Miksi nopeuden rajoitin olisi hyvä

Nopeu­den­ra­joi­tin­ta kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa sekoit­tui kak­si asi­aa: toi­mi­si­ko se ja oli­si­ko se hyvä. Nämä kan­nat­taa pitää eril­lään. Ole­te­taan, että se toi­mi­si ja oli­si ohjel­moi­ta­vis­sa niin älyk­kääk­si, että se sal­li­si myös lyhy­tai­kai­sen rajoi­tuk­sen yli­tyk­sen sil­loin kun se esi­mer­kik­si ohi­tus­ti­lan­tees­sa on tar­peen. Puhun nyt rajoit­ti­mes­ta, joka sopeut­tai­si nopeu­den val­lit­se­vaan rajoitukseen. 

Suu­rim­mat hyö­dyt täs­tä saa­tai­siin taa­ja­mis­sa, rat­ti­juop­po­jen koh­dal­la, takaa-ajo­ti­lan­teis­sa ja ohi­tus­ten vähe­ne­mi­se­nä. Hyö­dyk­si las­ken myös sen, että se teki­si autol­la aja­mi­ses­ta tylsää.

Asuin­ka­tu­jen viih­tyi­syys on paran­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti, kun nopeus­ra­joi­tuk­set on las­ket­tu ylei­ses­ti kol­meen kymp­piin.  Tämä har­mit­taa joi­ta­kin autoi­li­joi­ta. Kyse ei voi olla mene­tys­tä ajas­ta, sil­lä sii­nä on kyse vain sekun­neis­ta, vaan kär­si­mät­tö­myy­des­tä. Se, että ei voi­da luot­taa nopeus­ra­joi­tus­ten toi­min­taan, hait­taa eri­tyi­ses­ti lap­si­per­hei­tä, jot­ka jou­tu­vat pitä­mään pal­le­roi­sen­sa ”kah­leh­dit­tui­na” piha­pii­riin. Kol­mea kymp­piä kul­ke­va auto alkaa olla jo aika vaa­ra­ton, joten jos kaik­ki jou­tui­si­vat nou­dat­ta­maan nopeus­ra­joi­tuk­sia, lii­ken­teen aiheut­ta­ma aiheel­li­nen pel­ko poistuisi.

On sanot­tu, ettei nopeu­den­ra­joi­tin­ta tar­vi­ta, kos­ka onnet­to­muu­det aiheu­tu­vat lähin­nä rat­ti­juop­po­jen tört­töi­lys­tä. Rat­ti­juop­po on vaa­ral­li­nen, mut­ta hen­ki­lö­va­hin­koon joh­ta­neis­ta onnet­to­muuk­sis­ta hei­dän vas­tuul­laan tai­taa olla alle 20 %, kuo­le­mis­ta vähän enem­män. Rat­ti­juop­po­jen aiheut­ta­mat onnet­to­muu­det aiheu­tu­vat vie­lä useam­min kovas­ta nopeu­des­ta kuin sel­vin päin aje­tut. Rat­ti­juop­po-onnet­to­muuk­sis­sa kes­ki­no­peus oli sil­loin 20 km/h kor­keam­pi. Olen tut­ki­nut tätä 1980-luvul­la. Tulos on vaha, mut­ta ymmär­tääk­se­ni tulos pätee yhä. Hei­dän onnet­to­muus­ris­kin­sä ei joh­du huo­nos­ta ajo­tai­dos­ta. Itse asias­sa koh­tuul­li­nen mää­rä alko­ho­lia paran­taa ajo­tai­toa, min­kä jokai­nen voi tes­ta­ta tie­to­ko­nei­den hur­jas­te­lu­pe­leis­sä. Suu­rin syy kohon­nee­seen onnet­to­muus­ris­kiin on lii­al­li­ses­sa itse­tun­nos­sa. Sama jouk­ko, joka alkaa kän­nis­sä tap­pa­le­maan, alkaa uho­ta ratin ääres­sä. Juu­ri hei­dät rajoi­tin panee kuriin.

Rat­ti­juop­po voi tie­tys­ti hak­ke­roi­da rajoit­ti­men toi­mi­mat­to­mas­ki, mut­ta ei se ihan käden kään­tees­sä käy. Usein hur­jas­te­li­jat käyt­tä­vät varas­tet­tua autoa, eivät­kä pys­ty varas­taes­saan erot­ta­maan Tehoau­toi­li­jan autoa tavik­sen autos­ta. Har­va myös­kään suun­nit­te­lee kän­ni­keik­kaa etukäteen.

Takaa-ajot koh­dis­tu­vat suu­rel­ta osin varas­tet­tui­hin autoi­hin. Var­maan­kin joku voi­si pae­ta riko­tun rajoit­ti­men tur­vin, mut­ta pal­jon ne tilan­teet har­vi­nais­tu­vat. Ja raken­teel­li­nen 130 km/h:n huip­pu­no­peus oli­si vie­lä vai­keam­min ohitettavissa.

