vailua ilman viinaa, nuuskaa tai kannabista. Kansalais­toim­intaa riit­tää. Ja riit­tää myös heitä, jot­ka val­on nopeudel­la osaa­vat syyl­listää työikäisen töistä pois­sa olevan. 

    Haan­pään eräässä nov­el­lis­sa isän­tä kek­si työt­tömälle maantiekulk­i­jalle työtä. Hän lait­toi kulk­i­jan kan­ta­maan vet­tä tois­es­ta mon­tus­ta toiseen. Ennen iltaa kulk­i­ja lähti. Nykyään joutuu karenssi­in jos läh­tee. Mm tämän vuok­si aja­tus perus­tu­losta on hyvä.

  21. Hiukan asi­at kär­jistyy kun yrit­tää tiivistää..

    Mie­lenki­in­toinen sosi­aalipoli­it­ti­nen ohjel­malu­on­nos sin­ul­la. Huimien ideoiden lisäk­si kyl­lä jää kaipaa­maan käytän­nön toteu­tuk­sen tasoa. 

    Itsekin halu­aisin olla toteut­ta­mas­sa tätä. Sääli että ihmiset äänestävät vain Virheitä ja kom­mu­nis­te­ja kuten “Suo­mi voisi olla koko maail­man sosi­aal­i­toimis­to” Beniä 🙂

    Ensin tarvit­sisimme siis radikaale­ja lain­muu­tok­sia: Van­hempi­en työt­tömyys olisi siis huostaanottoperuste. 

    Tämä ei edes käynyt mielessäni. Sen sijaan huolta­jat jot­ka eivät ker­takaikki­aan mene minkään­laisi­in töi­hin esim. työhön sopi­mat­toman pukeu­tu­misen tai vakau­muk­sen­sa vuok­si eivät min­un mielestäni ole oikeutet­tu­ja keskilu­okkaiseen elintasoon. 

    Tämä herät­täisi var­masti laa­jaa kan­sain­välistä huomio­ta. Olisi­pa ehkä jol­lain ihmisoikeuskomis­si­ol­lakin sanasen­sa sanottavana. 

    Tuo­ta, tämä sin­ulle tulee ehkä yllä­tyk­senä mut­ta maail­mas­sa on ainakin neljä MILJARDIA ihmistä joille tämä on jokapäiväistä elämää ja itses­tään selvyys..

    Olete­taan kuitenkin, että tal­lainen laki tulisi voimaan. Mihin sit­ten sijoit­tamisimme nämä kaik­ki kymmenet tuhan­net lapset? Laito­spaik­ka las­ten- tai nuorisokodis­sa mak­saa noin 200 euroa vuorokaudessa eikä takaa lapsen mah­dol­lisen syr­jäy­tymiske­hi­tyk­sen loppumista. 

    Ei niitä min­un mallil­lani tulis kuin mak­simis­saan muu­ta­ma tuhat, luul­tavasti reilusti alle tuhat. Kaik­ki koke­muk­set osoit­ta­vat että köy­hyys periy­tyy voimakkaasti joten tämä alen­tunut huostaan­ot­tokyn­nys olisi parem­minkin investoin­ti kuin taakka.

    Itse asi­as­sa tutkimusten val­os­sa asia on päin­vas­toin. Varmin tae huonoista lähtöko­hdista on laitoslapsuus. 

    Kyl­lä, ja tämä johtuu siitä että sinne laitok­si­in joudu­taan vas­ta sit­ten kun lapsen elämä on jo täysin sol­mus­sa. Aikaisem­mal­la puut­tumisel­la voitaisii käyt­tää enem­män per­hekote­ja ja sijoi­tus joiden kulut eivät todel­lakaan ole 200 e / vrk.

    Työtön, jopa usein päi­hdeon­gel­mainenkin van­hempi tar­joaa pysyvän ihmis­suh­teen ja jonkin­laista tur­vaa lapselle ja nuorelle. 

    En ole varsi­nainen asiantun­ti­ja tässä kysymyk­sessä mut­ta omat havain­toni osoit­ta­vat kyl­lä juuri päinvastaista…

    Vaa­dit “huono­jen” van­hempi­en lisään­tymisen ehkäisyä.
    Lisään­tymistä ei kai voi estää muuten kuin pakkos­ter­il­isaa­ti­ol­la tai tiukalla eristyk­sel­lä tois­es­ta sukupuolesta. 

    Kemi­alli­nen ster­iloin­ti ns. toiv­ot­tomille tapauk­sille, siis narkeille, alko­holis­teille, vakau­muk­sen­sa vuok­si työt­tömille jne. sosi­aali­avus­tusten ehtona olisi järkevää. On muis­tet­ta­va että toimen­piteen voi peru­ut­taa ja vai­h­toe­htona on aina lopet­taa päi­htei­den käyt­tö ja men­nä töi­hin.. Minä en suinkaan ehdot­tanut työt­tömän, ehkä välil­lä pubis­sakin viihtyvän, kansanosan ster­iloin­tia saati jotain “eristys“leirejä.

    Täl­lainen ratkaisu aikana jol­loin ovel­la on tämä käsit­teek­si muo­dos­tunut “huu­ta­va työvoima­pu­la” olisi varsin erikoinen. Epäilen myös, että samainen harmilli­nen ihmisoikeuskomis­sio älähtäisi jälleen. 

    En tiedä mitä ihmisoikeuskomis­sio­ta tarkoi­tat. Tosi­a­sia on että kehi­tys­mais­sa kuolee “jälki­abor­toitu­na” esimerkik­si nälkään val­tavasti ihmisiä joka vuosi. Onko tämä sit­ten parempi?

    Tässä on nyt pienoinen väärinkäsi­tys. Eivät ne ole sin­un raho­jasi. Kyl­lä ne ovat ihan näi­den henkilöi­den omia raho­ja. Meil­lä on yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta jär­jestelmä, jos­sa on mah­dol­lista saa­da työt­tömyys­tur­vaa, eläket­tä ja mui­ta vastik­keet­to­mia rahaer­iä. Näin ollen se raha on saa­jan henkilöko­htaista omaisu­ut­taa ja sil­lähän saa tun­netusti tehdä mitä haluaa. 

    Toiv­ot­tavasti tätä sopimus­ta tark­iste­taan hie­man tule­vaisu­udessa. Surulli­nen tosi­a­sia on ettei keskiver­to kansalainen ymmär­rä lainkaan mis­tä rahat yhteiskun­taan tule­vat. Ehkä asia kiin­nos­taa sit­ten kun taika­seinä ei enää toimi.

    Vielä GranpaIg­o­rille:

    Tuskin me kukaan halu­amme ryypiske­lyä edis­tää, mut­ta ei se silti mielestäni anna meille oikeut­ta hol­ho­ta myös ei ryyp­pääviä.

    Min­un puoles­ta kaik­ki saa­vat ryypätä aivan vapaasti kun­han tekevät sen omil­la rahoil­laan. Tämä asia tun­tuu ole­van aivan eri­tyisen vaikea ymmärtää monille, mut­ta ajatelka­a­pa vaik­ka Egyp­tiä: jos tavalli­nen egyp­tiläi­nen maatyöläi­nen halu­aa alkaa ryyp­päämään paikallisen sosi­aal­i­toimis­ton rahoil­la niin mitäs luulette, onnis­tuuko? Mik­sei se onnis­tu? Mis­sä on se ihmisoikeuskomis­sio ? Egyp­ti tuli mieleeni ain­oas­taan tämän päiväis­es­tä “Kuole­ma Niilil­lä” eloku­vas­ta, voitte kor­va­ta sen jol­lain muul­lakin maail­man liki 200 kehitysmaasta..

  22. Tomi, USA:n teol­lisu­us­tuotan­non reaa­li­nen dol­larimääräi­nen arvo ei ole laskenut kul­tai­sista ajoista, vaik­ka työvoiman määrä onkin. Sama jut­tu Suomes­sa, paperi­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­jen määrä on tipah­tanut kun samaan aikaan volyymit ovat nousseet/pysyneet samoina.

    “Mut­ta jos mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja voimakkaasti sub­ven­toitaisi­in, olisiko kan­nustei­ta koulut­tau­tua — tai edes kouluttaa?”

    Jos tuo on ongel­ma, ylem­pi­en mar­gin­aalien veroale hoitaa sen.

  23. Osmo ymmärtää asioiden mittasuhteita: 

    “Yhdys­val­tain jär­jestelmää voi oikein ver­ra­ta mei­hin, kos­ka maas­sa on moni muu asia jär­jestet­ty niin kovin eri tavalla.”

    Niin tai jätet­ty järjestämättä.…

    Suo­ma­laisil­ta tup­paa näis­sä keskusteluis­sa uno­h­tu­maan mon­et itses­tään­selvyy­det, joi­ta ei mis­sään laskelmis­sa vält­tämät­tä näy. 

    Mis­sä muus­sa maas­sa pienen koul­u­laisen voi jät­tää kesäisin ilmaisek­si kokopäiväis­es­ti leikkipuis­toon, jos­sa on kolme koulutet­tua lap­sista huole­hti­vaa ohjaa­jaa, lelu­ja ja pele­jä täyn­nä ole­vat ulko- ja sisäti­lat ja ilmainen lounas? 

    Tämän tyyp­pisiä esimerkke­jä riit­tää täältä koto­suomes­ta riit­tämi­in. Mut­ta joillekin se rikkaruo­hokin on aina vihreäm­pää toisel­la puolen aitaa…

  24. “Suomen sosi­aal­i­tur­van ydi­non­gel­ma ei ole perus­tur­van pienu­us, vaan se, kuin­ka kan­nat­tam­a­ton­ta on tehdä mata­la­palkkaista työtä.”

    “Aika har­va on halukas euron tun­tipal­ka­lla töihin.”

    Ode, onko sin­ul­la osoit­taa tälle tuloloukkuar­gu­men­tille jotain tutkimuk­seen perus­tu­vaa tietoa? Jotain muu­ta kuin se, että näin asian pitäisi men­nä teo­ri­an mukaan. 

    Kuin­ka suuri joukko meil­lä siis on ihmisiä, jot­ka eivät ota työtä vas­taan siitä syys­tä, että saisi­vat vain niin pieni­palkkaista duu­nia ettei se kan­na­ta? En nimit­täin niele alku­peräistä väitet­tä, vaik­ka toki kan­natan tuloloukku­jen purkamista.

  25. “Mis­sä muus­sa maas­sa pienen koul­u­laisen voi jät­tää kesäisin ilmaisek­si kokopäiväis­es­ti leikkipuis­toon, jos­sa on kolme koulutet­tua lap­sista huole­hti­vaa ohjaa­jaa, lelu­ja ja pele­jä täyn­nä ole­vat ulko- ja sisäti­lat ja ilmainen lounas?”

    Jos tämä tosi­aan onnis­tuu nyky­suomes­sa, niin sys­tee­mi on paljon mädät­tyneem­pi kuin osasin pelätäkään. Vastik­keet­tomat, veron­mak­sajien kukkaros­ta mak­se­tut, palve­lut ovat varmin tae lisätä tehot­to­muut­ta ja ajan ja rahan haaskuuta.

    Ensisi­jainen ongel­ma on siinä, että Suomes­ta puut­tuvat hyvä­tu­loiset käytän­nössä kokon­aan. Rahaa voi olla niil­lä, jot­ka tien­aa­vat jol­lain muul­la kuin työl­lä (esim. perin­nöl­lä). Jos tulot saataisi­in edes niil­lä “huip­pu­osaa­jil­la” kehi­tys­maata­soa suurem­mik­si, voisi olla jotain mah­dol­lisuuk­sia työl­listää muu­takin sakkia.

    Joskus aiem­min hom­ma vielä toi­mi, kun kaikkien unel­ma oli omakoti­ta­lo, auto ja per­hei­dyl­li. Muualle lähtö oli han­kalaa puut­tel­lisen kieli­taidon ja rajal­lis­ten liikku­mis­mah­dol­lisuuk­sien vuok­si. Tämä kaik­ki on muut­tunut viimeisen 10 — 15 vuo­den aikana.

    Omas­ta tut­tava­pi­iristäni, joka koos­t­uu pääosin TKK:lla 90-luvun puo­livälin tienoil­la aloit­taneista, pätevin sak­ki on jo jät­tänyt Suomen taak­seen. Ehkä noin puo­let on vielä Suomes­sa lähin­nä per­heen takia, mut­ta ulko­maille muut­to tulee esi­in läh­es kaikissa keskusteluis­sa. Ilmiö on vielä sen ver­ran nuori, ettei siihen vielä olla havah­dut­tu, mut­ta suun­ta on pelottava.

    Ongel­ma ei ole korke­as­sa veroas­t­eessa per se, vaan siinä, että jär­jestelmästä on tul­lut tavat­toman teho­ton. Mak­samme paljon, mut­ta emme saa paljonkaan vastinet­ta niille rahoille. Voisin lis­ta­ta kasan yksit­täisiä esimerkke­jä, mut­ta se vain häm­men­tänee sop­paa liikaa. Vika on perus­filosofi­as­sa, kuvitel­laan, että val­tio voisi ratkaista ihmis­ten henkilöko­htaiset ongel­mat ja tietää, miten mei­dän tulisi elää. Tämä on kestämätön lähtökohta.

    Ihmis­ten pitäisi alkaa ajatel­la toiseen tapaan. Pitäisi ymmärtää, että val­tio on aina viholli­nen. Val­tion kaik­keen toim­intaan pitää suh­tau­tua äärim­mäsen kri­it­tis­es­tä, antoipa se rahaa tai aloit­ti sodan. Vihol­lisen kanssa voidaan neu­votel­la, mut­ta ystäväk­si tekey­tynyt val­tio on kaiken pahan alku ja juuri.

    Kari

  26. Jouni Lundqvistin kanssa samaa mieltä. Mut­ta menisin vielä pidem­mälle: työ voidaan nykyään nähdä ympäristöon­gel­mana. On likip­itäen mah­do­ton­ta vähen­tää maail­man ympäristökuor­mi­tus­ta merkit­tävästi vähen­tämät­tä työn­teon määrää globaal­isti. Näin ollen työ itsessään on nähtävis­sä rajal­lisek­si resurssik­si, jon­ka määrän säätää teknolo­gian taso ja maa­pal­lon resurssien määrä. Kulu­tus­ta ei voi vähen­tää vähen­tämät­tä työn määrää (ei toki näin yksinker­taista, mut­ta peukalosään­tönä). Jos kulu­tus­ta vähen­netään ensin, johtaa se vain työt­tömyy­teen, eli työn­teon vähen­e­miseen sosi­aalis­es­ti kestämät­tömäl­lä taval­la. Parem­pi keino olisi luo­da todel­la korkea perus­tu­lo ja mui­ta disin­sen­ti­ive­jä työn­te­olle jol­loin työn­teon määrää vähen­net­täisi­in tasaisemmin.

