Mikä nostaa öljyn hintaa?

Hesa­rin mukaan EU-minis­te­rit ovat ymmäl­lään, mikä kum­ma nos­taa öljyn hin­taa, kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­de vai spekulaatio.

Miten spe­ku­laa­tio voi­si nos­taa öljyn hin­taa? Eikö spe­ku­lan­tin ole tär­kein­tä osa­ta arva­ta tule­va hin­ta?  Jos he nos­tai­si­vat hin­nan todel­lis­ta kor­keam­mak­si, hehän sii­nä häväi­si­vät! Hyö­dyk­keel­lä, jon­ka varas­toin­ti on kal­lis­ta, spe­ku­loin­ti on aika han­ka­laa. Kul­lan hin­nan osal­ta voi toki sanoa, että sen perus­tee­na on palk­ka spe­ku­loin­ti, kos­ka kul­taa ei tar­vi­ta juu­ri mihin­kään ja sik­si sen hin­ta koos­tuu itsen­sä toteut­ta­vis­ta arvauksista.

Spe­ku­loin­nik­si tus­kin voi kut­sua sitä, että öljyn tuot­ta­jat vähän rajoit­ta­vat sitä, kuin­ka nopeas­ti varas­ton­sa tyh­jen­tä­vät. Se, että tule­va niuk­kuus tart­tuu hin­taan jo nyt, on kai vain ter­vet­tä markkinataloutta.

46 vastausta artikkeliin “Mikä nostaa öljyn hintaa?”

  1. Ensin­nä­kin, niin kau­an kuin öljyn joh­dan­nais­marr­ki­nat toi­mi­vat, öljyl­lä spe­ku­loin­ti on help­poa, riip­pu­mat­ta varas­toin­nin kustannuksista. 

    Toi­sek­si, tun­nut teke­vän kum­mal­li­sen ole­tuk­sen, että spe­ku­lan­tit eivät teki­si vir­hei­tä arvioi­des­saan tule­vaa hin­taa. Maa­il­man­his­to­ria on pul­lol­laan spe­ku­la­tii­vi­siä kuplia, Hol­lan­nin tulp­paa­ni­ma­nia jos­kus 1600-luvul­la tai­taa olla nii­tä ensim­mäi­siä tun­ne­tum­pia, mut­ta tus­kin oli se ensim­mäi­nen. Ja kyl­lä, monet niis­tä spe­ku­loi­jis­ta on hävin­nyt rahaa.

    Jos taas oikeas­ti ihmet­te­let, että mikä on se meka­nis­mi, jol­la spe­ku­loi­jat voi­vat nos­taa hyö­dyk­keen mark­ki­na­hin­taa, niin se on aika suoraviivainen:

    Ole­te­taan, että mer­kit­tä­vä mää­rä spe­ku­la­tii­vis­ta pää­omaa halu­aa ostaa öljy­fu­tuu­re­ja. Kan­san­ta­lous­tie­teen 101 ker­too, että tämä lisään­tyt­nyt kysyn­tä nos­taa futuu­rien hin­to­ja. Arbit­raa­sieh­dot taas väis­tä­mät­tä nos­ta­vat niin öljyn spot-hin­taa kuin mui­ta­kin futuureja.

  2. Se arbit­raa­si toi­mii huo­nos­ti, kun öljyä ei voi oikein varas­toi­da. Jos voi­si, kan­nat­tai­si ostaa ben­saa tam­mi­kuus­sa ja myy­dä hei­nä­kuus­sa, kos­ka tam­mi­kuun ja hei­nä­kuun 2009 hin­nat ovat aivan erilaiset.

    Minun on vai­kea ymmär­tää, miten spe­ku­laa­tio voi­si nos­taa elo­kuus­sa toi­mi­tet­ta­van öljyn hin­taa muu­ten kuin, että öljyn tuot­ta­jat ymmär­täi­si­vät, ettei sitä kan­na­ta nyt myy­dä hal­val­la, kun vuon­na 2020 sii­tä saa pal­jon parem­man hin­nan. Tämä meka­nis­mi taas edel­lyt­täi­si toi­miak­seen, että tuo­tan­toa oli­si vähen­net­ty. Öljyä kui­ten­kin tuo­te­taan enem­män kuin koskaan.

  3. Voi varas­toi­da, mut­ta se mak­saa. Tuo varas­toin­nin kus­tan­nus on se, joka rik­koo sen arbit­raa­sin osit­tain, mut­ta ei koko­naan. Jos nii­den futuu­rien hin­ta (spe­ku­la­tii­vi­sis­ta tai muis­ta syis­tä) nousee, niin lähes väis­tä­mät­tä myös spo­tin hin­ta kas­vaa. Hin­nan nousu ei mm. noi­den varas­to­kus­tan­nus­ten vuok­si vält­tä­mät­tä ole aivan yksi yhteen, mut­ta se ei tar­koi­ta, ettei­kö spe­ku­la­tii­vi­nen pää­oma pys­ty puhal­ta­maan kuplaa hyödykemarkkinoille.

    Kun tie­de­tään, että vii­mei­sen vuo­den aika­na rahoi­tus­krii­sin seu­rauk­se­na val­ta­vat mää­rät pää­omaa on yrit­tä­nyt löy­tää uusia “tur­val­li­sem­pia” sijoi­tus­koh­tei­ta, niin en uskal­tai­si väit­tää, että vii­me­ai­kai­nen hyö­dy­kei­den hin­nan nousu oli­si peräi­sin vain kysyn­nän ja tasa­pai­non epä­suh­das­ta. Tie­tys­ti on mah­dol­lis­ta, että näem­me ensim­mäi­siä oirei­ta sii­tä, että kii­nan, intian ja mui­den kehit­ty­vien mai­den kulu­tus­ky­syn­tä on alka­nut kas­va­maan vauh­dil­la, mut­ta se, kum­pi nyt sit­ten on kysees­sä (vai kum­pi­kin), sel­vi­ää vas­ta jos­kus myö­hem­min. Joka tapauk­ses­sa kuu­los­taa mel­koi­sel­ta yhteen­sat­tu­mal­ta, että län­si­mai­den rahoi­tus­krii­si ja kehit­ty­vien mai­den kysyn­nän nopea kas­vu osu­vat juu­ri samaan aikaan.

  4. Niin… siis on aika usko­ma­ton­ta, että aina vaan puhu­taan öljyn kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta ja unoh­de­taan se rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta. Kun mark­ki­noil­le koko ajan pum­pa­taan likvi­deet­tiä (jota pan­kit eivät halua lai­na­ta huo­noil­le velal­li­sil­le) niin tie­tys­ti se näkyy hin­nois­sa. Sar­kozyn puheet sii­tä, että EKP ei voi vai­kut­taa öljyn hin­taan ja sen pitäi­si sik­si pidät­tyä koron nos­tois­ta on har­haan joh­ta­mis­ta. Sar­kozy halu­aa vaan tar­jo­ta lisää oopiu­mia mark­ki­noil­le. Jos EKP rajoit­taa rahan saa­ta­vuut­ta sen arvo nousee. Öljys­tä kil­pai­le­mas­sa ei ole niin pal­joa rahaa -> sen hin­ta laskee.

  5. Ymmär­tääk­se­ni val­tioi­den öljy­va­ras­tot ovat pie­nen­ty­neet vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na, eli varas­tois­sa öljyä ei ole. Ja yksi­tyis­si­joit­ta­jat tus­kin kovin mon­taa mil­joo­naa tyn­ny­riä saa­vat varas­toi­tua. Muis­te­taan kui­ten­kin, että se päi­vä­tuo­tan­to on 80 mil­joo­naa tyn­ny­riä, joten täs­sä ei ihan taka­pi­ha rii­tä hamstraamiseen.

    Kyse nyt on vaan sii­tä, että öljy­läh­tei­den vir­taus heik­ke­nee noin 4–6% vuo­des­sa, joten sen ver­ran uusia läh­tei­tä täy­tyi­si vuo­sit­tain saa­da käyt­töön, jot­ta tuo­tan­to pysyi­si edes enti­sel­lään. Ja sitä tah­tia­han löy­tö­jä ei teh­dä. Öljyä ei enää mer­kit­tä­väs­ti nopeam­min saa­da pum­pat­tua, joten kysyn­nän yhä lisään­tyes­sä hin­ta nousee. Ja ympä­ri maa­il­maa on sit­ten ben­san ja säh­kön jake­lu­kat­ko­ja, kuten (ulko­mai­sis­sa) uuti­sis­sa on pit­kin kesää uutisoitu.

  6. Tcrown on sii­nä oikeas­sa, että hin­ta voi nous­ta sil­lä, että kaik­ki usko­vat sen nouse­van. Sil­loin hin­ta nousee, kos­ka kukaan ei myy alem­mal­la hinnalla. 

    Tämä usko­mus ei ole täy­sin kai­kil­la, joten mark­ki­nat liik­ku­vat koko ajan sen mukaan kuka uskoo hinn­an­nousuun ja kuka ei. Futuu­ri hoi­de­taan rahal­la, jos hin­ta poik­ke­aa sovi­tus­ta ja muis­taak­se­ni joku täl­lä selit­ti, että osa rahas­ta mak­se­taan jo etu­kä­teen jos hin­ta poik­ke­aa. Näi­nol­len futuu­rit ovat tavat­to­man pal­jon likvi­dim­piä kuin itse öljy. (Vaik­ka öljy onkin nes­te­mäis­tä ja pape­ri kiin­te­ää, hehheh)

    Se, että arbit­raa­si ei täy­sin täy­ty — eli spot­ti ei ole sama kuin futuu­rin nyky­ar­vo — joh­tuu sii­tä, että öljy­mark­ki­noil­le tulee jat­ku­vas­ti uut­ta tie­toa ja uusia epä­var­muus­te­ki­jöi­tä. Kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­var­muu­det hei­lut­ta­vat lisäk­si hin­taa rajus­ti, kos­ka jous­tot ovat puo­lin ja toi­sin aika vähäi­siä, jalos­tus­ka­pa­si­tee­tin rajal­li­suu­den, poliit­tis­ten ris­kien jne. vuoksi.

  7. On esi­tet­ty arvioi­ta, että nykyi­ses­sä öljyn hin­nas­sa näkyy vas­ta dol­la­rin hei­ken­ty­mi­nen. Niuk­kuus tulee näky­mään hin­nas­sa vas­ta myöhemmin.

  8. Kyl­lä­hän tuo on aivan sel­vää mik­si hin­ta nousee, aasia­lai­sil­la on rahaa ja öljyt­tö­mien kehi­tys­mai­den mah­dol­li­nen kulu­tuk­sen las­ku ei häviä­vän pie­ne­nä tun­nu mis­sään. Tus­kin­pa tuo nyt todel­li­suu­des­sa ketään muu­ta kuin ehkä mei­dän mat­tia häm­mäs­tyt­tää.. Voim­me kui­ten­kin loh­du­tau­tua sil­lä että aasia­lais­ten CO2 pääs­töt ovat pal­jon hai­tat­to­mam­pia kuin mei­dän, joten maa­il­ma sen­tään pelastuu!