Kun yli­no­peu­det pois­tu­vat, pois­tuu myös suu­ri osa ohi­tus­tar­pees­ta, kun kaik­ki aja­vat jok­seen­kin samaa vauh­tia. Nykyi­set nopeus­mit­ta­rit ovat epä­luo­tet­ta­via, mut­ta jos fil­la­riin saa tähy­sin tar­kan mit­ta­rin, täy­tyy se olla mah­dol­lis­ta myös auto­jen koh­dal­la. Kun ohi­tus­ten mää­rä vähe­nee olen­nai­ses­ti, para­nee tur­val­li­suus selvästi.

Oikeut­ta ajaa yli­no­peut­ta ei kukaan voi tosis­saan perus­tel­la aika­sääs­töil­lä, kos­ka ne ovat var­sin mität­tö­mät, ellei kyse ole suo­ra­nai­ses­ta hur­jas­te­lus­ta, joka taas on muis­ta syis­tä pois­sa las­kuis­ta. Kyse on kovan vauh­din tuo­mis­ta viih­dear­vois­ta. Jos autoi­lus­ta teh­dään tyl­sää, se voi vähen­tää tar­pee­ton­ta autol­la aja­mis­ta, mikä on vain hyvä. 

 

28 vastausta artikkeliin “Miksi nopeuden rajoitin olisi hyvä”

  1. Itse asias­sa koh­tuul­li­nen mää­rä alko­ho­lia paran­taa ajo­tai­toa, min­kä jokai­nen voi tes­ta­ta tie­to­ko­nei­den hurjastelupeleissä.”

    Tie­täen sen, mitä alko­ho­li eli­mis­tös­sä tekee tämä väi­te vai­kut­taa käsit­tä­mät­tö­mäl­tä. Tilas­to­ja luke­nee­na tie­dät var­maan mis­sä valos­sa mais­tis­sa aja­vat niis­sä näyt­täy­ty­vät. On var­maan sel­vää, että pie­ni mää­rä alko­ho­lia vai­kut­taa pie­nes­ti ja suu­ri suu­res­ti. On teh­ty tut­ki­mus, jos­sa alle 0,2 vai­kut­taa reak­tio­ta paran­ta­vas­ti, mut­ta vir­hei­tä kas­vat­ta­vas­ti. Sel­keäs­ti ris­kiä kas­vat­ta­va raja on saa­tu 0,35 kohdalle. 

    Fak­taa asias­ta on var­maan mah­do­ton saa­da. Jos väi­te on, että koh­tuul­li­nen mää­rä paran­taa ajo­ky­kyä, niin mikä on koh­tuul­lis­ta? Onko se mää­rä­nä niin pie­ni, että on jo vai­ke­aa havai­ta vai­ku­tuk­sia? Mikä on tämä mitat­tu parannus?

    Läh­det­tä kaipaisin.

  2. Lin­kin Mat­ti Ros­si on toi­mii AA:ssa ja on yleis­lää­ke­tie­teen eri­kois­lää­kä­ri jol­la on päih­de­lää­ke­tie­teen eri­tyis­pä­te­vyys, jos jota­ku­ta lin­kin ulkoa­su alkoi epäilyttää. 

    Saman tie­don löy­tää kyl­lä mm. A‑klinikkasäätiön ja Päih­de­lin­kin sivuil­ta, jos ei voi sie­tää AA:ta

  3. Osmo huk­ka­si lin­kin jon­ne­kin, mut­ta tar­koi­tus oli kom­men­toi­da vaa­ral­lis­ta väi­tet­tä, että alko­ho­li paran­taa suorituskykyä. 

    Näin alko­ho­li toi­mii­kin alko­ho­lis­teil­la yllät­tä­vän­kin kor­kei­siin pro­mil­lei­hin saak­ka. Sen sijaan ei-alko­ho­lis­til­la vai­ku­tus on aina suo­ri­tus­ky­kyä hei­ken­tä­vä. Tosin olen jos­tain luke­nut, että todel­la pie­nil­lä mää­ril­lä voi het­kel­li­ses­ti sti­mu­loi­da aivo­jaan parem­paan työs­ken­te­lyyn, mut­ta sil­loin puhu­taan alle 0,3 pro­mil­lea eli yhtä kes­ka­ria vas­taa­vis­ta määristä.

  4. Viral­lis­ta läh­det­tä minul­la ei ole tar­jo­ta, mut­ta käsi­tyk­se­ni vas­taa BJ:n ja Eli­nan käsi­tys­tä. Yksi lasil­li­nen paran­taa reak­tio­no­peut­ta monen koh­dal­la, mut­ta sen jäl­keen vai­ku­tus on kyl­lä nopeas­ti päin­vas­tai­nen. Tämä ei tar­koi­ta että yhden lasil­li­sen jäl­keen oli­si parem­pi kul­jet­ta­ja. Yhdes­sä­kin lasil­li­ses­sa on se vika, että moni luu­lee ole­van­sa vie­lä parem­pi kul­jet­ta­ja kuin on (jot­kut eivät tosin tar­vit­se tähän sitä ensim­mäis­tä­kään lasil­lis­ta) ja moni halu­aa toi­sen lasillisen.

    Edes tuom­moi­nen puo­len vii­ni­pul­lon nau­ti­mi­nen ei hei­ken­nä ajo­ky­kyä niin pal­jon, että se las­ki­si kes­ki­mää­räi­sen 65-vuo­ti­aan ala­puo­lel­le. Huo­no ajo­tai­to ei ole rat­ti­juop­po­jen suu­rin ongel­ma, vaan alen­tu­nut itsekontrolli.

