Öljyntuotantoa nostamalla ilmastonmuutos kuriin!

Hesa­rin mukaan G8-maat halua­vat puo­lit­taa kas­vi­huo­ne­pääs­töt vuo­teen 2050 men­nes­sä ja samal­la vaa­ti­vat öljyn­tuo­tan­non lisää­mis­tä.  Oli­sin odot­ta­nut, että ne oli­si­vat sopi­neet toi­mis­ta öljyn kysyn­nän alentamiseksi.

47 vastausta artikkeliin “Öljyntuotantoa nostamalla ilmastonmuutos kuriin!”

  1. Samoin ajat­te­len. Kum­mal­lis­ta, että pääs­töt pie­ne­ne­vät öljyn käyt­töä lisää­mäl­lä… Käy­tän­nös­sä­hän sitä lisäöl­jyä ei ole, joten USA ja Kii­na sat­saa­vat hii­leen. Ydin­voi­ma­kaan ei pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ole kovin kan­nat­ta­va sijoi­tus, kos­ka sitä uraa­nia­kaan ei ole enää kovin pit­kään hel­pos­ti lou­hit­ta­vis­sa pai­kois­sa ja sen mark­ki­na­hin­ta on myös nous­sut vii­me vuo­si­na monin­ker­tai­sek­si. Eli jos ener­gian­ku­lu­tus­ta ei saa­da vähe­ne­mään, niin hii­lel­lä men­nään seu­raa­vat pari vuo­si­kym­men­tä. Yri­tä sii­nä sit­ten kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä hillitä.

    Mitä se Kii­na nykyi­sin raken­taa nii­tä hii­li­voi­ma­loi­ta? Muis­te­len luke­nee­ni, että kym­me­niä joka kuu­kausi. Ja USAl­la on sato­ja hii­li­voi­ma­loi­ta, jot­ka eivät ole käy­tös­sä, kun öljy on hal­vem­paa. Eikö­hän ne lähi­vuo­si­na käynnistetä.

  2. Samoil­la lin­joil­la sit­ten vaan jat­ke­taan, että ei muu­ta kuin verot val­tion mak­set­ta­vak­si, niin kaik­ki ollaan rik­kai­ta kuin mitkä.

  3. Hö, tuo­han oli ihan lin­ja­kas vaa­ti­mus. Ei kai kukaan nyt tosis­saan ole tuon öljyn­pol­ton vähen­tä­mi­sen suh­teen, sil­loin­han jou­dut­tai­siin miet­ti­mään jotain uut­ta, teke­mään pää­tök­siä ja kan­ta­maan vas­tuu­ta sekä lopuk­si vie­lä ehkä­pä tal­laa­maan vää­ril­le var­pail­le.. On pal­jon hel­pom­paa syyl­lis­tää taval­li­sia kan­sa­lai­sia ja koro­tel­la jyr­ki katai­sen tapaan polt­toai­ne­ve­ro­ja. Sit­ten kon­su­len­tin huo­lel­la val­men­ta­ma ilme naa­mal­la kerä­tään val­tio­mies­pis­teet kotiin. Ollaan­han me teh­ty jotain..

    Muu­ten­kin polii­tik­ko­jen reto­riik­kaa alkaa olla täy­sin 1984 kir­jan tasoa: sota mer­kit­see rau­haa, äänes­tys­ten lopet­ta­mi­nen demo­kra­ti­aa, jouk­ko­työt­tö­myys työ­voi­ma­pu­laa jne.

  4. Jos öljy kor­va­taan kivi­hii­lel­lä, se on kai vie­lä­kin huo­nom­pi rat­kai­su, joten sii­nä mie­les­sä ihan jär­ke­vä toi­ve, ja sii­nä mie­les­sä myös, että pääs­tö­kau­pan pitäi­si pitää huol­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­ses­ta tule­vai­suu­des­sa. Jos joku siis halu­aa käyt­tää jat­kos­sa­kin öljyä, käyt­tä­köön, kun­han mak­saa sel­lai­sen hin­nan, että pääs­töt vähe­ne­vät tavoit­tei­den mukaisesti.

    Jos taas ei usko pääs­tö­kaup­paan, kan­nat­taa lähet­tää G8-mai­den pomoil­le heti säh­kö­pos­tia, jos­sa vaa­tii näi­tä lopet­ta­maan kaik­ki pääs­töt. Ehkä he tuli­si­vat järkiinsä.

  5. Jäl­leen esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka asia­lis­tat hal­lit­se­vat poliit­tis­ta teat­te­ria pirs­ta­loi­den kes­kus­te­lun yksit­täis­keis­seik­si. Asia­lis­tan koh­tien kes­ki­näi­sel­lä joh­don­mu­kai­suu­del­la ei ole suur­ta­kaan mer­ki­tys­tä, kun ale­taan meuh­ka­ta edis­tyk­ses­tä koh­dis­sa x, y, z…

  6. Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pakot­ta­mi­nen kym­me­nien pro­sent­tien las­kuun tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä oli­si kata­stro­faa­li­nen vir­he. Lähes kaik­ki ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen pyö­rit­tä­mät las­kel­mat (tilat­tu, poli­ti­soi­tu­nut tie­de kuten Green­peace tai sit­ten vali­koi­tu sitee­ra­mi­nen omaa kan­taa suo­sien, kuten Oras Tynk­ky­nen vih­rei­den ilmas­to­po­liit­ti­ses­sa ohjel­mas­sa) uusiu­tu­vien hyö­dyn­net­tä­väs­tä poten­ti­aa­lis­ta ja edul­li­suu­des­ta on hyvin toden­nä­köi­ses­ti hai­hat­te­lua kuten on ollut bio­ener­gian (“ensim­mäi­sen suku­pol­ven”) lob­baa­mi­nen. Nii­den­kin tuek­si löy­tyi vuo­si­kau­det vii­sai­ta tut­ki­joi­ta puhu­maan kehi­tys­mai­hin luo­ta­vis­ta työ­pai­kois­ta, mil­jar­dien tulois­ta jne. ja todel­li­suus on ruo­ka­krii­sei­neen, pal­mu­öl­jyi­neen, mais­si-eta­no­lei­neen jotain aivan muu­ta. Näi­hin vas­tuut­to­miin bio­hös­söt­tä­jiin kuu­lui­vat mm. Suo­men vih­reät ilmas­to­asian­tun­ti­jan­sa joh­dol­la. Aurin­ko­pa­nee­li jokai­seen afrik­ka­lai­seen kotiin ja läm­pö­pump­pu­ja jokai­seen län­si­mai­seen oma­ko­ti­ta­loon ja 25% ener­gias­ta tuu­lel­la ovat vas­taa­vaa hai­hat­te­lua — kiis­tä­mät­tä sitä että täl­lai­sis­sa ehdo­tuk­sis­sa on raja­tus­sa kon­teks­tis­saan erit­täin hyvät puolensa.
    Moni var­tee­no­tet­ta­va tut­ki­ja (mm. kemian nobe­lis­ti) on varoit­ta­nut ettei­vät toi­sen­su­ku­pol­ven bio­polt­toai­neet vält­tä­mät­tä tar­joa mer­kit­tä­vää paran­nus­ta, ja nii­den mit­ta­va hyö­dyn­tä­mi­nen­kin on vie­lä aina­kin parin vuo­si­kym­me­nen pääs­sä. Kiin­tiöi­tä on kui­ten­kin lobat­tu vuo­del­le 2020 (ja jo aiem­min). Samaan aikaan mm. ydin­voi­maa vas­tus­te­taan kyn­sin ja ham­pain, ja kuvaan kuu­lu­vas­ti usein poh­jim­mil­taan epä­tie­teel­li­sen argu­men­tein (=mee­mein), mm. uraa­nin riittävyydestä.

    Talous­kas­vun vai­keut­ta­mi­sel­le, maa­il­man talous­kas­vun sysää­mi­sel­lä epä­var­muus­te­ki­jöi­den ja nega­tii­vi­sen spe­ku­laa­tion suo­hon, sekä pakot­ta­mal­la myös köy­hät maat kas­va­nei­siin ener­gia- ja ruo­ka­kus­tan­nuk­siin, tuh­la­taan hel­pos­ti tril­joo­nia ja tril­joo­nia ja tril­joo­nia euro­ja. Sii­nä valuu­tas­sa, joka myös mit­taa kykyäm­me kus­tan­taa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­ta ja kus­tan­taa kehi­tys­a­pua. mm. Vih­rei­den ilmas­to-ohjel­mas­ta löy­tyy käsit­tä­mät­tö­miä arvioi­ta sii­tä että kus­tan­nuk­set oli­si­vat vain muu­ta­man pro­sen­tin kym­me­nyk­sen leik­kauk­sia ver­rat­taes­sa odo­tet­ta­vis­sa ole­vaan talous­kas­vuun ske­naa­rios­sa ‘ilmas­ton­muu­tos­ta ei tule ja ener­gian­ku­lu­tus ja käyt­tö jat­kuu nykyi­sel­lään’. Täs­tä oli koo­mi­nen suo­ra sitaat­ti 50-vuo­den aikas­kaa­lal­la vih­rei­den ilmas­to­po­liit­ti­ses­sa ohjel­mas­sa. En ole­tusar­voi­ses­ti luot­tai­si yhteen­kään sel­lai­seen laa­ja­mit­tai­sen talous­ky­sy­myk­sen tut­ki­muk­seen (huom. ei vält­tä­mät­tä laa­ja­mit­tai­seen tut­ki­muk­seen), jos­sa vasem­mis­to­lai­nen ideo­lo­gia (täl­lä tar­koi­tan eri­tyi­ses­ti sel­lais­ta feel-good-fak­to­ria) välk­kyy näh­tä­väs­ti taustalla.

    Busi­ness as usual” ‑ske­naa­rios­sa vaih­toeh­toi­set ener­gia­muo­dot kehi­te­tään ja ote­taan käyt­töön kun mark­ki­noi­den muut­tu­mi­nen tekee sii­tä luon­tai­sen kehi­tys­kaa­ren myö­tä kan­nat­ta­vaa. Öljyä­kin on usko­tel­tua n. 100 vuot­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män (puhu­mat­ta­kaan Roo­man klu­bin 1970-luvun höpi­nöis­tä), kos­ka jokai­sen öljyn­tuot­ta­ja­maan kan­nat­taa vähä­tel­lä varan­to­jaan ja pitää yllä illuusio­ta oil-pea­kis­ta, jol­loin öljyn mark­ki­na­hin­ta on hel­pom­pi pitää kor­keal­la. Köy­hä kehit­ty­vä maa­il­ma tar­vit­see polt­toai­net­ta. Ja tar­vit­see sitä sivis­tys­mai­hin näh­den vii­sin­ker­tai­sen (ja kas­va­van) väes­tö­poh­jan edes­tä. Köy­hien mai­den rikas­tu­mi­nen on tär­ke­ää, kos­ka tie­däm­me his­to­rias­ta­kin, että vas­ta talous­kas­vun myö­tä kas­vaa moti­vaa­tio huo­leh­tia met­sis­tä, vesis­töis­tä, lajien säi­ly­mi­ses­tä (jne.), mikä on ihmis­luon­teen ymmär­täen täy­sin odo­tet­ta­vaa ja luon­tais­ta. Ihmi­sen empa­tian rajat laa­je­ne­vat vas­ta kun oma ja läheis­ten hyvin­voin­ti on tyy­dyt­tä­väs­ti turvattu.

    Ei voi odot­taa ener­gian kei­no­te­koi­ses­ti kal­lis­tu­van teol­li­suus­mais­sa — jot­ta voim­me teh­dä hös­sö­ener­gias­ta kan­nat­ta­vaa — ilman että sil­lä on maa­il­man­mark­ki­nal­lis­ta vai­ku­tus­ta myös kehi­tys­mai­den ener­gia­hin­toi­hin. Täten talous­kas­vu tulee vai­keam­mak­si, ihmi­siä ajau­tuu köy­hyy­teen, heil­lä ei ole varaa ruo­kaan (ym.). Bio­ener­gia oli pie­nel­tä alkuo­tan­nal­taan esi­ma­kua tule­vas­ta jos “ilmas­ton­suo­je­lu” toden teol­la pää­see käyn­tiin edes lähel­le­kään sii­nä mit­ta­kaa­vas­sa mitä ympä­ris­tö­jär­jes­töt ovat toi­vo­neet ja vaatineet.

    Kai­ken täl­lai­sen ris­kin­o­ton voi näh­dä jär­jel­li­se­nä vain ja ainoas­taan jos on ole­mas­sa vie­lä jokin tätä­kin suu­rem­pi kon­kreet­ti­nen uhka joka tulee tor­jua. Erit­täin mit­ta­va glo­baa­li uhka. Ilmastokatastrofi?

    Post kon­sen­sus: Läm­pö­ti­lat ovat itse­pin­tai­ses­ti kiel­täy­ty­neet nouse­mas­ta jo vuo­si­kym­me­nen ajan, alku­vuo­si 2008 on maa­il­man­laa­jui­ses­ti ollut poik­keuk­sel­li­sen kyl­mä, IPCC:n kan­si­ku­va-2001 Mic­hael Man­nin et co paleokli­ma­to­lo­gi­nen “jää­kiek­ko­mai­la” osoi­tet­tiin epä­tie­teel­li­sek­si. Uut­ta, mer­kit­tä­vää tut­ki­mus­tie­toa on löy­det­ty maan­käy­tön muu­tok­sis­ta (ihmi­set ovat radi­kaa­lis­ti muut­ta­neet n. 40% maa­pin­ta-alas­ta), him­me­ne­mi­ses­tä (jon­ka uskot­tiin selit­tä­neen 1940–1970 vii­le­ne­mis­tä), albe­dos­ta, jää­kai­rauk­sis­ta, dendrokli­ma­to­lo­gias­ta (sen epä­luo­tet­ta­vuu­des­ta), GCM:n para­met­ri­soin­nis­ta (sen vai­keu­des­ta ja usein mie­li­val­tai­suu­dek­si muut­tu­vas­ta moni­mut­kai­suu­den redusoin­nis­ta), uhi-ilmiös­tä (mikä tut­ki­mus on täl­lä­kin het­kel­lä vas­ta valmistumassa). 

    Koko kysy­mys­tä pitäi­si lähes­tyä neu­rop­sy­ko­lo­gian ja neu­ro­bio­lo­gian kaut­ta ennen kuin voim­me raken­ta­vas­ti kes­kus­tel­la ilmas­ton­muu­tos­tie­tees­tä ja vas­ta sen jäl­keen ilmas­ton­muu­tos­po­li­tii­kas­ta, ja laa­jem­min ympä­ris­tö­po­li­tii­kan kon­teks­tis­ta näil­le kysy­myk­sil­le. Miten käsit­te­lem­me ja omak­sum­me infor­maa­tio­ta ja mik­si pää­dym­me omak­su­maan sel­lai­sia kan­to­ja kuin mitä päädymme?

    Ihmi­sen bio­lo­gi­nen ja psy­ko­lo­gi­nen tar­ve oikeut­taa omak­su­man­sa kat­san­to­kan­nat ja poh­jim­mil­taan oma itsen­sä on äärim­mäi­sen voi­ma­kas (usein­han ihmi­set eivät tätä myön­nä ja pitä­vät itse­ään loo­gi­ses­ti ajat­te­le­vi­na), ja tie­de­maa­il­ma­kin tun­tee mon­ta kor­kean pro­fii­lin ennak­ko­ta­paus­ta tie­teen nobe­lis­te­ja myöten.
    Tätä kysy­mys­tä on kar­toi­tet­tu mm. R. Bur­to­nin teok­ses­sa “On Being Certain”.

    Kon­sen­sus on usein ollut vää­räs­sä. Kon­sen­sus­ta on usein puo­lus­tel­tu hege­mo­nian säi­lyt­tä­mi­sek­si. Jot­ta tämä kysy­mys voi­tai­siin ava­ta tuli­si käsi­tel­lä ilmas­to­tie­det­tä. Useim­mat ilmas­ton­muu­tok­sen tii­moil­ta poliit­ti­ses­ti akti­voi­tu­neet eivät osaa kysy­myk­ses­tä deba­toi­da edes alkei­den hal­lin­nan vertaa.
    Tämä ei ole itsea­sias­sa yllät­tä­vää, kos­ka kon­sen­sus on hyvin pit­käl­le kiel­täy­ty­nyt vai­kei­den kysy­mys­ten avoi­mes­ta väit­te­le­mi­ses­tä. Tämä on yksi­tyis­koh­tai­ses­ti ja toden­net­ta­vas­ti doku­men­toi­tu. Rajat “ilmas­ton­muu­tok­sen” poli­tii­kan, tie­teen ja itseoi­keu­tuk­sen välil­lä ovat hämär­ty­neet jo vuo­sien ajan.

    Tätä todel­li­suut­ta on vai­kea uskoa, ja itse oli­sin hyvä­us­koi­se­na pitä­nyt sitä täy­sin käsit­tä­mät­tö­mä­nä väit­tee­nä vie­lä 1.5 vuot­ta sit­ten. Vas­taa­mat­to­mien kysy­mys­ten vyö­ry on ollut hen­gäs­tyt­tä­vä tutus­tu­mi­ses­sa C02-ilmas­to­ka­ta­stro­fia kysee­na­lais­ta­vaan (usein ver­tai­sar­vioi­tuun, mikä tulee monel­le yllä­tyk­se­nä) tutkimukseen.

    Kak­si ajan­koh­tais­ta läh­tö­koh­taa tämän kysy­myk­sen sel­ven­tä­mi­sek­si tarjoavat:

    S. McIn­ty­ren yhteen­ve­to sii­tä mik­si IPCC:n paleokli­ma­to­lo­gi­seen ver­taus­poh­jaan perus­tu­va argu­men­toin­ti on tie­teel­li­ses­ti kes­tä­mä­tön­tä http://www.climateaudit.org/pdf/ohio.pdf (Ohion Yli­opis­to, Tou­ko­kuu 2008)

    Piel­ke Sr:in tes­ti­mo­ny Yhdys­val­to­jen kongres­sil­le sii­tä kuin­ka val­ta­vir­tai­nen ilmas­to­tie­de on eksy­nyt kau­as havain­nol­li­ses­ta ja kriit­ti­ses­tä tie­teen teke­mi­ses­tä http://climatesci.colorado.edu/publicati ons/pdf/Testimony-written.pdf (Kesä­kuu 2008)

    Jos nämä kysy­myk­set koh­taa emoo­tioi­den moti­voi­ma­na, iden­ti­tee­til­li­ses­ti var­ma­na sii­tä, että ne eivät sisäl­lä mitään mer­kit­tä­viä point­te­ja, ne sivuut­taa saman tien. Jos nii­tä lähes­tyy har­ki­tun kog­ni­tii­vi­ses­ti ja lis­taa syn­ty­neet kysy­myk­set ylös ja läh­tee sen jäl­keen etsi­mään niil­le vas­tauk­sia realclimate.org sivus­tol­ta, IPCC:n kan­na­no­tois­ta (kah­laa­mal­la review-pape­rei­ta myö­ten pit­käl­ti tois­ta­tu­hat­ta sivua), ver­tai­sar­vioi­dus­ta tie­tees­tä, yksit­täis­ten ilmas­to­tut­ki­joi­den blo­geis­ta (…) niin kysy­mys­mer­kit säi­ly­vät. Lopul­ta näyt­täy­tyy, että eurois­sa mitat­tui­na tril­joo­nien hin­tais­ten ris­kien, ja ihmis­to­del­li­suu­des­sa mm. köy­hyy­den lie­vit­tä­mi­sen vai­keu­tu­mi­sen, ruo­ka­krii­sin ym. vih­reän maa­il­man­pa­ran­nuk­sen vas­tak­kai­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa ei ole toden­net­tua maa­il­man­tu­hoa vaan hyvin epä­mää­räi­nen kysymysmerkki.

