Tulin eilen Sipoosta fillarilla Helsinkiin. Kalkkirannan tienhaarassa tulin Uudelle Porvoontielle. Katsoin rutiininomaisesti molempiin suuntiin, ja kun tie oli tyhjä, ylitin sen. Yhtäkkiä minua kohti ajoi moottoripyörä. Mistä se tuli? Silmälasien sangan takaa vai kirkkaassa auringonpaisteessa puiden varjosta? Pelästyin perhanasti, mutta ymmärsin sentään olla jarruttamatta, enkä siis pysähtynyt moottipyörän eteen kuin hirvi töllistelemään.
Yksikäsitteisesti minun mokani. Ei siinä mitään todellista vaaraa ollut, koska paikalla oli 60 km/h nopeusrajoitus ja moottoripyöräilijä noudatti sitä. Onneksi oli tällainen naurettavan alhainen rajoitus. Kovemmalla nopeudella meidän molempien olisi käynyt huonosti.
Todennäköisempi syy pelastumisellesi ei ollut nopeusrajoitus vaan se että moottoripyöräilijä ajoi aktiivisesti ja osasi odottaa etteivät pyöräilijät taikka jalankulkijat pahemmin vilkuile mihinkään ylittäessään katua ‑syyhän on aina motorisoidun ajoneuvon tässä maassa.
Mitenkähän mahtaa käydä kun sinun kaltaisesi nopeusrajoitus-uskovaiset pääsevät eteenpäin lobbaamaan passiivista ajoa jossa mennään puolinukuksissa eteenpäin suoraa tietä pientä nopeutta.
Ole Osmo varovainen! Sinua tarvitaan valtuustossa.
Onneksi sentään pääsit pelkällä säikähdyksellä!
Tuliko se oikealta vai vasemmalta? Neuropsykologeille on tuttua että vasemmalta puolelta tulevat näköhavainnot jätetään helposti huomiotta; aivot automaattisesti luokittelevat kaiken oikealla puolella tapahtuvan tärkeämmäksi. Nuorilla aikuisilla tätä ei juurikaan ilmene, mutta lapsilla ja keski-iästä alkaen taas.
vaan se että moottoripyöräilijä ajoi aktiivisesti ja osasi odottaa etteivät pyöräilijät taikka jalankulkijat pahemmin vilkuile mihinkään ylittäessään katua ‑syyhän on aina motorisoidun ajoneuvon tässä maassa.
Moottoripyöräilijät osaavat muutenkin ennakoida tapahtumia liikenteessä aivan toisin kuin alituiseen nenää, audiota ja kännykkää näpläävät kotilokuskit, siksi heille pitäisikin antaa oikeus ajaa aina 20 km/h yli rajoituksen ilman sakkoa! Ainakin kokeneille täysbonus kuljettajille. Motorisoitujen ajoneuvojen kuljettajat maksanevat myös leijonaosan kaikista veroista, kiitoksena tästä on möykkyjä teissä ja hengenvaarallisia urapaikkauksia..
Mutta hyvä silti ettei tällä kertaa risteyksessä tullut autovihamielinen ja siksi laitteen huonosti hallitseva city car clubilainen oudolla autolla..
Toivottavasti säikähdit terveellisesti ja rakentavasti. Että tästä lähtien olet kyllin pelokas ja valpas liikenteessä. Parikymmentä vuotta sitten minulle kävi vähän pahemmin. Siis vähän (vain polkupyörä tarvitsi korjausta). Ja siitä lähtien olen ollut aina valmis siihen että jostain joku kone yrittää kurvata päälle.
Viime viikolla ajoin polkupyörällä myöhään illalla eräs kaupungin ison tien yli. Siinä oli punainen valo jalankulkijoille, mutta kun ei näkynyt, kuulunut sielun sielua, jatkoin tien yli pysähtymättä.
10 sekunnin jälkeen vieressäni oli poliisiauto josta erittäin vihamielinen siniukko huusi kuin mielipuoli. Lähellä olin ajaa puutapäin säikähdyksestä. Jos olisin ollut eläkeläinen niin varmaan kuolen infarktiin!
Sinivuokot ojentavat ajoittain myös meitä. Suomessa on hyvin hankalaa poliisin kannalta ajaa pyörällä ns. ryhmässä. Se ei poliisin ohjeiden mukaan käytönnössä onnistuisi, tai auheuttaisi sitten suurta haittaa muulle liikenteelle. Jono voisi olla 100m pitkä. Tosin pyöräilijän itsensä kannalta ryhmässä ajaminen on kokemukseni mukaan turvallisinta. Nimittäin suuri osa autoilijoista kunnioittaa ryhmää, eikä osoita kovinkaan helposti mieltään. Tosin poikkeuksiakin löytyy.
Syytä näihin autoilijoiden mielenosoituksiin en osaa sanoa. Yleensä se on jotain täysin käsittämätöntä, koska takaamme saattaa tulla yksi auto per 5 minutttia. Myös vastaantulevat autoilijat joskus osoittavat mieltään pyöräilevää ryhmää kohtaan suoralla tieosuudella. Se tuntuu vielä käsittämättömämmältä.
