On myös vaadittu lapsilisien saattamista etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa. Nythän lapsilisien korotukset menevät sivu suun toimeentulotuen asiakkailta. Tämä olisi toimeentulotuen asiakkaille erittäin epäedullista. Alle 10-vuotiaan lapsen perusosa on nyt 251 euroa sisältäen lapsilisän sata euroa. Jos lapsen perusosa olisi 151 euroa minkä päälle tulisi lapsilisä 100 euroa, lapsilisän korotus kymmenellä eurolla todellakin nostaisi kokonaistuen 251 eurosta 261 euroon. Siis kannattavaa? Nyt kuitenkin tuo 251 euroa on suojattu hintaindeksillä mitä lapsilisä ei ole.
Oletetaan tuohon kuvioon 20 prosentin inflaatio ja 10 euron korotus lapsilisään. Jos lapsilisä on etuoikeutettua tuloa, 20 prosentin inflaatiotarkistus 251 euroon on 50,2 euroa. Toisessa vaihtoehdossa inflaatiotarkistus kohdistuu vain 151 euroon ollen 30,2 euroa, minkä päälle tulisi siis se kymmenen euron korotus lapsilisään, yhteensä 40,2 euroa. Lapsilisän irrottaminen normin ulkopuolelle kannattaa toimeentulotuen asiakkaille vain, jos oletetaan lapsilisien kohoavan inflaatiota nopeammin.
Osmo Soininvaara:
“Ongelma on, ettei niitä ole sidottu palkkaindeksiin.”
Sinivihreä:
Tuohan on aivan totta. Eikä etuuksi pidä sitoa mihin tahansa, etuudensaajat köyhdyttävään, “luuseri-indeksiin”. Loogisinta olisi sitoa etuudet siten, että etuuksien tarkistuksen perustana käytettäisiin eduskunnan itselleen myöntämiä palkan/palkkion korotuksia. Lapsilisien hyvä ostovoimakehitys olisi silloin turvattu maailman tappiin saakka.
Eikö kuitenkin eläkkeet pitäisi sitoa sellaiseen indeksiin, joka kuvaa eläkeläisten kulutusta? Eläkeläisten tuottavuus ei nouse samaa tahtia palkansaajien kanssa, joten miksi eläkeläisten pitäisi päästä jaolle tuottavuuden kasvusta? Inflaatiotarkastuksethan takaavat sen, että eläkeläisten elintaso ei putoa.
Palkkaindeksiin sitominen tarkoittaisi sitä, että kun metalli tms. neuvottelee duunareille lisää palkkaa, se nostaa eläkemenoja välittömästi.
Niin. Kyse on varmaan taas siitä, että hyväksytäänkö tuloerojen kasvu vai ei. Eläkkeet sidottu kustannusideksiin = tuloerot kasvavat, mutta eläkeläisten elitaso ei nouse. Eläkkeet sidottu palkkaindeksiin = tuloerot kasvavat hitaammin ja eläkeläisten elintaso nousee.
Olen tiedemiehen kanssa samoilla linjoilla: miksi eläkeläisten elintason pitäisi nousta tulonsiirroilla? Eikö eläkkeet ole tarkoitettu perusturvaksi aivan kuten vaikka toimeentulotuki? Ei kai ole tarkoituksenmukaista, että ne jotka eivät ota osaa hyvinvoinnin tuottamiseen pääsisivät osallisiksi sen kasvusta?
Eläkkeiden indeksistä.
Työeläkettäsi korjataan indeksillä, jossa on 80 % palkkaindeksiä ja 20 % hintaindeksiä niin kauan kuin olet töissä. Niinpä tämän vuoden työsuorituksen arvoon sitten joskus vaikuttaa yleinen tuottavuuden nousu työsuorituksen ja eläkepäätöksen välillä.
Sen jälkeen kun on jäänyt eläkkeelle, painot vaihtuvat, 20 % palkkaindeksiä ja 80 % hintaindeksiä. työeläkettä saavat saavat siis vielä eläkkeellä ollessaankin jonkinlaisen korvauksen elintason noususta, mutta purnaavat tästäkin.
Kansaneläke on sidottu kokonaisuudessaan vain hintaindeksiin. Köyhimpien eläkeläisten turva on siis heikompi kuin ansioeläkkeitä saavien. Erityisen raa’aksi tämä muuttuu, jos jää kansaneläkkeelle vammaisuuden vuoksi 16-vuotiaana ja on sillä seuraavat 75 vuotta saamatta mitään kompensaatiota ympäristön elintason muutoksesta.
Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset määräytyvät ansioiden edeltäneiden perusteella, joten ne seuraavat automaattisesti ansiotason nousua, mutta peruspäiväraha on sidottu vain hintaindeksiin, jolloin perustyöttömät käyhtyvät suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.
