Teknisiä ratkaisuja on useita

44 vastausta artikkeliin “Teknisiä ratkaisuja on useita”

1. Kyl­lähän näis­sä Osmon nopeu­den­ra­joit­in­ju­tuis­sa on totu­u­den siemenkin. Jos vaik­ka ajat­te­len, että karhut tai sudet tap­paisi­vat tai edes pelot­taisi­vat mur­to-osan siitä määrästä ihmisiä mitä autoil­i­jat nyky­isin tekee, ryhdyt­täisi­in mas­si­ivisi­in toimen­piteisi­in keinol­la mil­lä hyvänsä!

   Vastaa

2. Mut­ta entä moot­toripyörät? Ja muutenkin nopeat autot? Niiden myyn­ti­hän rom­ah­taisi nopeu­den­ra­joit­timien vuok­si. Kansan­talous kärsisi!
   Olisiko fik­sua ensin vaa­tia huip­punopeu­den rajoit­tamista vaikka­pa 140 km/h? Ja jos edessä on pyöräil­i­jä, niin sel­l­ainen sys­tee­mi joka pakot­taisi ohit­ta­maan tur­val­lisen etäisyy­den päästä ( Kos­kee vain Suo­ma­laisia autoil­i­joi­ta). Sekä toivoisin myös jär­jestelmää, jos­sa autoil­i­ja pakotet­taisin pysähtymään kärkikolmion taakse, vaik­ka väis­tet­tävä liiken­nöit­si­jä olisi vain pyöräil­i­jä ( niil­lä kun ei voi olla kiirekään…)!

   Vastaa

3. Asi­as­ta kol­man­teen. Suomes­sa on toteutet­tu verovaroin erit­täin tark­ka tietokan­ta teistä ja mm. nopeusra­joituk­sista: http://www.digiroad.fi/. Mik­si tämä julk­isin varoin toteutet­tu ja julk­ista tietoa sisältävä aineis­to on kuitenkin maksullinen?

   Markki­noil­la on myös nav­i­gaat­tor­e­i­ta, joi­hin osaa­vat voivat itse ohjel­moi­da lisäom­i­naisuuk­sia. Jos Digiroad olisi vapaasti kansalais­ten hyö­dyn­net­tävis­sä, voisi har­ras­ta­jil­ta tai alan opiske­li­joil­ta syn­tyä äkkiä kaiken­laisia demoja.

   Digiroad-aineis­ton käyt­tö on kuitenkin jostain ihmeen syys­tä mak­sullista, ilmeis­es­ti Suomes­sa ei enää kai­va­ta kokeel­lisia innovaatioita.

   Vastaa

4. Ter­ve Osmo.
   Jatkat ideasi kehit­te­lyä mikä on ihan hyvä homma.

   Lain­aus: “Siitä jää kiin­ni vuoren­var­masti ja taas on liiken­teestä saatu pois yksi auton ajoon sopimaton.”

   Mil­lä tapaa siitä jaa vuoren­var­masti kiin­ni? Lähet­tääkö laite aina sig­naalin poli­isille että se ei ole pääl­lä? Seu­raako satel­li­it­ti auto­ja aina ja jos on laite pois päältä niin lähet­tääkö satel­li­it­ti sen merkin poliisille?

   Vai tarkoi­tatko sitä että poli­isi huo­maa helpom­min ylinopeut­ta aja­van kos­ka kaik­ki muut aja­vat ain­oas­taan sal­lit­tua nopeutta?

   Jälkim­mäiseen en usko. Ei niitä poli­ise­ja nyt­tenkään siel­lä tien pääl­lä näy ja täl­laisen jär­jestelmän tulon jäl­keen nekin vähät var­maan pois­tet­taisi­in liiken­teestä kos­ka jär­jestelmä jo hoitaa muka­mas hei­dän hommiaan.

   Vastaa

5. Ei tietenkään jää kiin­ni, jos ei aja ylinopeut­ta, mut­ta jos ajaa jää kiin­ni heti. Nyt ylinopeud­es­ta jää kiin­ni vain jos ajaa tutkaan, tämän jäl­keen poli­isin silmämääräi­nen arvio riit­tää aiheut­ta­maan auton tutkimisen.

   Vastaa

6. Lain­aus: “Ei tietenkään jää kiin­ni, jos ei aja ylinopeut­ta, mut­ta jos ajaa jää kiin­ni heti.”
   Eli jos ajaisi nopeuspylvään ohi rajoitin sul­jet­tuna, lähtisi poli­isille sig­naali tästä asi­as­ta ja sakko­lap­pu tulisi sit­ten postissa?

   Vastaa

7. Ei siitä selviäisi sakoil­la niin kuin shekkipetok­ses­takaan ei selviä, vaik­ka sum­ma olisi pieni, kos­ka teko on suunnitelmallinen.

   Onko tätä nyt vaikea ymmärtää? Jos autol­la aje­taan ylinopeut­ta, rajoit­ti­men on olta­va pois päältä. Sitä ei voi salata.

   Ahk­er­at kansalaiset saat­ta­vat jopa avus­taa poli­isia havain­to­jen teossa. Aiem­mis­sa viesteis­sä ihmeteltiin,miksi kata­janokkalaiset eivät ilmoit­ta­neet poli­isille katu­ja ter­ror­isoi­neesta paket­ti­au­tos­ta. Tässä tapauk­ses­sa ilmianto on paljon houkut­tel­e­vam­paa, kos­ka ei joudu todis­ta­maan, että auto ajoi ylinopeut­ta. Poli­isi tarkas­taa auton ja jos laite on rikot­tu, se on rikottu.

   Vastaa

8. On ihan pakko kysyä mikä hel.…. peikko tuo pelkkä ylinopeus on?

   Mei­dän per­heen auto ajaa liiken­teessä noin 50 000 ‑70 000 kilo­metriä vuodessa ja usein­miten ilman mitään ongelmia. Autol­la aje­taan pakol­liset työa­jot sekä pakol­liset huvi­a­jot. Jo pelkkä työ­mat­ka on päivit­täin noin 150 km ja sisältää sekä maantiea­joa että pk-seudul­la puikkelehtimista. 

   Ja liiken­teessä suurin ongel­ma on pienem­mil­lä teil­lä ne iloiset veikot jot­ka ovat sitä mieltä että kurveis­sa saa oikaista vas­taan­tuli­jan kaistalla. 

   Tai ne iloiset veikot jot­ka päät­tävät ohit­taa edel­lämenevän auton ilois­es­ti ohituskieltoalueella. 

   Tai ne iloiset veikot jot­ka omaa­vat supernopeat reflek­sit ja paah­ta­vat viiden metrin päässä moottoritienopeuksissa. 

