Sammakkoperspektiivistä näkee parhaiten?

Aika mones­sa kir­joi­tuk­ses­sa on esi­tet­ty, että vain pal­jon autoi­le­va voi ymmär­tää lii­ken­tees­tä. Autoi­li­joi­den sam­mak­ko­pers­pek­tii­vi­fi­lo­so­fi­aa saa yleen­sä kuul­la tak­sis­sa, jos­sa tak­sin­kul­jet­ta­jal­la on aina var­ma ja asian­tun­te­va mie­li­pi­de lii­ken­ne­va­lo­jen ajoituksesta. 

Lii­ken­ne­va­lo­jen opti­moin­ti on hyvin vai­ke­aa mate­ma­tiik­kaa. Ruu­tu­kaa­vas­sa on lähes mah­do­ton teh­dä vih­re­ää aal­toa nel­jään suun­taan yhtä aikaa. Se oli­si mate­maat­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta, jos kort­te­lit oli­si­vat kaik­ki saman­ko­koi­sia ja hyvin iso­ja tai vaih­toeh­toi­ses­ti ajet­tai­siin hyvin hitaas­ti. Hel­sin­gis­sä on pää­dyt­ty käyt­tä­mään kol­mea ohjel­maa: aamu­ruuh­kal­le, ilta­päi­vä­ruuh­kal­le ja kes­ki­päi­väl­le on kul­le­kin oma ohjelmansa. 

Tak­sin­kul­jet­ta­jal­le tämä on pal­jon hel­pom­paa: valot toi­mi­vat oikein, kun ne näyt­tä­vät vih­re­ää v aloa juu­ri hänelle.

Minus­ta on pal­jon antoi­sam­paa kes­kus­tel­la aihees­ta ongel­maan pereh­ty­neen mate­maa­ti­kon kans­sa. Tie­to­ko­ne­si­mu­loin­tien teki­jät pää­see myös aika pit­käl­le ongel­man mal­lin­ta­mi­ses­sa, eikä sii­hen vai­ku­ta lain­kaan se, onko hänel­le itsel­lään ajo­kort­ti vaan se, kuin­ka tai­ta­va hän on amma­tis­saan.  Sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä asi­aa tar­kas­tel­len sii­tä ei ymmär­rä mitään.

Olen myös pari ker­taa pääs­syt kat­so­maan aamu­ruuh­kaa heli­kop­te­ris­ta. Voin vakuut­taa, että heli­kop­te­ris­ta näkee pal­jon sam­mak­koa parem­min. Usein ruuh­ka syy on aivan muu­al­la kuin sam­mak­ko luulee.

Uskon lii­ken­ne­tur­val­li­suus­ky­sy­myk­sis­sä pal­jon enem­män lii­ken­ne­tut­ki­joi­ta. He esi­mer­kik­si tie­tä­vät, kuin­ka suu­ri ylie­dus­tus yli­no­peut­ta aja­vil­la on kuolonkolareissa. 

101 vastausta artikkeliin “Sammakkoperspektiivistä näkee parhaiten?”

  1. Juu ja sikä­li­kin ihme­tyt­tää ruti­na, kos­ka lii­ken­ne­va­lot on aina laa­dit­tu vain auto­ja aja­tel­len. Oli­si kiin­toi­saa tes­ta­ta mil­lai­nen ruti­na syn­tyi­si jos autoi­li­jan tuli­si pai­naa jotain nap­pia pääs­täk­seen yleen­sä itsel­leen vih­reän valon.

  2. Luu­len, että tämä on ehkä suu­rin syy, mik­si sinua (ja monia mui­ta) syy­te­tään muu­ten yli­mie­li­syy­des­tä ja hol­houk­ses­ta. USA:n esi­vaa­lien aikaan Oba­ma ja Clin­ton oli­vat eri miel­tä sii­tä, pitäi­si­kö liit­to­val­tion toteut­taa kesä­ai­koi­hin sijoit­tu­va ben­sa­ve­ron alen­nus. Alen­nus­ta perus­tel­tiin sil­lä, että hin­nat tup­paa­vat kesäi­sin nouse­maan tren­din ylä­puo­lel­le, kun kysyn­tä kas­vaa. Asias­ta yri­tet­tiin jär­jes­tää väit­te­ly jon­kun vaa­li­ti­lai­suu­den yhtey­des­sä niin, että oli­si otet­tu eri miel­tä asias­ta ole­via talous­tie­tei­li­jöi­tä. Eivät muis­taak­se­ni löy­tä­neet yhtään sel­lais­ta, joka oli­si suos­tu­nut puo­lus­ta­maan kan­taa, jon­ka mukaan ben­sa­ve­ron kesä­alen­nus pudot­tai­si kulut­ta­ja­hin­to­ja. Clin­ton (joka kan­nat­ti veron alen­nus­ta) syyt­ti Oba­maa yli­mie­li­syy­des­tä, kos­ka tämä oli mie­luum­min samaa miel­tä talous­tie­tei­li­jöi­den kuin “kan­sa­lais­ten” kanssa.

  3. Teks­tin mukaan maal­lik­ko­jär­keä käyt­tä­vä tavi­sih­mi­nen ei voi ymmär­tää lii­ken­teen ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den lai­na­lai­suuk­sia. Jos oikein käsi­tin kysei­sen teks­tin, niin me jot­ka pel­kääm­me lii­ken­tees­sä muu­ta­kin kuin pelk­kää yli­no­peut­ta olem­me omas­sa pie­nes­sä ank­ka­lam­mi­kos­sam­me, jos­ta ei näe kokonaisuutta.

    Jos puhui­sim­me lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta ihan oikein ja tosis­saan, niin puhui­sim­me var­maan­kin pal­jon koko­nais­val­tai­sem­min kuin pel­käs­tä nopeu­den rajoittamisesta.

    Itse näki­sin kes­kus­te­lua tei­den raken­ta­mi­ses­ta tur­val­li­sem­mak­si eri­lai­sin tek­ni­sin mene­tel­min. Esim. kes­ki­kais­tal­la ole­va aita estää tehok­kas­ti aja­mas­ta vas­taan­tu­le­van suun­nan ohituskaistalla.

    Sama­ten muut­tu­vat nopeus­ra­joi­tuk­set oli­si­vat hyvä jut­tu, jol­loin rajoi­tus­ta voi­daan muut­taa lii­ken­ne­ti­lan­teen ja kelio­lo­suh­tei­den mukaan.

    Ehkä­pä myös kul­jet­ta­jan tie­tä­myk­sen ja ajo­ta­po­jen val­von­taa pitäi­si lisä­tä. Itse en pani­si ollen­kaan pahak­si sitä, että näköt­ra­kas­tus­ten / ter­veys­tar­kas­tus­ten lisäk­si myös sään­nöl­li­ses­ti tar­kis­tet­tai­siin kul­je­ta­jan tie­tä­mys nyky­sin voi­mas­sa ole­vis­ta pykä­lis­tä sekä kat­sot­tai­siin ajotaitoa.

    Jopa täs­sä blo­gis­sa näkyy se, että ei tun­ne­ta tie­lii­ke­ne­lain pykä­liä. Esim. tie­tä­mys auton luo­vut­ta­mi­ses­ta kor­tit­to­mal­le tai vajaas­sa ajo­kun­nos­sa ole­val­le on kielletty. 

    Ja ensim­mäi­seen väit­tee­seen. Käsi­tyk­se­ni mukaan pal­jon autoi­le­val­la autoi­li­jal­la on huo­mat­ta­van pal­jon aikaa teh­dä empii­ri­siä havain­to­ja lii­ken­tees­tä ja he osaa­vat lukea mui­den autoi­li­joi­den ajo­ta­paa huo­mat­ta­van hyvin. Kun autoi­lu on auto­maat­tis­ta, niin aikaa jää havain­noin­tiin. Vähän autoi­le­vil­le sama aika menee auton hal­lin­nan ja lähi­lii­ken­teen havainnointiin.

    Sama­ten pal­jon autoi­le­vat saat­ta­vat har­ras­taa myös lii­kun­taa kävel­len tai pol­ku­pyö­räil­len. Täl­löin myös autoi­lun hait­ta­puo­let tule­vat näky­viin ihan eri­lail­la kuin ratin takaa.

    Liil­ken­net­tä ja sen tur­val­li­suut­ta voi poh­tia joko liik­ku­mal­la aktii­vi­ses­ti ja tark­kai­le­mal­la ympä­ris­töä. Toi­nen tapa on istua pöy­dän taka­na ja poh­tia mate­maat­ti­ses­ti mis­tä onnet­to­muu­det joh­tuu. Uskoi­sin, että Osmo uskoo vain ns. asian­tun­ti­jaa joka tut­kii nume­rois­ta tur­val­li­sin­ta tapaa ajaa.

    Ja nor­maa­li­ta­vi­sau­toi­li­ja­han ei lue tilas­to­ja tai aina­kaan ei ymmär­rä nii­tä. Ei tavi­sau­toi­li­ja voi ymmär­tää tek­ni­siä lait­tei­ta, kos­ka he eivät ole niin tek­ni­ses­ti orien­toi­tu­nei­ta että ymmär­tä­väi­si­vät nii­den toi­min­nan ja mah­dol­li­suu­den aut­taa autoilussa.

    Olen kait sit­ten niin tyh­mä tavi­sau­toi­li­ja, etten pys­ty tut­ki­maan tilas­to­ja. Enkä pys­ty ymmär­tä­mään polii­tik­ko­jen tavoin asian­tun­ti­joi­ta. Enkä aina­kaan tavi­sau­toi­li­ja­na voi ymmär­tää tek­nii­kas­ta niin pal­joa, että osai­sin arvioi­da sen sovel­tu­vuut­ta ajo­neu­voi­hin. Enkä aina­kaan ymmär­rä edes lii­ken­ne­va­lo­jen opti­moin­nis­ta mitään, kun en pys­ty käyt­tä­mään edes MathLabbia. 

    Eli olen ymmär­tä­nyt blo­gin tar­koi­tuk­sen täl­lä ker­taa. Poliit­ti­sen asian­tun­ti­jan on pak­ko hakea itsel­leen oikeu­tus ideal­leen asian­tun­ti­jal­ta joka rut­taa empii­ri­seen tut­ki­muk­seen perus­tu­vien ideoi­den ajamisen.

    Osmo, ymmär­täi­sin jos ajai­sit samal­la kiih­kol­la ulos­ot­to­mak­su­jen pois­ta­mis­ta pie­nil­tä mak­sue­ril­tä ja halusit suu­re­mil­le korot­taa sitä. Tämä oli­si sel­lai­nen asia, jos­sa ihmi­sil­le annet­tai­siin mah­dol­li­suus pääs­tä hel­pom­min kiin­ni ihmi­sar­voi­seen elä­mään. Tai edes sitä, että 18 — 20 vuo­tiail­ta kiel­le­tään aja­mi­nen 18 — 06 välil­lä tai kyseis­ten ikäis­ten mat­kus­ta­mi­nen 18–20 vuo­tiait­ten kyy­dis­sa. Tämä olis esim. joi­den asian­tun­ti­joi­den mukaan tehok­kain tapa vält­tää nuor­ten liikennekuolemia.

  4. Myös sam­mak­ko­pers­pek­tii­vi on tär­keä. Sam­mak­ko­pers­pek­tii­vi on pait­si autoi­li­jal­la, niin myös jalan­kul­ki­jal­la. Jalan­kul­ki­ja­na ihmet­te­len lii­ken­nep­sy­ko­lo­ge­ja, jot­ka sää­tä­vät lii­ken­ne­va­lo­ja ohjaa­vat pai­no­na­pit toi­mi­maan niin, että valo­jen vaih­tu­mis­ta vih­reik­si voi jou­tua odot­ta­maan kol­me­kin (3) minuut­tia napin pai­na­mi­sen jäl­keen. Sen seu­rauk­se­na jalan­kul­ki­jat sään­nön­mu­kai­ses­ti käve­le­vät punai­sia päin, jol­loin valo­jen vii­mein vaih­tues­sa autot odot­ta­vat punai­sis­sa tur­haan, kun jalan­kul­ki­joi­ta ei ole enää odot­ta­mas­sa. Näin toi­mi­vat pai­no­na­pit eivät lisää lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta ja ne aiheut­ta­vat tur­hau­tu­mis­ta niin jalan­kul­ki­jois­sa kuin autoilijoissakin.

