Nopeudenrajoitinta koskevassa keskustelussa sekoittui kaksi asiaa: toimisiko se ja olisiko se hyvä. Nämä kannattaa pitää erillään. Oletetaan, että se toimisi ja olisi ohjelmoitavissa niin älykkääksi, että se sallisi myös lyhytaikaisen rajoituksen ylityksen silloin kun se esimerkiksi ohitustilanteessa on tarpeen. Puhun nyt rajoittimesta, joka sopeuttaisi nopeuden vallitsevaan rajoitukseen.
Suurimmat hyödyt tästä saataisiin taajamissa, rattijuoppojen kohdalla, takaa-ajotilanteissa ja ohitusten vähenemisenä. Hyödyksi lasken myös sen, että se tekisi autolla ajamisesta tylsää.
Asuinkatujen viihtyisyys on parantunut huomattavasti, kun nopeusrajoitukset on laskettu yleisesti kolmeen kymppiin. Tämä harmittaa joitakin autoilijoita. Kyse ei voi olla menetystä ajasta, sillä siinä on kyse vain sekunneista, vaan kärsimättömyydestä. Se, että ei voida luottaa nopeusrajoitusten toimintaan, haittaa erityisesti lapsiperheitä, jotka joutuvat pitämään palleroisensa ”kahlehdittuina” pihapiiriin. Kolmea kymppiä kulkeva auto alkaa olla jo aika vaaraton, joten jos kaikki joutuisivat noudattamaan nopeusrajoituksia, liikenteen aiheuttama aiheellinen pelko poistuisi.
On sanottu, ettei nopeudenrajoitinta tarvita, koska onnettomuudet aiheutuvat lähinnä rattijuoppojen törttöilystä. Rattijuoppo on vaarallinen, mutta henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista heidän vastuullaan taitaa olla alle 20 %, kuolemista vähän enemmän. Rattijuoppojen aiheuttamat onnettomuudet aiheutuvat vielä useammin kovasta nopeudesta kuin selvin päin ajetut. Rattijuoppo-onnettomuuksissa keskinopeus oli silloin 20 km/h korkeampi. Olen tutkinut tätä 1980-luvulla. Tulos on vaha, mutta ymmärtääkseni tulos pätee yhä. Heidän onnettomuusriskinsä ei johdu huonosta ajotaidosta. Itse asiassa kohtuullinen määrä alkoholia parantaa ajotaitoa, minkä jokainen voi testata tietokoneiden hurjastelupeleissä. Suurin syy kohonneeseen onnettomuusriskiin on liiallisessa itsetunnossa. Sama joukko, joka alkaa kännissä tappalemaan, alkaa uhota ratin ääressä. Juuri heidät rajoitin panee kuriin.
Rattijuoppo voi tietysti hakkeroida rajoittimen toimimattomaski, mutta ei se ihan käden käänteessä käy. Usein hurjastelijat käyttävät varastettua autoa, eivätkä pysty varastaessaan erottamaan Tehoautoilijan autoa taviksen autosta. Harva myöskään suunnittelee kännikeikkaa etukäteen.
Takaa-ajot kohdistuvat suurelta osin varastettuihin autoihin. Varmaankin joku voisi paeta rikotun rajoittimen turvin, mutta paljon ne tilanteet harvinaistuvat. Ja rakenteellinen 130 km/h:n huippunopeus olisi vielä vaikeammin ohitettavissa.
Kun ylinopeudet poistuvat, poistuu myös suuri osa ohitustarpeesta, kun kaikki ajavat jokseenkin samaa vauhtia. Nykyiset nopeusmittarit ovat epäluotettavia, mutta jos fillariin saa tähysin tarkan mittarin, täytyy se olla mahdollista myös autojen kohdalla. Kun ohitusten määrä vähenee olennaisesti, paranee turvallisuus selvästi.
Oikeutta ajaa ylinopeutta ei kukaan voi tosissaan perustella aikasäästöillä, koska ne ovat varsin mitättömät, ellei kyse ole suoranaisesta hurjastelusta, joka taas on muista syistä poissa laskuista. Kyse on kovan vauhdin tuomista viihdearvoista. Jos autoilusta tehdään tylsää, se voi vähentää tarpeetonta autolla ajamista, mikä on vain hyvä.