    Kir­joitin näistä seikoista englan­ninkielisen Pow­er­Point-koos­t­een, jos­sa esit­telin mik­si työ (tai työku­lu­tus, ”work­sump­tion”) on ympäristöon­gel­ma. Kytkin tämän eri­laisi­in vihreisi­in uto­pi­oi­hin (parem­pi sana englan­niksi: ”green­topia”) joil­la ympäristö ja ihmiset voidaan pelas­taa. Tässä jaot­telus­sa otin vapau­den pistää Oden Philippe Van Par­i­jsin ja Bertrand Rus­selin seu­raan työn­teon vähen­tämistä korostavaan suuntaukseen:).

    http://koti.mbnet.fi/thexder/worksumption.ppt

    Työn koros­tus voidaan kyseenalais­taa myös filosofisem­min. Han­nah Arendt puhuu ”kom­mu­nis­tis­es­ta fik­tios­ta” tarkoit­taen sitä, miten yhteiskun­ta ottaa itselleen jonkun perustelemat­toman tavoit­teen, johon pääsemisek­si val­jaste­taan koko ”muu­ra­hais­pesä”. Kom­mu­nis­teil­la ja nyky­isin val­loil­laan olevas­sa lib­er­al­is­min muo­dos­sa tämä ”kom­mu­nisti­nen fik­tio” viit­taa talouskasvu­un. Tämä on per­im­mäi­nen tavoite, jon­ka hyvyyt­tä ei sen kum­mem­min perustel­la mut­ta kuitenkin koko yhteiskun­ta raken­netaan sen saavut­tamisek­si yhdek­si suurek­si koneis­tok­si. Ihmisen omat miel­tymyk­set eivät tässä hirveästi paina vaan nämä pakote­taan muu­ra­haisik­si toteut­ta­maan jotain ihmeel­lisen uskon­non ase­maan päässyt­tä tavoitetta.

    Nyt tämä tavoite ei enää ole pelkästään ihmisiä sor­ta­va, vaan myös vaar­alli­nen, kun maa­pal­lon resurssit eivät enää tämän nimeno­maisen uskon­non palvon­ta­meno­ja kestä.

    Korkealen­toista ja yksinker­tais­tavaa – myön­net­täköön. Mut­ta Trav­el­lerin fun­da­men­tal­isti­nen kiihko löi yli niin pahasti, että oli pakko pistää vähän vas­takkaista näkökulmaa:).

  27. Hei vaan

    Provosoiko nim­imerk­ki “Trav­el­er” tahal­laan, onko hän oikeasti näin katk­era ja vihamieli­nen vähäo­saisia kohtaan ja ahne omansa eteen?

    “Henkilöt joil­la ei ole mainit­tavaa työhis­to­ri­aa ja jot­ka elävät jatku­vien tulon­si­ir­to­jen varas­sa pitäisi sijoit­taa asun­to­la tai solu­a­sun­to tyyp­piseen majoituk­seen, annet­tu apu tulisi olla vält­tämät­tömyyshyödykkeitä ja mah­dol­lis­es­ti mak­set­tu raha korkein­taan tasku­ra­han suu­ruista. Itse en tosin ymmär­rä mik­si ko. henkilöil­lä pitäisi olla oikeus esimerkik­si tupakoi­da tai ryypätä min­un rahoil­lani. Maini­tunkaltais­ten lap­siper­hei­den lapset tulisi ottaa huostaan ja ehkäistä van­hempi­en lisään­tymi­nen. Meil­lä ei ole siihen varaa.”

    Entäs jos sat­tuu asumaan omis­tusasun­nos­sa eläen työ­markki­nat­uel­la ja tuhat muu­ta kuviteltavis­sa ole­vaa esimerkkiä?

    Sitä pait­si moni har­joit­telee puo­livuo­tiskau­sia jo nyt tasku­ra­ha­pal­ka­lla eli ei elä vasti­ikket­tomasti. Sitä kut­su­taan työhar­joit­teluk­si, eikä siitä voi kieltäy­tyä ilman taloudel­lisia ran­gais­tuk­sia. Mikä mun havain­to­jen mukaan edis­tää köy­hyyt­tä vääristäessään työ­markki­noi­ta eli mik­si palkata ketään oikeasti töi­hin kun voi kier­rät­tää ilmaisia harjoittelijoita.

    Tuleeko poli­isi jos­sain vai­heessa soit­ta­maan ovikel­loa, että nyt on Vir­ta­nen ollut työt­tömänä kak­si vuot­ta ja olis tässä lähtö val­tion köy­häin­höi­toa­sun­to­laan. Viisi min­u­ut­tia aikaa paka­ta kas­si, kun ette kir­jeen perus­teel­la ilmoit­tau­tuneet paikalle viime viikol­la oma-aloit­teis­es­ti. Täl­laista Suomeako Trav­el­er halajaa?

    Sit­ten kun Vir­ta­nen vieläkin syr­jäy­tyneem­pänä saa­puu puoli vuot­ta myöhem­min kol­man­nen ker­ran parakkikylään humalas­sa ja selkeästi tupakille tuok­suen niin edessä onkin siir­to pakko­työleir­ille tavoille oppi­maan. Sieltä olisikin sit­ten hyvä pyrk­iä takaisin yhteiskun­nan kelpo jäseneksi. 

    Kas kun ei työt­tämiä var­muu­den vuok­si merkat­taisi vaik­ka keltaisil­la tähdil­lä takin rin­tapieleen, että kun­non kansalaiset tietäi­sivät varoa moisia loiseläjiä ja juop­po­ja. Ties vaik­ka ere­hty­isi naimaan sel­l­aisen ja lisään­tymään LUUSERIN kanssa.

    Mä en voi vakau­muk­sel­lise­na kris­tit­tynä hyväksyä mil­lään ilveel­lä Trav­elerin ankaruutta.

    Voisin kuvitel­la hyvin oma­lle kohdalle näin kes­ki-ikäisenä vaka­van sairau­den vuok­si jo toista vuot­ta pois­sa työelämästä ole­vana ihmisenä, että nyky­isille pelkästään huip­pu­osaa­jia ja huip­putyyppe­jä palkkaav­ille työ­markki­noille mul­la ei paran­nut­tuani tai­da enää olla asi­aa. Sit­ten työt­tömänä vajaa viisikymp­pisenä olisi edessä lop­puelämä solu­a­sun­nos­sa tasku­ra­hoila, kos­ka sat­tui sairas­tu­maan vakavasti.

    Miten Trav­el­er määrit­telisi totaaliset luuser­it ja muuten vaan luuser­it eli siedet­tävät luuser­it, jot­ka olis oikeutet­tu­ja parem­paan kohtelu­un? Eloku­vas­ta Lop­ulli­nen ratkaisu/Conspiracy voi ottaa mallia täl­lais­ten määrit­te­ly­jen ongelmista. Suosit­te­len lämpimästi.

    “Sen sijaan huolta­jat jot­ka eivät ker­takaikki­aan mene minkään­laisi­in töi­hin esim. työhön sopi­mat­toman pukeu­tu­misen tai vakau­muk­sen­sa vuok­si eivät min­un mielestäni ole oikeutet­tu­ja keskilu­okkaiseen elintasoon.”

    Mä en tiedä miten Trav­el­er kuvit­telee perus­toi­men­tu­lon varas­sa elävien yltävän mil­lään kon­stil­la keski­t­u­loisen elin­ta­soon? Ja eikö hän tiedä, että töistä kieltäy­tyviä ran­gais­taan jo nyt toimeen­tu­lon heiken­tämisil­lä, minkä Soin­in­vaarakin mainitsi?

    Pitäisikö meil­lä olla ohjeis­tus oikeaa viral­lista pukeu­tu­mista varten, vai tarkoit­taako Trav­el­er esim. Burkhaan pukeu­tu­via ja mis­tähän vakau­muk­ses­ta Trav­el­er puhuu? Luuserius-vakau­muk­ses­ta? Kuinka­han tämä vakau­mus todet­taisi­in ja kuinka­han moni pitkän työu­ran tehnyt 50+ ikäi­nen pitkäaikaistyötön ikära­sis­min uhri kuu­luisi tähän kat­e­go­ri­aan. Eikun vaan asun­to­laan kaik­ki tyynni.

    “Kemi­alli­nen ster­iloin­ti ns. toiv­ot­tomille tapauksille” 

    Tästähän voisi ottaa oppia erään her­ra Hit­lerin Sak­sas­ta. Kehotan tutus­tu­maan his­to­ri­aan ja kuin­ka ko. lin­ja eskaloi­tui vuosien var­rel­la hie­man rajummaksi. 

    “Toiv­ot­tavasti tätä sopimus­ta tark­iste­taan hie­man tule­vaisu­udessa. Surulli­nen tosi­a­sia on ettei keskiver­to kansalainen ymmär­rä lainkaan mis­tä rahat yhteiskun­taan tule­vat. Ehkä asia kiin­nos­taa sit­ten kun taika­seinä ei enää toimi.”

    Minä kun luulin, että suo­ma­laiset ymmärtävät vero­tuk­sen käsit­teen ja osaa­vat yhdis­tää tämän palkkakuit­ti­in­sa. Ja luulin myös, että suurin osa kansas­ta on halukas mak­samaan nykyisen suu­ruisia vero­ja ylläpitääk­semme nykyisen­ta­soisen hyv­in­voin­ti­val­tion. Ilmeis­es­ti gallupit valehtelevat.

    Mik­si Trav­elerin kaltais­ten ihmis­ten on mah­do­ton ymmärtää, että nykyti­lanteessa kaikille ei vain yksinker­tais­es­ti ole tar­jol­la työtä ja että kaikille työt­tömille ei ole tar­jol­la koulu­tus­ta ja että tälle kaikelle voisi tehdä jotain muu­takin kuin kur­jis­taa köy­hien ase­maa entis­es­tään ja syyl­listää kaikkia köy­hiä pienen vähem­mistön perus­teel­la, joka väärinkäyt­tää sys­teemiä omak­si edukseen.

    Onko sel­l­ainen asia kuin automaa­tio, tietotekni­ik­ka ja tehos­tu­mi­nen niin outo, ettei ymmär­retä, että ihmistyön tarve vähe­nee jatku­vasti. Turha tässä on työt­tömiä siitä syyt­tää, että esim. aikoinaan jokainen pankki­in tul­lut PC vei muu­ta­man työ­paikan men­nessään ja niin edelleen.

    Soin­in­vaaran ehdo­tuk­sista 2 ja 4 toimi­si­vat yhdessä ja vielä yhdis­tet­tynä siihen, että puret­taisi­in kaik­ki turha byrokraat­ti­nen sääte­ly, joka estää ihmisiä toim­i­mas­ta järkevästi oman ase­mansa paran­tamisek­si. Mä en esim. ymmär­rä mik­si työtön ei saa tehdä edes vapaae­htoistöitä ja ylläpitää näin omaa vireyt­tään. Tai mik­sei työtön saa opiskel­la päivääkään oma-aloit­teis­es­ti pois­luet­tuna työvoimapoli­it­tiset kiusaus- ja tilas­to­jen kau­nis­telukurssit, joil­la 50+ ikäiset ammat­ti­laiset opet­tel­e­vat yhä uudelleen Win­dowsin käyn­nistys­tä. Mik­sei heitä koulute­ta niihin ammat­tei­hin, mis­tä on huu­ta­va pula. Vai onko niin, etteivät työelämään kel­paakaan oikeasti kuin nuoret ihmiset. 

    Kaikkein yksinker­taisin ja nopeasti toteutet­tavin keino köy­hyy­den pois­tamisen aloit­tamisek­si olisi muu­tamik­si päiviksi työl­listyvien päivära­han mak­satuk­sen viivästyt­tämisen purkami­nen. Tämä on minus­ta ken­ties räikein esimerk­ki byrokra­t­ian lan­nistavas­ta pääperiaatteesta.

    Ystäväl­lisin ter­veisin toden­näköis­es­ti tule­va syrjäytynyt

  28. Hul­lu aja­tus kyl­lä tuo, että palkkatyöstä saatu raha olisi jotenkin enem­män “omaa” tai “ansait­tua” kuin soskun tuki. Mikään yri­tys kun ei kuitenkaan voisi toimia mil­lään taval­la ilman julkisel­la sek­to­ril­la ja rahat­alouden ulkop­uolel­la teh­dyn työn luo­mia tai yhteis­es­tä luon­nos­ta kor­vauk­set­ta otet­tu­ja resursseja.

    Aja­tus, jos­sa työn­tek­i­jä olisi “ansain­nut” verot­toman palkkansa ja sit­ten jou­tu­isi “mak­samaan” siitä vero­ja, joi­ta val­tio sit­ten käyt­täisi, perus­tuu lapsel­liseen ja pin­nal­liseen ymmär­ryk­seen talouden luonteesta.

  29. Kari
    “Omas­ta tut­tava­pi­iristäni, joka koos­t­uu pääosin TKK:lla 90-luvun puo­livälin tienoil­la aloit­taneista, pätevin sak­ki on jo jät­tänyt Suomen taak­seen. Ehkä noin puo­let on vielä Suomes­sa lähin­nä per­heen takia, mut­ta ulko­maille muut­to tulee esi­in läh­es kaikissa keskusteluis­sa. Ilmiö on vielä sen ver­ran nuori, ettei siihen vielä olla havah­dut­tu, mut­ta suun­ta on pelottava.”

    Tässä on hyvänä puole­na se, että työelämässä hitaam­min eden­neillekin vapau­tuu koulu­tus­ta vas­taavaa työtä, mut­ta tuo ei vält­tämät­tä kom­pen­soi hait­to­ja. Ylimpiäkin rajavero­ja pitäisi saa­da ilman muu­ta alas. 

    Val­tio ei sinän­sä mielestäni ole ystävä eikä viholli­nen, mut­ta koneis­to, joka mah­dol­lis­taa sivistyneen yhteiskun­nan. Ilman tuo­ta koneis­toa tai liian heikon val­tion mallis­sa jyl­läisi pelkkä bar­baari­nen vahvem­man oikeus. Jokainen on jos­sakin tilanteessa heikom­pi osa­puoli. Demokraat­ti­nen oikeusval­tio mah­dol­lis­taa ennustet­tavis­sa ole­van ympäristön pitkäjän­teistä toim­intaa varten, joten vahvim­matkin pelu­rit hyö­tyvät demokraat­tis­es­ta oikeusval­tios­ta, jon­ka pelisään­nöt val­taosa sen kansalai­sista hyväksyy.

  30. Ehdol­lis­tet­tu vasem­mis­to­lainen reflek­si saa min­unkin pol­veni nytkähtämään, kun ajat­te­len jotain 1000€ työ­paikko­ja; mik­si muka pitäisi men­nä töi­hin pal­ka­lla, jol­la ei elätä itseään ja perhettä.

    Mut­ta kun asi­aa ajat­telee jär­jel­lä, niin mietitään­pä: Jos ihmi­nen on kotona, eikä tee mitään ja elää tulon­si­ir­rol­la, hän kulut­taa silti niitä resursse­ja, joi­ta tulon­si­ir­rol­la saa. Jos tuloloukku pois­te­taan ja ihmi­nen menee töi­hin, hän saa pien­tä palkkaa + pien­tä tulon­si­ir­toa ja kos­ka joku on valmis tuos­ta työstä mak­samaan, siitä koituu hyö­tyä myös teet­täjälle. Ja kos­ka tämä töi­hin­meni­jä menee vapaae­htois­es­ti, niin raha on hänelle arvokkaampi kuin kotona vietet­ty aika. Kaik­ki ovat hyö­tyneet. Kyseessä on aito tehokku­us­paran­nus. Kun asi­aa ajat­telee tältä kannal­ta, tuloloukun purkamisen vas­tus­t­a­mi­nen ei ole vain type­r­ää. Se on moraali­ton­ta, pelkkää kiusaamista.

  31. En ymmär­rä. Ihmiset heti kyl­lä näkevät, että esim. val­tion sub­ven­tio kuva­putkien valmis­tamisek­si on huono idea, kos­ka se mm. allokoi investoin­te­ja väärin perustein. 