Miksi pyöräilijöillä ei ole pakollista liikennevakuutusta? Olisi oikeudenmukaista, että vahingon sattuessa myös pyöräilijä, jos on syyllinen, osallistuisi omalta osaltaan hoitokustannuksiin. Nythän henkilövahingot korvataan autoilijoiden tai moottoripyörien liikennevakuutusjärjestelmästä vaikka moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja olisi täysin syytön.
Hyvä ettei käynyt kuinkaan. Vaatii munaa tunnustaa omat mokat. Veikkaanpa että moni näistä “olen autoillut ylinopeutta 40 vuotta, enkä koskaan tehnyt virheitä”-kuskeista löytäisi kyllä syyn jostain muualta.
Eiköhän jokaisella ole jonkinlainen vakuutus vapaa-ajalle. Kotivakuutus on myös sellainen, jota ilman en ainakaan itse ulkaltaisi olla. Se korvaa käsittääkseni suurimman osan pyörälle ja pyörällä aiheutetuista vahingoista.
Moottoripyöräilijän aktiivisuus tosiaan pelasti Osmon hengen. Itsekin paljon moottoripyöräilevänä tiedän, että ajaminen vaatii täydellistä keskittymistä. Täydellisesti pitää ottaa huomioon myös muut tielläliikkujat, etenkin polkupyöräilijät ja siviiliautoilijat.
Kannatan pakollista liikennevakuutusta niille polkupyöräilijöille, jotka ajavat kevyenliikenteenväylien ulkopuolella.
Mitä mieltä Vihreät de Dorka ovat muuten moottoripyöristä? Onhan niin, että yksin paikasta a paikkaan b siirryttäessä moottoripyörä kuluttaa paljon vähemmän polttoainetta kuin henkilöauto tai bussi. Moottoripyörä kulutaa tietä vähemmän, vie kaupungissa tilaa vähemmän ja sillä voi kuljettaa myös toista ihmistä tai pieniä tavaroita ja kirjeitä.
Pitäisikö moottoripyöriin luoda jonkinlainen Öky-vero? “Jos on kerran varaa ja halua ajaa juuri tuollaisella uudella R‑mallin Ducatilla, on varmasti varaa maksaa enemmän veroakin”.
Millä tavoin voisimme tehdä moottoripyöräilystä entistä kalliimpaa ja hankalampaa?
“Syytä näihin autoilijoiden mielenosoituksiin en osaa sanoa. Yleensä se on jotain täysin käsittämätöntä, koska takaamme saattaa tulla yksi auto per 5 minutttia.”, Ciclista sanoo.
Jos tarkoitat ryhmällä sellaista että ajetaan useampi pyöräilijä rinnakkain, niin ymmärrän hyvin miksi osa autoilijoista hermostuu.
Otetaan vaikka esimerkki. Mutkainen ja mäkinen 80- kympin tie ja pyöriä lähes koko kaista täynnä. Ja keltainen viiva joka jatkuu ja jatkuu. Autoilija ei saa ylittää sitä keltaista viivaa ja ajaa sitten hamaan tulevaisuuteen siellä pyöräilijäjoukon takana odottaen laillista ohituspaikaa. Ja yleensä pyöräilijät ei sitten ymmärrä miksi auto ei mene ohi.
Itse ajan paljon tiellä, jolla menee inttipoikia fillarimarssilla. Ja vaarallisin tilanne on se, kun pyöräilijät eivät tajua takaa tulevaa liikennettä ja rupeavat ajamaan rinnakkain. Ja erityisesti kun kyseisellä tiellä kulkee aika paljon hiekkarekkoja. Tie on kapea, fillarit tukkii toisen kaistan ja ohituspaikkoja on vähän. Joskus silloin tulee jopa töötättyä.
Ja kannattaa muistaa, että jos auto ajaa noin 80 km/h tunnissa niin se etenee n. 22 m/s ja fillaristijoukko vaikka 18 km/h eli 5 m/s eli autoilija tulee sieltä takaa 17 m/s kovempaa. Eli kun tulee mutkan takaa ja näkee tien täydeltä fillaristeja niin ekat 17 ‑34 metriä on saatu kiinni fillaristeja jo normaalina reaktioaikana ja sitten ruvetaan pudottamaan vauhtia siihen pariinkymppiin kun ohittaakaan ei saa. Kovalla jarrutuksella kuivalla tiellä auton saa pysähtymään jossain 35 metrissä. Eli eli kokonaismatka on jotain 60 ‑100 metrin välillä.
Joskus sitten kun siellä takana on vielä itsellä rekka, niin miettii kumpi on fiksumpaa eli tappaakko fillaristit ajamalla päälle vai itsensä täysjarrutuksella.
Eli ryhmässä ajo on kyllä kivaa kunhan tajuaa sen, että autoilijan pitää päästä lailillisesti ohi ja nähdä ryhmä riittävän kaukaa takaa että kerkiää regoimaan.
Kimppajo on niin kauan turvallista kun kukaan ei joudu ajamaan takaapäin kymmenen pyörilijän päälle. En ainakaan itse edes halua kuvitella kyseistä tilannetta.