“Itse asiassa kohtuullinen määrä alkoholia parantaa ajotaitoa, minkä jokainen voi testata tietokoneiden hurjastelupeleissä.”
Tietäen sen, mitä alkoholi elimistössä tekee tämä väite vaikuttaa käsittämättömältä. Tilastoja lukeneena tiedät varmaan missä valossa maistissa ajavat niissä näyttäytyvät. On varmaan selvää, että pieni määrä alkoholia vaikuttaa pienesti ja suuri suuresti. On tehty tutkimus, jossa alle 0,2 vaikuttaa reaktiota parantavasti, mutta virheitä kasvattavasti. Selkeästi riskiä kasvattava raja on saatu 0,35 kohdalle.
Faktaa asiasta on varmaan mahdoton saada. Jos väite on, että kohtuullinen määrä parantaa ajokykyä, niin mikä on kohtuullista? Onko se määränä niin pieni, että on jo vaikeaa havaita vaikutuksia? Mikä on tämä mitattu parannus?
Lähdettä kaipaisin.
Linkin Matti Rossi on toimii AA:ssa ja on yleislääketieteen erikoislääkäri jolla on päihdelääketieteen erityispätevyys, jos jotakuta linkin ulkoasu alkoi epäilyttää.
Saman tiedon löytää kyllä mm. A‑klinikkasäätiön ja Päihdelinkin sivuilta, jos ei voi sietää AA:ta
Osmo hukkasi linkin jonnekin, mutta tarkoitus oli kommentoida vaarallista väitettä, että alkoholi parantaa suorituskykyä.
Näin alkoholi toimiikin alkoholisteilla yllättävänkin korkeisiin promilleihin saakka. Sen sijaan ei-alkoholistilla vaikutus on aina suorituskykyä heikentävä. Tosin olen jostain lukenut, että todella pienillä määrillä voi hetkellisesti stimuloida aivojaan parempaan työskentelyyn, mutta silloin puhutaan alle 0,3 promillea eli yhtä keskaria vastaavista määristä.
No, kröhm! Nyt itsekin unohdin matkasta linkin:
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/alkoholismi_on.htm
Virallista lähdettä minulla ei ole tarjota, mutta käsitykseni vastaa BJ:n ja Elinan käsitystä. Yksi lasillinen parantaa reaktionopeutta monen kohdalla, mutta sen jälkeen vaikutus on kyllä nopeasti päinvastainen. Tämä ei tarkoita että yhden lasillisen jälkeen olisi parempi kuljettaja. Yhdessäkin lasillisessa on se vika, että moni luulee olevansa vielä parempi kuljettaja kuin on (jotkut eivät tosin tarvitse tähän sitä ensimmäistäkään lasillista) ja moni haluaa toisen lasillisen.
Edes tuommoinen puolen viinipullon nautiminen ei heikennä ajokykyä niin paljon, että se laskisi keskimääräisen 65-vuotiaan alapuolelle. Huono ajotaito ei ole rattijuoppojen suurin ongelma, vaan alentunut itsekontrolli.
Tutkin asiaa joskus Liikennevakuutusyhdistyksen laskuun (Julkaistu monisteena “Alkoholi ja liikennekuolema) joskus 80-luvun alussa. Kun tuohon aikaan kuolonkolarin keskinopeus oli selvin päin ajavilla 70 km/h, rattijuopoilla se oli 90 km/h. Jos rattijujoppo ei juodessaan menettäisi ajokyvyn ohella myös järkeään, hän ei olisi läheswkään niin vfaarallinen kuin nyt. Rattijuopon onndettomuusriski on muistaakseni noin 200-kertainen. Ilman tätä riskinottoaan se olisi ehkä “vain” kymmenkertainen.
