Eurooppalaista protektionismia

Uutisten mukaan EU on asettanut suojatullit kiinalaisille energiansäästölampuille suojellakseen Osramin tuotteita liian halvoilta kilpailijoilta. Kyse on Saksan työpaikoista. Montakohan työpaikkaa koko EU:n alueella vie, että EU:n iktsensä asettamiin päästökiintiöihin pääsemiseksi on vastaavasti muita keinoja käytettävä vastaavasti enemmän?

Kun nyt noista energiansäästölampuista tuli puhe, pitäisi kaikkia sähköllä talojaan lämmittäviä muistuttaa siitä, ettei heidän ole mitään järkeä lämmityskauden aikana tuhlata rahojaan energiansäästölamppuihin vaan käyttää surutta tavallisia hehkulamppuja vaikka läpi vuorokauden palamassa.

19 vastausta artikkeliin “Eurooppalaista protektionismia”

  1. …pitäisi kaikkia sähköllä talojaan lämmittäviä muistuttaa siitä, ettei heidän ole mitään järkeä lämmityskauden aikana tuhlata rahojaan energiansäästölamppuihin vaan käyttää surutta tavallisia hehkulamppuja…

    Mitkäs puolue sitä vaarallista elohopeaakin sisältävää energiansäästölamppua on peräti pakolliseksi säätämässä.. On paljon kohteita joissa huokea hehkulamppu on aivan hyvä ratkaisu ympäristönkin kannalta.

    EU tullee tarjoamaan meille vielä monet hankalat tilanteet tulevaisuudessa kun keskieurooppalaiset poliitikot suojelevat kotimaidensa teollisuusmuseotoimintaa = siis varmistavat ääniä itselleen..

  2. Usein näkee toitotettavan tätä hehkulamppujen hukkaenergian samantekevyyttä suoran sähkölämmityksen tapauksessa.

    Muistan kuitenkin lukeneeni tutkimuksia, että parhaimmillaankin vain 70 % hehkulamppujen tuottamasta lämpöenergiasta saadaan hyödynnettyä.

    Lamput ovat useimmiten katonrajassa tai ainakin korkealla, hyvin harvoin matalalla. Lämmitys asennetaan yleensä lattiaan tai lattianrajaan, hyvästä syystä. Lämmin ilma nousee ylöspäin. Katonrajassa olevat hehkulamput lämmittävät huonommin meitä ihmisiä kuin alhaalla oleva lämpöpatteri.

    Toki konvektio toimii ja merkittävä osa hehkulamppujen lämmöstä tulee hyötykäytettyä. Mutta se toimii myös talosta ulos ja merkittävä osa lämmöstä menee hukkaan.

    On täysin hölmöä verrata energiansäästö- ja hehkulamppuja yksioikoisesti sähkölämmitteisen talon tapauksessa unohtaen lamppujen lämmitysvaikutus, mutta yhtä suurta puppua on väittää lamppujen kaiken energian tulevan käytetyksi. Asia on useimmiten fifty-fifty, sanoisin.

  3. Toisaalta on muistettava, että energiansäästölampun käyttöikä on 7-15 kertaa pidempi kuin tavallisen hehkulampun. Voi hyvinkin olla, että energiansäästölamppu maksaa itsensä takaisin, vaikka lamppujen sähkönkulutusta ei edes huomioitaisi. Tämä tietysti sellaisissa paikoissa, joissa valoja pidetään päällä niin paljon, että lämpön käyttöikä tulee vastaan.

  4. Lamppu lämmittää tosiaan tyypillisesti väärästä paikasta. Kaksikerroksisessa talossa alakerrassa voi pitääkin lamppuja päällä, mutta yläkerrassa ei yleensä kannata.

  5. Hehkulamppujen vaihtaminen ns. energiansäästölamppuihin, lienee Suomen olosuhteissa jokseenkin neutraali ympäristöteko. Ihmiset todennäköisesti ulosmittaavat osan pienemmästä sähkönkulutuksesta pitämällä energiansäästölamppuja päällä silloinkin, kun he olisivat sammuttaneet hehkulampun. Toisaalta e.s.lamppuihin liittyy jäteongelma.