P.S. Esim. tiellä no. 132 Nuijamäen tms. kohdalla ennen Läyliäistä on hyvin mielenkiintoinen paikka. Tiessä on sen verran korkeuseroa että kokonainen rekka katoaa suoralla tiellä kuoppaan. Ja ihmiset ihmettelee miksi suoralla tiellä on keltaiset viivat ja lähtee ohittamaan. Yllätys on monelle aikamoinen kun kuopasta tulee auto vastaan.
P.S.S. Liikenne on edelleen yhteispeliä ja pitää aina muistaa miettiä miten oma ajo vaikuttaa muihin liikkujiin.
Kaikkea sitä Osmo jaksaa julkaista…
Tuommoinen “R‑mallin Ducati” vienee jotain 5L/100km, joka ei nyt ole niin kovin paljon vähemmän kuin normaali henkilöauto. Mutta kuitenkin, kaksipyöräiset varsinkin sähkö- tai lihasmoottorilla, mutta miksei bensakoneellakin, ovat kaupunkiympäristössä erittäin kannatettava kulkumuoto enkä nyt muista kenenkään, mukaanlukien Osmo ja Vihreät, vastustaneen niitä.
Mitä nyt joskus nuristaan melusta, ja osittain syystäkin. Osa pyöristä on sellaisia että kun niillä ajetasn katukuilussa niin meteli on täysin absurdi, hermot meinasi Kalliossa mennä yhden harrikkakuskin kanssa jolla oli tapana lähteä ajelulle kello yksi aamulle, niin minulle kuin varmaan koko muulla kadullakin. En hyväksy, mutta en olisi jaksanut kauheasti paheksuakaan jos joku olisi vähän tönäissyt sitä pyörää ohi kulkiessaan.
Traveller,
Oletko muuten eri tyyppi, joka kirjoittaa nimimerkillä Traveler? Vai etkö osaa kirjoittaa nimimerkkiäsi, jolloin kirjoitusasu vaihetelee?
Näkemyksesi mukaan moottoripyöräilijät ovat eliittiä, joille pitäisi suoda erivapauksia liikenteessä. Miksi sitten liikennevakuutuskeskuksen mukaan moottoripyöräonnettomuuksia sattuu viisinkertainen määrä henkilöautoihin nähden?
64 prosenttia moottoripyörälijöistä ajaa ylinopeutta onnettomuushetkellä. Tätä lukua haluat ilmeisesti vielä nostattaa?
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/asp/system/empty.asp?P=1593&VID=default&SID=763594115432867&S=1&C=21215
“Miksi pyöräilijöillä ei ole pakollista liikennevakuutusta?”
Ja miksei jalankulkijoillakaan ole pakollista liikennevakuutusta? Hehän aiheuttavat mittavia vahinkoja, kun heidän ruumiinsa osuu autoon. Tuulilasi menee jo melko vähästä rikki, eivätkä ne ole ollenkaan halpoja. Jos tulee veriroiskeita, niin auton sisustus tahraantuu, ja puhdistuskustannuksetkin on maksettava. Konepelti on sentään vielä suhteellisen vaivaton pestä painepesurilla. Nyt kaikki mukaan yhteisiin liikenteen vastuutalkoisiin!
Itselleni on käynyt vastaavasti auton ratissa. Risteyksessä oikealta tullut auto jäi tuulilasin sivupalkin katveeseen juuri kun siihen suuntaan vilkaisin. Silloinkin selvittiin säikähdyksellä. Näin voi käydä kenelle tahansa. En usko, että jokainen moralisoija heiluttelee päätään näiden tapausten varalta joka jumalan risteyksesessä. Vahinko sattuu kun sitä vähiten odottaa. Toki varovaisuus ja risteyksen vapaana olon tuplavarmistus on aina poikaa.
Janne: “Moottoripyöräilijän aktiivisuus tosiaan pelasti Osmon hengen. Itsekin paljon moottoripyöräilevänä tiedän, että ajaminen vaatii täydellistä keskittymistä. Täydellisesti pitää ottaa huomioon myös muut tielläliikkujat, etenkin polkupyöräilijät ja siviiliautoilijat.”
Vastaa kyllä omaa kokemustani moottoripyöräilijöistä (siis sivusta katsottuna, itse en ole koskaan ajanut prätkää). Erinomaisen hyvää ajamista, joka pyrkii ennakoimaan myös muiden liikkujien mokat jo ennakolta. Toki tuolla syrjäkylillä ja moottoriteillä on joskus näitä nuoria prätkäsankareita jotka tappavat itsensä, mutta niissä kai usein on kyse puolitahallisesta itsemurhasta. Keskimäärin moottoripyöräilijät eivät sikaile liikenteessä.
Miksi moottoripyöräilijät sitten ajavat keskimäärin paremmin kuin autoilijat? No siksi, että heillä ei ole tonnin painoista suojakuorta ympärillään. Liikennekäyttäytyminen on pohjimmiltaan apinapsykologiaa, ja ihmisapina välittää hetken huumassa ensisijaisesti omasta hyvinvoinnistaan. Suojatiellä lapsen yli kaahaavalle autoilijalle ei aiheudu muuta vahinkoa kuin suuri trauma, josta voi sitten avautua kyynelsilmin poliisikonstaapelille ja vaimolle. Moottoripyöräilijä saattaa samassa tilanteessa kaatua itsekin ja katkaista reisiluunsa niin, että käveleminen on mahdotonta loppuelämän. Siksi moottoripyöräilijät kaahaavat suojatiellä lasten yli vähemmän suhteessa kokonaisliikennesuoritteeseen kuin autoilijat.