  5. Lii­ken­ne­va­lo­jen ohjaus on var­mas­ti han­ka­laa puu­haa, mut­ta kyl­lä näi­den mate­maa­tik­ko­jen kan­nat­tai­si jos­kus tul­la ulos kam­miois­taan kat­so­maan miten hei­dän suun­ni­tel­man­sa toi­mi­vat taval­li­sen autoi­li­jan näkö­kul­mas­ta. Víh­reän aal­lon aika­na voi jou­tua pysäh­ty­mään, kos­ka valot vaih­tu­vat lii­an verk­kai­ses­ti. Auto­kou­lus­sa ope­te­taan nyky­ään, että talou­del­li­sin ajo­ta­pa on kiih­dyt­tää reip­paas­ti tavoi­te­no­peu­teen ja pyr­kiä ole­maan jar­rut­te­le­mat­ta tai kiih­dyt­te­le­mät­tä. Tätä ohjet­ta ei kui­ten­kaan voi nou­dat­taa, sil­lä jos Hel­sin­gis­sä ereh­tyy reip­paas­ti kiih­dyt­tä­mään (ei siis kaa­haa­maan) jou­tuu var­mas­ti pysäh­ty­mään seu­raa­vis­sa valois­sa vaik­ka kuin­ka yrit­täi­si liru­tel­la valoihin.

  6. Näis­sä tie­tyn­tyyp­pi­sis­sä kom­men­teis­sa näkyy tie­tyn­lai­nen argu­men­taa­tio kaut­ta lin­jan. Se on ylei­nen ns. “kan­san­mies­ten” pariss, siis sel­lais­ten, jot­ka halua­vat joten­kin pääs­tä näpäyt­tä­mään “her­ro­ja”, jol­lai­nen Soi­nin­vaa­ra mitä ilmei­sim­min heil­le on. 

    Paket­tiin kuu­luu se, että puu­tu­taan johon­kin yksi­tyis­koh­taan, joka on joko vää­rin (luku on 3 mil­joo­naa eikä 3,5 mil­joo­naa, pro­sent­ti on 22 eikä 28 tms.) tai jätet­ty avoi­mek­si (en tie­dä, pätee­kö X, mut­ta jos pätee, niin…), ikään­kuin jokin tal­lai­nen yksi­tyis­koh­ta teki­si koko kir­joi­tuk­sen ja sen taus­tal­la ole­van käsi­tyk­sen asiois­ta vääräksi. 

    Nämä ihmi­set eivät ker­ta kaik­ki­aan ymmär­rä, miten lukea kir­joi­tuk­sia muta­tis mutan­dis, siis niin, että anne­tut para­met­rit vaih­de­taan ja kat­so­taan mitä kir­joi­tus sit­ten sanoo. 

    En usko, että tämä argu­men­taa­tio­ta­pa on suo­ma­lai­sil­la niin ylei­nen, että suo­ma­lai­set oli­si­vat jou­koit­tain niin type­riä, ettei­vät osai­si lukea täl­lais­ta teks­tiä. Mut­ta jos tämän uskoo, niin täy­tyy tul­la joh­to­pää­tök­seen, että syy­nä tähän argu­men­taa­tioon on vain ja ainoas­taan pahan­suo­puus, eikä sekään tun­nu jär­ke­väl­tä. On toki kol­mas­kin vaih­toeh­to, ja se on se, että itse olen luke­nut näi­tä type­räs­ti ja että Osmon kir­joi­tuk­sis­sa oikeas­ti on nii­tä viko­ja — tai tar­kem­min sanoen, että ne ovat oikeas­ti olen­nai­sia — jois­ta sitä kritisoidaan. 

    Tämä ei tar­koi­ta, että oli­sin Osmon kans­sa aina samaa miel­tä. Ainoas­taan, että usein eri­mie­li­syy­den perus­teet tun­tu­vat muil­la kir­joit­ta­jil­la ole­van joten­kin hataria.

  7. Luin jos­tain tut­ki­mus­tu­lok­sen, jon­ka mukaan 90% autoi­li­jois­ta uskoo ole­van­sa kes­ki­mää­räis­ta parem­pi autoilija.

  8. Suo­mes­sa muu­ten on luke­mat­to­mia ris­teyk­siä, jois­sa valot eivät toi­mi jär­ke­väs­ti. Jos minä ajan valoil­la ohjat­tua katua, ei kaik­kein kor­keim­man­kaan mate­ma­tii­kan mukaan voi olla jär­ke­vää pis­tää minut pysäh­ty­mään, jot­ta valoil­la ohjaa­ma­ton­ta katua aja­vat pää­si­si­vät ennen minua (siis jos mui­ta valo­ja ei ole kilo­met­rien säteel­lä), tai jos vilk­kaan neli­kais­tai­sen tien lii­ken­ne pis­te­tään mate­le­maan kah­ta­kymp­piä jne. Eri­tyi­sen ärsyt­tä­vää täl­lai­set lii­ken­ne­suun­nit­te­lun köm­mäh­dyk­set ovat, jos kor­jaus­ta ei saa­da aikaan kuu­kausiin, ehkä vuosiin.

    Mei­kä­läi­nen sam­mak­ko miet­tii, onko kysees­sä välin­pi­tä­mät­tö­myys, resurs­si­pu­la, tie­tä­mät­tö­myys, huo­no kalus­to, ammat­ti­tai­don puu­te vai mikä.

    Ylei­ses­ti ottaen jos jotain asi­aa moni jak­saa kiih­keäs­ti kannattaa/vastustaa, tuos­sa kan­nas­sa luul­ta­vas­ti on pal­jon­kin tolk­kua. Pak­ko­ruot­si on hyvä esi­merk­ki. “Eliit­ti” mie­lel­lään hal­vek­sii pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jia, vaik­ka “sam­ma­koi­den” kan­ta on sel­väs­ti parem­min perus­tel­ta­vis­sa. Ehkä sam­ma­kot ymmär­tä­vät lii­ken­tees­tä­kin kakenlaista.

    Onnek­si noin on joka tapauk­ses­sa mones­sa asias­sa, muu­ten­han demo­kra­tia toi­mi­si vie­lä huo­nom­min kuin se toimii.

    Lii­ken­ne­va­lot sai­si toi­mi­maan parem­min, kun ihmi­set jak­sai­si­vat valit­taa — vaik­ka osa vali­tuk­sis­ta var­mas­ti perus­tui­si­kin väärinymmärrykseen.

  9. Ciclis­ta: Olen kiron­nut samaa joka päi­vä! Kotoa pois­tues­sa­ni (kävellen)joudun lähes aina ylit­tä­mään ris­teyk­sen, jos­sa on pak­ko pai­naa nap­pu­laa, saa­dak­se­ni vih­reät valot. Suo­ras­taan ketut­taa, että joka kaup­pa­mat­kal­la minun on pai­net­ta­va nap­pu­laa suo­ja­tien kau­em­mal­la lai­dal­la ole­vas­sa tol­pas­sa ja odo­tet­ta­va valois­sa usei­ta minuut­te­ja. Valo ei siis kos­kaan voi olla val­miik­si vih­reä (ellei joku muu ole jo pai­na­nut nap­pia) ja valon vaih­tu­mi­seen on ilmei­ses­ti “valo-ohjel­mas­sa” vain yksi mah­dol­li­nen het­ki. Eli jos satun valoi­hin juu­ri tuol­la het­kel­lä, olen jo myö­häs­sä, sil­lä nap­pu­laa oli­si jo pitä­nyt olla pai­na­mas­sa aiko­ja sitten…

    Noh, en ole yleen­sä kovin kii­rei­nen ja jak­san odottaa…
    Mut­ta kuin­ka monen autoi­li­jan pitää pai­naa nap­pu­laa pääs­täk­seen eteen­päin?! Autoi­li­ja sen­tään voi saa­da säkäl­lä vih­reät­kin, itses­tään. Eikö täs­sä nime­no­maan suo­si­ta autoi­lua kevyen lii­ken­teen sijasta?

  10. KariV:
    “Teks­tin mukaan maal­lik­ko­jär­keä käyt­tä­vä tavi­sih­mi­nen ei voi ymmär­tää lii­ken­teen ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den lainalaisuuksia.”

    Kyl­lä var­maan voi, jos vai­vau­tuu vähän ajat­te­le­maan. Tääl­lä on hyvä seli­tys sii­tä mik­si vih­re­ää aal­toa ei yleen­sä yksin­ker­tai­ses­ti ole mah­dol­lis­ta raken­taa toi­mi­maan kah­teen suun­taan yhtä aikaa:

    http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/vihreaaalto.asp

    Kyl­lä­hän sitä voi sil­ti vaa­tia, ja lei­ma­ta eli­tis­teik­si ne jot­ka yrit­tä­vät selit­tää ettei se nyt vaan ole mahdollista.

  11. Run­sas autoi­lu voi joh­taa var­maan aika monen­lai­siin pää­tel­miin. Tun­nen esi­mer­kik­si run­saas­ti autoi­le­via ihmi­siä, joit­ten mie­les­tä lii­ken­tees­sä ole­vien auto­jen mää­rää kan­nat­tai­si yrit­tää vähen­tää taval­la tai toi­sel­la, jot­ta ne joi­ten todel­la on pak­ko kul­kea omal­la autol­la kau­pun­geis­sa, voi­si­vat liik­kua tur­val­li­sem­min ja lii­ken­teen koko­nais­hait­ta­vai­ku­tus pienenisi.
    Moni run­saas­ti autoi­le­va kan­nat­taa esi­mer­kik­si tava­ra­kul­je­tus­ten siir­tä­mis­tä rait­teil­le ja mon­taa muu­ta­kin jär­ke­vää ajatusta.
    Jos­tain syys­tä hana­kim­min ja ään­nek­käim­min näke­myk­si­ään kui­ten­kin esit­tä­vät ne, joit­ten mie­les­tä autol­la aja­mi­nen on asia, jota koko muun yhteis­kun­nan pitäi­si toi­mil­laan mah­dol­li­sim­man pal­jon edis­tää, hel­pot­taa ja tukea.
    Ehkä juu­ri täs­tä ääni­vo­lyy­mis­ta joh­tuu se, että autoi­li­joil­la kuvi­tel­laan ole­van joku ylei­nen ja yhtei­nen mie­li­pi­de tai perus­tel­tu käsi­tys kai­kis­ta lii­ken­teen asioista.
    Moni run­saas­ti autoi­le­va on kui­ten­kin tul­lut hyvin onnel­li­sek­si, kun on voi­nut vähen­tää autoi­lu­aan tai lopet­taa sen koko­naan asuin- tai työ­pai­kan vaih­ta­mi­sen seurauksena.
    Itse kuu­luu lähin­nä tähän vii­mek­si mai­nit­se­maa­ni ryh­mään, vaik­ka hen­ki­lö­au­toi­lu­ni enim­mil­lään­kin oli aika koh­tuul­lis­ta (rei­lu 10 000 km vuo­des­sa 90-pro­sent­ti­ses­ti työajoja).
    Nyt käve­len onnel­li­se­na joka aamu 2,6 kilo­met­rin mat­kan bus­si­py­sä­kil­le ja päi­vän mit­taan muu­ta­man kilo­met­rin enemmänkin.
    Onnel­li­suu­den lisäk­si olen ollut hyvin huvit­tu­nut ystä­väl­lis­ten autoi­le­vien naa­pu­reit­ten innos­ta tar­jo­ta minul­le kyy­te­jä noit­ten lyhyeh­kö­jen käve­lyit­ten helpottamiseksi.
    Kol­men vuo­den opet­ta­mi­sen jäl­keen he ovat tajun­neet, että pidän käve­le­mi­ses­tä, mut­ta moneen ker­taan aikai­sem­min näh­dyt käve­le­mi­ses­tä huo­les­tu­neet ilmeet ker­to­vat kuin­ka syväl­lä autoon sitou­tu­nei­suus monis­sa on. Mui­ta vaih­toeh­to­ja ei halua miettiä.