Tutkin myös krapulanssa.ajon riskejä. Määrittelin aamukrapulaisen kuljettajan niin, että hän on liikkeellä klo 6–10 ja alkoholia on veressä 0,5–1,5 promillea. Sitä suuremmat promillemäärät eivät oikein kuuluneet määritelmään “krapula”. Kävi ilmi, että nämä tapaukjset olivat koulonkolareissa jopa aliedustettuina — todennäköisesti koska pelastushenkilökunnalla on onnettomuuksissa muutakin tekemistä kuin mitata veren alkoholipitoisuutta. Missään tapauksessa he eivät olleet mikään kovin suuri riski. Krapulassa kun tuo itsetunto ei ole samalla tavalla koholla kuin nmousuhumalassa — piemminkin päinvastoin. Poliisi oli tuohon aikaa havainnut, että eniten rattijuoppoja on liikenreessä aamuisin ja suunnitteli ratsioita heidän kiinni saamisekseen. Tämän tutkimukse n jälkeen operaatiosta luovuttiin. Sitä en tiedä, vaikuttiko tutkimukseni asiaan, vai keksivätkö he sen ihan itse.
Olen äärimmäisen järkyttynyt!
Osmo itse sortuu tismalleen samaan, josta on jatkuvasti muita kritisoinut.
Ei pienessä humalassa ajamisessa mitään vaaraa ole. 1,5:n promillen “krapulassa” (minä sanoisin kyllä humalassa) ajaa varovaisemmin kuin tavallisesti ja näin ollen vähemmin riskein kuin vaikkapa yli 65-vuotias kuski. Puolen pullon viinin nauttimisesta ei ole mitään haittaa, ehkä jopa hyötyä…
Eikös ihan samantyyppiset perustelut olleet ylinopeuksienkin puolustajilla. Kahta sataa porhaltava tyyppi on taitokuski ja tarkka ja ajantasainen.…. Ylinopeudet ovat suorastaan hyödyllisiä joissain tilanteissa jne…
Puoli pulloa viiniä suhteellisen raittiille kevyelle ihmiselle tuo ihan kunnon humalatilan ainakin pariksi tunniksi. Tiedän kokemuksesta aikojen takaa.…
Vastuutonta “informaatiota” nyt sinulta, Osmo.
Äimistelen, hämmästelen ja kauhistelen!
Aineistossa, jossa oli tuhansia kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, oli noita aamukrapulassa ajaneita vain neljä, vaikka se oli määritelty noinkin väljästi. Isommassa humalassa ajaneita oli kyllä. Se 1,5 promillen rajan otin siksi, että se oli tuolloin tärkeän rattijuopumuksen raja, eikä promillemääriä olluty koodattu kovin tarkkaan. Minuakin tämä tulos ihmetytti, mutta en ymmärrä Elinan pointtia, että tämä empiirinen havainto olisi moraaliton. Se oli empiirinen havainto.
Siinä oli myös mielenkiintoinen havainto, jota en raporttiin kiroittanut, enkä siksi sitä enää tarkkaan muista. Jos otettiin normaalinopeudella ajetut onnettomuudet, joissa ylinopeutta ei ollut, joukossa oli toki rattijuoppoja, mutta ei kovinkaan paljon. Sen sijaan niissä hurjateluvauhdissa ajetuista onnettomuuksta huomattava osa oli humalassa ajettuja.
Olisiko jotain tietoa mikä osuus on kuljettajien väsymyys liikenne onnettomuuksissa?.
Tuntuu että väsymys on aika monen elämän menetyksen ja vammautumisen takana. Jos verrataan väsymys ja alkoholi (rättijuoppumus) niin mikähän mahtaa olla suhde.
Varmasti voitaisiin väittää että monen väsymyyden kohdalla voisi olla “krapula” tila, ja varmaan niin, mutta ajaminen väsyttää fyysisesti ja henkisesti ja vaikuttaa ihmisiin erilailla.
Jotkut ovat “järkyttyneitä” kun ajetaan pienessä humalassa, mutta jotenkin tuntuu että se ei ole läheskään yhtä vaarallista kuin ajaa pienellä väsymyydellä.
Onkohan järkevää niputtaa kaikkia rattijuoppot samaan n‑word tyyliseen kategoriaan, äkkiseltään tulee mieleen tässä jo eri yhteyksissä mainitut rattijuoppo-persoonat:
- Nuori kuljettaja, näyttöhalu, eräänlainen itsetuntokysymys
— Rapulakuski, pitää ajaa töihin, muuten ei ehdi, jaksa, kehtaa…
— Kunnon alkoholisti: mikään ei tunnu tässä konkurssissa enää miltään, antaa mennä kun on alamäki.
