Oikeudenmukainen palkkarakenne

80 vastausta artikkeliin “Oikeudenmukainen palkkarakenne”

1. Mitä tarkoi­tat muuten Osmo käsit­teel­lä oikeu­den­mukainen? Onko sinus­ta epäoikeu­den­mukaista, että kaikil­la ihmisille ei ole samo­ja lähtöko­htia? (esim. että ihmisil­lä on eri­laiset geen­it tai he syn­tyvät eri olo­suhteisi­in yms.) Tämä kuul­lostaa nyt vähän uskon­nol­lis­esl­ta, mut­ta minus­ta oikeu­den­mukaisu­us ja epäoikeu­den­mukaisu­us eivät ole käsit­teitä, jot­ka kuvaa­vat sitä miten luon­to toimii, vaan ne kuvaa­vat sitä miten ihmiset toimi­vat toisiansa kohtaan. 

   Palkkarak­en­teesta:
   Minus­ta oikeu­den­mukaista on se, että jokainen saa sen mihin itse kyke­nee ilman, että tätä “onnen tavoit­telua” rajoite­taan. Eli tästä näkökul­mas­ta markki­noil­la määräy­tyvät palkat ovat ehdot­toman oikeu­den­mukaisia ja lain­säädän­nöl­lä tue­tut ammat­ti­jär­jestöt saa­vat epäreilua etua.

   Vastaa

2. Kyse on lsi­itä, mil­laiset ovat oikeu­den­mukaiset sään­nöt. Se taas riip­puu olo­suhteista. JOS kaik­ki oli­si­vat saman­laisia, on ilmeistä, että oikeu­den­mukaisu­us toteu­tu­isi markkinoilla.

   Sama sään­tö toisen­lai­sis­sa olo­suhteis­sa taas ei ole yhtä oikeu­den­mukainen. Jos toisil­la on syn­type­r­äis­es­ti huonom­mat lähtöko­h­dat kuin toisil­la, sil­loin tarvi­taan jol­lakin tavoin sol­i­daarisia sään­töjä — siis ainakin min­un mielestäni. 

   Vapaat työ­markki­nat perus­tu­lol­la tasoitet­tuna eivät tuo­ta läh­eskään täy­del­listä tasa-arvoa, mut­ta en todel­la pysty var­muudel­la sanomaan, että nykyjär­jestelmä olisi sitä oikeudenmukaisempi.

   Vastaa

3. Jouko Turk­ka yhessä nov­elis­saan vit­saili tuos­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta sem­mosel­la visioil­la, että mitä jos raha pois­tet­taisi­in ja siir­ryt­täisi­in takaisin luon­taistalouteen. Esimerkik­si Jor­ma Ollila saisi raskaan työpäivän päät­teek­si tuhan­nen euron edestä tarvit­semi­aan tarvikkei­ta, siis vaik­ka riisiä sel­l­aset tuhat kiloa maanan­taina ja tiis­taina taas ton­ni astian­pe­suainet­ta. Keskivi­ikkona vai­h­taisi päivä­palkkansa 30 siivo­jan työ­panok­seen ja Jor­man tönö olisi ker­rankin siisti. Ja niin poispäin.

   Tosi­a­sia on siis se, että ihmi­nen “tarvit­see” lop­pu­jen lopuk­si todel­la vähän. Kaik­ki kulut­ta­vat liikaa, ja köy­him­mät suomes­sa läskistyvät pahiten.

   Vastaa

4. Kun muutkin kuin Paa­vo Lip­po­nen ovat kau­naisia, joku tolkku palkois­sa pitäisi olla. Siis palkois­sa eli en tarkoi­ta täl­lä markki­noil­la vellovas­ta rahas­ta saatavaa hyö­tyä. Se on riskibisnes ja onnes­sa on kuka hyötyy. 

   Kun kun­ta­jo­hta­ja saa lik­saa 10000 euroa kuus­sa ja siivoo­ja 1600 euroa, niin jos­sain mät­tää. Molem­mil­la on näet sama työ­nan­ta­ja, joka toimii yhteiskun­nan varoil­la. Kun­ta­jo­hta­jal­la ei ole minkään val­takun­nan riskiä työssään. Julkisen sek­torin iso­jen johta­jien palkat ovat ker­ta kaikki­aan karan­neet käsistä.

   Vastaa

5. Ehkä tämä on tyh­mä kysymys, mut­ta miten työe­htosopimuk­set alen­ta­vat palkko­ja? En ole kuul­lut sel­l­ais­es­ta sopimuk­ses­ta, joka määräisi maksimipalkan. 

   Toisek­si ihmette­len, mik­si maail­man ylivoimais­es­ti järjestyneim­mis­sä mais­sa eli Pohjo­is­mais­sa on maail­man pien­im­mät tulo­erot, ja maail­man vähiten järjestyneessä, jos­sa ammat­tili­it­toon jär­jestäy­tymisen ajami­nen on tehty käytän­nössä lait­tomak­si, suurin piirtein suurim­mat (siis toki vain rikkaista maista puhut­taes­sa). En enää viit­si lait­ta tähän, mitä maa­ta tarkoitan 😉

   Kol­man­nek­si veikkaan, että työvoima­pu­la siivoo­jista on siinä mielessä näen­näistä, että kyl­lä tek­i­jöitä riit­tää mut­ta vai­h­tu­vu­us on suur­ta, joka tietysti avaa jatku­vasti uusia työ­paikko­ja. Pikainen guuglaus näyt­täisi tuke­van aja­tus­ta. Muuten kai palkat ns. liukuisi­vat, kuten ne ovat jo tehneet esim. sel­l­ai­sis­sa raken­nustöis­sä, joi­hin koulu­tus kestää vartin.

   Neljän­nek­si väitän edelleen, että yksi syy sille, että suomes­sa on suurin piirtein maail­man tehokkain teol­lisu­ustyön­tek­i­jä — ja myös korkeat palkat kaiken maail­man haahuil­i­joil­la sun muil­la hörhöil­lä — yksi syy sille on kai se vasem­mis­ton jatku­va urpu­tus ja toim­inta sen hyväk­si, että yritetään luo­da työ­paikko­ja, joista mak­se­taan kun­non palkkaa eikä suinkaan mitään pihvinkään­tämistä tai piikomista ja niin edelleen … (kts. aiem­mat jorinani).

   Vastaa

6. Pikkuisen menee ohi aiheen, mut­ta on pakko kom­men­toi­da totea­mus­ta hyväo­sais­ten, ja nimeno­maan hyväo­sais­ten palka­nsaa­jien, oleskelus­ta sopimusjär­jestelmän ulkop­uolel­la eli markki­noiden puolella.

   Min­ulle tulee ensim­mäisenä mieleen hyväo­sais­es­ta palka­nsaa­jas­ta lääkäri, lakimies, lentäjä tms. Kyvykkäitä lääkäre­itä, lakimiehiä ja lentäjiä — siis vaa­timuk­set täyt­täviä — olisi tulos­sa näille markki­noille, niin hur­jia määriä kuin ikinä vain koulutet­taisi­in. Jos ns. aka­teemiset ay-liik­keet osaa­vat eri­no­mais­es­ti vas­tus­taa koulu­tus­määrien lisäämistä, niin onko tämä oikeu­den­mukaista? Vai onko heil­lä joku oma sopimus ope­tus­min­is­ter­iön kanssa, jos­sa heille taataan niukku­u­den markki­nat, kun samaan aikaan monien muiden ammat­tien koulu­tus­määristä päätet­täessä on luo­tu kaikkea muu­ta kuin niukku­u­den markki­nat (vrt. poli­isi, suurin osa yliopis­toaloista tms.)

   Tarkoituk­se­na oli siis vain kiin­nit­tää huomio­ta ajatuk­seen, että näi­den jär­jestäy­tynei­den ryh­mien edun­valvon­ta on paljon “hienos­tuneem­paa”, kos­ka se tapah­tuu aiem­mas­sa vai­heessa, mut­ta minus­ta ei ollenkaan oikeu­den­mukaisem­paa kuin paperi­te­ol­lisu­u­den lakko. On kivaa olla markki­noil­la, joiden pelisään­nöt on itse saanut olla luomassa.

   Vastaa

7. Ehkä tämä on tyh­mä kysymys, mut­ta miten työe­htosopimuk­set alen­ta­vat palkko­ja? En ole kuul­lut sel­l­ais­es­ta sopimuk­ses­ta, joka määräisi maksimipalkan.

   Työ­nan­ta­ja ei joudu tuomiois­tu­imeen, jos “rikkoo” työe­htosopimus­ta mak­samal­la liikaa palkkaa, mut­ta jotain keskinäistä sol­i­daarisu­ut­ta työ­nan­ta­jil­lakin on. Aivan viral­lis­es­ti pääkaupunkiseudun kun­nat sopi­vat, että eivät yritä palkkak­il­pailul­la varas­taa sairaan­hoita­jia toisil­taan. Kyl­lä sopimuk­set voivat säädel­lä palkko­ja myös alaspäin. Eri­tyis­es­ti kuntasektorilla.

   Vastaa

8. Tiedän, että julki­nen puoli on käyt­tänyt määräävää markki­na-ase­maansa työ­markki­noil­la hyväk­seen. Etenkin ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­sia pystyt­ti­in pitkään pitämään alhaal­la mei­dän veron­mak­sajien eduksi.

   Siivoo­jat kuitenkin työsken­televät kym­menis­sä, jos ei sadois­sa, pikku ja vähän suurem­mis­sakin fir­moissa. Vaikea uskoa, että ne eivät kil­pail­isi työn­tek­i­jöistä. Yleen­sä kartel­li vaatii muu­ta­man har­van toim­i­jan yhteistyötä. 

   Jos siivoo­jien palkat eivät ole nousseet se tarkoit­ta­nee, että pulaa työn­tek­i­jöistä ei ole. “Uus­suo­ma­lais­ten” työt­tömyys­lu­vut todis­tanevat samaa.

   Sik­si toisek­si siivoo­ja ei ole paljoakaan investoin­ut ammat­ti­taitoon­sa, joten hän vai­h­taa siitäkin syys­tä paljon helpom­min työ­paikkaansa kuin vaikka­pa sairaanhoitaja.

   Vastaa

9. Aidon työvoima­pu­lan olo­suhteis­sa siivo­jien palkkata­so on tosi­aan kohtu­ullisen hyvä. Elämäni paras työ­paik­ka oli 70-luvul­la ruot­sis­sa siivo­jana. Siinä sai juuri sopi­vasti liikun­taa, ettei tarvin­nu mitään inhoa läskipösö­jen ten­nistä työn jäl­keen har­ras­taa. Työn­sä jäl­jet näki heti ja työn­jo­hto puut­tui, pait­si mitä asi­akkaat joskus esit­tivät nöyriä eri­ty­is­toivei­ta. Ja kuten san­ot­tu palkkata­so oli kolminker­tainen mitä suomessa.

   Vastaa

10. Sekä Osmon alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa, että jois­sakin kom­menteis­sa väi­jyy has­su taus­tao­le­tus, joka ei vas­taa todel­lisu­ut­ta. Kaik­ki työ ei ole saman arvoista, kaik­ki työn­tek­i­jät eivät ole samanarvoisia.

    Ote­taan esimerkik­si vaik­ka tääl­lä kuvat­tu siivoo­ja vs. kun­nan­jo­hta­ja. Jos meil­lä on siivoo­jana työstä kiin­nos­tu­ma­ton, kyken­emätön vätys, viihty­isyytemme ilman muu­ta las­kee jonkin ver­ran kun paikat ovat sot­taisia. Mah­dol­lis­es­ti koemme tulomene­tyk­siä siitä, että joudumme pitämään enem­män siivoo­jia kuin mikä olisi tarpeen. Mut­ta jos meil­lä on kyken­emätön kun­nan­jo­hta­ja, syn­tyy vääriä päätök­siä ja kun­nan asioiden hoit­a­mi­nen kär­sii. Tämä tulee todel­la kalli­ik­si meille kaikille kun verora­hat heit­etään kankku­lan kaivoon. Kun­nan­jo­hta­jan työ on hel­postikkin sato­ja ker­to­ja tärkeäm­pää meille kuin siivoo­jan työ.

    Mei­dän on pakko mak­saa tiety­istä hom­mista paljon sen vuok­si, että se on merkit­tävin (ei tietenkään ain­oa) tapa saa­da kykenevää porukkaa tekemään tärkeät hom­mat. Jos emme näin tee, häviämme kaikki.

    Sol­i­daari­nen palkkaus johtaa siihen, että yhteiskun­ta toimii huonom­min, olkoonkin vaik­ka kuin­ka “oikeu­den­mukaista”. Tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että työ on sel­l­ainen, johon merkit­tävästi vaikut­taa tek­i­jän osaami­nen, kykenevyys ja moti­vaa­tio (liukuhi­h­nan ääressä seiso­ville tietenkin on järkevää ja oikeu­den­mukaista mak­saa samoin periaattein).

    Tietenkin oikeu­den­mukaisu­uskysymyk­siä on aiheel­lista pohtia, mut­tei pitäisi uno­htaa sitä, että oikeu­den­mukaisu­us usein (ei tietenkään aina) myös syö yhteistä kakkua.

    Kari

    Vastaa

11. Mikä tekee tulon­jaos­ta oikeu­den­mukaisen tai epäoikeu­den­mukaisen? Min­un nähdäk­seni tämä asia kuu­luisi määritel­lä jotenkin ennen kuin mietitään keino­ja oikeu­den­mukaisu­u­den lisäämiseksi.

    Epäilen, että use­an retori­ikas­sa “oikeu­den­mukainen” ja “mah­dol­lisim­man tasainen” ovat syn­onyymejä. Min­ulle ne eivät ole. Keskustelu puolestaan saat­taa polkea paikallaan jos ei ymmär­retä yhteis­es­ti, mitä ollaan lisäämässä ja mitä ollaan vähentämässä.

    Vastaa

12. Tässä keskustelus­sa ei ote­ta huomioon mui­ta kuin ammat­tili­it­to­jen aset­tamia rajoituk­sia hal­patyön palkko­jen korjaamiseksi.Tosiasia kuitenkin on että val­tio­val­ta ankar­il­la sään­nök­sil­lään estää palkkata­son nousun esim. siivoojilla.Pidetään yllä työt­tömien reserviä ja uskotel­laan etteivät nämä ihmiset kel­paa mihinkään.Matalapalkkaisten töi­den tuet menevät yrit­täjille-eivät työntekijöille.Paskaduunit ovat ole­mas­sa vain sik­si että niiden tah­do­taan ole­van olemassa.Minulla on pitkä koke­mus työelämästä ja sen muuttumisesta.Nykyisin eivät kelvot­tomik­si leimatut saa mitään mah­dol­lisu­ut­ta paran­taa ase­maansa-on luo­tu orjaluokka.Itse olen tämän luokan jäsen ainakin hallinnon silmis­sä-oikeuk­siani saa polkea miten paljon tahansa ilman että mikään taho älähtäisi, ammat­tili­itot kaikkein viimeiseksi.
    Suomen nykyi­nen jär­jestelmä on suo­raan kopi­oitu Rea­ganin opeista.Työssäkäyvien köy­hyys tuli USA:ssa tietoisu­u­teen uudelleen 1980-luvul­la-sitä ennen se oli niin vähäistä ettei sitä huomattu.
    Vtt Ilpo Airio on juuri julkaissut väitöskir­jan aiheesta.Hän oli myös Turun Seudun Työt­tömien vier­aana ker­tomas­sa tutkimuksestaan,joka on saatavis­sa netistä englan­niksi-nimeä en nyt muista.
    koko tämä keskustelu on tor­so , kos­ka siinä on lakaistu maton alle ne pian miljoona suo­ma­laista joi­ta köy­hyys kos­ket­taa joka päivä.Tämä on aka­teemista sisään­lämpiävää lässy­tys­tä jos­ta ei ole kenellekään mitään hyötyä.
    Osmo , on hyvä että kan­natat perustuloa.Se on saman­ta­painen jär­jestelmä kuin sin­un lanseer­aa­masi kansalaispalkka.Pitäisi vain olla kansalaisia niin nämä toteu­tu­isi­vat jos­sain muodossa.Pitäisi myös luop­ua äärikap­i­tal­is­mista ennen kuin on liian myöhäistä.