   Tai ne iloiset veikot, jota eivät ole kuulleet siitä että kolmion takaa tule­van on selvästi osoitet­ta­va tajun­neen­sa väistämisvelvol­lisu­u­den ja ryömivät otta­maan vauh­tia bus­sipysäk­iltä tai pientareelta.

   En minä pelkää niitä jot­ka var­masti ja tur­val­lis­es­ti aja­va pienel­lä ylinopeudel­la vaan niitä joil­ta puut­tuu aiv­ot liikenteessä.

   Sit­ten kun nuo saadaan liiken­teestä pois ja aiheut­ta­mas­ta huol­ta ja murhet­ta niin on aika ruve­ta pohti­maan kuin­ka vaar­al­lisia on pienet ylinopeudet. Enen sitä pohtisin ainakin mielu­um­min mikä on oikea tilan­nenopeus mis­säkin tilanteessa. 

   Uskoisin että min­un ja Osmon aja­mana samal­la tiel­lä ja samal­la autol­la meil­lä on eri­lainen tur­valli­nen ajonopeus. Uskoisin että sat­un­naisel­la autonkäyt­täjäl­lä kuten Osmo ja mei­dän ajomääril­lä ajet­taes­sa samal­la mutkaisel­la tiel­lä oikea tilan­nenopeus eroaa huo­mat­tavasti. Mitenkään aliar­voimat­ta esim. Osmon ajo­taitoa, niin uskoisin paljon ajav­il­la ole­van huo­mat­ta­van parem­min automa­ti­soitunut ajotekni­ik­ka jol­loin ympäristön havain­noille jää enem­män aikaa. Lisäk­si paljon ajav­il­la saat­taa olla parem­pi käsi­tys eri liiken­neti­lantei­den ja sääolo­jen vaiku­tuk­ses­ta liikennöintiin.

   Ihmette­len edelleen mik­si Osmo kitisee pelkästään ylinopeuk­sista pohti­mat­ta ihan oikeasti miten onnet­to­muudet syntyy.

   P.S. Eka ajoko­rt­ti ‑78, sit­ten pari luokan koro­tus­ta ja nyky­isin saa ajaa melkoisen isoakin autoa. Ja ope­tuslu­paa varten ekalla kir­jal­li­sista läpi 2000- luvul­la. Ja sal­do liiken­teessä on kol­met ylinopeussakot vuo­den ‑78 jäl­keen ja ker­ran saanut auton perään seisoes­sa punai­sis­sa val­ois­sa. Voisin sanoa että aika hyvin nopeusra­joit­ti­men vas­tus­ta­jal­ta. Aika hyvin kun on ajanut läh­es 2 milj. kilometriä.

   Vastaa

9. “Ahk­er­at kansalaiset saat­ta­vat jopa avus­taa poli­isia havain­to­jen teossa”

   Nyt menee niin provon puolelle että. Mietit vähän aikaa sit­ten pitäisikö käyt­tää hymiöitä ja pirunk­u­via; Kyl­lä kannattaisi.

   Vastaa

10. Jospa Soin­in­vaara on lueskel­lut jo kol­mat­ta vuot­ta sit­ten kir­joit­tami­ani jut­tu­ja tuol­ta HS- keskusteluista? Siel­lä on ollut ko. rajoitin asi­as­ta jotain main­in­taa. EN tosin ole ollut tunke­mas­sa noi­ta rajoit­timia tolp­pi­in vaan esim. kaapelei­hin katu­jen alle tai vier­ille. Osmon tekni­ikan tun­te­mus­ta hiukan epäilen, kos­ka tulee välil­lä niitä ” sam­makoi­ta” tun­neleis­sa toim­i­mat­tomista nav­i­gaat­tor­eista ja muustakin.
    Tekni­ikas­ta: Kaiken tun­nis­tusjär­jestelmän , joka on autoonkin raken­net­tu , voi ohit­taa. Riip­puu tietenkin henkilöstä kuka ja mik­si senkin sit­ten tekee. Aikoinaan HTV:n ns. musta­laatikko oli valet­tu epok­si­in ja silti senkin pystyi joku nerokas saat­ta­maan ns. julkisek­si mate­ri­aa­lik­si ja kopioiduksi.
    SOININVAARALLE: Jos puhutaan noista nopeusra­joit­timista autois­sa, täy­tyy ottaa sel­l­ainen ns. man­u­aa­li­nen rajoituk­sen mah­dol­lisu­us pois heti käytöstä; kas , kun sil­loin se rajoitin olisi siel­lä max. asen­nos­saan koko ajan. EI ole nyt kyse mis­tään met­säau­to tiestä jne.
    Satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­vaa jut­tua kehitetään, onnis­tunut­ta testiä on seu­ran­nut kesälo­mat jne.
    Soin­in­vaar­alle sanois­in; sel­l­ainen ns. autois­sa käytet­tävän mus­tan laatikon malli on jo kehi­tys­vai­heessa. Kaiketi riip­puu mak­sa­jas­ta joka sen saa lop­putestei­hin­sä. Patent­tia tuskin olet oma­lle ide­alle­si hak­enut kos­ka poikkeaa hiukan negati­iviselle puolelle omastani.

    Vastaa

11. Uskoak­seni päämääräni ovat monel­la tapaa saman­laisia kuin Osmonkin, mut­ta en oikein usko tähän insinöörimäiseen läh­estymistapaan, jos­sa yhä pikku­tarkem­mal­la sään­te­lyl­lä ja kon­trol­loin­nil­la yritetään saa­da yhteiskun­ta toim­i­maan parem­min. Mielestäni Suo­mi on jo täl­lä het­kel­lä monel­la tapaa ylior­gan­isoitunut. Vaarana on se, että kaikkea kon­trol­loimal­la kado­tamme kaiken elävyy­den yhteiskunnasta. 

    Ajat­te­len, että pidem­män päälle ratkaisu­jen tulee pikku­tarkan kon­trol­loin­nin sijaan löy­tyä eet­tis­ten peri­aat­tei­den sisäistämis­es­tä, jos­sa kansalaiset halu­a­vat oma-aloit­teis­es­ti toimia esimerkik­si ekol­o­gisia ratkaisu­ja suosien. Ei sen vuok­si, että ympäristön saas­tut­ta­mi­nen on kiel­let­tyä, vaan sen vuok­si, että tun­tee sisäistä velvoitet­ta siihen. Miten siihen päästään, on sit­ten jo toisen keskustelun aihe.

    Vastaa

12. Jos halu­taan jär­jestelmä, joka toimii nyt (eli n. viiden vuo­den päästä) hyvin, voisi (kelin ja liiken­neti­hey­den mukaan muutet­tavis­sa ole­va) nopeu­den­ra­joitin + het­kelli­nen ylinopeu­sop­tio olla varsin toimi­va yhdistelmä. 