    Sen sijaan, jos puhe kään­tyy mata­latuot­toisen työn palkka­sub­ven­tioon, aja­tuskin kään­tyy kuin itses­tään makros­ta mikroon ja pitkäkestoi­sista vaiku­tuk­sista välit­tömi­in. Nyt sub­ven­tion vas­tus­t­a­mi­nen onkin pelkkää kiusaamista 😉 Ikään kuin täl­lä sub­ven­toin­nin taval­la ei voisi olla mitään kiel­teisiä vaiku­tuk­sia esim. kansan­talouden tehokku­u­den tai yksilön ura­su­un­nit­telukan­nus­timien kannalta.

    Sit­ten jotain aivan muu­ta: Kuun­nel­tuani inssien “uhkailua” maas­ta­muu­tol­la toista kym­men­tä vuot­ta ehdotan jo lähtemään 😉 

    Oikeasti nimit­täin Suomes­sa ei ole euroop­palaisit­tain mitenkään dra­maat­tisen korkea veroaste ja ne julkiset palve­lutkin ovat pär­jän­neet ihan kohtu­ullis­es­ti kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa (kun­han vain suos­tuu luop­umaan siitä iänikuis­es­ta myytistä, että Suo­mi olisi tai olisi edes joskus ollut Ruotsin tai Tan­skan tai edes Hol­lan­nin kaltainen hyvinvointivaltio). 

    Myön­täkää suo­raan, että Suomes­sa har­mit­taa lähin­nä perusinsinöörien huono palk­ka ver­rat­tuna niihin mai­hin, jois­sa teikäläi­sistä ei ole ylituotantoa.

    Joskus pari vuot­ta sit­ten luke­mani selvi­tyk­sen mukaan Suomes­ta ei pahem­min poruk­ka edes karkaile, ainakaan net­tona tarkastel­tuna. Ettei vain olisi enem­pi AKA­VAn pro­pa­gan­daa tuo kauhia aivovuota.

  32. Kari siteer­aa Elinaa: 

    “Mis­sä muus­sa maas­sa pienen koul­u­laisen voi jät­tää kesäisin ilmaisek­si kokopäiväis­es­ti leikkipuis­toon, jos­sa on kolme koulutet­tua lap­sista huole­hti­vaa ohjaa­jaa, lelu­ja ja pele­jä täyn­nä ole­vat ulko- ja sisäti­lat ja ilmainen lounas?”

    Kari on pöyristynyt lukemastaan: 

    “Jos tämä tosi­aan onnis­tuu nyky­suomes­sa, niin sys­tee­mi on paljon mädät­tyneem­pi kuin osasin pelätäkään. Vastik­keet­tomat, veron­mak­sajien kukkaros­ta mak­se­tut, palve­lut ovat varmin tae lisätä tehot­to­muut­ta ja ajan ja rahan haaskuuta.”

    Voi hur­ja tätä mus­taakin mustem­paa oikeistolaisuutta! 

    Mihin nämä “veron­mak­sajien kukkaros­ta” ote­tut rahat sit­ten pitäisi käyt­tää? Ker­ro! Jos lapset ja hei­dän hyv­in­vointin­sa ei ole oikea kohde niin mikä se sin­un mielestäsi on? Ja ihan muis­tu­tuk­sek­si: Kyl­lä nämä las­ten van­hem­matkin mak­sa­vat veroja. 

    Karin ker­too ystävistään: 

    “Omas­ta tut­tava­pi­iristäni, joka koos­t­uu pääosin TKK:lla 90-luvun puo­livälin tienoil­la aloit­taneista, pätevin sak­ki on jo jät­tänyt Suomen taakseen.”

    Kan­nat­taisiko hie­man laa­jen­taa tut­tava­pi­ir­iä mui­hinkin ihmisi­in kuin kolmikymp­pisi­in insinöörei­hin, niin toisen­laisi­akin näkökul­mia saat­taisi tup­sah­taa aja­tus­maail­maan. Usko pois, se avartaa!

    Muut­to­tap­pio eli aivovuo­to Suomelle on noin 500 korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanut­ta vuosit­tain. Tämä ei tun­nu kovinkaan huolestut­taval­ta, kun em. tutkin­non suorit­tanei­ta on yli puoli miljoon­aa väestöstämme. 

    Useim­mat näistä “huip­pu­osaa­jista” palaa­vat tänne hän­tä koip­i­en välis­sä las­ten syn­nyt­tyä, kun muis­tel­e­vat omaa lap­su­ut­taan ja ver­taa­vat sitä muiden yhteiskun­tien nanny-kulttuuriin.

  33. “Tässä on hyvänä puole­na se, että työelämässä hitaam­min eden­neillekin vapau­tuu koulu­tus­ta vas­taavaa työtä, mut­ta tuo ei vält­tämät­tä kom­pen­soi hait­to­ja. Ylimpiäkin rajavero­ja pitäisi saa­da ilman muu­ta alas.”

    Pait­si, ettei komben­soi. Tuhatkaan rivikoodaria ei kor­vaa Linus Tor­vald­sia. On ole­mas­sa kohtu­ullisen rajalli­nen määrä niitä tyyppe­jä, jot­ka oikeasti saa­vat jotain aikaan. Ja näi­den tyyp­pi­en muut­ta­mi­nen pois Suomes­ta on paha suo­nenisku koko maalle.

    “Val­tio ei sinän­sä mielestäni ole ystävä eikä viholli­nen, mut­ta koneis­to, joka mah­dol­lis­taa sivistyneen yhteiskunnan.” 

    Näin­hän se on nähtävä. Emme me pär­jäisi ilman val­tio­ta. Eikä tavoit­teena voikaan olla valtio(i)sta eroon pääe­sem­i­nen vaan jonkun­lainen tas­apaino. Tarkoitin aiem­min sitä, että kaik­keen val­tion toim­intaan pitää suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti. Val­tio pyrkii luon­tais­es­ti kas­vat­ta­maan val­taansa ja tätä val­lan kas­vamista tulee vas­tus­taa, kos­ka val­lan siir­tymi­nen jär­jestelmälle on aina huono juttu ™.

    “Ilman tuo­ta koneis­toa tai liian heikon val­tion mallis­sa jyl­läisi pelkkä bar­baari­nen vahvem­man oikeus. Jokainen on jos­sakin tilanteessa heikom­pi osapuoli.”

    En minä oikein tuo­hon voi uskoa. Mielestäni demokraat­tis­es­ti valit­tu lain­säädän­tä­val­ta, kor­rup­tio­va­paa oikeusjär­jestelmä ja väki­val­takoneis­to ovat riit­täviä edel­ly­tyk­siä ylläpitää oikeu­den­mukainen yhteiskun­ta. Kaik­ki muu val­tion toim­inta on lähtöko­htais­es­ti arve­lut­tavaa, kos­ka väki­val­takoneis­ton monop­o­li mah­dol­lis­taa täysin epäoikeu­den­mukaisenkin toiminnan.

    “Demokraat­ti­nen oikeusval­tio mah­dol­lis­taa ennustet­tavis­sa ole­van ympäristön pitkäjän­teistä toim­intaa varten, joten vahvim­matkin pelu­rit hyö­tyvät demokraat­tis­es­ta oikeusval­tios­ta, jon­ka pelisään­nöt val­taosa sen kansalai­sista hyväksyy.”

    Tästä olen täs­mälleen samaa mieltä. Ongel­ma on vain siinä, että jos val­tio tekee jotain muu­ta kuin oikeusjär­jestelmän ja lain­säädän­nön ylläpitämistä, oikeusval­tion peri­aat­teet yleen­sä myy­dään. Voiko val­tio muka tas­a­puolis­es­ti tehdä pelisään­töjä, jos se on itse pelis­sä mukana?

    Val­tio voi tietenkin tehdä myös tulon­si­ir­to­ja, mut­ta niis­sä pitäisi lähtöko­hdan olla se, että hait­to­ja aiheut­ta­vat tahot (vaik­ka nyt yksi­ty­isautoil­i­jat) mak­sa­vat niille, joille hait­to­ja aiheutetaan (kaupungis­sa saasteista kär­sivät). Val­tio ei voi aut­taa ihmisiä pois köy­hyy­destä, se on ihmis­ten tehtävä itse.

    Nykyisessä sosi­aalidemokra­ti­as­sa ollaan tul­tu jo siihen pis­teeseen, että ihmisiä tulee pitää väk­isinkin syr­jäy­tyneinä, jot­ta poli­itikot pää­sevät keräämään poli­it­tisia irtopis­teitä sil­lä, että “kor­jaa­vat” ongel­maa (jon­ka he ovat itse aiheut­ta­neet). Ja jos köy­hiä ei muuten ole riit­tävästi, niin niitä pitää raa­ha­ta tänne vaik­ka Afrikasta.

    Kari

  34. Tomin ohel­la olen kuul­lut samaa: 

    “Kuun­nel­tuani inssien “uhkailua” maas­ta­muu­tol­la toista kym­men­tä vuot­ta ehdotan jo lähtemään ”

    Kari ker­toi tut­tava­pi­irin­sä koos­t­u­van kolmikymp­pi­sistä TKK:sta valmis­tuneista insinööreistä. Tästä teen hätäisen blondipäätelmän, että Kari itse on kolmikymp­pinen DI.

    Mikä Karia estää lähtemästä huip­pu­osaa­jan statuk­sel­la maa­han, jois­sa ei tarvitse kärvis­tel­lä verora­hoin tuet­tu­jen leikkipuis­to­jen äärel­lä. Mikä Karia estää muut­ta­mas­ta parem­paan paikkaan? En ymmärrä! 

    Burk­i­na Faso?

  35. Karin uhoami­nen kuu­lostaa vähän has­sul­ta. Tosi­asi­as­sa jol­lain Otaniemen rivi-insinööril­lä ei ole hirveän suur­ta kansan­taloudel­lista neu­vot­telu­voimaa, vaik­ka vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten A‑studion tai Ajanko­htaisen kakkosen vakiokeskustelu­ai­heena oli uhkaa­va ”osaa­jien” pako ulkomaille.

    Aka­van pro­pa­gan­da-ase on sit­tem­min pahasti van­hen­tunut, kos­ka on havait­tu, että

    1) Suurin osa ihmi­sistä (myös koulute­tu­ista) on melko kon­ser­vati­ivista porukkaa eikä innos­tu pysyvästi muut­ta­maan kauas kavereis­taan ja suku­lai­sis­taan ja äidinkielestään, oli veroaste sitä tai tätä. Lisäk­si mon­et muut­ta­neet (esim. allekir­joit­tanut) on havain­nut, että nimel­lisel­lä veroas­t­eel­la ei ole suur­ta merk­i­tys­tä, jos elämisen kus­tan­nuk­set pakol­lis­ten joskin yksi­ty­is­ten mak­su­jen (las­ten koulu­tuk­ses­ta jäte­huoltoon) jäl­keen ovat joka tapauk­ses­sa samat. 

    2) Suomen/Ruotsin/Hollannin kaltaiset ”hol­hous­val­tiot” tun­tu­vat men­estyvän kil­pailukyvyssä ja talouden dynami­ikas­sa yllät­tävän hyvin, vuodes­ta toiseen.

    3) Suurin osa itseään huip­pu­osaa­ji­na pitävistä on tosi­asi­as­sa melkoista bulkki­tavaraa kansan­talouden näkökul­mas­ta. Kymme­nen­tuhat­ta uut­ta diplo­mi-insinööriä on halvem­pi valmis­taa kuin kilo yhteiskun­ta­rauhaa ja hallinnon legitimiteettiä!

    Jotkut tietysti lähtevät, mut­ta siinähän lähtevät. Johonkin Linus Tor­val­si­in vetoami­nen alkaa olla jo aidosti hölmöä. Tor­valsin tyyp­piset aidot nerot tun­tu­vat ole­van aika eksen­trisiä ja taiteil­i­jasieluisia tyyppe­jä, ja hei­dän maa­han- ja maas­ta­muut­to­halukku­u­teen­sa ei totis­es­ti vaiku­ta pelkkä veroaste. Yhteiskun­taa tuskin voidaan virit­tää siihen päämäärään, että Linus halu­aisi asua tääl­lä. Sen sijaan sitä voidaan virit­tää siihen suun­taan, että noi­ta Linuk­sia ilmaan­tu­isi jatkos­sakin, mah­dol­lisuuk­sien mukaan. Ja kas: paljon par­jat­tu Suomen malli mak­sut­tomine perusk­ouluineen ja tehokkaine sää­tykier­toi­neen ja Karin kam­moamine ilmai­sine leikkipuis­toi­neen pär­jää tässä ihan kohtalaisesti. 

    Suomel­la on tietysti kovat haas­teet ja muu­to­spaineet edessä, sitä en kiistä. Oma per­stun­tu­mani on kuitenkin se, että ratkaisu löy­tyy enem­mänkin Castellsin ja Himasen hah­mot­tele­mas­ta Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta 2.0 –ajat­telus­ta kuin ”kuka ehtii ensim­mäisenä laskea vero­pros­ent­tin­sa nol­laaan, aika alkaa nyt!” ‑kil­pailus­ta.

  36. Vero­pros­entin min­i­moi­sek­si kan­nat­taisi itseasi­as­sa mielu­um­min muut­taa Tallinnaan tai Pietari­in, kuin Palo Altoon tai Lon­tooseen. En ole havain­nut mitään insinöörivir­taa Suomen­lah­den yli.

  37. Provosoiko nim­imerk­ki “Trav­el­er” tahal­laan, onko hän oikeasti näin katk­era ja vihamieli­nen vähäo­saisia kohtaan ja ahne omansa eteen? 

    En mielestäni ole katk­era ja yritän olla vähem­män ahne, mut­ta itse vähäo­saise­na halu­aisin mak­saa vähem­män vero­ja ja näin mah­dol­lis­taa per­heel­leni vähem­män vähäo­saisen elämän. Minä kuitenkin työläisenä ymmär­rän hyvin ettei ilmaisia lounai­ta ole, joten veron keven­nys­ten pitää perus­tua aitoon meno­jen vähen­tämiseen, eikä esimerkik­si kokoomusten veron­mak­sajien rahoil­la tehty­jen main­os­ten luomi­in val­heel­lisi­in mielikuviin.

    Entäs jos sat­tuu asumaan omis­tusasun­nos­sa eläen työ­markki­nat­uel­la ja tuhat muu­ta kuviteltavis­sa ole­vaa esimerkkiä?… Mä en tiedä miten Trav­el­er kuvit­telee perus­toi­men­tu­lon varas­sa elävien yltävän mil­lään kon­stil­la keski­t­u­loisen elintasoon?.. 

    On tot­ta että näistä asioista voidaan vään­tää vaik­ka kuin­ka mon­ta esimerkkiä eikä keskustelu niiden kan­ta­mana asi­as­ta päät­ty­isi koskaan. Ihmiset eivät ole mis­sään sys­tee­mis­sä tasa-arvoisia; joidenkin suku­laiset pystyvät aut­ta­maan, toiset taas pystyvät muut­ta­maan jotain muu­ta rahak­si.. Min­un mielestäni sosi­aal­i­toimes­sa ollaan täysin hakoteil­lä sil­loin kun rehellistä työtä tekevä ei pysty kun­nol­la kus­tan­ta­maan elämistään, mut­ta samaan aikaan päivääkään työtätekemätön henkilö elää hyvinkin keskilu­okkaises­ti. Minä tun­nen henkilöko­htais­es­ti muu­tamia täl­laisia tapauk­sia, joten min­ulle on aivan turha sanoa ettei niitä ole; jos ei ryyp­pää eikä ole muutenkaan aivan idioot­ti niin lap­siper­he pär­jää sos­sun rahoil­la parem­min kuin pien­tä palkkat­u­loa naut­ti­va per­he, juuri mainit­tu­jen tuloloukku­jen vuok­si. Tätä ongel­maa­han tuo Oden alku­peräi­nen postaus juuri käsittelikin. 

