Voiko rajoittimen ohittaa?

Tämä kes­kus­te­lu nopeu­den­ra­joit­ti­mes­ta on tois­tai­sek­si teoreettista,koska ei tie­de­tä, onko se tek­ni­ses­ti toteu­tet­ta­vis­sa, mut­ta asen­teis­ta se ker­too pal­jon. Minul­le moni puheen­vuo­ro on ker­to­nut, että rajoit­ti­mel­le oli­si tarvetta.

Moni on sano­nut, että aja­tus on toteut­ta­mis­kel­vo­ton, kos­ka rajoi­tin on kier­ret­tä­vis­sä. Ihan­ko tot­ta? Se kai oli­si teko­na suun­ni­tel­mal­li­nen, joten sii­tä ran­gais­tai­siin sen mukai­ses­ti. Lisäk­si asian­omai­nen osoit­taa alle­vii­va­ten sen, ettei hänes­tä ole autoa aja­maan, kos­ka hänel­lä ei ole tar­koi­tus­kaan nou­dat­taa lii­ken­ne­sään­tö­jä. Tämä lisäi­si lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta mer­kit­tä­väs­ti, kun näil­tä sopeu­tu­mat­to­mil­ta saa­tai­siin käte­väs­ti kort­ti pois.

Entä kiin­ni­jää­mi­sen ris­ki? Noin 100%. Sen­hän näkee sii­tä, että autol­la aje­taan ylinopeutta.

12 vastausta artikkeliin “Voiko rajoittimen ohittaa?”

  1. Kaik­ki tek­ni­set veh­keet ovat kier­ret­tä­vis­sä. Ei tai­da olla maa­il­mas­sa yhtään DVD:tä / CD:tä joi­den salaus oli­si pit­kään pysy­nyt rik­ko­mat­to­ma­na. Täl­lä esi­mer­kil­lä ajan takaa sitä, että aina löy­tyy joku joka osaa sys­tee­miä hui­ja­ta, oli se sit­ten gps-sig­naa­li, tut­kan­pal­jas­ti­men pal­jas­tin, digi­bok­sin kaa­pe­li­ka­na­vat tai musiik­ki­le­vyn suojaus.

    Kyl­lä, kaik­ki nois­ta ovat lait­to­mia, mut­ta sil­ti nii­tä käy­te­tään joka iki­nen päivä.

    Kiin­ni­jää­mi­sen ris­ki 100%” — sama pätee ilmei­ses­ti sinun mie­les­tä­si täl­lä­kin het­kel­lä, kos­ka eihän yli­no­peut­ta voi tode­ta kuin mit­taa­mal­la se kysei­sel­lä het­kel­lä (polii­si & tut­ka, kame­ra­tolp­pa). Osoit­taa jäl­leen ker­ran sen, kuin­ka vie­raan­tu­nut Osmo on suo­men liikenteestä.

  2. Yli­no­peu­des­ta ei voi tuo­mi­ta, ellei sitä ole asian­mu­kai­ses­ti mitat­tu, mut­ta kyl­lä sen havait­see vähem­mäs­tä­kin. Jos minä ajan moot­to­ri­tiel­lä sataa kah­ta­kymp­piä ja joku pyy­häl­tää ohi, aika luo­tet­ta­vas­ti voi havai­ta tämän aja­neen yli­no­peut­ta. Sit­ten vain tar­kas­ta­maan auto ja kat­so­maan, onko rajoi­tin otet­tu pois päältä.

  3. En nyt aivan ymmär­rä mikä pakot­taa aja­maan yli­no­peut­ta, var­sin­kaan pai­kois­sa jois­sa joku on näke­mäs­sä, vaik­ka rajoit­ti­men pois­tai­si­kin. Ihan samal­la taval­la kai usko­taan että tut­kan­pal­jas­ti­men käyt­tö pakot­taa aja­maan ylinopeutta.

  4. Soi­nin­vaa­ra says: “Sit­ten vain tar­kas­ta­maan auto ja kat­so­maan, onko rajoi­tin otet­tu pois päältä.”

    Aivan, ihan­ko tot­ta? Point­ti­ni (jon­ka ilmei­sen nohe­vas­ti mis­sa­sit) onkin se, että sin­ne tien pääl­le tar­vi­taan se joku val­vo­maan ja tarkastamaan.

    Ihan yhtä­lail­la, tänä­kin päi­vä­nä, ilman ideoi­mia­si nopeu­den­ra­joit­ti­mia, voit tode­ta moot­to­ri­tiel­lä kuin­ka joku ajaa yli­no­peut­ta. Eikö ole­kin ihmeellistä?