    Vastaa

13. Kari kir­joit­ti:

    “Kun­nan­jo­hta­jan työ on hel­postikkin sato­ja ker­to­ja tärkeäm­pää meille kuin siivoo­jan työ.”

    Työ voi olla tärkeäm­pää, mut­ta palk­ka ei “tärkeil­lä paikoil­la” riipu siitä, kuin­ka hyvin työ tehdään.

    Väitän, että kuka tahansa siivoo­ja tai kadun­mies olisi pystynyt saa­maan aikaan yhtä suuret tap­pi­ot kuin Enson tai UPM:n dirikat, jos heille vain olisi annet­tu käyt­töön riit­tävästi pääo­maa. Pomot sai­vat luokat­tomas­ta mokailus­ta palkkiok­si miljoo­nan bonuk­set, mut­ta siivoo­ja olisi saanut kalossin kuvan ahteriin.

    Suuret palkkaerot edel­lyt­tävät hyväve­liv­erkos­toa. Kenenkään työn todel­li­nen arvo ei ole yli tuhat ker­taa suurem­pi kuin suo­ma­lais­ten keskipalkka.

    Vastaa

14. “Tosi­a­sia kuitenkin on että val­tio­val­ta ankar­il­la sään­nök­sil­lään estää palkkata­son nousun esim. siivoojilla.”

    Mihinköhän sään­nök­si­in oikein viittaat?

    “Suomen nykyi­nen jär­jestelmä on suo­raan kopi­oitu Rea­ganin opeista.”

    Tämäpä mie­lenki­in­toinen väite. Mielestäni Yhdys­val­to­jen ja Suomen jär­jestelmät ovat hyvin eri­laisia. Yhdys­val­lois­sa on min­imi­palk­ka, Suomes­sa ei. Yhdys­val­lois­sa työelämän ulkop­uolel­la ole­vien tuet ovat olemat­tomat, Suomes­sa työtön voi pär­jätä suun­nilleen yhtä hyvin kuin pien­i­t­u­loinen (tämä on taval­laan tapa luo­da “min­imi­palk­ka”). Yhdys­val­lois­sa tulo­ero­ja ei juurikaan tasa­ta, Suomes­sa on korkea vero­tuk­sen pro­gres­sio ja merkit­täviä tulon­si­ir­to­ja hyvä­tu­loisil­ta huono­tu­loisille. Suomes­sa työtä verote­taan raskaasti (ja pääo­mia ei niin raskaasti), USA:ssa vero­tus on kaut­taal­taan kevyempää.

    “koko tämä keskustelu on tor­so , kos­ka siinä on lakaistu maton alle ne pian miljoona suo­ma­laista joi­ta köy­hyys kos­ket­taa joka päivä.”

    Miljoona Suo­ma­laista kuu­lostaa aika koval­ta väit­teeltä. Tilas­to­jen mukaan suh­teel­lisen köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la elää Suomes­sa noin puoli miljoon­aa ihmistä, eli kym­menisen pros­ent­tia väestöstä (http://dialogi.stakes.fi/FI/arkisto/2007/1/sivu/35.htm). Ja nämä köy­hät ovat pääosin opiske­li­joi­ta, eläkeläisiä ja työt­tömiä, eivät niitä “paskadu­u­nien tek­i­jöitä”, joi­hin viittaat.

    Ja tuo suh­teelli­nen köy­hyyskin on, no, suh­teel­lista. Absolu­ut­tises­sa köy­hyy­dessä, joka on mielestäni parem­pi mit­tari, ei Suomes­sa elä juuri kukaan.

    On tietenkin yleisel­lä tasol­la tärkeää, että köy­hyy­destä päästäisi­in eroon, mut­ta min­un on vaikeaa nähdä sitä kovinkaan suure­na ongel­mana Suo­ma­laises­sa järjestelmässä.

    Kari

    Vastaa

15. “Työ voi olla tärkeäm­pää, mut­ta palk­ka ei “tärkeil­lä paikoil­la” riipu siitä, kuin­ka hyvin työ tehdään.”

    Tämähän on mie­lenki­in­toinen väite. Kyl­lä käsit­tääk­seni esimerkik­si yri­tys­ten johdon tulota­so on melkoisen tarkkaan riip­pu­vainen siitä, miten työ tehdään kahdel­lakin eri tavalla
    1) tärkeille paikoille ei yleen­sä pääse, ellei ole tehnyt hom­mi­aan hyvin aiem­min ja
    2) tärkeimpi­en postien palkkiot riip­pu­vat aika paljon siitä, miten hom­mat onnis­tu­vat (tulospalkkiot, optiot bonukset)

    “Väitän, että kuka tahansa siivoo­ja tai kadun­mies olisi pystynyt saa­maan aikaan yhtä suuret tap­pi­ot kuin Enson tai UPM:n dirikat, jos heille vain olisi annet­tu käyt­töön riit­tävästi pääomaa.”

    Mut­ta oli­si­vatko saa­neet aikaan Nokian nousun kuva­putkite­htailus­ta ja kumisaap­paista globaa­lik­si tek­i­jäk­si tietoliikennebisneksessä?

    Tietenkin epäon­nis­tu­misia, vääri­narvioin­te­ja ja hölmöi­lyjä tapah­tuu, mut­ta se kuu­luu lajin luon­teeseen. Eivät johta­javalin­nat tai palkkio­jär­jestelmien määrit­te­lyt aina onnis­tu. Mut­ta ei täl­lä ole oikeas­t­aan kokon­aisu­u­den kannal­ta väliä, jos ne huo­mat­tavasti use­am­min onnis­tu­vat kuin epäonnistuvat.

    “Suuret palkkaerot edel­lyt­tävät hyväveliverkostoa.” 

    Eivät suuret palkkaerot edel­lytä hyväve­liv­erkos­toa. Verkos­tot var­maan ovat sinän­sä olen­naisia, mut­ta ei se lähtöko­htais­es­ti ole huono asia.

    “Kenenkään työn todel­li­nen arvo ei ole yli tuhat ker­taa suurem­pi kuin suo­ma­lais­ten keskipalkka.”

    Ollilan työn arvo on hel­postikin tuhat ker­taa suurem­pi kuin Suo­ma­lais­ten keskipalk­ka (kos­ka sen työn tulok­se­na voidaan mak­saa palkkaa kym­me­nille tuhansille).

    Tietenkin voidaan kysyä, onko tuol­la tasol­la pal­ka­lla enää väliä, kun elin­ta­soa ei rajat­ta voi kas­vat­taa. Mielestäni tietyn rajan jäl­keen raha ei ole kovinkaan kum­moinen motivaattori.

    Huip­pu­jo­hta­jien palkkioista mouhkaami­nen­han kyl­lä tar­joaa rajat­tomat mah­dol­lisu­udet roska­jour­nal­is­mille ja pop­ulis­tiselle poli­ti­ikalle, mut­ta ovatko ne oikeasti joku suuren suuri ongel­ma? Kyl­lähän niistä kuitenkin verot mak­se­taan ja raha kiertää takaisin yhteiskun­nalle monin eri tavoin.

    Kari

    Vastaa

16. Markki­naratkais­us­sa on jois­sakin oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tyk­sis­sä sel­l­ainen ongel­ma, että työvoimalle mak­se­taan rajatuot­tavu­u­den mukaan. Jos emme voi erotel­la siivoo­jia toi­sis­taan, kaikille siivoo­jille mak­se­taan viimeisen palkatun siivoo­jan tuot­tavu­u­den mukaan. Se ei vält­tämät­tä ole kovin suuri. 

    Huip­pu­jo­hta­jia voi olla yhdessä yri­tyk­sessä vain muu­ta­ma ja johta­jan rajatuot­tavu­us on väistämät­tä suuri. Jos kaik­ki oli­si­vat yhtä kyvykkäitä, en oikein osaa sanoa, mitä tämä tarkoit­taisi huip­pu­jo­hta­jien kohdal­la. Luul­tavasti tarvit­taisi­in paljon panos­tus­ta koulu­tuk­sen ja koke­muk­sen muo­dos­sa kom­pen­soimaan korkea palkka.

    Vastaa

17. Huip­pu­jo­hta­jat hin­noit­tel­e­vat jo nyt itsen­sä korkean mar­gin­aal­i­tuot­tavuuten­sa perus­teel­la, emmekä voi sille mitään. Ilman sosi­aal­i­tur­vaa ja mah­dol­lisu­ut­ta kieltäy­tyä työstä huonom­mat palkat vajoaisi­vat todel­la alas, mut­ta jos perus­tu­lo on vai­h­toe­htona työn­te­olle ja tukee myös pieni­palkkaista, markki­naratkais­us­ta tulee huo­mat­tavasti oikeu­den­mukaisem­pi. Kovin suuri vastik­keel­lisu­us sosi­aal­i­tur­vas­sa taas johtaa räikeisi­in palkkaeroihin.

    Vastaa

18. Minus­ta Kari on oike­as­sa siinä, että huip­pu­palkat eivät ole suuren suuri ongelma.Ongelma on köy­hyys joka vain lisään­tyy vaik­ka olisit töissä.Myös huip­pu­jo­hta­jien vas­tu­ut­to­muus on suuri ongelma.Vastuunpakoilu laa­je­nee nopeasti keski­jo­htoon ja alaspäin.Kaikella mikä on ylhääl­lä on taipumus tul­la alas.Lopulta vas­tu­u­ta kan­taa vain se pieni­palkkainen paskaduunari…

    Vastaa

19. Yhtälössä on yksi sel­l­ainen rajoite, jota ei pääse eroon: On paljon sel­l­aista työtä, jota kyl­lä halut­taisi­in teet­tää, mut­ta jon­ka rajahyö­ty on niin alhainen, että siihen on vaikea ketään palkata markki­nae­htois­es­ti. Perus­tu­lo paikkaa tätä reikää sitä kaut­ta, että ali­työl­lis­tet­ty pystyy perus­tu­lo­ma­llis­sa todel­la tekemään mar­gin­aal­isia päätöksiä. 

    Nykyisessä jär­jestelmässähän mar­gin­aaliset päätök­set eivät ole mah­dol­lisia, kos­ka parin päivän keikkatyöstä menet­tää enem­män kuin siitä saa. 

    En ole kuitenkaan täysin var­ma jär­jestelmän siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta. Olkoonkin, että se vähen­täisi täysin sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien määrää, mut­ta vähen­täisikö se todel­lista köyhyyttä? 

    Kuten san­ot­tua, ongel­mana eivät ole ne muu­ta­mat hir­muisen suuret palkat. Ja minus­ta on muutenkin jotenkin sairas­ta, että Suomes­sa kyl­lä kir­joite­taan kauhis­telleen olliloiden ja muiden optio­jo­hta­jien isoista palkoista. Optio­jo­hta­jat ovat sen­tään ainakin nimel­lis­es­ti ansain­neet rahansa, todel­la rikkaat ovat saa­neet omaisuuten­sa (ja tulon­sa) perintönä.

    Vastaa

20. Mielestäni yksi tapa lisätä palkkauk­sen oikeu­den­mukaisu­ut­ta, olisi lisätä palkkati­eto­jen julk­isu­ut­ta. Tuol­loin työn­tek­i­jöille tulisi nyky­istä parem­pi mieliku­va siitä, mil­laista kor­vaus­ta mis­täkin työstä mak­se­taan, ja mah­dol­lis­es­ti reagoi­da havain­to­jen­sa poh­jal­ta tilanteeseen. Van­han­malliset veroka­len­ter­it pitäsi saa­da päivitet­tynä ver­siona takaisin työmarkkinoille.

    Vastaa

21. Tiedemies kir­joit­ti:
    “En ole kuitenkaan täysin var­ma jär­jestelmän siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta. Olkoonkin, että se vähen­täisi täysin sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien määrää, mut­ta vähen­täisikö se todel­lista köyhyyttä? ”

    Läh­estyn itse asi­aa näin:
    Olete­taan, että halu­amme ettei effek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste nouse kohtu­ut­tomak­si pienituloisilla.
    Vero koos­t­uu vasti­ik­keel­li­sista sosi­aal­i­tu­ista ja tulovero­tuk­ses­ta, ja tulovero­tus on aika lähel­lä nol­laa. Tästä seu­raa, että emme voi nos­taa sosi­aal­i­tukia kovinkaan korkeik­si, jos halu­amme vaik­ka että yli 400 euron kuukausi­t­u­loista efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero ei ole yli 50%, niin vasti­ik­keelli­nen tuki ei voi olla yli 400 euroa kenelläkään.

    Meil­lä voi olla korkea ja vasti­ik­keelli­nen sosi­aal­i­tur­va, mut­ta sil­loin myös efek­tivi­inen veroaste on korkea. Tai sit­ten meil­lä voi olla mata­la vasti­ik­keelli­nen sosi­aal­i­tur­va, ja mata­la efek­tivi­inen veroaste. Tai sit­ten voi olla korkea ja vastik­kee­ton sosi­aal­i­tur­va, ja mata­la efek­tivi­inen veroaste.

    Se mitä keskiver­to suo­ma­lainen poli­itikko kan­nat­taa on malli jos­sa yhdis­tyy hyvä sosi­aal­i­tur­va, pieni efek­tivi­inen veroaste sekä vasti­ik­keel­lisu­us. Ja tämä on matemaat­ti­nen mahdottomuus.

    Jos pien­i­t­u­loisu­u­teen halu­taan puut­tua tulosi­ir­to­ja kas­vat­ta­mal­la, ain­oa tapa tehdä tämä luo­mat­ta kan­nustin­loukko­ja on määritelmäl­lis­es­ti laskea tulon­si­ir­to­jen vastik­keel­lisu­ut­ta. Jonkin­lainen perus­tu­lon tapainen uud­is­tus on vält­tämätön mut­ta ei toki riit­tävä ehto köy­hyy­den vähentämiseksi.

    “Kuten san­ot­tua, ongel­mana eivät ole ne muu­ta­mat hir­muisen suuret palkat. Ja minus­ta on muutenkin jotenkin sairas­ta, että Suomes­sa kyl­lä kir­joite­taan kauhis­telleen olliloiden ja muiden optio­jo­hta­jien isoista palkoista. Optio­jo­hta­jat ovat sen­tään ainakin nimel­lis­es­ti ansain­neet rahansa, todel­la rikkaat ovat saa­neet omaisuuten­sa (ja tulon­sa) perintönä.”

    Huvit­tavin­ta siinä kauhis­telus­sa on että on jotenkin hyväksyt­täväm­pää että omis­ta­ja tien­aa mil­jarde­ja kuin että johta­ja tien­aa miljoo­nia… Mut­ta kuitenkin, minä luulen että tässä kauhis­tel­laan oikeasti nimeno­maan sitä että palkat määräy­tyvät tuot­tavu­u­den mukaan. Syys­täkin, maail­ma jos­sa kaik­ki saisi­vat ansion­sa mukaan olisi harv­inaisen ikävä paik­ka elää.

    Vastaa

22. “Toisek­si ihmette­len, mik­si maail­man ylivoimais­es­ti järjestyneim­mis­sä mais­sa eli Pohjo­is­mais­sa on maail­man pien­im­mät tulo­erot, ja maail­man vähiten järjestyneessä, jos­sa ammat­tili­it­toon jär­jestäy­tymisen ajami­nen on tehty käytän­nössä lait­tomak­si, suurin piirtein suurim­mat (siis toki vain rikkaista maista puhut­taes­sa). En enää viit­si lait­ta tähän, mitä maa­ta tarkoitan ;-)”

    Outo väite. Kyseisessä maas­sa on jotkut alat ovat hyvin vah­vasti ammat­tili­it­tois­tuneet. Täl­laisia alo­ja ovat mm. auto- ja teräs­te­ol­lisu­us ja julki­nen liikenne.