  9. Tuo­ta, eikö öljyn varas­toin­ti ole lähes ilmais­ta: jät­tää sen pump­paa­mat­ta ylös?

  10. Tie­de­mie­hel­le:
    Meil­lä on semant­ti­nen ero, ei asial­li­nen. Tot­ta­kai hin­to­jen nousu tapah­tuu mark­ki­noil­la ja sii­nä meka­nis­mis­sa spe­ku­loi­jat ovat muka­na. Hin­nat nouse­vat, kos­ka kaik­ki )riit­tä­vän moni) odot­ta­vat öljyn ole­van tule­vai­suu­des­sa kal­liim­paa. Jos tämä ole­tus on ratio­naa­li­nen, kyse on eri asias­ta kuin sii­nä, että spe­ku­loi­jat nos­ta­vat hin­taa kei­no­te­koi­ses­ti, kuten väi­te­tään tapah­tu­van säh­kö­mark­ki­noil­la. Jos spe­ku­koi­ja on vää­räs­sä, hän menet­tää rahansa. 

    Tpyy­luo­mal­le:
    Ainoa todel­li­nen spe­ku­loin­nin mah­dol­li­suus on öljy­va­ran­to­jen omis­ta­jil­la. He voi­vat varas­toi­da öljyn sin­ne, mis­sä se on, eli maa­han, kuten tpyy­luo­ma sanoi. Mut­ta jos täs­tä oli­si kyse, se näkyi­si öljyn tuo­tan­non vähe­ne­mi­se­nä. Ei ole vähentynyt.

    Edel­leen olen sitä miel­tä, että öljyn hinn­an­nousu on ratio­naa­lis­ta ja spe­ku­loi­jat tasoit­ta­vat mark­ki­noi­ta eivät­kä saa aikaan kei­no­te­kois­ta hinnannousua.

  11. Jos öljyn tuot­ta­jat spe­ku­loi­vat, se ei vält­tä­mät­tä näy öljyn tuo­tan­non las­ku­na. Yhtä hyvin se voi näkyä kas­vun hidastumisena. 

    Sau­di-Ara­bia aina­kin hidas­te­lee tahal­laan. Ira­kin sää­lit­tä­vä tuo­tan­to voi sekin olla tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti vähäis­tä. Venä­jä yrit­tää ottaa kai­ken hyö­dyn irti kor­keas­ta hin­nas­ta uusien inves­toin­tien kus­tan­nuk­sel­la. Uutis­ten mukaan sikä­läis­tä, val­tiol­lis­tet­tua, tuo­tan­toa vai­vaa myös tehot­to­muus (jota ei kan­na­ta kau­heas­ti paran­nel­la nykyi­sil­lä hin­noil­la). Sama vika on Venezue­lal­la ja muu­ta­mal­la muul­la­kin. Iso­jen öljy-yhtiöi­den int­res­seis­sä lie­nee myös hidas­te­lu, jos eivät sit­ten pel­kää putoa­van­sa ener­gia­mark­ki­noi­den kel­kas­ta, mut­ta en kum­ma kyl­lä ole näh­nyt mitään ana­lyy­siä nii­den osuu­des­ta nykyi­seen hin­taan. Tar­jon­ta­puo­lel­la pitää muis­taa myös, että siel­lä tääl­lä öljy alkaa käy­dä vähiin, aina­kin Pohjanmerellä. 

    Tar­jon­ta­puo­li nimit­täin tulee väki­sin mie­leen, kun tie­tää, että spe­ku­laa­tio on vai­ke­aa ja nopeas­ti kehit­ty­vien mai­den kysyn­tä ei ole lisään­ty­nyt sii­nä tah­dis­sa kuin hin­ta on noussut.

    Öljyä­hän maa­il­mas­sa kai vie­lä riit­tää aina­kin nykyi­sil­lä hin­noil­la. Ettei kävi­si taas samoin kuin useas­ti aikai­sem­min­kin, että kym­me­nen vuo­den pääs­tä ollaan häm­mäs­ty­nei­tä, kun maa­il­man öljy­va­rat, joi­den piti juu­ri koh­ta lop­pua, ovat­kin kas­va­neet useal­la kym­me­nel­lä pro­sen­til­la. Ja vaik­ka niin ei kävi­si­kään, nykyi­sel­lä öljyn hin­nal­la kan­nat­taa tuot­taa ener­gi­aa uusiu­tu­vil­la jo ilman hiiliveroakin.

  12. Osmo, Ilmei­ses­ti en nyt aivan ymmär­rä mitä tar­koi­tat spe­ku­loin­nil­la tai “todel­li­sel­la spe­ku­loin­nil­la” ja “kei­no­te­koi­sel­la hin­nan nousulla”? 

    Minä tar­koi­tan spe­ku­la­tii­vi­sel­la kau­pan­käyn­nil­lä sitä, että osta­ja uskoo hin­nan nouse­van, ostaa, eikä edes aio kos­kaan käyt­tää hyö­dy­ket­tä vaan myy­dä sen myö­hem­min parem­mal­la hin­nal­la eteen­päin. Tai tie­tyil­lä tuot­teil­la (“cash sett­led”) ei tar­vit­se vält­tä­mät­tä edes myy­dä, vaan voi vain odot­taa sopi­muk­sen maturoitumista)

    Sinä ilmei­ses­ti puhut joko mark­ki­na­voi­man (väärin)käytöstä, jos­sa suu­ri toi­mi­ja voi mono­po­lin­omai­ses­ti vää­ris­tää mark­ki­na­hin­to­ja, tai toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla, että impli­siit­ti­ses­ti ole­tat, että spe­ku­la­tii­vi­nen sijoit­ta­ja jou­tuu myy­mään tuot­teen takai­sin mark­ki­noil­le, jol­loin hin­ta­vää­ris­ty­mä oikenee.

    Ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa ymmär­rän, mik­si et usko spe­ku­la­tii­vi­seen kuplaan. Se edel­lyt­täi­si jon­kun­lais­ta toi­mi­vaa kar­tel­lia myy­jä­puo­lel­la, eikä opec tai­da moi­seen pystyä.

    Toi­nen tapaus taas, ensin­nä­kään futuu­re­ja ei tar­vit­se myy­dä takai­sin. Toi­sek­si mikään ei estä sitä, että seu­raa­vaan futuu­riin on tul­lut entis­tä enem­män spe­ku­la­tii­vis­ta pää­omaa. Oli­si­ko­han se ollut Key­nes, joka on aika­naan toden­nut suu­rin­piir­tein, että mark­ki­nat voi­vat olla pidem­pään epä­ra­tio­naa­li­sia kuin sinul­la riit­tää rahaa. 

    Jos tar­koi­tat, että spe­ku­loi­jat ylei­ses­ti tasoit­ta­vat mark­ki­noi­ta eivät­kä saa aikaan kei­no­te­koi­sia hinn­an­nousu­ja, niin suo­sit­te­len tutus­tu­maan vaik­ka teokseen 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Extraordinary_Popular_Delusions_and_the_Madness_of_Crowds

    Kir­ja on yli 150 vuot­ta van­ha, eivät­kä nuo kuplat näy­tä vähen­ty­neen alku­pe­räi­sen jul­kai­sun jälkeen…

    Jos taas tar­koi­tit, että juu­ri tämä nykyi­nen öljy­mark­ki­nan hinn­an­nousu on fun­da­me­ne­til­lä perus­tel­ta­vis­sa ja ratio­naa­lis­ta, niin kuten todet­tu, se sel­vi­ää vii­meis­tään vuo­sien kulut­tua. Itse en täl­lä het­kel­lä uskal­la ottaa kovin vah­vas­ti kan­taa suun­taan jos toi­seen­kaan. Uskot­ta­via argu­ment­te­jä on kum­paan­kin suuntaan.

  13. Ero on itsea­sias­sa usko­mus­ten tasois­sa. Usko­mus hinn­an­nousus­ta on yksi asia. Spe­ku­loin­tiin liit­tyy usko­mus sii­tä, että muut­kin usko­vat. Jos tämä toi­mii, niin spe­ku­loin­ti toi­mii. Spe­ku­la­tii­vi­nen kupla syn­tyy, kun kaik­ki usko­vat että muut usko­vat, eikä ole oikein mitään muu­ta syy­tä uskoa hinn­an­nousuun kuin se, että uskoo mui­den uskovan. 

    Spe­ku­loin­ti siis voi nos­taa öljyn hin­taa. Mut­ta kos­ka spot­ti ja futuu­ri eivät voi vael­taa kovin kau­ak­si toi­sis­taan, niin spot­ti ja sen kysyn­tä muo­dos­ta­vat “vara­vent­tii­lin” hin­noil­le. Tämä vara­vent­tii­li toi­mii, kos­ka öljyn varas­toi­mi­nen on aina­kin vie­lä kal­lis­ta, joten kukaan ei osta tank­ke­ril­lis­ta öljyä spekulointimielessä. 

    Eli oma joh­to­pää­tök­se­ni on, ettei spe­ku­loin­ti voi nos­taa hin­taa kovin pal­joa. Se voi sitä nos­taa vähän, kos­ka usko­mus hin­nan nousus­ta voi saa­da kulut­ta­jat, val­tiot jne. ham­straa­maan öljyä varas­toon; aje­taan täy­dem­mäl­lä tan­kil­la, pide­tään öljy­säi­liöt täyn­nä, täy­te­tään var­muus­va­ras­to­ja jne.

  14. Lyhyes­ti, en ole var­si­nai­ses­ti eri miel­tä sii­tä että hin­nan nousu on ratio­naa­lis­ta, mut­ta kui­ten­kin: Eikö futuu­ri ole käy­tän­nös­sä läh­tees­sä ole­van öljyn myyn­tiä? Lisäk­si, se että tuo­tan­to on kas­va­nut ei todis­ta ettei se oli­si voi­nut kas­vaa enemmän.

    Mut­ta inflaa­tios­ta noin yleen­sä, FT:n Mar­tin Wolf sum­ma­si maa­il­mal­la käy­tyä talous­kes­kus­te­lua (How imba­lances led to cre­dit crunch and infla­tion, http://www.ft.com/cms/s/0/c8c0cd8e-3c95-11dd-b958-0000779fd2ac.html), lai­naan alla hie­man pit­käs­ti mie­len­kiin­tois­ta argu­ment­tia valuut­tain­ter­ven­tioi­den roolista.