    Itse olen valinnut lampputyypin käyttöominaisuuksien perusteella. Tilat, joissa tarvitaan nopeasti tasainen valoteho ovat oivallinen käyttökohde hehkulampuille. Myös hyvä säädettävyys on hehkulamppujen ominaisuus. Halogeenit puolestaan sopivat sinne, missä tarvitaan paljon kohdennettua valoa. Energiansäästölamput sopivat kohteisiin, joissa polttimon vaihtaminen on hankalaa. Lisäksi energiansäästölampulla saa hyvän valotehon, kun ottaa nimelliseltä valoteholtaan vastaavaa hehkulamppua suuremman polttimon.

  6. Yhden sekajätteen joukkoon heitetyn säästölampun sisältämä elohopea sotkee jätteenpolttolaitoksen savukaasujen puhdistusprosessin melko pitkäksi aikaa. Lisäksi tulevat elohopeapäästöt ympäristöön.

    Niin, ne säästölamput ja loisteputket pitäisi viedä erilliseen keräykseen, kuten meidän perheessä toimitaankin.
    Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan perheemme on kuitenkin poikkeus.
    Tutkimuksen mukaan ns. lähtöpaikkalajitellun jätteen joukosta löytyy aivan mitä tahansa, myös ongelmajätteitä.

    Olisi kiinnostavaa tietää kuinka suuri osuus säästölampuista päätyy sekajätteen joukkoon. Oma arvaukseni on, että reilusti yli puolet. Melkoinen elohopeamäärä.

  7. Mikko Huovila:

    ”Tuo hehkulamppujen avulla lämmittäminen on kyllä enemmän myytti kuin faktaa.”

    Sinivihreä:

    Myytti taitaa itsessään olla myytti.

    Valaistustehon tarve on suurimmillaan samaan aikaan kuin lämmitystehon tarve. Pyöristettynä koko hehkulampun nimellisteho muuttuu lämmöksi, jonka nykyiset patteritermostaatit pystyvät vaivatta hyödyntämään. Tietenkin jos haluaa kompuroida pimeässä asunnossa pelkkien patteritermostaattien ledivalossa, sekin on mahdollista, mutta sähköä ei siinä touhussa taida paljonkaan säästyä.

  8. Lapsuudenkodissani oli kattolämmitys ja hyvin se tuntui toimivan. Miksei katossa oleva lamppu lämmittäisi samaan tapaan?

  9. Sinivihreällä taitaa nyt olla vaikeuksia ymmärtää yksinkertaista perusfysiikkaa vai onko sinulla kotonasi ne valaisimet lattialla?

    Termostaatit varmasti hoitavat oman osuutensa, mutta kun merkittävä osa lämmöstä ei katonrajasta kantaudu hyötykäyttöön.

    Tämä ei ole mutua, vaan tutkimusperäistä tietoa, jonka tulos on helppo käsittää edes perusteet luonnontieteistä ymmärtävänä. On täysin käsittämätöntä, että tällaiset huuhaa-väitteet muuttuvat yleisesti hyväksytyksi totuudeksi, kun niitä tarpeeksi toistelee.

  10. JL kysyi:

    ”Lapsuudenkodissani oli kattolämmitys ja hyvin se tuntui toimivan. Miksei katossa oleva lamppu lämmittäisi samaan tapaan?”

    Kattolämmityksessä on laaja matalalämpöinen elementti, joka ei lämmitä ilmaa, vaan lämpö siirtyy lämpösäteilyn välityksellä huoneiston kaikille pinnoille. Myös esimerkiksi ihmisen iholle. Siksi kattolämmitetyn huoneen lämpötila tuntuu korkeammalta ja ilman lämpötilaa voidaan pitää muutaman aste ”ilmalämmitteistä” alhaisempana.

    Kuuma hehkulamppu toimii kuten sähköpatteri, eli se luovuttaa lämpötehostaan suurimman osan johtumalla sitä ympäröivään ilmaan, joka kevyempänä jää huoneen yläosiin.

  11. Sinivihreällä taitaa nyt olla vaikeuksia ymmärtää yksinkertaista perusfysiikkaa vai onko sinulla kotonasi ne valaisimet lattialla?

    Niin tai sitten tällä ”sinivihreällä” on toimiva koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Eivät kaikki ihmiset suinkaan asu ilmanvaihdoltaan harakanpesää muistuttavissa vanhoissa homeisissa puutaloissa tai sitten neukkukuutioissa. Tietysti kun näitä kerran pienipäästöisellä NL rauhankaasulla, tai kivihiilellä kuten hesassa, lämmittää ja katossa vielä himmeästi kiiltää orjatyövoimalla valmistettu ”made in peoples republic of china” merkkinen halpisenergiansäästölamppu niin taivaspaik.. öh. paikka tiedostavassa etujoukossa on varmistettu vaikka lentokoneellakin välillä lentäisikin. Näin se menee. de Vihreys.