    Minä en vain usko että köy­hä Suo­mi pystyy mak­samaan mitään kansalais­palkko­ja kansalaisilleen, hyvä jos pystyy tule­vaisu­udessa edes mak­samaan jonkin tasoisia palkko­ja vält­tämät­tä tarvit­taville virkamiehilleen ja muille julkisen sek­torin tarpeel­lisille työntekijöille.

    Sitä pait­si moni har­joit­telee puo­livuo­tiskau­sia jo nyt tasku­ra­ha­pal­ka­lla eli ei elä vasti­ikket­tomasti.

    En ole väit­tänytkään niin. Kan­natan hätäa­putöitä mut­ta tietenkin nor­maali­olois­sa näitä tekevän joukon pitäisi olla mah­dol­lisim­man pieni jol­loin kuvaa­maasi vääristymää ei syntyisi..

    Tuleeko poli­isi … val­tion köy­häin­höi­toa­sun­to­laan. …ja selkeästi tupakille tuok­suen niin edessä onkin siir­to pakko­työleir­ille tavoille oppi­maan… Kas kun ei työt­tämiä var­muu­den vuok­si merkat­taisi vaik­ka keltaisil­la tähdillä…Kuinkahan tämä vakau­mus todet­taisi­in ja kuinka­han moni pitkän työu­ran tehnyt 50+ ikäi­nen pitkäaikaistyötön ikära­sis­min uhri kuu­luisi tähän kat­e­go­ri­aan. Eikun vaan asun­to­laan kaik­ki tyynni…erään her­ra Hit­lerin.. jne 

    No eipäs raken­neta olk­iukko­ja.. Mitään täl­laista en ole koskaan vaat­in­ut tai ehdot­tanut mis­sään. Kun henkilö on riit­tävän usein kieltäy­tynyt työstä niin tuet lakkaa­vat. Siinä se. Ei minkään vira­nomaisen tarvitse tehdä määrit­te­lyä; henkilö ei ota vas­taan työtä -> avus­tuk­sen katkaisu. Kaiken­laisia por­ras­mall­e­ja­han tuo­hon voi kehit­tää jos tykkäisi. Tämän mallin sovel­luk­sia on käytössä maail­mal­la, pul­lamöis­söim­mät esim. Tan­skas­sa, bru­taaleim­mat ver­siot ovat tietenkin kehi­tys­mais­sa joiden­ka asukkai­ta suurin osa ihmiskun­taa on. Ei niis­säkään merk­itä työt­tömiä jne.. 

    Vai­h­toe­hto on siir­tyä pihalle tai sit­ten niihin asun­toloi­hin kun vastik­keet­tomat tuet PIENENEVÄT, eivät siis tyystin lopu kuten useim­mis­sa mais­sa… Esimerkik­si solu­a­sun­toon jol­loin asumisku­lut väheni­sivät. Mitään parakkikyliä ei tarvit­sisi rak­en­taa vaan vain tiivistää hie­man tämän elät­ti­joukon vaa­ti­maa läm­mitet­tyä tilaa. Ympäristökin pelas­tu­isi.. Muuten, luuletko että Suomes­sakaan takavu­osikym­meninä juopoille ja vätyk­sille jär­jestet­ti­in asun­to oikein keskus­läm­mite­tys­tä kiv­i­talosta vastik­keet­ta? Niin tai oli­han niitä; Rik­sua ja Kako­laa tietty.. 

    Te hyväo­saiset ette ymmär­rä että juo­pon hyysäys ei todel­lakaan pelas­ta vaan tuhoaa juo­pon. Kat­sokaa Viroa ja Venäjää! Siel­lä alko­holis­mi vähe­nee, meil­lä kiitos kom­mu­nis­min ja tolkut­toman vero­tuk­sen, lisään­tyy kuten muukin pahoin­voin­ti. Nythän meil­lä on tietenkin vielä lisänä uusia erit­täin vaikeasti työl­lis­tet­täviä ryh­miä joiden mon­i­naiset ongel­mat eivät ole aikaisem­pi­en esimerkkien val­os­sa ratkea­mas­sa ainakaan aivan lähivuosisatoina.

    Mitä tulee + 50 vuo­ti­aiden koke­maan ikära­sis­mi­in niin enpä usko että tämä ikän­sä työtä tehnyt joukko pääsään­töis­es­ti kieltäy­ty­isi mielekkäästä hätäa­putyöstä, joten asun­to­laelämä ei siis koskisi heitä.. Mitä taas tulee oikeasti sairas­tunei­hin ihmisi­in, joil­la en tarkoi­ta juop­po­ja ja narkke­ja, niin en vaat­in­ut työkyvyt­tömyy­seläkkei­den leikkaamista. Toimi­va talous on eläkkei­den mak­sun mah­dol­lis­ta­ja eikä suinkaan vastakohta..

    Mitä tulee postauk­sesi lop­pupuoleen niin mietipä tätä; Sin­un mielestäsi meil­lä ei siis ole huu­tavaa työvoima­pul­laa vaan itse asi­as­sa vaiku­tat jopa hie­man huolestuneelta omas­ta toimeen­tu­lostasi tule­vaisu­udessa. Mut­ta mei­dän demokraat­tis­es­ti val­i­tun hal­li­tuk­semme mielestä huu­ta­va työvoima­pul­la on kaikkein suurin ongel­ma Suomes­sa. Asi­aa on tuke­mas­sa äänekkäästi ja läh­es yksimielis­es­ti koko ns. 60 – luku­lainen virkamieskun­ta, sama joka on korot­tanut omat eläk­keen­sä tasolle joka ei jätä meille nuorem­mille mitään, aivan kuten Ode on jo aiem­min teille ker­tonut. Silti kaik­ki suomi­laiset ovat nii­i­in tyy­tyväisiä, helsink­in­sanomien ja ylen kallupitkin sen sään­nöl­lis­es­ti ker­to­vat. Ja ”Trav­eller” on vaan niin nat­si­ah­mat­ti että kitisee.. Mik­si olen huo­maav­inani Sin­unkin ajat­telus­sa jotain ristiriitaa.. 

    Jaakko ällälle 

    Hul­lu aja­tus kyl­lä tuo, että palkkatyöstä saatu raha olisi jotenkin enem­män “omaa” tai “ansait­tua” kuin soskun tuki … jne jne 

    Juu, ihan hul­lua se semmoinen.. 🙂 🙂 🙂

  38. “Mihin nämä “veron­mak­sajien kukkaros­ta” ote­tut rahat sit­ten pitäisi käyt­tää? Ker­ro! Jos lapset ja hei­dän hyv­in­vointin­sa ei ole oikea kohde niin mikä se sin­un mielestäsi on? Ja ihan muis­tu­tuk­sek­si: Kyl­lä nämä las­ten van­hem­matkin mak­sa­vat veroja.”

    Kyse ei ole niinkään veron­mak­sajien raho­jen tuh­laamis­es­ta, vaan siitä, että tuote­taan vastik­keet­to­mia palvelu­ja. Mielestäni olisi paljon parem­pi vai­h­toe­hto, että palveluista mak­se­taan. Mak­sut­to­muus kun yleen­sä tapaa johtaa epäte­hokkaaseen ja epä­tarkoituk­sen­mukaiseen toimintaan.

    Tietenkään tämä ei aina ja kaikissa tapauk­sis­sa päde, mut­ta mielestäni kuvaa­masi ilmais­palve­lut eivät lähtöko­htais­es­ti ole hyvä asia. Minus­ta ne ovat lähtöko­htais­es­ti huono asia.

    “Muut­to­tap­pio eli aivovuo­to Suomelle on noin 500 korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanut­ta vuosit­tain. Tämä ei tun­nu kovinkaan huolestut­taval­ta, kun em. tutkin­non suorit­tanei­ta on yli puoli miljoon­aa väestöstämme.”

    Ei kyse ole korkeak­oulun suorit­taneista, vaan siitä, että kyseinen sak­ki yleen­sä tup­paa ole­maan sieltä parhaim­mas­ta päästä. On tyyp­il­listä, että juurikin niiden huip­pu­jen avul­la hom­ma menee eteen­päin. Voin tietenkin olla myös väärässä, ja ehkäpä asial­la ei ole merk­i­tys­tä (kokon­aisu­u­den kannal­ta). Mut­ta tämä olikin vain omaa havain­noin­tiani yhdestä näkökulmasta.

    “Useim­mat näistä “huip­pu­osaa­jista” palaa­vat tänne hän­tä koip­i­en välis­sä las­ten syn­nyt­tyä, kun muis­tel­e­vat omaa lap­su­ut­taan ja ver­taa­vat sitä muiden yhteiskun­tien nanny-kulttuuriin.”

    Tämä jää nähtäväk­si. Ainakaan täl­lä het­kel­lä ei siltä vaiku­ta, ei Suomen jär­jestelmä niin kovin yliv­er­tainen kuitenkaan ole. Toisaal­ta ulko­maille menevät ja sieltä palaa­vat (jos nyt sat­tuvat palaa­man) voivat tietenkin olla myös Suomen etu pitkäl­lä tähtäimellä.

    “Mikä Karia estää lähtemästä huip­pu­osaa­jan statuk­sel­la maa­han, jois­sa ei tarvitse kärvis­tel­lä verora­hoin tuet­tu­jen leikkipuis­to­jen äärel­lä. Mikä Karia estää muut­ta­mas­ta parem­paan paikkaan? En ymmärrä!”

    Onko sin­ul­la jokin eri­tyi­nen syy olet­taa, etten olisi näin tehnyt? Ja sitä­pait­si en minä itse pidä rahaa kovinkaan suures­sa arvos­sa, joten eipä se min­ulle ole niin kovin suuri moti­ivi kuin joillekin muille.

    Mut­ta ei kai Suomes­sa jär­jestelmän ain­oa vai­h­toe­hto voi olla se, että muut­taa pois?

    Kari

  39. Tapio Laak­so, joka kuu­lunee siihen osaan luk­i­jakun­taa joka on käynyt tämän keskustelun joskus ennenkin, kysyy onko meil­lä näyt­töä siitä että korkea efek­ti­ivi­nen veroaste ehkäisee työl­listymistä? En osaa sanoa mil­laista jonkin­lainen lop­ulli­nen näyt­tö olisi suun­taan tai toiseen, ihmis­ten työl­listymiseen vaikut­ta­vat hyvin mon­et seikat, mut­ta pitäisin selvänä että jonkin­lainen kor­re­laa­tio työhalul­la ja tar­jo­tul­la kom­pen­saa­ti­ol­la on.

    Sikäli kun aihet­ta koske­vi­in tutkimuk­si­in tör­mää, ne tup­paa­vat tuke­maan näke­mys­tä. Mie­lenki­in­toinen oli PTK:n taan­noinen tutkimus­tu­los jon­ka mukaan irti­sanomisko­r­vauk­sen muut­ta­mi­nen ker­talu­on­teis­es­ta irti­sanomis­ra­has­ta korote­tuk­si työt­tömyyspäivära­hak­si piden­si keskimääräistä työt­tömyy­den kestoa. Eli kun efek­ti­ivistä veroast­et­ta nos­tet­ti­in niin työl­listyt­ti­in hitaam­min. Tosin ansiosi­don­naista työt­tymyys­tur­vaa ei miel­letä kan­nustin­loukuk­si, kos­ka se ei koske köyhiä.

    Aja­tus siitä, että pitämäl­lä kiin­ni korkeahkos­ta efek­ti­ivis­es­tä min­imi­palka­s­ta joudu­taan tuot­tavu­uskasvua ei ole ihan hölmö. Kysy­isin vaan vuorostaan, että mitä ihmeen näyt­töä tästä sit­ten on?

    Jos­sain Kiinas­sa kaive­taan käsin perus­tuk­sia pil­ven­pi­irtäjille kos­ka kaivinkoneet ovat kalli­ita ja lapi­omiehet halpo­ja. Mut­ta mis­sä tahansa län­si­maas­sa palkat on sel­l­aisil­la kym­men­lu­vuil­la, että jos jokin voidaan hoitaa koneil­la, niin se myös tehdään koneil­la. Se onko veroaste 30% vai 50% on yhdentekevää.

    Korkea veroaste palveluille, jota on tosin men­estyk­sek­säästi eril­lis­toimil­la saatu las­ket­tua, ei joh­da automaa­tioon vaan itsepa­lvelu­un. Se että Mika pesee itsen­sä pyykki­in­sä ja Mirkku täyt­tää itse veroil­moituk­sen­sa ei nos­ta tehokku­ut­ta (tai elämän­laat­ua), vaan toden­näköis­es­ti las­kee sitä.

  40. Hallinnon ja julk­istalouden kus­tan­nuk­set on saneerattavissa.Tästä koi­tu­isi niin merkit­tävä kus­tan­nu­s­paineen alen­e­ma että voitaisi­in siir­tyä suo­raan tasavero­ma­lli­in. Jokainen mak­saisi veroa 15000 ylit­tävältä vuosian­si­ol­ta 26%. Alle 15000/v 10%. Alv tulisi tiputtaa
    myös n.10% joka merk­it­sisi val­ta­van kysyn­nän lisäys­tä palvelualoille.
    Suo­mi on raskaasti yli­hallinnoitu maa virkamiehistöltään ja kansane­dus­tus­toltaan suh­teessa väkilukuun.Kuntien itsehallintoa
    sen sijaan tulisi lisätä ja lopet­taa Kepu­lainen pakko­ha­jau­tus autioitu­vaan osaan Suomea. Kepu toimii kuin N‑liitto aikoinaan
    ide­ol­o­gi­sista syistä omaa ideaa viedään läpi kus­tan­nuk­sista ja
    seu­rauk­sista piittaamatta.Jäljet hirvittää.

  41. “Karin uhoami­nen kuu­lostaa vähän hassulta.” 

    Minus­ta on myös has­sua, että tulk­it­set sen uhoamiseksi 🙂

    “Tosi­asi­as­sa jol­lain Otaniemen rivi-insinööril­lä ei ole hirveän suur­ta kansan­taloudel­lista neu­vot­telu­voimaa, vaik­ka vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten A‑studion tai Ajanko­htaisen kakkosen vakiokeskustelu­ai­heena oli uhkaa­va ”osaa­jien” pako ulkomaille.”

    Minä en käsit­tääk­seni puhunut mis­tään Otaniemen rivi-insinööreistä vaan todel­li­sista huipuista. Tai ainakin sel­l­ai­sista, joi­ta minä pidän todel­lisi­na huippuina.

    Toisek­seen, tuo kri­ti­ikkisi menee vähän ohi sek­torin, kos­ka en mis­sään vai­heessa ole väit­tänyt, että esimerkik­si korkeat verot oli­si­vat Suomen ongel­ma. Pienet palkat yhdis­tet­tynä korkeisi­in veroi­hin ja huonoi­hin palvelui­hin voivat sitä toki ollakin.