    Samal­la on ole­mas­sa todel­li­sia, täy­sin itses­tään sel­viä ympä­ris­tö­uh­kia, joil­la on myös ilmas­to- ja co2-coef­fek­te­jä. Uhkia joi­den toden­ta­mi­sek­si ei tar­vit­se väl­tel­lä kysy­myk­siin vas­taa­mis­ta, sen­su­roi­da tut­ki­mus­da­taa ja puhua ympä­ri­pyö­rei­tä; lai­na­ten S. McIn­ty­reä (seu­raa­vat kom­men­tit kos­ke­vat IPCC:n nimek­käim­piä tutkijoita)

    They have been total­ly unres­pon­si­ve to my emails right from the start. I sent them a num­ber of straight­forward inqui­ries last year which were igno­red. Some of the­se folks (e.g. Esper) blacklis­ted me prior even to the start of Cli­ma­te Audit, mere­ly for having the teme­ri­ty to cri­ticize Mann. I was told by tele­vi­sion pro­ducer that a con­di­tion of Hansen’s inter­view with him was that my name could not be uttered.

    Yes, we’ve seen some of Mann’s code, which was pro­duced only at the request of the House Ener­gy and Com­merce Com­mit­tee — and this only after he drew atten­tion to him­self by tel­ling the Wall St Jour­nal that he wouldn’t disclo­se his algo­rithm. Howe­ver Mann’s code was incomple­te and did not work with any avai­lable data sets. It showed howe­ver that he calcu­la­ted the veri­fica­tion r2 sta­tis­tics, that he later denied ever calculating.

    Han­sen did not disclo­se his code wil­lingly eit­her. I asked to see his code in order to ana­lyze ques­tions that led to the Y2K problem — he refused. Even after the Y2K problem was iden­ti­fied, he refused. But that issue got a lot of publici­ty and this was one issue and one occa­sion whe­re his bos­ses were able to tell him to do somet­hing and it appears that they made him disclo­se his code. But it was done very unwillingly.

    Hansen’s code disclo­su­re is far more tho­rough than Mann’s. Howe­ver, it’s even more opaque than Mann’s which hard­ly see­med pos­sible ahead of time.”

    Koko tämä his­to­ria löy­tyy yksi­tyis­koh­tai­ses­ti sel­ven­net­ty­nä ylä­puo­lel­la ole­vas­ta lin­kis­tä, McIn­ty­re Ohio. Piel­ke Sr. käsit­te­lee laa­jem­min ilmas­ton­muu­tos­tie­teen koko­nais­nä­ky­miä alan (mm. tie­to­ko­ne­mal­lin­nuk­sen) pioneerina.

    Mitään ei voi täl­lai­sis­sa kysy­myk­sis­sä lähel­le­kään 100% var­mak­si tode­ta, mut­ta tois­tan sen pelon, että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pakot­ta­mi­nen kym­me­nien pro­sent­tien las­kuun tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä oli­si kata­stro­faa­li­nen huma­ni­taa­ri­nen ja ympä­ris­tö­po­liit­ti­nen virhe.

    Var­muut­ta ei ole, mikä tekee kysy­myk­sen käsit­te­le­mi­sen ja kan­to­jen muo­dos­ta­mi­sen erit­täin hankalaksi.

  7. az:lta pit­kä kir­joi­tus tär­keäs­tä asias­ta, on hyvin vali­tet­ta­vaa että kes­kus­te­lua ilmas­ton­muu­tok­ses­ta käy­dään pal­jol­ti uskoon perus­tuen ja kiusal­li­sia fak­to­ja väis­tel­len. Tosia­sia on että ilmas­to on vaih­del­lut pal­jon­kin his­to­rian aika­na ja ennen­kaik­kea pal­jon ENNEN ihmi­sen toimia. 

    Tosia­sia on myös se että esim. maan akse­li siir­tyy jat­ku­vas­ti taa­tus­ti mis­tään ihmi­sen toi­mis­ta huo­li­mat­ta ja että yli­pää­tään täh­ti­tie­teel­li­sil­le ilmiöil­le ei kovin pal­joa voi­da teh­dä, muu­ta kuin koit­taa sopeu­tua. Ihmis­kun­nal­le oli­si tie­ten­kin eduk­si se että ihmi­siä oli­si nykyis­tä vähem­män, mut­ta län­si­mai­den polii­ti­kot yhdes­sä kaik­kein vas­tuut­to­mim­pien 3. maa­il­man dik­taat­to­rien ja uskon­nol­lis­ten auk­to­ri­teet­tien kans­sa toi­mi­vat kui­ten­kin jat­ku­van väes­tö­rä­jäh­dyk­sen puo­les­ta. Ei hyvä.

    mut­ta tois­tan sen pelon, että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pakot­ta­mi­nen kym­me­nien pro­sent­tien las­kuun tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä oli­si kata­stro­faa­li­nen huma­ni­taa­ri­nen ja ympä­ris­tö­po­liit­ti­nen virhe. 

    Tämä­kin on niin suh­teel­lis­ta. Län­sieu­roop­pa­lai­set polii­ti­kot ovat näil­lä hii­li­diok­si­mak­suil­la taann­neet esim. Merce­des Benzil­le hyvän myyn­nin Itä-Euroo­pas­sa; moni­kin Bod­jam ja Vaclav on nous­sut alfau­ros­ten kadeh­dit­tuun luok­kaan kai­ki­ne etui­neeen uudel­la ML maas­tu­ril­laan. Teol­li­suu­den kus­tan­nus­ten nousu tääl­lä taas on teh­nyt siir­ty­mi­sen raik­kai­den tuu­lien Kii­naan vie­lä pal­jon entis­tä hou­kut­te­le­vam­mak­si, joten var­maan myös Pekin­gis­sä kii­tel­lään kovin tätä politiikkaa.

    Mikä­li ruo­an hin­ta nousee pysy­väs­ti kor­keam­mal­le tasol­le saat­taa sii­tä seu­ra­ta jotain hyvää­kin; 3. maa­il­man vil­je­li­jöi­den kan­nat­taa alkaa vil­je­le­mään maata…

  8. Jos ilmas­ton­muu­tos on fuu­laa, niin mik­si meteo­ro­lo­gien pitää ottaa ennus­tuk­sis­saan huo­mioon hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen ilma­ke­häs­sä? Ihan huvik­seen­ko he teke­vät entis­tä entis­tä hei­kom­pia ennustuksia?

  9. Minus­ta on epä­mie­le­käs­tä kes­kus­tel­la enää täs­sä vai­hees­sa sii­tä, mitä hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen aiheut­taa. Ilmas­toa se muut­taa ja mel­ko toden­nä­köi­ses­ti läm­mit­tää. Sen lisäk­si se hap­pa­moit­taa meret ja tekee muu­ta kur­jaa, jota on vai­kea ennustaa. 

    Busi­ness as usual- ske­naa­rios­sa hiil­tä palaa sel­lai­nen mää­rä, että täy­tyy kela­ta jon­ne­kin lii­tu­kau­del­le ennen kuin ilma­ke­häs­tä löy­tyy sel­lai­nen mää­rä hii­li­diok­si­dia. On täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä mil­lai­sen hybrik­sen val­las­sa voi joku olla, että on val­mis otta­maan sel­lai­sia ris­ke­jä. Ilmas­to ja eko­sys­tee­mi sää­tyy ver­ra­ten hitaas­ti ja ihmi­nen muut­taa yhtä mer­kit­tä­vää muut­tu­jaa jär­jes­tel­mäs­sä jon­ka toi­min­nas­ta ei tie­dä pal­jon mitään, vauh­dil­la, jol­lais­ta mikään luon­nol­li­nen pro­ses­si ei kos­kaan ole teh­nyt sinä aika­na kuin maa­pal­lol­la on ollut moni­so­luis­ta elämää. 

    Eihän se kovin var­maa ole, että mitään kata­stro­fia tulee. Mut­ta jos mah­dol­li­suus on vaik­ka 10 pro­sen­tin luok­kaa — kon­sen­sus voi siis olla vää­räs­sä 9 tapaus­ta kym­me­nes­tä — en minä oli­si val­mis sitä ris­kiä otta­maan. Ja suo­raan sanoen en voi käsit­tää, että joku kuvit­te­lee oikeu­dek­seen teh­dä sen valin­nan mei­dän kaik­kien puolesta.

  10. Yksi­kään asian­tun­ti­ja ei väi­tä nykyi­sen ilmas­ton­muu­tok­sen tapah­tu­van pel­käs­tään ihmi­sen toi­min­nan vai­ku­tuk­ses­ta. Kukaan ei voi­si ostaa tuhan­sien tut­ki­joi­den mie­li­pi­det­tä. Tyh­miä­kö olette?

  11. Minus­ta on epä­mie­le­käs­tä kes­kus­tel­la enää täs­sä vai­hees­sa sii­tä, mitä hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen aiheuttaa. 

    Aina­kin näkö­jään hel­ve­tin kyl­män kesän niin Suo­meen kuin Euroop­paan­kin. Vaik­ka ihmi­nen muut­taa­kin nyt tär­ke­ää muut­tu­jaa ennen­nä­ke­mät­tö­mäl­lä nopeu­del­la niin aikas niu­kas­ti näyt­tää asial­la ole­van vai­ku­tus­ta sii­hen läm­pö­ti­laan. His­to­ria kui­ten­kin ker­too meil­le poik­keuk­sel­li­sen läm­pi­mis­tä ja toi­saal­ta kyl­mis­tä ajan­jak­sois­ta aikoi­na, jol­loin autot eivät todel­la­kaan pör­rän­neet. Eikä näi­tä ajan­jak­so­ja tar­vit­se kau­kaa­kaan etsiä. 

    Tätä­hän sää var­maan just tar­koi­tit, vai mitä? 🙂 Muu­ten yleen­sä kai­ken­lai­set hybrik­set ovat enem­pi ilmas­tous­ko­vais­ten piir­re, kuten yleen­sä­kin uskovaisten..

  12. Minus­ta on epä­mie­le­käs­tä kes­kus­tel­la enää täs­sä vai­hees­sa sii­tä, mitä hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen aiheut­taa. Ilmas­toa se muut­taa ja mel­ko toden­nä­köi­ses­ti läm­mit­tää. Sen lisäk­si se hap­pa­moit­taa meret ja tekee muu­ta kur­jaa, jota on vai­kea ennustaa.”

    Ajat­te­lin aikai­sem­min täy­sin samoin. Yllä perus­tel­luis­ta syis­tä olen muut­ta­nut miel­tä­ni. Myös “merien hap­pa­moi­tu­mi­nen” on erit­täin spe­ku­la­tii­vi­nen väite. 

    Busi­ness as usual- ske­naa­rios­sa hiil­tä palaa sel­lai­nen mää­rä, että täy­tyy kela­ta jon­ne­kin lii­tu­kau­del­le ennen kuin ilma­ke­häs­tä löy­tyy sel­lai­nen mää­rä hiilidioksidia.”

    On hyvä pitää mie­les­sä, että puhum­me mil­joo­na­so­sis­ta. Nousu on tapah­tu­nut n. 280 mil­joo­nas­osas­ta n. 370:een mil­joo­nas­osaan. “Busi­ness as usual” ske­naa­rios­sa kuvat­tu ilma­ke­hän hii­li­diok­si­din mää­rän tuplaan­tu­mi­nen esi­teol­li­seen aikaan näh­den n. 600:aan mil­joo­nas­osaan on sekin vain mur­to-osan niis­tä n. 1000–3000ppm luvuis­ta joi­ta maa­pal­lol­la arvioi­daan olleen hir­mu­lis­ko­jen aika­kau­del­la 65–250 mil­joo­naa vuot­ta sitten.
    Ja n. 450 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten kun läm­pö­ti­lat äkis­ti tip­pui­vat his­to­rial­li­sen alhai­sik­si ilma­ke­hän hii­li­diok­sin arvioi­daan olleen n. 4000ppm. Toki moni muu­kin asia oli tuol­loin radi­kaa­lis­ti toi­sin, eikä näi­tä kar­keas­ti mää­ri­tet­ty­jä luku­ja voi käyt­tää suo­riin ver­tauk­siin. Antark­tik­sen jää­da­tas­ta ei ole kui­ten­kaan ollen­kaan mer­ki­tyk­se­tön huo­mio, että men­nei­nä tuhan­si­na vuo­si­na läm­pö­ti­la on aina joh­ta­nut co2:ta ja kyl­me­ne­mi­nen on aina seu­ran­nut kas­va­neis­ta co2-mää­ris­tä huolimatta. 

    Miten co2 ilma­ke­hän mil­joo­na­so­si­na läm­mit­tää maa­pal­loa ja kuin­ka pal­jon se läm­mit­tää ei ole ollen­kaan mer­ki­tyk­se­tön kysy­mys. Pää­sin itsea­sias­sa kysy­mään Piel­kel­tä seu­raa­vas­ta huo­mios­ta­si (anteek­si jos yhdis­te­len pari kommentia):

    On täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä mil­lai­sen hybrik­sen val­las­sa voi joku olla, että on val­mis otta­maan sel­lai­sia ris­ke­jä. Mut­ta jos mah­dol­li­suus on vaik­ka 10 pro­sen­tin luok­kaa — kon­sen­sus voi siis olla vää­räs­sä 9 tapaus­ta kym­me­nes­tä — en minä oli­si val­mis sitä ris­kiä ottamaan.”

    Tämä on ns. venä­läi­sen rule­tin peri­aa­te. Se on hyvin sup­pea, kon­teks­ti­ton ja mit­ta­suh­teis­ta luo­pu­va näkö­kul­ma maa­il­man ongel­mien hah­mot­ta­mi­sek­si. Ei voi ajaa kos­ka hir­vi voi äkis­ti hypäh­tää auton eteen ilman että ehtii teke­mään mitään.
    Kotiin jää­mi­nen on toi­saal­ta aika epä­mu­ka­vaa oman elä­män­sä asioi­den hoi­ta­mi­sen kan­nal­ta. Peril­le pää­see ehkä ilman autoa­kin, mut­ta esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sam­me se tulee kal­liim­mak­si, vie enem­män aikaa ja on epä­mu­ka­vam­paa. Hir­ven toden­nä­köi­ses­ti pys­tyy vie­lä myös väis­tä­mään sen havaitessaan.

    Kal­lis­tu­vaan ener­gi­aan liit­tyy luke­mat­to­mia glo­baa­le­ja ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia, jois­ta ruo­ka­krii­si on vas­ta esi­ma­kua. “Pelas­tat” maa­il­man vaik­ka sit­ten sil­lä 10% toden­nä­köi­syy­del­lä että olet oikeas­ti jotain pelas­ta­mas­sa, etkä väli­tä sii­tä, että lääk­kee­si voi oma­ta hyvin vaka­via sivuvaikutuksia?

    Tämä on vää­rä asen­ne. IPCC:nkin arvioi­den mukaan 2020 ei ole vie­lä mikään do or die virs­tan­pyl­väs. Jos v. 2020 ei olla havait­tu läm­pö­ti­lo­jen nousua 20+ vuo­teen, niin toteat­ko edel­leen, että kyl­lä läm­pö­ti­lat voi­vat kui­ten­kin nous­ta kata­stro­faa­li­ses­ti ja sik­si maa­il­ma, ja köy­hät­kin maat sii­nä muka­na tulee pakot­taa kal­liim­man ener­gian ja sen kyt­kös­ten todel­li­suu­teen vaik­ka se vai­keut­tai­si hei­dän kamp­pai­lu­aan köy­hyy­den voit­ta­mi­sek­si? Vaik­ka ilmas­ton prio­ri­soi­mi­sel­la suun­tai­sim­me ympä­ris­tö­fo­kus­tam­me ja ‑mää­rä­ra­ho­jam­me ongel­maan joka ei ehkä ole ongel­ma alun­pe­rin­kään? Vaik­ka voi­sim­me käyt­tää resurs­se­jam­me luke­mat­to­miin mui­hin todet­tui­hin koh­tei­siin vesis­töis­tä, met­siin, hiuk­kas­pääs­tö­jen suo­dat­ta­mi­seen sekä väes­tön­kas­vun tait­ta­mi­seen ja mui­hin huma­ni­taa­ri­siin ja ympä­ris­töl­li­siin pyr­ki­myk­siin? Oli­si mie­len­kiin­tois­ta lukea kuin­ka mon­ta kym­men­tä pro­sent­tia ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta jo nyt syö maa­il­man huma­ni­taa­ri­sis­ta ja ympä­ris­töl­li­sis­tä määrärahoista.

    Ja suo­raan sanoen en voi käsit­tää, että joku kuvit­te­lee oikeu­dek­seen teh­dä sen valin­nan mei­dän kaik­kien puolesta.”

    Kyse ei ole joka/tai valin­nas­ta. Kyse on kon­teks­tis­ta ja mit­ta­suh­teis­ta ja luke­mat­to­mis­ta uhka­ku­vis­ta. Suu­rem­mis­ta ja pie­nem­mis­tä. Esi­mer­kik­si puh­taan veden kas­va­va pula sisäl­tää hir­vit­tä­viä pai­na­jais­ku­via pahim­mis­sa ske­naa­riois­saan, ja edel­lyt­täi­si asian­tun­ti­ja-arvioi­den mukaan tuhan­sien mil­jar­dien inves­toin­te­ja puh­taa­seen veteen seu­raa­vien 20–25 vuo­den aika­na. Ehkä täs­tä voi­si näkyä medias­sa­kin hie­man enem­män jos kape­aan hori­sont­tiin mah­tui­si ilmas­toa laa­jem­pi kuva ympäristöstä.

    Vaik­ka sil­ti­kin aset­tai­sim­me venä­läi­sen rule­tin peri­aat­teen läh­tö­koh­dak­si kuten tun­nut tah­to­van, sen­kin voim­me teh­dä useam­mal­la eri taval­la. Voim­me mää­rit­tää varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen ja sen poh­jal­ta kehit­tää poten­ti­aa­lis­ta kykyäm­me vas­ta­ta nopeas­sa aika­tau­lus­sa ilmas­to­ka­ta­stro­fiin, jos sii­hen vas­taa­mi­nen toden­ne­taan vält­tä­mät­tö­mäk­si — mitä ei suin­kaan ole vie­lä alkuun­kaan tapah­tu­nut, ja min­kä tie­teel­li­nen perus­tel­ta­vuus on hei­ken­ty­nyt edel­lis­ten 6–7 vuo­den aikana.
    Kun tau­din totea­mi­nen on hyvin epä­var­mal­la tie­teel­li­sel­lä poh­jal­la, ei bio­ener­gian kal­tais­ten vaka­via sivuoi­rei­ta aiheut­ta­vien lääk­kei­den mää­rää­mi­nen ole poti­laan hyvin­voin­nin eduk­si. Tätä voi kysyä niil­tä n. 100 mil­joo­nal­ta ihmi­sel­tä lisää jot­ka ruo­ka­krii­si on sysän­nyt elä­mään näläs­sä. Maa­il­man­pan­kin arvion mukaan ruo­an hinn­an­nousus­ta jopa 75% selit­tyy bioenergialla.