— Muu syy (kaikissa tilastoissa pitää olla tämäkin vaihtoehto)
Jos nämä niputtaa yhteen niin tulee helposti sellainen “hukkumiset johtuu jäätelöstä koska jäätelön kulutuksella ja hukkumisilla on selkeä tilastollinen korrelaatio” johtopäätös. Ehkä ne olikin vain mansikkajäätelöä syöneet kun hukkui…
Enhän minä nyt siitä ole järkyttynyt, että ajetaan humalassa. Sittenhän tässä saisi olla järkyttynyt vuorokaudet ympäri. Niin tavallista se on. Tässä ihmettelyni syyt, jotka kyllä jo muotoilin täysin selvästi edellä:
Osmo kirjoittaa totuutena, että puolen viinipullon nauttiminen ei alenna ajokykyä kovinkaan paljon. Tällainen on aivan vastuutonta propagandaa. Asia on täysin yksilöllinen. Puoli pulloa viiniä tyhjään vatsaan alkoholia epäsäännöllisesti nauttivalle tuottaa hyvinkin ihan kunnon humalan joksikin aikaa. Tämän tietävät kaikki naiset, jotka raskauden ja imetyksen ajan ovat raittiita.
Tämän periodin jälkeen yksikin viinilasillinen humpsahtaa päähän, niin että kohisee. Mitä pienempi nainen, sitä suurempi humpsahdus.
En muuten hetkeäkään usko tähän “tutkimukseen”, jonka mukaan 1, 5:n promilleissa ajo on vaaratonta, kun se vain tapahtuu aamutunneilla. 1,5 promillen juopumustila ei todellakaan ole mikään krapula, muuta kuin täysin alkoholisoituneella ihmisellä, joka pitää yllä vuorokaudet ympäri veren alkoholipitoisuutta kolmessa promillessa . Kunnon krapulaoireet taviksella tulevat lähempänä nollaa, vaikka harrastaisi rajua ryyppäämistä viikonloppuisin ja pientä tissuttelua arkisin.
Vielä vähemmän uskon, että poliisi olisi tämän “tutkimuksen” johdosta vähentänyt ratsaamista viikonloppuaamuisin tai että ratsaamista ylipäänsä olisi vähennetty. Hah ja Pah!
Osmo taas yrittää ilman lähteitä syöttää käsittämätöntä potaskaa tyhmemmille. Eli lähteitä tänne tästä “tutkimuksesta” ja sen seuraamuksista poliisitoimessa. Eipä taida tulla, sanon jo etukäteen.
Tulkitset empiiristä havaintoa väärin. En minä ole sanonut, että 1,4 npromillen humalassa ajaminen aamulla on turvallista vaan että niitä ei onnettomuustilanteessa ole, tai ollut ennen vuotta 1981 ainakaan. Aamulla ei lähdetä ajoon tuossa tilassa, mutta pienessä maistissa voidaan lähteä edellisen illan jäljiltä. Noita pienessä maistissa olevia taas ratsiatietojen perusteella olisi pitänyt olla liikkeellä paljonkin,mutta onnettomuuksia ne eivät aiheuta läheskään samassa suhteessa kuin iltayössä.
Jos taas kännäämistä on jatkettu koko yö ja liikkelle lähdetään vasta aamukuudelta, promilleja näytti olevan jokseenkin aina enemmänkin.
Minä olen humalassa ajon suhteen aivan ehdoton ja olen jopa sitä mieltä, ettei alkoholisoitunut saisi ajaa selvin päinkään, koska hänen hermostonsa ei toimi silloinkaan kunnolla.
Halusin vain sanoa, että rattijuoppojenkin tekemiin onnettomuuksiin vaikuttaisi huomattavasti nopeudenrajoitin, joka estäisi heitäkin hurjastelemasta, vaikka se ei estäisi ajamista kokonaan, koska järjen katoaminen vaikuttaa heidän onnettomuusriskiinsä enemmän kuin ajotaidon heikkeneminen.
Hmmm! Jaa, sen verran nyt vanha tutkimus… käytetty on siis aineistoa 70-luvun puolelta.
