Tulin eilen Sipoos­ta fil­lar­il­la Helsinki­in. Kalkki­ran­nan tien­haaras­sa tulin Uudelle Por­voon­tielle. Kat­soin ruti­ini­no­mais­es­ti molem­pi­in suun­ti­in, ja kun tie oli tyhjä, ylitin sen. Yhtäkkiä min­ua kohti ajoi moot­toripyörä. Mis­tä se tuli? Silmälasien san­gan takaa vai kirkkaas­sa auringonpais­teessa puiden var­jos­ta? Pelästyin per­hanas­ti, mut­ta ymmärsin sen­tään olla jar­rut­ta­mat­ta, enkä siis pysähtynyt moot­tipyörän eteen kuin hirvi töllistelemään.

Yksikäsit­teis­es­ti min­un mokani. Ei siinä mitään todel­lista vaaraa ollut, kos­ka paikalla oli 60 km/h nopeusra­joi­tus ja moot­toripyöräil­i­jä nou­dat­ti sitä.  Onnek­si oli täl­lainen nau­ret­ta­van alhainen rajoi­tus. Kovem­mal­la nopeudel­la mei­dän molem­pi­en olisi käynyt huonosti.

Hesarin mukaan G8-maat halu­a­vat puolit­taa kasvi­huonepäästöt vuo­teen 2050 men­nessä ja samal­la vaa­ti­vat öljyn­tuotan­non lisäämistä.  Olisin odot­tanut, että ne oli­si­vat sopi­neet toimista öljyn kysyn­nän alentamiseksi.

Hesarin mukaan EU-min­is­ter­it ovat ymmäl­lään, mikä kum­ma nos­taa öljyn hin­taa, kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suhde vai spekulaatio.

Miten speku­laa­tio voisi nos­taa öljyn hin­taa? Eikö speku­lan­tin ole tärkein­tä osa­ta arva­ta tule­va hin­ta?  Jos he nos­taisi­vat hin­nan todel­lista korkeam­mak­si, hehän siinä häväi­sivät! Hyödyk­keel­lä, jon­ka varas­toin­ti on kallista, speku­loin­ti on aika han­kalaa. Kul­lan hin­nan osalta voi toki sanoa, että sen perus­teena on palk­ka speku­loin­ti, kos­ka kul­taa ei tarvi­ta juuri mihinkään ja sik­si sen hin­ta koos­t­uu itsen­sä toteut­tavista arvauksista.

Speku­loin­niksi tuskin voi kut­sua sitä, että öljyn tuot­ta­jat vähän rajoit­ta­vat sitä, kuin­ka nopeasti varas­ton­sa tyh­jen­tävät. Se, että tule­va niukku­us tart­tuu hin­taan jo nyt, on kai vain ter­vet­tä markkinataloutta.

Kovin moni kom­men­toi­ja on sanonut, että olisi tur­val­lisem­paa, jos teil­lä ei olisi nopeusra­joituk­sia lainkaan, vaan kul­jet­ta­ja sovit­taisi nopeuten­sa vas­tu­ullis­es­ti olo­suhteisi­in ja että nopeusra­joituk­set oikeas­t­aan lisäävät onnet­to­muuk­sia, kos­ka ne yllyt­tävät aja­maan rajoituk­sen sal­li­maa mak­simia sil­loinkin, kun se on liikaa.

Tätä kokeilti­in Suomes­sa vuo­teen 1973 asti. Sil­loin nopeusra­joituk­sista käyti­in kiivas­ta keskustelua, ja rajoi­tusten vas­tus­ta­jat esit­tivät juuri noi­ta argu­ment­te­ja. Asia ratkaisti­in senaik­sel­la tyylil­lä. Urho kekko­nen sanoi uuden­vuo­den puheeessaan, että rajoituk­set tule­vat ja ne tuli­vat. Siinä välis­sä tuli myös ener­giakri­isi, joten ensin kokeilti­in ener­gian säästämisek­si 80 km/h:n kat­tonopeut­ta ja sit­ten siir­ryt­ti­in nyky­isi­in tieko­htaisi­in rajoituk­si­in. Liiken­neon­net­to­muudet vähen­viät heti 250 hen­gel­lä. Tämän jäl­keen voiti­in laskea, että viivyt­te­ly nopeusra­joi­tusten aikaansaamises­sa mak­soi ainakin tuhat ihmishenkeä. Ne, joiden vas­tu­ul­la nuo ihmishenget oli­vat, sai­vat kuitenkin jatkaa vapaina kansalaisina.