    Olen var­ma, että rupeaisin itsekin aja­maan ns. rajoit­in­ta vas­ten, mut­ta so what — se autu­aak­si tekevä tilan­nenopeus jota “kaik­ki toki nou­dat­ta­vat”, on kyl­lä melkein aina se vähän yli nopeusra­joi­tus. Jos tämä rajoitin tuot­taisi joka autolle saman nopeu­den, liiken­teestä tulisi paljon rauhal­lisem­paa, kun ei koko ajan tarvit­sisi vilkuil­la nopeusmit­taria ja kat­sel­la peileistä, onko siel­lä niitä, jot­ka halu­a­vat äkkiä tur­vaan liikenteestä. 

    Tur­rut­tavaa ajoa vai? Kun ei koko ajan ole pien­tä säpinää? Jos siltä tun­tuu voihan sitä tunkea vaik­ka käpyjä housuihinsa.

    JOku toki kehui Sak­san moot­toriteitä: oli nii­in hereil­lä, oli niin ELOSSA! Hänelle sanois­in, että han­ki elämä, joka ei vaaran­na muiden elämää. Itse kyl­lä huokaisin pitkään helpo­tuk­ses­ta kun lop­ul­ta pääsin Sak­sas­ta Ruotsiin. 

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

13. Uusi­in autoi­hin GPS-jär­jestelmän asen­t­a­mi­nen olisi luul­tavasti melko help­poa, kos­ka uusis­sa autois­sa on jo valmi­ina ajoti­etokone, joka hal­lit­see moot­to­ria. Entäpä van­hem­mat autot, jois­sa ei ole ajoti­etokoneesta tietoakaan? Suomen autokan­ta on kuitenkin niin van­ha, että suures­sa osas­sa autoista ei ole kehit­tynyt­tä ajoti­etokonet­ta tai ajoti­etokonet­ta laisinkaan.

    Vastaa

14. Kun nyt sit­ten vih­doin viimein puhutaan ihan biteistä eli siitä miten tämä toimisi… Huo­mat­tavasti paljon järkeväm­pää kuin että liiken­teeno­h­jausjär­jestelmä (lyhyesti jär­jestelmä tästä eteen­päin) kom­mu­nikoi autolle nopeusra­joituk­sen on että auto kom­mu­nikoi jär­jestelmälle nopeuten­sa, muun muassa.

    Eli pitäisi stan­dar­d­oi­da autoti­etokone. Speksit lyhyesti: sisältää paikan­ti­men (esim. GPS), kom­mu­nikaa­tiovä­li­neen (esim. 3G) ja ajoko­rtin luk­i­jan, sekä näyt­tölait­teen. Hin­taa parisa­taa, käytän­nössä tämän pitäisi mak­saa enem­män kuin tasokas navigaattorikaan.

    Mitä täl­lä sit­ten voi tehdä, eli mitä hyö­tyä tästä olisi itsekullekin asianomaiselle: 

    Autoiljoil­la voidaan välit­tää tietoa liiken­teestä ja muista autoista. Ruudul­ta näkee etäisyy­den edessä ajavaan auton ja sen nopeu­den, autos­ta näytetään tiet­ona vain malli, tyylin keltainen Fiat 500 (tästä enem­män alem­pana). Ohi­tu­s­paikoil­la voidaan varoit­taa vas­taan­tulev­as­ta liiken­teestä, opaste vapaille parkkipaikoille olisi suht yksinker­tainen sovellus.

    Poli­isin taas näkee ruuduil­laan mis­sä autot liikku­vat, mut­ta samoin kuin muutkin vain malli­tiedot yksit­täis­es­tä ajoneu­vos­ta. Poli­isi saa esim. ylinopeu­den havaites­saan toki tarkat tiedot autos­ta ja kul­jet­ta­jas­ta, mut­ta tästä jää merk­in­tä jär­jestelmään ja tiedonhaku pitää aina perustel­la. Autot jois­sa ei ole (pakol­lista) ajoti­etokonet­ta on help­po tun­nistaa siitä että ne näkyvät tiel­lä eikä ruudulla.

    Verot­ta­ja taas pystyy toteut­ta­maan käytön mukaisen vero­tuk­sen (joka voisi muuten peri­aat­teessa olla vaik­ka pro­gres­si­ivi­nen jos kus­ki on tun­nis­tet­tu…) Liiken­nesu­un­nit­teli­ja saa ajan­ta­saisen ja täy­del­lisen kuvan liiken­nevir­ras­ta, ja voi aset­taa nopeu­den sopi­vak­si. Ambu­lanssi tietää kolaris­sa ollei­den ter­veystiedot jo ennen paikalle saa­pumista. Auto ilmoit­taa vioista suo­raan korjaamolle.

    Ja niin edelleen, teknolo­giapolku on kuitenkin aika selvä. Tak­sikuskin kanssa tuumat­ti­in tois­sa tal­ve­na moot­tori­tiel­lä, että viiden vuo­den päästä hän ei enää painaa kaa­sua, eikä kymme­nen vuo­den päästä kään­nä rattia.

    Vastaa

15. Juopol­la ja automiehel­lä (enenevässä määrin myös auton­aisel­la) on yksi yhteinen omi­naisu­us; jalostunut itse­vale­htelun taito. “Ei mun juomis­es­ta voi olla kenellekään mitään hait­taa, kun mul­la on niin hauskaa”. Kas kun ei ole löy­tynyt vielä tutkimus­ta ylinopeu­den koles­te­ria alen­tavas­ta vaikutuksesta.

    Vastaa

16. Uskoak­seni päämääräni ovat monel­la tapaa saman­laisia kuin Osmonkin, mut­ta en oikein usko tähän insinöörimäiseen läh­estymistapaan, jos­sa yhä pikku­tarkem­mal­la sään­te­lyl­lä ja kon­trol­loin­nil­la yritetään saa­da yhteiskun­ta toim­i­maan parem­min. Mielestäni Suo­mi on jo täl­lä het­kel­lä monel­la tapaa ylior­gan­isoitunut. Vaarana on se, että kaikkea kon­trol­loimal­la kado­tamme kaiken elävyy­den yhteiskunnasta. 

    Ehkäpä ajat­telusi ei peri­aat­teel­lis­es­ti olekaan niin saman­laista kuin osmon, joka on sen­tään tyyp­illi­nen ammat­tipoli­ti­ikko. Poli­itikot parhaimil­laankin puuha­vat sosi­aal­itätiy­hteiskun­taa jos­sa kaik­ki toim­inta on äärim­mäisen kon­trol­loitua ja valvot­tua. Tämä ei sinän­sä ole ihmeel­listä, sil­lä onhan oman ase­man säi­lyt­tämi­nen kuitenkin kaikille tärkein­tä ja ennakoimat­to­mia muu­tok­sia pitää siis vas­tus­taa viimeiseen asti. 