    …Many emer­ging eco­no­mies have inter­ve­ned in cur­rency mar­kets on a huge sca­le, princi­pal­ly in order to keep export com­pe­ti­ti­ve­ness up and cur­rent account deficits down…

    Inter­ven­tio­nist policies aimed at sus­tai­ning export com­pe­ti­ti­ve­ness expand eco­no­mies. The results nor­mal­ly inclu­de rapid rises in net exports, low inte­rest rates, aimed at cur­bing the capi­tal inflow, and expan­sion in the mone­ta­ry base, des­pi­te attempts at ste­ri­li­sa­tion. The Chi­ne­se eco­no­my is over­hea­ting as a direct result of this trio of effects…

    Today, the hapless Fede­ral Reser­ve is trying to re-expand demand in a post-bubble US eco­no­my. The princi­pal impact of its mone­ta­ry policy comes, howe­ver, via a wea­ke­ning of the US dol­lar and an expan­sion of tho­se over­hea­ting eco­no­mies lin­ked to it. To simpli­fy, Ben Ber­nan­ke is run­ning the mone­ta­ry policy of the People’s Bank of Chi­na. But the policy appropria­te to the US is wild­ly inap­propria­te for Chi­na and indeed almost all the other count­ries tied toget­her in the infor­mal dol­lar zone or, as some eco­no­mists call it, “Bret­ton Woods II”…

    The world as a who­le can­not import infla­tion: if eve­ry cent­ral bank assu­mes that the rise in com­mo­di­ty prices is the pro­duct of policies made elsew­he­re, gene­ral over­hea­ting must be the result. Wor­se, if that feeds into expec­ta­tions the world will be depres­singly simi­lar to the 1970s. We are not the­re. Policy­ma­kers must ensu­re we never do get there”

  15. toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla, että impli­siit­ti­ses­ti ole­tat, että spe­ku­la­tii­vi­nen sijoit­ta­ja jou­tuu myy­mään tuot­teen takai­sin mark­ki­noil­le, jol­loin hin­ta­vää­ris­ty­mä oikenee.

    Minä ole­tan näin ihan ekspli­siit­ti­ses­ti. Kau­pan­käyn­ti elo­kuun öljye­ril­lä lope­te­taan 21.7. ja sil­loin se on saa­ta­va myy­dyk­si öljy­nä jol­le­kin. Jos hin­ta oli­si vää­rä, osa öljys­tä uhkai­si jää­dä myy­jien käsiin ja hin­taa pitäi­si alen­taa tai alkaa vuo­kra­ta isoa varas­toa. Tähän asti spe­ku­loi­jat ovat pikem­min­kin aliar­vioi­neet öljyn oikean mark­ki­na­hin­nan. Esi­mer­kik­si ensi elä­kuun öljyä myy­tiin vuo­si sit­ten 70 dol­la­ril­la. Hin­ta on nous­sut vas­ta kun totuu­den het­ki on tul­lut lähemmäs.

    Se on var­maan­kin tot­ta, ettei öljyn tuot­ta­jil­la ole kii­ret­tä lisä­tä tuo­tan­toa. Sen ymmär­rän hyvin. Vaik­ka maa­il­mas­ta öljyä saat­taa löy­tyä lisää, kul­la­kin tuot­ta­ja­mal­la on ne öljy­va­ran­not, jot­ka sil­lä on, eikä kukaan nenään­sä pidem­mäl­le ajat­te­le­va myy nii­tä muu­ta­mas­sa vuo­des­sa loppuun.

  16. Jos itse omis­tai­sin maa­il­man öljys­tä suu­ren osan, en pal­joa inves­toi­si vaan yrit­täi­sin päin­vas­toin hil­li­tä tuo­tan­toa (tai sen kas­vua) ja pitää hin­nat mah­dol­li­sim­man kor­kei­na, var­sin­kin jos uuden öljy­lit­ran mar­gi­naa­li­kus­tan­nus pikem­min on nousus­sa kuin laskussa.

    Jos nimit­täin uskoi­sin, että fos­sii­li­set polt­toai­neet ovat aurin­gon­las­kun ala, ja sitä­hän ne ovat pääs­tö­kau­pan takia eri­tyi­ses­ti ja muu­ten­kin. Puh­taam­mat ener­gia­läh­teet ovat jo aloit­ta­neet mark­ki­noi­den val­tauk­sen ja vauh­ti vain kiihtyy.

    Jos muut­kin isot öljyn­tuot­ta­jat las­kes­ke­li­si­vat samoin, ei syn­tyi­si edes kil­pai­lua ja hin­nat sen­kun nousisivat. 

    Val­tai­sat voit­to­ni sijoit­tai­sin johon­kin ihan muu­hun kuin öljyn tuo­tan­toon. Ehkä oste­li­sin pank­ke­ja maa­il­mal­ta tai raken­tai­sin loma­pa­ra­tii­sia aavi­kol­le … ja kas, sitä­hän ne öljy­maat muu­ten tekevätkin.

  17. Tie­de­mies: Ei sitä varas­toa tar­vi­ta ääret­tö­män pal­joa, sitä tar­vi­taan vain mar­gi­naa­liin. Ole­te­taan, että öljyn tuo­tan­to ja kulu­tus on tänään tasa­pai­nos­sa, hin­ta on 100 ja mää­rä vaik­ka 1000. Varas­to­ka­pa­si­teet­tia on 10. Nyt futuu­ri­mark­ki­nat tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den suo­ja­ta myyn­ti kuu­kau­den pää­hän hin­taan 500. Täy­del­li­nen kil­pai­lu, yksit­täi­nen ostaja/myyjä käy kaup­paa mää­räl­lä 1. Kukaan yksit­täi­nen osta­ja ei voi pakot­taa myy­jää myy­mään alle 500:n. Lop­pu­tu­lok­se­na hin­ta 500 eikä varas­toi­da yhtään. Ja syy­nä vain spe­ku­la­tii­vi­sen pää­oman nos­ta­ma futuurihinta.

    Osmo: Ei tar­vit­se myy­dä öljy­nä mihin­kään, jos puhut futuu­ri­mark­ki­nois­ta. Futuu­ri­mark­ki­na toi­mii fyy­si­sen mark­ki­nan “pääl­lä”, futuu­ri­kau­pas­sa ei öljyä näh­dä­kään. Ja futuu­ri­kau­pas­sa on ollut tasan yhtä mon­ta osta­jaa kuin myy­jää­kin, nämä vain lopuk­si kes­ke­nään siir­te­le­vät raha­sum­mat öljyn hin­nan mukaan.

    Rau­ta­lan­kaa: Edel­li­sen esi­mer­kin mukaan “fun­da­men­taa­li” hin­ta on 100. Nyt joku (uut­ta spe­ku­la­tii­vis­tä pää­omaa) on usko­nut, että kuu­kau­den pääs­tä 500 on hyvä hin­ta mak­saa ja joku (epäi­le­mät­tä joku joka ymmär­tää fun­da­ment­tien pääl­le) että se on hyvä hin­ta saa­da öljys­tä ja teke­vät futuu­ri­so­pi­muk­sen. (Huo­maa, tuo on vedon­lyön­tiä hin­nas­ta, ei toi­mi­tus­so­pi­mus). Eli edel­li­sen esi­mer­kin mukaan öljyn hin­ta on nous­sut 500:aan. Nyt tämä myy­jä ja osta­ja voi­vat istua futuu­rin­sa pääl­lä lop­puun saak­ka ilman että käy­vät uudes­taan kaup­paa. Tie­tys­ti, jos näi­tä has­su­ja vedon­lyö­jiä ei enää ilmaan­nu, niin hin­ta pik­ku­hil­jaa aset­tuu takai­sin fun­da­men­taa­lil­le sata­sen tasol­le, jol­loin futuu­rin osta­ja jou­tuu mak­sa­maan kir­ve­le­vän 400, mut­ta toden­nä­köi­sem­pää on, että ennen kuin kukaan ehtii tajua­maan fun­da­men­taa­leis­ta arvos­tuk­sis­ta mitään, mil­joo­na kär­päs­tä on ehti­nyt pai­kal­le ihmet­te­le­mään kuin­ka öljy on nous­sut vii­sin­ker­tai­sek­si ja tote­aa, että täy­tyy sen vie­lä­kin nous­ta, ja seu­raa­val­la futuu­ril­la käy­dään­kin jo kaup­paa ton­nil­la. Ja fun­da­men­teis­sä ei vie­lä­kään mikään ole muuttunut.

  18. Kan­san­ta­lous­tie­teen 101 ker­too, että tämä lisään­tyt­nyt kysyn­tä nos­taa futuu­rien hin­to­ja. Arbit­raa­sieh­dot taas väis­tä­mät­tä nos­ta­vat niin öljyn spot-hin­taa kuin mui­ta­kin futuureja.”

    tcrown — yllä sitee­raa­ma­ni väit­tee­si ei pidä paikkaansa.

    Aja­tus, että futuu­ri­mark­ki­nat ohjai­si­vat spot-hin­taa on yhtä absur­di, kuin aja­tus sii­tä, että vedon­lyön­ti­käyt­täy­ty­mi­nen oli­si rat­kais­sut jal­ka­pal­lon EM-kul­lan Espan­jal­le. Raa­ka-aine­fu­tuu­ri­mark­ki­nat eivät ohjaa spot-kurs­sia, vaan suun­ta on toi­sin päin. Arbit­raa­sieh­dot var­mis­ta­vat vain sen, että hyvin lyhyen ajan pääs­tä erään­ty­vän futuu­rin hin­ta ei voi eriy­tyä fyy­si­sil­lä mark­ki­noil­la mää­räy­ty­väs­tä spot-hin­nas­ta, aivan kuten arbit­raa­sieh­dot var­mis­ti­vat sen, ettei live­ve­don­lyön­nis­sä Espan­jan voi­tol­le saat­ta­nut saa­da sekun­tia ennen lop­pu­vi­hel­lys­tä yhtä suu­rem­paa kerrointa.

    Lisään­ty­neet öljy­fu­tuu­rien osto­pai­neet tar­koit­ta­vat sitä, että futuu­rien aika­ra­ken­ne muut­tuu nouse­vak­si (http://en.wikipedia.org/wiki/Contango), ts. tule­vien toi­mi­tus­ten hin­nat yli spot-hin­nan. Öljyn myy­jät hyö­ty­vät nouse­vas­ta aika­ra­ken­tees­ta, sil­lä he pys­ty­vät halu­tes­saan myy­mään tule­via toi­mi­tuk­si­aan yli spo­tin. Vas­taa­vas­ti öljyn osta­jat häviä­vät, sil­lä he halu­tes­saan kiin­nit­tää osto­hin­nan tule­vil­le toi­mi­tuk­sil­leen, jou­tu­vat pulit­ta­maan niis­tä spot-hin­taa enemmän.

    Muu­ten­kin koko kes­kus­te­lu spe­ku­loin­nin hai­tal­li­suu­des­ta on mie­les­tä­ni raa­ka-ainei­den net­to-osta­ja­mai­den köm­pe­lös­ti naa­mioi­tua pro­tek­tio­nis­tis­ta pajatusta.

  19. VHem­mi­la on taval­laan oikeas­sa, ts. oli­si, jos pelot hinn­an­nousus­ta tule­vai­suu­des­sa eivät vai­kut­tai­si kysyn­tään. Ja tcrown, minä juu­ri­kin mai­nit­sin, että nii­tä varas­to­ja tar­vi­taan aika vähän, että osta­jat voi­vat vai­kut­taa hintaan. 