    En usko että olet ymmär­tä­nyt kon­teks­tia jakaes­sa­si kysy­myk­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­ta ja huma­ni­taa­ri­ses­ta poli­tii­kas­ta joko/tai ‑akse­lil­le.

    Jos kui­ten­kin haluat pysyä sil­lä akse­lil­la, niin esi­tän ylei­sen kysy­myk­sen (muut­kin voi­vat toki vas­ta­ta) mis­sä kul­kee se pis­te, jos­sa olet val­mis totea­maan, että ilmas­to­ka­ta­stro­fia ei tule ja sivuoi­rei­ta aiheut­ta­vas­ta lää­kin­näs­tä voi­daan luo­pua? Riit­tää­kö v. 2020 ja ei näky­vää nousua kah­den vuo­si­kym­me­nen takai­seen näh­den? v. 2030 ja ‑0.2?

  13. Kuten sanoin, minus­ta on epä­mie­le­käs­tä kes­kus­tel­la ns. änky­röi­den kans­sa. Ilmas­to on moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä jos­sa suu­rin yksit­täi­nen vai­kut­ta­va teki­jä on aurin­gon sätei­ly. Sätei­lyn inten­si­teet­ti vaih­te­lee aika taval­la ja nyt tai­taa olla menos­sa näi­den lyhyem­pien syklien se vai­he, jos­sa on viileämpää. 

    Änky­rät valit­se­vat rusi­nat pul­las­ta- peri­aat­teel­la joko hyvin lyhyen (“nyt­hän on kyl­mä kesä”) tai älyt­tö­män pit­kän (“hir­mu­lis­ko­jen aikaan oli kym­men­ker­tai­nen mää­rä hii­li­diok­si­dia!”) tuke­maan sumu­tus­ta. Yksi­kään änky­rä­ar­gu­ment­ti ei ole ns. oikea argu­ment­ti, vaan perus­tuu aina sii­hen, että simu­laa­tiot ovat puut­teel­li­sia ja että tie­toa ei ole tarpeeksi. 

    mis­sä kul­kee se pis­te, jos­sa olet val­mis totea­maan, että ilmas­to­ka­ta­stro­fia ei tule ja sivuoi­rei­ta aiheut­ta­vas­ta lää­kin­näs­tä voi­daan luopua?

    Sano­taan vaik­ka että vuon­na 2400, jos stea­dy-sta­te tilas­sa ollaan ja hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus on 500–600ppm, eikä mitään havait­ta­vaa muu­tos­ta tren­dis­sä ole ollut. 

    Ei meil­lä ole oikeut­ta “var­muu­den vuok­si” tuho­ta maapalloa.

  14. Nämä “var­muu­den vuok­si ilmas­to­po­li­tii­kan eteen ei pidä teh­dä mitään, kos­ka otam­me pie­nen ris­kin, että teem­me sen tur­haan” ‑ajat­te­li­jat teke­vät kai­ken epäloogisesti.

    1) Ris­ki, että teo­ria kas­vi­huo­neil­miös­tä oli­si joten­kin vää­rä, on todel­la pie­ni, valitettavasti.

    2) On mah­dol­lis­ta, että jos­tain löy­tyy palau­te­me­ka­nis­mi (met­sät alka­vat kas­vaa pal­jon nopeam­min, esi­mer­kik­si) mut­ta tähän tuu­dit­tau­tu­mi­nen on kyl­lä lap­sen uskoa: sadun lopus­sa aina tulee se san­ka­ri, joka voit­taa pahan ja lap­si voi nuk­kua hyviul­lä mielin. 

    3) On joten­kin epä­loo­gis­ta sanoa ensin, että ilmas­toon vai­kut­ta­vat monet muut­kin asiat ja sit­ten todis­taa kas­vi­huo­neil­miö ole­mat­to­mak­si sil­lä, että hei­nä­kuun alku on Suo­mes­sa ollut viileä. 

    Maa­il­mas­ta ei tule mah­do­ton­ta paik­kaa moni­so­lui­sil­le eliöil­le elää, vaik­ka hii­li­diok­si­din mää­rä ilma­ke­häs­sä kol­min­ker­tais­tui­si. Maan­vil­je­lys vain sat­tuu ole­maan vää­räs­sä pai­kas­sa. Vaik­ka meren pin­ta nousi­si 30 met­riä, pal­jon jää maa­ta vie­lä meren pin­nan yläpuolelle.

    Nykyi­nen sivi­li­saa­tio vain romah­taa, ran­nik­ko­kau­pun­git jou­du­taan hyl­kää­mään, mil­jar­de­ja ihmi­siä kuo­lee tai läh­tee ympä­ris­tö­pa­ko­lai­sik­si ja niin edelleen. 

    Sil­ti, 10 000 vuo­den kulut­tua kata­stro­fi vai­kut­taa tavan­omai­sel­ta osal­ta ihmis­kun­nan his­to­ri­aa. Tuhou­tui­han Kak­sois­vir­tain maan kulttuurikin.

  15. Osmo kir­joit­ti:

    Nykyi­nen sivi­li­saa­tio vain romah­taa, ran­nik­ko­kau­pun­git jou­du­taan hyl­kää­mään, mil­jar­de­ja ihmi­siä kuo­lee tai läh­tee ympä­ris­tö­pa­ko­lai­sik­si ja niin edelleen. 

    Sil­ti, 10 000 vuo­den kulut­tua kata­stro­fi vai­kut­taa tavan­omai­sel­ta osal­ta ihmis­kun­nan historiaa.” 

    Tuos­ta en oli­si ihan var­ma. Eufe­mia kir­joit­taa Han­nah Arend­tin kir­jaa kom­men­toi­des­saan hyvin blo­gis­saan sii­tä, että luon­to­suh­teem­me on saat­ta­nut muut­tua peruuttamattomasti:

    Nyky­ään yhä useam­mat usko­vat, että mei­dän on mah­dol­lis­ta muut­taa maa­pal­lo ehkä jopa tyk­kä­nään elin­kel­vot­to­mak­si ohjaa­mal­la ‘luon­non loput­to­mia pro­ses­se­ja ihmis­ten maa­il­maan’, eli ohjat­tu­jen kemial­lis­ten pro­ses­sien ja tek­nii­kan avul­la. Muu­tos aja­tuk­sis­sa ei ole mitä­tön. Syklis­tä ja aja­ton­ta kuvaa luon­non ole­muk­ses­ta on horjutettu.”

    http://eufemia.blogspot.com/

    Arve­len myös, että väes­tö­rä­jäh­dys, saas­tu­mi­nen ja tek­no­lo­gi­nen puut­tu­mi­nen luon­toon ovat muut­ta­neet jotain niin perus­teel­li­ses­ti, että luon­to ei enää sii­tä toivu.

  16. Kos­ka minul­la ei ole riit­tä­vää tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta, en pys­ty itse hank­ki­maan täy­del­lä var­muu­del­la tie­toa sii­tä, kuin­ka vaa­ral­li­nen ja var­sin­kin var­ma asia ilmas­ton­muu­tos on. (hii­li­diok­si­din osuus sii­nä jnpp.)
    Sen sijaan ns. ilmas­tos­kep­tik­ko­jen into väi­tel­lä aihees­ta mitä kum­mal­li­sim­min argu­men­tein on myös psy­ko­lo­gi­ses­ti ja logii­kan kan­nal­ta kiin­nos­ta­va asia.
    Osan jäl­kim­mäi­ses­tä OS tii­vis­ti edel­lä onnis­tu­nees­ti kol­meen kohtaan.
    Itse olen hyvin häm­mäs­ty­nyt sii­tä, että kaik­ki nykyi­seen elä­män­muo­toon liit­ty­vät ilmiöt ovat niin pirun tär­kei­tä puolustettavia.
    Esi­mer­kik­si öljyyn sidot­tuun moot­to­ri­tek­nik­kaan liit­ty­vä tek­no­lo­gia­han on var­sin kehit­ty­mä­tön­tä monel­la­kin tapaa ja pitää­kö mei­dän todel­la­kin jos­tain jär­jel­lä käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä olla ikui­ses­ti sidot­tu­na nykyi­sen kulu­tusyh­teis­kun­nan kuvot­ta­vaan mam­mo­nan pal­von­nan kulttuuriin.
    Mie­les­tä­ni niis­tä kan­nat­tai­si pyr­kiä eroon muis­ta­kin kuin ilmastosyistä.
    Kan­nat­tai­si jopa poh­tia sitä, mitä tapah­tuu ihmi­sen laji­ke­hi­tyk­sel­le pel­käs­tään sen takia, että yksin­ker­tai­sia lihak­sin ja ais­tein teh­tä­vis­sä ole­via asioi­ta kor­va­taan eri­lai­sin konein ja laittein.
    Pel­kään, ettei mitään hyvää.

  17. Vaik­ka ei kan­nat­tai­si, kom­men­toin kui­ten­kin yhtä asiaa.

    Ei voi ajaa kos­ka hir­vi voi äkis­ti hypäh­tää auton eteen ilman että ehtii teke­mään mitään.”

    Ei, vaan tei­dän asen­teen­ne on sel­lai­nen, että mut­kaan kan­nat­taa ajaa syk­syl­lä pak­kas­ke­lien tul­les­sa satas­ta, vaik­ka siel­lä ehkä saat­tai­si olla mus­taa jää­tä. Jos siel­lä ei ole, niin ei mitään. Jos siel­lä on, niin saat­taa­han saat­taa­han sitä ehtiä vie­lä kor­ja­ta auton kul­kua ennen ojaa. Tulee vaan per­ke­leen kal­liik­si sii­nä vai­hees­sa kun ei ehdi­kään teh­dä kor­jaa­via toimenpiteitä.

  18. Öljyn­tuo­tan­non lisää­mi­sel­lä hae­taan suo­tui­saa vaa­li­tu­los­ta, ja ympä­ris­tö­vaa­ti­muk­sel­la hae­taan suo­tui­saa vaalitulosta.

  19. Toi­nen asia, jos­ta tah­toi­sin huo­maut­taa on tämä bio­polt­toai­ne­höm­pö­tys. Bio­polt­toai­neis­ta innos­tui­vat eni­ten ne, jot­ka ovat juu­ri vuo­si- pari sit­ten koke­neet “kään­ny­tyk­sen”. Tuon kään­ty­myk­sen taus­tal­la on ollut into ja toi­vo sii­tä, että vih­doin­kin pää­see jaka­maan maa­ta­lous­tu­kiai­sia ilman poliit­tis­ta tuo­mio­ta, “hyvän” asian puolesta.

    Suu­rin osa bio­polt­toai­nees­ta on kau­he­aa tuh­laus­ta. Hii­li­ta­see­seen saa­daan vain kos­meet­ti­nen paran­nus ja sivu­vai­ku­tuk­se­na raket­ti­mai­ses­ti nouse­va ruo­an hin­ta. (Olkoon­kin, ettei tämä meka­nis­mi ole näin suo­ra­vii­vai­nen, mut­ta joku änky­rä jos­sain puut­tuu tähän sil­ti.) Tämä on sama kuin syyt­täi­si AIDS-tut­ki­joi­ta sii­tä, että joku afrik­ka­lai­nen pop­pa­mies tar­jo­aa tap­pa­via lääk­kei­tä. Ongel­ma ei katoa sil­lä, että sii­hen tar­jo­tut kei­not ovat huonoja. 

    Luon­to kyl­lä toi­puu. Pahim­mis­sa­kin ske­naa­riois­sa jäl­jel­le jää aina­kin bak­tee­re­ja, mel­kein var­mas­ti myös monen­lai­sia leviä, toden­nä­köi­ses­ti hyön­tei­siä ja isom­pia kas­ve­ja ja mah­dol­li­ses­ti myös pie­niä nisäkkäitä.

  20. Tie­de­mies:

    Kuten sanoin, minus­ta on epä­mie­le­käs­tä kes­kus­tel­la ns. änky­röi­den kanssa.”

    Oma arvo­läh­tö­koh­ta­ni ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa on maa­il­man ympä­ris­tön ja maa­il­man ihmis­ten hyvin­voin­ti. Käy­tös­sä ole­vien resurs­sien suun­taa­mi­nen tehok­kaas­ti luon­non suo­je­le­mi­sek­si, väes­tön­kas­vun tait­ta­mi­sek­si, huo­no-osais­ten aut­ta­mi­sek­si hei­dän omis­sa koti­mais­saan. Olen pereh­ty­nyt ilmas­to­ky­sy­myk­seen kym­me­nien tuhan­sien sivu­jen ver­ran, suu­ren osan sii­tä realcli­ma­tes­sa ja IPPC:n pape­rei­den kim­pus­sa. Se ei ole mikään tae kysy­mys­ten ymmär­tä­mi­ses­tä, mut­ta aina­kin olen yrit­tä­nyt ymmär­tää kysy­myk­siä ja nii­den taus­to­ja, sekä pää­ty­nyt täy­sin vil­pit­tö­mäs­ti nii­hin kan­toi­hin joi­ta nyt olen yllä kuvan­nut. Vie­lä 2007 edus­kun­ta­vaa­leis­sa äänes­tin ehdo­kas­ta­ni puh­taas­ti ilmas­to­tee­man perusteella.

    Huo­maat­ko kuin­ka nos­tat ja oikeu­tat oman näke­myk­se­si kes­kus­te­lun ja perus­te­lu­vas­tuul­li­suu­den ylä­puo­lel­le? Mik­si olet niin var­ma näke­myk­ses­tä­si, että et tun­nu välit­tä­vän sii­tä kuin­ka vaka­via sivu­vai­ku­tuk­sia ole­te­tun tau­din lääk­keil­lä voi olla maa­il­man köyhimmille?

    Ei meil­lä ole oikeut­ta “var­muu­den vuok­si” tuho­ta maapalloa.”

    Et tai­da ymmär­tää kuin­ka kes­tä­vik­si evo­luu­tio on maa­il­man eko­sys­tee­mit muo­van­nut? Elä­män­his­to­rian aika­na maa­pal­lol­le on esi­mer­kik­si iskey­ty­nyt jät­ti­läis­mäi­siä aste­roi­de­ja, joi­den iskun syn­nyt­tä­mät pai­ne­aal­lot, tuli­pal­lot ja tuli­myrs­kyt ja nii­tä seu­ran­neet tai­vaan pimen­tä­neet ydin­tal­vet (vrt. ihmi­nen kul­ki­si tääl­lä lähes jokai­sen neliö­ki­lo­met­rin val­ta­vien pus­kut­rak­to­rien ja lie­kin­hei­tin­ten kans­sa ja sen jäl­keen pimen­täi­si tai­vaan saas­taan jol­la­kin hypo­teet­ti­sel­la kei­noin) eivät tuhon­neet elä­mää maa­pal­lol­ta. Osmon arvio sii­tä mitä ilmas­ton­muu­tos pahim­mil­laan voi­si aiheut­taa on aika yhden­mu­kai­nen mm. IPCC:n arvioi­den kans­sa. Kun nii­den uhka­ku­vien kans­sa lai­te­taan vas­tak­kai­seen vaa­ka­kup­piin esi­mer­kik­si hal­lit­se­ma­ton väes­tön­kas­vu ja pula puh­taas­ta vedes­tä, sekä bio­di­ver­si­tee­tin kaven­tu­mi­nen (nämä ovat kaik­ki sel­kei­tä ongel­mia, joi­den toden­ta­mi­sek­si ei pidä odot­taa ehdot­ta­maa­si vuo­teen 2400 ja kos­ket­ta­vat sato­ja mil­joo­nia, mil­jar­de­ja ihmi­siä NYT) niin kum­pi kupeis­ta pai­naa enem­män? Jos et pidä kysy­mys­tä mie­lek­kää­nä, niin viit­taan ongel­mien todet­ta­van kon­kreet­ti­suu­den lisäk­si jäl­leen rajal­li­siin resurs­sei­hin, co-effek­tei­hin, rin­nak­kais­kyt­ken­töi­hin ja sivuoi­rei­siin. Mut­ta en tois­ta nii­tä enää.

    Osmo: “1) Ris­ki, että teo­ria kas­vi­huo­neil­miös­tä oli­si joten­kin vää­rä, on todel­la pie­ni, valitettavasti.”

    Tar­koi­tat kai ilmas­to­herk­kyyt­tä, ant­ro­po­gee­ni­sen co2n ilmas­to­pa­kot­teen voi­mak­kuut­ta. Tämä­hän on sinän­sä irral­li­nen kysy­mys kas­vi­huo­neil­miös­tä. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää olet­ko pereh­ty­nyt kysy­myk­seen tar­kem­min, vai poh­jaa­ko käsi­tyk­se­si puh­taas­ti sii­hen, että et kysee­na­lais­ta IPCC:n auk­to­ri­teet­tia­se­maa. Hehän käyt­ti­vät yli kah­den asteen cel­sius­ta ilmas­to­herk­kyy­des­tä toden­nä­köi­syy­sar­vio­ta “90%”. Olem­me koh­ta jo eden­neet puo­len mat­kaa koh­den tuplaan­tu­mis­ta esi­teol­li­seen aikaan näh­den, eikä kyse ole Suo­men hei­nä­kuus­ta. Edel­li­nen tal­vi oli maa­il­mas­sa kyl­min yli vuo­si­kym­me­neen (Aasias­sa sataan vuo­teen) vaik­ka Suo­mes­sa ei ollut ollut yhtä leu­toa tal­vea sit­ten vuo­den 1989 (olen tuol­loin tul­lut Hel­mi­kuul­la len­to­ko­neel­la takai­sin Suo­meen ja näh­nyt ylhääl­tä kuin­ka maa vihe­riöi lumi­peit­teet­tö­mä­nä). Sil­ti ilma­tie­teen­lai­tos uuti­soi pai­kal­li­sen leu­don tal­ven todis­tee­na “ilmas­ton­muu­tok­ses­ta”, joka ottaen huo­mioon glo­baa­lis­ti kyl­män tal­ven (ja Suo­mes­sa itse­pin­tai­ses­ti val­lin­neen mata­la­pai­neen) oli aika­moi­nen ilmastohybris.
    Kyse on glo­baa­leis­ta tren­deis­tä edel­lis­ten kym­me­nen vuo­den ajal­ta. Yhdys­val­lois­sa, jos­sa mit­taus­da­ta on ollut kaik­kein kat­ta­vin­ta — ja toden­ne­tuis­ta vir­heis­tään huo­li­mat­ta — luo­tet­ta­vin­ta, ei ole todet­tu havait­ta­vaa läm­pö­ti­lo­jen nousua 1930-luvun ja nykyis­ten “his­to­rial­li­sen kor­kei­den” läm­pö­ti­lo­jen välil­lä. Sii­nä välis­sä läm­pö­ti­lat ovat kyl­lä vaih­del­leet ylös ja alas. Vie­lä kun huo­mioi­daan, että IPPC:n teo­riois­sa poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon tuli­si läm­me­tä nopeammin.