    Olisi mielestäni tärkeää huo­ma­ta tässä suomi­laiskansal­lises­sa viina­pul­lo­jen-pienetämis, tupakan-hin­nan-koro­tus, sen­su­urin-lisäämis ja vaik­ka nopeusra­joi­tusten-alen­nus poli­ti­ikas­sa se että kaik­ki perus­tuu vain liik­keeseen aivan Bern­staini­laisen sosial­is­min hengessä. Tästä toimin­nas­ta on turha hakea jotain pis­tet­tä mis­sä se lop­puu, ahdas­mieli­nen sosi­aal­i­tant­tailu ja silk­ka kateus ovat ehtymät­tömiä innoit­ta­jia ja jos esimerkik­si nopeusra­joituk­sia tai ajonopeut­ta alen­netaan taas 10 — 20 km/h, alkaa het­ken päästä taas ehdot­telu uud­es­ta alennuksesta. 

    Tämä on sos­su­tan­toille aivan luon­nolli­nen ratkaisu ja itse asi­as­sa ain­oa mah­dolli­nen kos­ka aikaisem­pi alen­nus ei ratkaissutkaan ongel­maa. Mikäli alet­taisi­in puhua esimerkik­si tiev­erkon paran­tamis­es­ta niin osoit­taisi se aikaisem­man kiristyspoli­ti­ikan vääräk­si joten se tulee estää… Kaikkien ihmis­ten olisi hyvä muis­taa että tun­netusti tie hel­vetti­in on kivet­ty hyvil­lä aiko­muk­sil­la ja tämäkään asia ei tee siinä poikkeusta.

    Vastaa

17. “Laite­taan nopeusra­joitin pylväisi­in jokin elek­tron­i­nen ilmaisi, joka ker­too rajoit­timelle nopeusra­joituk­sen muuttumisesta.”

    Itse asi­as­sa olen jopa kaivan­nut kyseistä jär­jestelmää ker­tomaan mikä on kul­loinkin voimas­sa ole­va nopeusra­joi­tus. Hajamielisenä en muista jatku­vasti muut­tuvia rajoituk­sia läh­eskään aina ja muutenkin pyrin usein kat­so­maan mielu­um­min tietä kuin liikennemerkkejä.
    Oikean rajoituk­sen tietämi­nen voi säästää tarpeet­tomil­ta sakoilta.

    “JOku toki kehui Sak­san moot­toriteitä: oli nii­in hereil­lä, oli niin ELOSSA! Hänelle sanois­in, että han­ki elämä, joka ei vaaran­na muiden elämää.”

    Minä ainakin kehuin, olen ajanut siel­lä tuhan­sia kilo­me­tre­jä ja liikenne on paljon parem­min ennustet­tavaa ja huo­mat­ta­man paljon kohteliaam­paa kuin tääl­lä Suomes­sa maantiel­lä. Vaaran­tamista en har­ras­ta sen enem­pää Sak­sas­sa kuin Suomes­sakaan. Mie­lenki­in­toista on tietysti se, että siinä mis­sä tuos­sa Oulun moot­tori­tiel­lä 140 km/h nopeud­es­ta saa­nee pahim­mil­laan syyt­teen törkeästä liiken­netur­val­lisu­u­den vaaran­tamis­es­ta ja joutuu oikeu­teen (ja lehteen), Sak­sas­sa 240 km/h on tur­val­lista matkan­tekoa johon ei liity mitään suuria tunteita.

    Vastaa

18. Osmol­la oli täl­lä ker­taa niin kiire kir­joitel­la että kir­joi­tusvihre­itä löy­tyy tek­stistä use­ampiakin.. voi voi.

    Onko sin­ul­la, Osmo, minkään­laista käsi­tys­tä kuin­ka paljon tuol­lainen visioimasi sys­tee­mi mak­saisi, ja kuin­ka epälu­otet­ta­va se olisi? 

    Voin vas­ta­ta puolestasi; todel­la epälu­otet­ta­va ja kallis, aivan turha tekni­nen vekotin jon­ka tuo­ma lisäar­vo / ‑tur­val­lisu­us suomen kansalle on hyvin pieni.

    Kuten KariV aiem­min kir­joit­ti, on tuol­la liiken­teessä huo­mat­ta­van paljon mui­ta, paljon vaar­al­lisem­pia, epäko­htia kuin lievät ylinopeudet. Mik­sei niihin puu­tu­ta, vaan halu­taan tart­tua sivu­seikkaan, jon­ka avul­la “maail­ma pelastuisi” ?

    Vastaa

19. Trav­eller kirjoitti:

    “Olisi mielestäni tärkeää huo­ma­ta tässä suomi­laiskansal­lises­sa viina­pul­lo­jen-pienetämis, tupakan-hin­nan-koro­tus, sen­su­urin-lisäämis ja vaik­ka nopeusra­joi­tusten-alen­nus poli­ti­ikas­sa se että kaik­ki perus­tuu vain liik­keeseen aivan Bern­staini­laisen sosial­is­min hengessä.”

    En ole kaikkea sään­te­lyä vas­taan, mut­ta mielestäni se pitäisi jät­tää sel­l­aisille yhteiskun­nan alueille, joil­la siitä on merkit­tävää hyö­tyä eikä ulot­taa sitä kaiken maail­man triv­i­aalei­hin yksityiskohtiin.

    Matkailu avar­taa, kuten sanon­ta kuu­luu. Muu­ta­man ker­ran vähän kauem­pana käyneenä on ollut kiva pohtia pohjoiseu­roop­palaista yhteiskun­taa, kun siihen on saanut vähän etäisyyt­tä. Kauem­paa kat­sot­tuna voi havai­ta, että län­nessä juma­lik­si on asetet­tu Järjestys, Tur­val­lisu­us ja Tekni­nen täy­del­lisyys. Näille jumalille on uhrat­tu elämäni­lo, tun­neta­son har­mo­nia, läs­näo­lo het­kessä ja läheis­ten hyv­in­voin­nista välittäminen. 

    Tämä eksyi jo vähän kauas Osmon alku­peräis­es­tä blo­gien­trys­tä, mut­ta mielestäni on joskus tarpeen pohtia ikään kuin meta-tasol­la, johtaako kon­trol­loin­nin lisäämi­nen lop­pu­jen lopuk­si onnel­lisem­paan elämään.

    Vastaa

20. Enem­män tai vähem­män onnis­tunut vertaus:

    Mielestäni tässä esitet­tyjä rajoituk­sia ja lake­ja voi ver­ra­ta antibak­teerisi­in pesuaineisiin. 

    Kuvatun kaltaisil­la yksi­tyisko­hti­in pureutuvil­la laeil­la ja rajoituk­sil­la saadaan ainakin teo­ri­as­sa het­kel­lis­es­ti hävitet­tyä yksi epäko­h­ta ja tilanne on kun­nos­sa, kunnes jostain syn­tyy uusi ja elin­voimainen epäko­h­ta. Täl­löin on jälleen säädet­tävä uusia sään­töjä ja mah­dol­lis­es­ti koko ajan kovem­pia ran­gais­tuk­sia sään­tö­jen tueksi. 