    Tut­kin asi­aa jos­kus Lii­ken­ne­va­kuu­tusyh­dis­tyk­sen las­kuun (Jul­kais­tu monis­tee­na “Alko­ho­li ja lii­ken­ne­kuo­le­ma) jos­kus 80-luvun alus­sa. Kun tuo­hon aikaan kuo­lon­ko­la­rin kes­ki­no­peus oli sel­vin päin aja­vil­la 70 km/h, rat­ti­juo­poil­la se oli 90 km/h. Jos rat­ti­ju­jop­po ei juo­des­saan menet­täi­si ajo­ky­vyn ohel­la myös jär­ke­ään, hän ei oli­si lähesw­kään niin vfaa­ral­li­nen kuin nyt. Rat­ti­juo­pon onn­det­to­muus­ris­ki on muis­taak­se­ni noin 200-ker­tai­nen. Ilman tätä ris­kin­ot­to­aan se oli­si ehkä “vain” kymmenkertainen.

    Tut­kin myös krapulanssa.ajon ris­ke­jä. Mää­rit­te­lin aamu­kra­pu­lai­sen kul­jet­ta­jan niin, että hän on liik­keel­lä klo 6–10 ja alko­ho­lia on veres­sä 0,5–1,5 pro­mil­lea. Sitä suu­rem­mat pro­mil­le­mää­rät eivät oikein kuu­lu­neet mää­ri­tel­mään “kra­pu­la”. Kävi ilmi, että nämä tapaukj­set oli­vat kou­lon­ko­la­reis­sa jopa alie­dus­tet­tui­na — toden­nä­köi­ses­ti kos­ka pelas­tus­hen­ki­lö­kun­nal­la on onnet­to­muuk­sis­sa muu­ta­kin teke­mis­tä kuin mita­ta veren alko­ho­li­pi­toi­suut­ta. Mis­sään tapauk­ses­sa he eivät olleet mikään kovin suu­ri ris­ki. Kra­pu­las­sa kun tuo itse­tun­to ei ole samal­la taval­la kohol­la kuin nmousu­hu­ma­las­sa — piem­min­kin päin­vas­toin. Polii­si oli tuo­hon aikaa havain­nut, että eni­ten rat­ti­juop­po­ja on lii­ken­rees­sä aamui­sin ja suun­nit­te­li rat­sioi­ta hei­dän kiin­ni saa­mi­sek­seen. Tämän tut­ki­muk­se n jäl­keen ope­raa­tios­ta luo­vut­tiin. Sitä en tie­dä, vai­kut­ti­ko tut­ki­muk­se­ni asi­aan, vai kek­si­vät­kö he sen ihan itse.

  5. Olen äärim­mäi­sen järkyttynyt! 

    Osmo itse sor­tuu tis­mal­leen samaan, jos­ta on jat­ku­vas­ti mui­ta kritisoinut. 

    Ei pie­nes­sä huma­las­sa aja­mi­ses­sa mitään vaa­raa ole. 1,5:n pro­mil­len “kra­pu­las­sa” (minä sanoi­sin kyl­lä huma­las­sa) ajaa varo­vai­sem­min kuin taval­li­ses­ti ja näin ollen vähem­min ris­kein kuin vaik­ka­pa yli 65-vuo­tias kus­ki. Puo­len pul­lon vii­nin naut­ti­mi­ses­ta ei ole mitään hait­taa, ehkä jopa hyötyä…

    Eikös ihan saman­tyyp­pi­set perus­te­lut olleet yli­no­peuk­sien­kin puo­lus­ta­jil­la. Kah­ta sataa por­hal­ta­va tyyp­pi on tai­to­kus­ki ja tark­ka ja ajan­ta­sai­nen.…. Yli­no­peu­det ovat suo­ras­taan hyö­dyl­li­siä jois­sain tilan­teis­sa jne…

  6. Puo­li pul­loa vii­niä suh­teel­li­sen rait­tiil­le kevyel­le ihmi­sel­le tuo ihan kun­non huma­la­ti­lan aina­kin parik­si tun­nik­si. Tie­dän koke­muk­ses­ta aiko­jen takaa.…

    Vas­tuu­ton­ta “infor­maa­tio­ta” nyt sinul­ta, Osmo. 

    Äimis­te­len, häm­mäs­te­len ja kauhistelen!

  7. Aineis­tos­sa, jos­sa oli tuhan­sia kuo­le­maan joh­ta­nei­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sia, oli noi­ta aamu­kra­pu­las­sa aja­nei­ta vain nel­jä, vaik­ka se oli mää­ri­tel­ty noin­kin väl­jäs­ti. Isom­mas­sa huma­las­sa aja­nei­ta oli kyl­lä. Se 1,5 pro­mil­len rajan otin sik­si, että se oli tuol­loin tär­keän rat­ti­juo­pu­muk­sen raja, eikä pro­mil­le­mää­riä ollu­ty koo­dat­tu kovin tark­kaan. Minua­kin tämä tulos ihme­tyt­ti, mut­ta en ymmär­rä Eli­nan point­tia, että tämä empii­ri­nen havain­to oli­si moraa­li­ton. Se oli empii­ri­nen havainto. 