    Ongel­ma on enem­mänkin se, että kovasti vain tois­tel­laan, että kuin­ka meil­lä on kaik­ki niin hyvin ja hyv­in­voin­ti­val­tio on kaikkien kaveri. Tiety­istä poli­it­ti­sista mantroista (kuten nyt vaik­ka se, että Suomen yliopis­to­jär­jestelmä on yliv­er­tainen mui­hin ver­rat­tuna) on tul­lut uskon­nol­lisia opinkap­palei­ta, joi­ta kukaan jär­jis­sään ole­va ei edes yritä kiistää (ainakaan julkises­ti). Val­tio tun­kee sor­men­sa joka paikkaan (mukaan­lukien yri­tys­ten tuoteke­hi­tys), eikä tätä käytän­nössä edes mis­sään kritisoida.

    Ei täl­lais­es­ta kollek­ti­ivis­es­ta itsepetok­ses­ta voi mitään hyvää seurata. 

    Kari

  42. tpyy­lu­o­ma: “En osaa sanoa mil­laista jonkin­lainen lop­ulli­nen näyt­tö olisi suun­taan tai toiseen, ihmis­ten työl­listymiseen vaikut­ta­vat hyvin mon­et seikat, mut­ta pitäisin selvänä että jonkin­lainen kor­re­laa­tio työhalul­la ja tar­jo­tul­la kom­pen­saa­ti­ol­la on.”

    Olen samaa mieltä tästä asi­as­ta. Kuitenkin, kun lähde­tään värkkäämään sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää niin pitäisi olla tietoa, kuin­ka suures­ta ongel­mas­ta on kyse. Itse pidän vastik­keel­lisen sosi­aal­i­tur­van suurim­pana han­kaluute­na juuri sitä, että vastik­keen kon­trol­loimi­nen aiheut­taa val­ta­vat määrät byrokra­ti­aa ja vaikei­ta tilantei­ta syype­r­usteisu­u­den rajamailla.

    Perus­tur­val­la eläviä ihmisiä on todel­la mon­en­laisia, samoin hei­dän vaikeuten­sa ovat mon­imuo­toiset. Sik­si pidän Oden väitet­tä, että juuri mata­la­palkkaisen työn tekemisen kan­nat­ta­mat­to­muus on “suurin” ongel­ma, melko kovana väit­teenä ja kaipaan dataa aiheesta.

    Kuten sanoit työl­listymiseen vaikut­taa monia asioi­ta, ei pelkästään se nouseeko efek­ti­ivi­nen veroaste 90%, 85% vai 50%. Toiset saat­ta­vat ajatel­la, että okei 90%, mut­ta siitä pääsee eteen­päin. Toiset ovat vajon­neet näköalat­to­muu­teen eivätkä työl­listy millään.

  43. Kari
    “Val­tio ei voi aut­taa ihmisiä pois köy­hyy­destä, se on ihmis­ten tehtävä itse.”

    Näin­hän se on. Val­tio voi kuitenkin aut­taa vaikeuk­sis­sa ole­via ihmisiä aut­ta­maan itse itseään. Sel­l­aista val­tio­ta joka ei saisi tuo­ta tehdä ei tai­da kansalais­ten enem­mistö pitää oikeutet­tuna mis­sään maassa. 

    “Voiko val­tio muka tas­a­puolis­es­ti tehdä pelisään­töjä, jos se on itse pelis­sä mukana?”

    Ei val­tion kan­natakaan huseer­a­ta joka-asi­as­sa, vaan ain­oas­taan niin vaikei­den kysymys­ten paris­sa joi­ta yksi­tyi­nen sek­tori ei osaa tai halua yksin hoitaa.

  44. Kun joku väit­tää, että Suomes­sa usko­taan täkäläis­ten yliopis­to­jen yliv­er­taisu­u­teen!!! … taitaa Kari sit­tenkin asua ulkomailla.

  45. Hei

    Aluk­si: Kir­joi­tan itse provosoivaan tyyli­in ja kehit­telin omas­sa vas­tauk­ses­sani eteen­päin Trav­el­lerin esit­tämiä ajatuk­sia. Tämä eteen­päinke­hit­te­ly min­un olisi pitänyt maini­ta, kos­ka se ei vält­tämät­tä käynyt ilmi tek­stistäni. Siitä anteeksi.

    ” Minä kuitenkin työläisenä ymmär­rän hyvin ettei ilmaisia lounai­ta ole, joten veron keven­nys­ten pitää perus­tua aitoon meno­jen vähen­tämiseen, eikä esimerkik­si kokoomusten veron­mak­sajien rahoil­la tehty­jen main­os­ten luomi­in val­heel­lisi­in mielikuviin.”

    Tämä on harv­inaisen tot­ta. Jos byrokra­t­ian suorit­ta­maa ihmis­ten vah­taamista vähen­net­täisi­in yksinker­tais­ta­mal­la tulon­si­ir­toma­lle­ja yhdis­tämäl­lä mm. opin­to­tu­ki ja työ­markki­natu­ki jne. niin voisimme samal­la vähen­tää huo­mat­tavasti hallinnon kulu­ja ja pois­taa esteitä ihmis­ten omae­htoiselta itsen­sä auttamiselta. 

    Suomes­sa­han ajatelleen niin, että ihmi­nen kuu­luu aina johonkin tiet­tyyn tiukasti rajat­tuun lokeroon, jos­ta ei saa poike­ta piirunk­aan ver­taa, kos­ka sil­loin kuu­luisikin jo toiseen lokeroon ja toisen tulon­si­ir­to­jär­jestelmän piiri­in. Byrokra­tia ei tunne ihmis­ten todel­lisu­ut­ta, jos­sa kaik­ki kuu­lu­vat oikeasti mon­een lokeroon yhtä aikaa.

    Työtön ei saa opiskel­la, sairaseläkeläi­nen ei saa tehdä työtä, opiske­li­ja ei saa tehdä työtä ilman ankaria opin­totuen leikkauk­sia, sairaus­päivära­hal­la elävä ei saa tehdä lainkaan töitä jne jne. Kaik­ista omaa ase­maa paran­tavista lokeroista poikkeamista seu­raa heti taloudelli­nen ran­gais­tus ja pahim­mil­laan koko jär­jestelmän ulkop­uolelle tippuminen.

    Yksi erit­täin hel­posti toteutet­ta­va olisi vähen­tää sosi­aal­i­toimis­ton jaka­maa toimeen­tu­lo­tukea lisäan­sioiden kohdal­la 50% eikä yksi yhteen kuten nyt, mikä ei kan­nus­ta tekemään mitään.

    “Min­un mielestäni sosi­aal­i­toimes­sa ollaan täysin hakoteil­lä sil­loin kun rehellistä työtä tekevä ei pysty kun­nol­la kus­tan­ta­maan elämistään, mut­ta samaan aikaan päivääkään työtätekemätön henkilö elää hyvinkin keskiluokkaisesti.”

    Tästä olemme var­masti kaik­ki samaa mieltä. 

    “Te hyväo­saiset ette ymmär­rä että juo­pon hyysäys ei todel­lakaan pelas­ta vaan tuhoaa juopon.”

    Tästä olen samaa mieltä, jollei se hyysäys tarkoi­ta esim. vieroi­tushoitoa. Nythän mon­et heistä saa­vat “hoitoa” vankiloissa.

    Olen itse sitä mieltä, että esim. moni päi­hdeon­gel­mainen ja mie­len­ter­veysongel­mainen, jot­ka kor­reloi­vat usein, paranisi nopeam­min ja ylipäätään paranisi, jos he –pää­si­sivät– pelkän kotona maku­ut­tamisen sijaan tekemään pien­imuo­toisia hom­mia hoitoon yhdis­tet­tynä. Pitäisi yllä myös omaa ihmis­ar­voa ja toisi merk­i­tys­tä elämään kun tek­isi jotain mielekästä. Ja nos­taisi­pa jopa tulo­ja, jos ansait­tu pieni kor­vaus ei vähen­täisi tulonsiirtoja.

    Esim. masen­nus yleistyy hur­jaa vauh­tia ja sen “hoitona” on usein­miten pelkkä lääk­i­tys ja kotona maku­ut­ta­mi­nen, kos­ka sairashan EI saa tehdä mitään. Hän kuu­luu lokeroon ‘sairas’ jol­loin EI saa tehdä pikkuhom­mia tai pien­imuo­toista opiskelua.

    Kyl­lä. Mä olen huolestunut omas­ta tulev­as­ta toimeen­tu­lostani. Niin on moni muukin ja nyky­hal­li­tushan ei meitä kuun­tele, eivät kyl­lä ne edel­lisetkään, eikä Van­hasen mielestä köy­hyy­destä saisi edes puhua.

    Tun­nen ihan riit­tävästi syr­jäy­tynei­den elämän­tari­noi­ta. Tästä min­un kiihkeä Trav­el­lerin kri­ti­soin­ti nousi. Päähän­potkit­tu­ja ei tarvi­tisi potkia päähän yhtään enem­pää. Suurin osa heistä aut­taisi oikein mielu­usti itseään, jos siihen suo­taisi­in mahdollisuus.

    Tapio laak­so sanoi:
    “Perus­tur­val­la eläviä ihmisiä on todel­la mon­en­laisia, samoin hei­dän vaikeuten­sa ovat mon­imuo­toiset. Sik­si pidän Oden väitet­tä, että juuri mata­la­palkkaisen työn tekemisen kan­nat­ta­mat­to­muus on “suurin” ongel­ma, melko kovana väit­teenä ja kaipaan dataa aiheesta.”

    Mitäpä jos heiltä itseltään kysyt­täisi­in tätä asiaa ???

    40+ ikäisenä koko elämäni mata­la­palkkaisia ja ei niin men­estyviä ihmisiä tun­te­neena sanois­in, että juuri näin on kuin Ode väit­tää. Kun työt­tömän ei kan­na­ta men­nä esim. viikok­si töi­hin, kos­ka se tiput­taa tulon­si­ir­to­ja ja siirtää tuen saamista yli säästökyvyn, niin sys­tee­mi on vialli­nen. Siinä välis­sä kun ehtii ruo­ka lop­pua kaapista ja jää vuokrakin mak­samat­ta. Ei kai täl­laisia asioi­ta ole mah­do­ton selvit­tää, jos vaan laskeudut­taisi­in sieltä nor­sun­lu­u­torneista ken­tälle sitä oikeaa elämää tutki­maan niiden pros­ent­tikäp­pyröi­den sijaan.

    “Toiset ovat vajon­neet näköalat­to­muu­teen eivätkä työl­listy millään.”

    Entäpä jos se ei johdukaan näköalat­to­muud­es­ta vaan siitä, että he eivät todel­lakaan enää työl­listy millään.

  46. Asi­aa jonkin ver­ran tun­te­vana voin sanoa, että psyki­a­tria nykyisel­lään on yhtä suur­ta Pahkasikaa, joka elää täysin omas­sa todel­lisu­udessaan vail­la mitään yhteyk­siä maan pin­taan, ja joka toiv­ot­tavasti ei kovin paljon tuo­ta psyki­a­trista sairaut­ta, mut­ta joka aivan var­masti tuot­taa kuin liukuhi­hnal­ta psyki­a­trista sairas­tamista ja psyki­a­trisia diag­noose­ja banal­isoiden ja medikalisoiden elämän sen tun­nista­mat­tomak­si irviku­vak­seen. Olen valmis keskustele­maan asi­as­ta yksityiskohtaisemminkin.

  47. “Kun joku väit­tää, että Suomes­sa usko­taan täkäläis­ten yliopis­to­jen ylivertaisuuteen!!!”

    Tämä heit­to taisi jäädä vähän liikaa ilmaan, joten ehkäpä täs­men­nän hie­man mitä sil­lä tarkoitin.

    Jos menee vaikka­pa esit­tämään, että lukukausi­mak­sut voisi­vat olla näp­pärä tapa paran­taa yliopis­to­jen toim­intaa, saa ensin kuul­la ole­vansa oikeis­to­lainen uusilib­er­aali, joka ei ker­takaikki­aan ymmär­rä huonos­ti pär­jäävän väestönosan ongel­maa. Sen jäl­keen saa kuul­la rip­i­tyk­sen siitä, miten ilmainen koulu­tusjär­jestelmä ja “sää­tykier­to” ovat aina olleet suo­ma­laisen jär­jestelmän vahvuuk­sia, jot­ka ovat mah­dol­lis­ta­neet kan­sain­välis­es­tikin usko­mat­toman menestystarinan.

    Merk­i­tyk­setön­tä on tietenkin se, että se sää­tykier­to ei ole niin eri­no­maisen suur­ta, kuin mitä annetaan ymmärtää:
    http://www.ylioppilaslehti.fi/1999/04/30/yha-isan-jaljissa/

    Ja jotenkin tun­tuu, että se vau­rau­den kasvukin on onnis­tunut pikem­minkin korkeak­oulupoli­ti­ikas­ta huoli­mat­ta kuin siitä johtuen…

    Ja sit­ten kun jär­jestelmässä ei tietenkään voi olla mitään vial­la, täy­tyy siihen alkaa pump­paa­maan lisää rahaa ja koulut­taa 70 % ikälu­okas­ta korkeak­oulus­sa. Täl­löin­hän tietenkin voidaan sanoa sää­tykier­ron toteu­tu­van, kos­ka melkein kaik­ki korkeak­oulute­taan vaik­ka väk­isin lahjoista ja kiin­nos­tuk­ses­ta riip­pumat­ta. Jäl­ki on tietenkin varsin rumaa. Lain­aus Otax­in newseistä:
    http://news.tky.fi/news/article.php?id=6450&group=opinnot.yleinen#6450

    Ja sama meno jatkuu. En tiedä, pitäisikö itkeä vai nau­raa, kun omas­ta eri­no­maisu­ud­estaan humal­tuneet, todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tuneet virkamiehet ja poli­itikot ovat keksi­neet, että nythän sitä tehdään maail­man huip­pua ole­va yliopis­to hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä (kuinkas muutenkaan). Tämä siitäkin huoli­mat­ta, että tutkinto‑, hallinto- ja palkkausjär­jestelmäu­ud­is­tusten alle rom­ah­taval­la yliopis­to­laitok­sel­la on täysi työ pitää edes jonkin­laista tieteel­listä ja opetuk­sel­lista tasoa yllä:
    http://news.tky.fi/news/article.php?id=6392&group=opinnot.yleinen#6392

    Mut­ta mitään oikeasti asioi­ta kor­jaavaa ei tietenkään tehdä, kos­ka on ole­mas­sa uskon­nolli­nen visio siitä, että suo­ma­lainen jär­jestelmä on täy­del­lisen hyvä ja kaik­ki muu­tok­set johta­vat siihen, että ain­oas­taan rikkail­la on mah­dol­lisu­us opiskel­la (niinkuin muka USA:ssa tapah­tuu, ja niinkuin muka Suomes­sa ei tapahdu).

    Ja tämä on tietenkin vain yksi esimerk­ki, kos­ka saman­lainen uskon­toa muis­tut­ta­va kuvitel­ma omas­ta eri­no­maisu­ud­es­ta tun­tuu vaivaa­van virkamieskoneis­toa ja poli­itikko­ja yhtä lail­la joka sar­al­la. Suomes­sa­han ei ole kor­rup­tio­ta, Suomes­sa on maail­man paras ja tehokkain ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, Helsin­gin joukkoli­ikenne on maail­man huip­pua ja meil­lä osa­taan vält­tää kaik­ki maa­han­muu­ton ongel­mat ja lieveilmiöt, joi­hin muual­la on tör­mät­ty. Ja niin edelleen.