  5. Aloi­te­taan sii­tä että itse tie­de­tään aja­van 120 km/h. Ja sit­ten voi­daan arvioi­da ajaa­ko muut yli­no­peut­ta. Lain mukaan mit­ta­ri­vir­he ei saa olla alas­päin eli mit­ta­ri ei saa näyt­tää todel­lis­ta nopeut­ta vähem­pää. Mut­ta tois­te­päin se lie­nee jos­sain 5–10% välis­sä se virhemarginaali.

    Nor­maa­lin auton mit­ta­ri las­kee nopeu­den ole­tus­ren­kai­den mukaan, eli jokai­sen ren­gas­koon kehä tun­ne­taan ja nii­den avul­la arva­taan nopeus­mit­ta­ri­näyt­tö. Auton mit­ta­ria ei kui­ten­kaan kali­broi­da ren­kai­den vaih­don yhtey­des­sä jol­loin mit­ta­ril­le on hyvä antaa hiu­kan opti­mis­ti­nen lukema.

    Esim. omal­la autol­la aja­mal­la kesä- ja tal­vi­ren­kail­la aja­mal­la tien pos­ke­sa ole­val­le nopeus­näy­töl­le mit­ta­ri­lu­ke­mien ero on noin 6 ‑7 km/h ja tal­vi­ren­kail­la todel­li­nen nopeus mit­ta­ri­no­peu­teen ver­rat­tu­na 100 km/h koh­dal­la on noin 10 km/h. Eli aja­mal­la noin 110 mita­ri­no­peut­ta auto ajaa aika tar­kal­leen satasta.

    Ja jos­kus kun näkee takaa­tu­li­jan pyr­ki­vän ohi ns. pahas­sa pai­kas­sa niin tulee otet­tua jal­ka pois kaa­sul­ta ja laskt­tua nopeut­ta. kun nopeu­den pudot­taa het­kel­li­ses­ti 90 seit­se­mään­kymp­piin, niin ohi­tuk­ses­ta tulee aika len­tä­vä. Ohi­tet­ta­va ajaa lähes 10 m/s kovem­paa kuin ohi­tet­ta­va. Sii­tä tulee vas­taan­tu­li­jal­le mel­koi­nen visu­aa­li­nen harha.

    Eli täs­tä pää­se­me­kin sii­hen, että mis­tä lii­ken­tees­sä tie­tää ne jot­ka ajat lail­lis­ta mak­si­mi­no­peut­ta. Ei mis­tään. Ja miten sil­loin ne ns. kovaa aja­vat ero­tel­laan. Ei mistään 🙂

  6. Karin vas­ta­väi­te ei kyl­lä pois­ta argu­ment­tia­ni, min­kä hän itse­kin tie­tää, mut­ta pyö­räi­li­jä­nä minua ihme­tyt­tää auto­jen nopeus­mit­ta­rei­den antiik­ki­suus. Fil­la­rin nopeus­mit­ta­ri, sel­lai­nen joka mak­saa ehkä­pä 15 euroa, on AINA kali­broi­ta­vis­sa. Kun vaih­dan ren­kaat, mit­taan mit­ta­rin käsi­tyk­sen 1000 met­rin mat­kas­ta. Jos se on vaik­ka­pa 997 met­riä, kor­jaan ase­tus­ta kol­mel­la promillella.

    Kun vuo­kraan auton, tes­taan nopeus­mit­ta­rin ase­tuk­set aina kun nopeus­näyt­tö tulee vas­taan. Minun on vai­kea ymmär­tää autoi­li­jaa, joka väit­tää, ettei tie­dä oman mit­ta­rin­sa harhaa.

  7. Eli täs­tä pää­se­me­kin sii­hen, että mis­tä lii­ken­tees­sä tie­tää ne jot­ka ajat lail­lis­ta mak­si­mi­no­peut­ta. Ei mis­tään. Ja miten sil­loin ne ns. kovaa aja­vat ero­tel­laan. Ei mistään

    Tämä argu­men­toin­nin taso on kyl­lä pää­tä hui­maa­va. Jos joku kaa­haa 30 km/h:n alu­eel­la seit­se­mää kymp­piä, yli­no­peut­ta ei voi pää­tel­lä MISTÄÄN.

  8. Karin vas­ta­väi­te ei kyl­lä pois­ta argu­ment­tia­ni, min­kä hän itse­kin tie­tää, mut­ta pyö­räi­li­jä­nä minua ihme­tyt­tää auto­jen nopeus­mit­ta­rei­den antiikkisuus.”