    Vastaa

23. Tot­takai ymmär­rän tuon mar­gin­aaliv­ero-ongel­man. Kysyinkin, vähen­tääkö sen pois­t­a­mi­nen köy­hyyt­tä? Oikeu­den­mukaisem­mak­si se voi tehdä yhteiskun­nan — ainakin keskilu­okan mielestä — mut­ta pakosti se on monille siinä rajal­la keikkuville yksilöil­lä tappioksi. 

    Joku köy­htyy perus­tu­lo­ma­lli­in syi­ir­ryt­täessä ainakin kom­para­ti­ivis-staat­tises­sa mielessä. Kysymyk­set kuu­lu­vat: a) köy­htyvätkö siinä rajoil­la olev­as­ta pop­u­laa­tios­ta jotkut alle sen, mitä köy­him­mät ovat nyt ja b) köy­htyykö use­ampi kuin rikastuu.

    Mitä tulee koulut­tamiseen, niin on jotenkin huono idea koulut­taa julk­i­sista varoista porukkaa ilman mitään seu­laa, vaik­ka nyt sit­ten lentäjik­si kauhei­ta määriä pelkästään sik­si, että sinne olisi tunkua iso­jen palkko­jen vuok­si. Vaik­ka kaik­ki oli­si­vat yhtä kyvykkäitä a pri­ori, niin lentäjän koulu­tus on kauhean kallista. Jos lentäjiä koulute­taan niin paljon, että lentäjän rajahyö­ty (=palk­ka) mii­nus koulu­tuk­sen rajakus­tan­nus on pienem­pi kuin vaik­ka putkimiehen kohdal­la, tuh­lataan resursse­ja, kos­ka suurem­pi hyö­ty saataisi­in vähen­tämäl­lä yksi lentäjän koulu­tu­s­paik­ka ja lisäämäl­lä yksi putkimies. 

    Tietenkään noi­ta suure­i­ta ei tun­neta. Markki­nat hoitaisi­vat ne ja ottaisi­vat huomioon, mut­ta en minäkään sitä kan­na­ta, kos­ka sil­loin koulutet­taisi­in kansan­talouden kannal­ta “väärin”, ja toden­näköis­es­ti kaikkein fik­suimpia koulutet­taisi­in liian vähän.

    Vastaa

24. Taas erit­täin mie­lenki­in­toinen ja rikas­tut­ta­va keskustelu. Kun ver­rat­ti­in kun­nan­jo­hta­jaa ja sivoo­jaa, tuli mieleen että mikä siivoo­jaa ver­rat­ti­in, se kun­nan siivoo­ja joka saa 1600 kuus­sa ja saa rauhas­sa kiiret­tömästi hoitaa hom­mansa mukavas­sa työym­päristössä tai se yksi­ty­is­puolel­la ole­va siivoo­ja joka tien­aa 1200 kuus­sa, on täysin “hyväk­si käytet­ty” ja lop­pu­un palan­nut. Ehkä kan­nat­taisi näin alus­sa ver­taa nämä kak­si siivoo­jaa keskenään, varsinkin kun köy­hem­mät ovat se enemistö.

    Jos Tämän köy­hän siivoo­jan palk­ka nousee, olisiko sil­loin todel­la työvoima­pu­laa? Luulen että sil­loin ei siiv­ot­taisi todel­lakaan yhtä paljon, eli paljon vähem­män työtä, nämä yri­tyk­set kil­pail­e­vathan palkko­jen kustannuksella.

    Vastaa

25. Saat­taisi olla järkevää jät­tää ääripäät, eli todel­liset köy­hät ja todel­liset rikkaat tämän “oikeu­den­mukaisu­us” (mitä se sit­ten lie­neekään) ‑tarkastelun ulkop­uolelle. Kuten Osmokin on toden­nut, super­rikkaat ovat “nor­maalien” työ­markki­noiden ulkop­uolel­la. Lisäk­si heitä on määräl­lis­es­ti niin vähän, että sil­lä ei val­tion rahavir­to­jen kannal­ta ole kovinkaan suur­ta merk­i­tys­tä (tietenkin pääo­mat­u­lo­jen ja palkkat­u­lo­jen vero­tuk­sen suhde on olen­nainen, mut­ta se on vähän eri asia).

    Toisaal­ta todel­lis­ten köy­hien ongelmia ei voi useinkaan ratkaista pelkästään tulon­si­ir­to­jen keinoin. On melkoista teo­reti­soin­tia laskea eri­lais­ten tulo­muo­to­jen hyö­tyjä ja hait­to­ja ja kuvitel­la ahdin­gos­sa ole­van ihmisen osaa­van “opti­moi­da” taloudel­lisen etun­sa. On tosi­a­sia, että osa väestöstä ei omaa riit­tävää luku­taitoa asioiden­sa hoita­miseen esimerkik­si Inter­netin avul­la, joten voidaanko täl­löin olet­taa hänen osaa­van toimia Kelan tukivi­idakon kanssa, joka tun­tuu ole­van liian vaikeaselkoinen Kelan viskaaleillekin? Tämän päälle tule­vat sit­ten vielä päi­hdeon­gel­mat, sairaudet, vam­maisu­us sekä kieli‑, kult­tuuri- ja mie­len­ter­veysongel­mat. Tulon­si­ir­rot eivät näi­den ryh­mien ongelmia ratkaise, vaan saat­ta­vat jopa pahen­taa niitä.

    Kun nämä ryh­mät jätetään pois, voidaan havai­ta, että eniten sor­sit­tu ryh­mä ovat alem­pi- ja ylem­pi keskilu­ok­ka. He eivät toisaal­ta saa juuri mitään tulon­si­ir­to­ja tai palvelu­ja, mut­ta joutu­vat mak­samaan huo­mat­tavia vero­ja suh­teessa palkkauk­seen. Keskilu­okan tulota­son yläpuolel­la ole­vat mak­sa­vat keskilu­okkaa pienem­piä vero­ja (vero­su­un­nit­telun, pääo­mavero­tuk­sen, yms. kaut­ta), samoin keskilu­okan ala­puolel­la tien­aa­vat (tulon­si­ir­rot, pro­gres­si­ivi­nen vero­tus, yms.)

    Tässä taval­laan tehdään myös karhun­palvelus koko yhteiskun­nalle, kos­ka meiltä puut­tuu käytän­nössä kokon­aan se suuri mas­sa, joka ostaisi palvelu­ja — keskilu­ok­ka on aivan liian köy­hä sel­l­aiseen, super­rikkaat aivan liian pieni ryh­mä. Lisäk­si palve­lut (=työ) on vielä poikkeuk­sel­lisen raskaasti verotet­tua ja keskilu­okan tulot pienet mui­hin län­si­mai­hin verrattuna. 

    Mielestäni tämä on viime kädessä ongel­ma myös pien­i­t­u­lois­t­en elin­ta­son nousus­sa kahdel­la taval­la: (1) keskilu­okalta ote­taan veroina pois se raha, joka tarvit­taisi­in pien­i­t­u­lois­t­en palvelu­jen ostamiseen ja (2) se raha käytetään mm. suureen virkamieskoneis­toon ja epäkan­nus­tavi­in tulonsiirtoihin.

    Kari

    Vastaa

26. On kyl­lä tosi hyvää keskustelua. (tpyy­lu­o­ma­lle erityiskiitos.)

    Tässä käy nyt hyvin ilmi, että on ihmisiä joiden mielestä on oikeu­den­mukaista, että kaik­ki saa­vat saman palkan riip­puen ain­oas­taan “yri­tyk­ses­tä” eikä niinkään kyvy­istä. Eli siis, että vero­tuk­sel­la kuu­luu tasa­ta ihmisen luon­taisia ero­ja. On myös ihmisiä joiden mielestä nämä luon­taiset erot on ihan hyväksyt­täviä ja että niitä ei kuu­lu tasa­ta verotuksella.

    Molem­pian toiveet voidaan ottaa huomioon siten, että annetaan ihmis­ten toimia omien käsi­tys­ten­sä mukaan, eli ne jot­ka tulo­ja halu­a­vat tasa­ta niitä tasaa­vat ja ne jot­ka eivät halua eivät tasaa.

    Vastaa

27. Tiedemies: kysymys ei muuten kuu­lu, että köy­htyykö lukumääräis­es­ti enem­män ihmisiä kuin rikas­tuu, jos siir­rymme perus­tu­loon, vaan vähe­neekö vai kas­vaako käytet­tävis­sä ole­vat resurssit. Jos kan­taa myös huol­ta näit­ten resurssien jakau­tu­mis­es­ta, ensim­mäi­nen kysymyk­sesi on validi.

    Vastaa

28. “Tässä taval­laan tehdään myös karhun­palvelus koko yhteiskun­nalle, kos­ka meiltä puut­tuu käytän­nössä kokon­aan se suuri mas­sa, joka ostaisi palvelu­ja — keskilu­ok­ka on aivan liian köy­hä sel­l­aiseen, super­rikkaat aivan liian pieni ryh­mä. Lisäk­si palve­lut (=työ) on vielä poikkeuk­sel­lisen raskaasti verotet­tua ja keskilu­okan tulot pienet mui­hin län­si­mai­hin verrattuna.”

    Suo­mi on itsepa­lveluy­hteiskun­ta ihan poli­it­tis­ten val­in­to­jen kaut­ta. Kovan veroki­ilan ansios­ta mm. mei­dän fir­man keski­jo­hto vai­h­taa itse omat auton­renkaansa, mikä tun­tuu mielestäni melko hölmöltä. Muis­tan kun kahvipöy­dässä miehet tin­ka­si­vat siitä, kan­nat­taako vai­h­taa itse vai ei ja kyl­lä siinä niitä lasken­nal­lisia tun­tian­sio­ta pyöriteltiin. 

    Lop­pupäätelmä oli, että kan­nat­taa vai­h­taa itse jos on vähänkin puhkua ja palk­ka ei ala kol­mosel­la tai nelosella.

    Vastaa

29. Keskilu­okan korkeat verot suh­teessa vähäisi­in palvelui­hin joi­ta saamme johtu­vat siitä, että maas­samme on korkea rak­en­teelli­nen työt­tömyys ja rahat kulu­vat siihen.

    Köy­hien rankaisem­i­nen Art­turin malli­in niistä ongelmista, jot­ka me heitä korkeam­mas­sa ase­mas­sa ole­vat olemme aikaansaa­neet, kun olemme liian laiskasti osal­lis­tuneet poli­it­tiseen keskustelu­un ja toim­intaan ja tyy­tyneet vaan nau­reskele­maan type­r­iä puhuville poli­itikoille ja jät­täneet rak­en­teet rem­palleen, on mielestäni väärin. 

    Ennen nyky­hal­li­tus­ta oli päässyt syn­tymään kierre, jos­sa poli­ti­ikan ulkop­uoliset kansalaiset pitävät poli­itikko­ja type­r­inä ja poli­ti­ikot pitivät kansalaisia type­r­inä. Nyky­hal­li­tus on kuun­telu­ide­olo­gial­laan ja yllät­tävän sär­mäl­lä kom­men­toin­nil­laan ja toimin­nal­laan yllät­tänyt positiivisesti.

    Samoin kuin tämä Osmon blo­gi, jos­sa mielip­itei­den kir­jo kukois­taa, mut­ta rak­en­ta­va keskustelu soljuu silti eteen­päin jotakuinkin parhaan argu­mentin perus­teel­la. Kyl­lä tämä Suo­mi / maail­ma kokon­aisuute­na parem­paan päin menee, ei huonompaan =).

    Vastaa

30. hei hei… ensin­näkään ne joi­ta täl­lä het­kel­lä ran­gais­taan kaik­ista ongelmista eivät myöskään ole ran­gais­tus­ta ansain­neet. Toisek­seen vain nämä men­neisyy­dessä tehdyt virheet kor­jaa­mal­la voimme joskus tule­vaisu­udessa elää hyvin. Saavutet­tu­ja etu­ja kyseenalais­ta­mat­ta se ei ole mah­dol­lista, eli joku kyl­lä aina “kär­sii”, mut­ta kokon­aisu­us para­nee. Tietenkään tätä muu­tos­ta ei pidä tehdä niin, että joku joka on elämän­sä lait­tanut sen varaan, että jär­jestelmä ei muu­tu jou­tu­isi kohtu­ut­tomasti kärsimään.

    Vastaa

31. Hei

    Kari tiivisti asian ansiokkaan oloisesti. 

    ( Luvuista kun en tiedä. Löysiköhän Tapio Laak­so niistä työryh­mämi­etinnöistä mitään oleellista? )

    Olen itse poht­in­ut usein väestön eläköi­tymistä ja talon­mi­esten katoamista. Voisi kuvitel­la, että yhä use­am­mas­sa taloy­htiössä olisi kysyn­tää läs­näol­e­valle talonmiehelle(naiselle/pariskunnalle), joka voisi hoitaa laadukkaan talon­huol­lon (ver­rat­tuna huoltoy­htiöi­den surkean olemat­tomaan palvelu­un) lisäk­si myös ikään­tyvän väestön pikkuhuo­lia, kuten siivouk­sia, kau­pas­sakäyn­te­jä ja niin edelleen tyyli­in vitosel­la kaup­pareis­su. Ja tässä olisi mah­dol­lisu­us työl­listymiseen useille tuhan­sille muu­toin markki­noil­ta tip­puneille per­in­teisille moniosaajille. 

    Mut­ta tämän tai minkään muunkaan vision toteut­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lista ennen kuin yhteiskun­nas­sa puu­tu­taan Karin tiivistämi­in ongelmiin.

    Luulisin näp­pitun­tu­mal­la, että vas­taavia työ­paikko­ja voisi kek­siä ja luo­da vaik­ka kuin­ka paljon, jos ne oli­si­vat taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavia. Klassi­nen win-win tilanne myös yhteiskunnalle. 

    En ymmär­rä mik­si päät­täjät halu­a­vat sen sijaan ylläpitää nyky­istä sekavaa lan­nistamis­by­rokra­ti­aa. Mitä voi tosi­aan olla mah­do­ton ymmärtää todek­si, jollei ole joutunut koskaan sen varaan.

    Vastaa

32. Kun tuos­ta perus­tu­losta puhutaes­sa sil­lä tun­tuu ole­van yhtä mon­ta mallia kuin on puhu­jaa ja kun en voi väit­tää tuo­ta ideaa eri­tyisen hyvin tun­te­vani niin olisiko jos­sain (mielel­lään sähköisenä) ole­mas­sa Blo­gin isän­nän perus­tu­lo­ma­llia tai jotain yhteen­ve­toa siitä. Onko se sama kuin tuo vihre­it­ten sivuil­la esitelty?

    Vastaa

33. Ei kysymys ole pelkästään resurssien määrästä. Parhaan käytet­tävis­säni ole­van tiedon val­os­sa uskon, että tehokku­us paranisi aidosti, jos tukia kar­sit­taisi­in selvästi ja siir­ryt­täisi­in perus­tu­lo­ma­lli­in. Mut­ta tämä ei ollut min­un kysymyk­seni. Oma oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tyk­seni sanoo kyl­lä, että tehokku­us­paran­nus on tavoitelta­va asia, mut­ta en kysynyt edes sitä. Kysyin: lisään­ty­isikö köyhyys? 