    Sii­nä oli myös mie­len­kiin­toi­nen havain­to, jota en raport­tiin kiroit­ta­nut, enkä sik­si sitä enää tark­kaan muis­ta. Jos otet­tiin nor­maa­li­no­peu­del­la aje­tut onnet­to­muu­det, jois­sa yli­no­peut­ta ei ollut, jou­kos­sa oli toki rat­ti­juop­po­ja, mut­ta ei kovin­kaan pal­jon. Sen sijaan niis­sä hur­ja­te­lu­vauh­dis­sa aje­tuis­ta onnet­to­muuks­ta huo­mat­ta­va osa oli huma­las­sa ajettuja.

  8. Oli­si­ko jotain tie­toa mikä osuus on kul­jet­ta­jien väsy­myys lii­ken­ne onnettomuuksissa?. 

    Tun­tuu että väsy­mys on aika monen elä­män mene­tyk­sen ja vam­mau­tu­mi­sen taka­na. Jos ver­ra­taan väsy­mys ja alko­ho­li (rät­ti­juop­pu­mus) niin mikä­hän mah­taa olla suhde. 

    Var­mas­ti voi­tai­siin väit­tää että monen väsy­myy­den koh­dal­la voi­si olla “kra­pu­la” tila, ja var­maan niin, mut­ta aja­mi­nen väsyt­tää fyy­si­ses­ti ja hen­ki­ses­ti ja vai­kut­taa ihmi­siin erilailla. 

    Jot­kut ovat “jär­kyt­ty­nei­tä” kun aje­taan pie­nes­sä huma­las­sa, mut­ta joten­kin tun­tuu että se ei ole lähes­kään yhtä vaa­ral­lis­ta kuin ajaa pie­nel­lä väsymyydellä.

  9. Onko­han jär­ke­vää niput­taa kaik­kia rat­ti­juop­pot samaan n‑word tyy­li­seen kate­go­ri­aan, äkki­sel­tään tulee mie­leen täs­sä jo eri yhteyk­sis­sä mai­ni­tut rattijuoppo-persoonat:

    - Nuo­ri kul­jet­ta­ja, näyt­tö­ha­lu, erään­lai­nen itsetuntokysymys
    — Rapu­la­kus­ki, pitää ajaa töi­hin, muu­ten ei ehdi, jak­sa, kehtaa…
    — Kun­non alko­ho­lis­ti: mikään ei tun­nu täs­sä kon­kurs­sis­sa enää mil­tään, antaa men­nä kun on alamäki.
    — Muu syy (kai­kis­sa tilas­tois­sa pitää olla tämä­kin vaihtoehto)

    Jos nämä niput­taa yhteen niin tulee hel­pos­ti sel­lai­nen “huk­ku­mi­set joh­tuu jää­te­lös­tä kos­ka jää­te­lön kulu­tuk­sel­la ja huk­ku­mi­sil­la on sel­keä tilas­tol­li­nen kor­re­laa­tio” joh­to­pää­tös. Ehkä ne oli­kin vain man­sik­ka­jää­te­löä syö­neet kun hukkui…

  10. Enhän minä nyt sii­tä ole jär­kyt­ty­nyt, että aje­taan huma­las­sa. Sit­ten­hän täs­sä sai­si olla jär­kyt­ty­nyt vuo­ro­kau­det ympä­ri. Niin taval­lis­ta se on. Täs­sä ihmet­te­ly­ni syyt, jot­ka kyl­lä jo muo­toi­lin täy­sin sel­väs­ti edellä: 

    Osmo kir­joit­taa totuu­te­na, että puo­len vii­ni­pul­lon naut­ti­mi­nen ei alen­na ajo­ky­kyä kovin­kaan pal­jon. Täl­lai­nen on aivan vas­tuu­ton­ta pro­pa­gan­daa. Asia on täy­sin yksi­löl­li­nen. Puo­li pul­loa vii­niä tyh­jään vat­saan alko­ho­lia epä­sään­nöl­li­ses­ti naut­ti­val­le tuot­taa hyvin­kin ihan kun­non huma­lan jok­si­kin aikaa. Tämän tie­tä­vät kaik­ki nai­set, jot­ka ras­kau­den ja ime­tyk­sen ajan ovat raittiita. 

    Tämän perio­din jäl­keen yksi­kin vii­ni­la­sil­li­nen hump­sah­taa pää­hän, niin että kohi­see. Mitä pie­nem­pi nai­nen, sitä suu­rem­pi humpsahdus. 

    En muu­ten het­keä­kään usko tähän “tut­ki­muk­seen”, jon­ka mukaan 1, 5:n pro­mil­leis­sa ajo on vaa­ra­ton­ta, kun se vain tapah­tuu aamu­tun­neil­la. 1,5 pro­mil­len juo­pu­mus­ti­la ei todel­la­kaan ole mikään kra­pu­la, muu­ta kuin täy­sin alko­ho­li­soi­tu­neel­la ihmi­sel­lä, joka pitää yllä vuo­ro­kau­det ympä­ri veren alko­ho­li­pi­toi­suut­ta kol­mes­sa pro­mil­les­sa . Kun­non kra­pu­la­oi­reet tavik­sel­la tule­vat lähem­pä­nä nol­laa, vaik­ka har­ras­tai­si rajua ryyp­pää­mis­tä vii­kon­lop­pui­sin ja pien­tä tis­sut­te­lua arkisin. 