    Juice­han tämän on niin kau­ni­isti ilmais­sut kap­paleessaan “Epäile vain”:
    http://www.justsomelyrics.com/1333084/Juice-Leskinen-Ep%C3%A4ile-vain-Lyrics

    Kari

  48. Itseasi­as­sa, väite, että perus­tu­lo + kohtu­ulli­nen ansio­tulovähen­nys on sub­ven­tio pie­nille palkoille, on ehdot­tomasti väärä. Nykyi­nen, efek­ti­ivi­nen läh­es 100% mar­gin­aaliv­ero juuri mata­la­palkkaisen työn osalle käytän­nössä hävit­tää tehokku­use­dun, myös dynaamisen sel­l­aisen. Tämän kor­jaami­nen ei ole mikään subventio.

    Perus­tu­lo­ma­lli ei edes toi­mi sub­ven­tiona mikro­te­o­reet­tis­es­ti. Jos rahan utili­teet­ti on lin­eaari­nen, niin se on neu­traali. Jos rajau­tili­teet­ti on laske­va (niinkuin melkein aina olete­taan), perus­tu­lo on pois työn­teko­haluista, eli “verot­taa” sitä aivan kuten vasem­mis­to­laiset perus­tu­lon­va­s­tus­ta­jat ovat väit­täneetkin. Argu­ment­ti on tietenkin epäre­helli­nen, kos­ka nykyi­nen malli on vielä huonompi.

    Makro­ta­sol­la mah­dol­lisu­udel­la vähän kaiken­laiseen työhön on sta­biloi­va vaiku­tus, kos­ka suh­dan­tei­den vai­hdel­lessa eri aloil­la myös työvoiman kysyn­tä vai­htelee. Ei ole mitään järkeä haikail­la sel­l­aisen maail­man perään, jos­sa muu­ta­ma paperite­hdas tms. elät­tää koko maan. Se maail­ma meni jo ja hyvä niin, kos­ka se oli köy­hempi ja ankeampi.

  49. Pohdiskelua:

    Tasan ja alle 1400 € per kk ansait­se­van tuloveroaste 10 %.
    Käteen jää 1400 € tuloil­la 1260 €.

    Yli 1400 € per kk ansait­se­van tulovero las­ke­taan pro­gres­si­ivis­es­ti. Käteen jää 2000 € tuloil­la 1400 €. (veroaste 30%)

    Mitä olette mieltä, että voiko 2000 € tien­aa­va sulat­taa sitä, että hänen käteen­jäävä osu­us on vain 140 € suurem­pi kuin mitä on 1400 € tienaavalla.

    Oli aidosti köy­hien aut­tamisek­si malli mikä tahansa niin luulen, että se herät­tää katkeru­ut­ta alem­mas­sa keskiluokassa.

  50. Menen­pä nopeasti nuo Karin väit­teet läpi ennen kuin täy­tyy lähteä kun­nos­ta­maan laituria:

    -Lukukausi­mak­sut tosi­aan ovat paran­ta­neet yliopis­to­jen toim­intaa siel­lä, mis­sä niitä on. Tosin luon­nol­lis­es­ti lähin­nä mak­savien asi­akkaiden eli riit­tävän vau­raiden kannal­ta. Hyö­tyjiä ovat myös ne köy­hänerot, jot­ka ote­taan opis­toon ilmaisek­si paran­ta­maan tasoa niin, että Bush junior saa isän­sä sijoit­tamille sadoil­letuhan­sille dol­lareille parem­man vasti­neen kuin siinä tapauk­ses­sa, jos kaik­ki oppi­laat valit­taisi­in isukin lom­pakon pak­su­u­den perus­teel­la. Lukukausi­mak­sut ovat myös erit­täin tehokas tapa tap­paa köy­hälistön innos­tus opiskelu­un ja vähitellen myös sel­l­ainen kult­tuuri, joka edes sietää koulumen­estys­tä, kuten on käynyt Jenkkilöissä.

    -“Sää­tykier­to” eli sosi­aa­li­nen liikku­vu­us, economic/social mobil­i­ty on tosi­aan hävet­tävän hidas­ta mut­ta kuitenkin selvästi nopeam­paa kuin Sak­sas­sa ja Englan­nis­sa, USA:sta puhu­mat­takaan (nämä tutkimuk­set pitää googlata itse, kun en nyt ehdi). Laa­jem­pi­en kan­sain­välis­ten ver­tailu­jen puuttues­sa en osaa sanoa mitään Suomen men­estyk­ses­tä suh­teessa vaikka­pa Soma­lian kaltaisi­in todel­la vapaisi­in mai­hin, mut­ta olisi se kum­ma, jos ilmainen ja tuet­tu koulu­tus tuot­taisi huonom­paa sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta kuin mak­sulli­nen. Ohi­men­nen voisi myös tode­ta, että sin­ul­la, Kari, ei näytä ole­van aav­is­tus­takaan miten “sää­tykier­toa” mitataan; vih­jeenä voin ker­toa, että mit­tatikku­na käytetään suh­teel­lista, ei absolu­ut­tista vaurautta/asemaa ja siten sosi­aa­li­nen liikku­vu­us ei sinän­sä kiihty­isi vaik­ka koko ikälu­ok­ka kävisi yliopiston. 

    -Uusim­mas­ta yliopis­tou­ud­is­tuk­ses­ta sin­ul­la tun­tuu ole­van hatarat tiedot sil­lä se on pitkäl­lä tähtäimel­lä todel­la radikaali uud­is­tus — veikkaan — mah­dol­lis­taes­saan Suo­ma­laisille yliopis­toille Jenk­ki-tyylisen säätiö­mallisen rahoituk­sen. Jonkin ver­ran noiden asioiden kanssa tekemi­sis­sä olleena sanon, että vih­doin ja kan­natan, kun­han pide­tään huol­ta myös sivisty­syliopis­to ihanteen henkiinjäämisestä.

    Lopuk­si ihmette­len, että miten voi kansa, joka on uud­is­tunut nopeam­min kuin var­maan mikään muu län­si­maa viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana ja joka ei silti (?) lakkaa mar­mat­ta­mas­ta, uskoa sokeasti maansa täy­del­lisyy­teen. Itsekin lienet suo­ma­lainen ja tun­nut oikein nautiskel­e­van kun pääset purka­maan katkeru­ut­tasi (vaik­ka tosin kestämät­tömin perustein). 

    World Val­ues ‑kyselyssä taidet­ti­in muuten kysyä, miten ylpeitä eri kansat ovat omas­ta maas­taan. Eivät suo­ma­laiset mitenkään häven­neet, mut­ta kauas jääti­in englan­ninkieli­sistä maista. Mis­tä tuokin mah­taa johtua, tuol­lainen kat­tee­ton oman maan ihailu esim. juuri jenkkien parissa?

  51. “Riskit ovat suuret, jos työ­nan­ta­ja palkkaa työvoima­toimis­ton kaut­ta vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen hiukan arvel­lut­ta­van työntekijän.”

    Kiitos kun leimaat työt­tömiä vielä lisää. 

    Eikö se SY:n Eero Lehti ole jo saanut tarpeek­si vahinkoa aikaan idioottilausunnoillaan?

  52. Ööö. Jos 1400 ansait­se­val­la on tuloveroaste 10% ja 2000 ansait­se­val­la 30%, niin mar­gin­aaliv­ero on noin 77%. Olet ymmärtänyt pro­gres­sion ihan väärin.

  53. “Lukukausi­mak­sut ovat myös erit­täin tehokas tapa tap­paa köy­hälistön innos­tus opiskelu­un ja vähitellen myös sel­l­ainen kult­tuuri, joka edes sietää koulumen­estys­tä, kuten on käynyt Jenkkilöissä.”

    Mielestäni jenkkilässä ongel­ma ei ole ensisi­jais­es­ti yliopis­to­jen mak­sullisu­udessa, vaan peru­sopetuk­sen puut­teis­sa. Yliopis­tot taval­laan “kor­jaa­vat” ongel­maa (jenkkilän näkökul­mas­ta, globaal­isti tilanne on toinen), kos­ka ne onnis­tu­vat keräämään päte­viä tutk­i­joi­ta ja opiske­li­joi­ta ulko­mail­ta (juurikin eli­it­tis­tatuk­sen ja kovien palkko­jen vuoksi).

    “Laa­jem­pi­en kan­sain­välis­ten ver­tailu­jen puuttues­sa en osaa sanoa mitään Suomen men­estyk­ses­tä suh­teessa vaikka­pa Soma­lian kaltaisi­in todel­la vapaisi­in mai­hin, mut­ta olisi se kum­ma, jos ilmainen ja tuet­tu koulu­tus tuot­taisi huonom­paa sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta kuin maksullinen.” 

    Mielestäni Soma­li­aa ei oikein voi pitää “vapaana” maana oikein mil­lään mit­tar­il­la. Jos nyt jotain ver­tailua halu­aa hakea, niin ainakaan tuon perus­teel­la Afrikkalaiset maat eivät oikein tun­nu pärjäävän:
    http://www.heritage.org/research/features/index/countries.cfm

    (Soma­li­aa ei löy­dy, johtuneeko siitä, että maa on käytän­nössä sisällissodassa)

    “Ohi­men­nen voisi myös tode­ta, että sin­ul­la, Kari, ei näytä ole­van aav­is­tus­takaan miten “sää­tykier­toa” mitataan; vih­jeenä voin ker­toa, että mit­tatikku­na käytetään suh­teel­lista, ei absolu­ut­tista vaurautta/asemaa ja siten sosi­aa­li­nen liikku­vu­us ei sinän­sä kiihty­isi vaik­ka koko ikälu­ok­ka kävisi yliopiston.”

    No voidaan­han “sää­tykier­to” määritel­lä monel­lakin eri taval­la. Ja var­maan eri­laisil­la määrit­te­ly­il­lä saadaan eri­laisia tulok­sia. Mut­ta jotenkin minus­ta tun­tuu, että yhdis­telmä, jos­sa omaisu­ut­ta verote­taan keskimääräistä kevyem­min ja työtä raskaam­min ei kuu­losta kovin hyvältä lähtöko­hdal­ta kan­nus­taa ihmisiä.

    “Uusim­mas­ta yliopis­tou­ud­is­tuk­ses­ta sin­ul­la tun­tuu ole­van hatarat tiedot sil­lä se on pitkäl­lä tähtäimel­lä todel­la radikaali uud­is­tus — veikkaan — mah­dol­lis­taes­saan Suo­ma­laisille yliopis­toille Jenk­ki-tyylisen säätiö­mallisen rahoituk­sen. Jonkin ver­ran noiden asioiden kanssa tekemi­sis­sä olleena sanon, että vih­doin ja kan­natan, kun­han pide­tään huol­ta myös sivisty­syliopis­to ihanteen henkiinjäämisestä.”

    Sen voin kyl­lä myön­tää. Ei min­ul­la ole mitään hajuakaan, mitä tuos­ta huip­puyliopis­to­hankkeesta tulee. Mut­ta vika on siinä, ettei han­kkeen puuhamiehilläkään tun­nu siitä oikein selvää käsi­tys­tä ole­van (olen kyl­lä yrit­tänyt kysel­lä). Onhan se tietenkin mie­lenki­in­toinen kokeilu. Ja onhan siinä ihan aito­ja mah­dol­lisuuk­sia jopa paran­taa tilan­net­ta. Mut­ta jotenkin minä suh­taudun skep­tis­es­ti täl­laisi­in ylhäältä alaspäin byrokraat­tien toimes­ta toteutet­tavi­in hankkeisiin.

    “Lopuk­si ihmette­len, että miten voi kansa, joka on uud­is­tunut nopeam­min kuin var­maan mikään muu län­si­maa viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana ja joka ei silti (?) lakkaa mar­mat­ta­mas­ta, uskoa sokeasti maansa täy­del­lisyy­teen. Itsekin lienet suo­ma­lainen ja tun­nut oikein nautiskel­e­van kun pääset purka­maan katkeru­ut­tasi (vaik­ka tosin kestämät­tömin perustein).”

    Ei min­ul­la mitään varsi­naista katkeru­ut­ta ole. Minä vain kri­ti­soin sitä, että Suomes­sa val­ti­ol­la on liian suuri rooli. Virkamieskoneista tuot­taa “uud­is­tuk­sia”, “ohjelmia” ja kaiken­laista “kil­pailukyvyn edis­tämistä” jatku­val­la syötöl­lä, eikä hom­maan voi paljoakaan vaikut­taa (oli­pa se miten jär­jetön­tä tahansa).

    Kyl­lähän muu­tok­sia tehdään jatku­vasti, mut­ta niiden lähtöko­h­ta on läh­es poikkeuk­set­ta se, että val­tion roo­lia lisätään ja jär­jestelmästä tehdään jatku­vasti mon­imutkaisem­pi. Ja tästä on viimekädessä kyse tuos­sa Osmon alku­peräisessä ongel­mas­sakin: tukivi­idakko ja päällekäisyy­det tuot­ta­vat jatku­vasti eri­laisia väli­in­putoa­jia ja ihmeel­lisiä käytän­töjä. Mut­ta kos­ka virkamieskoneis­ton tavoite on virkamieskoneis­ton lisäämi­nen, uud­is­tuk­set johta­vat “paik­ka paikan päälle” ‑kor­jauk­si­in, jot­ka lisäävät byrokra­ti­aa ja pahen­ta­vat ongelmaa.

    Ja olisiko se edes mah­dol­lista ajatel­la joskus niinkin, että val­tio ei voikaan kor­ja­ta kaikkia yhteiskun­nal­lisia epäko­htia? Ja tulisi ehkä parem­pi lop­putu­los, jos siihen ei hin­nal­la mil­lä hyvän­sä pyrittäisikään?

    “World Val­ues ‑kyselyssä taidet­ti­in muuten kysyä, miten ylpeitä eri kansat ovat omas­ta maas­taan. Eivät suo­ma­laiset mitenkään häven­neet, mut­ta kauas jääti­in englan­ninkieli­sistä maista. Mis­tä tuokin mah­taa johtua, tuol­lainen kat­tee­ton oman maan ihailu esim. juuri jenkkien parissa?”

    Kyse­ly­istä nyt saadaan mil­loin mitäkin tulok­sia. Varsinkin, jos ver­rataan eri kielisistä/kultuureista tule­vien ihmis­ten vas­tauk­sia. Sitä­pait­si, kyl­lä minäkin olen ylpeä koti­maas­tani. Mut­ta ei se tarkoi­ta sitä, ettenkö peri­aat­teel­lis­es­ti vas­tus­ta val­tion toim­intaa. Val­tio ei ole sama asia kuin Suomi.

    Kari

  54. En tunne tilas­to­ja “sää­tykier­rosta”, mut­ta pitkän aikavälin tas­apaino sää­tykier­ron suh­teen ei ole kovin herkkä sille, miten opiskelumah­dol­lisu­udet jär­jestetään. Itseasi­as­sa, taloudel­liset esteet opiskelulle voivat pitkäl­lä aikavälil­lä lisätä sää­tykier­toa. Mekanis­mi on se, että vaik­ka per­heen per­in­teet kuin­ka oli­si­vat opiskelun puoles­ta, niin use­ampi­lap­sista per­heestä ehkä vain enem­män “taipumuk­sia” omaa­vat koulute­taan, ja muut eivät. Tämä toki ole­tuk­sel­la, että hin­ta on este ja ettei rahal­la saa tutk­in­toa sinän­sä, vaan ain­oas­taan opiskelumahdollisuuden. 