    Todel­li­suus on näi­den ääri­päi­den välis­sä. Ihmi­set rea­goi­vat vedon­lyön­nin ker­roin­ten muut­tu­mi­seen — so. futuu­rien hin­taan — kas­vat­ta­mal­la varas­to­jaan. Jos spot­ti on hal­vem­pi kuin futuu­ri, niin kysyn­tä lisään­tyy, tila­taan isom­pia mää­riä, myy­dään vähem­män jne, kun­nes ajan yli arbit­raa­sin tasa­pai­no aina­kin osit­tain toteu­tuu. Con­tan­gos­sa sii­hen jää väliin tämän varas­toin­nin kus­tan­nus­ta jne.

  20. Tämä tai­taa olla ensim­mäi­nen ker­ta, kun olen kun­nol­la eri miel­tä­Tie­de­mie­hen kans­sa. Tuo pel­ko hinn­an­nousus­ta voi aiheut­taa ham­straus­ta kuus­sa 1. Kuus­sa 2 on han­ka­lam­pi ham­stra­ta, jos edel­li­ses­sä kuus­sa tuli jo ham­stran­neek­si, kos­ka varas­tot ovat täyn­nä. Tai jos hinn­an­nousun pel­ko sai­si aikaan sen, että ostot ylit­täi­si­vät öljyn käy­tön vaik­ka puo­len vuo­den ajan, jos­sain vai­hees­sa tämän on loput­ta­va. Spe­ku­loin­ti voi nos­taa öljyn hin­taa muu­ta­mal­la eurol­la vähäk­si aikaa, mut­ta ei kak­sin­ker­tais­taa sitä vuoksiksi.

  21. Talous­asiois­ta tie­tä­mät­tö­mä­nä en voi ymmär­tää kah­ta asi­aa: 1) miten spe­ku­loin­ti tule­vas­ta hin­nas­ta voi vai­kut­taa tämän het­ken hin­taan, jos tava­ra läh­tee myy­jän kädes­tä ja 2) mitä teke­mis­tä dol­la­rin heik­ke­ne­mi­sel­lä on öljyn hin­taan eurois­sa, jos eurol­la saa kui­ten­kin enem­män dol­la­rei­ta kuin aikaisemmin.

  22. Oikeas­taan täs­sä on kysees­sä pie­ni vää­rin­kä­si­tys. Kysy­mys on jota­kuin­kin niin, että mis­sä mää­rin puh­das spe­ku­laa­tio voi nos­taa spot­ti­hin­taa tänä päi­vä­nä. Oma arvauk­se­ni on koko ajan ollut, että ei pal­joa­kaan, pait­si jois­sa­kin eri­koi­sem­mis­sa tilanteissa. 

    Olen siis sekä Osmon, että parin muun kir­joit­ta­jan kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että perus­ta­sol­la on kovin vähän ja kovin heik­ko­ja meka­nis­me­ja, joi­den kaut­ta spe­ku­laa­tio — siis futuu­ri­kaup­pa — pää­see vai­kut­ta­maan spot­ti­hin­taan pit­kiä aiko­ja. Mis­sään nimes­sä mikään spe­ku­laa­tio ei seli­tä sitä, että hin­ta on nous­sut nyt näin rajusti. 

    Mut­ta sil­ti, on ole­mas­sa tilan­tei­ta, jois­sa voi tapah­tua ns. overs­hoo­ting, eli kun hin­ta alkaa nous­ta, niin usko­mus sen nousus­ta joh­taa ham­straa­mi­seen. Monil­la mail­la on isoh­ko­ja öljyn var­muus­va­ras­to­ja, jois­sa on vapaa­ta kapa­si­teet­tia. Näi­den toi­mi­jat eivät toi­mi yksit­täi­si­nä täy­sin ratio­naa­li­ses­ti. Kun hin­ta alkaa nous­ta, niin oste­taan ensin vain vähän enem­män kuin tar­vi­taan, var­muu­den vuok­si. Varas­to­ja kas­va­te­taan aina seu­raa­vaa sat­sia ostet­taes­sa jos hin­ta näyt­tää edel­leen ole­van nouse­va. Tämä syn­nyt­tää nousuun iner­ti­aa, eli aiem­pi nousu lisää kysyn­tää, jos ja kun nousuun usko­taan edel­leen. Näin ne kuplat syn­ty­vät monis­sa tapauksissa. 

    Tämä on kui­ten­kin öljyn koh­dal­la epä­to­den­nä­köis­tä, kos­ka futuu­re­ja on ihan vii­me­ai­koi­hin asti myy­ty backward-hin­noil­la, eli spot­tiöl­jy on ollut hive­nen kal­liim­paa kuin futuu­rin hinta. 

    Eli siis: Ne meka­nis­mit, joi­ta tcrown kuvaa, ovat ole­mas­sa ja mah­dol­li­sia, mut­ta uskon nii­den ole­van mel­ko­lail­la teo­reet­ti­sia. Edel­leen, tämä on rat­kais­ta­vis­sa niin, että kat­so­taan, mitä varas­toil­le on tapah­tu­nut: jos ne ovat kas­va­neet hin­nan nous­tes­sa, niin spe­ku­laa­tio on vaikuttanut.

  23. Tie­de­mies: Väi­tit, että spe­ku­loin­ti voi nos­taa hin­to­ja vain vähän varas­to­ka­pa­si­tee­tin vähyy­den ja kal­liu­den vuok­si. Yri­tin osoit­taa, että varas­to­ka­pa­si­tee­tin mää­rä tai hin­ta ei vai­ku­ta sii­hen, kuin­ka suu­ri kupla hyö­dy­ke­mark­ki­noil­la voi syntyä.

    TPyy­luo­ma: Ver­taus­ku­va­si ontuu aika pahas­ti sii­nä, että jal­ka­pal­lo-otte­lun maa­lit eivät ole kau­pat­ta­va hyö­dy­ke. Kyl­lä, eräät arbit­raa­sieh­dot var­mis­ta­vat sen, että lyhyen futuu­rin ja spot-hin­nan ero kurou­tuu umpeen. Se ei tar­koi­ta, ettei­kö oli­si mui­ta arbit­raa­sieh­to­ja, jot­ka sito­vat eri mit­tai­sia futuu­re­ja ja spot-hin­taa toisiinsa. 

    Ylei­ses­ti ei voi sanoa, että futuu­ri­mark­ki­na ohjai­si spot-mark­ki­naa sen enem­pää kuin spot-mark­ki­na futuu­ri­mark­ki­naa. Kum­man­kin mark­ki­nan pitäi­si rea­goi­da samaan infor­maa­tioon samal­la taval­la, ja arbit­raa­sieh­dot vain kyt­ke­vät hin­nat toi­siin­sa. Jos kui­ten­kin jos­tain syys­tä vain toi­seen mark­ki­naan syn­tyy hin­ta­pai­net­ta, on mie­les­tä­ni perus­tel­tua sanoa, että täl­löin toi­nen mark­ki­na seu­raa toista.

    Aja­tus sii­tä, että con­tan­go oli­si joten­kin itses­sään parem­pi myy­jil­le kuin backwar­da­tion, kuu­los­taa hiu­kan kum­mal­li­sel­ta. Eikö yhtä hyvin voi aja­tel­la, että myy­jä kär­sii kun ei voi nyt myy­dä tuo­tan­to­aan hin­nal­la, jon­ka voi­si saa­da myöhemmin?

    Siis jos öljy­fu­tuu­re­ja tai forwar­de­ja ale­taan myy­mään enem­män sii­tä syys­tä, että on tul­lut tie­to, että uusi iso läh­de alkaa tuot­ta­maan syk­syl­lä, niin tämä tus­kin vai­kut­taa tämän kesän hin­taan miten­kään. Jol­lei täl­lai­sia uuti­sia ole, niin on toden­nä­köi­ses­ti vai­kea edes sanoa, mikä mark­ki­na ohjaa mitä­kin, kun arbit­raa­sieh­to­jen mukaan kaik­ki ryti­see alas.

    Osmo, yri­tin edel­li­ses­sä osoit­taa meka­nis­min, jol­la varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set eivät ole niin mer­kit­tä­vä teki­jä kuin tun­nut kuvittelevan.

  24. hei olis­ko teil­lä mie­len­kiin­toa kes­kus­tel­la tuos­ta tpyy­luo­man lin­kis­tä, kun kaik­ki näyt­tää ole­van tääl­lä suun­nil­leen yhtä miel­tä sii­tä, että hin­nan kas­vu joh­tuu kas­va­nees­ta öljyn kysyn­näs­tä ja ehkä spe­ku­loin­nis­ta, mut­ta kukaan ei kes­kus­te­le rahan hei­ken­ty­nees­tä kysyn­näs­tä ja sen mää­rän lisääntymisestä.

  25. ns – vas­tauk­se­na ensim­mäi­seen kysymykseesi:

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti spe­ku­loin­ti tule­vas­ta hin­nas­ta ei vai­ku­ta tämän het­ken hin­taan, kyse on vain vedon­lyön­nis­tä kos­kien spot-hin­taa. Pää­sään­töi­ses­ti vai­ku­tus­suun­ta on päin­vas­tai­nen: reaa­li­mark­ki­noi­den enna­koi­tu hin­nan­ke­hi­tys vai­kut­taa futuurihintoihin.

    Kuten Tie­de­mies ansiok­kaas­ti täs­men­tää, tilan­tees­sa, jos­sa öljy­fu­tuu­rin hin­ta ylit­tää spot-hin­nan (con­tan­go) ja vie­lä niin pal­jon että se ylit­tää ris­kit­tö­män koron sekä öljyn varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set, ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus teh­dä ris­ki­tön­tä tuot­toa osta­mal­la öljyä, varas­toi­mal­la se, ja myy­mäl­lä se futuu­ri­hin­taan. Täl­löin öljyn reaa­li­nen kysyn­tä kas­vaa, tar­jon­ta supis­tuu ja spot nousee päät­täen futuu­ri­mark­ki­noil­la esiin­ty­neen ano­maa­li­sen suu­ren contangon.

    Futuu­ri­mark­ki­nat voi­vat siis poik­keus­ti­lan­tees­sa syn­nyt­tää spe­ku­la­tii­vi­sen kuplan, mut­ta sii­tä ei täl­lä het­kel­lä suin­kaan ole kyse. Öljy­fu­tuu­rit eivät ole olleet con­tan­gos­sa, eikä todis­tei­ta öljyn ham­straa­mi­ses­ta ole. Futuu­ri­mark­ki­nat eivät myös­kään ole kovin­kaan suu­ret reaa­li­mark­ki­noi­den volyy­mei­hin suh­teu­tet­tu­na. Ohes­sa link­ki Paul Krug­ma­nin selvitykseen:

    http://www.princeton.edu/~pkrugman/Speculation%20and%20Signatures.pdf

  26. Eli jos ymmär­rän kes­kus­te­lun oikein, vaa­tii spe­ku­loin­ti varas­toin­tia (öljys­sä maa­han jät­tä­mis­tä), jot­ta sil­lä on mer­ki­tys­tä tämän het­ken hin­taan. Alen­taa­ko Kii­na muu­ten ben­san hin­taa kei­no­te­koi­ses­ti lisä­ten kysyn­tää, mikä taas osin selit­täi­si kor­kean maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan. Onhan ne olympialaiset…

  27. Käsi­tääk­se­ni Kii­na ja var­mas­ti aina­kin Intia sub­ven­toi­vat val­tion tahol­ta mer­kit­tä­väs­ti öljy­poh­jai­sia polt­toai­nei­ta. Tämä tosi­aan nos­taa kysyn­tää aika taval­la ja sitä enem­män mitä enem­män siel­lä ylei­ses­tiot­taen vau­ras­tu­taan. Hin­to­jen vapaut­ta­mi­nen ei ole poliit­ti­ses­ti help­poa, kos­ka tot­ta­kai kaik­ki vas­tus­ta­vat sitä, että polii­ti­kot “nos­ta­vat hin­to­ja”, joten sub­ven­tiois­ta luo­pu­mi­nen on aina­kin Intias­sa aika epä­to­den­nä­köis­tä. Kii­nan toi­mia taas ei oikein pys­ty ennus­ta­maan, se kun ei ole demokratia.