  12. JL: On yksinkertainen perustotuus, että lämmin ilma kevyempänä (lämpimämpi ilma vie enemmän tilavuutta ja on siten vähemmän tiheää) nousee ylöspäin. Tämän voi helposti todeta vaikka saunassa: katonrajassa on kuuminta ja alhaalla viileintä. Sama pätee tavallisiin huoneisiin, vaikka lämpötilaerot ovat pienempiä.

    Lattiatasossa oleva lämmitys lämmittää sitä paikkaa, jossa muuten olisi kylmintä. Siitä lämmin ilma nousee hiljalleen ylöspäin. Tällainen lämmitys saa tasaisimman lämmön ja me ihmisethän olemme suurimmalta osin lähempänä lattiaa kuin kattoa. Tarvitsemme lämpöä alas.

    Jos lämmitämme katonrajassa olevaa ilmaa, lämpö jakautuu paljon huonommin koko asuntoon. Toki entropian lakien mukaisesti lämpötilaerot tasoittuvat hiljalleen, mutta harvan kaasuseoksen tapauksessa tämä tasoittuminen on hidasta. Kun asunto on harvemmin ilmatiivis, pääsee merkittävä osa lämmitetystä ilmasta ja lämmöstä poistumaan.

    Katossa ja ulkona olevat lämmittimet ovat yleensä säteilylämmittimiä, joiden vaikutus perustuu infrapunasäteilyyn. Säteily ei suoraan lämmitä ilmaa, vaan pintoja, jotka ovat siten ympäröivää ilmaa lämpimämpiä. Hehkulampun tapauksessa tämä mekanismi ei kuitenkaan ole vallitseva.

  13. ”Hehkulamppujen vaihtaminen ns. energiansäästölamppuihin, lienee Suomen olosuhteissa jokseenkin neutraali ympäristöteko. Ihmiset todennäköisesti ulosmittaavat osan pienemmästä sähkönkulutuksesta pitämällä energiansäästölamppuja päällä silloinkin, kun he olisivat sammuttaneet hehkulampun. Toisaalta e.s.lamppuihin liittyy jäteongelma”

    Onhan perusteluja. Siis ei kannata vaihtaa, koska enrgiansäästölamppuja pidettäisin kumminkin koko ajan päällä, eikä säästöä tulisi.
    Eikä kannata kerätä, koska kaikki paiskaavat lamput kumminkin sekaroskiin.

    Jos itse on idiootti, ei kannata olettaa, että kaikki muutkin ovat.

    EU:ssa on parhaillaan syntymässä uusi elohopea-asetus, jolla Hg-jätteen syntyä suitsitaan. Energiansäästölamppujen elohopea otetaan talteen ja se kierrätetään. Elohopean ja eräiden sen yhdisteiden vienti kielletään kokonaan.

    Järkivihreän logiikan mukaan vientiä ei kai kannattaisi kieltää, koska elohopeaa kumminkin tarvitaan kehitysmaiden pienimuotoisessa kullanhuuhdonnassa (mikä ei muuten pidä lainkaan paikkaansa).

    Aika erikoinen suositus Soininvaaralta kehottaa polttamaan surutta vuorokaudet ympäriinsä hehkulamppuja kotonaan.

    Mikä surkea tulevaisuus meillä onkaan, kun ”järkivihreät” on päästetty irti.
    Minä pidin enemmän Koijärvi-liikkeestä.

  14. Uskotaan nyt sitten. Yksikerroksisessa talossa on merkitystä sillä, millä korkeudella huoneistossa lämmönlähde on. Tämä on relevanttia,koska sähkölämmitetyt talot lienevät pääsoin pientaloja. Itse asun kerrostalossa,jossa asia on ylintä kerrosta lukuun ottamatta yksi ja hailee. Tarkoitukseni oli vain korostaa sitä, kuinka typerää on sähköllä lämmittäminen. Tuhannen watin sähkölämmittimen voisi korvata 17 (oikealle korkeudelle sijoitetulla) 60Watin hehkulampulla.