  12. Niin kau­an kun esi­mer­kik­si lii­ken­ne­va­lois­ta kes­kus­tel­laan, on sam­ma­kon asiat hyvin. On se mer­kil­li­sen vai­kea taju­ta sel­lais­ta asi­aa, että jos kaik­ki aja­vat samaa pis­tet­tä koh­den, saat­taa seu­rauk­se­na olla ruuhka.

  13. Lii­ken­ne­va­lo­jen opti­moin­ti on todel­la­kin vai­ke­aa. Var­maan­kin sii­tä syys­tä Hel­sin­gin lii­ken­tee­seen ollaan tyy­ty­väi­sim­piä aina kun joku rou­hai­see vahin­gos­sa valot sam­muk­siin. Olen jos­kus poh­ti­nut mikä mie­len­häi­riö pakot­taa kään­tä­mään valot aina takai­sin pääl­le kun jota­kuin­kin kaik­ki pitä­vät lii­ken­tees­tä enem­män ilman niitä.

  14. Onko lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­nen mate­maa­tik­ko­jen vai huma­nis­tien ongelma?

    Kum­pia­kin var­mas­ti tarvitaan. 

    Mate­maa­tik­ko voi paran­taa tilan­net­ta, mut­ta ei se saa pois­tet­tua sitä, että aina jota­kin vitut­taa punai­nen, hitaam­pi tiel­lä­liik­ku­ja, kuu­kau­ti­set, hir­vee dar­ra tai sit­ten ratis­sa voi olla ihan oikea mulkku.

    Ihmi­set vas­taa­not­tai­si­vat mie­lel­lään rat­kai­sun, jos­sa nopeu­det kas­va­si­vat, ruuh­kat pois­tui­si­vat ja itsel­le palai­si aina vihreä. 

    Huo­maa­vai­suus, koh­te­liai­suus, vuo­ro­vai­kut­tei­suus, ystä­väl­li­syys, kom­mu­ni­koin­ti. Näil­lä lii­ken­ne­tur­val­li­suus para­nee. Mie­les­tä­ni sha­red space on aja­tuk­se­na lois­ta­va. Koh­ta sii­tä on myös ana­ly­soi­ta­vaa tie­toa tar­jol­la ja toi­von, että aja­tuk­ses­ta pääs­tään poi­mi­maan par­hai­ta, toi­mi­vim­pia osia. 

    Täl­lä het­kel­lä 4% autoi­li­jois­ta ker­too nou­dat­ta­van­sa nopeus­ra­joi­tuk­sia. 96% on siis aina­kin rehel­li­siä. Tätä nel­jää pro­sent­tia kun ei voi havain­noi­da esim. vii­kon­lop­pui­sin, kun sil­ta­työ­maal­la on hil­jais­ta ja 30 rajoi­tus sei­soo paikoillaan. 

    Uudet kul­jet­ta­jat samoin kun van­huk­set mai­nit­se­vat yli­no­peu­ten­sa syyk­si usein pai­nos­tuk­sen. Pie­ne­nee­kö vai suu­re­nee­ko pai­ne kovaa ajoon, jos luo­daan jär­jes­tel­mä, jol­la kaik­kien ole­te­taan aja­van rajottajassa?

    Auton­kul­jet­ta­jat mai­nit­se­vat nykyi­sin ajo­no­peu­teen vai­kut­ta­van eri­tyi­ses­ti sään, pimey­den, liuk­kau­den ja nopeus­ra­joi­tuk­sen. Nopeus­ra­joi­tus siis yhte­nä nel­jäs­tä. 80% sanoo vai­kut­ta­vak­si teki­jäk­si myös oman väsy­myk­sen ja hirvivaaran. 

    Kan­nat­taa­ko kul­jet­ta­jan vas­tuu­ta teke­mi­siin­sä korostaa?

    Mie­les­tä­ni nopeus­ra­joi­tuk­siin pitäi­si saa­da lisä­kil­piä. Esim. nopeus­ra­joi­tus 100, ris­tey­sa­lueil­la 80. Nopeus­ra­joi­tus 80, jos ajou­ra kui­va 100. Jos autoi­li­ja ei osaa tämän ver­taa, niin kuu­luu­ko hän auton rattiin?

    100 kW lisää tehoa mak­saa mak­saa uute­na noin 20 000 euroa.
    Mitä luu­let­te, mak­se­taan­ko se sum­ma vain kor­keam­man kulu­tuk­sen saa­mi­sek­si vai käy­te­tään­kö sitä?

    Teho­ra­jan mää­rä­mi­sel­lä saa­tai­siin aikaan todel­la paljon.

    Niin, 18.6.2005 Ilta­leh­ti kir­joit­ti Hel­sin­gis­sä ole­van pal­jon kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja tak­si­kus­ke­ja. Ongel­ma kai sekin. 

    P.S
    Jos jol­la­kin on tilas­to­ja kevyt­moot­to­ri­pyö­rien mää­rän ja kuo­le­mien suh­tees­ta yhdek­sän­kym­men­tä­lu­vul­la, niin vinkkiä.

  15. Uskon lii­ken­ne­tur­val­li­suus­ky­sy­myk­sis­sä pal­jon enem­män lii­ken­ne­tut­ki­joi­ta. He esi­mer­kik­si tie­tä­vät, kuin­ka suu­ri ylie­dus­tus yli­no­peut­ta aja­vil­la on kuolonkolareissa.”

    Eli olet täy­sin käsi­tyk­sis­sä­si lii­ken­ne­tur­van tut­ki­mus­ten varas­sa, täs­sä­pä sinul­le haas­te: Etsi kysei­sen ins­tans­sin _yksikin_ tut­ki­mus joka täyt­täi­si tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen mää­ri­tel­män mikä tulee joh­to­pää­tös­ten tekoon.

    Ja vink­ki­nä: jos onnet­to­muu­den on aiheut­ta­nut tei­nico­rol­la täyn­nä kän­ni­siä nuo­ria ajaen sen mitä ko. ras­sis­ta on irron­nut, niin kyl­lä, yksi syy onnet­to­muu­teen on ollut yli­no­peus. Sen­si­jaan ko. tyyp­pi­siin onnet­to­muuk­siin ei pys­ty­tä vai­kut­ta­maan alen­ta­mal­la nopeus­ra­joi­tuk­sia, syys­tä jon­ka monet elä­mää ymmär­tä­vät näke­vät jo otsallaan.

  16. T. Sipi­lä:

    Halusin esit­tää yhden koke­muk­sen täs­tä autoi­li­jan ylei­ses­tä ja yhte­näi­ses­tä äänestä.

    Minul­le soi­tet­tiin jos­tain autoa­lan jär­jes­tös­tä ja pyy­det­tiin liit­ty­mään rin­ta­maan polt­toai­ne­ve­ro­tus­ta vas­taan. Kiel­täy­dyin ja tote­sin kan­ta­ni asi­aan. Puhe­li­mes­sa olia ei voi­nut miten­kään käsit­tää sitä, että mie­les­tä­ni pot­toai­ne on yhteis­kun­nas­sa erit­täin hyvä vero­tuk­sen koh­de ja mie­les­tä­ni sen vero­tus­ta tuli­si ennem­min­kin lisä­tä, kuin pie­nen­tää. Täy­del­li­nen ymmär­tä­mät­tö­myys tois­ta ihmis­tä koh­taan oli ais­tit­ta­vis­sa. Ei voi­tu miten­kään käsit­tää sitä, että yhteis­kun­ta keräi­si kysei­set eurot jos­tain muu­al­ta, joka sekin tuli­si kan­sa­lais­ten mak­set­ta­vak­si. Tämä pal­jon autoi­le­va näkee kovan polt­toai­ne­ve­ron kan­nus­ti­me­na pie­neen kulu­tuk­seen ja autoi­lun vähentämiseen.

  17. No, minä olen toteut­ta­nut muu­ta­mia lii­ken­ne­va­lo­jen ohjaus­jär­jes­tel­miä ja voi­sin väit­tää, että “ulko­puo­lel­ta” kat­soes­sa ei näe liki­main­kaan nii­tä ongel­mia, joi­ta asi­aan liit­tyy. Yksit­täis­tä lii­ken­ne­ti­lan­net­ta tark­kail­taes­sa yleen­sä puut­tuu sekä ajal­li­nen että alu­eel­li­nen näke­mys. Yksit­täi­ses­sä tilan­tees­sa teh­ty “ilmei­nen” paran­nus saat­taa aiheut­taa suu­ria ongel­mia jos­sain muu­al­la lii­ken­ne­ver­kos­sa tai jos­sain muus­sa tilan­tees­sa. Ohjaus pitää suun­ni­tel­la enem­män tai vähem­män kes­kiar­vo­jen perus­teel­la ja on sel­vää, että sii­tä ei tule opti­maa­li­nen jokai­ses­sa yksittäistapauksessa.

    Ongel­ma on jo teo­reet­ti­ses­ti­kin han­ka­la, kos­ka ohjauk­sel­la pitää sovit­taa yhteen monia kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia tavoit­tei­ta, kuten odo­tusa­jan mini­moin­ti, tur­val­li­suus, lii­ken­teen suju­vuus, eri liik­ku­jien tas­a­puo­li­suus ja niin edelleen.

    Ja sit­ten on vie­lä se käytäntö.

    Lii­ken­ne­va­lo­jen ohjaus ei tie­dä lii­ken­ne­ti­lan­tees­ta niin pal­jon kuin liit­ty­mäs­sä ole­va tark­kai­li­ja. Jalan­kul­ki­joi­ta ei käy­tän­nös­sä voi havai­ta miten­kään muu­ten kuin pai­no­nap­pien avul­la ja autois­ta­kin tie­de­tään vain ajan­het­ket, jol­loin ne ylit­tä­vät ilmai­si­men (jos sitä­kään). Ja väis­tä­mät­tä tapah­tuu havain­noin­ti­vir­hei­tä, jot­ka eivät saa estää ohjauk­sen toimintaa…

    Mut­ta. Jos jos­sa­kin liit­ty­mäs­sä jalan­kul­ki­jan täy­tyy odot­taa kol­me minuut­tia, asias­ta kan­nat­taa ottaa yhteyt­tä lii­ken­ne­va­lois­ta vas­taa­val­le tahol­le. Suu­rim­mis­sa­kin liit­ty­mis­sä kier­toai­ka on luok­kaa kak­si minuut­tia (ja tämä­kin on har­vi­nais­ta), joten tuol­lai­nen odo­tusai­ka ei pitäi­si olla mahdollinen.

    Kyl­lä “sammakkoperspektiivistä“kin ollaan kiin­nos­tu­nei­ta. Epä­koh­dis­ta kan­nat­taa ottaa yhteyt­tä lii­ken­tees­tä vas­taa­viin tahoi­hin. Asia tut­ki­taan ja paran­nuk­siin ollaan aina val­mii­ta, jos ne ovat toteuttamiskelpoisia.

    Ja lopuk­si vie­lä kevennys:
    http://xkcd.com/277/

    Kari

  18. Oli­si­ko hal­pa­na hen­kiä sääs­tä­vä­nä toi­men­pi­tee­nä vaa­dit­ta­va auton pää­vir­ta­kat­kai­si­jaa asen­net­ta­vak­si tur­va­vyön pis­tok­keen yhteyteen?

    Hen­ki­lö- ja paket­ti­au­to-onnet­to­muuk­sis­sa olleis­ta 43% oli ilman turvavyötä.

    Lii­ken­ne­kuo­le­mien kol­me kovin­ta ovat nopeus, alko­ho­li ja turvavyö.