    Björ­kil­le: Kyl­lä­hän rahan mää­rän muu­tok­set vai­kut­ta­vat kaik­kiin hin­toi­hin. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä rahan mää­rä aiheut­taa ainoas­taan inflaa­tio­ta, ei suh­teel­lis­ten hin­to­jen muut­tu­mis­ta. Öljyn koh­dal­la nime­no­maan suh­teel­li­nen hin­ta on muut­tu­nut, joten pidän epä­to­den­nä­köi­se­nä että hinn­an­nousun taus­tal­la oli­si­vat pää­osin rahan mää­räs­tä riip­pu­vat tekijät.

    Toki kei­no­te­koi­sen mata­la kor­ko­ta­so hou­kut­te­lee inves­toi­maan enem­män kuin oli­si “jär­ke­vää”. Alhai­nen kor­ko­ta­so saa aikaan sen, että inves­toin­ti­ha­luis­ta rahaa on enem­män kuin kan­nat­ta­via (reaa­li­ses­ti) inves­toin­te­ja. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa syn­tyy inves­toin­ti­koh­tei­siin spe­ku­la­tii­vi­sia kuplia, mut­ta öljyn koh­dal­la spe­ku­la­tii­vi­nen kupla voi olla vain, kun hin­ta­ra­ken­ne on con­tan­go. Lisäk­si inflaa­tio-odo­tus­ten pitäi­si näkyä futuurin/forwardin hin­nas­sa, kos­ka raha vaih­taa omis­ta­jaa tule­vai­suu­des­sa. Kuka hul­lu suos­tui­si myy­mään ensi vuon­na 100 eurol­la, jos odot­tai­si inflaa­tion hui­te­le­van 10 pro­sen­tin tietävillä? 

    Lii­an löy­sä raha­po­li­tiik­ka aiheut­ti nykyi­sen luot­to­krii­sin ja sii­tä on kai aika lail­la yksi­mie­li­syys talous­tie­tei­li­jöi­den paris­sa. Yksi seli­tys sil­le, mik­si inflaa­tio ei läh­te­nyt lauk­kaa­maan on, että Kii­na ja muut nouse­vat talou­det inves­toi­vat niin pal­jon ja nii­den inves­toin­nit tuot­ti­vat niin hyvin, että ne imi­vät kai­ken “löy­sän” rahan markkinoilta. 

    Ruo­an ja öljyn hinn­an­nousu ei vai­ku­ta mone­taa­ri­sel­ta ilmiöl­tä täl­lä het­kel­lä, mut­ta on sil­lä sel­lai­nen kom­po­nent­ti epä­suo­ras­ti. Aina­kin Kii­nan mah­ta­va kas­vu on muut­ta­nut ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia siel­lä ja nos­ta­nut sitä kaut­ta ruo­an hin­taa. Ja myös öljyn kulutusta.

  28. Har­voin­pa sitä pää­see ole­maan eri miel­tä tuon luo­kan rock­täh­tien kans­sa. Krug­man on piir­tä­nyt öljyn kysyn­tä- ja tar­jon­ta­käy­rän­sä mel­koi­sen loi­vik­si. Minun ymmär­ryk­se­ni on, että lyhyel­lä ja kes­ki­pit­käl­lä täh­täi­mel­lä öljyn kulu­tuk­sen ja tuo­tan­non hin­ta­jous­to on hyvin pien­tä (Öljyn his­to­rial­li­nen suu­ri vola­ti­li­teet­ti lie­nee osoi­tus täs­tä). Oma yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki­ni ylem­pä­nä olet­ti öljyn tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen täy­sin jäy­käk­si, ja näil­lä ole­tuk­sil­la pää­sin Krug­ma­nin kans­sa täy­sin eri­lai­seen tulok­seen, futuu­ri­mark­ki­nat voi­vat raken­taa kuplan ilman min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta öljyvirtoihin.

    Lisäk­si, jos mark­ki­noil­la on tie­toa puo­len vuo­den pääs­tä ole­vas­ta mer­kit­tä­väs­tä tuo­tan­non­li­säyk­ses­tä (tai kulu­tuk­sen pie­ne­ne­mi­ses­tä), niin edes joten­kin ratio­naa­lis­ten mark­ki­noi­den pitäi­si hin­noi­tel­la tämän päi­vän öljy kal­liim­mak­si kuin puo­len vuo­den pääs­tä. Vaik­ka se spe­ku­la­tii­vi­nen pää­oma oli­si puhal­ta­nut puo­len vuo­den pääs­sä ole­van öljyn isok­si kuplak­si. Ja täl­löin ei kan­na­ta varas­toi­da öljyä vaan myy­dä se heti pois ja pie­ne­tää reservejä.

    Pai­no­tan edel­leen, että en väi­tä nykyis­tä hinn­an­nousua spe­ku­la­tii­vi­sek­si. Väi­tän, että sitä ei voi tie­tää. Ja väi­tän, että varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set eivät ole niin suu­ri ongel­ma, ettei­kö spe­ku­loin­ti pys­tyi­si luo­maan saman­lai­sia kuplia öljy­mark­ki­noil­le kuin IT-kupla, ame­ri­kan asun­to­kupla, hol­lan­nin tulp­paa­ni­kupla jne. 

    reaa­li­mark­ki­noi­den enna­koi­tu hin­nan­ke­hi­tys vai­kut­taa futuurihintoihin”

    Voit aja­tel­la näin, että odo­tet­tu hin­na­ke­hi­tys vai­kut­taa futuu­ri­hin­toi­hin, ja arbit­raa­sieh­dot vain rajoit­ta­vat futuu­rien liik­ku­mis­ta jol­le­kin välil­le. Mie­les­tä­ni on fik­sum­paa aja­tel­la, että odo­tet­tu hin­nan­ke­hi­tys ei vai­ku­ta futuu­rei­hin lain­kaan, vaan kaik­ki infor­maa­tio näkyy heti spo­tis­sa, ja futuu­rit on arbit­raa­seil­la kyt­ket­ty spot­tiin. Tähän on sit­ten poik­keuk­sia kuten varas­toin­ti­kus­tamn­nuk­set, odo­tet­ta­vis­sa ole­vat rah­ti­kus­tan­nus­ten muu­tok­set jne. Tätä ajat­te­lu­mal­lia käy­te­tään kir­jal­li­suu­des­sa ja mie­les­tä­ni se on lähes­tul­koon edel­ly­tys joh­dan­nais­mark­ki­noi­den toi­min­nan ymmärtämiselle.

  29. Aja­tus sii­tä, että con­tan­go oli­si joten­kin itses­sään parem­pi myy­jil­le kuin backwar­da­tion, kuu­los­taa hiu­kan kum­mal­li­sel­ta. Eikö yhtä hyvin voi aja­tel­la, että myy­jä kär­sii kun ei voi nyt myy­dä tuo­tan­to­aan hin­nal­la, jon­ka voi­si saa­da myöhemmin?”

    Teo­rias­sa olet oikeas­sa. Jos futuu­ri­mark­ki­nat oli­si­vat tehok­kaat ja muo­dos­tai­si­vat mar­tin­gaa­lin, futuu­rin hin­ta oli­si aina har­ha­ton esti­maat­ti tule­vas­ta spo­tis­ta. Täl­löin­hän futuu­ri­hin­ta con­tan­gos­sa­kin vain enna­koi­si spo­tin nousua, eikä con­tan­gon kut­su­mi­nen myy­jän mark­ki­noik­si oli­si perus­tel­tua. Tätä aja­net takaa?

    Todel­li­suus on kui­ten­kin toi­nen. Käy­tän­nös­sä pidem­pien futuu­rien hin­nat eivät ole edes tyy­dyt­tä­väs­ti ennus­ta­neet tule­vaa spot-hin­taa (lyhyes­sä pääs­sä ne toki kurou­tu­vat spo­tiin), vaan ne ovat esti­maat­tei­na olleet alas­päin har­hai­sia. Spot-kau­pan voi­daan kai sanoa ole­van inflaa­tio­suo­jat­tua nol­la­sum­ma­pe­liä, jol­loin futuu­ri­mark­ki­noi­den tuli­si teo­rias­sa olla pit­käs­sä juok­sus­sa kes­ki­mää­rin lie­väs­sä con­tan­gos­sa. Todel­li­suu­des­sa futuu­ri­mark­ki­noil­la val­lit­see kroo­ni­nen backwar­da­tion. Ilmiö on tun­net­tu vuo­sia, ja se on pitä­nyt kutin­sa myös vii­me vuo­det; käy­tän­nös­sä koko vii­me­ai­kai­sen rajun hinn­an­nousun ajan futuu­ri­hin­nat ovat sit­keäs­ti “ennus­ta­neet” spot-hin­to­jen laskua.

    Key­nes, lan­see­ra­tes­saan 30-luvun alus­sa koko ter­min “backwar­da­tion” perus­te­li ilmiön ylei­syyt­tä raa­ka-ainei­den myy­jien osta­jia suu­rem­mal­la tar­peel­la suo­ja­ta hin­ta­ris­kin­sä. Key­ne­sin mukaan futuu­ri­mark­ki­noil­la val­lit­see siis kroo­ni­set osta­jan mark­ki­nat ja pula tuot­ta­jien hin­ta­ris­kiä vakuut­ta­vis­ta spe­ku­lan­teis­ta. Yksi seli­tys täl­le voi aina­kin näin oma­koh­tai­ses­ti jär­keil­ty­nä olla vaik­ka­pa se, että spe­ku­lan­til­le raa­ka-aine­fu­tuu­ri on muun sijoi­tuso­mai­suu­den tuot­to- ja ris­ki­subs­ti­tuut­ti, ja ratio­naa­li­nen ris­kia­ver­sii­vi­nen sijoit­ta­ja vaa­tii sijoi­tuk­sel­taan odo­tusar­voi­ses­ti posi­tii­vis­ta tuot­toa kom­pen­soi­maan raa­ka-aine­hin­to­jen suh­tees­sa suur­ta vola­ti­li­teet­tiä. Mitään laa­jem­min hyväk­syt­tyä teo­reet­tis­ta seli­tys­tä nor­maa­lil­le backwar­da­tio­nil­le ei ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kaan ole.