    Samal­la kun yhteiskun­taan levitetään yhä uusia yksi­tyisko­htaisia sään­töjä ja määräyk­siä, tul­laan samal­la tuhon­neek­si kasvualus­ta sille, että yksilön ja sitä kaut­ta, yhteisön oma hark­in­takyky oikean ja väärän välil­lä pääsee kehit­tymään. Mielestäni lakei­hin ja antibak­teerisi­in pesuaineisi­in pitäisi suh­tau­tua samal­la tavoin. Ne ovat tietyis­sä tilanteis­sa hyödyl­lisiä, mut­ta väärin käytet­tynä haitallisia ja jopa vaarallisia.

    Vastaa

21. Jos visioidaan eteen­päin, niin nopeusra­joit­ti­men sijaan autossa saisi olla kul­jet­ta­jan tun­nista­va jär­jestelmä. Eli auton käyn­nistämiseen tarvi­taan tieto ajavas­ta kuljettajasta.

    Täl­löin mm. voitaisi­in tark­istaa se, että kul­jet­ta­jal­la on voimas­sa ole­va ajoko­rt­ti kyseistä autolu­okkaa varten sekä vaku­u­tus. Eli voitaisi­in siir­tyä jär­jestelmään jos­sa kul­jet­ta­jal­la on oma vaku­u­tuk­sen­sa ja antaa bonus­ta niille kul­jet­ta­jille joil­la on rik­keetön ajotapa.

    Samat­en täl­löin mah­dol­liset tietul­lit kohdis­tet­taisi­in henkilöi­hin eikä autoihin. 

    Ja ran­gais­tavu­us tapah­tu­isi siten, että mikäli autos­ta löy­tyy eri kus­ki kuin auton mukaan, niin se on auton luva­ton luovuttaminen. 

    Ajatelkaas isove­li­v­alvoo tilanteessa kuin­ka paljon juosten pois­tu­miset liiken­neon­net­to­muud­es­ta väheni­sivät kun autol­ta voisi kysyä kuka sin­ua ajoi.

    Vastaa

22. “Kuten KariV aiem­min kir­joit­ti, on tuol­la liiken­teessä huo­mat­ta­van paljon mui­ta, paljon vaar­al­lisem­pia, epäko­htia kuin lievät ylinopeudet.”

    Tämä on tot­ta, esimerkik­si tääl­lä Oulus­sa näkee viikot­tain punaisia päin ajavia auto­ja. Mon­et tun­tu­vat pitävän liiken­neval­o­ja enem­mänkin ohjeel­lisi­na. Tyyp­il­listä punaisia päin ajav­ille on myös se, että heil­lä ei ole minkään­laista aiko­mus­ta väistää niitä jot­ka tule­vat risteyk­seen yhtäaikaa vihreil­lä val­oil­la. Tämä piit­taa­mat­to­muus ei rajoitu ollenkaan “nuori­in kaa­harei­hin”, vaan useim­miten punaisia päin tun­tu­vat aja­van yli 30v taval­liset per­heenisät ja ‑äid­it. Myös paikall­sli­iken­teen lin­ja-auto­ja on nähty menevän reilusti punaisilla.

    Vastaa

23. Jonkin ver­ran olen seu­rail­lut näitä kir­joit­telu­ja ja toteaisin oman kom­ment­ti­ni tähän keskusteluun.

    Uskoisin, että nopeu­den rajoit­timet autois­sa lisäi­sivät vaarati­lantei­ta, sil­lä hyvin usein rajoi­tus on suurem­pi, kuin mitä tilan­nenopeus voi olla. Uskon, että mon­et ajaisi­vat rajoit­in­ta vasten.

    Rajoitin saisi myös aikaan val­ta­van sosi­aalisen paineen niille, jot­ka eivät halua ajaa suur­in­ta sallittua. 

    Mielestäni paras keino kaa­hailua vas­taan olisi sama, mikä toteutet­ti­in nuorten motoristien kohdal­la n. kymme­nen vuot­ta sit­ten. Tehon alen­nus. Täl­löi puo­litet­ti­in kevyt­moot­toripyörien tehot. Sama pitäisi tehdä autoillekin.

    Vastaa

24. Lain­aus iltale­hdestä 26.6.2008:

    “SAKSALAINEN Bohmten kaupun­ki on lisän­nyt liiken­teen tur­val­lisu­ut­ta pois­ta­mal­la alueeltaan kaik­ki liiken­nemerk­it. Kuukau­den kestäneen kokeilun aikana vira­nomais­ten tietoon ei ole tul­lut yhtä ain­oaa liiken­neon­net­to­muut­ta, kos­ka kaik­ki aja­vat entistä varovaisemmin”

    http://www.shared-space.org/

    Vastaa

25. Tosi mie­lenki­in­toista, B.J. Shared space ‑kokeilu näyt­tää osoit­ta­van, että järkevästi ja hark­i­tusti toteutet­tu anark­is­mi saat­taa toimia parem­min kuin pikku­tark­ka kon­trol­loin­ti. Linkit­tämäsi kaltaisia sosi­aal­isia kokeilui­ta tarvit­taisi­in enem­män. Niiden avul­la on mah­dol­lista löytää uusia ja inno­vati­ivisia ratkaisuja.

    Vastaa

26. Eikös Ruot­sis­sakin ryhdyt­ty pois­ta­maan suo­jateitä, kos­ka jalankulk­i­jat astu­i­v­at niille liian holtit­tomasti ja suurin osa onnet­to­muuk­sista tapah­tui suojatiellä. 

    Nyt sit­ten vaatii paljon enem­män tarkkaavaisu­ut­ta ylit­tää katu ilman suo­ja­tien anta­maa oikeu­tus­ta.… Mikähän tulos siel­lä on tästä ollut, tietääkö joku?

    Vastaa

27. Ainakin jotkut japani­laiset insinöörit ovat jonkun täl­laisen sys­teemin onnis­tuneet rakentamaan.

    http://gizmodo.com/337096/nissan-gt+r‑detects-when-car-is-on-a-race-track-disables-speed-limiter-via-gps

    Tässä tapauk­ses­sa tosin rajoitin taitaa olla aika paljon nopeusra­joi­tusen yläpuolella.

    Itse näk­isin isoim­mak­si ongel­mak­si tämän sys­teemin kanssa ihmisen taipumuk­sen ajaa rajoit­in­ta vas­taan sen enem­pää muu­ta miet­timät­tä. Ennem­min pitäisi miet­tiä miten vas­tu­ut­tomasti aja­vat ihmiset saataisi­in kokon­aan pois liiken­teestä tai lopet­ta­maan se vas­tu­u­ton ajami­nen. Ajoko­rtin hyl­lyt­tämi­nen­hän ei estä nykyisel­lään auton ajamista.