    Vii­mei­nen oli­si sekä help­po että hal­pa rat­kais­ta. Jos autoon ei tule vir­taa ilman, että vyö on kyt­ket­ty, niin vyö on kytketty.

    Alko­ho­li oli­si myös help­po. Alko­luk­ko oli­si rat­kai­su. Kui­ten­kin mei­tä abso­lu­tis­te­ja, jot­ka eivät halua mak­saa sii­tä ilos­ta on niin pal­jon, että ei aina­kaan tule hel­pol­la tapah­tu­maan. Tosin voi­tai­siin aina­kin teh­dä sen ver­ran, että kai­kil­le alko­ho­lin takia tal­teen ote­tuil­le, ratis­ta käräh­tä­neil­le tai muu­ten huma­la­ti­lan takia viran­omais­toi­mia aiheut­ta­neil­le vaa­dit­tai­siin ajo-oikeu­den ehto­na oma­kus­tan­tei­nen alkolukko. 

    Nopeus on jo ongel­ma­na vaikeampi.

    Itse ehdot­tai­sin tehon rajoit­ta­mis­ta ennem­min kuin var­si­nais­ta aktii­vis­ta ajo­no­peuk­sien kont­rol­lia. Hyvin usein suu­rin sal­lit­tu on myös lii­kaa. Toki huip­pu­no­peu­den­kin voi­si rajoit­taa sataan kah­teen­kym­me­neen, joka oli­si muu­ten help­po tar­kas­taa kat­sas­tuk­ses­sa. Tämä­kin oli­si hal­paa ja help­poa. Kiel­le­tään rajoit­ta­mat­to­mien auto­jen myyn­ti. Jo nyt useis­sa autois­sa on rajoi­tin. Tosin se on kak­si ker­taa suo­men suu­rim­man nopeu­den ylä­puo­lel­la. Tehon rajoit­ta­mi­sen vai­ku­tus lii­ken­tee­seen on var­mas­ti muu­ta­kin, kuin huip­pu­te­hon puu­te. Se oli­si myös isku rat­ti­rai­von ytimeen. 

    Jo aiem­min kir­joi­tin nopeus­ra­joi­tus­ten lisä­kil­vis­tä, joi­den uskoi­sin vai­kut­ta­van asen­tei­siin siten, että muu­al­la­kin ajet­tai­siin enem­män muut­tu­vien tilan­tei­den mukaan eikä pidet­täi­si kiin­ni suu­rim­mas­ta sal­li­tus­ta ajonopeudesta. 

    Lisäk­si mie­les­tä­ni polii­sin tuli­si ottaa käyt­töön ajo­no­peuk­sien val­von­nas­sa vali­koi­va nol­la­to­le­rans­si. Nykyi­sin saa rajoi­tuk­sen ylit­tää jon­kun ver­ran, käy­tän­nös­sä 110 sata­sen rajo­tuk­sel­la ei tuo sak­ko­ja. Hyvin voi­si ilmoit­taa esim. syk­syl­lä, että nyt on nääs tal­vi ja nol­la­to­le­rans­si. Samoin ylei­ses­ti tie­dot­taa, että 10% saa ajaa yli, jos on hyvä sää. Nykyi­nen lin­ja nopeu­den suh­teen ei ole oikein hyvä, sil­lä suu­rin sal­lit­tu on huo­mat­ta­vas­ti eri kuin suu­rin ilmoitettu. 

    Var­si­nai­sen rajoit­ti­men uskon aiheut­ta­van ongel­mia siten, että se luo pai­net­ta ajaa suu­rin­ta mah­dol­lis­ta. Kuten jo aiem­min mai­nit­sin, uudet kul­jet­ta­jat samoin kun van­huk­set mai­nit­se­vat yli­no­peu­ten­sa syyk­si usein pai­nos­tuk­sen. Mie­les­tä­ni kul­jet­ta­jan kykyyn teh­dä pää­tök­siä tur­val­li­sen liik­ku­mi­sen puo­les­ta tuli­si panos­taa. Pitää muis­taa, että jokai­nen autoa aja­va on myös saa­nut kou­lu­tuk­sen autol­la ajoon.

  19. Osmo kir­joit­ti:

    Minus­ta on pal­jon antoi­sam­paa kes­kus­tel­la aihees­ta ongel­maan pereh­ty­neen mate­maa­ti­kon kanssa.”

    On tiet­ty ris­ti­rii­ta sii­nä, että sanot näin ja samaan aikaan pidät blo­gia joka läh­tö­koh­tai­ses­ti perus­tuu vuo­ro­vai­ku­tuk­seen mei­dän hal­vek­sit­ta­van sam­mak­ko­pers­pek­tii­vin omaa­vien maal­lik­ko­jen kanssa. 😉

    Mate­maa­ti­kot ovat ehkä par­haim­pia opti­moi­maan lii­ken­ne­va­lot, mut­ta entä­pä jos ongel­man rat­kai­sus­sa tar­vit­tai­siin­kin aja­tel­lua out­si­de the box, vali­tun vii­te­ke­hyk­sen ulko­puo­lel­la? Sii­nä mate­maa­ti­kot eivät ole sen parem­pia kuin maal­li­kot­kaan, vaan mah­dol­li­ses­ti jopa huonompia. 

    Eli vali­tus­sa lii­ken­teen suju­vuut­ta kos­ke­vas­sa esi­mer­kis­sä jos­kus paras rat­kai­su saat­taa­kin olla esi­mer­kik­si valo­jen pois­ta­mi­nen koko­naan tai kadun muut­ta­mi­nen käve­ly­ka­duk­si. Täl­löin rat­kai­sut eivät ole pelk­kää arvo­va­paa­ta asian­tun­ti­juut­ta, vaan arvot ovat erot­ta­ma­ton osa valit­tua ratkaisua.

  20. Osmo: “Uskon lii­ken­ne­tur­val­li­suus­ky­sy­myk­sis­sä pal­jon enem­män lii­ken­ne­tut­ki­joi­ta. He esi­mer­kik­si tie­tä­vät, kuin­ka suu­ri ylie­dus­tus yli­no­peut­ta aja­vil­la on kuolonkolareissa.”

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Autoilijat+perustelevat+ylinopeutta+turvallisuuden+lis%C3%A4%C3%A4misell%C3%A4/1135237626906

    Mel­kein kaik­ki suo­ma­lai­sau­toi­li­jat aja­vat jos­kus yli­no­peut­ta. Lii­ken­ne­tur­van kyse­ly­tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, että vain nel­jä pro­sent­tia kul­jet­ta­jis­ta ei kos­kaan yli­tä sal­lit­tua nopeutta.”

    Eli ei mikään ihme että yli­no­peut­ta aja­vien osuus kola­reis­sa on suu­ri. On kui­ten­kin täy­sin eri asia joh­tui­ko onnet­to­muus esim. tyy­pil­li­ses­tä 5–10% yli­no­peu­des­ta vai ei. Jos 96% ajaa jos­kus yli­no­peut­ta, kuin­ka pal­jon on tämä yliedustus?

  21. Oli­si­ko hal­pa­na hen­kiä sääs­tä­vä­nä toi­men­pi­tee­nä vaa­dit­ta­va auton pää­vir­ta­kat­kai­si­jaa asen­net­ta­vak­si tur­va­vyön pis­tok­keen yhteyteen?”

    Uudem­mis­sa ja parem­mis­sa autois­sa auto pin­gaa niin kau­an että etu­pen­kin mat­kus­ta­jat lait­ta­vat tur­va­vyöt kiin­ni. Sitä ei jak­sa täy­si­jär­ki­nen kol­mea sekun­tia pitem­pään kuunnella. 

    Lois­ta­va keksintö.

  22. Tää ei ole help­po jut­tu ja olen mon­ta ker­taa miet­ti­nyt että miten näi­tä asioi­ta pitäi­si hoi­taa. Jos aja­tel­laan autoi­li­jan kan­nal­ta ja lii­ken­teen suju­vuu­den kan­nal­ta niin autoil­la pitäi­si aina olla etua­jo-oikeus kevyee­seen lii­ken­tee­seen näh­den, sil­loin­han mm. pääs­töt oli­si­vat pie­nem­mät kun autot pää­si­si­vät aja­maan tasai­ses­ti jou­tu­mat­ta pysäh­ty­mään. Tämä kos­kee myös suo­ja­tie­tä. No vih­reä­tä aal­toa ei voi kai­kil­le teh­dä ja uusien ris­teys­jär­jes­te­ly­jen koh­dal­la pitää­kin pai­no­tus olla kier­to­liit­ty­mien puo­lel­la ja niis­tä on teh­tä­vä tar­peek­si iso­ja jot­ta ne myös miel­le­tään kier­to­liit­ty­mik­si eikä kuten monas­ti näkee sel­lai­sia pie­niä mis­sä ei edes kaik­ki autot mah­du mene­mään. Täl­lai­sia löy­tyy esi­mer­kik­si Num­me­las­ta, ter­ve­tu­lo kat­so­maan kuin­ka ei pidä rakentaa.

    No en kui­ten­kaan halua mis­sään nimes­sä että autoil­la oli­si tämä etua­jo-oikeus lii­ken­teen pel­käs­tän suju­vuu­den joh­dos­ta vaan että tiet raken­net­tai­siin niin että niis­sä mah­tui­si kaik­ki mene­mään sovussa.
    Mie­les­tä­ni kevyen­lii­ken­teen suju­vuus on vähin­tään­kin yhtä tär­ke­ää kuin moot­to­ri­käyt­töis­ten ajo­neu­vo­jen lii­ken­ne. Muu­ten­kin pitäi­si suo­sia kevyt­tä­lii­ken­net­tä enem­män. Nyt kaik­ki raken­ne­taan moot­to­ri­käyt­töis­ten kul­ku­neu­vo­jen liik­ku­mis­ta var­ten ja monas­ti unoh­de­taan koko­naan kevyt­lii­ken­ne ja samal­la tape­taan ihmis­ten kiin­nos­tus oma­toi­mi­seen autottomuuteen.

    Se että kat­soo­ko asi­aa sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä vai jos­tain muus­ta vai­kut­taa var­mas­ti asi­aan ja hyvin monel­le on vai­kea hah­mot­taa koko­nai­suut­ta, myös minul­le itsel­le. Lisäk­si kaik­ki lii­ken­tee­seen liit­ty­vä on aina joten­kin tun­teil­la höys­tet­tyä ja monas­ti jär­ki on tois­si­jai­nen. 10vuotta sit­ten oli­sin kir­joit­ta­nut että hiton horsmape..e, kaik­kea se ehdot­taa­kin, mut­ta ikä ilmei­ses­ti tuo lisää näkö­kul­maa asi­aan ja myös jon­kun ver­ran sub­je­tii­vi­sem­paa ajat­te­lua. Nyt tuos­sa jutus­sa tun­tuu että oikeil­la jäl­jil­lä ollaan kuten Osmo olit oikeil­la jäl­jil­lä tuos­sa nopeus­ra­jo­tin jutussakin.

    Nyt vie­lä pik­ka­sen asian vie­res­tä. Mik­si aina rui­ku­te­taan polt­toai­neen hin­nas­ta, mut­ta ei olla miten­kään val­mii­ta muut­ta­maan esi­mer­kik­si omaa ajo­ta­paa ja tar­vet­ta. Väi­tän että nyky­hin­noil­la­kin on pal­jon ihmi­siä jot­ka eivät oikes­ti väli­tä miten ja mik­si aja­vat. 500 met­rin pää­hän autol­la vaik­ka park­ki­paik­ka ei mei­naa mil­lään löy­tyä ja her­mot kiristyy.

  23. Tilas­to­ja voi kai­vel­la ja tar­kas­tel­la. Kum­pi on vakuuttavampaa

    a) Kes­ki­mää­rin 80% kuo­lon­ko­la­reis­ta tapah­tuu 80:n tai alhai­sem­man nopeus­ra­joi­tuk­sen alu­eel­la vai 

    b) 71 % kai­kis­ta kuo­le­maan­joh­ta­neis­ta onnet­to­muuk­sis­ta tapah­tui nopeus­ra­joi­tuk­sen olles­sa 80 km/h tai sitä suurempi?