  30. Pari pont­tia:

    1) Käsit­tääk­se­ni sel­lai­set öljy-yhtiöt kuten Nes­te osta­vat pää­osan raa­ka-ainees­taan pit­kil­lä toi­mi­tus­so­pi­muk­sil­la, jois­sa hin­ta on sovit­tu jos ei kiin­teäk­si, aina­kin “jäy­käk­si”. Ne eivät siis mak­sa aina­kaan tämän päi­vän spot-hin­taa. Suo­meen ei tai­da mon­ta las­tia tul­la spot-hinnalla.

    2) Vie­rail­la öljy­ken­til­lä ope­roi­vat isot yhtiöt (BP, Roy­al Dutch
    Shell jne.) osta­vat öljyn­sä käsit­tääk­se­ni hal­li­tuk­sil­ta johon­kin muu­hun kuin spot-hintaan.

    3) Vähit­täis­hin­ta näyt­tää kui­ten­kin seu­raa­van spot-hintaa.

    4) Tuol­la jo mai­nit­tiin­kin, että futuu­ri­kau­pas­sa ei lii­ku vält­tä­mät­tä ras­van­pa­laa. Tie­dus­te­lin asi­aa jos­kus­mui­noin Nes­teen asiantuntijalta. 

    Toi­saal­ta se, jol­la on futuu­ri kädes­sään, voi muut­taa sen ihan fyy­si­sek­si öljyk­si. En tun­ne futuu­ri­kaup­paa, mut­ta uskoak­se­ni nii­tä ei voi aset­taa enem­pää kuin voi öljyä toi­mit­taa (futuu­ril­la sovi­tul­la hin­nal­la). Jos tätä futuu­reil­la han­kit­tua öljyä muu­te­taan uusis­sa-tuo­tan­to- tai hin­tao­lois­sa yhä useam­min fyy­si­sek­si, sen käsit­tääk­se­ni pitäi­si vetää öljyä pois spot-mark­ki­noil­ta. Oli­si­ko tuos­sa lisää kuplan ainek­sia, en tiedä.

  31. Lisäk­si inflaa­tio-odo­tus­ten pitäi­si näkyä futuurin/forwardin hin­nas­sa, kos­ka raha vaih­taa omis­ta­jaa tule­vai­suu­des­sa. Kuka hul­lu suos­tui­si myy­mään ensi vuon­na 100 eurol­la, jos odot­tai­si inflaa­tion hui­te­le­van 10 pro­sen­tin tietävillä? ”

    Teo­rias­sa olet oikeas­sa. Jos futuu­ri­mark­ki­nat oli­si­vat tehok­kaat ja muo­dos­tai­si­vat mar­tin­gaa­lin, futuu­rin hin­ta oli­si aina har­ha­ton esti­maat­ti tule­vas­ta spo­tis­ta. Täl­löin­hän futuu­ri­hin­ta con­tan­gos­sa­kin vain enna­koi­si spo­tin nousua, eikä con­tan­gon kut­su­mi­nen myy­jän mark­ki­noik­si oli­si perus­tel­tua. Tätä aja­net takaa?”

    Tie­de­mies ja VHemmila,

    Pää­osin, useim­mil­la mark­ki­noil­la, futuu­ri­hin­nat eivät ole, eivä­tä­kä edes yri­tä olla min­kään­lai­nen esti­maat­ti tule­vas­ta hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä yhtään sen enem­pää kuin spot-hin­ta­kaan. Futuu­ri­hin­toi­hin ei vai­ku­ta sen enem­pää inflaa­tio-odo­tuk­set kuin odo­tuk­set spo­tin nousus­ta. Futuu­ri­hin­nat on lin­kat­tu spot­tiin vain kor­ko­ta­sol­la. Tämä on siis teo­ria. Täs­tä voi­daan poi­ke­ta vain kun varastointi/lainaaminen on han­ka­laa ja sil­loin­kin useim­mi­ten poik­kea­mat ovat suh­teel­li­sen vähäi­siä. Mer­kit­tä­vin poik­keus on säh­kö­mark­ki­na, säh­kön varas­toin­ti on poik­keuk­sel­li­sen hankalaa.

    Jos futuu­rit yrit­täi­si­vät enna­koi­da tule­via hin­ta­muu­tok­sia, niin pitäi­si olla joten­kin mah­dol­lis­ta, että vain vuo­si pari sit­ten öljyn spot-hin­ta oli­si ollut 60–70 USD ja se vuo­den parin futuu­ri oli­si ollut samaan aikaan 140. Tuo ei vain ole mah­dol­lis­ta, eikä sitä ole tapah­tu­nut. Täl­lä het­kel­lä koko bren­tin kah­dek­san vuo­den futuu­ri­käy­rä näyt­tää ole­van 4–5 dol­la­rin sisäl­lä, eli öljy­mark­ki­noil­la­kin poik­kea­mat arbit­raa­sieh­dois­ta ovat vain pie­ni osa hin­nan vola­ti­li­tee­tis­ta. (Vii­mei­ses­sä kah­dek­sas­sa vuo­des­sa öljyn hin­ta tai­taa olla lähem­mäs kymmenkertaistunut)

    Siis futuu­ri voi olla mar­tin­gaa­li (aina­kin äkkiä aja­tel­tu­na) vain jos allao­le­va spot on martingaali.

  32. Kenen tahan­sa, jol­la on val­lit­se­vaa futuu­ri­hin­taa tar­kem­pi näke­mys hyö­dyk­keen hin­nas­ta kan­nat­taa sijoit­taa futuu­ri­mark­ki­noil­le. Mitä likvi­dim­mät futuu­ri­mark­ki­nat, sen tar­kem­man esti­maa­tin ne anta­vat tule­vas­ta hintakehityksestä. 

    Ope­ra­tii­vi­sel­le toi­mi­jal­le ne eivät pel­käs­tään ennus­ta tule­vaa hin­ta­ke­hi­tys­tä vaan var­mis­ta­vat sen. Ts. val­lit­se­va futuu­ri­hin­ta on alan toi­mi­joi­den kon­sen­sus­nä­ke­mys tule­vas­ta hin­nas­ta ja kuten kon­sen­sus­nä­ke­myk­set yleen­sä, ne ovat tar­kim­pia tar­jol­la ole­via näke­myk­siä alaa tar­kem­min tun­te­mat­to­mil­le. Alal­la ope­roi­vien toki kan­nat­taa vai­kut­taa kon­sen­sus­nä­ke­myk­sen suun­taan, jos koke­vat, että oma näke­mys on parem­pi ja näin kon­sen­sus­nä­ke­mys kehit­tyy edelleen.

  33. Tcrown: En nyt ihan ymmär­rä. Pari vuot­ta sit­ten spot oli 60–70 USD ja minä, ja moni muu­kin maal­li­ko “ymmär­si” täy­sin hyvin, että hin­ta on parin vuo­den pääs­tä vähin­tään sata­sen. Kui­ten­kin esi­mer­kik­si IMF:n ana­lyy­ti­kot väit­ti­vät kirk­kain sil­min, että futuu­ri­mark­ki­nat ennus­ta­vat hin­nan las­kua, joten pit­kän aika­vä­lin reaa­li­hin­ta (jän­teel­lä, muis­taak­se­ni 15–20 vuot­ta) aset­tui­si, jos en vää­rin muis­ta, 30–50 USD:hen. Nau­roin täl­le ennus­teel­le sil­loin ja nau­ran sil­le nyt.

    Mut­ta: Jos tar­peek­si mon­ta ennus­ta­jaa ennus­taa kukin eri lukua, joku on väis­tä­mät­tä oikeas­sa. Ei minun IMF:n ammat­ti­lai­sia lähem­mäs osu­nut veik­kauk­se­ni toden­nä­köi­ses­ti joh­du sii­tä, että oli­sin ollut fik­sum­pi tai edes parem­min infor­moi­tu; minul­la kävi vain tuu­ri. Vali­tett­vas­ti minul­la ei ollut rahaa sijoit­taa — tuot­to oli­si ollut mahtava. 

    Futuu­rin pitäi­si olla esti­maat­ti — jos koh­ta, VHem­mi­lan jut­tu vakuut­ti minut, että jos­kus hyvin­kin har­hai­nen — tule­vas­ta spo­tis­ta jo pel­käs­tään arbit­raa­sin takia.

  34. Mie­les­tä­ni on fik­sum­paa aja­tel­la, että odo­tet­tu hin­nan­ke­hi­tys ei vai­ku­ta futuu­rei­hin lain­kaan, vaan kaik­ki infor­maa­tio näkyy heti spo­tis­sa, ja futuu­rit on arbit­raa­seil­la kyt­ket­ty spot­tiin. Tähän on sit­ten poik­keuk­sia kuten varas­toin­ti­kus­tamn­nuk­set, odo­tet­ta­vis­sa ole­vat rah­ti­kus­tan­nus­ten muu­tok­set jne. Tätä ajat­te­lu­mal­lia käy­te­tään kir­jal­li­suu­des­sa ja mie­les­tä­ni se on lähes­tul­koon edel­ly­tys joh­dan­nais­mark­ki­noi­den toi­min­nan ymmärtämiselle.

    - —

    Futuu­ri­hin­toi­hin ei vai­ku­ta sen enem­pää inflaa­tio-odo­tuk­set kuin odo­tuk­set spo­tin nousus­ta. Futuu­ri­hin­nat on lin­kat­tu spot­tiin vain kor­ko­ta­sol­la. Tämä on siis teo­ria. Täs­tä voi­daan poi­ke­ta vain kun varastointi/lainaaminen on han­ka­laa ja sil­loin­kin useim­mi­ten poik­kea­mat ovat suh­teel­li­sen vähäi­siä. Mer­kit­tä­vin poik­keus on säh­kö­mark­ki­na, säh­kön varas­toin­ti on poik­keuk­sel­li­sen hankalaa.”

    tcrown — Kos­ka spot-kaup­paa käy­dään fyy­si­sil­lä toi­mi­tuk­sil­la, varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set on aina otet­ta­va arbit­raa­sieh­dois­sa huo­mioon. Sil­lä ei ole väliä, mikä on las­ken­nal­li­nen arbi­mah­dol­li­suus, jos sitä mah­dol­li­suut­ta ei ihan oikeas­ti myös hyö­dyn­net­tä. Futuu­ri­mark­ki­noil­la­kin syn­ty­neen spe­ku­la­tii­vi­sen kuplan on vii­me kädes­sä näyt­tä­vä fyy­si­sen raa­ka-aineen spe­ku­la­tii­vi­se­na varas­toi­mi­se­na tai vii­vei­nä tuo­tan­nos­sa. (Säh­kö­mark­ki­nois­ta puhut­taes­sa veden pin­nan on nous­ta­va vesi­voi­ma­loi­den pato­jen taka­na.) Futuu­riar­bit­raa­sin mah­dol­li­suus vain takaa tämän fyy­si­sel­lä hyö­dyk­keel­lä tapah­tu­van spe­ku­loin­nin kannattavuuden. 