    Vastaa

28. Teho­jen puoli­tus sinäl­lään ei poista ylinopeuk­sia. Se mihin teho­jen lasku ainakin vaikut­taa radikaal­isti on ohi­tusten pitu­us. Lie­nee sanomat­takin selvää että 100km/h alueel­la 80km/h aja­van rekan ohit­ta­mi­nen esimerkik­si E75:lla olisi suo­tavaa tapah­tua kohtu­ullisen nopeasti (nopeusra­joituk­sia noudattaen).

    Itse aje­len pitkää matkaa kohtu­ullisen usein ja ero entisen 205 XLD:n ja nykyisen Octavia:n välil­lä oli sen ver­ran radikaali että ihmettelee miten sitä joskus 205:lla uskalsi ohit­taa yhtään mitään mis­sään. Teho­ja van­has­sa 205:ssa oli kutakuinkin puo­let nykyisen lait­teen tehoista.

    Vastaa

29. Ran­skas­sa ylin sal­lit­tu nopeus on 110 km/t, ilmeis­es­ti myös Ruotsissa.

    Olen tästä kaiken valvon­nas­ta hyvin kri­it­ti­nen. Ylinopeut­ta ei voi ajaa kuin vapail­la tieo­suuk­sil­la, ruuhkissa ei ylinopeuk­sia aje­ta. Hel­posti lip­sah­taa 5–10 km ylinopeut­ta, mut­ta ei siinä vaaran­neta ketään.

    Itse olen alka­nut tarkkail­la ajamis­tani ben­sanku­lu­tuk­sen mukaan. Matkalla mökille meni ennen 6,7 – 7 litraa sadal­la km:lla, mut­ta kun ajan moot­tir­i­ti­etä 100–105 km/t ja 100:n rajoi­tusalueel­la 85–90 km tun­nis­sa, on kulu­tus laskenut 5,3 litraan. Var­maan kaa­su­jal­ka on muu­toinkin muut­tanut muo­toaan. Mut­ta ben­sa-autolle tuo määrä on pieni.

    Mei­dän pitäisikin keskustel­la ympäristön pelas­tamis­es­ta eikä muu­ta­man kilo­metrin ylinopeud­es­ta. Suomes­sa voitaisi­in ihan hyvin pudot­taa ylin nopeus 110 km:iin, sil­lä jotain mei­dän on todel­la tehtävä maa­pal­lon pelas­tamisek­si. Nämä ovat samaa sar­jaa paran­nuk­sia kuin huonei­den läm­pöti­lan alen­t­a­mi­nen 19 asteeseen jne.

    Toki mökki­mat­ka on edelleen tuh­laus­ta, mut­ta omatun­to on jo hie­man parem­pi. Kun lisäk­si olen nykyään mökil­lä pitem­män aikaa, ja suun­nit­te­len työni sen mukaan, ei ajo­matko­jakaan tule puo­li­akaan siitä, mitä oli hul­luina työvuosina.

    Vastaa

30. Janne Savolainen kirjoitti:

    “Se mihin teho­jen lasku ainakin vaikut­taa radikaal­isti on ohi­tusten pitu­us. Lie­nee sanomat­takin selvää että 100km/h alueel­la 80km/h aja­van rekan ohit­ta­mi­nen esimerkik­si E75:lla olisi suo­tavaa tapah­tua kohtu­ullisen nopeasti (nopeusra­joituk­sia noudattaen).”

    Ei se ihan näin yksioikoista ole. Jos tiedät, että allasi ole­van auton tehot eivät riitä, jätät ohittamatta. 

    Muis­te­len, että 1970-luvul­la liiken­neon­net­to­muusti­las­to­jen tur­val­lisin auto oli rät­ti-Sitik­ka. Ei sen vuok­si, että se olisi ollut teknis­es­ti tur­valli­nen, vaan sik­si että tehot­toman moot­torin­sa vuok­si sil­lä ei ajet­tu kovaa.

    Vastaa

31. Kopi­oin tähän vielä uud­estaan kom­ment­ti­ni aikaisem­mas­ta keskustelus­ta. Point­ti­ni on, että ajonopeuk­sien alen­t­a­mi­nen ei Englan­ti­lais­ten tutkimusten mukaan vähen­nä onnet­to­muuk­sia. Kos­ka nopeusra­joit­timil­la ei saa­da onnet­to­muuk­sia vähen­net­tyä, ei niitä tarvita. 

    Ehkä niille löy­tyy jokin muu syy. Muis­taak­seni enti­nen liiken­ne­m­i­nis­teri Erk­ki Pulli­nen (vihr.) on toden­nut, että liiken­netur­val­lisu­u­den tavoite on tehdä liikku­mi­nen epämiel­lytäväk­si, jol­loin liikku­mi­nen vähe­nee ja ympäristön­suo­jelu mak­si­moituu. Ehkä tämä on Osmonkin tavoite.

    Peri­aat­teessa kan­natan yksilön­va­paut­ta, vaik­ka sit­ten yleisen tur­val­lisu­u­den kus­tan­nuk­sel­la. Jos liiken­teessä kuolee muu­tamia sato­ja vuodessa, se on vapau­den hin­ta ja ilol­la sen mak­san vaik­ka oma­l­la tai läh­esteni kus­tan­nuk­sel­la. En voi ymmärtää halua rajoit­taa vapaut­ta ja tur­va­ta ihmiselämä laatikkoon.

    Englan­nista löy­tyy muu­tamia hyviä liiken­netutkimuk­sia. Kun nopeusra­joi­tus alen­netaan ultra­tur­val­lisek­si ja valvotaan ajonopeut­ta liki joka metril­lä, pitäisi Osmon ajat­telun mukaan saavut­taa tur­val­lisu­u­den mak­si­mi. Näin ei käynytkään, vaan onnet­to­muudet nousi­vat kaikissa riip­pumat­tomis­sa kokeis­sa tap­pi­in. Ihmiset muut­tui­v­at super­a­gres­si­ivisik­si, ajoi­vat hil­jaa mut­ta itsekkäästi ja agres­si­ivis­es­ti. Ymmärtääk­seni (joku asiantun­te­vampi voi kom­men­toi­da) näi­den tutkimusten sar­ja on syynä mik­si Englan­nis­sa kam­er­avalvon­taa vähen­netään ja nopeusra­joituk­sen voi kansalainen viedä asiantun­ti­jalau­takun­nan tarkasteltavak­si. Pohjim­mil­taa kyse on psykolo­gias­ta. Ihmi­nen on luo­tu vapaak­si ja reagoi huonos­ti pakkoon, sään­töi­hin, rajoituk­si­in ja valvontaan.