    Tois­ta lauset­ta tois­tel­laan medias­sa. Sen perus­teel­la saa kuvan, että on se vaan vaa­ral­lis­ta ajaa vähin­tään kah­dek­saa­kymp­piä. Mie­li­ku­va iskee välit­tö­mäs­ti moot­to­ri­teil­le, sil­lä tot­ta­kai enem­män on pahem­pi. Toi­sen lauseen luet­tua voi vain tode­ta, että onhan suo­mes­sa todel­la pal­jon tei­tä, joi­den nopeus­ra­joi­tus on 80 km/h. Tilas­toil­la­ko ei voi kikkailla?

    Kan­nat­taa lukea Moot­to­ri-leh­den nume­ro 3–4/2008. Tek­nii­kan toh­to­ri Ante­ro Olli­lal­la on asiaa.

  24. Osmo sit­ten on näh­nyt heli­kop­te­ris­ta kuin­ka ruuh­kat kehit­ty­vät ja yli­no­peu­det syn­ty­vät. Huo­mau­tet­ta­koon että hel­sin­ki­läi­nen yli­ko­mis­sa­rio? Sep­pä haus­kuut­ti mei­ta radion­kuun­te­li­joi­ta pit­kään heli­kop­te­rin kyy­dis­sä kom­men­toi­des­saan aamui­sel­la lii­ken­teen ongel­mis­ta. Eipä sii­tä sit­ten pal­joa liik­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­set muut­tu­neet, vaik­ka Sep­pä niis­tä alva­riin­sa muis­tut­ti. Ei men­nyt valis­tus kan­sa­lais­ten pää­hän, kun käy­tän­nöt ovat mitä ovat. 

    No nyt Osmo Nik­ke Knat­ter­ton­omai­ses­ti onkin rat­kai­se­mai­sil­laan lii­ken­teen ongelmat. 

    Mut­ta eikö täl­lai­sen kes­kus­te­lun herät­tä­mi­nen pitä­nyt kuu­lua pre­si­den­tin toi­meen. Näin minä aina­kin kuvit­te­lin kun Halos­ta oltiin pro­pa­goi­mak­si pre­si­den­tik­si. Kes­kus­te­lun herät­tä­jäk­si nime­no­maan taval­lis­ten kan­sa­lais­ten asiois­sa, eikä mis­sään kau­kais­ten entis­ten kan­so­jen konf­fe­reis­sei­den kävijänä.

  25. Uudem­mis­sa ja parem­mis­sa autois­sa auto pin­gaa niin kau­an että etu­pen­kin mat­kus­ta­jat lait­ta­vat tur­va­vyöt kiin­ni. Sitä ei jak­sa täy­si­jär­ki­nen kol­mea sekun­tia pitem­pään kuunnella.

    Heh, kuun­te­lin vii­me kesä­nä 10 minuu­tin tak­si­mat­kan radion läpi omi­tuis­ta epä­ryt­mis­tä ään­tä. Jon­kun ajan kulut­tua tajusin, että kus­kil­la ei ollut vyö­tä ja Vol­vo piti mek­ka­laa ilmei­ses­ti aina kun auto oli ajos­sa. Että kyl­lä näem­mä jaksaa. 🙂

  26. Itsel­lä­ni oli mie­les­sä lii­ken­ne­va­lo­jen vih­reis­tä aal­lois­ta puhut­taes­sa lähin­nä nämä mei­dän maa­kun­ta­kau­pun­kim­me jois­sa on tyy­pil­li­ses­ti vain muu­ta­ma pidem­pi väy­lä lii­ken­ne­va­loi­neen. Minun mie­les­tä­ni on mel­ko käsi­tä­mä­tön­tä ettei nii­tä saa­da ajas­tet­tua siten että tasai­sel­la rajoi­tus­ten mukai­sel­la nopeu­del­la voi­si ajaa läpi useam­mas­ta­kin valos­ta vih­reil­lä. Asias­sa ei vain ole mitään jär­keä, kuten ei sii­nä­kään kuin­ka pal­jon näi­tä lii­ken­ne­va­lo­ja yli­pää­tään tarvitaan. 

    Tai ehkä­pä täs­sä­kin asias­sa on jotain salat­tua jär­keä, mut­ta se ei vain kan­saa edus­ta­vil­le sam­ma­koil­le aukea. Mut­ta juu­ri sik­si kan­sa onkin kan­saa, kos­ka se on niin tyh­mää, päin­vas­toin kuin polii­ti­kot, vir­ka­mie­het ja hei­dän kave­ri­pii­riin­sä tun­ke­vat vik­sum­mat kan­sa­lai­set. Vai mitä?

  27. Esi­mie­hel­lä­ni on mat­kaa työ­pai­kal­le 4 km. Hän kul­kee bus­sil­la, mat­ka kes­tää 45 minuuttia. 

    Minul­la on kehys­kun­nas­ta mat­kaa 54 km. Kul­jen bus­sil­la, mat­ka kes­tää 45 min.

    Juha­na Har­jun esit­tä­mä aja­tus sään­te­lyn vähen­tä­mi­ses­tä ja jae­tus­ta kau­pun­ki­ti­las­ta on kieh­to­va. Valot ja yksisuuntaiset/kielletyt ajo­suun­nat mini­miin. Tavoit­tee­na rau­hal­li­ses­ti sol­ju­va, taa­ja­mis­sa n. 35–40 km/h lii­ken­ne, joka mah­dol­li­sim­man pit­käl­le toi­mi­si veto­ket­ju­pe­ri­aat­teel­la. Näin pysäh­dyk­siä ja kiih­dy­tyk­siä syn­tyi­si mah­dol­li­sim­man vähän.
    Täl­löin pyö­räi­li­jät, aina­kin rei­pas­tah­ti­sem­mat, sopi­si­vat hyvin auto­lii­ken­teen sekaan tuk­ki­mas­ta jalkakäytäviä. 

    Nyt­hän suu­rin osa autoi­li­joi­den ajas­ta kuluu joko tyh­jä­käyn­nil­lä valois­sa, madel­len jonos­sa tai kiihdytyksissä/liian kovis­sa nopeuk­sis­sa tur­val­li­suut­ta aja­tel­len. Opti­maa­lis­ta, rau­hal­li­sen suju­vaa ajoa siis mini­mi­maa­li­sen vähän.

    Kes­kei­nen avain­te­ki­jä ympä­ris­tö­kun­tien asuk­kai­den työ­mat­ka­lii­ken­teen aiheut­ta­mien ruuh­kien vähen­tä­mi­sek­si oli­si hyvät, edul­li­set pysä­köin­ti­mah­dol­li­suu­det sisään­tu­lo­tei­den suil­la, jois­ta pää­si­si jous­ta­vas­ti vaih­ta­maan julkiseen.

  28. Mah­tai­si­ko kaik­kia tyy­dyt­tää sel­lai­nen rat­kai­su, että kaik­ki nopeus­ra­joi­tuk­set tipu­tet­tai­siin kym­me­ni­sen pro­sent­tia alem­mas ja polii­si lupai­si olla huo­mioi­mat­ta kym­me­nen pro­sen­tin yli­no­peuk­sia? Lii­ken­ne­tur­val­li­suus para­ni­si ja vapaat sie­lut sai­si­vat totut­taa itseään.

  29. Tie­hal­lin­non käp­py­röi­den mukaan hen­ki­lö­au­tol­la aje­taan Suo­mes­sa n. 42 mil­jar­dia kilo­met­riä vuo­des­sa, onnet­to­muuk­sis­sa kuo­lee alle 400 hen­keä. Kes­ki­mää­rin yksi kuol­lut per 105 mil­joo­naa kilo­met­riä. Kes­ki­mää­rin hen­ki­lö­va­hin­ko-onnet­to­muus per 12 mil­joo­naa kilometriä. 

    Vaik­ka ajai­si kuin pul­lo­per­se sika monin­ker­tai­sel­la ris­kil­lä tavan autoi­li­jaan ver­rat­tu­na, voi ajaa hyvin­kin mil­joo­na kilo­met­riä ilman että jou­tuu pahaan onnet­to­muu­teen. Tai kaksi.

    Lii­ken­neon­net­to­muu­den ris­ki on niin vähäi­nen, että sitä ei pys­ty sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä arvioimaan.

  30. Tie­de­mies says: ‘ns. “kan­san­mies­ten” pariss, siis sel­lais­ten, jot­ka halua­vat joten­kin pääs­tä näpäyttämään’

    Osan­sa tähän vai­kut­ta­nee myös se että Osmo esit­tää asiat “näin se vaan on” asen­teel­la. Yri­täp­pä etsiä “mut­ta toi­saal­ta” poh­dis­ke­lua Osmon teks­teis­tä, ei hel­pol­la löy­dy. Blo­gi on sel­keäs­ti suun­tau­tu­nut yksin­ker­tais­tet­tu­jen, pro­vo­ka­tii­vis­ten, (seu­raa kiro­sa­na, varo­kaa) popu­lis­tis­ten täky­jen heit­toon ja nii­hin odo­te­taan nime­no­maan vas­ti­nei­ta? Olen Osmon kans­sa asiois­ta about 70% samaa miel­tä mut­ta en kyl­lä viit­si tuk­kia blo­gia sel­lai­sil­la “hyvä Ode” vies­teil­lä. Ja lati­naa­kin on sen ver­ran vähem­män ettei ala heti haukotuttamaan 😉

  31. Tie­dän täl­lä suu­tut­ta­va­ni mon­ta “sam­mak­koa”, mut­ta se vähä mitä olen jono­teo­rias­ta oppi­nut on, että se sisäl­tää pal­jon epäin­tui­tii­vi­sia tulok­sia. Klas­si­sin tulos lie­nee Pois­so­nin para­dok­si, eli PAS­TA-omi­nai­suus. Suo­mek­si tämä epäin­tui­tii­vi­suus tar­koit­taa sitä, että sam­mak­ko­pers­pek­tii­vin näke­mys jono­jen hal­lit­se­mi­sek­si on tyy­pil­li­ses­ti täy­sin väärä.

  32. Valai­sen vie­lä hie­man tuo­ta PASTA:n ja sam­mak­ko­pers­pek­tii­vin yhteyttä:

    PASTA (eli Pois­son Arri­vals See Time Ave­ra­ges): Jos kes­ki­mää­räi­nen odo­tusai­ka jonos­sa on vaik­ka 1 minuut­ti “heli­kop­te­ri­pers­pek­tii­vis­tä”, niin “sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä” voi­si kuvi­tel­la kes­ki­mää­räi­sen odo­tusa­jan ole­va 1/2 minuut­tia. Sam­mak­ko­pers­pek­tii­vi­nen perus­te­lu menee näin: kes­ki­mää­rin jono tyh­je­nee 1 minuu­tis­sa ja minä tulin jonoon satun­nai­se­na aika­na, joten kes­ki­mää­rin jonos­ta on siis puo­let jäl­jel­lä. Jou­dun siis odot­ta­maan kes­ki­mää­rin 1/2 minuuttia.
    (Itse asias­sa tämä on juu­ri se, miten heli­kop­te­ri­pers­pek­tii­vi näkee satun­nai­sen jonot­ta­jan.) Oikeas­ti kes­ki­mää­räi­nen odo­tusai­ka on aina (riip­pu­mat­ta mate­maat­ti­ses­ta mal­lis­ta, kun­han se sisäl­tää satun­nai­suut­ta) enem­män kuin 1/2 minuut­tia. (Tämä joh­tuu sii­tä, että sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä kat­soen ei tul­tu­kaan kes­ki­mää­räi­seen, vaan kes­ki­mää­räis­tä pitem­pään jonoon.)

    Edel­lä on yksin­ker­tai­seen jonoon liit­ty­vä para­dok­si eli epäin­tui­tii­vi­suus. Kau­pun­gin­laa­jui­nen lii­ken­ne­va­loi­hin liit­ty­vä jono­tus­sys­tee­mi on toki huo­mat­ta­vas­ti moni­mut­kai­sem­pi ja syn­nyt­tää pal­jon moni­mut­kai­sem­pia ja yllä­tyk­sel­li­sem­piä paradokseja.