    Opiskelu on sen ver­ran kallista, että kukaan ei han­ki koulu­tus­ta, jos ei usko sen kan­nat­ta­van, jos joutuu mak­samaan sen itse. 

    Tämä argu­ment­ti ilmaista koulu­tus­ta vas­taan on vali­di, mut­ta mielestäni se ei ole riit­tävän vah­va, vaan uskon kyl­lä, että pelkän “lukupään” perus­teel­la suoritet­ta­va karsin­ta on parem­pi. Sil­lä voi kuitenkin olla jo parin sukupol­ven jäl­keen sosi­aalisen järjestyk­sen käytän­nössä semen­toi­va vaiku­tus, kun taipumuk­set koulu­tuk­seen saadaan per­imässä ja kotikasvatuksessa.

  55. huoh…

    Tämä ketju on kyl­lä aika hengästyttävä.

    Ensin­näkin olen ihmeis­säni kir­joit­ta­jien määrästä, jot­ka eivät usko kan­nus­timi­in. Eli että jos jotain tue­taan, niin sitä saadaan lisää.

    Toisek­si olen ihmeis­säni siitä, että argu­ment­te­ja kumo­taan käyt­tämäl­lä yksit­täisiä esimerkke­jä tyyli­in, ainakaan min­un kaver­it ei jätä men­emät­tä töi­hin sik­si, että tule­vat toimeen ilmankin. Ok, ehkä ne sin­un kaver­it oikeasti etsii töitä aivan viimeistä päivää, vaik­ka toimeen­tu­lo on muutenkin tur­vat­tu. Suuri osa kuitenkin sopeut­taa käyt­täy­tymisen­sä omi­in tarpeisi­in­sa. Eli mitä kovem­pi rahan tarve, sitä kovem­mat halut tehdä töitä.

    Eli­na W: kuten Kari jo kir­joit­ti: vastik­keet­tomat palve­lut johta­vat niiden opti­maal­ista suurem­paan käyt­tämiseen. Eli kun puis­tossa on palvelu, että sinne voi viedä ilmaisek­si lapsen­sa hoitoon tätä palvelua käytetään enem­män kuin jos jokainen asi­akas mak­saisi siitä markki­nape­rusteis­es­ti. Eli yhteinen hyv­in­voin­ti vähe­nee, kun resursse­ja käytetään huonos­ti. Miten näitä raho­ja sit­ten pitäisi käyt­tää kysyt. Min­un mielestäni niitä raho­ja ei pitäisikään kerätä pois ihmisiltä ja jokaisen pitäisi saa­da käyt­tää ne rahat parhaak­si kat­so­ma­l­laan tavalla.

    Ciclista: Mis­sään ei mätä ja pahasti, vaik­ka joku saisi työstä pien­tä palkkaa. Siitä ei seu­raa, että joku käärii sievoiset voitot. Se tarkoit­taa, että työ ei tuo­ta juurikaan, tai että alal­la val­lit­see palkkakartel­li. Kuten Tiedemies jo kir­joit­tikin, on parem­pi, että tämä huonos­ti tuot­ta­va työkin tulee tehdyk­si. Se lisää hyvinvointiamme.

    Jaakko: Epäilen, että sin­ul­la on hyvin mon­imutkainen ja hienos­tunut käsi­tys talouden luon­teesta. Se saat­taa jopa olla niin hienos­tunut, että sil­lä ei enää ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Kun kak­si ihmistä tekee vai­h­tokau­pan (esim. vai­h­taa työ­panok­sen rahaan) tämä vai­h­tokaup­pa tapah­tuu vapaae­htois­es­ti jol­loin hyv­in­voin­ti lisään­tyy. Kun taas esim. Trav­eler­il­ta kerätään tästä vapaae­htois­es­ta vai­h­tokau­pas­ta vero­ja nämä ote­taan häneltä väki­val­loin. Sos­sus­ta saadut rahat on siis ansait­tu osak­si samoin kuin ryöstäjä ansait­see rahansa. Yleis­es­ti emme kut­su tätä ansait­semisek­si, mut­ta ensim­mäistä tapaus­ta mis­sä molem­mat antau­tu­vat vai­h­tokaup­paan vapaae­htois­es­ti kutsumme.

    Olen Karin kanssa samaa mieltä, että val­tio ei voi aut­taa ketään köy­hyy­destä ulos. Ain­oa tapa on rajoit­taa ihmis­ten elämää mah­dol­lisim­man vähän, jot­ta ihmisil­lä on parhaat mah­dol­liset edel­ly­tyk­set han­kkia itselleen halu­a­mansa elintaso.

  56. “Ensin­näkin olen ihmeis­säni kir­joit­ta­jien määrästä, jot­ka eivät usko kannustimiin.”

    Minä uskon, mut­ta halu­aisin asi­as­ta jotain dataa, jota vieläkään kukaan ei ole esit­tänyt. Pait­si siis “tari­noi­ta tosielämästä” ‑tyyp­pis­es­ti, mitkä ovat ehdot­toman tärkeitä, mut­ta anta­vat kuitenkin vain osoit­taisen kuvan.

    Nyt tuos­sa pöy­däl­lä on kymme­nen sentin pino eri­lais­ten kan­nustin­loukku­työryh­mien muis­tioi­ta, jot­ka pitäisi kahla­ta läpi.

  57. “Olen Karin kanssa samaa mieltä, että val­tio ei voi aut­taa ketään köy­hyy­destä ulos. Ain­oa tapa on rajoit­taa ihmis­ten elämää mah­dol­lisim­man vähän, jot­ta ihmisil­lä on parhaat mah­dol­liset edel­ly­tyk­set han­kkia itselleen halu­a­mansa elintaso.”

    Tämä on yksinker­tainen, epähis­to­ri­alli­nen val­he. Val­tion puut­tumisel­la talouteen on ollut aivan keskeinen vaiku­tus kaikkien teol­lisu­us­maid­en vauras­tu­mises­sa toisen maail­man­so­dan jälkeisenä aikana. Siinä nousi ihmisiä köy­hyy­destä suo­ras­taan massoittain.

  58. En ole Björkin kanssa samaa mieltä lais­sez faire-markki­noiden autu­ud­es­ta, mut­ta hän on mielestäni sum­mit­tain oikessa. Sil­loin kun toimi­vat markki­nat ovat ole­mas­sa, niihin puut­tumi­nen usein heiken­tää lop­putu­losta läh­es kaikkien kannal­ta. Etenkin pieni­palkkaisimpi­en töi­den kohdal­la on näin. 

    Vero­pro­gres­sion suurin ongel­ma Suomes­sa ja muual­la on, että kun on kaiken­laisia tuki- ja mui­ta viidakoi­ta, jois­sa tulot vaikut­ta­vat yhtä aikaa nou­se­van rajaveroas­t­een kanssa, syn­tyy mon­imutkaises­ti ymmär­ret­täviä kan­nustin­vaiku­tuk­sia. Luulen — vähän para­noidisti, myön­nän — että tämä on ollut osin tarkoituk­sel­lista: Tukien opti­moin­ti on halut­tu tehdä sen ver­ran vaikeak­si, ettei kukaan huo­maisi näitä tuloloukkuja. 

    En sen­si­jaan näe suur­ta oikeu­den­mukaisu­u­songel­maa täl­lä het­kel­lä tuloast­eikon ylem­mässä puo­likkaas­sa. Kun per­heen tulot ylit­tävät tietyn rajan — tyyp­il­lis­es­ti se on lähel­lä sitä kohtaa, jos­sa joudu­taan ylimpään päivähoidon mak­su­lu­okkaan — kaik­ki tuet putoa­vat pois ja rajavero on hel­posti las­ket­tavis­sa ja yksinker­tainen. Tämän ala­puolel­la tukiop­ti­moin­ti kulut­taa jo itsessään kauheasti resursse­ja per­heiltä. Se on nöyryyt­tävää, tuh­laavaa ja kaik­in­puolin haitallista.

  59. Art­turi Björk: “Kun kak­si ihmistä tekee vai­h­tokau­pan (esim. vai­h­taa työ­panok­sen rahaan) tämä vai­h­tokaup­pa tapah­tuu vapaae­htois­es­ti jol­loin hyv­in­voin­ti lisään­tyy. Kun taas esim. Trav­eler­il­ta kerätään tästä vapaae­htois­es­ta vai­h­tokau­pas­ta vero­ja nämä ote­taan häneltä väki­val­loin. Sos­sus­ta saadut rahat on siis ansait­tu osak­si samoin kuin ryöstäjä ansait­see rahansa. Yleis­es­ti emme kut­su tätä ansait­semisek­si, mut­ta ensim­mäistä tapaus­ta mis­sä molem­mat antau­tu­vat vai­h­tokaup­paan vapaae­htois­es­ti kutsumme.”

    Mut­ta otta­vatko nämä vapaae­htoiset antau­tu­jat huomioon sitä, että he antau­tu­vat valmi­is­sa ja säädellyssä toim­intaym­päristössä, jota myös jär­jestäy­tyneek­si yhteiskun­naksi kut­su­taan, ja joka rahoite­taan väki­val­loin? Tyyp­il­lis­es­ti on ole­mas­sa ainakin jonkin­lainen taloudel­lisen vai­h­don yksikkö, jota jokin keskus­pankin tapainen ylläpitää. Samoin on ole­mas­sa jonkin­lainen oikeudel­lis-kur­in­pidolli­nen suo­ja sitä vas­taan, että vapaae­htoisen vai­h­tokau­pan toinen osa­puoli tuleekin äkkiä toisi­in aatok­si­in ja päät­tääkin vapaae­htois­es­ti ryöstöraiska­ta kauppakumppaninsa.

    On aito eikä ollenkaan yksiselit­teinen poli­it­ti­nen makua­sia, mis­sä menee vält­tämät­tömän infra­stuk­tu­urin ja tarpeet­toman turhu­u­den väli­nen raja. Lib­er­taar­i­hörhöjä luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki tun­tu­vat laske­van ainakin rahan ja oikeusjärjestyk­sen sinne vält­tämät­tömän puolelle.

    No, oikeasti en tietenkään usko, että sin­un tai kenenkään muunkaan käsi­tys taloud­es­ta on oikeasti noin lapselli­nen ja epähis­to­ri­alli­nen. Taitaa olla kyse ihan per­in­teis­es­tä poli­it­tis­es­ta vään­nöstä, joka vain koris­tel­laan vähän hienom­mak­si. Ja on tietysti täysin legi­t­i­i­mi mielipi­de vas­tus­taa sosi­aali­avus­tuk­sia tai julk­isia leikkipuis­to­ja, mut­ta ei pidä väit­tää ole­vansa yksi­bit­ti­nen binääriluku, jos on oikeasti 64-bit­ti­nen liukuluku. 🙂

    (Pointsit muuten nim­imerk­ki Kar­ille siitä, että hän tuos­sa ylem­pänä mainit­si epäko­hdak­si myös val­tion osal­lis­tu­misen yri­tys­ten tuoteke­hi­tyk­seen. Yleen­sä oikean laidan viisaat tup­paa­vat jotenkin mys­tis­es­ti uno­hta­maan TEKES-ilmiön haukkues­saan julk­ista sek­to­ria. Puhu­mat­takaan tietysti poli­i­sista ja muista kurinpitäjistä.)

  60. Hoi

    Tässä net­tikeskustelus­sa (ja keskusteluis­sa ylipäätään) on se keskeinen ongel­ma, että keskusteli­jat puhu­vat eri tasol­la, eri asioista ja myös tois­t­en­sa ohi.

    Tässä keskustelus­sa puhutaan ainakin kolmel­la tasol­la eli ideologisella/periaatteellisella, yhteiskunnallisella/tilastollisella ja lopuk­si arkielämän käytän­nöl­lisel­lä tasolla.

    Kaikkia näitä taso­ja tarvi­taan keskustelun raken­nus­puik­si ja päätök­sen­teon tuek­si. Usein­miten ongel­mana lie­neekin sekä keskusteluis­sa että päätök­sen­teossa, että yksi/kaksi näistä tasoista ote­taan joko annet­tuna tai uno­hde­taan kokonaan.

    (Art­turi Björkin edus­ta­mas­ta ide­olo­gias­ta sanois­in, että se on yhtä kaukana todel­lis­es­ta arkielämästä ja yhteiskun­tien his­to­ri­as­ta kuin sen toinen ääripää eli puh­das “key­ne­siläisyys”.)

    Mitä tulee Tapio Laak­son toiveeseen kovas­ta datas­ta, niin en mal­ta jät­tää heit­tämät­tä, että mitä arvoa kym­mensent­tisel­lä pinol­la kan­nustin­työryh­mien muis­tio­ta voisi olla, jollei se data löy­dy niistä. Tai työ­paikaltasi eduskun­nas­ta tai opinahjostasi yhteiskun­tati­eteel­lis­es­tä. Minus­ta on pelot­tavaa, jollei se data löy­dy sieltäkään.

    Tässäkin kan­nustin­loukku- ja köy­hyysongel­mas­sa pitäisi päät­tää ensin mitä halu­taan ja mik­si halu­taan ja mil­laisin perustein eli se ide­olo­gia ja sit­ten kova data byrokraat­tisel­la ja yhteiskun­nal­lisel­la tasol­la selvit­täen miten kohdas­sa yksi asetet­tu päämäärä saataisi­in aikaisek­si. Ja jot­ta ei tiput­taisi tyyp­il­lis­es­ti hallinnoimaan todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tuneessa byrokraat­tises­sa maail­mas­sa niin ei pitäisi uno­htaa sitä arkielämän todel­lisu­ut­takaan eli selvit­tää perus­teel­lis­es­ti hallinnoin­nin kohteil­ta mitä ne ongel­mat ovat hei­dän koke­muk­sen­sa mukaan ja miten ajatel­tu uud­is­tus vaikut­taisi hallinnoitavien itsen­sä mielestä hei­dän elämäänsä.

    Mus­ta jotenkin tun­tuu yli 20v yhteiskun­nal­lista keskustelua ja käytän­töä seu­ran­neena (ilman ain­ut­takaan dataa tämän tuek­si), että koko sosi­aal­i­toi­mi on yhtä sekavaa tilkkutäkkiä ja kan­nustin­loukkua juuri sen vuok­si, että päätök­set on tehty pääsään­töis­es­ti pelkästään yhteiskun­nal­lisel­la ja byrokraat­tisel­la tasol­la uno­htaen kokon­aan ide­ologi­nen ja arkielämän taso.

    “Tari­noi­ta tosielämästä” tasol­la olen tehnyt usein­pina vuosi­na yksinker­taisen testin eli soit­tanut samana päivänä omas­sa asi­as­sani kolmelle eri Kelan virkail­i­jalle ja saanut jokaiselta eri­laiset ohjeet, neu­vot, seli­tyk­set ja numeeriset laskel­mat. Tämä ker­tonee jotain ja ken­ties enem­män kuin use­ampi pin­ta­puolis­es­ti toteutet­tu ns. yhteiskun­nalli­nen tutkimus.