    Koti­maisi­in liiken­netutkimuk­si­in ei muuten kan­na­ta luot­taa. Olen muu­ta­man niistä lukenut ja kaikissa oli tutk­i­jan mielestä usei­ta puut­tei­ta. Meto­di on ollut tulok­sia ohjaa­va ja ver­tailu­aineis­toa tulk­in­taa varten ei ole ole­mas­sa. Pahim­pana on ollut tutkimuk­sen tek­stin ja johtopäätösten ris­tiri­idat, aivan kun joku olisi edi­toin­ut johtopäätök­set halu­a­mansa kaltaiseksi.

    Vastaa

32. Juhana Har­ju on asian ytimessä.

    En tiedä, välit­tyikö ed. viesteistäni ajatuk­seni ydin, joka on siinä, että erlaisi­akin läh­estymistapo­ja on ole­mas­sa. Mielestäni aja­tus siitä, että “joku muu” vas­taa kaa­supolkimes­ta ei vält­tämät­tä ole hyvä idea.

    Vastaa

33. Näytämme ole­van samoil­la lin­joil­la, B.J. Post­mod­ernissa yhteiskun­nas­sa on hie­man van­hanaikaista yrit­tää saa­da asioi­ta toim­i­maan pakono­maisel­la ohjailul­la. Jos joitain ohjailumekanis­me­ja halu­taan kehit­tää niin niiden pitäisi mielu­um­min tukeu­tua shared space ‑läh­estymis­ta­van tapais­es­ti siihen, että luote­taan ihmis­ten fik­su­u­teen sosi­aal­isi­na olentoina.

    Vastaa

34. Tääl­lähän pidot para­nee. Top teni­in alkaa olla jo ruuhkaa. 

    “Englan­ti­lais­ten tutkimusten” mukaan ajonopeu­den lasku ei vähen­nä onnet­to­muuk­sia. Ja koti­maisi­in tutkimuk­si­in ei tietenkään ole luottamista… 

    Asi­aa tun­te­vana voin ker­toa, että liiken­netutkimus ja eri­toten liiken­nep­sykologi­nen tutkimus on pohjo­is­mais­sa huip­pu­lu­okkaa ja varsin arvostet­tua kansainvälisesti. 

    Joku tääl­lä ylisti Sak­san auto­bah­no­ja. Voihan siel­lä olla kiva toteut­taa omnipotenssi­fan­ta­sioi­tansa, mut­ta kuollei­ta on sit­ten liiken­nemäärään suh­teutet­tuna kaksinker­tainen määrä Ruotsin moot­toritei­hin näh­den. Se on se hinta.

    Vastaa

35. Se jäi vielä epä­selväk­si tosi­aan, että mitä tehdään niille jot­ka aja­vat kahdek­sankympin alueel­la kuut­takymp­piä? Pamaut­taako rajoitin niiden min­iminopeu­den tuonne 78 km/h asen­toon jos­ta voi sit­ten tilapäis­es­ti pudot­taa het­kek­si pienem­pään nopeuteen?

    Vastaa

36. Eli voitaisi­in siir­tyä jär­jestelmään jos­sa kul­jet­ta­jal­la on oma vaku­u­tuk­sen­sa ja antaa bonus­ta niille kul­jet­ta­jille joil­la on rik­keetön ajotapa. 

    Käytän­nösähän meil­lä on jo tämän tapainen jär­jestelmä, bonus voisi olla kyl­lä suurem­pikin vaikka­pa 90 %.. Itse en ole ajanut koskaan yhtään kolar­ia, yhtä pien­tä seiso­vaan autoon tör­määmistä parkkipaikalla luku­unot­ta­mat­ta, vaik­ka ajan ylinopeut­ta läh­es aina tilanteen niin sal­lies­sa. Todel­lisia liiken­netur­val­lisu­us­riske­jä ovat vämä tiel­lä alinopeut­ta köröt­tävät sun­nun­ta­iau­toil­i­jat pääsään­töis­es­ti van­hoine rämineen.

    Ver­rat­tain monel­la tänne kir­joit­taval­la taitaa olla toimeen­tu­lon lähde joku muu kuin työn­teko, sen ver­ran vähän tärkeäk­si asi­ak­si ajan säästö tun­nu­taan koke­van. Kyl­lä sil­lä on merk­i­tys­tä ajaako esimerkik­si 130 km/h vai 80 km/h, etenkin vuosi­ta­sol­la. Mut­ta tietysti jos se vuo­tu­inen auton­tarve on luokkaa mur­tau­tu­mi­nen ket­tutarhaan ja muut­to sit­ten kun kamat on nos­tet­tu asun­non omis­ta­jan toimes­ta rap­pukäytävään, niin eihän siinä mitään. Sil­loin var­masti ehtii köröttelemälläkin. 

    Liiken­netur­val­lisu­ut­ta voitaisi­in tosi­aa paran­taa esimerkik­si kor­vaa­mal­la liiken­neval­o­ja ja ‑merkke­jä kiihdy­tys­ram­peil­la ja liiken­neympyröil­lä sekä rak­en­ta­mal­la moot­toriteitä. Ylinopeudet taas saataisi­in kuri­in järkeväm­mil­lä nopeusra­joituk­sil­la, jol­loin kesänopeuk­sia pitäisi tietenkin nos­taa 0 — 20 km/h tieo­su­ud­es­ta riip­puen. Moot­tori­tiel­lä 140 km/h ja lev­eäkaista­tiel­lä 120 km/h oli­si­vat järke­viä nopeuksia.

    Vastaa

37. “enti­nen liiken­ne­m­i­nis­teri Erk­ki Pulli­nen (vihr.)”

    Ja asi­avirheet muut­tuvat aina vain koomisem­mik­si. Erk­ki Pulli­nen oli Suomen liiken­ne­m­i­nis­ter­inä (sil­loiselta nimeltään kulku­laitosten ja yleis­ten töi­den min­is­teri) kah­teen otteeseen vuosi­na 1921–1922 ja 1922–1924, kum­mal­lakin ker­ral­la edis­tyspuolueen man­daatil­la. Vaikeaa hänen olisi vihre­itä ollut edus­taakin, kos­ka hän kuoli noin puoli vuo­sisa­taa ennen vihrei­den perus­tamista Suomeen. Liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta hänen ei muis­te­ta min­is­terikaudel­laan sanoneen mitään erityistä.

    Ehkä hänet on tässä jotenkin ihmeel­lis­es­ti onnis­tut­tu sekoit­ta­maan Erk­ki Pul­li­aiseen, joka on ollut kyl­lä vihrei­den kansane­dus­ta­ja vuodes­ta 1987, mut­ta ei ole koskaan toimin­ut päivääkään liikenne- eikä minään muu­nakaan ministerinä.