  15. ”Tarkoitukseni oli vain korostaa sitä, kuinka typerää on sähköllä lämmittäminen. Tuhannen watin sähkölämmittimen voisi korvata 17 (oikealle korkeudelle sijoitetulla) 60Watin hehkulampulla”

    Onhan tuossa oma hyytävä logiikkansa. En kuitenkaan demonisoisi vain sähkölämmitteisiä, koko pientaloasuminen on tuhlaavaa ja ympäristöä tuhoavaa. Ekologisin asumismuoto ovat tiiviit kerrostalolähiöt.
    Tulevaisuudessa tosin pitäisi A Clarken visioiden mukaisesti asua yläilmakehässä avaruushissiyhteyksin, tämä voisi olla parempi vaihtoehto. Tai sitten siirtää osa porukasta Kuuhun, osa Marsiin. Amerikkalaiset voitaisiin huoletta heivata Titaniin, saisivat läträtä tarpeekseen hiilivedyillä siellä.

  16. Tässä ketjussa toiset keskustelevat aidasta toiset aidanseipäistä. Tavallaan kaikki ovat oikeassa. Hehkulamppu on lämmönlähde oli se huonetilassa missä tahansa, vaikka katonrajassa. Lämmin ilma kerrostuu huoneeseen tietyllä tavalla. Ikkunoiden alle sijoitetut lämpöpatterit huolehtivat kierrosta. Nykyaikaiset hehkulamput on saatavissa myös heijastimilla varustettuina. Sitä voidaan tehostaa lisäheijastimella/varjostimella. Silloin säteilylämpö tulee hyväksikäytettyä. Ja ei ole pakko sijoittaa lamppuja katonrajaan. Voidaan ne asettaa tunnelmallisesti lattianrajaan paneloituina. Silloin ne toimivat lämpöpattereina.
    Energialamppu on ongelmajäte ja vaatii enemmän energiaa ja materiaaleja valmistukseen. Kokonaishyöty ympäristön kannalta saattaa jäädä negatiiviseksi. Enintään ne hyödyttävät vuokrakasarmeissa asuvia rahallisesti. Mutta missä ajassa lamppu maksaa itsensä takaisin? Muutossa kannattaa lamput ottaa mukaan. Jokaisella muuttajalla siis pitää olla peruslamppusarja aina mukanaan kun poismuuttaja on ruuvannut irti kaikki ostamansa energialamput. Mihinkähän tämä johtaa? Ainakin ongelmajätteiden kasvuun. Osa päätyy varmasti sekajätteen joukkoon.

  17. Traveler sen oivalsikin. Meillä, kuten kai kaikissa nykyaikaisesti rakennetuissa asunnoissa ilma vaihtuu koneellisesti ja lämpö otetaan talteen. Lisäksi todettakoon, että nykyisin liki kaikissa asunnoissa tuppaa olemaan enemmän kuin yksi kerros, jolloin lämpö tulee hyötyyn sitäkin kautta.

    Jari Huhtala:

    ”Siis ei kannata vaihtaa, koska enrgiansäästölamppuja pidettäisin kumminkin koko ajan päällä, eikä säästöä tulisi.
    Eikä kannata kerätä, koska kaikki paiskaavat lamput kumminkin sekaroskiin.”

    Sinivihreä:

    Ihminen nyt vain tuppaa joskus (aina?) olemaan sellainen. Otetaan esimerkiksi autojen turvavarusteet. Autojen muuttuminen turvallisemmaksi on johtanut siihen, että autoilla ajetaan vähän nopeampaa ja saavutettu turvallisuushyöty pienenee. Näitä esimerkkejä piisaa ja niitä voi kysyä markkinoinnin ammattilaisilta lisää.

    Jari Huhtala:

    ”Jos itse on idiootti, ei kannata olettaa, että kaikki muutkin ovat.”

    Sinivihreä:

    Ei nyt kannata tuolla tavoin. Minä vain ihmettelen, miksi asuntojen hajautettu lämmöntuotanto ei kaikille kelpaakaan 🙂

  18. Alkuperäinen aihe koski siis sitä, että EU on saksalaista Osramia suojellakseen laittanut polkumyyntitullit kiinalaisille energiansäästölampuille (Philips?). Kyse minkään energiansäästön mielekkyydestä sähkölämmitteisissä taloissa on akateemisesti mielenkiintoinen, mutta päämääränä tulee tietysti olla, ettei taloja lämmitetä sähköllä – kuin korkeintaan kesäisin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.