    Se kuin­ka pal­jon mil­joo­nas­osat sit­ten kaik­ki­ne kyt­kök­si­neen läm­mit­tä­vät on aivan lii­an moni­mut­kai­nen ongel­ma las­ket­ta­vak­si, joten ongel­maa on val­ta­vas­ti redusoi­den simu­loi­tu tie­to­ko­neoh­jel­mil­la, GCM-mal­lin­nuk­sel­la. Ne anta­vat sel­lai­sia tulok­sia kuin nii­hin syöt­tää para­met­re­ja sisään (ja tämä on sel­lais­ta sala­tie­det­tä, että yri­tä­pä löy­tää tie­toa näis­tä para­met­reis­tä!) ja esim. Piel­ke on nos­tat­ta­nut — saa­mat­ta vas­tauk­sia — kes­kus­te­lua näi­den simu­laa­tioi­den para­met­ri­soin­nin vail­li­nai­suu­des­ta. McIn­ty­re on tapel­lut koo­dien saa­ta­vuu­des­ta, koh­da­ten hyvin viha­mie­lis­tä vas­tus­tus­ta ja kiel­täy­ty­mis­tä koo­dien avoi­mes­ta jul­kai­se­mi­ses­ta mm. IPCC:n joh­ta­van tie­de­mie­hen James Han­se­nin taholta.

    Viit­taan edel­leen kah­teen ylem­pä­nä ole­vaan link­kiin. Niis­tä löy­tyy doku­men­toi­tu­ja perusteluja.

  21. Tähän voi sanoa vaik­ka näin:

    Minus­ta­kin on usein epä­mie­le­käs­tä kes­kus­tel­la tei­dän ns. ilmas­tous­ko­vais­ten kans­sa. Ilmas­to on moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä jos­sa suu­rin yksit­täi­nen vai­kut­ta­va teki­jä on aurin­gon sätei­ly. Sätei­lyn inten­si­teet­ti vaih­te­lee aika taval­la ja nyt tai­taa?? [tämä on ilmei­ses­ti sitä kovin­ta ili­mas­to­tie­det­tä..] olla menos­sa näi­den lyhyem­pien syklien se vai­he, jos­sa on viileämpää.

    Ilmas­tous­ko­vai­set valit­se­vat AINA rusi­nat pul­las­ta- peri­aat­teel­la joko hyvin lyhyen (”nyt­hän on niiiiin kuu­ma kesä, tai niiiin läm­min tal­vi, tai niiiiin kes­ki­mää­räi­nen syk­sy ja lun­ta­kin puk­ka­si ennen kuin vaih­doin tal­vi­ren­kaat”) tai älyt­tö­män pit­kän (”hir­mu­lis­ko­jen aikaan oli kym­men­ker­tai­nen mää­rä hii­li­diok­si­dia ja sil­loin se vas­ta oli­kin sai­raan kuu­ma!”) tuke­maan sumu­tus­ta. Yksi­kään ilmas­tous­kon­toar­gu­ment­ti ei ole ns. oikea argu­ment­ti, vaan perus­tuu aina sii­hen, että simu­laa­tiot ovat puut­teel­li­sia ja että tie­toa ei ole tar­peek­si. Pitää siis vain USKOA.. 

    Sano­taan vaik­ka että vuon­na 2400, jos stea­dy-sta­te tilas­sa ollaan ja hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus on 500–600ppm, eikä mitään havait­ta­vaa muu­tos­ta tren­dis­sä ole ollut. 

    Hei mut pidä tää! Pää­set var­mas­ti eläk­keel­le ennen fuu­lan tuloa ilmi! 🙂

    Kaik­ki puo­lu­eet Suo­mes­sa ja var­maan­kin mel­kein kaik­ki Län­sieu­roo­pas­sa­kin ovat nykyi­sin ns. ‘Vih­rei­tä’. Suo­mes­sa jako tapah­tuu akse­lil­la “maa­il­man­lop­pu tulee tänään” ja “maa­il­man­lop­pu tulee huo­men­na” ryh­miin. Näis­tä ensim­mäi­seen kuu­luu tie­tys­ti itse ori­gi­naa­li de Vir­heet — puo­lue ja jäl­kim­mäi­seen sit­ten suu­rin osa ellei loput puolueet.

    Vir­hei­den poli­tiik­kaan kuu­luu ajaa peri­aat­tel­li­sel­la tasol­la asioi­ta, joi­ta ei voi­da aina­kaan käy­tän­nös­sä toteut­taa. Osmo­kin kan­nat­taa innok­kaas­ti kaik­kien suo­ma­lais­ten hel­sin­ki­läis­ty­mis­tä, sin­ne vaan maa­kaa­sul­la läm­mi­tet­tyyn neuk­ku­kuu­tioon kär­vis­te­le­mään niin maa­il­ma pelas­tuu.. Sel­lai­sil­la sei­koil­la kuten ettei siel­lä maa­il­man kes­ki­pis­tees­sä ole riit­tä­väs­ti asun­to­ja töi­hin tule­vil­le suo­ma­laisl­le ei tie­ten­kään ole mitään mer­ki­tys­tä, vaan maa­kun­nis­sa asu­vat suo­ma­lai­set ovat vain niin tyh­miä ja ilkei­tä ettei­vät halua toi­mia jär­ke­väs­ti. Tai sel­lai­sil­la sei­koil­la että kaik­ki nyt eivät vain halua asua slum­miu­tu­vas­sa tai onko parem­pi ter­mi nyky­ään; kehi­tys­maa­lais­tu­vas­sa kes­ki­ko­koi­ses­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa vie­lä­pä on onnis­tut­tu yhdis­tä­mään sekä suur­kau­pun­gin että pik­ku­kau­pun­gin huo­not puo­let ilman nii­tä hyviä puo­lia.. Tai sel­lai­sil­la sei­koil­la ettei tämä aurin­gon­las­kun kan­san­ta­lous pys­ty raken­taa­maan edes mini­mi­ta­son uusia neuk­ku­kuu­tioi­ta riittävästi..

    Vir­hey­teen yli­pää­tään kuu­luu myös kaik­kien jär­ke­vien toi­mien rai­vo­kas vas­tus­ta­mi­nen mitä käsit­tä­mät­tö­mäm­mil­lä argu­men­teil­la oli sit­ten kysees­sä vaik­ka­pa CO2 pääs­tö­jen pie­nen­tä­mi­nen tai mel­keim­pä mikä tahan­sa toi­mi tai asia. Esi­merk­ke­jä täs­tä voi­sin kir­joit­taa vaik­ka iltaan saak­ka, mut­ta lai­te­taan tähän nyt yksi tois­sa­päi­väi­nen, suo­raan hal­li­tuk­sen ilmas­to­po­liit­ti­nen asian­tun­ti­jan kan­san­edus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen (vihr.) suusta

    Hänen mie­les­tään Suo­men on kan­net­ta­va osa­vas­tuu, jos Suo­men esi­mer­kin innoit­ta­ma­na ydin­voi­maa raken­ne­taan tur­vat­to­miin mai­hin ja siel­lä sat­tuu ydinonnettomuus. 

    Oli­si­ko täs­sä saa­vu­tet­tu jon­kin­lai­nen tämän kuu­kau­den Vir­heän yli­mie­li­syy­den ja maa­il­man­na­pai­suu­den ennä­tys? Voi­ko joku todel­la­kin olla noin pihal­la rea­li­tee­teis­ta että kuvit­te­lee jon­kun 3. maa­il­man joh­ta­jan välit­tä­vän tip­paa­kaan sii­tä mitä me yli­pää­tään tääl­lä teem­me? Voi­ko täl­läi­nen hen­ki­lö todel­la­kin olla joku hal­li­tuk­sen ilmas­to­po­liit­ti­nen asian­tun­ti­ja ? Mitä tämä ker­too sit­ten täs­tä ilmas­to­po­li­tii­kas­ta.. Vai oli­si­ko tämä­kin lausun­to ihan saman­ta­sois­ta aivo­pie­ru­ta­soa kuin kepu­lai­sen (melk vihr.) pää­mi­nis­te­rim­me visiot Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­ses­tä haloilla?

  22. Eikö kui­ten­kin ole aika loo­gis­ta, että jon­kun asian kan­nat­ta­jat kan­ta­vat vas­tuu­ta sen seu­rauk­sis­ta. En yhtään tie­dä mis­sä yhtey­des­sä Oras Tynk­ky­nen on mie­li­pi­teen­sä lausu­nut, mut­ta kenel­lä ydin­voi­man mah­dol­li­ses­ti aiheut­ta­mis­ta ongel­mis­ta sit­ten vas­tuu on, ellei sen puolestapuhujilla?
    Jos joku kol­man­nen maa­il­man joh­ta­ja ydin­voi­maa päät­tää ajaa niin hyvä perus­te­lu voi olla juu­ri se, Suo­men kal­tai­nen kehit­ty­nyt maa­kin sitä rakentaa.
    Suo­mes­sa­han ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tuli teol­li­suus­pii­reis­sä tot­ta vas­ta sen jäl­keen, kun huo­mat­tiin, että sen avul­la voi­daan edis­tää uusia ydinvoimaloita.

  23. Arvos­tan tut­ki­joi­ta, jot­ka seu­raa­vat omaa nenään­sä vaik­ka se oli­si vas­toin tie­deyh­tei­sön val­ta­vir­ran hyväk­sy­mää kan­taa. Täl­lai­set ihmi­set vie­vät tie­det­tä eteenpäin.

    Jos­kus tie­deyh­tei­sö jämäh­tää kon­sen­suk­seen, joka pysäyt­tää tie­teen ete­ne­mi­sen. Tun­net­tu esi­merk­ki täs­tä on geo­lo­gias­sa, jos­sa teo­ria man­ner­laa­tois­ta esi­tet­tiin ja tyr­mät­tiin tie­deyh­tei­sön toi­mes­ta 1910-luvul­la. Uusi todis­tusai­neis­to osoit­ti 1950-luvul­laa, että geo­lo­gian val­ta­vir­ta oli hylän­nyt oikeak­si osoit­tau­tu­neen teo­rian ja ollut itse vää­ril­lä jäl­jil­lä vajaa 40 vuotta.

    Edel­li­nen on äärim­mäi­nen esi­merk­ki, mut­ta pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa ja lyhyem­mäl­lä aika­jän­teel­lä vas­taa­vaa tapah­tuu tie­tees­sä jat­ku­vas­ti. Met­sään men­nään ja siel­tä löy­de­tään har­hai­lun jäl­keen ulos. Ennen pit­kää kor­jaus­lii­ke tapah­tuu ja tie­de ottaa taas aske­leen eteenpäin.

    Näin on voi­nut käy­dä ilmas­ton­tut­ki­muk­ses­sa­kin. Tai ehkä kysees­sä on alar­mis­tien sala­liit­to! Maal­li­kol­la ei ole kui­ten­kaan mitään älyl­lis­tä perus­tet­ta aset­tua moni­mut­kai­ses­sa luon­non­tie­teel­li­ses­sä kysy­myk­ses­sä vähem­mis­tö­nä­ke­myk­sen kan­nal­le. Useim­mi­ten tie­teel­li­nen kon­sen­sus on oikeas­sa tai mat­kal­la oike­aan suuntaan.

    En ole hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pereh­ty­nyt IPCC:n pape­rei­hin, ilmas­toa kos­ke­vaan mit­taus­da­taan tai yhteen­kään alku­pe­räis­tut­ki­muk­seen. Se ei ole minun alaa­ni, enkä sen vuok­si edes sai­si pape­reis­ta mitään irti. Minun on sil­ti vai­kea uskoa, että ilmas­to­tut­ki­mus oli­si täyn­nä niin ilmei­siä maal­li­kon­kin ymmär­ret­tä­viä auk­ko­ja kuin mitä useim­mis­sa ilmas­tos­kep­ti­koi­den kir­joi­tuk­sis­sa nos­te­taan esille. 

    Lyhyes­ti: uskon tie­teel­li­seen meto­diin, mut­ta minul­la ei ole edel­ly­tyk­siä arvioi­da uskot­ta­vas­ti vie­raan alan tut­ki­mus­tie­toa. En usko sala­liit­toi­hin. Eikö minul­la ole ratio­naa­li­nen perus­ta luot­taa sii­hen, että tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus (tai vähin­tään hyvin vah­va enem­mis­tö) on oikeas­sa? Jos tie­deyh­tei­sön näke­mys ilmas­tos­ta muut­tuu (ja toi­vot­ta­vas­ti se muut­tuu) niin minä seu­raan perässä.

    Se mitä ilmas­ton­muu­tok­sel­le pitäi­si teh­dä onkin sit­ten asia erik­seen. Sii­tä olen Tra­ve­le­rin kans­sa samaa miel­tä, että Oras Tynk­ky­nen pitäi­si räjäyttää.

  24. En usko, että ongel­man ydin on sii­nä, onko ilmas­ton­muu­tos todel­li­nen uhka vai ei. Ongel­man juu­ret pii­le­vät sii­nä, että luon­toa ole­mas­sao­lom­me rat­kai­se­va­na reu­naeh­to­na ei ole täy­sin ymmär­ret­ty. Ongel­ma on siis perus­tal­taan maa­il­man­ku­vaa kos­ke­va eikä tek­ni­nen. Sii­nä vai­hees­sa kun maa­il­mas­sa alkaa olla riit­tä­väs­ti kriit­tis­tä mas­saa, joka käsit­tää täy­sin riip­pu­vuu­tem­me luon­nos­ta, alkaa vas­ta olla haluk­kuut­ta etsiä tosis­saan rat­kai­su­ja kas­vi­huo­neil­mi­öön ja saas­tu­mi­seen ylei­sem­min­kin. Sii­hen asti ilmas­to­ky­sy­mys on vain yksi asia poli­tii­kan asialistalla.

  25. Ajat­te­len asias­ta (pl. Tynk­ky­sen räjäyt­tä­mi­nen) koko­lail­la samoin kuin GR. Skep­ti­kot vetoa­vat koko ajan sala­liit­toon, sosia­lis­miin, eli­tis­miin jne. En myös­kään omaa kom­pen­tens­sia arvioi­da näi­tä asioi­ta, eikä tämä foo­ru­mi ole minus­ta sii­hen kovin hedel­mäl­li­nen — juu­ri sik­si en mie­lel­lä­ni kes­kus­te­le hii­li­diok­si­di­ta­son nousun seu­rauk­sis­ta. Se on epä­mie­len­kiin­tois­ta täl­lä foorumilla.

  26. No niin.Ensinnäkin, on niin pal­jon todis­tei­ta jot­ka viit­taa­vat ilmas­ton­muu­tok­seen ja sen kaut­ta kas­vi­huo­neil­miön kiih­ty­mi­seen ja elä­män häviä­mi­seen maa­pal­lol­ta, että nii­hin on suh­tau­dut­ta­va vakavasti.Uhkakuva on todel­li­nen ja vaa­tii toimenpiteitä.
    Osmon esit­tä­mä ske­naa­rio sii­tä mitä pahim­mil­laan voi­si tapah­tua on vali­tet­ta­vas­ti lii­an lievä.Itse uskon kas­vi­huo­neil­miön ole­van saman­lai­nen kuin ilmiöt yleen­sä-se pyr­kii kehittymään.Erään teo­rian mukaan Venus on aikoi­naan ollut Maan kal­tai­nen pla­neet­ta ja mah­dol­li­ses­ti asuttukin.Venuksessa on täl­lä het­kel­lä huip­puun­sa kehit­ty­nyt kas­vi­huo­neil­miö, raju ilmas­to joka estää tehok­kaas­ti kai­ken elä­män esiintymisen.Planeetta on steriloitunut.
    Toi­men­pi­teis­tä yksin­ker­tai­ses­ti ainoa teho­kas on talous­fik­saa­tion muutos.Meidän on otet­ta­va huo­mioon koko­nais­val­tai­ses­ti teko­jem­me mah­dol­li­set seuraukset.Nykyinen talous­jär­jes­tyk­sem­me on uus­li­be­ra­lis­miin nojaa­va ja sii­nä näkyy sel­keäs­ti tuo aiem­min kuvaa­ma­ni laki ilmiöis­tä-ne pyr­ki­vät kehit­ty­mään sii­hen suun­taan kuin ovat läh­te­neet liik­keel­le (lumipallo-efekti).Vain poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko ja vali­tut toi­min­ta­lin­jat ovat työ­ka­lui­na ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­seen pyrittäessä.Arkielämässä emme ajat­te­le nok­kaam­me pidem­mäl­le vaan seu­raam­me ylei­siä tren­de­jä käyttäytymisessämme
    .Kun nykyi­sin käyt­täy­ty­mis­täm­me ohjaa­vat sig­naa­lit yllyt­tä­vät kulut­ta­maan yhä suu­rem­mal­la inten­si­tee­til­lä on vas­ta-argu­ment­ti har­vi­nai­sen selkeä!Hillitön kii­re pois on ensim­mäi­nen vaatimus.Ihmisillä on olta­va aikaa pun­ta­roi­da pää­tök­sen­sä vaikutuksia.Ei siis kuten nyt kun tar­jous on voi­mas­sa vain het­ken ja ylei­sö ryn­nis­tää osta­maan usein itsel­leen tur­haa romua.
    On luo­ta­va arvo­ja jot­ka edis­tä­vät pit­kä­jän­tei­sen kehi­tyk­sen linjoja.Yhden ihmi­sen elä­mä on var­sin lyhyt-sik­si kult­tuu­ris­ten arvo­jen on korostuttava.Arvojen mark­ki­noin­tia var­ten kana­vat ovat ole­mas­sa ja hyvin ras­va­tut ovatkin.Kysymys kuuluu:Miten kes­tä­vä kehi­tys tuli­si kan­nat­ta­vak­si mark­ki­noin­nin näkökulmasta?
    Työ ei maa­il­mas­ta lopu-on vain olta­va joku jär­ki sii­nä mitä tehdään.Jos vauh­din pitää yhä lisään­tyä, jos yksi­tyi­set pyy­teet ohit­ta­vat jat­ku­vas­ti koko kult­tuu­rin edun, tulee kehi­tys vää­jää­mät­tä kul­ke­maan yhä pahem­paa kohti.Yhteisön menes­tys on olta­va etusijalla.
    Tämä tar­koit­taa tasai­sem­paa vau­rau­den jakoa, jouk­ko­lii­ken­teen ja etä­työn suo­si­mis­ta, vähem­män kyl­mä­lait­tei­ta, vähem­män lihaa (en halua kiel­tää mitään täy­del­li­ses­ti) ja enem­män yhtei­söl­li­syyt­tä ja tun­net­ta sii­tä , että olem­me jokai­nen yksi­lö osa suur­ta koko­nai­suut­ta ja yksi­löi­nä vain käy­mäs­sä tääl­lä-het­kel­li­sen tie­toi­suu­den omaa­vaa materiaa.
    Tämän mate­rian oli­si ymmär­ret­tä­vä vas­tuun­sa omas­ta säi­ly­mi­ses­tään suku­pol­vien ket­jun kautta.