Puhalluttaminen oli varmaan periaatteiltaan ihan toisenlaista ja tuossa voi olla muutakin aikakauteen liittyvää virhemahdollisuutta. Olisit voinut heti mainita, että tutkimus on 30 vuotta vanha, kun vedät samaan syssyyn senkin, että ratsaamista aamuisin on vähennetty ikään kuin se olisi tämän päivän asia.
Eiköhän rattijuopumuksista jotain tuoreempaakin selvitystä löytyisi? 30 vuotta vanhaa tutkimusta ei auktorisoi se, että sinä olet tekijä muiden kuin itsesi silmissä.
Edelleen jankutan, että 1,5 promillea (miten se muuttui 1,4:ksi?) ei ole “pienessä maistissa” ajamista, vaan humalassa ajamista. Se on promillemäärä, jonka saa keskikokoinen ihminen vereensä juomalla nopeasti viinipullollisen tai six packin keskiolutta. Normi-ihminen ei myöskään tunne olevansa krapulassa tuossa tilassa, vaikka olisikin aamu.
Koska tutkimus on noin vanha, se ei varmaankaan ole netissä, mutta kerro nyt rohkeasti minne se on tehty, niin hankin paperiversion käsiini. Kyllä se jostain hämähäkinseittien keskeltä löytyy muumioituneen 70-lukulaisen virkailijan arkistoista.
Mitähän se esimerkiksi on Osmon häikäiseviin tutkimustuloksiin vaikuttanut, ettei nopeusrajoituksia ollut aineiston keruun aikana laisinkaan.
On selvää, että kuolonkolarien profiili on ollut silloin aivan erilainen eikä mitenkään verrattavissa tähän päivään. Myös liikennettä on ollut kolmasosa nykyisestä (vai vielä vähemmän?).
Nopeusrajoitukset tulivat vuonna 1973, joten ne olivat suurimmassa osassa aineistoa. En nyt kyllä heti keksi perusteluja Elinan hypoteesille, että nopeusrajoitusten puuttuminen lisäisi krapulassa ajamisen turvallisuutta.
Tuo minun “tutkimukseni” ei ollut tutkimus alkoholin fysiologisista vaikutuksista. Se kertoi vain sen, että aamuruuhkassa rattijuopoille tapahtuu vähän vakavia onnettomuuksia ja iltayöstä paljon. Se ei selitä tähän syytä, vaan ne jäävät jokaisen itsensä päätelötävbäksi tai muiden tutkimusten varaan.
Puolipulloa punkkua hyvän aterian kanssa juotuna on turvallista, terveellista, ja hyvää mieltä tuottavaa. Eikä promillit nouse mihinkään (eli ei ylitä 0.2), mutta sen aiheuttama väsymyys.… miten sitä mitataan, kvantifioidaan? Tai se menee juomisen piikkiin, vaikka sitä se ei ole!
Ei ole turvallista. Sen onnettomuustilastot osoitavat selvästi. Liika itsetunto ja se väsymys.
Olen pahoillani Osmo, jos tämä kysymys on jo käsitelty näissä ketjuissa, joita en kokonaisuudessaan ole jaksanut lukea, mutta:
Mitä mieltä olet ylipäänsä lakien noudattamisen kontrolloimisesta? Onko meillä lakeja, joiden noudattamiseen ei pidä pakottaa ihmisiä vaan jättää heille “vapaus” rikkoa niitä harkintansa perusteella? Mitä mieltä olet kansalaistottelemattomuudesta?
Minusta vaikuttaa siltä, että jos lain rikkomisen mahdollisuus otetaan pois tämä asettaa lain laatijan korkealle jalustalle, josta hänen on pystyttävä laatimaan lakeja, jotka ovat ehdottamasti ja aina tarpeellisia. Meillä on kuitenkin huomattava määrä lakeja, jotka on laadittu siksi, että niiden kokonaisvaikutus on hyödyllinen. Yhteiskunnan hyvinvoinnin summa kuitenkin kasvaa, jos oikeassa tilanteessa näitä lakeja rikotaan. En nyt erityisesti väitä, että tämä nopeusrajoituskontrolli kuuluisi tähän joukkoon, mutta minua kiinnostaa yleinen asenteesi tähän kysymykseen.