    Totesin, että jos vain tarkastel­laan staat­tis­es­ti käteen jääviä raho­ja, niin näyt­täisi siltä, että aika moni köy­htyy. Tämä tekee asi­as­ta poli­it­tis­es­ti vaikean. Mut­ta vaik­ka en ajat­telisi täl­lä taval­la prag­maat­tis­es­ti — en ajat­tele, vaan kan­natan perus­tu­lo­ma­llia — min­ua silti huo­let­taa se mah­dol­lisu­us, että tietyn­lainen köy­hyys lisääntyy. 

    Tulon­si­ir­roil­la oste­taan osaltaan myös yhteiskun­ta­rauhaa. Tätä vaiku­tus­ta ei pidä väheksyä, kos­ka jos keskilu­ok­ka joutuu han­kki­maan pyssyjä ja var­tioin­tipalvelui­ta, ollaan men­ty jo kauas väärälle puolelle. Perus­tu­lo­ma­lli ei tietenkään ole askel tähän suun­taan — ainakaan en usko niin — mut­ta olen käynyt mais­sa, jois­sa paikoitellen tilanne on tuol­lainen, enkä halu­aisi sel­l­aista tänne. Joskus tun­tuu, että osa toivoo.

    Vastaa

34. Tämä yhteiskun­ta­rauha-argu­ment­ti on kyl­lä ihan mah­ta­va… Tuskin tässä nyt mitään sisäl­lis­so­taa tulis, jos tulon­si­ir­rot lopetet­taisi­in, jos se tehdään samal­la tas­a­puolis­es­ti ja annetaan ihmisille mah­dol­lisu­us han­kkia oma elan­ton­sa. Näil­lä huli­gaaneil­la pelot­telu on jotenkin lapsel­lista ja luulen, että kukaan ei Suomes­sa toi­vo, että yhteiskun­ta­rauha järkkyy. Mitä hyö­tyä siitä olisi kenellekkään?

    Vastaa

35. Lopetet­taisi­in tulon­si­ir­rot? Eläk­keet, sairaus­päivära­hat, äitiyspäivära­hat, opin­to­tu­ki, kaik­ki työt­tömyysko­r­vauk­set, lap­sil­isät? Jätet­täisi­in kehi­tys­vam­maiset ja mie­len­ter­veyspoti­laat pär­jäämään omillaan?

    Onko Art­turi tosissaan?

    Vastaa

36. heh joo… olis ehkä pitänyt vähän sel­ven­tää. Lopete­taan verovaroista mak­set­ta­vat tulon­si­ir­rot. Mis­sään nimessä ei pidä suit­sia yksi­ty­is­ten ihmis­ten vapaae­htoista hyvän­tekeväisyyt­tä, eikä jät­tää ihmisiä heitteille.

    Vastaa

37. Tämä meni vain pahem­mak­si. Eläkeläiset, kehtys­vam­maiset ja lap­siper­heet kadulle kerjäämään

    Vastaa

38. Tiedemies on Eli­nalle liian tieteellinen:

    “Joku köy­htyy perus­tu­lo­ma­lli­in syi­ir­ryt­täessä ainakin kom­para­ti­ivis-staat­tises­sa mielessä. ”

    Mitä h*******ä tämä tarkoit­taa? Olisi mukavampi seu­ra­ta keskustelua, jos täl­laiset erikois­ter­mit kor­vat­taisi­in jol­lain kansan­ta­juisem­mil­la vaihtoehdoilla. 

    Miten “staat­tis­es­ti” käteen jäävä tulo poikkeaa käteen jäävästä tulosta?

    Vastaa

39. hmmm… Osmo oon eri mieltä. Luulen, että useim­mat ihmiset eivät halua, että nämä kyseiset väestöryh­mät joutu­vat kadulle ker­jäämään. Siihen kai mei­dän poli­it­tiset päätök­setkin hei­dän tukemisek­seenkin perus­tu­vat. Jos ihmiset halu­a­vat edelleen tulon­si­ir­to­ja näille väestöryh­mille (minä ainakin halu­aisin tukea kehi­tys­vam­mais­ten hoitoa…) he ovat täysin vapai­ta niitä mak­samaan. Jos taas ihmiset halu­a­vat nämä ryh­mät kadulle ker­jäämään, minus­ta mei­dän ei pidä pakot­taa heitä mak­samaan tulonsiirtoja.
    Täl­löin tulon­si­ir­rot aset­tuvat sille tasolle mihin jokainen yksilö halu­aa ne aset­taa. Mik­si näitä tulon­si­ir­to­ja pitäisi hal­li­ta poli­ti­ikalla? Ulko­maankatas­trofi­a­pukin toimii val­lan main­iosti yksi­ty­is­ten hoita­mana. Tässä on vielä se eri­tyi­nen etu, että hyvän­tekeväisyysjär­jestöt ovat keskenään kil­pailu­ti­lanteessa, mikä takaa sen, että ne toimi­vat tehokkaasti. (Toisin kuin julkisen val­lan hallinnoimat tulonsiirrot.)

    Vastaa

40. Lyhyt huo­mau­tus Kar­ille, min­un näp­pitun­tu­ma on että alem­mas­ta keskilu­okas­ta ei saa oikein mil­lään net­tomak­sa­jaa, pait­si jos he eivät tee lap­sia, sairas­ta, käy koulua tai jää eläkkeelle.

    Sulat­telin hie­man samaa kuin Eli­na. Tiedemies aja­nee takaa siitä, että jos emme ota huomioon dynaamisia vaiku­tuk­sia, niin perus­tu­lo pienen­tää joidenkin tulo­ja. Dynaamiset vaiku­tuk­set oli­si­vat että työssäkäyn­ti mah­dol­lis­tuu, jol­loin käteen jäävät tulot kas­vat vaik­ka tulot pienenisivät.

    Sel­l­aises­sa demokraat­tises­sa maas­sa kuin Suo­mi Pare­to-opti­maal­isu­u­den vaa­timus on tiuk­ka, eli vero/tukijärjestelmän muu­tok­ses­sa kukaan ei saa kär­siä. Jos tuki/verouudistus olen­nais­es­ti lask­isi jonkun kansanosan tulo­ja niin sitä tuskin saataisi­in läpi muis­sa kuin poikkeu­solois­sa, eli siinä mielessä huoli on melko turha.

    Toisaal­ta tämä Pare­to-opti­maal­isu­u­den vaa­timus aset­taa aika tiukat reunae­hdot perus­tu­lolle. Ainakin Osmon malli käsit­tääk­seni pyrkii pitämään tulon­si­ir­rot ja käteen jäävän tuloon nykyisellään.

    Vastaa

41. Mis­sähän sel­l­ainen län­si­mainen sivistys­val­tio on jos­sa ei ole minkään­laisia “pakol­lisia” tulosi­ir­to­ja vaan kaik­ki perus­tuu vapaaehtosuuteen?

    Art­turi Björkin kir­joituk­set on trollausta.

    Vastaa

42. Joku julkk­is­han tote­si pokkana että me tarvit­semme ker­jäläisiä. Vit­si, vit­si. Mut­ta ehkä jotain perääkin. Sosi­aa­lik­lus­teri tarvit­see ker­jäläisiä tun­teak­seen itsen­sä tarpeel­lisek­si. Samas­ta syys­tä maa­han­muut­tok­lus­teri tarvit­see pakolaisia,ei niinkään omil­laan toimeen­tule­via siir­to­laisia. Pahin­ta tässä on se että näitä klus­tere­i­ta ei voi­da säädel­lä kul­loisenkin tarpeen mukaan vaan ne pyrkivät aina paisumaan ja siitä ei ole kenellekään mitään hyö­tyä. Yhteiskun­nan rasit­teet vain kas­va­vat. Tietenkin sosi­aalipuoli työl­listää eri­laista koulutet­tua väkeä mut­ta onko sel­l­ainen osaami­nen se mik­si tänne tarvi­taan ulko­mail­ta työntekijöitä?
    Tarkoi­tan nimeno­maan itse itseään kas­vat­tavaa sosi­aalisek­to­ria, ei tarpeesta syn­tynyt­tä. Tästä pitäisi keskustel­la. Paa­vo Väyry­nenkin on täl­lä kan­nal­la. Uusien maa­han­muut­ta­jalau­mo­jen tuomi­nen kas­vat­taa juuri työvoiman­tarvet­ta sosi­aalipuolel­la. Se on noidankehä.

    Vastaa

43. Staat­ti­nen tarkoit­taa sitä, että kat­so­taan vain muut­tunei­ta raha­sum­mia ja kat­so­taan, mikä on lop­putu­los. Se ei tarkoi­ta vält­tämät­tä sitä, että mikään ei muu­tu, mut­ta siinä ver­rataan kah­ta muut­tuma­ton­ta tasapainotilaa.

    Staat­tis­es­ta ero­tuk­se­na on dynaami­nen tarkastelu, siis se, jos­sa asi­a­ta muut­tuvat ajan myötä. Perus­tu­lo­ma­lli esimerkik­si usein perustel­laan dynaamisil­ta vaiku­tuk­sil­taan sel­l­aisek­si, että se saa use­am­man tekemään työtä. Dynaami­nen tarkastelu olisi sel­l­ainen, jos­sa otet­taisi­in huomioon se, miten tämä muu­tos tapahtuu.

    En jatkos­sa ainakaan itse aio enää vas­tail­la noin epäys­täväl­lisi­in “kysymyk­si­in”.

    Vastaa

44. Björkille: En minä väitä, että mitään sisäl­lis­so­taa tulee tulon­si­ir­to­jen lopet­tamis­es­ta tai kar­simis­es­ta. Yhteiskun­ta­rauha on muu­takin kuin sitä, ettei ammu­ta toisia. 

    Sosi­aalipoli­ti­ik­ka on osa sitä paket­tia, jos­sa on mukana myös poli­isi, siis sitä, jol­la pide­tään huoli infra­s­ta ja siitä, ettei yksilön tarvitse pelätä turuil­la ja tor­eil­la. Sosi­aal­i­tur­val­la oste­taan ainakin het­kel­lis­es­ti osa köy­him­mistä ihmi­sistä pois pahanteosta. En usko, että kaik­ki rikol­liset ovat syn­tyneet rikol­lisik­si, vaan kyl­lä siinä var­maan taloudel­lisil­la tek­i­jöil­lä on useimpi­en kohdal­la sor­men­sa pelis­sä. Kau­naoikeis­to tyyp­il­lis­es­ti halu­aa pistää ihmiset lin­naan mielu­um­min kuin antaa leipää, mut­ta minus­ta se on teho­ton­ta, kos­ka lin­naan pistämi­nen on kalli­im­paa kuin ruokkimi­nen. Kaikkia ei saa­da pidet­tyä kaidal­la tiel­lä sosi­aal­i­tur­val­lakaan, mut­ta aika paljon use­ampi kuin ilman sitä.

    Korostan vielä, ettei kyse ole mis­tään “pelot­telus­ta”. Joko köy­hät olete­taan ainakin osit­tain ratio­naal­isik­si tai sit­ten ei. Jos ei olete­ta, täy­tyy uskoa, että heistä ei ole mihinkään muutenkaan. Tämä on vähän karu ajat­te­lu­ta­pa. Jos taas olete­taan, niin alhainen tai puut­tu­va sosi­aal­i­tur­va tekee osalle köy­histä ratio­naalisek­si ryhtyä rikol­lisik­si, jos rikosten ehkäisyyn ja rankaisu­un ei käytetä merkit­tävästi nyky­istä enem­män resursse­ja. Jos lähde­tään nol­las­ta, niin mar­gin­aa­li­nen euro sosi­aal­i­tur­vaan panos­tet­tuna vähen­tää rikol­lisu­ut­ta enem­män kuin mar­gin­aa­li­nen euro poli­isin suorit­ta­maan pamputukseen.

    Vastaa

45. Hei

    Mä kun luulin Trav­el­lerin ole­van tosis­saan ja päädyin lop­ul­ta jonkin­laiseen ymmär­ryk­seen hänen kanssaan, mut­ta Artturi.

    Otan esimerkik­si itseni. Sairas­tan toista vuot­ta vakavaa hen­gen­vaar­al­lista tau­tia, enkä toden­näköis­es­ti palaa töi­hin vielä ensi vuon­nakaan. Tarvit­sen elämiseen noin 700 euroa kuus­sa net­tona, joka takaisi asun­non ja ruokaa kaap­pi­in ynnä tämän netin ja sairausku­lut. Tol­la sum­mal­la ei silti tulisi toimeen kuin minim­i­ta­sol­la. Jos siir­ty­isimme Art­turin ehdot­ta­maan heit­teille­jät­töön niin. 

    Hmm. Mak­san itse 5 euroa kuus­sa kolmelle eri jär­jestölle. Voisi olet­taa aika real­is­tis­es­ti, että edelleen toimeen­tule­vat ihmiset jakaisi­vat tulois­taan koti­maisille oman väestön parhaak­si toimiville jär­jestöille 20 euroa kuukausit­tain. Tarvit­sisin siten itse 35 ihmisen tuen tul­lak­seni toimeen juuri ja juuri omas­sa kodis­sa. Onnaisiko­han. Epäilen vah­vasti, enkä olisi taa­tusti tarvit­se­vien jonon kär­jessä. Mon­ta euroa saisin Art­turil­ta tul­lessani ker­jäämään kotiovel­len­sa? Ja ne muut kerjääjät?

    Kaikille ei olisi edelleenkään töitä varsinkana kun töi­den­tarvit­si­joiden määrä räjähtäisi käsi­in opiske­li­joiden, sairaiden ja eläkeläis­ten tul­vies­sa työmarkkinoille.

    Mitä siis tek­isin? Kadulle asun­not­tomana ker­jäämään, ulko­maille? Mil­lä mak­saisin lääk­keet ja kalli­it hoitokus­tan­nuk­set? Mitä hävit­tävää min­ul­la olisi tek­isin mitä tahansa. Ei mitään.

    Val­tio on hyvää hyvyyt­tään koulut­tanut minus­ta jääkäri­al­i­upseerin, hal­lit­sen itsepuo­lus­tus­taito­ja ja olen har­ras­tanut taan­noin sotaleikke­jä muoviku­u­lapyssy­il­lä usei­ta vuosia. Mik­si en tart­tuisi tähän osaamiseeni hyv­in­voivan väestön kus­tan­nuk­sel­la, joka olisi hyljän­nyt min­ut. Tun­nen monia ihmisiä, joille kävisi samoin. Kiitos työstäkin saadun esimi­es­taidoin perus­taisin alta aikayk­sikön “ter­ror­is­ti­sol­un” joka han­kkisi itselleen ja läheisilleen toimeen­tu­lon sil­lä taidol­la mitä meil­lä on. Osoit­taisin yksi­ty­isyrit­telijäisyyt­tä mitä suurim­mas­sa määrin. Jollei min­ul­la ole rahaa lääkkei­den han­kkimiseen, niin han­kkisin ne apteekeista yöaikaan ja niin edelleen.

    Kun­nioi­tan tätä yhteiskun­taa ja sen lake­ja täy­destä sydämestäni, mut­ta Art­turin mallin mukaista yhteiskun­taa en voisi pitää minkään­laisen kun­nioituk­sen arvoise­na, lähin­nä vihol­lise­na, koti­maise­na miehit­täjänä, jota vas­taan jokaisen itseään kun­nioit­ta­van suo­ma­laisen pitäisi ryhtyä aseel­lis­es­ti tais­tele­maan, kunnes saisimme takaisin sel­l­aisen yhteiskun­nan, jota voisi arvostaa sen itsen­sä tähden. 

    Kuin­ka minä voisin kokea itseni sal­laisen yhteiskun­nan kansalaisek­si, joka ajaisi vam­maisetkin kadulle. En mitenkään.

    Toivon Osmon julkai­se­van tämän kiihkeän vasti­neen, kos­ka en uskoisi ole­vani todel­lakaan ain­oa, joka ajat­telisi näin.

    Ja vielä vakavam­min puhuen mik­si yhteiskun­nan pitäisi kus­tan­taa ollenkaan edes infra­struk­tu­uria, koulu­ja, yhtään mitään. Kaik­ki vaan yksityiseksi.