    Täs­sä tuli vähän puna­vih­re­ää paa­tos­ta :).Ja kyl­lä, olen todel­la­kin sitä miel­tä että maa­il­man­lop­pu tulee vas­ta huo­men­na ja uskon että yhdes­sä voim­me siir­tää sen tuloa ylihuomiseen.

  27. Työ ei maa­il­mas­ta lopu-on vain olta­va joku jär­ki sii­nä mitä tehdään.Jos vauh­din pitää yhä lisään­tyä, jos yksi­tyi­set pyy­teet ohit­ta­vat jat­ku­vas­ti koko kult­tuu­rin edun, tulee kehi­tys vää­jää­mät­tä kul­ke­maan yhä pahem­paa kohti.Yhteisön menes­tys on olta­va etusijalla. 

    Monet yhtei­söt ovat ilmei­ses­ti menes­ty­neet kui­ten­kin hyvin kos­ka­pa maa­il­man väes­tö­rä­jäh­dys jat­kuu ja tämä on kui­ten­kin suu­rin kulu­tus­ta lisää­vä teki­jä. Kun tämä lopu­ton menes­tys ei kyke­ne kui­ten­kaan tuot­ta­maan elan­toa väes­töil­le, yri­te­tään väes­tön­siir­roin saa­da sama kehi­tys aikai­sek­si tääl­lä­kin. En ole kuul­lut kos­kaan yhden­kään mer­kit­tä­vän län­si­po­lii­ti­kon ehdot­ta­neen yhtään jär­ke­vää ja teho­kas­ta tapaa hil­li­tä väes­tö­rä­jäh­dys­tä. Sel­lai­sia on toteu­tet­tu ainoas­taan Kii­nas­sa. Ehkä mei­dän kan­nat­tai­si­kin vaih­taa työ­läis­ten sijaan mei­tin niin kovin kal­liit her­rat kii­na­lai­siin halpaherroihin..?? 

    Tämä tar­koit­taa tasai­sem­paa vau­rau­den jakoa, jouk­ko­lii­ken­teen ja etä­työn suo­si­mis­ta, vähem­män kyl­mä­lait­tei­ta, vähem­män lihaa (en halua kiel­tää mitään täy­del­li­ses­ti) ja .. 

    Vau­raus siir­tyy jat­ku­vas­ti sin­ne mis­sä laa­jas­ti ottaen työ teh­dään ja omis­te­taan pää­omat, siis Aasi­aan. Siel­lä myös kyl­mä­lait­tei­den mää­rä ja lihan kulu­tus jat­kaa tasais­ta mut­ta nope­aa nousu­aan. Kai­ken­lais­ten mui­den­kin maa­il­man­lo­pun väli­nei­den kuten auto­jen ja mopo­jen mää­rät lisään­ty­vät erit­täin nopeas­ti jol­loin öljyn hin­ta nousee, ja sii­tä­hän täs­sä ket­jus­sa alun­pe­rin oli­kin kysymys..

    Kun mai­nit­sit nuo kyl­mä­lait­teet niin täs­sä­kin pie­nes­sä yksi­tyis­koh­das­sa näkyy de Vir­hei­den ajat­te­lun vää­ris­ty­nei­syys. Me tääl­lä kyl­mäs­sä poh­jo­las­sa emme sai­si edes jää­kaap­pia omis­taa vaik­ka suu­rim­man osan vuot­ta ko. lai­te toi­mii lähes ilma­läm­pö­pum­pun tasoi­se­na kor­kean hyö­ty­suh­teen läm­mön­tuot­ta­ja­na. Tai jos omis­tam­me­kin pitää sii­tä tun­tea val­tai­saa syyl­li­syyt­tä ja mak­saa jotain aivan eri­tyis­tä säh­kö­ve­roa kos­ka se ei sovi tuu­li­voi­ma­la­säh­köl­le jne jne.. 

    Kii­na­lai­sil­la alkaa ilmei­ses­ti olla jo jää­kaa­pit ja intia­lai­sil­la se on han­kin­ta­lis­tan ehdo­ton­ta kär­ki­pää­tä. Sit­ten he hank­ki­vat seu­raa­vak­si ilmas­toin­ti­lait­teet kotei­hin­sa jol­loin sen mei­tin jää­kaa­pin ‘jalan­jäl­ki’ alkaa olla aika pie­ni jou­lu­ka­lak­si.. Mut­ta mehän ollaan kui­ten­kin nii­tä pahik­sia, nii­tä joi­ta etu­jouk­ko voi syyl­lis­tää ja pääl­le vie­lä haittaverottaa..

  28. Tra­vel­ler: mikä oli­si sit­ten sinun tar­joa­ma vaih­toeh­to kun mikään ei sovi, ei käy, ei toi­mi? Mitä ihmi­set maa­il­mal­la pitäi­si teh­dä, miten voi­si vai­kut­taa, tai pitäi­si­kö ainoas­taan hyväk­syä tämä hul­luus teke­mät­tä mitään, tai ainoas­taan kri­ti­soi­mal­la kaik­ki ne jot­ka yrit­tä­vät saa­da jotain aikaan? Onko nykyi­nen mah­dol­li­nen ilmas­to­muu­tok­sen tila kii­na­lais­ten ja intia­lais­ten syy?

  29. Pahoit­te­lut taas pit­käs­tä vies­tis­tä, mut­ta tätä kysy­mys­tä ei ole kovin mie­le­käs­tä käsi­tel­lä muu­ta­min rivein sen moni­mut­kai­suu­den johdosta.

    Skep­ti­kot vetoa­vat koko ajan sala­liit­toon, sosia­lis­miin, eli­tis­miin jne.”

    Et ole tain­nut juu­ri seu­ra­ta käy­tyä tie­teel­lis­tä kes­kus­te­lua, jos tuo todel­la on se kuva jon­ka olet kes­kus­te­lus­ta muodostanut?

    Piel­ken blo­gis­sa oli muu­ta­ma vuo­si sit­ten artik­ke­li kyse­lys­tä jon­ka hän oli muu­ta­man tut­ki­ja­ka­ve­rin­sa kans­sa teh­nyt ilmas­to­tut­ki­joil­le Yhdys­val­lois­sa. Nyt puhu­taan yli­opis­to­ta­soi­sen kou­lu­tuk­sen saa­neis­ta, ver­tai­sar­vioi­tua tut­ki­mus­ta tuot­ta­neis­ta kli­ma­to­lo­geis­ta. En muis­ta kysy­myk­se­na­set­te­lua sanas­ta sanaan, mut­ta mer­ki­tyk­ses­sään kysy­mys kuta­kuin­kin kysyi sitä piti­kö tut­ki­ja ant­ro­po­gee­ni­sia co2-pääs­tö­jä kata­stro­faa­li­sia uhka­ku­via syn­nyt­tä­vä­nä ilmas­to­pa­kot­tee­na. Ikä­vän moni oli jät­tä­nyt vas­taa­mat­ta, mut­ta vas­tan­neis­ta jako­lin­ja meni suun­nil­leen suh­tees­sa 2/3 vs. 1/3. (Jul­ki­suu­des­sa­han pyö­ri­te­tään vir­heel­lis­tä kuvaa, että oli­si ole­mas­sa lähes 100% konsensus).
    1/3 oli epäi­le­väl­lä kan­nal­la ant­ro­po­gee­ni­sen co2:n kes­kei­sen mer­ki­tyk­sen suh­teen. Kukaan ei tie­ten­kään kiis­tä­nyt sitä, ettei­kö a. co2 oli­si ilmas­to­pa­ko­te (nämä tup­paa­vat usein mene­mään syy­tök­siä esit­tä­vil­tä sekaisin).

    Monet “1/3” tut­ki­jois­ta ovat kir­joit­ta­neet Piel­ken blo­giin vie­rai­le­vi­na tut­ki­joi­na, ja Piel­ke on sitee­ran­nut hei­dän tut­ki­muk­si­aan hyvin pal­jon. Piel­ken blo­gi onkin kor­vaa­ma­ton ilmas­to­tut­ki­muk­sen link­ki­lis­ta, http://climatesci.org/

    Yksi­kään näis­tä tie­de­mie­his­tä ei ole mai­nin­nut sala­liit­to­ja, sosia­lis­mia tai eli­tis­miä. Sen sijaan on ollut pal­jon puhet­ta pit­kän­ajan läm­pö­ti­la­mit­taus­ten luo­tet­ta­vuu­des­ta, meri­läm­pö­ti­las­ta maa­läm­pö­ti­lo­ja tar­kem­pa­na mit­ta­ri­na, maan­käy­tön muu­tos­ten mer­kit­tä­vyy­des­tä, lokaa­lin ja glo­baa­lin suh­tees­ta kun puhum­me ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, GCM-mal­lin­nuk­sen ongel­mis­ta, albe­dos­ta, dim­ming-effek­tis­tä ja monis­ta muis­ta puh­taas­ti tie­teel­li­sis­tä kysymyksistä.

    Olen lähes­ty­nyt näi­tä ja monia mui­ta kont­ri­buu­tioi­ta ilmas­to­de­baat­tiin osin psy­ko­lo­gi­sen tark­kai­lun näkö­kul­mas­ta. Tämä ei ole väi­te sala­lii­tos­ta. Mut­ta käy­dyis­sä kes­kus­te­luis­sa, väit­te­lyis­sä, suh­tees­saan tut­ki­muk­sen epä­var­muus­te­ki­jöi­hin, näkö­kan­to­jen­sa perus­te­le­mi­sen avoi­muu­des­sa — ja monis­sa muis­sa näi­den kal­tai­sis­sa teki­jöis­sä — “1/3” ovat olleet pal­jon luo­tet­ta­vam­pia, rehel­li­sem­piä, perus­te­lu­val­miim­pia, kes­kus­te­lu­ha­lui­sem­pia, perus­te­lu­ha­lui­sem­pia, avoimempia.
    Ota vain yhdek­si ver­tauk­sek­si McIn­ty­ren saa­ma koh­te­lu yri­tyk­sis­sä saa­da tie­teel­lis­tä dataa arvioitavakseen.

    Tie­tees­sä totuu­del­la ei ole mitään salat­ta­vaa, pii­lo­tel­ta­vaa tai muu­ta tämän­kal­tais­ta perus­te­lu­vas­tuus­ta lais­ta­mi­seen lipuvaa.
    Kun täl­lai­sia ilmiöi­tä syn­tyy laa­jal­ti, ja kuten on syn­ty­nyt IPCC:n review-pro­ses­sin ympä­ril­le (joka on hyvin pit­käl­le poliit­ti­nen pro­ses­si Susan Geor­gen et co joh­dol­la) niin sil­loin rajat puh­taan tie­teen teke­mi­sen ja muun­lais­ten — usein tie­dos­ta­mat­to­mien — moti­vaa­tioi­den välil­lä rupea­vat hämärtymään.

    Voin mai­ni­ta toi­sen esi­mer­kin jos­ta et toden­nä­köi­ses­ti pidä. Enem­mis­tö ihmis­tut­ki­jois­ta on jo vuo­si­kym­me­niä ollut visus­ti sitä miel­tä ettei ihmis­ryh­mien välil­lä ole sel­lai­sia mer­kit­tä­viä geneet­ti­siä ero­ja, jot­ka voi­si­vat ilmen­tyä mm. ryh­mien väli­si­nä eroi­na ylei­sä­lyk­kyy­des­sä. (Ash­ke­nazi-juu­ta­lai­set ja abo­ri­gi­naa­lit?) Onko kon­sen­sus oikeassa?
    Puh­taan tie­teen näkö­kul­mas­ta nämä erot ovat toden­net­tu sel­viö. Lähes kaik­ki kova tut­ki­muk­sel­li­nen data on tämän posi­tion puo­lel­la. Tämä väi­te perus­te­lee itsen­sä tie­teel­li­sin argu­men­tein. Vas­ta­puo­li on poli­ti­soi­tu­nut ja emo­tio­naa­lis­tu­nut. Tabu­la rasa vir­he laa­jem­min käsi­tel­ty­nä vei esi­mer­kik­si psy­ko­lo­gian tut­ki­mus­ta beha­vio­ris­mei­neen täy­sin vika­lin­joil­le vuo­si­kym­men­ten ajan, ja vai­kut­taa edel­leen monis­sa peh­meem­mis­sä ihmis­tie­teis­sä, jois­sa perus­te­lu­vas­tuu on kau­kai­nen ihan­ne. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa nais­tut­ki­mus, jon­ka nimis­sä väi­te­tään mil­loin mitä­kin käsit­tä­mät­tö­myyk­siä queer-teo­rioi­ta myöten.
    Jos muut moti­vaa­tiot sekoit­tu­vat koko­nai­suu­teen, sil­loin tie­teen puh­taus muut­tuu. Näin voi käy­dä hyvin laa­jo­jen­kin koko­nai­suuk­sien sisäl­lä. Eikä täs­sä ole kyse sala­lii­tos­ta. (Minul­le kaik­ki ihmi­set ovat muu­ten ihmi­sar­vol­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti yhtä arvok­kai­ta hei­dän g:stään tai suku­puo­les­taan tai sek­su­aa­li­suu­des­taan tai ilmas­ton­muu­tos­ta kos­ke­vis­ta näkö­kan­nois­taan riippumatta.)

    Tie­de­maa­il­man sisäl­lä vai­kut­ta­vien ei-tie­teel­lis­ten moti­vaa­tioi­den kiel­tä­mi­nen on erään­lais­ta naii­viut­ta. Iden­ti­tee­tin kiin­nit­ty­mi­nen kan­nat­ta­miin­sa näkö­kan­toi­hin (Han­sen on puhu­nut kol­mat­ta vuo­si­kym­men­tä kata­stro­fis­ta), hen­ki­lö­koh­tai­set moti­vaa­tiot vali­ta juu­ri kysei­nen tut­ki­musa­la (täs­sä tapauk­ses­sa ilmas­to­tut­ki­mus), kol­le­goil­ta saa­tu kun­nioi­tus, tule­vien työ­mah­dol­li­suuk­sien ja apu­ra­ho­jen tur­vaa­mi­nen, auk­to­ri­teet­tius­koi­suus (esim. Han­sen ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa) eivät ole miten­kään mer­ki­tyk­set­tö­miä tekijöitä.

    Tie­teel­li­nen ilmas­to­kes­kus­te­lu on moni­mut­kai­nen maa­il­man­sa, ja sen latis­ta­mi­nen joko/­tai-jako­lin­jak­si on itsea­sias­sa äärim­mäi­sen pes­si­mis­ti­nen kuva ihmis­kun­nan laa­jem­mas­ta kyvyt­tö­myy­des­tä käsi­tel­lä omaa suh­det­tam­me infor­maa­tioon, näkö­kan­to­jen muo­dos­ta­mi­seen, tie­tä­mi­sen epä­var­muu­teen. Äärim­mäi­sen moni­mut­kai­nen koko­nai­suus (sel­lai­nen kuten ilmas­to) kye­tään redusoi­maan muu­ta­mien sano­jen slo­ga­neik­si joi­den oikeel­li­suu­den kysee­na­lais­ta­mi­nen käsi­te­tään joten­kin moraa­li­sek­si kysymykseksi.

    Ilmas­to-jar­go­niin on täl­le kehit­ty­nyt jo oma, holocaust-denia­lis­mis­ta juon­net­tu ja sik­si erit­täin her­jaa­va ter­min­sä “denia­lis­ti”, jota mm. Ric­hard Somer­vil­le, pro­fi­loi­tu­nut ilmas­to­tut­ki­ja Kali­for­nian yli­opis­tos­ta, kehot­ti medi­aa käyt­tä­mään kon­sen­suk­sen kiel­tä­vis­tä “tut­ki­jois­ta”, joi­ta hän ei edes pidä tiedemiehinä.

    Mis­tä läh­tien tie­de on ollut niin viha­mie­lis­tä kysy­myk­sil­le? Veri­fi­kaa­tio ja fal­si­fi­kaa­tio. Perus­te­lu­vas­tuu. Lue McIn­ty­ren artik­ke­li Man­nin et co paleokli­ma­to­lo­gi­ses­ta käy­räs­tä (Ohion Yli­opis­to 2008 ylem­pä­nä), ja niis­tä reak­tiois­ta joi­ta sen vir­heel­li­sek­si todis­ta­mi­nen — ja se on aivan aut­ta­mat­ta todis­tet­tu vir­heel­li­sek­si — on herät­tä­nyt. Mik­si? Onhan vir­heel­li­sek­si todis­ta­mi­nen aina askel eteen­päin tie­teel­li­sen ymmär­ryk­sem­me kehit­ty­mi­sel­le. En ole löy­tä­nyt mitään jär­jel­li­siä vas­tauk­sia näi­hin mik­si-kysy­myk­siin (ja nii­tä kysy­myk­siä on hyvin pal­jon), eikä se ole joh­tu­nut yrit­tä­mi­sen puut­tees­ta tai mis­tään ideo­lo­gi­sis­ta motivaatioista.

    Sik­si olen skep­tik­ko. Kii­tän mah­dol­li­suu­des­ta ilmais­ta nämä näkemykset. 

    PS Mie­lel­lä­ni kui­ten­kin kuu­li­sin tie­de­mie­hel­tä hie­man “änky­rää” perus­tel­lum­man vas­ti­neen esi­te­tyil­le aja­tuk­sil­le. Yri­tän seu­ra­ta joh­don­mu­kai­sia perus­te­lu­ja, ja pyrin ole­maan avoin muut­ta­maan kantaani.

  30. Oli­si kiva kuul­la tuo var­si­nai­nen kysy­mys, johon az viit­taa. Ja sit­ten se otos tut­ki­jois­ta. Kyl­lä minä­kin osaan muo­toil­la kysy­myk­sen, johon saan jopa enem­mis­tön vas­taa­van “ilmas­ton­muu­tos­ta vähät­te­le­väs­ti”. Esi­mer­kik­si hypo­tee­si, jon­ka mukaan ilmas­ton­muu­tos tulee tuhoa­maan ihmis­kun­nan vii­meis­tä yksi­löä myö­ten seu­raa­van 50 vuo­den kulut­tua, ei sai­si puo­lel­leen juu­ri ketään. 

    Tuo 99 pro­sen­tin kon­sen­sus kos­kee sitä, onko ilmas­to muut­tu­mas­sa ihmi­sen toi­mes­ta, ja tämän­hän nuo “ilmas­tos­kep­ti­kot” kiis­tä­vät. Tosin osa heis­tä näyt­tää vaih­ta­neen koko­naan puol­ta. Ensin koko ilmas­ton­muu­tok­sen piti olla kuvi­tel­tua, sit­ten se onkin niin vää­jää­mä­tön asia, ettei kan­na­ta enää teh­dä mitään.