Nopeu­den­ra­joit­in­ta koskevas­sa keskustelus­sa sekoit­tui kak­si asi­aa: toimisiko se ja olisiko se hyvä. Nämä kan­nat­taa pitää eril­lään. Olete­taan, että se toimisi ja olisi ohjel­moitavis­sa niin älykkääk­si, että se sal­lisi myös lyhy­taikaisen rajoituk­sen yli­tyk­sen sil­loin kun se esimerkik­si ohi­tusti­lanteessa on tarpeen. Puhun nyt rajoit­times­ta, joka sopeut­taisi nopeu­den val­lit­se­vaan rajoituk­seen. Jat­ka lukemista “Mik­si nopeu­den rajoitin olisi hyvä”

Kun kir­joitin alku­peräisen artikke­lin ”Nopeu­den­ra­joit­timet autoi­hin” olin siinä käsi­tyk­sessä, että asia on mah­do­ton toteut­taa Suomes­sa. Halusin vain sohaista muu­ra­hais­pesää ja aika hyvin se onnis­tui. Sit­tem­min käy­ty keskustelu täl­lä blogilla mut­ta eri­tyis­es­ti lehdis­tössä on saanut min­ut muut­ta­maan käsi­tys­täni. Jotain tämän­su­un­taista tulee var­masti tapah­tu­maan. Jat­ka lukemista “Alan itsekin uskoa ehdotukseeni”

Keskustelus­sa on kiin­nitet­ty huomio­ta gps-jär­jestelmän epälu­otet­tavu­u­teen esimerkik­si tun­neleis­sa. Olen jok­seenkin var­ma, että tähän löy­tyy ratkaisu, mut­ta on myös kokon­aan toinen tekni­nen vai­h­toe­hto. Laite­taan nopeusra­joitin pylväisi­in jokin elek­tron­i­nen ilmaisi, joka ker­too rajoit­timelle nopeusra­joituk­sen muut­tumis­es­ta. Lait­teeseen voi tehdä myös mah­dol­lisu­u­den aset­taa nopeus man­u­aalis­es­ti, jos tulee päätielle jostain met­säau­totieltä. Aluk­si pitäisi merka­ta vain pääti­et, kos­ka vain niil­lä saa ajaa yli 80 km/h. Ole­tuk­se­na olisi tuo kahdek­sankympi­en perusnopeus. Jos kun­nat halu­a­vat asi­aan­in­vestoi­da, ne voivat lait­taa taa­jami­in­sa merk­i­nan­to­lait­teet alem­mista nopeuksista.

Tämä ratkaisu olisi vain koti­mainen, joten laite on olta­va kytket­tävis­sä pois päältä ulkomailla

Nyt tietysti kaik­ki kysyvät, että mik­si sitä ei voi kytkeä pois päältä Suomessakin.Kyllä voi. Siitä jää kiin­ni vuoren­var­masti ja taas on liiken­teestä saatu pois yksi auton ajoon sopimaton.

Tämä keskustelu nopeu­den­ra­joit­times­ta on tois­taisek­si teoreettista,koska ei tiede­tä, onko se teknis­es­ti toteutet­tavis­sa, mut­ta asen­teista se ker­too paljon. Min­ulle moni puheen­vuoro on ker­tonut, että rajoit­timelle olisi tarvetta.

Moni on sanonut, että aja­tus on toteut­tamiskelvo­ton, kos­ka rajoitin on kier­ret­tävis­sä. Ihanko tot­ta? Se kai olisi tekona suun­nitel­malli­nen, joten siitä ran­gais­taisi­in sen mukaises­ti. Lisäk­si asianomainen osoit­taa alle­vi­ivat­en sen, ettei hänestä ole autoa aja­maan, kos­ka hänel­lä ei ole tarkoi­tuskaan nou­dat­taa liiken­nesään­töjä. Tämä lisäisi liiken­netur­val­lisu­ut­ta merkit­tävästi, kun näiltä sopeu­tu­mat­tomil­ta saataisi­in kätevästi kort­ti pois.

Entä kiin­ni­jäämisen ris­ki? Noin 100%. Sen­hän näkee siitä, että autol­la aje­taan ylinopeutta.

Julk­isu­udessa on ker­rot­tu use­am­mas­takin tapauk­ses­ta, jois­sa sama henkilö on jäänyt kiin­ni kor­tit­ta ajamis­es­ta. Minä en tiedä, onko meil­lä mitenkään sank­tioitu auton luovut­tamista kor­tit­toma­lle, mut­ta jo ei ole, niin pitäisi tehdä. Jokaisel­la autol­la tulisi olla vas­tu­uhenkilö, jon­ka tulee tietää, kuka sil­lä ajaa.
Jos puolisoil­ta toiselta, yleen­sä mieheltä, menee kort­ti kuiv­u­maan, olisi vähän epäreilua ottaa per­heen ain­oa auto takavarikkoon, kos­ka sil­loin ran­gais­tus kohdis­tuu vaimoonkin. Usein vaimo ei kuitenkaan voi estää miestään aja­mas­ta. Silti minus­ta pitäisi tehdä niin, että auton avaimet ovat vain vaimol­la ja jos hän antaa ne miehelleen, auto pan­naan viikok­si sei­so­maan poli­isi­talon pihaan. Tois­es­ta ker­ras­ta kak­si viikkoa, sit­ten neljä ja niin edelleen.