    Luu­len­pa, että aseel­lisen tur­va­palvelun, tei­denkäyt­tö­mak­su­jen ynnä muiden kus­tan­nusten vuok­si Art­turikin huo­maisi mak­sa­vansa enem­män täl­lai­sista kuluista kuin nykyisessä mallis­sa, jos­sa asia hoide­taan yhteiskun­nan kaut­ta verovaroin.

    Art­turi:
    “Tämä yhteiskun­ta­rauha-argu­ment­ti on kyl­lä ihan mah­ta­va… Tuskin tässä nyt mitään sisäl­lis­so­taa tulis, jos tulon­si­ir­rot lopetettaisiin”

    Tulisi tasan tarkkaan!

    - Juho Järvelin -

    Vastaa

46. Art­turi tun­tuu pahasti lib­er­taarisen herä­tyk­sen saa­neelta henkilöltä, jon­ka mielestä enem­mistö kansalai­sista pitäisi pakot­taa elämään yhteiskun­nas­sa, jos­sa heikom­mista huole­htimi­nen on hyvän­tekeväisyy­den varas­sa, vaik­ka he eivät tal­laista yhteiskun­taa halua.

    Vastaa

47. “Joku julkk­is­han tote­si pokkana että me tarvit­semme kerjäläisiä.”

    Tämä oli Satu Tuomis­to eli miss Suo­mi 2007. Samainen neiti sanoi suo­ras­sa lähetyk­sessä Suomen itsenäistyneen 1952. Yliop­pi­las jostain kuitenkin.

    Vastaa

48. Olen samaa mieltä Art­turin kanssa; julkiset tulon­si­ir­rot tulisi lopet­taa, tai ainakin muut­taa täysin vastik­keet­tomik­si. Muu­ta­ma kom­ment­ti keskustelu­un tämän vaikutuksista: 

    Vaku­u­tus­muo­tois­t­en mak­su­jen, kuten eläkkei­den ja sairaus­päivära­ho­jen, lopet­tamiseen täy­tyy jär­jestää siir­tymäa­jat. Julk­isten vaku­u­tusten ongel­ma on se, että samal­la saplu­u­nal­la ei saa­da kaikille paras­ta ratkaisua. Hyvään infor­maa­tioon ja riit­tävään siir­tymään perus­tu­va vapaut­ta­mi­nen paran­taisi usein juuri heikoim­mis­sa tilanteis­sa ole­vien ase­maa. Moni pien­i­t­u­loinen per­heelli­nen epäilemät­tä pää­ty­isi syömään työeläke­mak­sun­sa, eikä säästäisi samal­la taval­la van­hu­u­den var­alle. Mielestäni vaikka­pa val­in­ta elää vähän parem­min nyt ja tehdä töitä 70-vuo­ti­aak­si voisi kuitenkin olla ihmis­ten oma päätös, ei lais­sa kielletty. 

    Kaik­ki eivät onnis­tu­isi vaku­ut­ta­maan itseään kaikkia mah­dol­lisia tilantei­ta vas­taan, vaan tosi­aan yksi­tyisen hyvän­tekeväisyy­den merk­i­tys kas­vaisi. Luul­tavasti ihmiset vero­jen alentues­sa antaisi­vat yhä enem­män täl­laiseen toim­intaan. Yhdys­val­lois­sa (joista ei kyl­lä muuten pidä näis­sä asiois­sa mallia ottaa) nopean & likaisen googlauk­sen mukaan keskimääräi­nen koti­talous lahjoit­taa $1600 vuodessa. Itse en pidä yksi­ty­is­ten anta­maa apua yhteiskun­nan epäon­nis­tu­mise­na, vaan posi­ti­ivise­na ilmiönä.

    On mah­dol­lista, että vaku­u­tuk­set ja hyvän­tekeväisyys eivät pysty­isi takaa­maan kaikille riit­tävästi rahaa, jot­ta he eivät lähtisi väki­val­loin sitä lisää keräämään. En lähtöko­htais­es­ti kuitenkaan ajat­tele, että täl­lainen väki­val­ta olisi kovin yleistä. Joka tapauk­ses­sa keskustelu suo­jelu­ra­haval­tios­ta olisi hyvin eri­lainen kuin keskustelu hyv­in­voin­ti­val­tion järjestämisestä.

    Ja vielä lurkille näin lib­er­taarisen herä­tyk­sen saa­neena: en halua pakot­taa ketään elämään minkään­laises­sa yhteiskun­nas­sa. Toivoisin samaa kohteliaisu­ut­ta itseäni kohtaan tältä enem­mistöltä. Olen kuitenkin valmis argu­men­toimaan vapau­den puoles­ta tälle enem­mistölle, sil­lä itse ajat­te­len sen vaiku­tusten ole­van hyvin eri­laisia kuin yleinen käsi­tys olettaa.

    Vastaa

49. “Lyhyt huo­mau­tus Kar­ille, min­un näp­pitun­tu­ma on että alem­mas­ta keskilu­okas­ta ei saa oikein mil­lään net­tomak­sa­jaa, pait­si jos he eivät tee lap­sia, sairas­ta, käy koulua tai jää eläkkeelle.”

    Paha­pa tuos­ta on kiis­tel­lä, kun oikeas­t­aan kaik­ki käsit­teet ovat vähän näp­pitun­tu­mal­la otet­tu­ja 🙂 Riip­puu aika paljon siitä, miten alem­pi keskilu­ok­ka määritel­lään, miten tulon­si­ir­rot määritel­lään ja mitä tek­i­jöitä huomioidaan ja mil­lä pain­o­tuk­sil­la. Pikaisel­la pla­rauk­sel­la en löytänyt oikein mitään rel­e­vant­tia lähdet­tä, jos­sa asi­aan oltaisi­in otet­tu kan­taa (onko muil­la sel­l­aista vai onko aihe liian poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­ti, että sitä olisi Suomes­sa saanut tutkia?).

    Mut­ta ei tuo nähdäk­seni itse asi­aa sinän­sä mik­sikään muuta.

    Kun tääl­lä nyt on näköjään esitet­ty kaiken­laisia ääries­imerkke­jä, niin ehkä on aiheel­lista tode­ta, että itse en kan­na­ta tulon­si­ir­roista luop­umista, vaan nykyisen poli­ti­ikan muut­tamista. Tulon­jaon tasaamisen ei pitäisi olla itsetarkoitus.

    Tämä siitäkin huoli­mat­ta, että minä en näe mitään _periaatteellista_ syytä siihen, etteikö yhteiskun­ta voisi toimia jopa nyky­istä parem­min kokon­aan ilman val­tion toteut­tamia tulon­si­ir­to­jakin. Käytän­nössä sel­l­aiseen siir­tymi­nen ei kuitenkaan ole real­is­tista ja lop­putu­lok­sen hyvyyskin on vähän arvailu­jen varas­sa (kun ei sel­l­aista jär­jeste­lyä olla mis­sään kokeiltu).

    Kari

    Vastaa

50. Tiedemies,

    Kyl­lä se oli aito kysymys, ei “kysymys”.

    Edelleen olen sitä mieltä, että jos käyt­tää täl­laises­sa kaikille avoimes­sa keskustelus­sa ter­miä, joka ei ole esim. yleistä sanomale­htikieltä tai ei aukea edes tavanomaisil­la aka­teemisil­la opin­noil­la, niin on hyvä selit­tää käsite vaikka­pa jol­lain esimerkillä. 

    Kiitos vas­tauk­ses­ta! Taisin jopa ymmärtää…

    Vastaa

51. Tiedemies: Joo. Oon sin­un kanssa samaa mieltä. Tulk­itsin vaan väärin, mitä tarkoitit tuol­la yhteiskun­ta­rauhal­la. Minus­ta se on jotenkin aika juh­lalli­nen ter­mi. (Ajat­telin sen ole­van joku luokka­so­dan vastakohta…)

    Vastaa

52. Minust lib­er­taris­mi on yhden sortin masok­ismia. Ihan tot­ta! Ain­oa paik­ka nimit­täin, jos­sa hei­hin ei suh­taudu­ta nau­reskellen, pil­ka­llis­es­ti tai vihamielis­es­ti, on heikäläis­ten omat piir­it. Siitä huoli­mat­ta keskustelu­un kuin keskustelu­un netis­sä tun­kee jos­sain vai­heessa joku lib­er­taari vänkäämään fan­ta­sioitaan saadak­seen turpaansa.

    Fan­ta­sioiden hup­su­u­den asteen voi käy­dä mit­taa­mas­sa mises.orgissa. Utopi­as­saan esimerkik­si koko maail­ma on “inter­nal­isoitu” joten “ekster­nali­teet­te­ja” ei enää ole ole­mas­sa, ja jos kuitenkin joku riita sat­tuisi syn­tymään niin sen ratkaisee kau­palli­nen tuomiois­tu­in. Tiesit­tekö muuten, että itse­val­ti­aat kuninkaat sen­tään osasi­vat pitää hyvää huol­ta omis­tuk­sis­taan — tiet­ty, ihan teo­ri­an mukaan — kun taas demokra­t­ian edetessä asi­at ovat aina vaan men­neet huonom­paan suuntaa?

    Vastaa

53. “Tosi­a­sia kuitenkin on että val­tio­val­ta ankar­il­la sään­nök­sil­lään estää palkkata­son nousun esim. siivoojilla.”

    Mihinköhän sään­nök­si­in oikein viittaat?-kysyi Kari

    Vastaan:siivoustöissä kuten muis­sa vähän ammat­ti­taitoa vaa­tivis­sa tehtävis­sä palkkata­soa las­kee val­tio­vallen toimenpidepolitiikka.Suomessa on paljon työttömiä.Lisäksi on ihmisiä ns. toimenpiteissä.Ne ovat nyky­isin työhar­joit­telu, työelämä­val­men­nus, palkkatu­ki, työkokeilu…Voi olla muitakin, en nyt muista.Työttömyysprosentti olisi huo­mat­tavasti korkeampi ilman näitä temp­pu­ja joil­la työvoimas­ta saadaan suuri joukko ikään kuin näkymät­tömik­si, myös tilas­tot kaunistuvat.Yhteistä kaikille näille orjatöille on se, ettei niiden kohteena ole­va ihmi­nen SAA, JAKSA tai EHDI tehdä ansiotyötä.Omassa työelämä­val­men­nus­sopimuk­ses­sani on koh­ta jos­sa kiel­letään muut työt.Köyhänä pysymi­nen on betonoitu sil­lä ettei näi­den toimen­pitei­den kohteena ole­val­la ole juurikaan nor­maale­ja oikeuk­sia- ei ole edun­valvon­taa, sanan­va­paus ja kokoon­tu­mis­va­paus on kyseenalaistettu.Meitä läytetään kur­in­pidol­lise­na esimerkkinä muille paskadu­unareille — näin voi teillekin käy­dä jos nurisette.Valtiovalta on luonut meistä työt­tömistä hal­patyövoimavaras­ton .Suuret yri­tyk­set otta­vat usein vain tukioikeutet­tu­ja töihin.Olen itse ollut työkokeilus­sa suures­sa raken­nusalan ysi­tyk­sessä-olen pätevä varastomies.Kuitenkaan ei min­ulle hyvin sujuneen kokeilun jäl­keen löy­tynyt töitä.Kuulin työkavereil­ta että fir­ma on jo pitkään käyt­tänyt meitä kuntoutu­jia orjatyövoimana.Kun yhden mak­set­tu työssäo­lo päät­tyy ote­taan toinen tilalle.Tämän on vahvis­tanut myös em. yhtiön keski­jo­htoon kuu­lu­va tuttavani.
    Suomen toimet köy­hien kurit­tamises­sa on huomioitu myös muualla.Netistä löy­tyy “Kir­je YK:lle joka sel­ven­tää asiaa.

    Kun puhuin Rea­ganin oppi­en suo­ras­ta kopi­oin­nista tarkoitin osaa opeista- en koko USA:N järjestelmää.Onhan jenkeis­sä ollut muitakin touhua­jia kuin Reagan.Kuitenkin esimerkik­si edel­lä kuvaa­mani palkkatukipoli­ti­ik­ka suosii iso­ja toim­i­joi­ta ilmaisen työvoiman muo­dos­sa (minä olen esimerkik­si ollut 32 vuot­ta töis­sä ja erit­täin kysyt­ty työn­tek­i­jä-sairas­tu­miseeni asti).
    Val­tio mak­saa työ­nan­ta­jalle-työn­tek­i­jä saa tyy­tyä siihen mitä sat­tuu eläkey­htiöltä, työt­tömyyskas­salta tai Kelal­ta saamaan.Itse saan alle 400 e/kk käteen ja lisäk­si asum­istuen ja 8e /työpäivä ylläpitokorvausta.Tällä rahal­la saan tehdä töitä täysimääräis­es­ti ja vähän ylikin.Tuloni jäävät alle toimeen­tu­lo­tuki­ra­jan mut­ta kas kummaa!Toimeentulotukea las­ket­taes­sa ote­taankin huomioon tuo mainit­se­mani ylläpitokorvaus.Se siis ote­taan pois.Näin ainakin Turus­sa, jos­sa myös lap­sil­isät ryöstetään sosi­aa­likeskuk­sen toimesta.Myöskään minkään­laista omaisu­u­den­tur­vaa ei meil­lä orjil­la ole.Kaikki on muutet­ta­va lihoik­si tai ruokara­haa ei tipu.
    Moni onkin jo väsynyt ja siir­tynyt yhteiskun­nan ulkopuolelle.Tänään jut­telin ikäiseni miehen kanssa joka ker­toi elävän­sä ilman asun­toa ja tulo­ja voidak­seen pitää per­imän­sä pienen koti­talon Pohjanmaalla.
    Puhun itses­täni kos­ka tun­nen oman asiani.Kaltaisiani on yhä suurene­va joukko.Olen tehnyt työtä yli kolmekym­men­tä vuot­ta ja lop­putu­los on se, että minus­ta tehdään orjaa jol­la ei ole mitään oikeuksia.Olen vas­ta 49 vuotias.Nyt opiske­len toimittajaksi.Minu on pakko olla myös lakimies, poli­itikko, lääkäri, ter­apeut­ti ja ymmärtää vieläpä keskilu­okan sielunelämää.
    Kari-olet oikeassa.Minua ja kaltaisiani ei kan­na­ta ottaa huomioon.Kunhan lässyt­tää jostain keskilu­okan ongelmista.Jos sin­ul­la tai muil­la on kysyt­tävää voitte vierail­la blo­gis­sani tai lait­ta sähköpostia.Käyn myös tääl­lä Osmon sivuilla.Hän ei ole ihan tyh­mä mies.Tuskinpa te muutkaan olette.
    Mitä tulee siihen Karin teesi­in ettei työt­tömil­lä ole luku­taitoa niin ei sitä ole kyl­lä amerikassakaan.Onnea vaan teille keskilu­okan sankareille.

    Vastaa

54. Hei

    Äärib­er­tal­is­tisen yhteiskun­ta­mallin perusteista, hyvistä ja huonoista puolista voisi toki väitel­lä sato­jen postausten ver­ran. Halu­an kär­jistää lop­putu­lok­sen seuraavaan.

    Van­noin varus­miehenä seu­raa­van valan. Ohes­sa alku.

    –

    Minä N.N. lupaan ja vakuutan

    valas­sa kaikki­val­ti­aan ja kaikki­ti­etävän Jumalan edessä,
    vaku­u­tuk­ses­sa kun­ni­ani ja oman­tun­toni kaut­ta, ole­vani Suomen val­takun­nan luotet­ta­va ja uskolli­nen kansalainen. Tah­don palvel­la maatani rehellis­es­ti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edis­tää sen hyö­tyä ja parasta.