Paras yksittäinen teko, joka voitaisiin tehdä suojatie- ja liikennevalokurin parantamiseksi olisi se, että autojen korit valmistettaisiin lasikuidusta (pohjan toki pitäisi olla edelleen nykyisenkaltainen, koska moottori ja voimansiirtokoneisto painaa). Turha väittää, ettei lasikuituisilla vehkeillä voisi liikkua Suomen talvessa. Jokainen armeijan käynyt (ainakin jalkaväessä) tietää, että Nasu-vaunu toimii pakkasellakin kuin sinappi lihapiirakassa.
“Mitä mieltä Vihreät de Dorka ovat muuten moottoripyöristä? Onhan niin, että yksin paikasta a paikkaan b siirryttäessä moottoripyörä kuluttaa paljon vähemmän polttoainetta kuin henkilöauto tai bussi. Moottoripyörä kulutaa tietä vähemmän, vie kaupungissa tilaa vähemmän ja sillä voi kuljettaa myös toista ihmistä tai pieniä tavaroita ja kirjeitä.”
En tiedä mitä mieltä Vihreät De Dorka virallisesti ovat, kun en kuulu puolueeseen ja nekin kaksi kertaa kun olen puoluetta äänestänyt, olen äänestänyt järkivihreyttä edustavaa Soininvaaraa surullisen tietoisena siitä, että ääni hyödyttää vaalijärjestelmässämme myös sitä Markus Drake ‑tyyppistä hörhöosastoa.
Mutta voisin kuvitella, että keskimääräistä vihreätä viehättää paljon enemmän moottoripyörä kuin auto. Moottoripyörähän on nimenomaan järkevä ja tehokas liikkumisen muoto niin polttoaineen kuin katutilan kulutukseltaan, ennen kaikkea kaupunkioloissa. Prätkällä ajettaessa siirtyy ainoastaan itse matkustaja ja liikkumiseen tarvittava välttämätön tekniikka, ei sitä tonnin painoista pyhää peltilehmää. Moottoripyöräilyn imago “ökyilynä” kai perustuu siihen, että Suomen sääoloissa pyörällä voi ajaa vain kolmanneksen vuodesta, joten se näyttää lelulta ja itsekorostuksen välikappaleelta. Mutta eihän se useinkaan niin ole. Itse tunnen pari tyyppiä, jotka matkustavat töihin talvisaikaan julkisilla mutta kesällä prätkällä, koska prätkällä ajaminen ilmeisesti on todella mukavaa (kuten sanottu, olen tässä kuulopuheiden varassa, koska minulla ei ole harmainta aavistusta miltä moottoripyörällä ajaminen tuntuu). Tuohon liikkumistapaan ei kai voi olla kenelläkään järkevällä ihmisellä mitään huomautettavaa. Moottoripyörät, ja niiden urbaanit pikkuveljet skootterit, ovat erinomainen tapa siirtää ihmislihaa paikasta toiseen.
Liikennevakuutus voitaisiin itse asiasa järjestää klassisen newtonilaisen fysiikan pohjalta: massan lisääntyminen lisää vakuutusvelvollisuutta, samoin nopeuden lisääntyminen. Liikevoima = massa * nopeus = korvausvelvollisuus. Täten hurjasti kaahaava polkupyöräilijä saattaisi olla jopa korvausvelvollisempi kuin maltillisesti ajava moottoripyöräilijä.
Yksityisautoilija olisi tietysti häviävänä osapuolena melkein aina, niin kuin oikein onkin, koska liikkumismuoto on järjetön ja tehoton.
KariV:
Mitä jos siellä mutkan takana on traktori? Se ei ole ongelma, mutta pyöräilijä onkin…
Noita äärettömiin jatkuvia keltaisia viivoja on muuten todella harvassa. Miksi autoilijoilla on Euroopassa aikaa odottaa 15 s. ohituspaikkaa mutta ei Suomessa?
Niin ja kukaan ei vielä ole joutunut minun pyöräilyelämäni aikana edes kovasti jarruttamaan. Eli turvallisuudetsa ei ole kyse, vaan kärsimättömyydestä. Kyse on puhtaasti mielenosoituksellisesta toiminnasta autoilijoiden taholta. Voisinpa jopa yksilöidä asiaa paremminkin pitkän kokemukseni nojalla. Mutta en viitsi, koska sitten alkaa satamaan paskaa niskaan oikeen urakalla.
Kari V:
Siitä on kauan, kun olin autokoulussa, mutta silloin opetettiin,että auto pitää pystyä pysäyttämään sillä tienosuudella, joka on näkyvissä. Muuten tilannenopeus on ollut liian suuri, siis laittoman suuri. Siksi nuo eteenpäin ajavat pyöräilijät eivät muodosta mitään sellaista uhkaa, joka autoilijan ei muutenkin pitäisi ottaa huomioon.
Voi, Voi, Voi.… On todella paha sanoa, että fillaristejakin koskevat säännöt. Ei niin saa sanoa.
