Lehtimiehet indeksioppiin

Viimeaikoina on esi­in­tynyt paljon kir­joituk­sia, jois­sa perus­tur­vaa – kansaneläket­tä, ja toimeen­tu­lo­tukea nyt esimerkik­si – vaa­di­taan sidot­tavak­si elinkus­tan­nusin­dek­si­in, kos­ka tuet jäävät nyt koko ajan jäl­keen hin­noista. Nämä tuet on sidot­tu hin­tain­dek­si­in. Hin­to­jen nousu ei siis hait­taa. Ongel­ma on, ettei niitä ole sidot­tu palk­kaindek­si­in. Ne jäävät nyt koko ajan jäl­keen yleis­es­tä elin­ta­son nousus­ta. Lap­sil­isiä ei ole sidot­tu mihinkään hin­tain­dek­si­in. Tässä meil­lä on oikea ongel­ma. Ja opintotuessa.

On myös vaa­dit­tu lap­sil­isien saat­tamista etuoikeutetuk­si tulok­si toimeen­tu­lotues­sa. Nythän lap­sil­isien koro­tuk­set menevät sivu suun toimeen­tu­lotuen asi­akkail­ta. Tämä olisi toimeen­tu­lotuen asi­akkaille erit­täin epäedullista. Alle 10-vuo­ti­aan lapsen peru­sosa on nyt 251 euroa sisältäen lap­sil­isän sata euroa. Jos lapsen peru­sosa olisi 151 euroa minkä päälle tulisi lap­sil­isä 100 euroa, lap­sil­isän koro­tus kymmenel­lä eurol­la todel­lakin nos­taisi kokon­aistuen 251 eurosta 261 euroon. Siis kan­nat­tavaa? Nyt kuitenkin tuo 251 euroa on suo­jat­tu hin­tain­dek­sil­lä mitä lap­sil­isä ei ole.

Olete­taan tuo­hon kuvioon 20 pros­entin inflaa­tio ja 10 euron koro­tus lap­sil­isään. Jos lap­sil­isä on etuoikeutet­tua tuloa, 20 pros­entin inflaa­tio­tark­istus 251 euroon on 50,2 euroa. Toises­sa vai­h­toe­hdos­sa inflaa­tio­tark­istus kohdis­tuu vain 151 euroon ollen 30,2 euroa, minkä päälle tulisi siis se kymme­nen euron koro­tus lap­sil­isään, yhteen­sä 40,2 euroa. Lap­sil­isän irrot­ta­mi­nen normin ulkop­uolelle kan­nat­taa toimeen­tu­lotuen asi­akkaille vain, jos olete­taan lap­sil­isien kohoa­van inflaa­tio­ta nopeammin.

11 vastausta artikkeliin “Lehtimiehet indeksioppiin”

  1. Osmo Soin­in­vaara:

    “Ongel­ma on, ettei niitä ole sidot­tu palkkaindeksiin.”

    Sinivihreä:

    Tuo­han on aivan tot­ta. Eikä etuuk­si pidä sitoa mihin tahansa, etu­u­den­saa­jat köy­hdyt­tävään, “luuseri-indek­si­in”. Loogis­in­ta olisi sitoa etu­udet siten, että etuuk­sien tark­istuk­sen perus­tana käytet­täisi­in eduskun­nan itselleen myön­tämiä palkan/palkkion koro­tuk­sia. Lap­sil­isien hyvä ostovoimake­hi­tys olisi sil­loin tur­vat­tu maail­man tap­pi­in saakka.

  2. Eikö kuitenkin eläk­keet pitäisi sitoa sel­l­aiseen indek­si­in, joka kuvaa eläkeläis­ten kulu­tus­ta? Eläkeläis­ten tuot­tavu­us ei nouse samaa tah­tia palka­nsaa­jien kanssa, joten mik­si eläkeläis­ten pitäisi päästä jaolle tuot­tavu­u­den kasvus­ta? Inflaa­tio­tarkas­tuk­sethan takaa­vat sen, että eläkeläis­ten elin­ta­so ei putoa.

    Palkkain­dek­si­in sit­o­mi­nen tarkoit­taisi sitä, että kun met­al­li tms. neu­vot­telee duunareille lisää palkkaa, se nos­taa eläke­meno­ja välittömästi.