    –

    Jos siir­ty­isimme jonkin kri­isin seu­rauk­se­na tai väki­val­loin (demokraat­tista tietä tuskin siir­ty­isimme) yhteiskun­ta­malli­in, jos­sa työt­tömät, sairaat, vam­maiset ja eläkeläiset jätet­täisi­in kaduille, niin tulk­it­sisin lukuis­ten muiden tavoin edel­lisen valan koske­van menetet­tyä Suomea ja uuden Suomen sik­si vihol­lisek­si, jota vas­taan olemme luvan­neet asein puo­lus­taa isänmaatamme.

    Ei tässä sen kum­mem­mas­ta ole kyse.

    (Edes nykyvenäjä ei kohtelisi Suomen val­lat­tuaan suo­ma­laisia näin huonosti.)

    Tai Arhon vapauskäsi­tys. Tarkoit­taisiko vapaus siis ain­oas­taan työn tuo­maa vapaut­ta? Kuten esim. sinän­sä fik­sus­sa Unabomberin man­i­festis­sa “Teolli­nen yhteiskun­ta ja sen tule­vaisu­us”. Äärilib­er­al­is­mi ja pin­nal­lisin anark­isti­nen yhteiskuntafilosofia lähenevät toisi­aan merkit­täväl­lä taval­la pää­tyen molem­mat käytän­nön malli­in, jos­sa val­lit­see vahvim­man laki, kos­ka lakia ja järjestys­tä ylläpitävä jäsenistään huole­hti­va val­tio on puret­tu pois. 

    Seu­rauk­se­na Hizbol­lahin ja IRAn kaltaisia yhteiskun­nal­lisia aseel­lisia liikkeitä huole­hti­mas­sa heikom­man osa­puolen eduista. Kaupunke­ja, joiden asukkaiden täy­tyy tietää mille kaduille ei ole asi­aa ilman hen­gen­vaaraa ja niin edelleen. Ehkä tämä on vapaut­ta jonkun mielestä. Minus­ta se on sotaa.

    Vapaut­ta ja vähäo­saisem­man väestönosan etua voi ajaa muutenkin kuin siir­tymäl­lä anark­istiseen yhteiskun­taan. Voisi aloit­taa mm. Jarin ja allekir­joit­ta­neen mainit­se­mas­ta työhar­joit­telusys­teemin purkamis­es­ta, joka tosi­aankin ain­oas­taan ylläpitää vähäosaisuutta.

    Ken­ties koko elämän­sä tur­val­lis­es­ti eläneen ja saman­laisia tun­te­vien ihmis­ten on helpom­paa vier­aan­tua todel­lisu­ud­es­ta kuin kyke­nen mitenkään kuvit­tele­maan. Sen ver­ran eri tasoil­la keskustelu tääl­läkin kul­kee, kuten toin jos­sain postauk­ses­sani esi­in. Ter­ve­tu­loa kokeile­maan elämää minim­i­toimeen­tu­lol­la Kelan & sosi­aal­i­toimis­ton armoil­la ja luke­maan sen jäl­keen yhteiskuntafilosofisia teok­sia. Saat­taa näkökul­ma muuttua.

    Kun elää esim. kuukau­sia näkkileivän turvin jatku­van häätöuhan alla kelan virheel­lisen päätök­sen täh­den, niin se väki­val­lankin ymmär­rys kas­vaa. Vaikea sitä on sieltä hyväo­sais­ten teo­ri­oista käsittää.

    Ystäväl­lisin ter­veisin tyy­tyväi­nen veronmaksaja

    Vastaa

55. Jari Suomiselle,

    Ok, nyt kuvit­telisin ymmärtäväni suun­nilleen, mitä tarkoi­tat. Sinä puhut yksit­täi­sistä toim­intatavoista, joil­la pyritään “ativoimaan” työt­tömiä, minä puhuin jär­jestelmästä kokonaisuutena.

    Min­ul­la ei ole koke­mus­ta esit­tämistäsi Kelan toim­intatavoista. Mut­ta sen ver­ran on itsekin tul­lut oltua Kelan kanssa tekemi­sis­sä, aikanaan omien opin­to­tukien kanssa ja jonkin ver­ran myös muiden asioi­ta selvit­täessä, että ei kuvaa­masi tilanne min­ulle kovinkaan yllät­tävältä kuu­losta. Kela toimii varsin usein täysin mieli­v­al­tais­es­ti, jopa lain­säädän­nön vastaisesti.

    Viitates­sani siihen, että köy­him­mät pitäisi jät­tää tämän tulon­jako­tarkastelun ulkop­uolelle, en tarkoit­tanut, ettei heil­lä olisi mitään väliä. Tarkoitin vain sitä, että ongel­ma ei usein ole (lasken­nal­li­sis­sa) tulon­si­ir­rois­sa (joista tämä keskustelu lähti liik­keelle), vaan ihan muual­la. Esimerkik­si juuri siinä Kelan tukivi­idakos­sa ja jär­jestelmässän mon­imutkaisu­udessa ylipäätään (ja monis­sa muis­sa sosi­aal­i­sis­sa ongelmis­sa, jot­ka eivät suo­ranais­es­ti riipu tulonsiirroista).

    Mten tähän sit­ten on tul­tu? Ensin on luo­tu mon­imutkainen tuk­i­jär­jestelmä ja aiheutet­tu tilanne, jos­sa omaa elin­ta­soa voi paran­taa merkit­tävästi sil­lä, että hui­jaa jär­jestelmää (joko lail­lis­es­ti tai lait­tomasti). Tämä on syn­nyt­tänyt ihmisjoukon, joka häikäilemät­tä käyt­tää Kelan tukia hyväk­seen. Kos­ka tätä hyväk­sikäyt­töä ei halu­ta suosia, joutuu Kela toim­i­maan siten, että asi­akkaat ovat lähtöko­htais­es­ti hui­jare­i­ta ja siten hei­hin tulee myös suh­tau­tua. Tilan­net­ta ei auta sekään, että sään­nök­set ovat usein niin sekavia, etteivät Kelas­sa itsekään aina tiede­tä, miten toimia.

    Surullis­in­ta on se, että ne joi­ta jär­jestelmän on tarkoitet­tu aut­ta­van, eivät usein ole kykeneviä tais­tele­maan Kelan mieli­v­al­taa vas­taan. Moniko koulut­tam­a­ton, masen­nuk­ses­ta kär­sivä, tai ahdinkoon joutunut ihmi­nen jak­saa vaa­tia oikeuk­si­aan esimerk­si oikeusteitse? Ei kaikkien tut­tava­pi­iris­sä ole pätevää juristia.

    Tämä on myös yksi niistä syistä, mik­si itse olen suh­tau­tunut varovaisen posi­ti­ivis­es­ti esimerkik­si vihrei­den aja­maan kansalais­palk­ka-malli­in. Se vähen­täisi val­tionkoneis­ton (Kelan) roo­lia, mitä ei voi pitää muu­ta kuin hyvänä asiana.

    Tämä on myös niitä syitä, jon­ka vuok­si olen tul­lut siihen tulok­seen, että val­tion rooli on liian suuri suo­ma­laises­sa yhteiskunnassa.

    Kari

    Vastaa

56. Tomi: Onhan se kyl­lä vähän noinkin. Kun poli­it­ti­nen keskustelu kos­kee sitä, miten ihmis­ten elämää pitäisi hal­li­ta, ja ulkop­uolelta hyp­pää mukaan kyseenalais­ta­maan koko peru­so­le­tus­ta siitä, että pitäisikö sitä nyt alku­unkaan hal­li­ta, niin voimakkai­ta reak­tioi­ta tulee. 

    Mik­si esimerkik­si ulkois­vaiku­tusten sisäistämi­nen hin­toi­hin on niin outo, suo­ras­taan hup­su, utopia? Ympäristökysymyk­set ovat hyvin keskeisiä ulkois­vaiku­tuk­sia, enkä tiedä mik­si se, että päästökau­pan avul­la tai muil­la keinoin ympäristön tilaa huonon­ta­vat toim­i­jat joutu­vat mak­samaan toimis­taan koitu­vat hai­tat olisi eri­tyisen huono tavoite. Mielestäni jopa köy­hyy­den tärkeänä syynä on se, että his­to­ri­al­lis­es­ti niin mon­et asi­at ovat olleet omis­tuk­sen ulkop­uolel­la, vahvem­man oikeudel­la käyttöönotettavissa.

    Lib­er­taarien ihanteista esi­in­tyy myös monia out­o­ja käsi­tyk­siä. Otsikon alle mah­tuu var­masti mon­en­laisia näke­myk­siä, mut­ta monarkian kan­nat­ta­ja ei kyl­lä ole minkään sortin libertariaani.

    Itse en tavoit­tele anarki­aa tai edes kau­pal­lisia tuomiois­tu­imia, vaan ihmis­ten elämää, vapaut­ta ja omaisu­ut­ta suo­jel­e­vaa val­tio­ta. Hallinnon vähit­täisen purkamisen tavoit­teena en pidä ihmis­ten ajamista kadulle, enkä usko sen ole­van toden­näköi­nen seu­raus. Päin­vas­toin, usein pikku­maisenkin byrokra­t­ian vähen­tämi­nen helpot­taisi vähäo­sais­ten ase­maa ja mah­dol­lis­taisi elan­non han­kkimisen nykyis­es­tä täystyöl­lisyys­mall­ista poikkeav­il­lakin tavoil­la. Kaik­ki yri­tyk­sille suun­natut tuet, kuten yllä maini­tut työelämä­val­men­nuk­set ovat eri­no­mainen paik­ka aloit­taa tämä val­tion roolin vähen­tämi­nen. Sosi­aalietuuk­sien ongel­mana en pidä sitä, että vähäo­saiset hui­jaisi­vat Kelaa, vaan Kela hui­jaa vähäo­saisia lupauk­sil­la toimeen­tu­lon takaavas­ta jär­jestelmästä, joka kuitenkin katoaa hallinnon syöverei­hin. Mitään sopimus­ta ei ole, jon­ka perus­teel­la pui­da asi­aa esimerkik­si oikeudessa, vaan kerät­ty­jen mak­su­jen vasti­neena on vain poli­it­ti­nen vakuuttelu. 

    Ehkä min­ut vielä ammu­taan näi­den mielip­itei­den joh­dos­ta. Hizbol­lahia tai IRAa en kyl­lä lue reak­tioina liial­liseen vapau­teen. Juhon viestis­sä min­ua ihme­tyt­tää tiukan ja osu­van Kela-kri­ti­ikin ja allekir­joituk­sen yhdis­telmä. Mik­si olet niin tyy­tyväi­nen mak­samaan tästä jär­jestelmästä, jos se ker­ran toimii niin huonosti?

    Vastaa

57. Läh­es kaikil­la keskustelijoil­la näyt­tää ole­van automaat­tis­es­ti sel­l­ainen käsi­tys, että mikäli tulon­si­ir­rot pois­tet­taisi­in, lapset, vam­maiset ja köy­hät pis­tet­täisi­in kadulle kuole­maan. Mik­si? Tulon­si­ir­to­jen pois­t­a­mi­nen tarkoit­taisi myös verokuor­man leikkaamista, jol­loin oma­l­la työl­lä ansait­tua rahaa jäisi huo­mat­tavasti enem­män käteen. Ja siten myös lahjoitet­tavak­si. Vai ker­to­vatko kom­ment­tine ennem­minkin moraal­is­tanne? Kuvit­telet­teko että taval­liset, suo­ma­laisen ihmisen oikeu­den­mukaisu­us­ta­jul­la varuste­tut ihmiset halu­aisi­vat nähdä ympäril­lään kär­siviä ihmisiä? En usko.

    Hyvän­tekeväisyyspo­h­jainen jär­jestelmä pakot­taisi ihmiset pri­or­isoimaan. Annetaanko vastik­kee­ton­ta rahaa per­for­manssi­taitelijoille, monikult­tuurisu­uskon­sul­teille, huip­pu-urheil­i­joille vai sairaille lap­sille. Hyvän­tekeväisyys ohjaa rahat lahjoit­ta­jien tah­don mukaan. Mik­si tarvi­taan välikäsiä? Ehkä sik­si että taval­liset suo­ma­laiset eivät toden­näköis­es­ti raken­nut­taisi moskei­joi­ta, tuk­isi avus­tuk­sia hui­jaavia pseudokon­sult­te­ja tai taitelijoi­ta, joiden taidet­ta kukaan ei halua nähdä. En usko mihinkään ihmisen hyvyy­teen, mut­ta olen täysin vaku­ut­tunut, että lap­sia, van­huk­sia ja sel­l­aisia, jot­ka eivät kykene elät­tämään itseään, ei jätet­täisi heitteille. 

    “Oikeude­mukainen” palk­ka kuu­luu sen sijaan ennem­minkin jon­nekin Neu­vos­toli­it­toon. Osmon aja­tus siitä, että hyville palkoille pääsem­i­nen vaatisi jol­lain tapaa eri­ty­is­lah­jakku­ut­ta on melkoisen outo. Markki­na­t­aloudessa nimeno­maan on kysyn­tää taval­lisen rah­vaan arvostamille asioille, kos­ka suurin osa ihmi­sistä sat­tuu kuu­lumaan taval­liseen rah­vaaseen. Huonoa kir­jal­lisu­ut­ta, musi­ikkia ja eri­laisia koirankyn­nen­leikkaus­palvelu­ja tuot­ta­vat voivat hyvinkin päästä rahoille, puhu­mat­takaan muista yksi­ty­isyrit­täjistä. Ja kyl­lä vielä tänäkin päivänä esimerkik­si Yhdys­val­loista löy­tyy self-made-mane­ja, jot­ka ovat rikas­tuneet oma­l­la työllään.

    Vastaa

58. Kari.Sinä tulet aivan eri­laisi­in johtopäätök­si­in kuin minä.Valtion roolin on olta­va vah­va kaikkial­la-ei vain Suomes­sa. Uus­lib­er­al­is­mi-nimisen uskon­non voit­tokulku on jio­htanut val­tioiden roolin heikken­e­miseen, poli­ti­ikan ja sitä kaut­ta demokra­t­ian merk­i­tyk­sen vähenemiseen.Vahvemman laki on se mitä jää jäljelle.Kuten Juho Järvelin viisaasti on havain­nut on syn­tynyt valtatyhjiö:Valtio on pois­sa ja heikom­mat hake­vat tur­vaa eri väkivaltakoneistoista.Historiassa on esimerkke­jä tästä, kuten Mafi­an syn­ty tai mei­dän elämässämme his­to­ri­as­sa Hamasin sosi­aal­i­työl­lä saavut­ta­ma vaalivoit­to Palestiinassa.
    Me Vasem­mis­toli­itossa olemme huolis­samme siitä , että niin mon­et fik­sut ihmiset kan­nat­ta­vat täl­laista äärikap­i­tal­is­mia joka luo vas­tavoimak­seen edel­lä kuvaami­ani ilmiöitä.Ihmiskunnan his­to­ria ei voi olla kehä jota kier­retään aina uudelleen-karusel­lista on osat­ta­va hypätä pois.Se on otet­ta­va haltuun.
    Mitä tulee Karin mainit­se­maan Kelan lain­vas­taiseen (=rikol­liseen) toim­intaan , on siihen lisät­tävä kaik­ki muutkin val­tion ja kun­nan instanssit ja jopa ter­vey­den­huolto, jot­ka on tämän taloususkon­non myötä ajet­tu ahtaalle.Eivät nämä ole yksit­täistapauk­sia-kyse on ideologiasta.Minulla on dataa asi­as­ta miten paljon vain.En vain tah­do jak­saa tätä yksinäistä taistelua.

    Minä halu­an että tulette tänne maan pin­nalle sieltä mis­sä leijutte.Ei tääl­lä mitään pelot­tavaa ole-ellei sit­ten pelkää ihmisiä.