    Nuo arbit­raa­sieh­dot joi­hin viit­taat, on muu­ten­kin mie­les­tä­ni täs­mäl­li­ses­ti mää­ri­tel­ty aikai­sem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa. Futuu­ri­mark­ki­noi­den on olta­va con­tan­gos­sa niin voi­mak­kaas­ti, että forwar­din ja spo­tin ero­tus kom­pen­soi varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set ja ris­kit­tö­män koron. Spe­ku­la­tii­vi­sen kuplan edel­ly­tys on juu­ri­kin tuo futuu­ri­mark­ki­noil­la har­vi­nai­nen con­tan­go. Tähän Tie­de­mies viit­taa puhues­saan “hei­kois­ta meka­nis­meis­ta”. Jos mie­les­tä­si öljyn spo­tin ja forwar­din välil­lä on mui­ta voi­mak­kaam­pia arbit­raa­sieh­to­ja, voi­sit­ko hie­man valais­ta täs­mäl­li­sem­min meka­nis­me­ja nii­den taustalla? 

    Minun ymmär­ryk­se­ni on, että lyhyel­lä ja kes­ki­pit­käl­lä täh­täi­mel­lä öljyn kulu­tuk­sen ja tuo­tan­non hin­ta­jous­to on hyvin pien­tä (Öljyn his­to­rial­li­nen suu­ri vola­ti­li­teet­ti lie­nee osoi­tus täs­tä). Oma yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki­ni ylem­pä­nä olet­ti öljyn tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen täy­sin jäy­käk­si, ja näil­lä ole­tuk­sil­la pää­sin Krug­ma­nin kans­sa täy­sin eri­lai­seen tulok­seen, futuu­ri­mark­ki­nat voi­vat raken­taa kuplan ilman min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta öljyvirtoihin.”

    Tämä on muu­ten hyvä point­ti, joka tuo kes­kus­te­luun uuden näkö­kul­man. Intui­tii­vi­ses­ti öljyn hin­nan nousu saa aina­kin kysyn­näs­tä aikai­sem­paa jous­ta­mat­to­mam­paa. Täl­löin futuu­ri­mark­ki­noil­la syn­ty­vä kupla välit­tyi­si kyl­lä aiem­paa voi­mak­kaam­min spot-hin­toin. Mitä jous­ta­mat­to­mam­paa öljyn kysyn­tä on, sitä pie­nem­pi mää­rä vii­väs­tet­tyä tuo­tan­toa riit­tää nos­ta­maan spot-hin­taa. Mark­ki­noi­den kokoe­rol­la, johon itse aikai­sem­min viit­ta­sin, ei ole­kaan enti­sen kal­tais­ta väliä. Vaik­kei spe­ku­la­tii­vi­ses­ta kuplas­ta ole­kaan todis­tei­ta, sel­lai­sen ris­ki on kohol­laan joh­tuen kysyn­nän jous­ta­mat­to­muu­des­ta ja nega­tii­vi­ses­ta USD-reaalikorkotasosta.

  35. Tämä on jo seman­tiik­kaa, mut­ta: Käsi­tys tule­vas­ta hin­nas­ta vai­kut­taa kyl­lä futuu­riin, mut­ta sitä kaut­ta, että spot­ti nousee (kor­ko huo­mioon ottaen) ja sitä kaut­ta futuuri.

  36. Ensin, pyö­rit­te­lin tuos­sa jon­kun aikaa kynää ja pape­ria ja tutus­tuin hiu­kan tar­kem­min krug­ma­nin kir­joi­tuk­siin aihees­ta, ja aina­kin täl­lä het­kel­lä näyt­tää sil­tä, että tosi­aan se con­tan­go on edel­ly­tys spe­ku­la­tii­vis­ten odo­tus­ten vai­ku­tuk­seen spot­tiin. (Tosin tar­kis­tin juu­ri, aina­kin bren­tin alku­pää elo­kuul­ta maa­lis­kuul­le on jon­kun ver­ran nouse­va, n. 137 — 141. Kun en öljy­mark­ki­noi­ta tar­kem­min tun­ne, niin en osaa sanoa riit­tää­kö tuo varas­to­kus­tan­nuk­siin. Kor­koi­hin tai­taa aina­kin kar­keas­ti riittää.)

    Tie­de­mies: Vaih­de­taan het­kek­si osa­ke­mark­ki­noil­le. Käy­tän­nös­sä kaik­ki, jot­ka osak­kei­ta omis­ta­vat, odot­ta­vat osak­kei­den arvon nouse­van nopeam­min kuin ris­kit­tö­män sijoi­tuk­sen. Ja aina­kin tois­tai­sek­si osak­keet ovat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tuot­ta­neet enem­män kuin ris­ki­tön sijoi­tus. Eikö? Nyt, jos osa­ke­fu­tuu­ri oli­si har­ha­ton esti­maat­ti osak­keen hin­nan tule­val­le kehi­tyk­sel­le, niin sil­loin osa­ke­fu­tuu­rin hin­nan pitäi­si olla kor­keam­mal­la tämän päi­vän spot­tiin ver­rat­tu­na kuin mikä on ris­kit­tö­män tuot­to. Siis osak­keen hin­ta tänään 100, vuo­den kor­ko 5, niin har­hat­to­man futuu­rin pitäi­si olla ehkä noin 109. Eikö? Tämä ei vain ole mah­dol­lis­ta. Arbit­raa­si pakot­taa futuu­rin 105:een, eli har­hai­sek­si. (Oli­si help­poa lai­na­ta 100, ostaa se osa­ke, myy­dä futuu­ri 109, vuo­den pääs­tä toi­mit­taa osa­ke 109 ja mak­saa vel­ka 105, eli teh­dä ris­ki­tön­tä voit­toa 4.)

    VHem­mi­la: Tai­sin vii­ta­ta väit­tee­see­si “Arbit­raa­sieh­dot var­mis­ta­vat vain sen, että hyvin lyhyen ajan pääs­tä erään­ty­vän futuu­rin hin­ta ei voi eriy­tyä fyy­si­sil­lä mark­ki­noil­la mää­räy­ty­väs­tä spot-hinnasta”

    Edel­li­sen osa­ke-esi­mer­kin perus­teel­la arbit­raa­sieh­dot kyt­ke­vät myös pidem­mät forward-hin­nat _tämän_ päi­vän spot-hintaan. 

    En ole mis­sään vai­hees­sa väit­tä­nyt, että varas­toin­ti­kus­tan­nuk­sia ei pitäi­si ottaa arbit­raa­sieh­dois­sa huo­mioon. Olen väit­tä­nyt, että varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set ovat pie­niä ver­rat­tu­na vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den vola­ti­li­teet­tiin öljymarkkinoilla.

  37. Tie­de­mies
    “Kui­ten­kin esi­mer­kik­si IMF:n ana­lyy­ti­kot väit­ti­vät kirk­kain sil­min, että futuu­ri­mark­ki­nat ennus­ta­vat hin­nan las­kua, joten pit­kän aika­vä­lin reaa­li­hin­ta (jän­teel­lä, muis­taak­se­ni 15–20 vuot­ta) aset­tui­si, jos en vää­rin muis­ta, 30–50 USD:hen. Nau­roin täl­le ennus­teel­le sil­loin ja nau­ran sil­le nyt.”

    Kos­ka futuu­ri­mark­ki­noil­la sijoi­te­taan pää­asias­sa tois­ten raho­ja eikä omia, sijoit­ta­jien on tur­val­li­sin­ta pee­sa­ta kon­sen­sus­ta niin ketään ei pääs­tä syyt­tä­mään mis­tään. Yksi­tyis­si­joit­ta­jil­le pitäi­si saa­da käte­väm­piä tuot­tei­ta niin monet päää­si­si­vät teke­mään help­poa rahaa vähän niin­kuin osa­ke­mark­ki­noil­la nii­den aikai­sem­mas­sa vai­hees­sa. Samal­la tie­ten­kin futuu­rien arvo esti­maat­ti­na paranisi.

  38. tcrown: “Edel­li­sen osa­ke-esi­mer­kin perus­teel­la arbit­raa­sieh­dot kyt­ke­vät myös pidem­mät forward-hin­nat _tämän_ päi­vän spot-hintaan.”

    Raa­ka-ainei­den olles­sa kysees­sä tuo osa­ke-esi­merk­ki­si mie­les­tä­ni palau­tuu juu­ri­kin ed. vies­ti­ni tilan­tee­seen, jos­sa arbieh­dot rajoit­ta­vat, ettei con­tan­go voi olla suu­rem­pi kuin spot + kor­ko + varas­toin­ti­ku­lut. Arbieh­dot sito­vat siis raa­ka-aineis­sa­kin fwd:n tämän päi­vän spottiin.

    Ton­ni käteen: “Yksi­tyis­si­joit­ta­jil­le pitäi­si saa­da käte­väm­piä tuot­tei­ta niin monet päää­si­si­vät teke­mään help­poa rahaa vähän niin­kuin osa­ke­mark­ki­noil­la nii­den aikai­sem­mas­sa vaiheessa.”

    Euroop­pa­lais­ta pien­si­joit­ta­jaa kyl­lä pal­vel­laan — toi­sin kuin jen­keis­tä, täkä­läi­sis­tä prs­seis­tä löy­tyy raa­ka-aine- ja raa­ka-ainein­dek­si­ra­has­tot spo­til­le, short­tauk­seen, 2*vivutukseen ja rol­la­tul­le 3 kk futuurille:

    http://www.etfsecurities.com/en/welcome.asp

    Tuo futuu­ri­tuo­te saat­tai­si (jos­sain toi­ses­sa mark­ki­na­ti­lan­tees­sa) kiin­nos­taa itseä­ni­kin, mut­ta aina­kaan oma mekla­ri­ni (Nord­net) ei syys­tä tai toi­ses­ta tar­joa säh­köis­tä kau­pan­käyn­tiä kuin spot­ti­tuot­teil­la. (Pitäi­si kuu­lem­ma käy­dä puhe­lin­kaup­paa… siis mak­saa suu­rem­pia kaupankäyntikustannuksia.)

    Ihan futuu­ri­kaup­paa­kin voi toki halu­tes­saan käydä:

    https://fi.etrade.com/gl_text.asp?nav=2505

  39. VHem­mi­lä: Juu­ri näin. Todet­ta­koon vie­lä ekspliit­ti­ses­ti se, min­kä tai­dat tuos­sa impli­siit­ti­ses­ti sanoa, että hyö­dy­ke­mark­ki­noil­la, joil­la ei voi “lai­na­ta tule­vai­suu­des­ta” tuo­tan­toa, niin nämä arbieh­dot eivät toi­mi alas­päin. Siis backwar­da­tion voi olla kuin­ka suu­ri tahan­sa. Käy­tän­nös­sä varas­to­jen jous­tot hil­lit­se­vät tuo­ta jon­kun ver­ran, ja olet­tai­sin­kin, että jos vaik­ka­pa öljyn forward-hin­nat ovat mer­kit­tä­väs­ti spot-hin­nan ala­puo­lel­la (luok­kaa 50%), niin toden­nä­köi­ses­ti tämän syy on aivan ylei­ses­sä tie­dos­sa. Atlan­tin poh­jas­ta on löy­ty­nyt esiin­ty­mä, joka kas­vat­taa tuo­tan­toa 20% puo­len vuo­den pääs­tä tai jotain muu­ta vastaavaa.