    Vie­lä vähem­män uskon, että polii­si oli­si tämän “tut­ki­muk­sen” joh­dos­ta vähen­tä­nyt rat­saa­mis­ta vii­kon­lop­pu­aa­mui­sin tai että rat­saa­mis­ta yli­pään­sä oli­si vähen­net­ty. Hah ja Pah!

    Osmo taas yrit­tää ilman läh­tei­tä syöt­tää käsit­tä­mä­tön­tä potas­kaa tyh­mem­mil­le. Eli läh­tei­tä tän­ne täs­tä “tut­ki­muk­ses­ta” ja sen seu­raa­muk­sis­ta polii­si­toi­mes­sa. Eipä tai­da tul­la, sanon jo etukäteen.

  11. Tul­kit­set empii­ris­tä havain­toa vää­rin. En minä ole sano­nut, että 1,4 npro­mil­len huma­las­sa aja­mi­nen aamul­la on tur­val­lis­ta vaan että nii­tä ei onnet­to­muus­ti­lan­tees­sa ole, tai ollut ennen vuot­ta 1981 aina­kaan. Aamul­la ei läh­de­tä ajoon tuos­sa tilas­sa, mut­ta pie­nes­sä mais­tis­sa voi­daan läh­teä edel­li­sen illan jäl­jil­tä. Noi­ta pie­nes­sä mais­tis­sa ole­via taas rat­sia­tie­to­jen perus­teel­la oli­si pitä­nyt olla liik­keel­lä paljonkin,mutta onnet­to­muuk­sia ne eivät aiheu­ta lähes­kään samas­sa suh­tees­sa kuin iltayössä.

    Jos taas kän­nää­mis­tä on jat­ket­tu koko yö ja liik­kel­le läh­de­tään vas­ta aamu­kuu­del­ta, pro­mil­le­ja näyt­ti ole­van jok­seen­kin aina enemmänkin.

    Minä olen huma­las­sa ajon suh­teen aivan ehdo­ton ja olen jopa sitä miel­tä, ettei alko­ho­li­soi­tu­nut sai­si ajaa sel­vin päin­kään, kos­ka hänen her­mos­ton­sa ei toi­mi sil­loin­kaan kunnolla. 

    Halusin vain sanoa, että rat­ti­juop­po­jen­kin teke­miin onnet­to­muuk­siin vai­kut­tai­si huo­mat­ta­vas­ti nopeu­den­ra­joi­tin, joka estäi­si hei­tä­kin hur­jas­te­le­mas­ta, vaik­ka se ei estäi­si aja­mis­ta koko­naan, kos­ka jär­jen katoa­mi­nen vai­kut­taa hei­dän onnet­to­muus­ris­kiin­sä enem­män kuin ajo­tai­don heikkeneminen.

  12. Hmmm! Jaa, sen ver­ran nyt van­ha tut­ki­mus… käy­tet­ty on siis aineis­toa 70-luvun puolelta. 

    Puhal­lut­ta­mi­nen oli var­maan peri­aat­teil­taan ihan toi­sen­lais­ta ja tuos­sa voi olla muu­ta­kin aika­kau­teen liit­ty­vää vir­he­mah­dol­li­suut­ta. Oli­sit voi­nut heti mai­ni­ta, että tut­ki­mus on 30 vuot­ta van­ha, kun vedät samaan sys­syyn sen­kin, että rat­saa­mis­ta aamui­sin on vähen­net­ty ikään kuin se oli­si tämän päi­vän asia. 

    Eikö­hän rat­ti­juo­pu­muk­sis­ta jotain tuo­reem­paa­kin sel­vi­tys­tä löy­tyi­si? 30 vuot­ta van­haa tut­ki­mus­ta ei auk­to­ri­soi se, että sinä olet teki­jä mui­den kuin itse­si silmissä. 

    Edel­leen jan­ku­tan, että 1,5 pro­mil­lea (miten se muut­tui 1,4:ksi?) ei ole “pie­nes­sä mais­tis­sa” aja­mis­ta, vaan huma­las­sa aja­mis­ta. Se on pro­mil­le­mää­rä, jon­ka saa kes­ki­ko­koi­nen ihmi­nen vereen­sä juo­mal­la nopeas­ti vii­ni­pul­lol­li­sen tai six pac­kin kes­kio­lut­ta. Nor­mi-ihmi­nen ei myös­kään tun­ne ole­van­sa kra­pu­las­sa tuos­sa tilas­sa, vaik­ka oli­si­kin aamu. 

    Kos­ka tut­ki­mus on noin van­ha, se ei var­maan­kaan ole netis­sä, mut­ta ker­ro nyt roh­keas­ti min­ne se on teh­ty, niin han­kin pape­ri­ver­sion käsii­ni. Kyl­lä se jos­tain hämä­hä­kin­seit­tien kes­kel­tä löy­tyy muu­mioi­tu­neen 70-luku­lai­sen vir­kai­li­jan arkistoista.