Mieleeni tulee nopeasti esim. huumausaineita/lääkeaineita koskevat lait, liikennevalojen noudattaminen, aseenkanto, pyöräily jalkakäytävällä jne.
Eli päästiinkö nyt siihen pisteeseen, jossa voidaan todeta asenteen olevan tärkeintä?
Kohtuullisessa kännissä oleva olisi vielä ihan ok kuljettajana, mutta asennevamma puskee helposti nousuhumalassa esiin ja riskit kasvavat suuresti. Samanlaiset promillet krapulassa pienentävät riskiä, sillä vaikka ajotaito on heikentynyt, niin riskinotto on pienempää? Samasta syystä varmaan kannabiksen käyttäjät ovat aliedustettuja onnettomuuksissa.
Mieleeni tuli yksi lähes ilmainen ja hyvä tapa vähentää törttöilyjä liikenteessä.
Ajatus lähti siitä, että rattijuoppo voi saada ajokortin takaisin sillä ehdolla, että sitoutuu alkolukkoon. Tehdään sama kaahareille. Törkeään ylinopeuteen / liikenteen vaarantamiseen syyllistyneelle ajokorttiin ehto, että ei saa ajaa yli 50kW ajoneuvoa. Ajatusta, vai ei?
Juaniton laskukaavalla voi juoda kaksi ja puoli pulloa punkkua ja olla laillisesti valmiina ruoriin. Ellei sitten nämä “päivälliset” kestä seitsemän tuntia?
Se on kuules Juanito ihan sama vetääkö sen punkun saunan takana kalsarit jalassa lenkkimakkara toisessa kourassa vai “päivällisillä”. Ällöttävä sievistely on levinnyt kunnon ryyppäjien maahan. Täällä missään päivällisillä nautita punkkua, Kossu and go..
Osmo ei edelleenkään uskalla sanoa, mihin on “tutkimuksensa” tehnyt, koska pelkää että etsin sen käsiini ja osoitan pahat validiteetin puutteet.….
Tietenkin rattijuopumus ja ylinopeus on pahempi asia kuin pelkkä rattijuopumus… totta kai minä sen ymmärrän.
Mutta asian vähättely malliin: puoli pulloa viiniä ei vaikuta ajokykyyn, on todella vaarallista yleistystä. Kyllä taatusti vaikuttaa monilla ja ehdottoman negatiivisesti. Joillain positiivisesti, koska käsien tärinä, harhanäyt, tolkuton hikoilu, sairaat itsesyytökset ja kirkonkelloja muistuttava kumina päässä on lakannut… He ovat siis alkoholisteja.
Noh, missäs nyt viipyy… nämä tutkimuksen tilaajatahon tiedot?
Ei taida koko “tutkimusta” olla olemassakaan. Nyt muuten odottelee aika moni jo mistä on kyse.
Elina: emme taida puhua samaa kieltä. Puhuin ainoastaan PUOLESTA pullosta tukevan aterian kanssa, mikä ei todellakaan ole samaa asiaa kuin tyhjään vatsaan. Molemmissa tapauksissa promilliti nousevat aivan eri luokkiin.
Se että minä JOSKUS juon aterian kanssa puoli pulloa, EI tee minusta tai toisesta alkoholisti. Alkoholistit ovat sairaita joilta ajaminen pitäisi olla KIELETTY. On olemassa myös kohtuukäyttäjiä jotka pitäävät järki ja vastuu kädessä, myös puolen pullon jälkeen, varsinki kun puhaltaa ja huomaa että… NO PROBLEMA, lain puitteessa ollaan.
Mutta sinun mielestä, tai “laskukaavan” mukaan: jos juot, olet ajattelematon, vastuuton alkoholisti, kaikki vaan samaan pussiin! Varsinainen asenne!!!!
Montako kertaa se pitää Elinalle sanoa. Postaus 5.7.2008 klo 17:40:
Tutkin asiaa joskus Liikennevakuutusyhdistyksen laskuun (Julkaistu monisteena “Alkoholi ja liikennekuolema) joskus 80-luvun alussa.
Juanito on sekä oikeassa että täysin väärässä. Hänen ajattelutapaansa on kokeiltu ranskalaisilla. Maassa on edelleen hyvin yleisenä tapana juoda aterian kanssa viiniä ja ajaa sen jälkeen autolla. Rattijuoppouden rajana oli pitkään 0,8 o/oo, mikä teki mahdolliseksi juoda aterian kanssa pullon viiniä — aterian kanssa siis, ei tyhjään vatsaan.