Artturi Björk:
“Eikö eläkkeet ole tarkoitettu perusturvaksi aivan kuten vaikka toimeentulotuki?”
Sinivihreä:
En ole koskaan ajatellutkaan, että eläke olisi jonkinlainen toimeentulotuki. Itse olen aina mieltänyt, että eläke on takaisinmaksua siitä osasta palkkaa, joka on työssäolovuosina jäänyt kuluttamatta, eli säästöön.
Artturi Björk:
“Ei kai ole tarkoituksenmukaista, että ne jotka eivät ota osaa hyvinvoinnin tuottamiseen pääsisivät osallisiksi sen kasvusta?”
Sinivihreä:
Oletan edellisen vappukevennykseksi.
Sinivihreän käsitys eläkkeestä itse säästettynä vaatii kokonaan oman artikkelinsa.
Ymmärrän tämä huolen, mutta minusta se haiskahtaa vähän vasemmistopopulismilta. Tulevaisuuden eläkeläiset pääsevät kyllä osallisiksi talouden yleisestä kasvusta, jos he sijoittavat vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen, joka sijoittaa vaikka osakeindeksiin. Tätä lisää ei saa tietenkään ilman riskiä.
Peruspäiväraha ja kansaneläke sisältävät molemmat vakavan Moral Hazardin, joka pahenee jos ne sidotaan palkkaindeksiin. Lisäksi se on tavattoman epäreilua myös siksi, että jos työttömyys lisääntyy, palkat eivät tyypillisesti jousta alaspäin. Tällöin eläkeläisten ansiotaso nousee, vaikka palkansaajien laskee, kun työttömät otetaan huomioon.
En tarkoita nyt, että pitäisin tuloerojen kasvamista toivottavana asiana; en pidä. Henkilökohtaisesti pidän sitä ikävänä, mutta jos asiaa ajattelee laajemmin, melkein kaikki ehdotetut poliittiset ratkaisut tuloerojen kasvun estämiseksi ovat tehottomia.
Pienistä eläkkeistä huolehtiminen on poliittisesti kepulaista populismia. Vasemmistoa kiinnostavat vain ansioeläkkeet. Eläkeläisköyhyys ei ole Suomessa mikään kovin suuri köyhyysongelma, lukuun ottamatta niitä nuorina vammautuneita. Pelkkä kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavista 43 % on kehitysvammaisia. Ajatus, että heidän olisi pitänyt panostaa yksityiseen eläkevakuutukseen ei oikein toimi.
Yhteiskunnassa on aina ollut ja tulee olemaan henkilöitä, jotka eivät pysty huolehtimaan elatuksestaan ansiotuloilla. Kysymys on siitä, mikä on heidän osansa maailmassa. YK:n määritelmän mukaan köyhyys on sitä, ettei pysty elämään pienituloisuuden vuoksi vallitsevaa elämänmuotoa. Tästä vallitsevasta elämänmuodosta perusturvan varassa olevat ovat viimeisen 18 vuoden aikana pudonneet pahasti, vaikka heidän absoluuttinen tulotasonsa ei ole laskenut.
Eiköhän Soininvaarakin voisi alkaa puhua toimittajista lehtimiesten sijaan.
Vaikka kirjoitankin moral hazardin pienellä, valtion automaattisesti keräämässä eläkkeessä on kai säästämismoraalia heikentävä vaikutus.
Toisaalta Pohjoismaiden (plus muutaman muun pohjoiseurooppalaisen maan) valtavirran talousteorioiden vastainen menestys pistää miettimään, josko meikäläisessä systeemissä on joku “salattu viisaus” myös tässä kohdin.
Yleisesti ottaen ihmisten luovuus tietysti pääsee esiin sitä paremmin mitä vähemmän meidän täytyy miettiä toimeentuloa. Siksi kai joutilas ylempi keskiluokka ja aatelisto keksivät tieteen. Ja kai siksi, joltain osin, Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan Piilaakso.
Sinivihreä: Ei se ollut tarkoitettu loppukevennykseksi. Minusta tulonsiirrot, jotka ei perustu vapaaehtoisuuteen vaan pitäsi olla mahdollisimman pienet. Sinänsä en vastusta eläkeläisten vaurastumista. Sen pitää vain mielestäni tapahtua joko vapaaehtoisin tulonsiirroin tai sitten eläkeläisten omien toimien seurauksena.
Tietysti, jos olisin samaa mieltä kanssasi siitä, että eläkkeet ovat eläkeläisten työurallaan säätämiä rahoja, joita nyt maksettaisiin takaisin olisin sitä mieltä, että eläkkeet pitäisi maksaa juuri sen kokoisina kuin mitä niitä on säästetty eikä sitoa niitä mihinkään idekseihin.