  13. Mitä­hän se esi­mer­kik­si on Osmon häi­käi­se­viin tut­ki­mus­tu­lok­siin vai­kut­ta­nut, ettei nopeus­ra­joi­tuk­sia ollut aineis­ton keruun aika­na laisinkaan. 

    On sel­vää, että kuo­lon­ko­la­rien pro­fii­li on ollut sil­loin aivan eri­lai­nen eikä miten­kään ver­rat­ta­vis­sa tähän päi­vään. Myös lii­ken­net­tä on ollut kol­mas­osa nykyi­ses­tä (vai vie­lä vähemmän?).

  14. Nopeus­ra­joi­tuk­set tuli­vat vuon­na 1973, joten ne oli­vat suu­rim­mas­sa osas­sa aineis­toa. En nyt kyl­lä heti kek­si perus­te­lu­ja Eli­nan hypo­tee­sil­le, että nopeus­ra­joi­tus­ten puut­tu­mi­nen lisäi­si kra­pu­las­sa aja­mi­sen turvallisuutta.

    Tuo minun “tut­ki­muk­se­ni” ei ollut tut­ki­mus alko­ho­lin fysio­lo­gi­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta. Se ker­toi vain sen, että aamu­ruuh­kas­sa rat­ti­juo­poil­le tapah­tuu vähän vaka­via onnet­to­muuk­sia ja iltayös­tä pal­jon. Se ei seli­tä tähän syy­tä, vaan ne jää­vät jokai­sen itsen­sä pää­te­lö­tävbäk­si tai mui­den tut­ki­mus­ten varaan.

  15. Puo­li­pul­loa punk­kua hyvän ate­rian kans­sa juo­tu­na on tur­val­lis­ta, ter­veel­lis­ta, ja hyvää miel­tä tuot­ta­vaa. Eikä pro­mil­lit nouse mihin­kään (eli ei yli­tä 0.2), mut­ta sen aiheut­ta­ma väsy­myys.… miten sitä mita­taan, kvan­ti­fioi­daan? Tai se menee juo­mi­sen piik­kiin, vaik­ka sitä se ei ole!

  16. Olen pahoil­la­ni Osmo, jos tämä kysy­mys on jo käsi­tel­ty näis­sä ket­juis­sa, joi­ta en koko­nai­suu­des­saan ole jak­sa­nut lukea, mutta:
    Mitä miel­tä olet yli­pään­sä lakien nou­dat­ta­mi­sen kont­rol­loi­mi­ses­ta? Onko meil­lä lake­ja, joi­den nou­dat­ta­mi­seen ei pidä pakot­taa ihmi­siä vaan jät­tää heil­le “vapaus” rik­koa nii­tä har­kin­tan­sa perus­teel­la? Mitä miel­tä olet kansalaistottelemattomuudesta?

    Minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että jos lain rik­ko­mi­sen mah­dol­li­suus ote­taan pois tämä aset­taa lain laa­ti­jan kor­keal­le jalus­tal­le, jos­ta hänen on pys­tyt­tä­vä laa­ti­maan lake­ja, jot­ka ovat ehdot­ta­mas­ti ja aina tar­peel­li­sia. Meil­lä on kui­ten­kin huo­mat­ta­va mää­rä lake­ja, jot­ka on laa­dit­tu sik­si, että nii­den koko­nais­vai­ku­tus on hyö­dyl­li­nen. Yhteis­kun­nan hyvin­voin­nin sum­ma kui­ten­kin kas­vaa, jos oikeas­sa tilan­tees­sa näi­tä lake­ja riko­taan. En nyt eri­tyi­ses­ti väi­tä, että tämä nopeus­ra­joi­tus­kont­rol­li kuu­lui­si tähän jouk­koon, mut­ta minua kiin­nos­taa ylei­nen asen­tee­si tähän kysymykseen.

    Mie­lee­ni tulee nopeas­ti esim. huumausaineita/lääkeaineita kos­ke­vat lait, lii­ken­ne­va­lo­jen nou­dat­ta­mi­nen, aseen­kan­to, pyö­räi­ly jal­ka­käy­tä­väl­lä jne.

  17. Eli pääs­tiin­kö nyt sii­hen pis­tee­seen, jos­sa voi­daan tode­ta asen­teen ole­van tärkeintä?

    Koh­tuul­li­ses­sa kän­nis­sä ole­va oli­si vie­lä ihan ok kul­jet­ta­ja­na, mut­ta asen­ne­vam­ma pus­kee hel­pos­ti nousu­hu­ma­las­sa esiin ja ris­kit kas­va­vat suu­res­ti. Saman­lai­set pro­mil­let kra­pu­las­sa pie­nen­tä­vät ris­kiä, sil­lä vaik­ka ajo­tai­to on hei­ken­ty­nyt, niin ris­kin­ot­to on pie­nem­pää? Samas­ta syys­tä var­maan kan­na­bik­sen käyt­tä­jät ovat alie­dus­tet­tu­ja onnettomuuksissa.

    Mie­lee­ni tuli yksi lähes ilmai­nen ja hyvä tapa vähen­tää tört­töi­ly­jä liikenteessä.