” 8 §
Tien eri osien käyttö
Ajoneuvoja on kuljetettava ajoradalla. Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on kuitenkin kuljetettava pientareella.
Alle 12-vuotias lapsi saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä. Hän ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle.
Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.”, laki sanoo.
Toi asia selittää sen saman mitä yritin sanoa. Fillaristin paikka on niin oikealla kuin vain voi turvallisesti ajaa. Ei rinnakkain, ei keskellä tietä eikä erityisesti suuressa ryhmässä useampi fillaristi vierekkäin ajoradalla.
Ja pysäyttämisestä
“23 §
Tilannenopeus
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.
Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi.”
Liikenteessä oletan tällä hetkellä ajokaistalta löytyvän mm. mopoautoja, traktoreita (jotka tuppaa kulkemaan 50 ‑60 väliin). Mutten oleta, että fillaristit on päättänyt keksiä uusia liikennesääntöjä ja tukkia koko ajokaistan.
” 3 §
Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä.”
Eli kun nuo kolme pykälää lukee ajatuksella, niin pääsee aika nopeasti selville miksi fillarilla ei saa ajaa ryhmissä rinnakkain tiellä. Mutta kertauksen vuoksi:
1. Se häiritsee ja estää muuta liikennettä.
2. Fillaristien kokoontumiajo ajokaistalla ei ole ihan ennalta-arvattava liikennetilanne
3. Ajoneuvo nimeltä fillari on löydyttävä ajon aikana pientareelta jos mahdollista. Jos ei niin mahdollisimman oikealta.
4. Jos vielä katsottaisiin ohituspykäliä, niin siellä kerrotaan jotain ohitettavan velvollisuuksista. Esim. etä ohitusta ei saa haitata.
On jotenkin järjetöntä joutua todistamaan ihmisille,että lakiin on kirjattu ihan heidän oman terveyden vuoksi erilaisia pykäliä.
Jos tönäisen vahingossa fillaristin nurin, niin todennäköisesti osun kypärättömään fillaristiin ja pää halkeaa ja henki menee.
Joskus tuntuu että fillaristit on ihan aidosti aivottomia. Unohdetaan kuinka turvaton fillaristi on kolaritilanteessa ja myös se, että myös heitä koskee samat lakipykälät kuin esim. motoristejä ja autoja.
Jotenkin tuntuu, että laillistettu tapa tehdä itsemurha on ajaa fillarilla ilman aivoja.
Aijuu. Pakko kysyä että miksi fillaristit eivät muuten osaa päästää bussista poistuvia ihmisiä ulos. Vaan ajavat hidastamatta pyörätietä eteenpäin pysäkin läpi välittämättä autosta poistuvista ja poistujat joutuvat silloin varomaan fillaristia. Varmaan siksi, että fillaristeja ei koske mitkään säännöt 🙂
“Eli turvallisuudetsa ei ole kyse, vaan kärsimättömyydestä. Kyse on puhtaasti mielenosoituksellisesta toiminnasta autoilijoiden taholta.”, Ciclista Says 11. heinäkuuta 2008 kello 20.47
Taidetaan ajaa hiukan erilaisia teitä. Katselin tuossa kotiin tulessa että aika harvasta paikasta löytyy yli 200 metriä näkyvyyttä kerralla. Auto pysähtyy näin kuivalla kelillä kyllä alle 80 metrin, mutta ohitusta ei sitten tehdäkkään niin helposti. Ei kauheasti kiinnosta mennä vastaantulijan kaistalle vain sen takia, että fillaristeista on kiva ajaa vierekkäin. Ja erikoisesti kun tiedän, että vastaantulija kuitenkin leikkaa kaarteessa vielä liian keskelle ja saan kuitenkin varoa sitäkin. Loppuu pelivara aika äkkiä.
Tuntuu, että täällä keskustelussa on meitä paljon ajavia ja teitä vähän ajavia. Kun asuu haja-asutusalueella, niin ajomatkat on hiukan pidempiä. Jos meillä lähtee auto pihalta, niin minimiajomatka on yleensä noin 30 ‑40 km. Siinä tulee katsottua liikennettä aika erilailla kuin vain normaali 5 000 — 15 000 vuodessa ajava autoilija. Ja myös monesti mietittyä, miksi ihmeessä näistä puhuu.
Olen tehnyt tietoisen päätöksen olla piittaamatta nopeusrajoituksista ja vieläpä aktiivisesti rohkaista tällaiseen kansalaistottelemattomuuteen. Syynä on seuraava tapahtuma:
Maaliskuussa ‑08 menetin ajolupani kolmeksi kuukaudeksi koska
2005 syksyllä en täysin pysähtynyt stop-merkin kohdalla.
2006 kesällä ajoin tunnettuun Ikaalisten Sammun sakkorysään ja nopeuteni oli 86 km/t.
2006 syksyllä käännyin Turun keskustan risteyksessä virheellisesti.
2007 helmikuussa sain viranomaisilta kirjeen, jossa ystävällisesti huomautettiin minulla olevan kaksi rikettä vuoden aikana ja että olen ns “katkolla”. Jos vuoden sisään tulisi kolmas, menettäisin ajolupani. Tämä oli toki jo tiedossani, mutta virallinen vahvistus oli mukava saada.