    Yleen­sä nuo hyvin ris­ti­rii­tai­sia perus­tei­ta kes­ke­nään kähyt­tä­vät skep­ti­kot tun­tu­vat olet­ta­van, että ainoa todis­te ilmasn­muu­tok­ses­ta oli­si maa­il­man läm­pö­ti­laa kos­ke­va aika­sar­ja. Hei­dän mukaan­sa se muu­tos, joka sii­nä on tapah­tu­nut vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na on seli­tet­tä­vis­sä muil­la­kin tavoin. Enti­se­na tilas­to­tie­tei­li­jä­nä voi vakuut­taa, että niin oli­si — siis jos oli­si ole­mas­sa vain aika­sar­ja hii­li­diok­si­dis­ta ja läm­pö­ti­las­ta. Mut­ta tilan­ne muut­tuu toi­sek­si, kun on ole­mas­sa sel­keä fysi­kaa­li­nen teo­ria sii­tä miten ilmas­ton pitäi­si käyt­täy­tyä ja se käyt­täy­tyy jok­seen­kin tark­kaan tuon teo­rian mukaan. Kun tuo teo­ria ei enus­ta vain maa­il­man koko läm­pö­ti­laa, vaan lukui­sia mui­ta­kin sää­hän liit­ty­viä ilmiöi­tä, ja nekin toi­mi­vat. Kuten joku tääl­lä sanoi, saa pal­jon parem­pia sää­en­nus­tei­ta, jos mal­lit­taa sään nyt eri taval­la kuin se kan­nat­ti mal­lit­taa 1970-luvulla.

    Sik­si on oikeas­taan ajan­huk­kaan kes­kus­tel­la sii­tä, onko koko ilmas­ton­muu­tos­ta olemassa.

  31. Minus­ta ter­ve epäi­ly ja se, mitä — yleen­sä muut kuin ilmas­to­tie­tei­li­jä — ns “skep­ti­kot” har­ras­ta­vat ovat kak­si eri asi­aa. Olen jon­kin ver­ran tuos­ta deba­tis­ta luke­nut — en edel­len­kään omaa kom­pe­tens­sia arvioi­da nii­den tie­teel­lis­tä sisäl­töä — ja todel­la­kin, on pal­jon ero­ja sii­nä, miten rele­vant­tei­na noit tut­ki­muk­sia pidetään.

    En puhu­nut täs­tä. Suu­ri osa “skep­ti­kois­ta” kiis­tää koko ilmiön ja vas­tus­taa kovaan ääneen kai­ken­lai­sia toi­mia, joil­la hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä pyri­tään saa­maan las­kuun. Huo­maut­tai­sin muu­ten tähän väliin, että aina­kaan nykyi­set bio­polt­toai­neet eivät ole tähän mikään kei­no, vaan todel­la­kin hyvä­us­kois­ten höl­mö­jen ja maa­ta­lous­tu­ki-int­res­si­ryh­mien “käär­me­öl­jyä”.

    Olen itse­kin hyvin skep­ti­nen näi­den mal­lin­nos­ten suh­teen, vaik­ken mitään kom­pen­tens­sia omaa­kaan. Sano­taan vaik­ka, että näis­sä mal­lin­nok­si­sis­sa se medi­aa­nien­nus­teen uskot­ta­vuus oli­si noin kym­me­nen pro­sen­tin luok­kaa. Tämä ei ole minus­ta miten­kään kau­hean pie­les­sä. Se saa olla vähem­män­kin. Ris­kin suu­ruus on kui­ten­kin sil­loin­kin niin suu­ri, ettei sitä minun mie­les­tä­ni pidä ottaa. 

    Täy­tyy siis erot­taa kak­si tasoa: Tie­teel­li­nen taso, jos­sa on laa­ja kir­jo eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä ja joi­den pitää kaik­kien saa­da tie­teel­li­nen arvioin­ti ja ne pitää arvioi­da meto­din ja evi­dens­sin perus­teel­la. Mut­ta on se taso, jol­la täl­lä foo­ru­mil­la ope­roi­daan, eli se, jos­sa puhu­taan, mitä par­haan käy­tet­tä­vis­sä ole­van tie­don perus­teel­la pitäi­si tehdä. 

    Tie­teel­li­sel­lä tasol­la on niin pal­jon yksi­mie­li­syyt­tä ja niin vah­vaa evi­dens­siä, että vaik­ka se ei anna mitään ehdo­ton­ta var­muut­ta — itse en meni­si esi­mer­kik­si lyö­mään vetoa sen puo­les­ta, että IPCC:n julis­ta­ma toden­nä­köi­sin busi­ness-as-usual- ske­naa­rio toteu­tuu ilman toi­men­pi­tei­tä — ovat ne epä­to­den­nä­köi­se­nä­kin pidet­tä­vät ris­kit niin suu­ria, että nii­hin on varau­dut­ta­va. On meil­lä lii­ken­ne­va­kuu­tus­kin pakol­li­nen, vaik­ka aika har­va lii­ken­tees­sä onnet­to­muu­teen joutuu.

  32. Muu­ta­ma kor­jaus vie­lä, kos­ka seu­raa­vat ovat yksin­ker­tai­ses­ti lii­an suu­ria väärinymmärryksiä:

    Osmo:

    Tuo 99 pro­sen­tin kon­sen­sus kos­kee sitä, onko ilmas­to muut­tu­mas­sa ihmi­sen toi­mes­ta, ja tämän­hän nuo “ilmas­tos­kep­ti­kot” kiistävät.”

    Eivät kiis­tä. Kyse on sii­tä mit­kä ant­ro­po­gee­ni­set muu­tos­te­ki­jät vai­kut­ta­vat ja kuin­ka pal­jon. Tämä on hyvin mer­kit­tä­vä, fun­da­men­taa­li­nen ero.

    Yleen­sä nuo hyvin ris­ti­rii­tai­sia perus­tei­ta kes­ke­nään kähyt­tä­vät skep­ti­kot tun­tu­vat olet­ta­van, että ainoa todis­te ilmasn­muu­tok­ses­ta oli­si maa­il­man läm­pö­ti­laa kos­ke­va aikasarja.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Tämä on pikem­min­kin päin­vas­toin. Pin­ta­läm­pö­ti­la­käy­rien fik­saa­tio on ollut enem­män model­loi­jien (Han­sen et co, laa­jem­min IPCC) heiniä.

    Piel­ke tote­aa sivul­laan otsak­keen “Main Conclusions” alla:

    2# Glo­bal and zonal­ly-ave­ra­ged sur­face tem­pe­ra­tu­re trend assess­ments, besi­des having major dif­ficul­ties in terms of how this met­ric is diag­no­sed and ana­lyzed, do not pro­vi­de sig­ni­ficant infor­ma­tion on cli­ma­te chan­ge and varia­bi­li­ty on the regio­nal and local scales.

    3# Glo­bal war­ming is not equi­va­lent to cli­ma­te chan­ge. Sig­ni­ficant, socie­tal­ly impor­tant cli­ma­te chan­ge, due to both natu­ral- and human- cli­ma­te forcings, can occur wit­hout any glo­bal war­ming or cooling.

    tilan­ne muut­tuu toi­sek­si, kun on ole­mas­sa sel­keä fysi­kaa­li­nen teo­ria sii­tä miten ilmas­ton pitäi­si käyt­täy­tyä ja se käyt­täy­tyy jok­seen­kin tark­kaan tuon teo­rian mukaan.”

    Täl­lais­ta teo­ri­aa ei ole ole­mas­sa. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä miten perus­te­li­sit tämän väit­teen. On ole­mas­sa hyvin vai­kea­sel­koi­nen epä­mää­räis­ten joh­to­lan­ko­jen vyyh­ti joi­den poh­jal­ta tuo­te­taan pro­jek­tioi­ta. Kyse ei ole mis­tään yhden otsak­keen alle mene­väs­tä suu­res­ta, sel­keäs­tä ilmas­to­teo­rias­ta, vaan val­ta­vas­ta jou­kos­ta teo­rioi­ta, hypo­tee­se­ja, mit­taus­tu­lok­sia, mal­lin­nuk­sia, para­met­ri­soin­te­ja (ym.) joi­den poh­jal­ta tuo­te­taan toi­sis­taan hyvin mer­kit­tä­väs­ti poik­kea­via pro­jek­tioi­ta IPCC:n sisäl­lä­kin. Esi­mer­kik­si arviot läm­pe­ne­mi­sen aiheut­ta­mas­ta satei­den lisään­ty­mi­ses­tä meni­vät vie­lä IPCC:n 2007 rapor­tis­sa­kin “sel­keän fysi­kaa­li­sen teo­rian” poh­jal­ta kol­men ker­toi­mel­la vikaan. Myö­hem­min sama­na vuon­na 2007, NASAn satel­liit­ti­da­tan tut­ki­mi­nen osoit­ti sade­mää­rien nous­seen kol­me ker­taa model­loi­tu­ja arvo­ja enem­män. Frank Wentz et al ks. http://www.usatoday.com/tech/science/environment/2007–05-31-climate-models_N.htm

    The stu­dy using mea­su­re­ments taken by NASA weat­her satel­li­tes com­pa­red ocean rain­fall from 1987 to 2006 to ear­lier cli­ma­te model pro­jec­tions of what that preci­pi­ta­tion would be. The models, based on phy­sics equa­tions, were found to be off the mark, accor­ding to the study”

    The new stu­dy sug­gests models are flawed, unde­res­ti­ma­ting how inc­rea­sed humi­di­ty in a war­mer cli­ma­te pro­duces more rain clouds, Wentz said”

    Osmo: “Sik­si on oikeas­taan ajan­huk­kaan kes­kus­tel­la sii­tä, onko koko ilmas­ton­muu­tos­ta olemassa.”

    Eihän sii­tä kukaan jär­jel­li­nen kes­kus­te­le­kaan ja se var­mas­ti oli­si­kin ajan­huk­kaa. Sen sijaan ei ole ajan­huk­kaa kes­kus­tel­la ilmas­toa muut­ta­vien teki­jöi­den suh­teel­li­ses­ta voi­mak­kuu­des­ta ja mer­kit­tä­vyy­des­tä, ja näi­den arvioi­den poh­jal­ta teh­tä­vien koko maa­il­maa kos­ket­ta­vien poliit­tis­ten, ympä­ris­töl­lis­ten ja talou­del­lis­ten pää­tös­ten perus­tel­ta­vuu­des­ta. Vie­lä on huo­mioi­ta­va myös se mah­dol­li­suus, mis­tä mm. Piel­ke on puhu­nut, että ant­ro­po­gee­ni­nen ilmas­ton­muu­tos on vaka­va uhka, mut­ta pää­osin CO2:sta riip­pu­mat­to­mis­ta teki­jöis­tä, kuten maan­käy­tön muu­tok­set ks. http://climatesci.org/2008/07/08/documentation-of-the-landscape-changes-in-the-eastern-united-states/

    Tämä kes­kus­te­lu ei suin­kaan ole mer­ki­tyk­se­tön­tä, vaan on toi­vot­ta­vas­ti vas­ta alka­mas­sa, ja aikaa myö­ten joh­taa koko­nais­val­tai­sem­man ja tie­teel­li­ses­ti vah­vem­min perus­tel­lun ympä­ris­tö­pa­ra­dig­man syn­ty­mi­seen, jot­ta voim­me käyt­tää resurs­se­jam­me mah­dol­li­sim­man tulok­sek­kaas­ti koh­den­ne­tun ympä­ris­tö- ja huma­ni­taa­ri­sen poli­tii­kan edesauttamiseksi.

  33. az:lle nos­tit erit­täin mie­len­kiin­toi­nen aihe esiin; muut ympä­ris­tö­uh­kat ja ris­kit ver­sus ilmas­to­muu­tos­ta. Itse olen sitä aja­tel­lut, mut­ta en käsi­tä mik­si nii­den hoi­ta­mi­nen, rahoit­ta­mi­nen, ovat ristiriidassa. 

    Mie­les­tä­ni molem­mat ovat alun­pe­rin peräi­sin samas­ta “ongel­mas­ta” ; maa­il­man laa­jui­nen epä­oi­keu­den tulo­jen­ja­ko. Väes­tön räjäh­dy­mäi­nen kas­vun perus­ta on se sama, rik­kauk­sien epäoikeudenjako. 

    En kuvit­te­le että ne mil­jar­dit jot­ka mene­vät ilmas­tu­muu­tok­sen tor­ju­mi­seen voi­si­vat men­nä paran­ta­maan veden saa­ta­vuus muu­al­la nyky­po­li­tii­kas­sa. Nyky­maa­il­mas­sa se ei toi­mi näin. 

    Jos halu­taan väes­tön­kas­vun hal­tuun, pitäi­si kou­lut­ta köy­hiä ja antaa mah­dol­li­suuk­sia, jos halu­taan vet­tä tar­vi­taan suun­nit­te­lua ja rahaa, samoin ilmas­to­muu­tok­sen torjumiseksi. 

    Mis­sä sit­ten raha on? Eikö­hän muu­ta­man, suu­ryh­tiöi­den, val­tioi­den jne käsis­sä. Eli rik­kaus aku­mu­loi pie­neen ryh­mään ja jos täl­le kier­teel­le ei saa­da lop­pu, on ihan sama mitä teh­dään. Resurs­sit kuu­lu­vat kai­kil­le samoin kuin kaik­ki mak­se­taan saas­tu­mi­ses­ta ja kär­si­tään nii­den seu­rauk­sis­ta, miten sit­ten raha voi kes­kit­tyä muu­ta­mien ryh­mien käsiin — VÄÄRIN.

    Tähän ei sovi mitään slum­mi­po­pu­lis­mia tapaan; “Vau­raus siir­tyy sin­ne mis­sä työ teh­dään ja omis­te­taan pää­omat”. Se pitäi­si saa­da lop­pu­maan että pääs­tään joten­kin eten­päin, kaik­ki samas­sa laivassa.

    Kii­tos az:lle teks­tis­ta ja lin­keis­tä, vaik­ka en ole samaa miel­tä ava­si sen uusi näkökulma.

  34. Tra­vel­ler: mikä oli­si sit­ten sinun tar­joa­ma vaih­toeh­to kun mikään ei sovi, ei käy, ei toimi? 

    Har­mi että vuo­da­tuk­sis­ta­ni on välit­ty­nyt niin nega­tii­vi­nen kuva. Kyl­lä minul­le monet­kin asiat sopi­vat, käy­vät ja toi­mi­vat enkä puhu nyt suin­kaan edes kiljusta 🙂 

    Suo­men itse tuli­si ensim­mäi­sek­si pyr­kiä eroon fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­tä lyhyes­sä ajas­sa mah­dol­li­sim­man täy­sin. Tie­ten­kin voi­sim­me jalos­taa venä­läis­tä maa­kaa­sua tai raa­ka­öl­jyä myös tule­vai­suu­des­sa jok­si­kin nes­tem­mäi­sek­si polt­toai­neek­si mikä­li se oli­si kan­nat­ta­vaa ja mik­sei se oli­si kun put­ket ja lai­tok­set ovat jo ole­mas­sa mut­ta tämä ei ollut­kaan täs­sä keskeistä.

    Tär­kein­tä oli­si raken­taa riit­tä­väs­ti ydin­voi­ma­ka­pa­si­teet­tia jol­loin kivi­hii­len ja maa­kaa­sun pol­tos­ta pääs­täi­siin koko­naan eroon. Öljy­läm­mi­tys tuli­si teh­dä kan­nat­ta­mat­to­mak­si ja sel­lai­sek­si se muut­tui­si­kin jo pel­käs­tään tar­joa­mal­la koh­tuu­hin­tai­sem­paa säh­köä.. En tie­ten­kään vas­tus­ta pel­let­te­jä yms. ja esim. itse läm­mi­tän haloilla.

    Bio­mas­sas­ta ja jät­teis­tä pitäi­si val­mis­taa nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta, tek­niik­ka on jo ole­mas­sa ja sitä on käy­tet­ty­kin. Jos vie­lä veron­mak­sa­jien rahaa hie­man käy­tet­täi­siin asian tut­ki­muk­seen ja pilot­ti­lai­tos­ten käyn­nis­tä­mi­siin jne. saa­tai­siin tuo­tan­to nopeas­ti alul­le. Lisäk­si uskoi­sin että täs­tä tek­nii­kas­ta voi­si tul­la mer­kit­tä­vä valuut­ta­tu­lo­jen tuo­ja Suomelle.

    Lisäk­si voi­tai­siin tie­tys­ti pii­per­rel­lä tuu­li- ja aurin­ko­voi­man­kin kans­sa, ei sii­nä mitään, mut­ta ei niil­lä mitään RATKAISTA..

    Lopuk­si pitäi­si luo­pua jat­ku­van kas­vun ideo­lo­gias­ta. Sinän­sä ihmeel­lis­tä että muis­taak­se­ni tämä oli jos­kus nime­no­maan de Vir­heet — puo­lu­een jul­ki­tuo­ma aja­tus.. mihin mah­toi sekin jou­tua, tär­keäm­pien tieltä.

    Mitä ihmi­set maa­il­mal­la pitäi­si tehdä, 

    Ihmis­ten maa­il­mal­la pitäi­si toi­mia samoin kuin suo­ma­lais­ten­kin val­lit­se­vien olo­suh­tei­den ja resurs­sien mukaan. Pai­kal­li­sia rat­kai­su­ja pai­kal­li­siin ongel­miin. Kai­kil­la ptäi­si olla saman­ver­ran oikeuk­sia ja vel­vol­li­suuk­sia mut­ta kenel­lä­kään ei kyl­lä­kään ole mitään perus­oi­keut­ta saa­da elan­toa vaa­ti­mal­la sitä muil­ta, ja juu­ri tämä perus­asia tun­tuu­kin ole­van polii­ti­koil­ta hie­man hukas­sa. Täs­sä kap­pa­lees­sa esiin­tyy sana pitäi­si jo kah­des­ti, jos sepus­tai­sin lisää niin se esiin­tyi­si vie­lä useam­min joten..

    miten voi­si vaikuttaa, 

    Suo­men mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa mihin­kään ovat ole­mat­to­mat. Mikä­li koko län­si oli­si yhte­näi­nen niin sil­loin­kin vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det oli­si­vat rajal­li­sia, ja lop­pu­tu­los saat­tai­si olla jopa aivan päin­vas­tai­nen kuin toi­vot­tu. Täs­tä ei todel­la­kaan glo­baa­le­ja esi­merk­ke­jä puu­tu; lähi-idän krii­sit, Afri­kan talous­on­gel­mat ja väes­tö­rä­jäh­dys jne jne.. olen var­ma että 99,99% län­si­po­lii­ti­kois­ta VASTUSTAA näi­tä mutta..

    tai pitäi­si­kö ainoas­taan hyväk­syä tämä hul­luus teke­mät­tä mitään, 

    Jokai­nen saa tie­ten­kin kokea halua­man­sa mää­rän maa­il­man­tus­kaa mut­ta Suo­men kan­nat­tai­si lait­taa ensin omat asiat kun­toon ja sit­ten vas­ta yrit­tää teh­dä asioi­ta mui­den puo­les­ta. Teke­mi­nen on yli­pää­tään rat­kai­sun avain ener­giaon­gel­miin. Syyl­lis­ten, syn­ti­puk­kien ja uhrien etsin­tä, itse­sää­li, oma­hy­väi­nen bes­serwis­se­roin­ti, lyhyt­nä­köi­nen poli­ti­koin­ti, lau­man muka­na kul­ke­mi­nen samal­la papu­kai­ja­na litur­gi­aa loi­lot­taen, tie­teen poli­ti­soin­ti, näkö­alat­to­muus, kil­pa­lau­la­va pes­si­mis­mi ja nokit­te­lu, oman val­tion talou­den tuhoa­mi­nen rahaa kyl­vä­mäl­lä ja himo­ve­rot­ta­mal­la taas eivät mie­les­tä­ni ole rat­kai­su­ja mihin­kään todel­li­seen ongelmaan.

    tai ainoas­taan kri­ti­soi­mal­la kaik­ki ne jot­ka yrit­tä­vät saa­da jotain aikaan? 