    Aja­tus läh­ti sii­tä, että rat­ti­juop­po voi saa­da ajo­kor­tin takai­sin sil­lä ehdol­la, että sitou­tuu alko­luk­koon. Teh­dään sama kaa­ha­reil­le. Tör­ke­ään yli­no­peu­teen / lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­seen syyl­lis­ty­neel­le ajo­kort­tiin ehto, että ei saa ajaa yli 50kW ajo­neu­voa. Aja­tus­ta, vai ei?

  18. Jua­ni­ton las­ku­kaa­val­la voi juo­da kak­si ja puo­li pul­loa punk­kua ja olla lail­li­ses­ti val­mii­na ruo­riin. Ellei sit­ten nämä “päi­väl­li­set” kes­tä seit­se­män tuntia?

    Se on kuu­les Jua­ni­to ihan sama vetää­kö sen pun­kun sau­nan taka­na kal­sa­rit jalas­sa lenk­ki­mak­ka­ra toi­ses­sa kou­ras­sa vai “päi­väl­li­sil­lä”. Ällöt­tä­vä sie­vis­te­ly on levin­nyt kun­non ryyp­pä­jien maa­han. Tääl­lä mis­sään päi­väl­li­sil­lä nau­ti­ta punk­kua, Kos­su and go..

    Osmo ei edel­leen­kään uskal­la sanoa, mihin on “tut­ki­muk­sen­sa” teh­nyt, kos­ka pel­kää että etsin sen käsii­ni ja osoi­tan pahat vali­di­tee­tin puutteet.….

  19. Tie­ten­kin rat­ti­juo­pu­mus ja yli­no­peus on pahem­pi asia kuin pelk­kä rat­ti­juo­pu­mus… tot­ta kai minä sen ymmärrän. 

    Mut­ta asian vähät­te­ly mal­liin: puo­li pul­loa vii­niä ei vai­ku­ta ajo­ky­kyyn, on todel­la vaa­ral­lis­ta yleis­tys­tä. Kyl­lä taa­tus­ti vai­kut­taa monil­la ja ehdot­to­man nega­tii­vi­ses­ti. Joil­lain posi­tii­vi­ses­ti, kos­ka käsien täri­nä, har­ha­näyt, tol­ku­ton hikoi­lu, sai­raat itse­syy­tök­set ja kir­kon­kel­lo­ja muis­tut­ta­va kumi­na pääs­sä on lakan­nut… He ovat siis alkoholisteja.

  20. Noh, mis­säs nyt vii­pyy… nämä tut­ki­muk­sen tilaa­ja­ta­hon tiedot?

    Ei tai­da koko “tut­ki­mus­ta” olla ole­mas­sa­kaan. Nyt muu­ten odot­te­lee aika moni jo mis­tä on kyse.

  21. Eli­na: emme tai­da puhua samaa kiel­tä. Puhuin ainoas­taan PUOLESTA pul­los­ta tuke­van ate­rian kans­sa, mikä ei todel­la­kaan ole samaa asi­aa kuin tyh­jään vat­saan. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa pro­mil­li­ti nouse­vat aivan eri luokkiin. 

    Se että minä JOSKUS juon ate­rian kans­sa puo­li pul­loa, EI tee minus­ta tai toi­ses­ta alko­ho­lis­ti. Alko­ho­lis­tit ovat sai­rai­ta joil­ta aja­mi­nen pitäi­si olla KIELETTY. On ole­mas­sa myös koh­tuu­käyt­tä­jiä jot­ka pitää­vät jär­ki ja vas­tuu kädes­sä, myös puo­len pul­lon jäl­keen, var­sin­ki kun puhal­taa ja huo­maa että… NO PROBLEMA, lain puit­tees­sa ollaan. 

    Mut­ta sinun mie­les­tä, tai “las­ku­kaa­van” mukaan: jos juot, olet ajat­te­le­ma­ton, vas­tuu­ton alko­ho­lis­ti, kaik­ki vaan samaan pus­siin! Var­si­nai­nen asenne!!!!

  22. Mon­ta­ko ker­taa se pitää Eli­nal­le sanoa. Pos­taus 5.7.2008 klo 17:40:
    Tut­kin asi­aa jos­kus Lii­ken­ne­va­kuu­tusyh­dis­tyk­sen las­kuun (Jul­kais­tu monis­tee­na “Alko­ho­li ja lii­ken­ne­kuo­le­ma) jos­kus 80-luvun alussa. 

  23. Jua­ni­to on sekä oikeas­sa että täy­sin vää­räs­sä. Hänen ajat­te­lu­ta­paan­sa on kokeil­tu rans­ka­lai­sil­la. Maas­sa on edel­leen hyvin ylei­se­nä tapa­na juo­da ate­rian kans­sa vii­niä ja ajaa sen jäl­keen autol­la. Rat­ti­juop­pou­den raja­na oli pit­kään 0,8 o/oo, mikä teki mah­dol­li­sek­si juo­da ate­rian kans­sa pul­lon vii­niä — ate­rian kans­sa siis, ei tyh­jään vatsaan.

    Jos tämä nos­tai­si lii­ken­ne­kuo­le­man ris­kin 200-ker­tai­sek­si, kuten se Suo­mes­sa tun­tuu nos­ta­van, onnet­to­muus­lu­ku­jen pitäi­si Rans­kas­sa olla aivan tol­kut­to­mat, kym­me­niä ker­to­ja suu­rem­pia kuin Suomessa. 