  3. Niin. Kyse on var­maan taas siitä, että hyväksytäänkö tulo­ero­jen kasvu vai ei. Eläk­keet sidot­tu kus­tan­nusidek­si­in = tulo­erot kas­va­vat, mut­ta eläkeläis­ten eli­ta­so ei nouse. Eläk­keet sidot­tu palkkain­dek­si­in = tulo­erot kas­va­vat hitaam­min ja eläkeläis­ten elin­ta­so nousee.

    Olen tiedemiehen kanssa samoil­la lin­joil­la: mik­si eläkeläis­ten elin­ta­son pitäisi nous­ta tulon­si­ir­roil­la? Eikö eläk­keet ole tarkoitet­tu perus­tur­vak­si aivan kuten vaik­ka toimeen­tu­lo­tu­ki? Ei kai ole tarkoituk­sen­mukaista, että ne jot­ka eivät ota osaa hyv­in­voin­nin tuot­tamiseen pää­si­sivät osal­lisik­si sen kasvusta?

  4. Eläkkei­den indeksistä.
    Työeläket­täsi kor­jataan indek­sil­lä, jos­sa on 80 % palkkain­dek­siä ja 20 % hin­tain­dek­siä niin kauan kuin olet töis­sä. Niin­pä tämän vuo­den työ­suorituk­sen arvoon sit­ten joskus vaikut­taa yleinen tuot­tavu­u­den nousu työ­suorituk­sen ja eläkepäätök­sen välillä. 

    Sen jäl­keen kun on jäänyt eläk­keelle, pain­ot vai­h­tu­vat, 20 % palkkain­dek­siä ja 80 % hin­tain­dek­siä. työeläket­tä saa­vat saa­vat siis vielä eläk­keel­lä ollessaankin jonkin­laisen kor­vauk­sen elin­ta­son nousus­ta, mut­ta pur­naa­vat tästäkin.

    Kansaneläke on sidot­tu kokon­aisu­udessaan vain hin­tain­dek­si­in. Köy­himpi­en eläkeläis­ten tur­va on siis heikom­pi kuin ansioeläkkeitä saavien. Eri­tyisen raa’ak­si tämä muut­tuu, jos jää kansaneläk­keelle vam­maisu­u­den vuok­si 16-vuo­ti­aana ja on sil­lä seu­raa­vat 75 vuot­ta saa­mat­ta mitään kom­pen­saa­tio­ta ympäristön elin­ta­son muutoksesta.

    Ansiosi­don­naiset työt­tömyysko­r­vauk­set määräy­tyvät ansioiden edeltänei­den perus­teel­la, joten ne seu­raa­vat automaat­tis­es­ti ansio­ta­son nousua, mut­ta perus­päivära­ha on sidot­tu vain hin­tain­dek­si­in, jol­loin perustyöt­tömät käy­htyvät suh­teessa ympäröivään yhteiskuntaan.

  5. Art­turi Björk:

    “Eikö eläk­keet ole tarkoitet­tu perus­tur­vak­si aivan kuten vaik­ka toimeentulotuki?”

    Sinivihreä:

    En ole koskaan ajatel­lutkaan, että eläke olisi jonkin­lainen toimeen­tu­lo­tu­ki. Itse olen aina mieltänyt, että eläke on takaisin­mak­sua siitä osas­ta palkkaa, joka on työssäolovu­osi­na jäänyt kulut­ta­mat­ta, eli säästöön.

    Art­turi Björk:

    “Ei kai ole tarkoituk­sen­mukaista, että ne jot­ka eivät ota osaa hyv­in­voin­nin tuot­tamiseen pää­si­sivät osal­lisik­si sen kasvusta?”

    Sinivihreä:

    Ole­tan edel­lisen vappukevennykseksi.

  6. Ymmär­rän tämä huolen, mut­ta minus­ta se haiskah­taa vähän vasem­mistopop­ulis­mil­ta. Tule­vaisu­u­den eläkeläiset pää­sevät kyl­lä osal­lisik­si talouden yleis­es­tä kasvus­ta, jos he sijoit­ta­vat vapaae­htoiseen eläke­vaku­u­tuk­seen, joka sijoit­taa vaik­ka osakein­dek­si­in. Tätä lisää ei saa tietenkään ilman riskiä.