    Auton mit­ta­rien antiik­ki­suu­teen on syy­nä lähin­nä lain­sää­dän­tö, joka vaa­tii että mit­ta­ri ei saa näyt­tää kos­kaan lii­an vähän, mut­ta saa näyt­tää aika rei­lus­ti­kin lii­kaa. Useis­sa autois­sa on jo ajo­tie­to­ko­ne, jos­ta näkee oikeam­man nopeu­den kuin nopeus­mit­ta­ris­ta. Tark­ka mit­ta­ri vaa­ti­si kui­ten­kin Karin mai­nit­se­man kali­broin­nin ren­kai­den­vaih­don jäl­keen ja myös ren­kai­den kulu­mi­sen mukaan. GPS-poh­jai­sel­la navi­goin­nil­la varus­te­tut autot voi­si­vat teh­dä tämän nyky­ään ihan itsek­seen, muis­sa taas hom­ma vaa­tii kul­jet­ta­jal­ta toi­men­pi­tei­tä, kuten polkupyörässäkin. 

    Ilmei­ses­ti tätä mah­dol­li­suut­ta käyt­tä­jän teke­mään kali­broin­tiin ei halu­ta sal­lia kos­ka mit­ta­ri voi­si sit­ten näyt­tää lii­an vähän.

  9. Auton mit­ta­ri on kat­sus­tuk­ses­sa tar­kis­tet­ta­va lai­te ja eri­tyi­ses­ti kuor­ma-auton mittari/ajopiirturiyhdistelmä.

    Eli kyl­lä­hän käyt­tä­jäl­le saa­daan huo­mat­ta­vas­ti lisä­mak­su­ja kun edel­ly­te­tään ren­kai­den vaih­don jäl­keen mit­ta­rin kali­broin­tia joka tai vaa­tia nyky­ään par­haim­mi­laan auton ajo­tie­to­ko­neen ohjel­moin­tia joka vaa­tii takuu­ai­ka­na maa­han­tuo­jan käyttöä.

    Auton rekis­te­riot­tees­sa on ker­rot­tu ren­kai­den vaih­toeh­dot joil­la mit­tä­ri näyt­tää lähes oikein. Ren­gas­tau­lu­ki­den mukaan pys­tyy myös etsi­mään kehäl­tään saman­kal­ta­sia renkaita. 

    Ja mit­ta­ri­näy­tös­tä. Niin minä­kin tes­tai­sin, aina­kin jos sat­tui­si ole­maan nopeus­näyt­tö joka toi­mii tien vie­res­sä. Eikös ensim­mäi­nen vai­he nopeu­den seu­raa­mi­seen voi­si olla nii­tä tien­vie­reen tökit­tä­viä nopeus­näyt­tö­jä jot­ka infor­moi yli­no­peu­des­ta. Ajat­te­les, lai­te­taan tien vie­reen tolp­pa ja antu­ri tie­hen joka mit­taa nopeuden. 

    Ja hil­lit­tö­män iso punai­nen valo ker­to­maan yli­no­peu­des­ta. Ja sit­ten rike­sak­ko­par­tio seu­raa­vak­si anta­maan jokai­sel­le puna­va­lol­le rike­sa­kon. Tuli­si näky­vää val­von­taa, häpe­ää yli­no­peu­den aja­jil­le, val­tiol­le lisä­tu­lo­ja ja huo­mau­tus ajo­vir­hees­tä. Kyl­lä pit­kän pääl­le sipe­ria opettaa.

  10. Tämä argu­men­toin­nin taso on kyl­lä pää­tä hui­maa­va. Jos joku kaa­haa 30 km/h:n alu­eel­la seit­se­mää kymp­piä, yli­no­peut­ta ei voi pää­tel­lä MISTÄÄN.”, sanoo Osmo.

    Kor­ja­taan väi­tet­tä. Maan­tie­no­peuk­sis­sa hil­jai­ses­sa lii­ken­tees­sä ver­tai­lu­koh­tien puut­tues­sa on erit­täin vai­kea­ta havan­noi­da auton ajo­no­peut­ta. Sil­mä­mää­räi­nen arvioin­ti on han­ka­laa. Täl­löin nor­maa­lis­ta ja sal­li­tus­ta ajo­no­peu­des­ta poik­kea­vat nopeu­det jäi­si­vät hel­pos­ti huomaamatta.

    Tör­keä yli­no­peus on kyl­lä sil­min havait­ta­vis­sa var­sin­kin pie­nem­mis­sä nopeuksissa.

    Onko tar­peek­si selvästi.

  11. Tämän­kö takia täl­lä asial­la on noin hoppu.…?

    Tämän­het­ki­sen arvion mukaan Gali­leo-satel­liit­tien suun­nit­te­lu ja raken­ta­mi­nen mak­saa 1,5 mil­jar­dia. Sum­ma on jo sovit­tu mak­set­ta­vak­si veron­mak­sa­jien pus­sis­ta. Sen sijaan yksi­tyi­sen rahan pitäi­si tul­la mukaan, kun ryh­dy­tään rahoit­ta­maan satel­liit­tien lau­kai­sua. Sii­hen kuluu run­saat kak­si mil­jar­dia euroa.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article32789.ece

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.