    Sekoi­tat minut var­maan nyt johon­kin muu­hun kir­joit­ta­jaan. Minä olen pil­kan­nut lähin­nä nii­tä polii­tik­ko­ja jot­ka EIVÄT tee mitään muu­ta kuin älyt­tö­miä ehdo­tuk­sia jot­ka eivät edes sel­viä tosi­asioi­ta unoh­taen tuot­tai­si mitään etua min­kään suh­teen tai tuot­tai­si­vat itsea­sias­sa jopa hait­taa, sekä kaik­ki tuo mitä kir­joi­tin edel­li­ses­sä kappaleessa.

    Onko nykyi­nen mah­dol­li­nen ilmas­to­muu­tok­sen tila kii­na­lais­ten ja intia­lais­ten syy? 

    Itse en usko aivan yksi­se­lit­tei­seen ilmas­ton­muu­tok­seen mut­ta mikä­li puhu­taan vaik­ka­pa CO2 pääs­töis­tä, joka on siis minul­le enem­män­kin tuh­lat­tu fos­sii­li­sen polt­toai­neen mää­rä kuin opin­kap­pa­le, niin tot­ta­kai kii­na­lais­ten ja intia­lais­ten pääs­töt ovat aivan yhtä paho­ja kuin mui­den­kin (väris­ten). Eipä täs­tä ole kau­an­kaan kuin link­ka­sin tän­ne tilas­ton joka osoit­ti Kii­nan ole­van yksin jo nyt pal­jon suu­rem­pi CO2 tuot­ta­ja kuin USA, jos­tain EU:sta nyt puhu­mat­ta­kaan. Osmo ensin tätä suu­res­ti epäi­li, mut­tei lin­kin jäl­keen enään kom­ment­tia kuu­lu­nut.. val­lan vähäi­siä mis­sään suh­tees­sa eivät ne muut­kaan Kau­ko-Idän suu­ret val­tiot enää ole. Tämä nyt vain on fak­ta.. Useim­mil­le län­si­po­lii­ti­koil­le suo­ras­taan sel­lai­nen ‘An Incon­ve­nient Truth’ 🙂 

    Kun kat­soo kii­na­lais­joh­ta­jien pro­fii­lin kohoa­mis­ta vaik­ka­pa täsä uusim­mas­sa G8, niin ei tar­vin­ne odot­taa enää kau­aa kun jol­le­kin mahot­to­man vii­saal­le Euvos­to­lii­ton jäsen­val­tion pää­mie­hel­le sano­taan Pekin­gis­sä suu­rin­piir­tein jotain: pose­tii­va­rit vään­tää myl­ly­jään tuol­la Punai­sen torin kaakkoiskulmalla..

  35. Kii­tos traveller:lle hyväs­tä vas­tauk­ses­ta. Aika pit­käl­le olen samaa miel­tä mones­sa asias­sa. Ei vaan näyt­tä­nyt sil­tä edel­li­ses­tä vies­teis­tä­si. Iloit­sen siitä!

    Komen­tik­si vaan; en jak­sa uskoa ydin­voi­ma oli­si mikään rat­kai­su. Sak­sa luo­puu ydin­voi­mas­ta (jos talous­kas­vu gog­ma sal­lii), samoin Ruot­si ja ehkä Rans­ka. Mak­sii­mis­saan se voi siir­tää jupa­kan tulevaisuuteen. 

    Mie­les­tä­ni, pää­on­gel­ma on nime­no­maan jat­ku­van kas­vun ideo­lo­gia. Ennen kuin sii­tä pääs­tään eroon on lähes mah­do­ton­ta suun­ni­tel­lä yhteis­tä tule­vai­suut­ta koko maailmalle. 

    Väes­tö­rä­jäh­dys, Glo­baa­li­ses­ti mei­tä on lii­kaa, sel­vä se. Mut­ta kes­ki ja ete­lä EU:ssa väes­tö tiheys on suu­rem­pi kuin kii­nas­sa tai intias­sa, kuten myös kulu­tus, saas­tut­ta­mi­nen, resurs­sien käyt­tö jne, ja nii­tä halu­taan kulut­taa lisää, smoin kan­nus­te­taan syntyvyyteen. 

    Kii­nan syn­ty­vyys on samaa luok­kaa kuin EU:ssa. Kii­nan CO2 pääs­töt per asu­kas ovat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä kuin EU:ssa, ja jos tääl­lä ei teh­dä mitään CO2 suh­teen, mik­si kii­na­lai­set tekei­si­vät? Mehän oste­taan tääl­lä kaik­kea hal­paa krää­sää mitä he tuot­ta­vat ja mihin iso mää­rä ener­gi­aa ja resurs­se­ja kuluu, ja sil­lä yllä­pi­de­tään mei­dän “osto­voi­maa”, jopa hyvinvointia. 

    G8:ssa ei ole Kii­na eikä Intia edus­tet­tui­na, eikä Afri­ka, Ete­lä­ame­ri­ka. On ole­mas­sa G20 mis­sä on edus­tet­tu suu­rin osa maa­il­man­kol­kis­ta. Miten 8 maa­ta voi päät­tää koko maa­il­man tule­vai­suu­des­ta, sehän on naurettavaa!

  36. Kii­tos kii­tok­sis­ta Juanito 🙂

    en jak­sa uskoa ydin­voi­ma oli­si mikään rat­kai­su. Sak­sa luo­puu ydin­voi­mas­ta (jos talous­kas­vu gog­ma sal­lii), samoin Ruot­si ja ehkä Ranska.

    Tämä ei ole­kaan mikään usko­na­sia vaan jos ydin­voi­ma­lat sul­je­taan, pitää säh­kö tuot­taa muul­la tavoin; käy­tän­nös­sä siis joko venä­läi­sel­lä rau­han­kaa­sul­la tai kivi­hii­lel­lä. Rans­ka ei ydin­voi­mas­ta taa­tus­ti luo­vu ennen jon­kin­lais­ta hyvin syvää krii­siä, enkä oikein usko noi­den mui­den­kaan; kun tis­se­jä ja pot­ku­pal­loa ei näe tee­vees­tä kan­sa äänes­tää vää­rin ja sitä­hän taas ei haluta..


    — pää­on­gel­ma on nime­no­maan jat­ku­van kas­vun ideologia
    — Glo­baa­li­ses­ti mei­tä on lii­kaa, sel­vä se.
    — Mut­ta kes­ki ja ete­lä EU:ssa väes­tö tiheys on suu­rem­pi kuin kii­nas­sa t..
    — kuten myös kulu­tus, saas­tut­ta­mi­nen, resurs­sien käyt­tö jne,
    — ja nii­tä halu­taan kulut­taa lisää, smoin kan­nus­te­taan syntyvyyteen.
    — ja sil­lä yllä­pi­de­tään mei­dän “osto­voi­maa”, jopa hyvinvointia. 

    Vir­heet ovat itse osa ongel­maa, hehän vaa­ti­vat jat­ku­vas­ti rahaa ja lisä­väes­töä sin­ne ja tän­ne.. Mik­sei­vät he vaa­di rahan­käy­tön, siis kulu­tuk­sen vähen­tä­mis­tä? Mik­sei­vät he vaa­di kulu­tuk­sen kas­vua kiih­dyt­tä­vien väes­tön­siir­to­jen lopettamista? 

    Oli­si­ko syy­nä se ettei se maa­il­man pelas­tus nyt ihan aikuis­ten oikeas­ti kiin­nos­ta ns. Vir­hei­tä­kään lain­kaan. Vakaa suo­ja­työ­paik­ka jos­sain siis­tis­sä sisä­työs­sä ja sii­tä seu­raa­va hyvä palk­ka sekä moraa­li­nen ylem­myys kai­ken­mail­man rah­vas­ta koh­taan on toki tär­keäm­pää. Ja jos naii­vim­mal­la jos­kus oma­tun­to kol­kut­tai­si­kin, vol­vol­la (Osmo toki taxi tai CCC-vol­vos­sa) len­to­ken­täl­le ajel­les­sa, niin toki sit­ten voi ostaa aneen..

    Kii­nan syn­ty­vyys on samaa luok­kaa kuin EU:ssa.

    Täs­tä tosia­sias­ta minä­kin olen kovin Kii­naa kiitellyt..

    Kii­nan CO2 pääs­töt per asu­kas ovat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä kuin EU:ssa

    Eivät kau­aa.. Käy kuin lihan kulu­tuk­sel­le. Täs­tä muis­tui­kin mie­lee­ni taan­noi­nen kes­kus­te­lu­ni erään mel­ko tun­ne­tun Vir­heän vai­kut­ta­jan kans­sa. Hän oli sitä miel­tä että lähes kaik­ki kii­na­lai­set ovat kas­vis­syö­jiä, joten Kii­nan talous­kas­vu ei tule vai­kut­ta­maan lihan kysyn­tään juu­ri lainkaan..

    Mehän oste­taan tääl­lä kaik­kea hal­paa krää­sää mitä he tuottavat 

    Jos minus­ta riip­pui­si sil­le aivan oikeas­ti tar­peet­to­mal­le krää­säl­le pitäi­si mää­rä­tä maa­han­tuon­ti­kiel­to. Osa tava­ras­ta on heik­ko­laa­tui­sia hyö­dyk­kei­tä joi­ta ihmi­set osta­vat köy­hyyt­tään ja ymmä­tä­mät­tö­myyt­tään, osa tava­ras­ta on jopa käyt­tö­kel­pois­ta mut­ta sil­ti edul­lis­ta.. Asia on siis monimutkainen.


    G8:ssa ei ole Kii­na eikä Intia edustettuina
    Miten 8 maa­ta voi päät­tää koko maa­il­man tulevaisuudesta,

    Eihän ne juu­ri mitään pää­tä­kään, sehän on vain kes­kus­te­lu­ker­ho. Jos se oikeas­ti oli­si joh­ta­vien teol­li­suus­mai­den ryh­mä niin se oli­si G4; siis USA, EU, Japa­ni ja Kiina

  37. Talous­kas­vua ei voi lopet­taa siir­ty­mät­tä dik­ta­tuu­riin, vapaas­sa moder­nis­sa yhteis­kun­nas­sa talous­kas­vu on luonnonvoima.

    Talous­kas­vua ei kan­na­ta lopet­taa, jos halu­aa, että rahaa riit­tää ympäristöinvestointeihin.

    Talous­kas­vu näyt­tää ole­van myös tehok­kain kei­no hil­li­tä väes­tön­kas­vua (mis­tä syys­tä se on jo tait­tu­mas­sa vau­raim­mis­sa kehitysmaissakin).

    Talous­kas­vun laa­tua, eli sitä mitä tuot­ta­mal­la talous kas­vaa, voi kui­ten­kin ohja­ta vero­jen ja pääs­tö­kau­pan tyyp­pi­sil­lä kei­noil­la. Kulut­ta­jien asen­teet­kin muut­tu­vat. Talous­kas­vu ei ole yhtä kuin luon­non tuhoa­mi­nen vaan usein päin vas­toin. Aina­kin teo­reet­ti­ses­ti on mah­dol­lis­ta, että se on aina päin vastoin.

    Talous­kas­vun lopet­ta­mi­ses­ta ei siis kai kan­na­ta haaveilla.

    Hii­li­diok­si­di­pääs­töt kan­nat­taa sen sijaan pis­tää kuriin. Ei sik­si, että ilmas­to läm­pe­nee ensi­si­jai­ses­ti ihmi­sen toi­min­nan vai­ku­tuk­ses­ta, vaan sik­si, että “par­haan arvauk­sen” mukaan ihmi­sen toi­min­ta mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­taa ilmas­ton lämpenemiseen.

    Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa hii­li­pääs­töt pis­te­tään kuriin ener­gi­aa sääs­tä­mäl­lä, ener­gia­te­hok­kuu­del­la, paril­la uudel­la ydin­voi­ma­lal­la ja tuu­li­voi­mal­la. Pie­nem­piä hyö­ty­jä saa­daan maa-ja järvi/merilämmöstä, aurin­koe­ner­gias­ta ja toi­sen suku­pol­ven bio­polt­toai­neis­ta. Unoh­tui­ko joku?

    Joka tapauk­ses­sa jol­tain tuol­lai­sel­ta näyt­tää juu­ri nyt. Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa tapah­tuu kui­ten­kin usei­ta tek­no­lo­gi­sia läpi­mur­to­ja, jot­ka muut­ta­vat tilan­net­ta radi­kaa­lis­ti. Esim. kesän run­sas aurin­koe­ner­gia saa­te­taan pys­tyä varas­toi­maan tal­vek­si vaik­ka­pa hii­li­voi­ma­lan hii­li­diok­si­dil­la ruo­ki­tus­ta leväs­tä jalos­tet­tu­na polt­toai­nee­na (mikä tuli mai­nit­tua vain sik­si, että sii­tä on puhut­tu vähän­lai­ses­ti vaik­ka koe-“voimaloita” jo on yllät­täen käytössä). 

    Vie­lä pitää muis­taa, että Suo­mel­la on yhtei­set ener­gia­mark­ki­nat Poh­jois­mai­den kans­sa ja tule­vai­suu­des­sa ilmei­ses­ti laa­jem­min­kin. Se rajoit­taa aika­lail­la mah­dol­li­suut­ta teh­dä suo­ma­lai­sia rat­kai­su­ja, mut­ta toi­saal­ta maa­il­man paras ener­gia­myl­ly, nimel­tään Nor­ja, on taval­laan myös mei­dän käytössämme.

  38. Oli­ko­han se Jef­frey Fran­kel vai kuka joka tokai­si, että tähän saak­ka joka iki­sen ympä­ris­tö­on­gel­man kor­jaa­mi­sen kus­tan­nuk­set on alun­pe­rin arvioi­tu pari dekaa­dia ylä­kant­tiin, ja ei ole mitään syy­tä uskoa että ilmas­ton­muu­tos oli­si tähän poikkeus. 

    Koo­mi­sim­mil­laan tämä tapah­tuu niin että ote­taan ole­mas­sao­le­va infra­struk­tuu­ri, las­ke­taan kor­vaa­van ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­män infra­struk­tuu­rin hin­ta ja tode­taan että on kyl­lä ihan mah­dot­to­man hin­tais­ta. Ikään­kuin (a) nyky­tek­no­lo­gia ei pitäi­si jos­sain vai­hee­sa kor­va­ta joka tapauk­ses­sa, (b) uusi tek­no­lo­gia ei kehit­tyi­si ja hal­pe­ni­si radi­kaa­lis­ti ajan ja isom­pien volyy­mien kans­sa, © uusi tek­no­lo­gia ei tuot­tai­si mitään muu­ta hyötyjä.

    Maa­il­mas­sa, jos­sa lii­ku­te­taan puo­li­tois­ta ton­nia teräs­tä yhden 80 kiloi­sen mat­kus­ta­jan siir­tä­mi­sek­si pai­kas­ta A paik­kaan B, valais­tuk­sen hyö­ty­suh­de on 1:30, suur­ta osaa vil­je­lys­maas­ta vil­jel­lään mene­tel­mil­lä ajal­ta hame ja kypä­rä, huk­ka­läm­mön hyö­ty­käyt­tö on poh­jois­mai­nen kurio­si­teet­ti, jne., jne. ei ole pulaa parannuskohteista.

    Olen­nais­ta on että ener­gia­te­hok­kuus on agen­dal­la ja säh­kö­las­ku tun­tuu kuk­ka­ros­sa. Jos jol­lain on käy­nyt mie­les­sä esi­mer­kik­si mik­si se tele­vi­sio vie niin tol­kut­to­mas­ti säh­köä vaik­ka se ei edes ole pääl­lä, niin syy on yksin­ker­tai­ses­ti se että vie­lä pari vuot­ta sit­ten säh­kön­ku­lu­tus ei elekt­ro­niik­ka­puo­lel­la kiin­nos­ta­nut ketään. Nyt kiin­nos­taa ja tek­no­lo­gi­aa puk­kaa ulos kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la, aina­kin IT-puo­lel­la kulu­tuk­sen leik­kaa­mi­nen vaik­ka­pa kol­man­nek­seen on täy­sin rea­lis­tis­ta. Ja samal­la sääs­tyy rahaa pal­jon muus­sa­kin kuin sähkössä.

  39. Tra­vel­ler: Ydin­voi­mas­ta ei sai­si tul­la, kuten talous­kas­vus­ta, pää­mää­rä itses­tään. Sil­lä on pai­kan­sa mut­ta se ei ole rat­kai­su. Ongel­ma on pal­jon laa­jem­pi mitä ydin­voi­ma voi rat­kais­ta. Ensim­mäi­se­nä pitäi­si sel­vit­tää mihin ja mitä var­ten ener­gi­aa tar­vi­taan, ket­kä käyt­tä­vät ja mik­si. 1 tavoi­te oli­si ener­gian­tar­ven vähen­tä­mi­nen, ratio­naa­li­soin­ti. Toi­sal­ta Ydin­vo­ma vie voi­ma­va­ro­ja ja resurs­se­ja toi­sil­ta poten­ti­aa­li­sis­ta puh­tai­mil­ta energiamuodoista. 

    Intian ener­gia­tuo­tan­tos­ta 70–80 % hävi­ää tai varas­te­taan, ja halu­taan raken­taa pato­ja, ydin­voi­ma­loi­ta ja hii­li­lai­tok­sia paik­kaa­maan häviö­tä. Ket­kä nämä lai­tok­set rakentavat?
    Europ­pa­lai­set tai Usa­lai­set = lisää talous­kas­vua tääl­lä­päin = CO2 pitoi­suus kas­vaa. Eli ei ole ainoas­taan intian syy että näin käy. Sama pätee kii­nas­sa, afri­kas­sa, ame­ri­kas­sa omis­sa kontekstissa. 

    Vir­heet eivät ole yksin osa ongel­maa, vaan me ollaan kaik­ki sii­nä muka­na, sii­nä se ongel­ma onkin. 

    Tomi: “Talous­kas­vua ei voi lopet­taa siir­ty­mät­tä dik­ta­tuu­riin” Se on ikui­nen väi­te!! vapaa mark­ki­na­ta­lous toi­mii hyvin kai­kis­sa (ylei­ses­ti), pait­si sii­nä että rik­kauk­sien, tulo­jen, hyö­ty­jen jako ei ole miten­kään oikeu­den­mu­kai­nen, ei ole iki­nä ollut mark­ki­na­ta­lou­des­sa kuten ei myös­kään kont­ro­loi­dus­sa talous­jär­jes­tel­mäs­sä, molem­mat ajaa­vat samaa, talouskasvua. 

    Talous­kas­vu on ihan ok sil­loin kun se ajaa mää­rä­tie­tois­ta pää­mää­rää, mut­ta ei todel­la­kaan kun sii­tä on tul­lut pää­mää­rä itses­tään ja kaik­ki muu pyö­rii sen ympä­ril­lä ja sen ehdoilla.