    Minus­ta yksi (en tiedä onko toteutet­tu, Laakso/Ode tietänevät) fik­su tapa hakea kovaa dataa olisi istut­taa jokaiseen sosi­aal­i­toimis­toon muu­ta­ma yhteiskun­tati­eteel­lisen opiske­li­ja kuukaudek­si kysymään jokaiselta asi­akkaal­ta mikä edis­täisi hei­dän tulota­son­sa kohot­tamista ja omae­htoista itsen­sä aut­tamista. Uskon vakaasti (ilman ain­ut­takaan dataa), että jokainen esit­täisi yhdestä kolmeen erit­täin yksinker­taista ja hel­posti toteutet­tavaa ideaa, joil­la saisi myös toteutet­tuna puret­tua nyky­istä pykälävi­idakkoa ja sitä myöten turhaa työvoimaa vähen­täen eli uud­is­tuk­set saat­taisi­vat kus­tan­taa itsen­sä jo siten. Ja edelleen ilman dataa. 😉

    Ja lopuk­si art­turi Björkille “Eli mitä kovem­pi rahan tarve, sitä kovem­mat halut tehdä töitä.” Useis­sa mais­sa tämä johtaa myös rikol­lisu­u­den huo­mat­tavaan kasvu­un ja sitä myötä val­tion meno­jen kasvu­un yleisen tur­val­lisu­u­den ylläpitämisen ja oikeus/vankilalaitoksen kus­tan­nusten nousun myötä. Datan voi jokainen googlet­taa itse. Minus­ta edes vält­tävä verovaroil­la ylläpi­det­tävä hyv­in­voin­ti­val­tio on jo tästä yksinker­tais­es­ta syys­tä kannatettavaa.

    Ystäväl­lisin terveisin

    Juho Järvelin

  61. En ole itse kiire­it­teni vuok­si pystynyt osal­lis­tu­maan tähän keskustelu­un pari­in päivään. Tämä ketju on niin hengästyt­tävä, että aloi­tan uuden, ellen use­am­paakin. Aloi­tan tuos­ta Tapio Laak­son kysymyk­ses­tä mata­la­palkkaisen työn kannustinongelmista.

  62. Nyt tuos­sa pöy­däl­lä on kymme­nen sentin pino eri­lais­ten kan­nustin­loukku­työryh­mien muis­tioi­ta, jot­ka pitäisi kahla­ta läpi.
    ….
    mitä arvoa kym­mensent­tisel­lä pinol­la kan­nustin­työryh­mien muis­tio­ta voisi olla, jollei se data löy­dy niistä. 

    Olemme mielestäni juuri nyt ratkaisun äärel­lä. Suomen suurimpia ongelmia on mielestäni juuri tämä pöhöhallinto sen laa­jas­sa mielessä. Se tulee veron­mak­sajille kalli­ik­si sekä suo­raan paper­in­pyörit­täjien elä­tyk­sen ja epä­suo­rasti älyt­tömien päätösten kaut­ta. Sodan jälkeiset poli­itikkopol­vet kun oli­vat keskit­tyneet sijoit­ta­maan mah­dol­lisim­man suuren osan kepu­lais­ten jälkikasvua nau­ret­tavi­in suo­jatyö­paikkoi­hin, uno­hta­mat­ta tietenkään stal­in­is­tista Etu­joukkoa, joka NL lois­teen hiipues­sa on löytänyt uuden poli­it­tisen kodin öh.. jostain muus­ta puolueesta. Äärim­mäisen epäpätevä virkamieskun­ta ja ns. ”tutk­i­jat” tuot­ta­vat val­tavasti muis­tioi­ta, tutkimuk­sia, ja tietenkin ”kovaa dataa” joka on yleen­sä aina kokoel­ma miet­teitä miten asioiden pitäisi olla.. lyhyesti siis vain turhaa pape­ria jota saman­laiset turhak­keet sit­ten tutki­vat jos­sain toises­sa CO2 päästöjä tuot­tavas­sa läm­mite­tyssä viras­to­talos­sa hyväl­lä metaa­nipäästöjä aiheut­taval­la pal­ka­lla, kansan val­it­semien poli­itikko­jen lisäk­si tietenkin.

    Itse kysymys miten pois­te­taan köyhyys? 

    Vas­taus on: helposti!

    Jär­jestetään talous siihen kun­toon että maas­sa val­lit­see aito, mut­ta mielu­um­min kuitenkin kohta­laisen lievä työvoima­pu­la. Sen jäl­keen kar­si­taan sosi­aali­avus­tuk­set min­imi­in ja tietenkin sen jakamiseen ja hallinnoin­ti­in tarvit­tu työvoima. Siinä se on. Tot­ta kai joillekin mar­gin­aaliryh­mille voidaan jär­jestää eri­ty­istä tukea työl­listymiseen, mut­ta rahaa ei tule antaa vastik­keet­ta joukolle joiden ongel­mat ovat itse aiheutet­tu­ja kuten juopoil­la tai perus­tu­vat asen­teisi­in kuten ”prekaareil­la” ja muil­la liimatil­hillä. Sit­ten nuo vätyk­set kehtaa­vat vielä kut­sua itseään Vasem­mis­to­laisik­si 🙂 Voisi­pa arvon rapalanaa­malle tul­la kiire kun niitä omia raho­jaan jou­tu­isi itse tilipäivänä oikeil­ta töitä tekeviltä työläisiltä keräämään.. Kyl­lä se vaan taitaisi olla parem­pi pysyä isin ja äidin elät­teinä kuten aina aiemminkin.

    Min­un mielestäni on myös päivän selvää, ettei mitään eri­ty­isoikeuk­sia tai rahaa tai muu­ta etu­isu­ut­ta voi­da myöskään jakaa kie­len, etnisen ryh­män, ihon­värin tai uskon­non perus­teel­la. Tämän luulisi ole­van päivän selvää kaikille ihmisille jot­ka omaa­vat edes alkeel­lisen tasa-arvokäsi­tyk­sen. Ilmeis­es­ti kuitenkin henkilöt jot­ka ovat näh­neet koko elämän­sä unta esim. Lenin sedästä tai ovat pelkästään töpinöis­sään hienos­ta tit­telistä ja ylipäätään siis­tistä sisä­työstä, vaik­ka se oikeasti sopi­va työ­paik­ka olisi parem­minkin paskan luomista pel­lolle trak­torin laval­ta, ovat tyystin menet­täneet suh­teel­lisu­u­den tajun­sa ja ovat muutenkin vier­aan­tuneet kansas­ta joka hei­dät elättää.

    Minus­ta on pelot­tavaa, jollei se data löy­dy sieltäkään. 

    Niin on minus­takin. Muutkin yllä mainit­se­mani asi­at pelot­ta­vat. Las­teni vuoksi.

  63. njoo… tämä menee nyt vähän int­tämisen puolelle, mut­ta sil­lä uhallakin:

    Tapio Laak­so:
    Mis­sään nimessä kyse ei ole val­heesta! Korkein­taan tietämät­tömyy­destäni. Min­un käsi­tyk­sen mukaan kansa nousi köy­hyy­destä val­tios­ta riip­pumat­ta tai jopa siitä huoli­mat­ta, eikä kuten itse ilmeis­es­ti ajat­telet: val­tion ansios­ta. Asi­as­ta on kir­joitet­tu paljon puoleen jos toiseenkin. Jos asi­aa kuitenkin ajat­telee yleisem­mäl­lä tasol­la: miten kan­nus­timet, jot­ka rohkai­se­vat “laiskot­telu­un” voisi­vat kan­nus­taa ihmisiä työn­tekoon enem­män kuin näi­den kan­nus­timien puute?

    J.A:
    1. Ei ole mis­sään nimessä “epähis­to­ri­alli­nen” väite, että ihmiset tule­vat hyvin toimeen ilman val­tion säätelemää vai­h­don välinettä.
    2. Jos toinen ryöstöraiskaa toisen kyse ei ole vapaae­htois­es­ta vaihtokaupasta.

    Olen sin­un kanssa samaa mieltä, että on makua­sia, mis­sä menee tarpeel­lisen infra­struk­tu­urin raja. Kos­ka tämä infra­struk­tu­urin ylläpitämi­nen nojaa aina jos­sakin määrin pakkoon ja kos­ka min­un mielestä ihmiset syn­tyvät vapaina, eli että niil­lä ei ole syn­nynäisiä velvol­lisuuk­sia, niin mielestäni on sitä parem­pi mitä pienem­pi tämä infra on. Monil­la voi olla eri­laiset lähtöko­h­dat ajat­telulleen, joten suurem­man infrankin puol­lus­t­a­mi­nen on mielipi­de siinä mis­sä tämä minunkin.

    Juho Järvelin:
    Joo olen sin­un kanssa kyl­lä samaa mieltä, että rikol­lisu­us var­masti kas­vaa, jos ihmisil­lä ei ole toimeen­tu­loa ja sen han­kkimi­nen rikok­sel­la on kan­nat­tavam­paa kuin työn­te­ol­la. Kuitenkin halu­aisin huo­maut­taa, että vähäo­saisia voidaan tukea muutekin kuin val­tion toimes­ta. Jos ihmiset kove­vat vähäo­sais­ten tekemät rikok­set ongel­mak­si he voivat vapaae­htois­es­ti organ­isoitua aut­ta­maan heitä ilman, että tarvit­see pakol­la viedä niit­tenkin rahat, jot­ka eivät talkoisi­in halua osal­lis­tua. Eli siis min­ul­la ei ole yhtään mitään sitä vas­taan, että ihmiset aut­ta­vat ja tuke­vat kans­saih­misiään kaikel­la sil­lä rakkaudel­la ja resurs­seil­la, joka heil­lä on annettavanaan.

    yst. terv.

    Art­turi

  64. En halua sekaan­tua tähän isosti, kos­ka näistä samoista asioista olen jauhanut netis­sä riit­tävästi joskus vuosia sit­ten. Halu­aisin vain huo­maut­taa, että eri­laisil­la ratkaisumalleil­la on usein joku kääntöpuoli.

    Ison julk­isin varoin tue­tun infran ja kansalais­ten velvol­lisuuk­sien vas­tus­t­a­mi­nen on tietysti ok, mut­ta aika vähän kansalaisil­la on oikeuk­si­akaan mihinkään, jos infra on minimaalinen. 

    Organ­isoidun ja veroil­la kate­tun sosi­aal­i­tur­van tilalle voidaan tuo­da ker­jäläisiä ja vapaae­htoista apua, kuten joskus Suomes­sakin oli. Avun tarpeessa ole­vat voivat täl­löin vali­ta use­am­min rikol­lisu­u­den — etenkin jos vapaae­htois­es­ti annet­tua apua ei saa tarpeek­si. Ne joil­la on mis­tä ottaa, voivat vali­ta pam­put­tamisen (poli­isi ja yksi­tyiset var­tiotoimis­tot) nyky­istä use­am­min. Pam­put­ta­mi­nenkin mak­saa jotain, mikä pitää huomioi­da jos halu­aa säästää nykyisen jär­jestelmän byrokra­t­ian kus­tan­nuk­sista rahaa.

    Verora­hoil­la tue­tun ison ja kat­ta­van sosi­aal­i­tur­van voidaan ajatel­la syn­nyt­tävän vapaa­matkus­ta­jia jonkin ver­ran, jot­ka vain “loisi­vat” ahk­e­rien kun­non kansalais­ten siiv­el­lä. Yövar­ti­ja-mallis­sa vapaa­matkus­ta­jia ovat kaiketi sit­ten ne parem­pio­saiset, jot­ka eivät osal­lis­tu vapaae­htoiseen aut­tamiseen yhteiskun­ta­rauhan ja inhimil­lisyy­den nimissä.

  65. “1. Ei ole mis­sään nimessä “epähis­to­ri­alli­nen” väite, että ihmiset tule­vat hyvin toimeen ilman val­tion säätelemää vai­h­don välinettä.”

    Vai­h­don väline tai siis markki­nat ovat aina säädel­lyt. On aina jokin taho kuten yhteiskun­ta, yhteisö, val­tio ym., joka säätelee markki­noi­ta ja rak­en­taa sen kehyk­sen, jos­sa vai­h­to tapah­tuu. Esimerkik­si markki­noiden “vapaut­ta­mi­nen” on yleen­sä vaat­in­ut val­tion inter­ven­tion val­tavaa lisäämistä ja akti­ivista puut­tumista tilanteeseen.

    Ihmiset, markki­nat ja yhteisö (val­tio tai mikä vain) eivät ole toi­sis­taan eril­lään ole­via asioi­ta. Vauras­tu­misen kannal­ta on olen­naista saa­da nämä asi­at toim­i­maan järkeväl­lä taval­la samaan suun­taan. On esimerkik­si eri­laisia tapo­ja puut­tua markki­noi­hin. Osa aiheut­taa haitallisia ulkois­vaiku­tuk­sia, osa pystyy rak­en­ta­maan vau­raut­ta lisäävän posi­ti­ivisen kehän. Joka tapauk­ses­sa markki­noi­hin aina puututaan. 

    Esimerkis­ki omis­tu­soikeu­den ylläpitämi­nen on täl­laista puut­tumista. Omis­tu­soikeushan ei ole mis­sään tapauk­ses­sa mitään itses­tään­selvää. Se on tiet­ty sopimus tiety­istä asioista. Tämä sopimus voi vai­hdel­la ajas­sa ja paikas­sa hyvinkin paljon eikä sille ole mitään itses­tään selvää määrit­te­lyä. Hyv­in­voin­nin kannal­ta oleel­lis­in­ta on, että oikeudet on määritet­ty selkeästi ja ennustettavasti.

  66. tiedemies:
    “Ööö. Jos 1400 ansait­se­val­la on tuloveroaste 10% ja 2000 ansait­se­val­la 30%, niin mar­gin­aaliv­ero on noin 77%. Olet ymmärtänyt pro­gres­sion ihan väärin.”

    hhmm… en edes tiedä mitä mar­gin­aaliv­ero tarkoittaa 🙂

    Luulin, että pro­gres­sio on sitä että mitä enem­män tulot kas­va­vat niin sitä enem­män joutuu vero­ja mak­samaan, oliko­han se nyt 60 % asti tuloista.

  67. Mar­gin­aaliv­ero tarkoit­taa sitä, paljonko verot­ta­ja ottaa yhdestä lisäeu­rosta. Jos 1400 ansait­se­val­la koko palka­s­ta ote­taan 10% ja 2000 ansait­se­val­ta 30%, niin mar­gin­aaliv­ero on keskimäärin noin 77% jokaises­ta 1400 yli menevästä eurosta.

    Mar­gin­aaliv­ero on ylim­mil­lään sen vähän yli 50%. Karkeasti oman mar­gin­aaliv­eron­sa näkee veroko­rtista, se on se lisäpros­ent­ti. Se varsi­nainen perus­pros­ent­ti on keskimääräi­nen vero% niil­lä tuloil­la, jot­ka ovat tarkalleen sen tulo­ra­jan suuruiset. 

    Jos vaik­ka (tämä ei ole real­isti­nen, vaan liioitel­tu esimerk­ki) keskimääri­nen vero­pros­ent­ti on 30 ja mar­gin­aali% 50 ihmisel­lä, joka tien­aa 3000 euroa. Täl­löin jokainen euro yli 3000 kas­vat­taa käteen­jäävää tuloa 50senttiä. Vas­taavasti, jos mar­gin­aaliv­ero on 50 myös välil­lä 2900–3000, kun henkilö tien­aakin 2900 eikä 3000, niin käteen­jäävä osu­us piene­neekin vain 50 euroa. Palkkapäivänä tuol­la veroko­r­tilla tosin palkka­pus­si keve­nee 70 euroa, mut­ta se 20 euroa tulee sit­ten veronpalautuksena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.