2007 syksyllä sain kirjeen, jossa ilmoitettiin minun tehneen kolme rikettä vuoden aikana, ja että kolmen kuukauden ajokieltoni alkaisi _viikon_ päästä. Oli siis katsottu taaksepäin ja havaittu myös vuoden 2005 rike, vasta nyt. Viikossa ei olisi ehditty järjestää hajallaan sijaitsevien työmaitteni vaatimia kuljetuksia, ja vaikka työtä olisin toki voinut tehdä täyspäiväisesti 200m:n päässä ulko-ovestani, nuo paikat olisivat taas jääneet hoitamatta. Laki salli huomioida tämän, ja selvisin varoituksella, mutta jos seuraavan vuoden aikana tulisi yksikin rike, ajokielto tulisi puolitoistakertaisena.
2008 kuuluisana maaliskuuna sitten ajoin pitkää kuivaa suoraa kesävauhtia tunnettuun poliisien rahastuspaikkaan Itäkylän suoralla, ja soitin välittömästi paikalliselle poliisille pyytäen asian käsittelemistä heti, koska ajankohta todella oli ajokiellon paras mahdollinen, ja halusin sen pois alta. Poliisi palveli hyvin, ja vein ajokorttini seuraavana päivänä.
Tähän asti ajettuani elämäni aikana hyvin konservatiivisesti ja maltillisesti n. 3Mkm pääsinkin yhtäkkiä vauhdin hurmaan. Vittuun kytät ja turvallisuusnarkomanian halvaannuttama holhousyhteiskunta!
Lumi pöllysi ja neula nousi jääradoilla niin kauan kuin jää kantoi. 100W kaivurinlampuilla jo näkeekin jotain. Kun jää ei enää kantanut, siirryin suljetuille metsäteille ja työmaille. Ajakaapa joskus sataakahtakymppiä lumista peltotietä ja auttakaa käännöksissä vähän käsijarrulla 🙂 Hulppeeta.
Saksalainen osaa tehdä autoja, ja ‑91 F‑Kadettini on edelleen uskomaton auto, mutta halusin jotain vähän räväkämpää. Niinpä tulin ostaneeksi _kaksi_ legendaarista ‑80-luvun GSi- Kadettia. They don’t make engines like that anymore. Kun 156hv lähtee viemään 840:ä kiloa, isommatkin Audit ja Bemarit nikottelevat. S‑sarjan Mersu yritti röyhkeästi risteykssä kääntyessä ohitseni, ja kun edessä oli parin kilometrin tyhjä suora, löinkin kaasun pohjaan. Suoran päässä mentiinkin sitten jo kahtasataa, eikä Mersu ollut edennyt sivullani yhtään sen edemmäs, ja vain sen automaattilaatikko piti sen edes siinä. Terveisiä vain sinne Euraan.
Tämä käyttäytymiseni muutos on yksinomaan nopeudenvalvonnan seuraus. Ilman sitä koko ajatus ei olisi edes juolahtanut mieleeni.
Minä pidän tästä. E‑Kadettin mittoihin mahtuu turboahdettu V6, vain vähän ehkä ahdasta, mutta kyllä se sinne asettuu. Osia on jo kertymässä.
Urheiluautoilu on kallista, mutta maksaisivathan ne golfvälineetkin, ja johonkinhan ne veronmaksajien terveydenhuoltoon osoittamat rahat on sitten kulutettava. Heitän pientä keikkaa ja teen vähän lisätöitä, niin ei tee tiukkaakaan.
Mitkä riskit? Emme elä ikuisesti missään tapauksissa. Jos nopeusvalvonta poistettaisiin, liikennekuolemat siis kuulemma lisääntyisivät monella sadalla. Mihin te siis _haluaisitte_ näitten ihmisten kuolevan ja millä tavalla? Jos nuo kuolleet ovat hinta holhousvaltion ja turvallisuusnarkomanian tuhosta, hyväksyn sen.
Sivumennen sanoen inhoan jonossa puikkelehtijoita, ja minusta pääsee yleensä nätisti ohi, jos tarvetta tuntee. Muistakaa vaan, että jos haluatte näyttää tyttöystävälle, miten rahoitusyhtiön omistama uusi Audi oikein kiihtyykään, niin aggressiivisesta ulkonäöstään huolimatta pehepirssi on aina kuitenkin perhepirssi, ja edessä menevä vanha räppänä saattaakin olla jotain muuta, mitä ensi silmäyksellä luulisi.
Mikä KariV:n mielestä on turvallinen ohitusetäisyys pyöräilijästä? Luulempa, että valtaosa kestopäällysteisistä sivuteistä on niin kapeita, että samaa kaistaa ohittaminen on yhdenkin pyöräilijän tapauksessa mahdotonta turvallisesti. Lakikin vaatii, että ohituksen on tapahduttava turvallisesti. Se ei oikein riitä, että ohi mennään 90 km/h peili pyöräilijän hihaa hipoen.
Aina ei voi Suomen teiden laadusta johtuen ajaa siellä ihan oikeassa reunassa. Lisäksi, koska näitä kovaa ja läheltä ohittavia autoja on aika paljon, tulee olla varaa, että pysyy edes tiellä.