    Perus­päivära­ha ja kansaneläke sisältävät molem­mat vaka­van Moral Haz­ardin, joka pahe­nee jos ne sido­taan palkkain­dek­si­in. Lisäk­si se on tavat­toman epäreilua myös sik­si, että jos työt­tömyys lisään­tyy, palkat eivät tyyp­il­lis­es­ti jous­ta alaspäin. Täl­löin eläkeläis­ten ansio­ta­so nousee, vaik­ka palka­nsaa­jien las­kee, kun työt­tömät ote­taan huomioon. 

    En tarkoi­ta nyt, että pitäisin tulo­ero­jen kas­vamista toiv­ot­ta­vana asiana; en pidä. Henkilöko­htais­es­ti pidän sitä ikävänä, mut­ta jos asi­aa ajat­telee laa­jem­min, melkein kaik­ki ehdote­tut poli­it­tiset ratkaisut tulo­ero­jen kasvun estämisek­si ovat tehottomia.

  7. Pienistä eläkkeistä huole­htimi­nen on poli­it­tis­es­ti kepu­laista pop­ulis­mia. Vasem­mis­toa kiin­nos­ta­vat vain ansioeläk­keet. Eläkeläisköy­hyys ei ole Suomes­sa mikään kovin suuri köy­hyysongel­ma, luku­un otta­mat­ta niitä nuo­ri­na vam­mau­tunei­ta. Pelkkä kansaneläket­tä työkyvyt­tömyy­seläk­keenä saav­ista 43 % on kehi­tys­vam­maisia. Aja­tus, että hei­dän olisi pitänyt panos­taa yksi­tyiseen eläke­vaku­u­tuk­seen ei oikein toimi. 

    Yhteiskun­nas­sa on aina ollut ja tulee ole­maan henkilöitä, jot­ka eivät pysty huole­hti­maan elatuk­ses­taan ansio­tu­loil­la. Kysymys on siitä, mikä on hei­dän osansa maail­mas­sa. YK:n määritelmän mukaan köy­hyys on sitä, ettei pysty elämään pien­i­t­u­loisu­u­den vuok­si val­lit­se­vaa elämän­muo­toa. Tästä val­lit­sev­as­ta elämän­muo­dos­ta perus­tur­van varas­sa ole­vat ovat viimeisen 18 vuo­den aikana pudon­neet pahasti, vaik­ka hei­dän absolu­ut­ti­nen tulota­son­sa ei ole laskenut.

  8. Vaik­ka kir­joi­tankin moral haz­ardin pienel­lä, val­tion automaat­tis­es­ti keräämässä eläk­keessä on kai säästämis­moraalia heiken­tävä vaikutus. 

    Toisaal­ta Pohjo­is­maid­en (plus muu­ta­man muun pohjoiseu­roop­palaisen maan) val­tavir­ran talous­te­o­ri­oiden vas­tainen men­estys pistää miet­timään, josko meikäläisessä sys­tee­mis­sä on joku “salat­tu viisaus” myös tässä kohdin. 

    Yleis­es­ti ottaen ihmis­ten luovu­us tietysti pääsee esi­in sitä parem­min mitä vähem­män mei­dän täy­tyy miet­tiä toimeen­tu­loa. Sik­si kai jouti­las ylem­pi keskilu­ok­ka ja aatelis­to kek­sivät tieteen. Ja kai sik­si, joltain osin, Suo­mi ja Ruot­si ovat Euroopan Piilaakso.

  9. Sinivihreä: Ei se ollut tarkoitet­tu lop­pukeven­nyk­sek­si. Minus­ta tulon­si­ir­rot, jot­ka ei perus­tu vapaae­htoisu­u­teen vaan pitäsi olla mah­dol­lisim­man pienet. Sinän­sä en vas­tus­ta eläkeläis­ten vauras­tu­mista. Sen pitää vain mielestäni tapah­tua joko vapaae­htoisin tulon­si­ir­roin tai sit­ten eläkeläis­ten omien toimien seurauksena.

    Tietysti, jos olisin samaa mieltä kanssasi siitä, että eläk­keet ovat eläkeläis­ten työu­ral­laan säätämiä raho­ja, joi­ta nyt mak­set­taisi­in takaisin olisin sitä mieltä, että eläk­keet pitäisi mak­saa juuri sen kokoisi­na kuin mitä niitä on säästet­ty eikä sitoa niitä mihinkään idekseihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.