    Tari­nan ope­tus: Asiat ovat fun­da­men­taa­lis­ti eri näköi­siä sam­mak­ko- ja helikopteriperspektiiveistä.

  33. Osan­sa tähän vai­kut­ta­nee myös se että Osmo esit­tää asiat “näin se vaan on” asen­teel­la. Yri­täp­pä etsiä “mut­ta toi­saal­ta” poh­dis­ke­lua Osmon teks­teis­tä, ei hel­pol­la löydy.”

    http://tinyurl.com/6abyfn (tai klik­kaa nimimerkkiä).

  34. Pitem­män aikaa aja­neet oikeas­ti tie­tä­vät usei­ta ris­teyk­siä, jois­sa valot eivät ole toi­mi­neet lähel­lä­kään opti­maa­li­ses­ti. Mis­tä­kö tie­tä­vät? Vas­taus ei ole lähes­kään raket­ti- eli lii­ken­ne­va­lo­sun­nit­te­lu­tie­det­tä, joten sen kek­si­mi­sen ei pitäi­si olla vai­ke­aa sam­mak­ko­pers­pek­tii­vin halveksijoille.

    Seu­raa­vak­si voi lukea: The Wis­dom of Crowds: Why the Many Are Smar­ter Than the Few and How Col­lec­ti­ve Wis­dom Sha­pes Busi­ness, Eco­no­mies, Socie­ties and Nations. Moni kir­jan esi­merk­ki­ta­paus onnis­tui yllät­tä­mään minut, vaik­ken mikään asian­tun­ti­ja­val­lan har­ras ihai­li­ja ole muutenkaan.

  35. Kuka nyt sit­ten mitä­kin mis­tä­kin voi mil­lä­kin perus­teel­la tie­tää? Ja tie­tää­kö hän lopul­ta­kaan sii­tä, mis­tä pitäi­si tietää?
    Uskoi­sin, että on hyvä, jos pers­pek­tii­ve­jä on monia.
    Äänek­käin ns. autoi­li­joit­ten kan­ta kui­ten­kaan tus­kin on se, jota sokeas­ti kan­nat­taa seu­ra­ta. Tut­ki­joit­ten yms. asian­tun­ti­joit­ten ääni ei ehkä suu­res­sa jul­ki­suu­des­sa kan­na tarpeeksi.
    Esi­merk­ke­jä kes­kus­te­lua hal­lit­se­vis­ta tosi­hö­pe­röis­tä lii­ken­ne­ho­ke­mis­ta on paljon.
    Suo­men run­sas­ta hen­ki­lö­au­to­kan­taa esi­mer­kik­si perus­tel­laan sil­lä, että meil­lä on pit­kät väli­mat­kat ja har­va asu­tus. Mut­ta seu­raa­ko sii­tä, että Oulun ja Tam­pe­reen väli­nen mat­ka on noin 600 kilo­met­riä, että sitä pitää mah­dol­li­sim­man pal­jon ja usein kul­kea? Ja paran­taa­ko syr­jä­seu­tu­jen heik­ko­ja kul­ku­yh­teyk­siä todel­la­kin se, että teh­dään hen­ki­lö­au­toil­la Hel­sin­kiin ruuhka?
    Lii­ken­ne­kes­kus­te­lus­sa pitäi­si pääs­tä luke­mat­to­mien yksi­tyis­koh­tien sijas­ta poh­ti­maan koko nykyi­sen lii­ken­ne­jär­jes­tel­män mie­lek­kyyt­tä. Eli sitä kuin­ka pal­jon on syy­tä moto­ri­soi­dus­ti kul­kea, mil­lä väli­neil­lä jnpp.
    Sil­loin vas­taus tus­kin on se, että han­ki­taan jokai­sel­le oma 1,5 ton­nia pai­na­va ajo­lai­te, tai yhteen­sä yli nel­jä mil­joo­naa moot­to­ria­jo­neu­voa rei­lua viit­tä mil­joo­naa ihmis­tä varten.

  36. Uskoak­se­ni par­hai­siin tulok­siin lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa­kin pääs­täi­siin asian­tun­ti­juu­den ja sam­mak­ko­pers­pek­tii­vin yhdis­tä­mi­sel­lä. Käy­tän­nös­sä täl­lai­nen mer­kit­see osal­lis­ta­vaa suun­nit­te­lua, jos­sa suun­nit­te­li­jat aina­kin aika ajoin jal­kau­tui­si­vat ja pyr­ki­si­vät avoi­mes­ti sel­vit­tä­mään ruo­hon­juu­ri­ta­son toi­vei­ta, oli­pa sit­ten kysy­mys autoi­li­jois­ta, jalan­kul­ki­jois­ta tai vaik­ka­pa lii­ken­ne­me­lus­ta kär­si­vis­tä asukkaista. 

    Osal­lis­ta­vaa suun­nit­te­lua on jon­kin ver­ran sovel­let­tu ark­ki­teh­tuu­ris­sa, mut­ta en ole tois­tai­sek­si jou­tu­nut tilan­tee­seen, jos­sa kukaan asian­tun­ti­ja oli­si ollut kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan, miten lii­ken­net­tä voi­tai­siin mie­les­tä­ni paran­taa (HKL:n lii­an kii­reis­tä lii­ken­ne­tut­ki­mus­ta lukuu­not­ta­mat­ta). Osal­lis­ta­vas­sa suun­nit­te­lus­sa asian­tun­ti­jan pitäi­si hie­man nöyr­tyä roo­lis­saan ja asen­noi­tua niin, että hän ei ole maal­lik­koi­hin näh­den yli­ver­tai­nen bes­serwis­ser vaan ennem­min­kin kon­sult­ti ja fasi­li­taat­to­ri (mah­dol­lis­ta­ja), joka on aut­ta­mas­sa ja pal­ve­le­mas­sa asiakkaitaan.

  37. Tomi,

    Jokai­nen voi aivan vapaas­ti lähet­tää ehdo­tuk­si­aan lii­ken­ne­suun­nit­te­luun. He siel­lä ovat aivan pel­käs­tään ilah­tu­nei­ta, jos opti­maa­li­sia rat­kai­su­ja löy­tyy talon ulko­puo­lel­ta. Keven­tää­hän se työ­taak­kaa… Jos sinul­la on täl­lai­nen sam­ma­kon tai­to, niin hyö­dyn­nä sitä toki koko yhteis­kun­nan eduksi. 

    Itse olen pari­kin ker­taa jotain ehdot­ta­nut ja saa­nut­kin läpi. En nyt tie­dä onko lähen­nyt­ty opti­mia, mut­ta muu­ta­mat koh­tuut­to­mat tilan­teet jalan­kul­ki­joi­den kan­nal­ta muut­tui­vat. Esim. paik­ka, jos­sa jalan­kul­ki­jat jäi­vät valo­jen ryt­mi­tyk­sen vuok­si aina kes­ki­ko­rok­keel­le ihmet­te­le­mään minuut­ti­tol­kul­la valo­jen vaih­dut­tua kes­ken tienylityksen. 

    Taa­ja­mis­sa joh­to­täh­te­nä suun­nit­te­lus­sa tulee olla kou­lu­mat­ko­jen tur­vaa­mi­nen ja kevyen lii­ken­teen suju­vuus, seu­raa­vak­si jouk­ko­lii­ken­teen edut ja vii­mei­sek­si hen­ki­lö­au­tot. Kos­ka tämä on viral­li­nen kan­ta, niin kai­pa nii­tä “huo­nos­ti toi­mi­via” ris­teyk­siä tak­si­au­toi­li­joi­den mie­les­tä on. Kiva­han se on los­kat heit­tää met­rin pitui­sen sil­mil­le ja pal­jon ikä­väm­pi pysähtyä. 

    Eli sitä opti­mia ei etsi­tä kaik­kien tien­käyt­tä­jien yhden­ver­tai­suu­den periaatteesta.

  38. Kuu­les hulivilieemeli, 

    Nyt joh­dat ihmi­siä har­haan. Tuo sys­tee­mi tuo esiin kaik­ki kom­men­tit, jois­sa esiin­tyy “mut­ta toi­saal­ta”. Eivät ne Osmon aloi­tuk­sis­sa tai väli­kom­men­teis­sa vält­tä­mät­tä ole. 

    Pari niis­tä kat­soin, niin oli­vat ihan eri tyyp­pien hen­gen­tuot­tei­ta kuin Osmon. 

    Osmo nyt on tot­tu­nut ole­maan Suu­ri Val­ta­kun­nan Vii­sas ja min­käs sil­le voi. Val­ta ote­taan, ei sitä anneta.

  39. Kunt­sa,

    Se on vähän hul­lua sanoa, että ris­ki on vähäi­nen, ellei sitä ver­taa mihinkään. 

    Kan­sain­vä­li­ses­ti lii­ken­neon­net­to­muu­det ovat yli­voi­mai­ses­ti suu­rin kuo­lin­syy 15–24 ‑vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa. Työi­käis­ten­kin kuo­le­mis­ta ne aiheut­ta­vat yli puolet. 

    Jokai­nen meis­tä tun­tee lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa vam­mau­tu­neen ihmi­sen, eikö vain? Minun pia­nis­tiys­tä­väl­tä­ni repey­tyi käsi irti taso­ris­tey­son­net­to­muu­des­sa. Hän elää ja voi olo­suh­tei­siin näh­den hyvin, mut­ta ura tie­tys­ti muut­tui toiseksi. 

    Minä itse ter­vee­nä ja täy­sin ter­veet lap­set omaa­va­na ihmi­se­nä, pidän lii­ken­net­tä suu­rim­pa­na uhka­na hen­gel­lem­me ja ter­vey­del­lem­me. Käsit­tääk­se­ni tilas­to­jen valos­sa teen näin täy­sin oikeu­te­tus­ti. En ole hys­tee­rik­ko, vaan mie­les­tä­ni ainoas­taan rea­lis­ti­nen toi­sin kuin ris­kien vähättelijät.

  40. Itsel­lä­ni oli mie­les­sä lii­ken­ne­va­lo­jen vih­reis­tä aal­lois­ta puhut­taes­sa lähin­nä nämä mei­dän maa­kun­ta­kau­pun­kim­me jois­sa on tyy­pil­li­ses­ti vain muu­ta­ma pidem­pi väy­lä lii­ken­ne­va­loi­neen. Minun mie­les­tä­ni on mel­ko käsi­tä­mä­tön­tä ettei nii­tä saa­da ajas­tet­tua siten että tasai­sel­la rajoi­tus­ten mukai­sel­la nopeu­del­la voi­si ajaa läpi useam­mas­ta­kin valos­ta vihreillä.”

    En nyt tie­dä, mihin yksit­täis­ta­pauk­seen viit­taat, mut­ta kyse­hän on lopul­ta sii­tä, että vih­reä aal­to on vai­ke­aa saa­da toi­mi­maan muu­ten kuin yhteen suun­taan ker­ral­laan (syis­tä, jot­ka on seli­tet­ty tän­ne aiem­min lin­ka­tul­la K. Saneen kir­joit­ta­mal­la sivus­tol­la). Isom­mis­sa kau­pun­geis­sa on usein sel­vä ruuh­ka­suun­ta aamui­sin ja iltai­sin. Täl­löin vih­reä aal­to kan­nat­taa toteut­taa ruuh­ka­suun­nan mukai­ses­ti. Jos sel­vää ruuh­ka­suun­taa ei ole, ei vih­reän aal­lon toteut­ta­mi­ses­sa usein ole järkeä.

    Asias­sa ei vain ole mitään jär­keä, kuten ei sii­nä­kään kuin­ka pal­jon näi­tä lii­ken­ne­va­lo­ja yli­pää­tään tarvitaan.”