Jos tämä nostaisi liikennekuoleman riskin 200-kertaiseksi, kuten se Suomessa tuntuu nostavan, onnettomuuslukujen pitäisi Ranskassa olla aivan tolkuttomat, kymmeniä kertoja suurempia kuin Suomessa.
Niin korkeita ne eivät ole, mutta kuitenkin lähes kaksinkertaiset Suomeen nähden. Ranskassa alennettiin promilleraja 0,5:een, mitä ravintolaelinkeino piti katastrofaalisena, mutta salliva kulttuuri siellä edelleen on ja tilastot sen mukaisia.
http://www.ktl.fi/org/esittely/huttunen/liikennekuolemat.pdf
Aha, anteeksi Osmo… täällä tätä tekstiä riittää, niin jäi tuo huomaamatta.
Ei se nyt niin vaarallista ole joku asia toistaa, jos joku kysyy varta vasten.
Seuraavassa linkki missä liikenneonnettomuus tilastot vuoteen 2004. Tilastolliset erot Ranskan ja Suomen välillä eivät ole niin suuria.
En todellakaan kiista alkoholin ongelmallisuuden liikenne onnettomuuksissa. On jotain kulttuurisia eroja myös jotka suorastaan vaikuttavat alkoholin käyttöön eri maissa, ja käyttäytymiseen alkoholin vaikutuksen alla.
Mikä on alkoholin osuus Ranskan liikenne onnettomuuksissa, kuinka suuri se osuus on. Mielestäni nämä asiat on hyvä ottaa huomioon vertailussa, huolimatta siitä että alkoholin käyttö ei sovi ajamiseen.
Ei ole sama ajaa räkäkännissä suomalaiseen tapaan kuin ajaa pienessä sosiaali-humalassa. Todennäköisesti olen väärässä, mutta kun henkilökohtainen kokemukseni eri kulttuurissa kertoo aivan muuta kuin mitä tässä mielenkiintoisessa keskustelussa tulee ilmi.
http://www.unece.org/trans/main/wp6/pdfdocs/RAS_2007.pdf
Soininvaara, kahlasin nämä ketjut pikaisesti läpi enkä löytänyt mitään kommettia moottoripyörien ja mopojen nopeuksiin. Pitääkö mielestäsi nopeudenrajoitin asentaa pelkästään autoihin vai myös moottoripyöriin? Miten se toteutetaan teknisesti moottoripyörissä? Ja entäs viritetyillä mopoilla ajavat 10 — 17 vuotiaat? Pihakatujen ja keskustojen 30 ja 40 rajoitukset ei pahemmin kiinnosta teiniä, joka on virittänyt moponsa kulkemaan yli 60 tai jopa yli 80 km/h. Laitonta, mutta silti ne sitä tekee. Jostain syystä tämä ei kiinnosta sinua ollenkaan, vaan kauhistelet autoja jotka liikkuvat 40 nopeudella 30 alueella ja 50 nopeudella 40 alueella. Ja entäs te pyöräilijät? 30 on jo niin alhainen nopeus, että sen voi ylittää polkupyörälläkin. Ja kerropas, miten ihmeessä me ennen nopeusrajoituksia ja pihakatuja syntyneet ylipäätään selvisimme aikuisiksi? Ja vieläpä terveinä, en muista yhtäkään tapausta peruskouluajalta jolloin yhdellekään oppilaalle olisi tapahtunut mitään onnettomuutta auton takia, sen sijaan esim liikuntatunnilla eräs oppilas kaatui huonosti jäädytetyllä jääkentällä ja löi päänsä niin pahasti että vietiin ambulanssilla tajuttomana keskussairaalaan. Eikä ollut ainoa onnettomuus mitä koulussa sattui. Joten minun havaintojeni mukaan koulu itse on vaarallisempi paikka kuin koulumatka, vaikka sitä täällä maalla useimmilla oli yli 10 km, ja alle 5 km matkat tehtiin polkupyörällä tms kun kunta maksoi kyydit vain yli 5 km.