Eikä se että ei nähdä eteenpäin tunnu muutenkaan kaikkia autoilijoita häiritsevän. Ohi mennään nyppylän kohdallakin osittain toisella kaistalla, vaikka ei nähdä eteenpäin kuin n. 30m. Luotetaan selvästi tuuriin.
Ei tarvitse mennä vastaantulijan kaistalle, kun malttaa hidastaa ja odottaa vaikkapa sen 15 s. Se ei ole paljon vaadittu ihmishenkien turvallisuudesta?
Yhtään autojonoa en ole pyöräilijöiden perässä nähnyt. Sekin kertoo jotain mainitsemastasi kohtuuttomasta haitasta.
Yleensä pyöräilijät kunnioittavat autoilijaa, ja antavat heille tilaa, sekä antavat jopa ohitusmerkkejä.
Miten pyöräilijä voi muka haitata ohitusta? Tarkoitatko nyt sitä, että joudut mahdollisesti jarruttaamaa, eikä pääse suoraan ohittamaan?
Mikä saa sinut uskomaan, että joku ajaa vähän?
Itselleni muuten tulee pyöräilykilometrejä n. 15 000–20 000 vuodessa. Sen kun muutat tunneiksi niin liikennekokemusta alkaa olla.
Kuten alussa mainitsin ongelmia esiintyy huomattavasti enemmän kun ajaa yksin. Porukalla ajaessa autoilijat käyttytyvät pääsääntöisesti huomattavasti paremmin. MIten se voi olla mahdollista?
Olen myös paljon ajanut Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Se ihmetyttää, miksi pyöräilijät ja autoilijat tulevat monessa maassa hienosti toimeen, vaikka kumpiakin on huomattavasti enemmän samalla tiellä kuin täällä, josa liikenne on hyvin vähäistä. Tiet ovat kylien kohdalla hyvinkin kapeita, ja pitkät vuoristotiet mutkaisia. Silti homma pelaa paremmin ilman kiukuttelua! Olisiko niin, että heillä on erilainen ASENNE. Myönteinen asenne ihmisiä kohtaan ja ymmärrys siitä, että eivät elä juuri sillä hetkellä vain itselleen.
Toki jos asenne on se, että olen tutkinut lakikirjaa ja minulla on oikeus vaarantaa liikenneturvallisuus aina kun joku on tehnyt virheen tai ei toimi täydellisesti jonkin pykälän perusteella, niin on vaikeaa ja stressaavaa liikkuminen.
Aika harva traktori tai maatalouskone muuten liikkuu 60 km/h. Pyöräilijöiden keskinopeus on tyyppisesti 27–40 km/h. Toki ylämäissä alhaisempi.
Niin ja joka ikisellä lenkillä itse jos haluaisin voisin ajaa auton kylkeen kevyenliikenteen väylän ja autotien risteyksessä. Ja monta kertaa… Vaikka autoilijalle olisi stop ‑merkki.
Miksi sitten en niin tee? Miksi ennakoin risteyksissä, että sieltä voi olla auto tulla eteen. Miksi pysähdyn tarvittaessa, jos liikenneturvallisuus sitä vaatii…
Elinalle; nimimerkkini on todellakin kahdella äLLällä mutta voi olla että olen unohtanut sen joskus.. Muualla esiintyvät travel(l)erit ovat muita, mutta täällä on ole muita huomannut..
Sitten se eliittikuljettajat. Sarkasmi on näköjään taitolaji.. Tutkin myös linkkisi pikaisesti ja huomasin ettei mikään ole muuttunut; alle 18 v kevarikuskit ja 1. ison pyöränsä hankkineet reilu 20 v kuolevat.. Ikävää, surullista. En tiedä miksi niin monet nuoret miehet ovat niin itsetuhoisia. Johtuisiko se sosiaalidemokraattisesta (yhtähyvin Vihreästä tai kepulaisesta tai jne..) holhoushelvetistä kummallisine, ahdistavine määräyksineeen ja luonnottomine arvoineen, vai peräti siitä huutavasta työvoimapullasta? En tiedä. Ei sattunut myös silmiin sitä 5X onnettomuuksien määrä. Vaikea se on uskoa koska vakuutusmaksut ovat pudonneet euromääräisestikin viimeisen 25 vuoden aikana..
S — W: “Todennäköisempi syy pelastumisellesi ei ollut nopeusrajoitus vaan se että moottoripyöräilijä ajoi aktiivisesti ja osasi odottaa etteivät pyöräilijät taikka jalankulkijat pahemmin vilkuile mihinkään ylittäessään katua ‑syyhän on aina motorisoidun ajoneuvon tässä maassa.”
Juu, todella osaavat. Eräskin bussikuski, siis ajamisen ammattilainen, arveli ilmeisesti, että näkee kyllä pyöräilijän ylittävän vihreillä valoilla suojatiellä, mutta voisi nyt kuitenkin kääntyä ja yrittää osua pyöräilijään. Ei osunut — pyöräilijä kiittää.