    Minä­kin olen osit­tain sitä miel­tä, että lii­ken­ne­va­lo­jen mää­rää voi­si vähen­tää (ja kor­va­taan­han nii­tä nykyi­sin usein lii­ken­neym­py­röin). Mut­ta nämä ovat myös poliit­ti­sia kysy­myk­siä. Kun jos­sa­kin liik­ku­mi­nen (tien yli­tys) koe­taan vaa­ral­li­sek­si tai tapah­tuu onnet­to­muuk­sia, vaa­di­taan toi­men­pi­tei­tä, jois­ta lii­ken­ne­va­lot ovat usein ainoa toteut­ta­mis­kel­poi­nen vaih­toeh­to. Ei minus­ta ole perus­tel­tua sekään, että vaik­ka­pa van­hus­ten ja las­ten jalan liik­ku­mis­ta mer­kit­tä­väs­ti rajoi­te­taan sen vuok­si, että autol­la pää­see muu­ta­man kym­me­nen sekunt­tia nopeam­min kau­pun­gis­ta läpi.

    Lii­ken­ne­va­lo­jen ensi­si­jai­nen tavoi­te on lähes aina lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen tai hei­kom­man osa­puo­len (sivusuun­nan autoi­li­ja, jalan­kul­ki­ja) ase­man paran­ta­mi­nen, ei esi­mer­kik­si suju­vuu­den paran­ta­mi­nen. Väli­tys­ky­ky­hän joka tapauk­ses­sa las­kee, kun liit­ty­mään tulee koko­pu­nais­ta aikaa.

    Kari

  41. Soi­nin­vaa­ra, olet­ko sokea omil­le vir­heil­le­si? Ensin arvos­te­let sam­mak­ko­pers­pek­tii­viä ja heti perään kir­joit­te­let Hel­sin­gin lii­ken­ne­va­lois­ta ja heli­kop­te­ril­la len­te­lys­tä aamu­ruuh­kan yllä, ihan niin­kuin pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si ainoa paik­ka mis­sä autoil­laan. Sinul­la on oman­kin väit­tee­si mukaan ajo­kort­ti, joten kokei­le­pa jos­kus autoil­la Kehä III:n poh­jois­puo­lel­la. Esim reit­ti Joen­suu — Kajaa­ni — Raa­he, tai Joen­suu — Iisal­mi — Yli­vies­ka. Ei vas­taan­tu­li­joi­ta, ei edes­sä aja­via, ei takaa tule­via, sii­nä kun yksin jun­naat 80 km/h tal­vi­ra­joi­tus­ta kau­nii­na kevät­päi­vä­nä, niin ihan var­mas­ti saat asioi­hin ihan eri pers­pek­tii­vin kuin len­te­le­mäl­lä heli­kop­te­ril­la pää­kau­pun­ki­seu­dun aamu­ruuh­kan yllä. Siis point­ti­na että Suo­mi on niin iso maa, että lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa pitäi­si teh­dä koko Suo­men pers­pek­tii­vis­tä eikä pää­kau­pun­ki­sam­ma­kon pers­pek­tii­vis­tä. Siel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin tosin ne ruuh­kat katoai­si, jos raken­net­tai­siin riit­tä­väs­ti väy­liä ja pysä­köin­ti­paik­ko­ja, ja työ­ai­ko­ja­kin voi­si porrastaa.

  42. Minun käsit­tääk­se­ni lii­ken­ne­va­lot pan­naan usein suju­voit­ta­maan lii­ken­net­tä. Jalan­kul­ki­jal­le­han taval­laan palaa suo­ja­tiel­lä aina vih­reä valo, jos valo­ja ei ole. Itse pyrin jalan­kul­ki­ja­na suo­si­maan reit­te­jä, jois­sa valo­ja ei ole, jot­ta pää­sen kadun yli jou­tu­mat­ta odottamaan. 

  43. Suo­mi on niin iso maa, että lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa pitäi­si teh­dä koko Suo­men pers­pek­tii­vis­tä eikä pää­kau­pun­ki­sam­ma­kon perspektiivistä.”

    Minun näh­däk­se­ni ongel­ma on jos­sain mää­rin se, että nykyis­tä lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa teh­dään nime­no­maan koko maan pers­pek­tii­vis­tä. On täy­sin sel­vää, että kau­pun­geis­sa lii­ken­neon­gel­mat ovat tyys­tin toi­sen­lai­sia kuin har­vem­paan asu­tuil­la alueil­la. Esi­mer­kik­si työn­ja­ko val­tion ja kun­tien välil­lä on sel­vä ongel­ma Pää­kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­sä. Val­tio rahoit­taa omia tie­hank­kei­taan 90 % osuu­del­la, rau­ta­tie­lii­ken­net­tä noin 70 % osuu­del­la, met­roa 30 % osuu­del­la ja rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä 0 % osuu­del­la. Tämä han­ka­loit­taa PK-seu­dun lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kehit­tä­mis­tä, kos­ka rahoi­tuso­suu­det ovat koko­nai­suu­den kan­nal­ta mie­li­val­tai­sia — samoin rahoi­tus­pää­tös­ten aikataulu.

    Vas­taa­va ongel­ma on esi­mer­kik­si VR:n mono­po­li, jon­ka ongel­mal­li­suus näkyy nime­no­maan lähi­ju­na­lii­ken­teen kehi­tyk­ses­sä tai sen puut­tees­sa, kun VR on kiin­nos­tu­nut lähin­nä kau­ko­ju­na­lii­ken­teen kehit­tä­mi­ses­tä. Minus­ta on ihan Ok, että VR saa kes­kit­tyä kau­ko­lii­ken­tee­seen, jos se niin halu­aa teh­dä, mut­ta val­tio voi­si sit­ten antaa kun­nil­le vapau­den kehit­tää lähi­ju­na­lii­ken­net­tä halua­maal­laan taval­la (nyt­hän tämä on lail­la estetty)

    Maa­kun­nis­sa ongel­mat ovat toi­sen­tyyp­pi­siä. Tei­den yllä­pi­to tai jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­nen ei esi­mer­kik­si ole talou­del­li­ses­ti perus­tel­tua, jos käyt­tä­jiä ei ole riit­tä­väs­ti, mut­ta kui­ten­kin liik­ku­mis­mah­dol­li­suu­det tulee taa­ta kaikille.

    Siel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin tosin ne ruuh­kat katoai­si, jos raken­net­tai­siin riit­tä­väs­ti väy­liä ja pysä­köin­ti­paik­ko­ja, ja työ­ai­ko­ja­kin voi­si porrastaa.”

    Eivät pois­tui­si. Kau­pun­gin koon kas­vaes­sa ruuh­kaon­gel­mia ei voi­da pois­taa autoi­lun toi­min­tae­del­ly­tyk­siä paran­ta­mal­la, vaan ainoa kei­no on rajoit­taa autoi­lua ja lisä­tä jouk­ko­lii­ken­teen ja kevyen lii­ken­teen käyt­töä. Tämä joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti tilan lop­pu­mi­ses­ta. Vas­taa­vaa ongel­maa ei tie­ten­kään esiin­ny har­vem­min asu­tuil­la alueilla.

    Mut­ta minä en näe asi­aa miten­kään ongel­ma­na. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi­daan kehit­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä, rajoit­taa autoi­lua ja paran­taa kevyen lii­ken­teen ase­maa. Har­vem­min asu­tuil­la alueil­la teh­dään sit­ten joi­tain mui­ta toi­men­pi­tei­tä. Ei täs­sä näh­däk­se­ni ole mitään peri­aat­teel­lis­ta ristiriitaa.

    Kari

  44. [OT]Elina unoh­taa alko­ho­lin, joka on suo­mes­sa suu­rin työi­käis­ten tap­pa­ja. Lii­ken­ne ongel­ma­na on huo­mat­ta­vas­ti alko­ho­lia pienempi.[/OT]

  45. Life­form:

    Mel­kein kaik­ki suo­ma­lai­sau­toi­li­jat aja­vat jos­kus ylinopeutta.”

    Sini­vih­reä

    Oli­si muu­ten oikeas­ti sykäh­dyt­tä­vää tava­ta hen­ki­lö, joka autoi­lee, mut­ta ei ole kos­kaan ajanut/aja yli­no­peut­ta. Luu­li­sin, että täl­lai­sen toden­nä­köi­syys on samaa luok­kaa kuin neit­sees­tä syn­ty­mi­sen. Lin­kin takaa kui­ten­kin löy­tyi tie­to, että tut­ki­muk­sen mukaan näi­tä ihmei­tä liik­kuu teil­läm­me kym­me­nin tuhan­sin (4% vastanneista)

  46. Minun käsit­tääk­se­ni lii­ken­ne­va­lot pan­naan usein suju­voit­ta­maan liikennettä.

    Ja usein han­ka­loit­ta­maan eli kan­nus­te­taan valit­se­maan toi­nen reitti.

    Muu­ten ja nyt kun asi­aa tar­kem­min ajat­te­len, “jouk­ko­jen vii­saus” ‑kir­ja ei väi­tä autoi­li­joi­den ole­van mas­sa­na vii­sai­ta vaan pikem­min tyh­miä. Mut­ta joh­tuu­ko se sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä vai sii­tä, että autoi­li­joi­den tie­dol­la ei ole kei­noa orga­ni­soi­tua ja vai­kut­taa? Veik­kaan enem­pi jälkimmäistä. 

    Täs­tä pää­sen luon­te­vas­ti oikeis­ton ja vasem­mis­ton maa­il­ma­ku­van väli­siin eroi­hin … tai antaa olla. Mut­ta hiu­kan ihmet­te­len, min­kä­lai­nen on libe­raa­li, joka uskoo mie­luum­min ylhääl­tä tie­tä­mi­seen kuin itseoh­jau­tu­mi­seen. Ehkä sel­lai­nen, jota todel­li­suus on koulinut?

  47. Minun käsit­tääk­se­ni lii­ken­ne­va­lot pan­naan usein suju­voit­ta­maan lii­ken­net­tä. Jalan­kul­ki­jal­le­han taval­laan palaa suo­ja­tiel­lä aina vih­reä valo, jos valo­ja ei ole. Itse pyrin jalan­kul­ki­ja­na suo­si­maan reit­te­jä, jois­sa valo­ja ei ole, jot­ta pää­sen kadun yli jou­tu­mat­ta odottamaan.”

    No, onhan se jalan­kul­ku­lii­ken­ne­kin liikennettä 🙂

    Mut­ta toki toi­si­naan tilan­ne on se, että yksi tavoi­te on auto­lii­ken­teen sujuvoittaminen/mahdollistaminen. Eri­tyi­ses­ti tie­tys­ti alueil­la, joil­la jalan­kul­ki­joi­ta liik­kuu tien yli paljon.

    Mut­ta vaik­ka laki mää­rää­kin autoi­li­jat pääs­tä­mään jalan­kul­ki­jat tien yli, vai­kut­taa sil­tä, että sään­töä nou­da­te­taan var­sin huo­nos­ti. Mie­les­tä­ni “ikui­nen vih­reä” ei käy­tän­nös­sä toteu­du kovin­kaan hyvin Hel­sin­gis­sä. Kapeam­mil­la kaduil­la, joil­la ajo­no­peu­det ovat alhai­sia tilan­ne on vie­lä koh­tuu­li­sen hyvä, mut­ta leveäm­mil­lä kaduil­la, jois­sa ajo­no­peu­det ovat suu­rem­pia tilan­ne on jo pal­jon heikompi.

    Kari

  48. Mel­kein kaik­ki suo­ma­lai­sau­toi­li­jat aja­vat jos­kus ylinopeutta.”

    Samas­sa tut­ki­muk­ses­sa tosin sanot­tiin, että enem­mis­töll­lä autoi­li­jois­ta yli­no­peus on taha­ton­ta. Se jäi­si pois, jos autols­sa oli­si vakio­ne­peu­den sää­din, joka aset­tai­si mak­si­mi­no­peu­dek­si val­lit­se­van nopeusrajoituksen.