    Niin kor­kei­ta ne eivät ole, mut­ta kui­ten­kin lähes kak­sin­ker­tai­set Suo­meen näh­den. Rans­kas­sa alen­net­tiin pro­mil­le­ra­ja 0,5:een, mitä ravin­to­lae­lin­kei­no piti kata­stro­faa­li­se­na, mut­ta sal­li­va kult­tuu­ri siel­lä edel­leen on ja tilas­tot sen mukaisia.

    http://www.ktl.fi/org/esittely/huttunen/liikennekuolemat.pdf

  24. Aha, anteek­si Osmo… tääl­lä tätä teks­tiä riit­tää, niin jäi tuo huomaamatta. 

    Ei se nyt niin vaa­ral­lis­ta ole joku asia tois­taa, jos joku kysyy var­ta vasten.

  25. Seu­raa­vas­sa link­ki mis­sä lii­ken­neon­net­to­muus tilas­tot vuo­teen 2004. Tilas­tol­li­set erot Rans­kan ja Suo­men välil­lä eivät ole niin suuria. 

    En todel­la­kaan kiis­ta alko­ho­lin ongel­mal­li­suu­den lii­ken­ne onnet­to­muuk­sis­sa. On jotain kult­tuu­ri­sia ero­ja myös jot­ka suo­ras­taan vai­kut­ta­vat alko­ho­lin käyt­töön eri mais­sa, ja käyt­täy­ty­mi­seen alko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alla. 

    Mikä on alko­ho­lin osuus Rans­kan lii­ken­ne onnet­to­muuk­sis­sa, kuin­ka suu­ri se osuus on. Mie­les­tä­ni nämä asiat on hyvä ottaa huo­mioon ver­tai­lus­sa, huo­li­mat­ta sii­tä että alko­ho­lin käyt­tö ei sovi ajamiseen. 

    Ei ole sama ajaa räkä­kän­nis­sä suo­ma­lai­seen tapaan kuin ajaa pie­nes­sä sosi­aa­li-huma­las­sa. Toden­nä­köi­ses­ti olen vää­räs­sä, mut­ta kun hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­muk­se­ni eri kult­tuu­ris­sa ker­too aivan muu­ta kuin mitä täs­sä mie­len­kiin­toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa tulee ilmi.

    http://www.unece.org/trans/main/wp6/pdfdocs/RAS_2007.pdf

  26. Soi­nin­vaa­ra, kah­la­sin nämä ket­jut pikai­ses­ti läpi enkä löy­tä­nyt mitään kom­met­tia moot­to­ri­pyö­rien ja mopo­jen nopeuk­siin. Pitää­kö mie­les­tä­si nopeu­den­ra­joi­tin asen­taa pel­käs­tään autoi­hin vai myös moot­to­ri­pyö­riin? Miten se toteu­te­taan tek­ni­ses­ti moot­to­ri­pyö­ris­sä? Ja entäs viri­te­tyil­lä mopoil­la aja­vat 10 — 17 vuo­ti­aat? Piha­ka­tu­jen ja kes­kus­to­jen 30 ja 40 rajoi­tuk­set ei pahem­min kiin­nos­ta tei­niä, joka on virit­tä­nyt mopon­sa kul­ke­maan yli 60 tai jopa yli 80 km/h. Lai­ton­ta, mut­ta sil­ti ne sitä tekee. Jos­tain syys­tä tämä ei kiin­nos­ta sinua ollen­kaan, vaan kau­his­te­let auto­ja jot­ka liik­ku­vat 40 nopeu­del­la 30 alu­eel­la ja 50 nopeu­del­la 40 alu­eel­la. Ja entäs te pyö­räi­li­jät? 30 on jo niin alhai­nen nopeus, että sen voi ylit­tää pol­ku­pyö­räl­lä­kin. Ja ker­ro­pas, miten ihmees­sä me ennen nopeus­ra­joi­tuk­sia ja piha­ka­tu­ja syn­ty­neet yli­pää­tään sel­vi­sim­me aikui­sik­si? Ja vie­lä­pä ter­vei­nä, en muis­ta yhtä­kään tapaus­ta perus­kou­lua­jal­ta jol­loin yhdel­le­kään oppi­laal­le oli­si tapah­tu­nut mitään onnet­to­muut­ta auton takia, sen sijaan esim lii­kun­ta­tun­nil­la eräs oppi­las kaa­tui huo­nos­ti jää­dy­te­tyl­lä jää­ken­täl­lä ja löi pään­sä niin pahas­ti että vie­tiin ambu­lans­sil­la tajut­to­ma­na kes­kus­sai­raa­laan. Eikä ollut ainoa onnet­to­muus mitä kou­lus­sa sat­tui. Joten minun havain­to­je­ni mukaan kou­lu itse on vaa­ral­li­sem­pi paik­ka kuin kou­lu­mat­ka, vaik­ka sitä tääl­lä maal­la useim­mil­la oli yli 10 km, ja alle 5 km mat­kat teh­tiin pol­ku­pyö­räl­lä tms kun kun­ta mak­soi kyy­dit vain yli 5 km.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.