    On yllät­tä­vää että jos yri­te­tään teh­dä jotain täl­le epä­oi­keu­den tulon­jaol­le, häi­ri­tään vapaa­kaup­paa, ja sitä kut­su­taan dik­ta­tuu­rik­si. Onko se todel­la niin? Ehkä pitäi­si kysyä niil­tä paril­tä tai kol­mel­ta mil­jar­dil­ta köy­hil­tä ympä­ri maa­il­maa ket­kä elää­vät orjuu­tet­tu­na köy­hyy­teen kun samal­la tääl­lä pie­ni vähem­mis­tö (EU, USA) yli­ku­lu­tet­taa ja saas­tu­tet­taa, tai niil­tä mil­joo­nil­ta euroop­pa­lai­sil­ta työ­lai­sil­ta ket­kä eivät ole todel­la­kaan onnel­li­sem­piä talous­kas­vun tuo­mas­ta “hyvin­voin­nis­ta”.

    Dik­ta­tuu­ri kyl­lä­kin tulee jos nyt ei teh­dä asial­le mitään, ja sil­loin se vas­ta dik­ta­tuu­ri tulee ole­maan. Itse elin dik­ta­tuu­ris­sa 17 vuo­ti­aak­si + post­dik­ta­tuu­riai­ka, eli tie­dän mitä se on, ja en sitä todel­la­kaan toivo. 

    Köy­hät ympä­ri maa­il­maa tais­te­le­vat ener­gias­ta, puh­tais­ta resurs­seis­ta ja elin­ti­las­ta, eli he ovat “ne oikeat” vih­reät maa­il­mas­sa, jos dik­ta­tuu­ri tulee, niin aina­kin mei­tä tulee kai­kis­ta aito­ja vihreitä.

    Hii­li­diok­si­di­pääs­töt kan­nat­taa lait­taa kuriin myös sik­si että fos­sii­li­set polt­toai­neet ovat maa­il­mas­sa suu­rin epä­oi­keu­den­koh­ta, kun tääl­lä sitä tuh­la­taan, köy­hät eivät edes pää­se perus­tar­pei­ta tyy­dyt­tä­mään kos­ka heil­le se on aina ollut lii­an kallis. 

    Toi­von että öljyn tyn­ny­ri hin­ta menis 500$, sil­loin var­mas­ti oli­si pak­ko teh­dä jotain ja antaa mah­dol­li­suus ei fos­sii­li­sil­le ener­gia­muo­toil­le, ja koko­nai­sel­le uudel­le talous­po­li­tiik­ka jär­jes­tel­mäl­le. Jos sii­tä tulee dik­ta­tuu­ri, ei aina­kaan pinoc­het tai francon, bus­hin, bin lade­nin kaltainen.

  40. Jua­ni­to, talous­kas­vun vas­tus­ta­mi­nen lie­nee vähän saman­lais­ta puu­haa kuin evo­luu­tion vastustaminen. 

    Itse lope­tin kor­keam­man elin­ta­son hin­kua­mi­sen vuo­sia sit­ten ja tie­dän mui­ta­kin, jot­ka ovat van­hem­mi­ten jär­kiin­ty­neet. Aina vaan se elin­ta­so kui­ten­kin tup­paa kas­va­maan täkä­läi­sis­sä olo­suh­teis­sa. Lin­ko­la­kin osti paket­ti­au­ton ja alkoi syö­dä dia­be­tes-lääk­kei­tä, suo­men kuu­lui­sim­man talous­kas­vun “vas­tus­ta­jan” mainitakseni.

    Täy­tyy myön­tää tosi­asiat: mei­kä­läis­ten talous­kas­vun vas­tus­ta­jien sana ei ensin­nä­kään pal­joa pai­na täs­sä Kehit­ty­vien Maa­kun­tien Suo­mes­sa. Ja, toi­sek­si, hyvä kai niin aina­kin sii­nä koh­das­sa, kun lap­se­ni tar­vit­si­si kal­lis­ta vero­va­roin kus­tan­net­tua ja län­si­mais­sa kehi­tet­tyä syö­pä­hoi­toa (kop, kop, knock on wood).

    Vah­vin voit­taa, mut­ta onnek­si se mark­ki­na­ta­lou­des­sa tapah­tuu mui­ta pal­ve­le­mal­la. Vas­tus­ta nyt sel­lais­ta systeemiä!

    Sik­si talous­kas­vun vas­tus­ta­mi­nen on kuin vas­tus­tai­si evoluutiota. 

    Arvos­tan kui­ten­kin sinun talous­kas­vua hal­vek­si­vaa mie­li­pi­det­tä­si lähin­nä sii­tä syys­tä, että en kuvit­te­le ymmär­tä­vä­ni maa­il­maa ihan vie­lä täy­del­li­ses­ti. Ehkä tei­kä­läi­sil­lä on joku point­ti, en vain ole sitä vie­lä keksinyt.

  41. Jua­ni­tol­le: kyl­lä ener­gian käy­tös­tä on teh­ty sel­vi­tyk­siä vaik­ka kuin­ka pal­jon.. Asias­sa ei lie­nee mitään salat­tua tie­toa. Resurs­soin­ti tai parem­min­kin inves­toin­nit ener­gi­aan ei ole mitään nol­la­sum­ma­pe­liä; jos minä raken­tai­sin ydin­voi­ma­lan ei se estäi­si sinua raken­ta­mas­ta tuulivoimalaa.. 

    Sit­ten: Köy­hät ympä­ri maa­il­maa tais­te­le­vat ener­gias­ta, puh­tais­ta resurs­seis­ta ja elintilasta 

    Ilmei­ses­ti tämän tais­te­lun stra­te­gia on sit­ten aivan vää­rä kun tulok­set ovat näh­tä­vis­sä.. Muo­vi­pus­sei­hin ulos­ta­mi­nen ja näi­den heit­te­ly, jat­ku­va väki­val­ta l. se “tais­te­lu”, päih­tei­den käyt­tö, hol­ti­ton lisään­ty­mi­nen ja mah­dol­li­ses­ti vie­lä suvait­se­ma­ton uskon­to ei ole tuo­nut­kaan rik­kauk­sia tiet­tyi­hin, ja vali­tet­ta­van moniin kehi­tys­mai­hin. Mei­dän pää­mi­nis­te­rim­me voi käy­dä siel­lä ja YK:ssa kont­taa­mas­sa anteek­sian­toa anoen housun­sa puh­ki ja me voim­me lähet­tää vähät raham­me sin­ne “kehi­tys­a­pu­na”, mut­ta ainoa mer­ki­tys täl­lä on Merce­des Benzin lisään­ty­nyt myyn­ti alu­eel­la ja Sveit­sis­sä pul­lis­tu­vat pankkitilit…

    Muu­ta­mat kehi­tys­maat, esi­mer­kik­si Viet­nam ja Male­sia, ovat sit­ten valin­neet aivan toi­sen tien. Tulok­set­kin ovat sit­ten toisenlaisia.

  42. Soi­nin­vaa­ra, onkos pro­fes­so­ri Mark­ku Kul­ma­la tut­tu? Hän­hän ilmoit­ti tele­vi­sios­sa­kin otta­neen­sa elä­män­teh­tä­väk­seen aero­so­lei­hin liit­ty­vät epä­var­muu­den kas­vun pysäyt­tä­mi­sen. Tilan­ne siis että aero­so­lien vai­ku­tus läm­pö­ti­laan epä­sel­vä, ja se epä­sel­vyys tun­tuu vain kas­va­van mitä enem­män asi­aa tut­ki­taan. Mut­ta toi­saal­ta on kiis­ta­ton fak­ta, että aina­kin eräät aero­so­lit vai­kut­ta­vat ilmas­toa vii­len­tä­väs­ti. Ja jos vii­len­tä­vä vai­ku­tus riit­tää kom­pen­soi­maan hii­li­diok­si­din (väi­te­tyn) läm­mi­tys­vai­ku­tuk­sen, lop­pu­tu­los voi olla plus­mii­nus­nol­la, eli mitään kata­stro­faa­lis­ta läm­pe­ne­mis­tä ei tapah­du muu­al­la kuin alar­mis­tien kor­vien välis­sä. Mik­si muu­ten et tul­lut Ilmas­to­foo­ru­mi ry:n jär­jes­tä­mäl­le luon­nol­le yli­opis­tol­le tou­ko­kuus­sa? No, ensi syk­sy­nä on tie­tääk­se­ni uusi mah­dol­li­suus, ja sil­loin pai­kal­la saat­taa olla aina­kin yksi ulko­mai­nen pro­fes­so­ri. Ja, Soi­nin­vaa­ra, kiin­nos­tai­si myös tie­tää mitä miel­tä sinä olet sii­tä TV1:n 4.1.2008 esit­tä­mäs­tä doku­men­tis­ta, jos­sa Hen­rik Svens­mark esit­te­li kol­me uusin­ta havain­to­aan? Vai joko esi­tin niin kiusal­li­sen kysy­myk­sen, että tulee kir­joi­tus­kiel­to kuten erääl­tä puo­lue­to­ve­ril­ta­si, joka vas­ta­si tuo­hon ver­taa­mal­la mei­tä ilmas­tos­kep­ti­koi­ta lit­te­ään maa­han usko­viin ja kiel­si enää kirjoittamasta.

  43. Näke­mys, jos­sa jokin ihmis­ten sopi­ma ajan toi­min­ta­ta­pa, esi­mer­kik­si talous­kas­vu, näh­dään luon­non­lain kal­tai­se­na ilmiö­nä, tun­tuu aika diktatoriselta.
    Samal­la taval­la mui­nai­sen Neu­vos­to­lii­ton toi­mia hal­lit­si esi­mer­kik­si usko kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een joh­ta­vaan roo­liin tai tiet­ty­jen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mien kro­no­lo­gi­seen jär­jes­tyk­seen (myös tulevaisuuteen).
    Nat­sit puo­les­taan piti­vät ilmei­ses­ti muun muas­sa rotu­jut­tu­jaan aivan itses­tään sel­vi­nä ja yli­his­to­rial­li­si­na totuuksina.
    Kiel­tä­mät­tä täl­lä het­kel­lä näyt­tää sil­tä, että talous­kas­vua­jat­te­lus­ta ei eroon mas­sii­vi­ses­ti pyri­tä, mut­ta kan­nat­taa muis­taa, että kapi­ta­lis­ti­sen mark­ki­na­ta­lou­den käsit­teen ja niit­ten sisäl­tö ovat hyvin jous­ta­via ja ylei­nen jous­ta­vuus lie­nee juu­ri mark­ki­na­ta­lou­den menes­tyk­sen salaisuus.
    Sik­si talous­kas­vun sisäl­tö saat­taa olla tule­vai­suu­des­sa jotain aivan muu­ta kuin nyt.
    Voi hyvin olla että mus­ta kas­vu kor­vau­tuu vih­reäl­lä kas­vul­la. Olen­nais­ta on nykyis­tä parem­pi lop­pu­tu­los eikä käsite.

  44. Tra­vel­ler: Sel­vi­tyk­siä on kyl­lä teh­ty, ja on teh­tä­vä lisää kos­ka ne eivät rat­kai­se mitään. Riip­puu mitä halua lukea, on sel­vi­tyk­siä joka makuun, rahoit­ta­jis­ta riippuen. 

    Mai­nit­se­ma­si nol­la­sum­ma­pe­liä on ole­mas­sa kos­ka on suu­ret int­res­sit sii­nä muka­na, kuten jo mai­nit­sin intian tapauk­ses­sa, eikä mitään pää­te­tä yhteis­hy­väs­tä vaan rahan­val­lan ja sen siir­tä­mi­sen pohjalta. 

    Emme elää täy­del­li­ses­sä arvo­maa­il­mas­sa. Ei ole hyvä olla lii­an nai­vi. Lop­pu­ko­men­ti­si on NIIN pin­ta­puo­li­nen, yksin­ker­tai­nen ja mus­ta-val­koi­nen että en tuh­laa aika sen komen­toi­mi­sek­si. Jos et ymmär­rä noin yksin­ker­tai­sia asioi­ta tus­kin kukaan pys­tyy aut­ta­maan siinä.

    Tomi: Jos talous­kas­vu oli­si ihmis­tä var­ten eikä ihmi­set talous­kas­vua var­ten kuten nyky­het­kel­lä, voi­sin ymmär­tää koment­ti­si evoluutiosta. 

    Ihmi­set on osa evo­luu­tion­ko­ko­nai­suut­ta, ei talous­kas­vu sinän­sä. Pitäi­si erot­taa kor­kea­ku­lu­tus­ta­so, kor­keas­ta elä­män laadusta(elintaso). Kehi­tys on aivan mah­dol­lis­ta ja pitäi­si olla kai­kil­le. ei vaan niil­le ket­kä voi­vat mak­saa kehi­tyk­sen tulois­ta. Hyvä että lap­se­si ovat syn­ty­neet pie­nen maa­il­man vähe­mis­töön rik­kaas­sa maas­sa että saa­vat hoi­toa (knock on wood), eikä se lii­ty talous­kas­vuun vaan hyvään tuu­riin, muu­ten ei edes mala­ri­aa hoidettaisi. 

    Vah­vin voit­taa, mut­ta onnek­si se mark­ki­na­ta­lou­des­sa tapah­tuu mui­ta pal­ve­le­mal­la. Vas­tus­ta nyt sel­lais­ta sys­tee­miä!” Ei tai­da vah­vin voit­taa, vaan se kenel­lä on enem­män rahaa ja val­taa, ja sitä se kerää entis­tä enem­män muit­ten kus­tan­nuk­sel­la, eli se epä­oi­keu­den jako, mihin talous­kas­vu­fun­da­men­ta­lis­tit ette iki­nä vas­taa, kaik­ki jää hal­paan slum­mi­po­pu­lis­miin, mis­tä­hän se johtuu?

    On var­mas­ti mon­ta poin­tia mikä et ole ymmär­tä­nyt jos minun käsi­tys talous­kas­vus­ta sinä ymmär­rät pel­käs­tään hal­vek­sun­ta­na, kun aina vaan pai­no­tan sen epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta. Kun ajat­te­let että pie­nem­mäl­lä ja hal­li­tul­la talous­kas­vul­la ei oli­si kehi­tys­tä, mie­les­tä­ni ihan päin­vas­toin, kun uskot evo­luu­tion vas­tus­ta­mi­seen(??) eikä ohjaus­ta evo­luu­tii­vi­seen halut­tuun suun­taan, kukaan ei voi­si evo­luu­tio­ta vas­tus­taa kos­ka se tapah­tuu kui­ten­kin, suun­taan tai toi­seen. Taas sitä slummipopulismia!

  45. Tehoau­toi­li­ja: Aero­so­lien vii­len­tä­väs­tä vai­ku­tus­ta on vah­va evi­dens­si, samoin on vah­vaa evi­dens­sia että jää­ti­köt ympä­ri­maa­il­maa sulaa­vat, ja on aivan kiis­ta­ton evi­dens­si sii­tä että CO2 mole­kyy­lil­lä on kas­vi­huo­neil­miö­tä lis­sä­vä vai­ku­tus sul­je­tus­sa systeemissä. 

    CO2 käy­tet­tiin jo 100 vuot­ta sit­ten kas­vi­huo­neis­sa tehos­ta­maan kas­vua, ja sil­loin jo Arhe­nius varoit­ti sen omi­nai­suuk­sis­ta ilma­ke­häs­sä. Sil­loin ei tie­det­ty vie­lä mitään sadois­ta muis­ta vai­kut­ta­jis­ta, aero­so­lit, aurin­ko, kos­mi­nen­pö­ly, typ­pi,- halo­gee­ni yhdis­teet jne. 

    Hen­rik Svens­mark tär­keät havain­not tut­ki­taan ja tes­ta­taan ympä­ri maa­il­maa. Eikö­hän se ole tur­han aikai­sin väit­tää että mies on oikeas­sa ennen kun on saa­tu titeel­lis­tä evi­dens­sia ilmiös­tä, jot­ka monet tut­ki­jat kuvaa­vat erit­täin haikoksi.

  46. Jua­ni­to, eihän Kul­ma­la­kaan kiis­tä vii­len­tä­vää vai­ku­tus­ta, kyse onkin eri aero­so­lien vai­ku­tus­ten voi­mak­kuuk­sis­ta ja kaik­kien aero­so­lien yhteis­vai­ku­tuk­sen sum­man suu­ruu­des­ta. Ja tätä kaut­ta nii­den net­to­vai­ku­tuk­ses­ta ilmas­ton läm­pö­ti­laan. Par­haas­sa tai pahim­mas­sa (kat­se­li­jan kul­mas­ta riip­puen) aero­so­lit vii­len­tä­vät ilmas­toa enem­män kuin mitä CO2, metaa­ni yms läm­mit­tä­vät ja ilmas­to muut­tuu­kin kyl­mem­mäk­si eli päin­vas­tai­seen suun­taan kuin mitä Al Gore ja IPCC jne väit­tä­vät. Maa­pal­lo ei ole sul­jet­tu vaan avoin sys­tee­mi, ter­mo­dy­na­mii­kan alkei­ta. Tes­ta­taan­ko? Svensk­mark sai pit­kään vas­taan­sa vähät­te­lyä ja viha­mie­li­syyt­tä, CER­Nis­sa on vih­doin­kin otet­tu se pil­vien­muo­dos­tus­jut­tu tut­kit­ta­vak­si, mut­ta entäs ne uudet havain­not jois­ta aina­kin minä kuu­lin ensim­mäi­sen ker­ran vas­ta 4.1.2008? Ja ei tie­ten­kään pitäi­si julis­taa oikeas­sa ole­vak­si ennen kuin on tut­kit­tu, mut­ta julis­te­taan­han sitä kata­stro­faa­lis­ta ilmas­ton­läm­pe­ne­mis­tä­kin totuu­te­na, vaik­ka se ei sitä sel­väs­ti­kään ole, ennus­teet fai­laa, vas­tai­set todis­teet lisään­tyy, jne.

  47. Aero­so­lien vii­len­ta­tav­sa­ta vai­ku­tuk­ses­ta on hyvaa tie­toa, sii­ta ei ollut kysy­mys, vaan sii­ta etta, mita sit­ten? Pitai­si­ko lisa­ta CO2 sik­si etta aero­so­lit vii­len­ta­vat? Tun­tuu aika hul­lul­ta, ja miten voi ennus­taa tule­vai­suut­ta jos ris­ki­te­ki­joi­ta lisataan?

    Maa­pal­lo avoin sys­tee­mi??? Maa­pal­lol­le tulee ulko­puo­lel­ta ener­gia ja sin­ne se menee, kuten pal­jon muu­ta­kin, mut­ta kun meil­la on atmosfää­ri mika tekee pla­ne­tas­tam­me joten kuten sul­jet­tu sys­tem­mi nime­no­maan ter­mo­dy­naa­mi­ses­ti. Niin kuin manit­sit, ter­mo­dy­na­mi­kan lait tutuk­si, var­sin­kin 2 ent­ro­pian laki ja sen sovel­ta­mi­nen maapallolle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.