    Vastaa

59. Hei

    Komp­paan edelleen Karia ja olen täs­mälleen samaa mieltä val­tion roolin liiaal­lises­sa voimakku­udessa Karin taval­la ymmär­ret­tynä. Olen koet­tanut selit­tää samaa asi­aa toisin sanoin. 

    Uskon vakaasti, että val­taos­al­la tuloloukus­sa tai köy­hyy­dessä elävistä ihmi­sistä olisi halua kohot­taa omaa ase­maansa töitä tekemäl­lä oman jak­samisen­sa ja osaamisen­sa mukaises­ti, mut­ta seka­va ja lan­nista­va ynnä rikkon­aiselle todel­lisu­udelle vieras tukivi­idakko estää tämän käytän­nössä. Häviäjänä on aina se vähäo­sainen kansalainen. Tähän ei silti auta koko tulon­si­ir­to­jär­jestelmän pois­purkami­nen, vaan sen kor­jaami­nen sel­l­aiseen yksinker­taiseen muo­toon, että se puut­tuu niihin ongelmi­in, joi­ta kor­jaa­maan se on tarkoitettu.

    Paras tuk­i­jär­jestelmä olisi sel­l­ainen, jon­ka hyödyt voisi laskea oma­l­la kohdal­laan viidessä min­uutis­sa perus­laskuopil­la kansak­oulu- tai perusk­oulupo­h­jal­la vaik­ka tupakki­askin kan­teen. Kaik­ki muu on ylimääräistä byrokra­ti­aa. Tilkkua tilkun pääl­lä, jota virkakoneis­to tuot­taa työk­seen, kos­ka sen vuok­si­han he ovat ole­mas­sa, tuot­taak­seen yhä uusia pykäliä ja sään­nök­siä poli­itikoiden siu­nauk­sel­la, jot­ka eivät uskalla kajo­ta mätään jäätelötikuista yhteen­li­imaa­mal­la raken­net­tuun perustukseen.

    Liian vah­van byrokra­ti­akoneis­ton ongel­ma näkyy mm. koulumaail­mas­sa, jos­sa virkakoneis­to tuot­taa samal­la taval­la työk­seen yhä uusia uud­is­tuk­sia, tutkimuk­sia ja kokeilu­ja, kos­ka se on hei­dän työtän­sä ja siitä piit­taa­mat­ta, että opet­ta­jien mielestä opti­maali tila olisi saavutet­tu ja aikaa sit­ten. Tämän seu­rauk­se­na päädytään onnek­si vähem­män tuhoisal­la taval­la kuin sosi­aal­i­työssä lop­putu­lok­seen, jos­sa asi­akkaat kohtaa­va työn­tek­i­jä ei ehdi byrokra­tial­taan tekemään työtä omas­sa amma­tis­saan. Esim. sosi­aal­i­toimis­to­jen kent­tä­työn­tek­i­jöi­den työ kuluu noiden rahapykälien laskemiseen sen sijaan, että he AUTTAISIVAT ihmisiä hei­dän ongelmis­saan, joista ne rahahuo­let mon­esti johtu­vat. Tulon­si­ir­to­jär­jestemä on täten epäon­nis­tunut kaksinker­tais­es­ti. Ensik­si se estää ihmisiä aut­ta­mas­ta itse itseään ja toisek­si se estää sosi­aal­i­toimen ammat­ti­laisia aut­ta­mas­ta näitä ihmisiä, kos­ka hei­dän työaikansa kuluu ihmis­ten oman avun estämiseen sur­voes­saan todel­lisu­ut­ta lomakkeisi­in ja lop­ut­tomi­in pykäliin.

    Min­ua on neu­vot­tu henkilöko­htais­es­ti työvoima­toimis­tossa (ja lukuisia ystäviäni edelleen mm. väitöskir­jo­jen osalta apu­ra­hakatkol­la) mm. että et saa pykälien mukaan men­nä sille ammat­tia täy­den­tävälle kurssille, mut­ta henkilöko­htais­es­ti neu­von silti men­emään, kos­ka ajamme tark­istusajot tietokoneis­sa seu­raa­van ker­ran sil­loin ja sil­loin. Ja näin kävi use­aan ker­taan laman aikaan. Kun olen pyytänyt kir­jal­lista todis­tus­ta neu­vos­ta, niin sanat on vedet­ty takaisin, kos­ka eihän virkail­i­ja halu­aisi min­un sijaani käräjäoikeu­teen sään­tö­jen rikkomis­es­ta ja yhteiskun­nan kuse­tuk­ses­ta. Tiesit­tekös muuten, että kesken­eräistä grad­ua tai väitöskir­jaa ei saa kir­joit­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta nos­tet­taes­sa, kos­ka ihmisen pitää työt­tömänä ollessaan joko

    a) maa­ta sängyssä (hakea olemat­to­mia töitä)
    b) istua hyödyt­tömil­lä työl­lisyyskurs­seil­la tilas­to­ja kaunistamassa
    c) työsken­nel­lä ilmaisek­si työhar­joit­telus­sa tilas­to­ja kaunistamassa

    minkään muun tekem­i­nen paikkakunnal­ta pois­tu­mista myöten ilman ilmoi­tus­ta työvoima­toimis­toon on rikol­lista. Ovat­pa jotkut joutuneet oikeu­teen tehtyään työt­tömänä yleishyödyl­lisiä vapaae­htoistöitä muiden kansalais­ten hyväk­si. SPR:n työhön osal­lis­tu­mi­nen saat­taa siis olla lain­vas­taista ja sakko­ran­gais­tuk­seen johta­va teko.

    Täl­laista tääl­lä Suomes­sa ihmis­ten kannustaminen

    Vastaa

60. Mainitsin aiem­min luku­taidon puut­teen yht­enä ongel­mana. En sil­loin ehtinyt tai jak­sanut etsiä lähdet­tä, mut­ta tässä se nyt on:
    “Viestin­tä­palvelu­jen yleistymisen esteet”, LVM 17/2005, sivu 36 (http://lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/12488)

    Lain­aus:
    “Yli kol­mannes työikäisistä ei kykene kun­nol­la käyttämään inter­ne­tiä omaan opiskelu­un ja asioimiseen. Tietotekni­ikan käyttöopetus ei ratkaise ongel­maa, kun ongel­ma on puut­teelli­nen perus­luku­taito. Tällä kaikel­la on huo­mat­ta­va merk­i­tys sen suh­teen, mil­lä tavoin ihmiset pystyvät hyödyntämään ns. tietoy­hteiskun­nan tarjoamaa.”

    Läh­teenä on Euroopan laa­juinen tutkimus, eikä ongel­ma ole pelkäst­tään suo­ma­lainen. Vaik­ka tuos­sa tietenkin tarkoitet­ti­in edel­ly­tyk­siä Inter­netin käytölle, ei mielestäni ole kohtu­u­ton­ta olet­taa saman ongel­man vaikut­ta­van myös muuhun yhteiskun­taan — esimerkik­si Kelan palvelu­jen käyttöön.

    Kari

    Vastaa

61. ‘Ja vielä lurkille näin lib­er­taarisen herä­tyk­sen saa­neena: en halua pakot­taa ketään elämään minkään­laises­sa yhteiskun­nas­sa. Toivoisin samaa kohteliaisu­ut­ta itseäni kohtaan tältä enemmistöltä.’(Arho Toikka)
    Demokra­t­ian puit­teis­sa elämme yhteiskun­nas­sa, joka vas­taa sen enem­mistön toivei­ta. Val­i­tan, mut­ta lib­er­taari tai sharia-laista haaveil­e­va islamisti joutu­vat nyt vain alis­tu­maan vääräuskoisen enem­mistön sor­toon. Tai pois­tu­maan takavasem­malle johonkin toiseen yhteiskun­taan. Jon­ka löytämi­nen on tietysti helpom­paa islamis­teille kuin lib­er­taareille, joiden ajatuk­sia ei ole toteutet­tu onnis­tuneesti ikinä yhtään missään.

    Vastaa

62. Lurk­ki:

    Olet aivan oike­as­sa. Mitä enem­män yksilön päätök­siä siir­retään val­tion päätet­täväk­si, sitä enem­män elämme enem­mistön käsi­tys­ten mukaan. Jos enem­mistön toiveena on, että he sanel­e­vat vähem­mistöille miten eletään, niin demokra­ti­as­sa, jota ei kon­trol­loi­da perus­tus­lail­la, tämä toteu­tuu. En ymmär­rä mik­si tämä on toiv­ot­ta­va tilanne ver­rat­tuna siihen, että jokainen elää elämän­sä kuten parhaak­si näkee? En myös ymmär­rä miten voit nau­reskel­la sille, että joku vähem­mistö nyt vain joutuu alis­tu­maan enem­mistön sor­toon? Minus­ta tämä on ihmisvi­hamieli­nen asenne.

    Lurkki+muut: Se että jotain ajatuk­sia ei ole toteutet­tu 1900-luvul­la ei ole syy niiden kart­tamiseen nyt. Sitä­pait­si kyse on vaan aste-eros­ta: kuin­ka paljon (jos ollenkaan) val­tion pitää tehdä päätök­siä yksilön puolesta.

    Vastaa

63. Niin no, love it or leave it, mut­ta kyl­lä useimpi­en demokra­ti­akäsi­tyk­seen kuu­luu julki­nen keskustelu ja argu­men­toin­ti asioista. Demokra­tia ei tarkoi­ta sitä, että 51% enem­mistön mielipi­de toteutetaan kaikissa asiois­sa. Esimerkik­si joitain ihmisoikeuk­sia jätetään usein enem­mistöpäätök­sen ulkopuolelle. 

    Vapaa­ta yhteiskun­taa ei tosi­aan ole vielä kokeil­tu, mut­ta siihen suun­taan on koko ajan men­ty: yleiset ihmisoikeudet ovat varsin tuore kokeilu.

    Vastaa

64. @artturi,
    Minus­ta on demokraat­tisem­paa, että yhteiskun­nan perus­ratkaisut vas­taa­vat enem­mistön kuin vähem­mistön tah­toa. Kaik­keen ei val­tion tarvitse puut­tua, mut­ta se, mihin tarvit­see, määritel­lään myös demokraat­tis­es­ti eikä lib­er­taarisel­la sana­m­a­gial­la vapaud­es­ta. Lib­er­taarin koke­maa sor­toa ajatel­lessani kuun­te­len sitä maail­man pien­in­tä viu­lua — län­si­mainen lib­er­taari ei ole sor­toa nähnytkään.
    Se, että jotain ideaa ei ole toteutet­tu onnis­tuneesti ikinä yhtään mis­sään on hyvä syy pohtia, onko se toteutet­tamiskelpoinen ensinkään.
    Ja tämä tästä, sikäli, kun blogin­pitäjä viit­sii julka­ista tätäkään. Lib­er­taar­ius ja siitä käytävä keskustelu on valitet­tavasti yksi netin sitkeimpiä rikkaruohoja.

    Vastaa

65. “Paha­pa tuos­ta on kiis­tel­lä, kun oikeas­t­aan kaik­ki käsit­teet ovat vähän näp­pitun­tu­mal­la otet­tu­ja Riip­puu aika paljon siitä, miten alem­pi keskilu­ok­ka määritel­lään, miten tulon­si­ir­rot määritel­lään ja mitä tek­i­jöitä huomioidaan ja mil­lä painotuksilla.”

    Voin kaivaa luku­jakin, mut­ta varsinkin Amerikkalaista hyv­in­voin­ti­val­tiokri­ti­ikkiä maa­han­tuo­taes­sa tup­paa noin yleen­sä uno­h­tu­maan että suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio ei itseasi­as­sa siir­rä niin kovin tulo­ja suu­rit­u­loisem­mil­ta pien­i­t­u­loisem­mille. Suo­ma­laises­sa mallis­sa keskilu­okkaa mak­saa itselleen palvelu­ja (ja sit­ten rutisee että verot ovat liian korkeat ja palveluista säästetään liikaa).

    Lapset­tomanan ja ihan hyvin palkat­tuna nuore­na miehenä olen kyl­lä net­tomak­sa­ja, mut­ta ne net­tosaa­jat ovat ryh­mistä lapset, naiset (käyt­tävät noin kak­si ker­taa enem­män ter­veyspalvelu­ja kuin miehet) ja van­hem­mat ikälu­okat eikä niinkään pien­i­t­u­loiset. (Min­ul­la ei ole mitään ongel­maa tämän kanssa.)

    Samaa voi luul­tavasti sanoa huonos­tikin palkatus­ta nuores­ta miehestä. Joka tapauk­ses­sa yhteiskun­talu­ok­ka ei juuri ker­ro siitä onko net­tomak­sa­ja vai ei.

    Perus­tu­lo­ma­lli keikaut­taisi tätä siihen suun­taan, että tulon­si­ir­to­ja tehtäisi­in enem­män pien­i­t­u­loisille, eikä vain syype­r­us­tais­es­ti keskilu­okalle. Mikä on yksi iso syy vastustukseen.

    Ihmettelin yhdelle keskusta­laiselle hei­dän intoaan ruuan ALV-aleen, saman rahan voisi pien­i­t­u­lois­t­en kannal­ta käyt­tää paljon tehokkaamin vaik­ka min­imieläk­keen nos­toon tai pien­ten tulo­jen vero­tuk­sen alen­tamiseen. Hän vas­tasi että tot­ta, mut­ta keskilu­ok­ka ei hyödy tästä yhtään mitään eli täm­möistä uud­is­tus­ta ei saa läpi. Kun pien­i­t­u­loisem­pi­en menoista ruo­ka on kuitenkin suh­teel­lis­es­ti isom­pi osa, niin saadaan ainakin jotain aikaiseksi.

    Vastaa

66. Kerkko Says:
    13. toukoku­u­ta 2008 kel­lo 23.52

    Läh­es kaikil­la keskustelijoil­la näyt­tää ole­van automaat­tis­es­ti sel­l­ainen käsi­tys, että mikäli tulon­si­ir­rot pois­tet­taisi­in, lapset, vam­maiset ja köy­hät pis­tet­täisi­in kadulle kuole­maan. Mik­si? Tulon­si­ir­to­jen pois­t­a­mi­nen tarkoit­taisi myös verokuor­man leikkaamista, jol­loin oma­l­la työl­lä ansait­tua rahaa jäisi huo­mat­tavasti enem­män käteen. Ja siten myös lahjoitet­tavak­si. Vai ker­to­vatko kom­ment­tine ennem­minkin moraal­is­tanne? Kuvit­telet­teko että taval­liset, suo­ma­laisen ihmisen oikeu­den­mukaisu­us­ta­jul­la varuste­tut ihmiset halu­aisi­vat nähdä ympäril­lään kär­siviä ihmisiä? En usko.”

    Hel­lan­let­tas..

    Vastaa

67. Tpyy­lu­o­ma,

    Naiset eivät sen­tään kolminker­tais­es­ti käytä ter­veyspalvelu­ja miehi­in näh­den, mut­ta liki 50 pros­ent­tia enem­män kyllä.

    Vastaa

68. Tuli mieleen se kasku, jos­sa cock­tail-tilaisu­udessa keskustelti­in tulon­jaos­ta, tiedät­te­hän. Kon­ser­vati­ivi sanoi sitä, lib­er­aali tätä ja sosial­isti tota. Lib­er­taari ei sanonut mitään, kos­ka hän oli kotona pelaa­mas­sa tietokone­peliä. (No joo, ei se hah-hah-haus­ka ole.)

    Vastaa

69. Tässä keskustelus­sa pitäis mun mielestä keskit­tyä enem­män otsikkoon tai keskustelus­sa esille tulleisi­in asioi­hin, kuin siihen onko lib­er­tari­aan­it masok­iste­ja vai tietokonenörttejä.