  40. VHem­mi­lä
    “Tuo futuu­ri­tuo­te saat­tai­si (jos­sain toi­ses­sa mark­ki­na­ti­lan­tees­sa) kiin­nos­taa itseänikin..”

    Kii­tos lin­keis­tä. Nyky­ti­lan­tees­sa ollaan tren­din ylä­puo­lel­la. Vai­kea teh­dä voit­to­ja. Tren­di otta­nee hin­nan kiin­ni (kun Ira­kin tuo­tan­to pää­see vauh­tiin) eikä niin että hin­ta laskee.

  41. Onko kel­lään tie­dos­sa kuin­ka suu­ri osa nyky­tuo­tan­nos­ta perus­tuu toi­mi­tus­so­pi­muk­siin tai men­nei­syy­des­sä myy­tyi­hin optioi­hin? Olen kuul­lut jos­kus hei­te­tyn arvion 50%:sta. ‑Näil­tä osin­han nyky­tuo­tan­non hin­ta on sovit­tu jo aikaa sit­ten. Jos tämä osuus on mer­kit­tä­vä, spot­ti­kau­pan huip­pu­hin­nat kos­ke­vat vain nii­tä osta­jia, jot­ka eivät osan­neet varau­tua ajois­sa (tai pys­ty­neet siihen).

  42. Ei ihan öljyyn mut­ta perus­hyö­dyk­keil­lä spe­ku­loin­tiin liit­tyen tulee mie­leen pos­ti jon­ka osa­ke­vä­lit­tä­jä taan­noin lähetti:

    Agri­hyö­dy­ke­lai­nan koh­de-etuu­te­na on mais­sis­ta, veh­näs­tä, soke­ris­ta ja soi­ja­pa­vuis­ta 25 % tasa­pai­noin muo­dos­tet­tu kori. Neli­vuo­ti­sen lai­nan tuot­to perus­tuu hyö­dyk­keis­tä muo­dos­te­tun korin tuot­toon. Maa­il­man väki­lu­vun kas­vaes­sa ja elin­ta­son nous­tes­sa pro­teii­ni­pi­toi­sen ruo­an, eri­tyi­ses­ti lihan, kysyn­tä kas­vaa. Maa­ta­lous­hyö­dyk­keet ovat tär­keim­piä liha­kar­jan rehun raa­ka-ainei­ta, mikä lisää maa­ta­lous­hyö­dyk­kei­den kysyn­tää. Maa­ta­lous­hyö­dyk­kei­tä käy­te­tään myös bio­polt­toai­nei­den raaka-aineina.”

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la valis­tu­nut mie­li­pi­de sii­tä, jos­ko pump­paa­mal­la pää­omaa­ni ko. agri­hyö­dy­ke­lai­naan oli­sin omal­ta osal­ta­ni nos­tat­ta­nut ruo­an hin­taa ja aiheut­ta­nut lisää näl­kä­kuo­le­mia? Vai oli­si­ko tuo sijoit­ta­ma­ni ‘spe­ku­la­tii­vi­nen’ raha täy­sin irral­laan ruo­an hin­nas­ta, pelk­kää voit­toa minul­le eikä kenel­tä­kään pois? Itse kun koin että tuos­sa voit­to on mel­kein sata­var­ma, kuin­ka­han ne arbit­raa­sieh­dot toi­mi­vat täs­sä tapuksessa.

  43. Eipä näin van­ho­ja enää kukaan tai­da lukea, mut­ta kun jäi tuo krug­ma­nin pape­ri hiu­kan kai­ve­le­maan miel­tä, niin lai­te­taan nyt tämä vielä.

    Krug­man argu­men­toi, että mark­ki­na­hin­ta ei voi olla flow-kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­noa kor­keam­pi ilman, että varas­tot kas­va­vat. Ja Krug­man näin olet­taa, että flow-tasa­pai­no oli­si mark­ki­na­hin­ta ilman spe­ku­la­tii­vi­siä odotuksia.

    Nyt, ymmär­tääk­se­ni sekä öljyn kysyn­tä että tar­jon­ta ovat suh­teel­li­sen jäyk­kiä, joten flow-tasa­pai­no­hin­nan pitäi­si olla erit­täin vola­tii­li. Jos läh­de­tään teo­re­ti­soi­maan, että kaik­ki varas­toin­ti auton tan­kis­ta alkaen on varas­toin­tia tämän torian mie­les­sä, niin pitäi­si olla help­po näh­dä tilan­ne, jos­sa öljyn hin­ta on nol­la, kun pump­paus het­kel­li­ses­ti ylit­tää kulu­tuk­sen, ja taas het­ken pääs­tä erit­täin kor­kea (kuin­ka kor­kea öljyn hin­nan pitää olla, että et läm­mi­tä taloa­si talvella?)

    Siis varas­to­jen muu­tok­set ovat oleel­li­nen osa öljyn hin­nan muo­dos­tus­ta, ja mie­les­tä­ni ne pitää ottaa mukaan kun tar­kas­tel­laan öljyn hin­taa ilman spekulaatiota.

    Kun mark­ki­na­hin­nat ovat backwar­da­tio­nis­sa, niin öljyn varas­toi­jat eivät pys­ty suo­jaa­maan öljy­ään tule­vai­suu­des­sa parem­mal­la hin­nal­la ja lisäk­si jou­tu­vat mak­sa­maan varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set. Täs­sä tilan­tees­sa varas­toin­ti on siis eri­tyi­sen kal­lis­ta, ja voi­si olet­taa, että mark­ki­nan olles­sa backwar­da­tio­nis­sa öljy­va­ras­tot tyy­pil­li­ses­ti pie­ne­ne­vät. Ensim­mäi­sen löy­tä­mä­ni viit­teen perus­teel­la näin onkin:

    http://www.thestreet.com/options/futuresshocktsc/10219629.html

    Eli tyy­pil­li­ses­ti mark­ki­nan olles­sa backwar­da­tio­nis­sa, on flow-supplyn lisäk­si ole­mas­sa yli­mää­räi­nen varas­to-supply, joka las­kee spot-hin­nan flow-hin­nan alapuolelle.

    Eli kun mie­ti­tään voi­ko spe­ku­la­tii­vi­nen pää­om­ka nos­taa öljyn hin­taa, perus­ta­so ei mie­les­tä­ni ole flow-tasa­pai­no, vaan tasa­pai­no, jos­sa tämä varas­to­jen pur­ku on mukana.

    Täl­löin se hin­ta, mis­sä varas­tot eivät muu­tu, pitää olla ‘minun’ tasa­pai­no­hin­taa­ni ylem­pä­nä. (Se mis­sä tuo on, riip­puu varas­to­tar­jon­ta­käy­rän muodosta)

    Eli palaan alku­pe­räi­seen väit­tee­see­ni. Mie­les­tä­ni ei voi sanoa onko vii­me­ai­kai­nen öljyn hin­to­jen nousu fun­da­ment­tei­hin perus­tu­vaa vai vain mark­ki­noil­le tul­leen uuden pää­oman ansiota.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la valis­tu­nut mie­li­pi­de sii­tä, jos­ko pump­paa­mal­la pää­omaa­ni ko. agri­hyö­dy­ke­lai­naan oli­sin omal­ta osal­ta­ni nos­tat­ta­nut ruo­an hin­taa ja aiheut­ta­nut lisää nälkäkuolemia?”

    Valis­tu­nei­suu­des­ta en niin tie­dä, mut­ta yllä­ole­van argu­men­taa­tio­ni perus­teel­la kyllä.

    ” Vai oli­si­ko tuo sijoit­ta­ma­ni ’spe­ku­la­tii­vi­nen’ raha täy­sin irral­laan ruo­an hin­nas­ta, pelk­kää voit­toa minul­le eikä kenel­tä­kään pois?”

    Kuu­los­taa kovas­ti ikiliikkujalta.

    Itse kun koin että tuos­sa voit­to on mel­kein sata­var­ma, kuin­ka­han ne arbit­raa­sieh­dot toi­mi­vat täs­sä tapuksessa.”

    Eikö­hän moni koke­nut tek­no­kuplan aikaan nokian ja sone­ran osak­keet­kin “mel­kein satavarmaksi”.

  44. Eipä näin van­ho­ja enää kukaan tai­da lukea”

    Lähet­te­lin vähän aikaa sit­ten mode­raat­to­ril­le ehdo­tuk­sen että voi­si­ko kir­joi­tus­päi­väyk­sen vie­reen pis­tää vii­mei­sen kom­men­tin päi­väyk­sen (tai jopa ‘sort by modi­fied’ option) mut­ta eipä tuo ehdo­tus saa­nut vastakaikua.

    Mie­lel­lä­ni oli­sin kuul­lut mie­li­pi­teen sii­tä, mikä on se mark­ki­na­me­ka­nis­mi, jol­la “ruo­ka­ko­riin” sijot­ta­ma­ni raha edis­tää nälkää.

    Tuo Sone­ra kom­ment­ti on on sill­lä taval­la haus­ka ja osu­va, että olen yksi niis­tä joka osti sone­raa 60 mk:lla ja se tai­si myyn­ti­het­kel­lä olla jotain vähän alle 10 mk:n tienoilla…

  45. ´“Mie­lel­lä­ni oli­sin kuul­lut mie­li­pi­teen sii­tä, mikä on se mark­ki­na­me­ka­nis­mi, jol­la “ruo­ka­ko­riin” sijot­ta­ma­ni raha edis­tää nälkää.”

    En ymmär­rä. Yllä­ole­vat kym­me­net kom­men­tit kuvaa­vat juu­ri tuo­ta mark­ki­na­me­ka­nis­mia, jol­la sijoit­ta­ma­si pää­oma nos­taa ruu­an hintaa. 

    Hyvin lyhyt ja yksin­ker­tais­tet­tu rau­ta­lan­ka. Olet lyö­nyt vetoa sii­tä, että ruu­an hin­ta nousee. Tämä on lisän­nyt ruo­ka­joh­dan­nais­ten kysyn­tää, ja siten nos­ta­nut näi­den ruo­ka­joh­dan­nais­ten hin­to­ja. Kun tuot­ta­jat näke­vät joh­dan­nais­ten hin­to­jen nouse­van, niin tuot­ta­jat nos­ta­vat myös oman tuo­tan­ton­sa hin­taa. Tämän pro­ses­sin detal­jeis­ta on tai­tet­tu peis­tä yllä riittävästi.

    Se taas on pal­jon vai­keam­pi kysy­mys, edis­tää­kö ruu­an hin­nan nousu koko­nai­su­des­saan näl­kää. Köy­hät maan­vil­je­li­jät tule­vat parem­min toi­meen jos ruu­an hin­ta on korkeampi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.