    (Koh­ta kai joku sit­ten var­maan kek­sii huo­maut­taa esimerkik­si, että kyseessä ei ollutkaan oikeas­t­aan virhe, kos­ka Erk­ki Pullisen edus­ta­mas­ta edis­tyspuolueesta muotou­tui myöhem­min lib­er­aa­li­nen kansan­puolue, johon kuu­lui­v­at nuoru­udessaan use­at merkit­tävät vihreät, mm. Osmo Soin­in­vaara. Ja niin keskustelu pääsee taas jatku­maan näil­lä samoil­la iloisen päät­tömil­lä lin­joil­la kuin tähänkin asti.)

    Vastaa

38. Lainat­tu aiem­mas­ta postauksesta

    “Mut­ta josko auton sijain­nin mit­taus tehdään satel­li­iteil­la pelkästään, niin on varsin kyseenalaista toimi­iko mit­tausjär­jestelmä kyllin tarkasti”

    Tässä eräänä päivänä ajel­lessani syr­jäistä hiekkati­etä, nopeuteni oli auton mit­tarin mukaan n.60km/h.
    Kat­soes­sani nav­i­gaat­to­ria, en ollut uskoa silmiäni.
    Nav­i­gaat­tori ilmoit­ti nopeudek­seni 260–290km/h…!!!

    Tämä luke­ma pysyi näytöl­lä n.10 sekun­nin ajan, kunnes se
    taas nor­mal­isoi­tui n.56km/h.
    Käsit­tääk­seni nav­i­gaat­tori oli jostain kum­man syys­tä hukan­nut autoni paikkatiedon.
    Mitä olisin saanut ran­gais­tuk­sek­si tästä nopeud­es­ta jos
    se olisi rek­isteröi­tynyt vira­nomaisen lokiin.

    Var­maan istu­isin vanki­las­sa ja kauan.

    Vastaa

39. Joo, kun on lukenut Osmon sivus­tol­la kansalais­ten kan­nan­ot­to­ja puoles­ta ja toiseen Osmon näke­myk­si­in, niin näyt­tääkin siltä, että poli­itikolle on suurek­si haitak­si se, että on real­isti ja jopa vielä omaa jon­nin ver­ran lasku­taitoa omas­sa päässään. Ja jopa on niin “lasku­taitoinen”, että osaa lasku­taidol­laan tulki­ta tilastoja.

    Tosin Osmon taidot eivät riitä niin pitkälle, että voisi astua GPS-asiantun­ti­joiden eturivi­in — kuten onkin main­in­nutkin, että sop­pi­ihan se esit­tää mitä hyvän­sä, kun uudet ajatuk­set kuitenkin tor­pataa jonkun taholta.

    Vastaa

40. Edelleen, http://www.ecall.fi. Eiköhän tuo­ta voi­da vielä uudelleen­spe­si­fioi­da kat­tomaanopeu­den määrit­tämisek­si. Ihmise­lim­istön kannal­ta kri­it­tisiä kiihtyvyyk­siä tosin voitaisi­in pienen­tää tiev­erkos­ton laat­ua paran­ta­mal­la, esimerkik­si näkemäaluei­ta laajentaen.

    Vastaa

41. “Ahk­er­at kansalaiset saat­ta­vat jopa avus­taa poli­isia havain­to­jen teossa.”

    Ahaa urkki­jakoneis­toa­han tässä haetaan?

    Vastaa

42. vas­tus­tan, enkä var­masti ole ain­oa. ylinopeus on poikkeuk­set­ta seu­raus huonos­ta asenteesta. 

    ja tämä “jos tykkää ajaa las­ten yli kän­nis­sä…” ei her­ran­ju­mala, se on var­masti 1 ja sama että ajaako sen lapsen ylitte kän­nis­sä 80km/h 50 alueel­la vai sitä sal­lit­tua 50km/h! eise rajoi­tus noi­ta onnet­to­muuk­sia poista?!

    taas on näitä mielestäni todel­la huono­ja ideoita. ohi­tusti­lantei­den riskit kas­vaa jne jne. autok­oulu­un lisää ajo­tun­te­ja, liiken­nekas­va­tus­ta ja omil­la teoil­la voi myös vaikut­taa tois­t­en käyt­täy­tymiseen. ei täm­mö­nen pili­pali nopeusra­joitin mitään estä, minä ainakin ohi­tan sen, enkä taa­tusti ole ainoa.

    Vastaa

43. Halu­aisin kysyä Osmol­ta, että se raha­sum­ma mikä täl­laisen jär­jestelmän rak­en­tamiseen ja ylläpitämiseen(!) palaa, eikö sille olisi ole­mas­sa parem­paa käyt­töko­hdet­ta liiken­neon­net­to­muuk­sien vähentämiseksi?

    Mik­si tätä raha­sum­maa ei käytetä jalankulk­i­joiden ja kevyen liiken­teen onnet­to­muuk­sien vähen­tämisek­si? Nimit­täin jalankulk­i­joi­ta kuolee enem­män vuosit­tain kuin henkilöau­to­jen liiken­neon­net­to­muudessa. Ja ei — nämä jalankulk­i­jakuolemat eivät aiheudu ylinopeud­es­ta tai rat­ti­juop­umuk­sista. Suurin osa kuolemista johtuu kaatumisista.

    Mik­si kypärä­pakkoa ei ole käveli­jöil­lä? Mik­si jalankulk­i­joil­la ei ole jalois­saan liukuestepakkoa? Mik­si jalankulk­i­joi­ta ei ran­gaista hei­jas­ti­men käyttämättäättmisestä?
    Mik­si vira­nomaiset eivät jaa em. tur­vavä­lineitä ilmaiseksi?

    Vastaa

44. Soin­in­vaara, tot­takai teknisiä ratkaisu­ja on, mut­ta et ole kom­men­toin­ut sanal­lakaan kansalais­ten oikeustur­vaa. Ver­tailun vuok­si, sähköi­nen rahali­ikenne on ollut Suomes­sa arkiru­ti­inia jo vuosikym­menten ajan. Mut­ta kuten tänä keväänä on nähty, erääl­lä pankil­la on ollut val­tavia ongelmia. Ja jokainen teknis­ten lait­tei­den huoltoon pere­htynyt tietää, että on ole­mas­sa tilapaisia/satunnaisia/kertaluonteisia häir­iöti­lantei­ta, joi­ta on usein mah­do­ton jälkikä­teen doku­men­toi­da. Miten kuvit­telet taval­lisen kansalaisen pystyvän todis­ta­maan, että hän ei ajanut vira­nomais­ten väit­tämää ylinopeut­ta, jos tilanne on että hän ei todel­lakaan ajanut vaan sys­tee­mi sai virheel­lisen tiedon jonkin häir­iön seurauksena?

    Vastaa