    Lurk­ki:

    Onko sinus­ta lähtöko­htais­es­ti parem­pi, että jos on kak­si mielipi­det­tä ja mielip­i­teet ovat jakau­tuneet esim. 60–40, niin 100% toimii kuten 60% halu­aa, vai että toim­inta jakau­tuu myöskin 60–40? Ole­tan, että olet ensim­mäisen vai­h­toe­hdon kan­nal­la. Voitko perustel­la miksi?

    Vastaa

70. Tämäkin keskustelu meni, kuten niin mon­et netis­sä ylipäätään, akselille vasem­mistopop­ulis­mi vas­taan “paha uus­lib­er­al­is­mi” tai “lib­er­taris­mi”, riip­puen siitä, onko näkökul­ma reaalipoli­it­ti­nen vai ideologinen. 

    Jos nyt kuitenkin vielä sanon alku­peräis­es­tä asi­as­ta tämän: Palkkaraken­nekysymyk­sessä sana “oikeu­den­mukainen” ei ole siinä mielessä järkevä, että se syn­nyt­tää eri yksilöis­sä eri­laisen käsi­tyk­sen so. se on ns. mielipi­dea­sia. Näi­nollen siitä keskustelu voi ratke­ta ain­oas­taan ad bac­u­lum.

    Sen­si­jaan keskustelus­sa voidaan päästä kon­sen­suk­seen, jos kor­vaamme sanan “oikeu­den­mukainen” sanal­la “tehokas”. Jos ratkaisu ei ole tehokas, se ei voi olla oikeu­den­mukainen, kos­ka teho­ton­ta ratkaisua voidaan aina paranataa ilman, että kukaan kär­sii. Jotkut toki vas­tus­ta­vat myös tehokkai­ta ratkaisu­ja, mut­ta syynä voi olla vain väärä käsi­tys tosi­a­sioista tai halu vahin­goit­taa mui­ta, kos­ka määritelmän mukaan tehot­to­muus on sitä, että jonkun asi­at ovat huonom­min kuin ne voisi­vat olla ilman, että kukaan hyö­tyy tästä huo­noud­es­ta mitään. 

    Nykyi­nen rakenne on osit­tain teho­ton, kos­ka se saa aikaan sen, että ihmisen ei kan­na­ta tehdä työtä sil­loinkaan kun hän halu­aisi, so. työn­teosta usein ihan oikeasti ran­gais­taan. Kysyin aiem­min köy­hyy­den lisään­tymis­es­tä, kos­ka jos voimme lisätä osan ihmi­sistä tulo­ja ilman, että köy­hyys lisään­tyy, niin ratkaisu on tehokas, löy­hässä mielessä. (Ei tiukimpi­en määritelmien mukaan, kos­ka jonkun tili­pus­si kevenee)

    Vastaa

71. Olen Tiedemiehen kanssa samaa mieltä ja sik­si tivasinkin sitä oikeu­den­mukaisu­u­den määrit­te­lyä tuos­sa ketjun alussa.

    Palkkarak­en­teelle on mielestäni tärkeää, että se ei rohkaise köy­htymään. Jos ole­tamme, että ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in, eli toimi­vat “loogis­es­ti”, niin työt­tömän tukem­i­nen tarkoit­taa myös työt­tömyy­den tukemista. Luulen, että vastik­keet­tomat tulon­si­ir­rot vaikut­ta­vat käyt­täy­tymiseemme vähem­män. (Tietysti jos ajat­telemme, että rahan utili­teet­ti piene­nee suh­teessa, kun rahan määrä kas­vaa, niin vastik­kee­tonkin tulon­si­ir­to rohkaisee lep­äämään laak­ereil­laan jos­sakin määrin.) Eli sikäli, kun halu­amme tasoit­taa tulo­ero­ja, minus­ta se pitäisi tehdä nimen omaan kansalais­pal­ka­lla, eikä työt­tömyysko­r­vauk­sil­la tai eläkkeil­lä, jot­ta meille ei syn­ny kan­nustin­ta olla työtön tai hakeu­tua eläk­keelle. Merkit­tävää on myös tämän vastik­keel­lisu­u­den valvom­iseen kulu­vat resurssit, jot­ka ovat täysin hukkaan heitetyt.

    Vastaa

72. Tiedemies, kyl­lä se tehokku­u­denkin arvot­ta­mi­nen on arvovalinta. 

    Jonkun mielestä se nyt vaan on oikein, että jos työtä ei riitä sitä 150h kuukaudessa, niin yhteiskun­ta pakot­taa jäämään täysipäiväis­es­ti koti­in. Tehokku­u­den kär­simi­nen on hyväksyt­tävis­sä, kun­han työ­nan­ta­ja ei pääse hyötymään.

    Vastaa

73. Tpyy­lu­o­ma­lle

    Olen edelleen sitä mieltä, että kyse on paljolti määrit­telystä. Pitäisi määritel­lä, mitä vero­ja ote­taan huomioon (alv, autovero, sakot?) sen lisäk­si pitäisi määritel­lä, mitä tarkoite­taan alem­mal­la keskilu­okalla. Sin­ul­la on tuos­sa päät­telyssä muitakin ongel­mallisia ole­tuk­sia, kuten se, että ihmiset kuu­lu­vat johonkin “keskilu­okkaan” kehdos­ta hau­taan ja jär­jestelmä on saman­lainen koko tämän ajan (jol­loin voidaan sanoa tämän ko. henkilön mak­sa­neen suun­nilleen saman minkä on saanutkin — ehkä).

    Mut­ta tämä on sen min­un näkökan­tani kannal­ta aika paljon sivu­raiteel­la sen vuok­si, että min­ua ei suurem­min sure­ta se, että jokin kuvit­teel­lis­es­ti määritel­ty ryh­mä mak­saa (tai on mak­samat­ta) enem­män vero­ja kuin muut. Minus­ta ongel­ma on enem­män siinä, että monista syistä johtuen, joista vero­tus on vain yksi, meille ei ole syn­tynyt keskilu­okkaa, jol­la olisi varaa ostaa koulut­ta­mat­toman väen tuot­tamia palveluja.

    Mitä ruoan alv:n alen­tamiseen tulee, niin se tukee lähin­nä kaup­paa ja elin­tarvikeyri­tyk­siä (jot­ka kai ovat Kepun kan­nat­ta­jien hal­lus­sa) sekä vääristää markki­noi­ta (sivu­vaiku­tus). Kaik­ki muu on enem­män ja vähem­män sumu­tus­ta. Jos ongel­ma olisi ollut keskilu­okan vas­tus­tus, niin sil­loin­han sen olisi voin­ut kopla­ta vaik­ka johonkin tuloveron alen­nuk­seen, jol­loin oltaisi­in saatu sama lop­putu­los (pait­si, että yksit­täistä yri­tyssek­to­ria ei oltaisi tuet­tu epäterveesti).

    Kari

    Vastaa

74. Tehokku­u­den arvost­a­mi­nen on vähän saman­lainen arvo­val­in­ta, kuin hyv­in­voin­ninkin arvostaminen.

    Vastaa

75. Tehokku­u­den arvost­a­mi­nen on arvo­val­in­ta, se on totta. 

    Se on arvo­val­in­ta, joka on yhtäpitävä sen kanssa, ettei halua tehdä toisille pahaa “ihan huvikseen”. Toki toisen­laisenkin arvo­valin­nan voi tehdä, mut­ta luulen, että suurin osa ihmi­sistä kat­soo sel­l­aista arvo­val­in­taa vähän kieroon.

    Jostain syys­tä kuitenkin ihmistä ei pahek­su­ta, jos hän kan­nat­taa selvästi tehot­to­mia ratkaisu­ja, jos asia ver­ho­taan mukavasem­mis­to­laiseen retoriikkaan.

    Vastaa

76. Jos se, että puo­lus­taa tasa-arvoa ja hyv­in­voin­tia on pop­ulis­mia olen mielel­läni populisti.Alkaa olla vähän kulunut tuo pop­ulis­tik­si leimaamien argumenttina.Maan pin­nalle sieltä!

    Vastaa

77. Jos olete­taan että huono-osaiset ja köy­hät jäävät muiden parem­pio­saisien hyvän­tekeväisyy­den varaan, niin miten kävisi sil­loin kuin iskee lama, san­o­taan kuin 90 luvul­la suomes­sa. Sil­loin kuin sol­i­daarisu­us on koe­tuk­sel­la. Miten olisi käyn­nyt suomes­sa sil­loin lama-aikoina jos ei olisi ollut val­ti­olli­nen sosiaalitukijärjestelmä?

    Taloudelli­nen, poli­it­ti­nen, sosi­aa­li­nen markki­na ei ole täy­delli­nen, joten sen näkymätön ohjaa­va käsikään ei ole täy­delli­nen. Markki­na maail­mas­sa eletään kau­sia, hyviä ja huono­ja, joten voi hyvinkin olla että hyvän­tekeväisyys ja sol­i­daarisu­us vai­htel­e­vat kausit­tain. Kuka sen var­alle halu­aisi elää?

    Vastaa

78. Käytin tässä sanaa “pop­ulis­mi” tarkoit­ta­maan sitä, että kan­nate­taan jotain toimen­pidet­tä, kos­ka se näyt­tää siltä, että se on hyvä, vaik­ka se oikeasti on huono. Vasem­mistopop­ulis­mil­la tarkoi­tan sitä, että heit­etään (tois­t­en) raho­ja kankku­lan kaivoon ja nimitetään sitä “tasa-arvok­si”. Siitähän on kyse, kun vas­tuste­taan tehokku­ut­ta, kos­ka se “ei ole inhimillistä”. 

    Tah­don nyt vielä korostaa, että tehokku­us ei sul­je pois sitä, että vasem­mis­to­laisem­pi oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tys toteu­tuu. Voi hyvin olla, että tasaisem­pi jako on myös tehokas, jos se on toteutet­tu niin, että ihmis­ten kan­nus­teet ovat kohdallaan. 

    Useim­mat vasem­mis­to­laiset ovat nykyään täysin hukas­sa, mikä on suuri sääli. Uskon, että per­in­teisen vasem­mis­to­lais­es­ta näkökul­mas­ta voitaisi­in ihan hyvin kehitel­lä järke­viä ja tehokkai­ta ratkaisu­ja näi­hin ongelmi­in ilman, että kan­nuste­vaiku­tuk­set sotkeu­tu­vat. Jostain syys­tä kuitenkin vasuriehdokkaat tois­tu­vasti puhal­ta­vat sem­moi­seen tuubaan, että ei voi kuin päätään pyöritel­lä. Vielä enem­män har­mit­taa se, että mon­et vihreät menevät apa­jille samoin eväin.

    Vastaa

79. Hei

    Kaik­ki tun­nus­tanevat sen, että nykyi­nen sosi­aal­i­toi­mi on teho­ton oman päämäärän­sä suh­teen. Ei se voi ollakaan toimi­va, kos­ka se on raken­net­tu täystyöl­lisyy­den ja ehjien per­hei­den aikana sen var­alle, että ihmiset joutu­vat pulaan ain­oas­taan lyhyek­si aikaa.

    Se ei voi toimia nykyisen pitkit­tyneen, jopa vuosia ja vuosikym­meniä kestävän syr­jäy­tymisen ja köy­hyy­den kohdal­la. Sitä ei ole raken­net­tu sitä varten, eikä se sen vuok­si voi myöskään (tilkkutäkkimäisyyten­sä täh­denkään) tun­nistaa ihmis­ten mon­imutkaisia ongelmia, eikä siten aut­taa ihmisiä takaisin kun­non kansalaisiksi.

    Vapaae­htoisu­u­den varaan perus­tu­va sosi­aa­li­nen huole­htimi­nen ei voi toimia ain­oana ratkaisuna. Kol­mas sek­tori toimii sikäli parem­min, että vaikeuk­si­in joutunut ihmi­nen saa sieltä ihmis­läheistä, kohtaavaa, kokon­ais­val­taisem­paa apua, myös sitä henkistä pelkän rahan sijaan. Mut­ta vapaae­htoisu­us ja kol­mas sek­tori ei voi voimavaro­jen­sa rajoit­tuneisu­u­den täh­den huole­htia koko sek­torista, myös tulon­si­ir­roista. Juani­tol­la oli tähän yksi pätevä syy.

    Vapaae­htoisu­us toi­mi luon­non­mukaises­ti pienis­sä maat­alousy­hteisöis­sä, jois­sa kukin tun­si toisen­sa ja muiden aut­ta­mi­nen oli koko yhteisön selviy­tymisen eline­hto. Ei ole sat­tumaa, että kaikkien suurten uskon­to­jen syn­ty liit­tyy tilanteeseen, jos­sa alkoi kehkey­tyä aiem­paa suurem­pia elin­ta­so- ja val­taero­ja ja sitä myöten toi­sista piit­taam­a­ton­ta riis­toa. Sille piti aset­taa rajo­ja. Markik­i­na­t­alous ei sitä perusteil­taan tee ja sik­si se ei voi jär­jestelmänä myöskään huole­htia heikom­mista, kos­ka he ovat jär­jestelmän kannal­ta ain­oas­taan painolastia.

    Jos asi­aa ajat­telee oikeasti tehokku­u­den perus­teel­la uno­htaen turhat arvo­jen aset­ta­mat reunae­hdot, niin syr­jäy­tyneet kan­nat­taisi tuho­ta kulut­ta­mas­ta muiden resursse­ja. Sen täh­den pelkkä tehokku­us ei voi toimia pohjim­maise­na määreenä.

    Mitä tulee Jounin kysymyk­seen, niin allekir­joit­ta­neelle hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on arvo ja peri­aate, jota olen valmis puo­lus­ta­maan aseel­lis­es­ti. Tästä en tin­gi. Piste.

    Demokra­ti­aan kuu­luu yhtälail­la vapaa keskustelu, kuten tämä tääl­lä, ja olen valmis puo­lus­ta­maan myös sitä tarpeen vaaties­sa aseel­lis­es­ti. Mis­tä en tin­gi. Piste.

    Puh­das markki­na­t­alousjär­jestelmä tuhoaisi molem­mat. Val­ta olisi vahvem­man ostettavissa.

    Kan­natan silti mm. pien- ja keskisu­uren vapaam­man yrit­telijäisyy­den lisäämistä ja Karin esi­in­tuo­man keskilu­okan ostovoiman korot­tamista, kos­ka se loisi huo­mat­tavasti enem­män työ­paikko­ja kuin nykyi­nen lin­ja. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ei tarvitse toimia vah­van key­ne­siläisyy­den eikä vah­van uus­lib­er­al­is­min peri­aat­tei­den mukaan, vaan löytää sopi­va keskitie.

    Juho Järvelin

    Vastaa

80. “Demokra­ti­aan kuu­luu yhtälail­la vapaa keskustelu, kuten tämä tääl­lä, ja olen valmis puo­lus­ta­maan myös sitä tarpeen vaaties­sa aseel­lis­es­ti. Mis­tä en tin­gi. Piste.

    Puh­das markki­na­t­alousjär­jestelmä tuhoaisi molem­mat. Val­ta olisi vahvem­man ostettavissa.”

    Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa. Puh­das markki­na­t­alousjär­jestelmä ei tietenkään takaa demokra­t­ian ja sanan­va­pau­den toteu­tu­mista, mut­ta ei sitä takaa mikään muukaan talousjär­jestelmä — eikä esimerkik­si hyv­in­voin­ti­val­tio. Viimekädessä sen takaa­vat riip­pumat­tomat tiedoi­tusvä­li­neet ja riip­puma­ton oikeusjärjestelmä.

    Molem­mille ovat uhkia sekä val­tio ja (demokraat­tis­es­tikin) valit­tu hallinto että liian vah­va talouseli­it­ti. Näitä vas­taan meitä suo­jaa sivistys, lain­säädän­tö (eri­tyis­es­ti perus­tus­la­ki, jota kansane­dus­ta­jat eivät pysty hel­posti muut­ta­maan) ja kansalais­ten aktiivisuus.

    Kari

    Vastaa