Muutenkaan en ole havainnut, että autoilijat kovin aktiivisesti tarkkailisivat ympäristöön, useamman kerran on selkeästi yllätytty, kun olen pyörälläni “ilmaantunut ihan yhtäkkiä eteen” kaukaa pitkältä suoralta.
Mitä tulee pyöräilijöiden vierekkäin ajoon, se ärsyttää minua pyöräilijänä ihan pyöräteilläkin. Siinä joutuu itse sitten esim. vastaantulevana väistämään selkeästi jalankulkijoiden puolelle tai jopa jonnekin jorpakkoon, pahimmillaan, koska joidenkuiden tahmapäiden on iiihan pakko saada ajaa vierekkäin. Blääh.
Useampi kuin yksi pyöräilijä -> jono. Poikkeuksena vain etukäteen järjestetyt pyöräilytapahtumat/kilpailut.
Ihan hyviä aihevalintoja mitä sulla täällä blogissasi on, mutta ei tää kovin rakentavaa ole. Tuntuu ennemminkin että sellaista repivää oman kuppikuntansa etujen puolesta puhujaa. Kukaan ei halua antaa kellekkään periksi vaan kaikkien pitäisi olla oikeassa. Jollei muuten niin lakitekstiin tukeutuen. Ollaan me ihmeellinen rotu me ihmiset. Ihan oikeasti luulisi etä kun meitä ei ole tässä maassa enempää kuin se viisi ja puli miljoonaa niin että mahduttaisiin tänne sovussa, mutta ei vaan onnistu. Kiire ja oma napa ovat lähimpänä kaikilla.
Muistanpa eräässä amerikkalaisessa elokuvassa, miten rikoksen nuoret dynaamiset toivot aikoivat ohimennen ryöstää ja tappaa vanhat ikälloput veteraanikonnat. Joku nuorista leiijonista kuitenkin hetken harrasti ajattelua:
- They are just old men!
- That’s what I mean. _Why_ are they so old? Why haven’t they died long ago?
On terävä huomio liittää tämä teema holhousvaltioon. Holhousvaltion alamainen on opetettu uskomaan, että hänellä on rajattomasti oikeuksia, mutta elämää ja kuolemaa lähempänä olevissa yhteiskunnissa käsitys on terveempi. Mitä kaikkea tuhoa hyvinvointivaltio saakaan aikaan, olisi oman ketjunsa tai jopa bloginsa arvoinen.
Catilina:
“Olen tehnyt tietoisen päätöksen olla piittaamatta nopeusrajoituksista ja vieläpä aktiivisesti rohkaista tällaiseen kansalaistottelemattomuuteen. Syynä on seuraava tapahtuma:”
Tietoisesti siis oikein IMUROIT ylinopeussakkoja sekä ajokieltoja, jonka jälkeen itket netissä kun saat niitä?
Onko järkeä hakata päätä seinään ja valitattaa netissä kun käy kipeää? No huvinsa kullakin…
“Pelästyin perhanasti, mutta ymmärsin sentään olla jarruttamatta, enkä siis pysähtynyt moottipyörän eteen kuin hirvi töllistelemään.”
Mutta mitähän olisi tapahtunut jos olisit vaistomaisesti jarruttanut? Olisit jäänyt alle, ja joku hengenheimolaisesi olisi saanut taas oivan esimerkin siitä miten se 60 on aivan liian kova nopeus ja vaatinut paikalle 50 tai 40 rajoitusta. Joka sitten olisi tullut, sinulla kun niitä hengenheimolaisia näyttää riittävän. Ja jos joku tehoautoilija sitten uskaltaisi esittää kritiikkiä liian alhaasta rajoituksesta, niin sitten seliteltäisiin, että siinä on todella vaarallinen paikka kun itse ammattipyöräilijä Osmo Soininvaara jäi kaaharin alle. Näinhän se tuntuu menevän eri puolilla Suomea: sattuu yksittäistapaus, joka saa hysteeriset vouhottajat kauhistelemaan kyseisen tien tai kadun tms vaarallisuutta ja vaatimaan lisää rajoituksia ja lisää valvontaa ja ankarampia rangaistuksia jne. Ja jostain syystä päättäjät kuuntelevat näitä vouhottajia eli ummistavat korvansa ENEMMISTÖn mielipiteeltä.
Enhän minä mitään imuroi. Päin vastoin, vältän niitä. Ennen en ole välittänyt siitä, missä poliiseja ehkä on. Nyt välitän.
Ei yhtään sakkoa vielä.
Vaimo toi just Suomesta Nizza-kirjan. Luin sen mielenkiinnolla ;suunnitteilla on taas kesäisiä ja syksyisiä viikonloppukeikkoja arkiveloilun lisäksi. Oden reppuminimalismi on huippuunsa viritettyä, itse pidän enemmänkin vedenpitävistä sivu- ja varsinkin tankolaukusta. Reppu on kuin parasiitti, joka haittaa menoa ja hiostaa.
Kun pyöräily lisääntyy Suomessakin, joudutaan vakuutusturvaan puuttumaan kenties lakiteitse. Täällä Sveitsissä (liki) kaikilla pyöräilijöillä on nelisen euroa maksava vuosivinjetti, joka korvaa pyöräilijän aiheuttamat vahingot muistaakseni miljoonaan euroon asti.