  49. Minä olen kyl­lä otta­nut tavak­se­ni jalan­kul­ki­ja­na nou­dat­taa lain­sää­dän­töä eli menen suo­ja­tiel­le jää­mät­tä odot­ta­maan. Aina on autois­ta jar­ru löy­ty­nyt. Tie­tys­ti vähän pitää jär­keä käyt­tää, ettei suo­raan auton alle hyppää.

  50. ..mut­ta kyse­hän on lopul­ta sii­tä, että vih­reä aal­to on vai­ke­aa saa­da toi­mi­maan muu­ten kuin yhteen suun­taan kerrallaan 

    En nyt viit­si sen enem­pää paneu­tua sii­ten tut­ki­muk­seen kos­ka ei se mitään muu­ta, mut­ta näis­sä mei­dän 30 — 100 tuhan­nen asuk­kaan kau­pun­gei­sa on hyvin tyy­pil­li­ses­ti yksi tai muu­ta­ma väy­lä jot­ka joh­dat­ta­vat ihmi­siä jon­ne­kin ruuh­ka-aikoi­hin pai­not­tuen. Minul­le tulee mie­leen Lah­ti ainoa­na kau­pun­ki­na jos­sa vih­reä aal­to todel­la­kin toi­mii. Ei yhden väy­län ajas­ta­mi­ses­sa ole mitään vai­keut­ta meni ne ruuh­kat sit­ten miten tahan­sa, vasem­mal­le kään­ty­vil­le vain punais­ta jos vas­taan­tu­le­vil­la on vihreä. 

    Muu­al­la ete­lä Suo­men kau­pun­geis­sa tämä ei sam­mak­ko­pers­pek­tii­vin havain­to­je­ni mukaan toi­mi. Haus­ka­na esi­mer­kin­nä lii­ken­ne­va­lois­ta voi­si toi­mia vaik­ka­pa Fors­sa; siel­lä­hän ‘kau­pun­gin’ lii­ken­ne­va­lot on sijoi­tet­tu muu­ta­mien kilo­met­rien pääs­tä kau­pun­gis­ta sijait­se­val­le maan­tiel­le ihmi­siä häi­rit­se­mään.. Eikä todel­la­kaan toi­mi vih­reä aalto.. 😀 

    Täs­tä­kin rat­kai­sus­ta tulee ensik­si mie­leen se että kuin­ka pal­jon sian­pie­rua kepu­lai­sen päät­tä­jän pitää hen­git­tää jot­ta rat­kai­su tun­tuu hyväl­tä.. mut­ta eikö­hän kysees­sä ole kui­ten­kin maa­il­man vähi­ten kor­rup­toi­tu­neen maan kan­sal­li­sia eri­koi­suuuk­sia, ihan niis­tä hele­ve­tin suu­ris­ta ben­sa-ase­mis­ta ja monis­ta auto­liik­keis­tä pää­tel­len.. Muis­taak­se­ni yksi fors­sa­lai­nen on pon­nis­ta­nut jopa hal­li­tuk­seen saak­ka, joten ilmei­ses­ti aina­kin rahoi­tus oli ihan kun­nos­sa. Näin jot­ta läm­pi­mät aja­tuk­se­ni hänel­le­kin sit­ten kun taas sei­son niis­sä fors­san ohikulkuvaloissa..

    Sano­mat­ta­kin sel­vää että täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa kaik­kien suo­ra­nai­nen vel­vol­li­suus on käy­dä ko. ben­sa-ase­mil­la pa***lla, tar­kis­ta­mas­sa ren­gas­pai­neet ja pese­mäs­sä tuu­li­la­si. läh­ties­sä voi ottaa vie­lä pape­ria teli­nees­tä tule­via tar­pei­ta var­ten! Eipä­hän tämä sika­lan emän­tä aina­kaan mun rahoil­la tule valituksi!

    Eli­na unoh­taa alko­ho­lin, joka on suo­mes­sa suu­rin työi­käis­ten tap­pa­ja. Lii­ken­ne ongel­ma­na on huo­mat­ta­vas­ti alko­ho­lia pienempi. 

    Mut­ku vii­nan ja mui­den päih­tei­den vas­tus­ta­mi­nen ei ole­kaan kovin vih­re­ää.. Parem­pi vaan kitis­tä kun lap­set voi­vat moot­to­ri­tiel­lä leik­kies­sään jää­dä auton alle.

  51. Minä olen kyl­lä otta­nut tavak­se­ni jalan­kul­ki­ja­na nou­dat­taa lain­sää­dän­töä eli menen suo­ja­tiel­le jää­mät­tä odottamaan.

    Eri­koi­nen näke­mys vih­reäl­tä polii­ti­kol­ta. Eikö kan­nat­tai­si tar­kas­tel­la asi­aa myös lii­ken­teen suju­vuu­den kanal­ta, siis pyr­kiä vähen­tä­mään “nyki­vää” ajoa? “Odo­tan­pa vii­si sekun­tia, että ei tar­vit­se tuon auton takia­ni tuh­la­ta polt­toai­net­ta.” Vai onko aja­tuk­se­na, että ihmi­sen kiih­dyt­tä­mi­nen käve­ly­vauh­tiin on yhtä lail­la eko­lo­gi­ses­ti väärin.

    Viih­ty­vyyt­tä vapaa hor­toi­lu kiel­tä­mät­tä lisää, mut­ta onko “jalan­kul­ki­ja­kunk­ku­kult­tuu­rit” tur­val­li­sem­pia? Käsit­tääk­se­ni eivät.

    Itse ajat­te­lin rat­kais­ta ongel­man läh­te­mäl­lä nyt met­sän kaut­ta ran­nal­le naut­ti­maan har­vi­nai­ses­ta hellepäivästä.

  52. Mut­ta joh­tuu­ko se sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä vai sii­tä, että autoi­li­joi­den tie­dol­la ei ole kei­noa orga­ni­soi­tua ja vai­kut­taa? Veik­kaan enem­pi jälkimmäistä.”

    Veik­kaat vää­rin. Ihmi­set pyr­ki­vät lähes poik­keuk­set­ta opti­moi­maan omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta etu­aan (eli autoi­lus­ta puhut­taes­sa esi­mer­kik­si mini­moi­maan mat­ka-aikan­sa). Voi­daan osoit­taa, että tämä ei joh­da sys­tee­miop­ti­miin, eli koko­nais­mat­ka-ajan minimointiin.

    Ote­taan esi­merk­ki. Autoi­li­jal­la on valit­ta­va­naan kak­si reit­tiä A ja B. Rei­tin A mat­ka-aika on 18 minuut­tia ja sitä käyt­tää 1000 autoi­li­jaa. Toi­sen rei­tin mat­ka-aika on 20 minuut­tia ja sitä käyt­tää 100 autoi­li­jaa (pie­nem­pi tie). On tie­ten­kin sel­vää, että autoi­li­ja valit­see rei­tin A, kos­ka sil­loin sääs­tää 2 minuu­tia (eli 120 sekuntia).

    Ole­te­taan, että yli­mää­räi­nen autoi­li­ja aiheut­taa seku­nin vii­veen kai­kil­le muil­le autoil­le vali­tul­la rei­til­lä. Täl­löin rei­tin A valin­ta aiheut­taa 1000 * 1 s = 1000 s vii­vy­tyk­sen muil­le autoi­li­joil­le. Vas­taa­vas­ti rei­tin B valin­ta aiheut­taa 100 * 1 s = 100 s aika­me­ne­tyk­set kans­sa-autoi­li­joil­le. A:n valit­se­mi­nen on koko­nai­suu­den kan­nal­ta 880 sekun­tia huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin B:n valin­ta. Kui­ten­kin vali­taan A, kos­ka se on yksit­täi­sen autoi­li­jam­me kan­nal­ta edullisempaa.

    Esi­merk­ki on yksin­ker­tais­tet­tu, mut­ta peri­aa­te toi­mii liik­ku­jan rei­tin­va­lin­nois­sa, ajan­koh­tien valin­nois­sa ja kul­ku­ta­van­va­lin­nois­sa. Jot­ta pääs­täi­siin sys­tee­miop­ti­miin (tai edes lähem­mäs sitä), tulee liik­ku­jien valin­to­ja ohja­ta ulkoa­päin. Valin­toi­hin on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa lii­ken­tee­noh­jauk­sen ja esi­mer­kik­si hin­noit­te­lun avulla.

    Teo­rias­sa oli­si mah­dol­lis­ta saa­vut­taa sys­tee­miop­ti­mi ilman ulkois­ta ohjaus­ta, mikä­li autoi­li­jam­me voi­si­vat käy­dä kaup­paa kes­ke­nään. Täl­löin uusi autoi­li­jam­me valit­si­si rei­tin B ja mak­sai­si tap­pios­ta saman rei­tin aja­jil­le (ja/tai sai­si mah­dol­li­ses­ti kom­ben­saa­tio­ta rei­tin A kul­ki­joil­ta). Mut­ta tai­ta­vat moi­sen kau­pan­käyn­nin jär­jes­tä­mis- ja tran­sak­tio­ku­lut olla sitä luok­kaa, ettei hom­ma oikein tuli­si toimimaan.

    Kari

  53. Juha­na Harju, 

    Oli tipah­ta­nut tosi­aan rat­kai­se­va osuus pois. Työi­käi­set 24–44 v. oli tar­koi­tus sanoa. Sori! Täy­tyy­pä olla huo­lel­li­sem­pi jatkossa. 

    Työi­käi­set ovat tilas­tois­sa 15–64 ‑vuo­tiai­ta, joten tie­tys­ti sai­rau­det kuo­lin­syy­nä ovat ikä­luo­kas­sa 45–64 jo ihan toi­sel­la tasolla.

  54. Tra­vel­ler luulee: 

    Eli­na unoh­taa alkoholin […]”

    En suin­kaan, nyt­kin on vii­ni­la­si näp­pik­sen vieressä.…

    En muu­ten kuu­lu vih­rei­siin enkä edes kos­kaan äänes­tä hei­tä. Tule­vis­sa kun­nal­lis­vaa­leis­sa saa­tan kui­ten­kin teh­dä poikkeuksen.

  55. Turun yli­opis­to on teh­nyt 2000- luvun puo­li­vä­lis­sä tut­ki­muk­sen ajal­la 1992- 2003 tapah­tu­neis­ta moot­to­ri­pyö­rä­on­net­to­muuk­sis­ta. Yhteen­ve­to­na tut­ki­jat ovat toden­net, että tut­ki­tul­la ajan­jak­sol­la kevyt­moot­to­ri­pyö­rä­on­net­to­muu­det ovat vähen­ty­neet ja yli 500 cm³ pyö­räi­li­jöi­den onnet­to­muu­det vas­taa­vas­ti lisään­ty­neet. Tehon vähen­nys­tä on pidet­ty rat­kai­se­va­na asia­na onnet­to­muuk­sien vähenemiseen.

  56. No, oikees­ti. En minä unoh­da mui­ta kuo­lin­syi­tä tai muu­ten­kaan maa­il­man pahuut­ta ja vaarallisuutta. 

    Mut­ta jos nyt puhu­taan yli­no­peuk­sis­ta, niin ei tar­vit­se puhua sota­ve­te­raa­nien tilan­tees­ta, eläin­suo­je­lu­ky­sy­myk­sis­tä, alko­ho­lion­gel­mas­ta, räjäh­dys­mäi­ses­tä lii­ka­li­ha­vuu­den lisään­ty­mi­ses­tä etc, niin tär­kei­tä poh­dit­ta­via kuin ne kaik­ki ovatkin.

  57. Minä olen kyl­lä otta­nut tavak­se­ni jalan­kul­ki­ja­na nou­dat­taa lain­sää­dän­töä eli menen suo­ja­tiel­le jää­mät­tä odot­ta­maan.”, Osmo sanoo.

    Osit­taa mel­kois­ta jous­ta­mat­to­muut­ta tul­ki­ta tie­leii­ken­ne­lain 32§ tuol­la tavoin. Toi­vot­ta­vas­ti Osmo sen­tään muis­taa häräl­lä ja pimeäl­lä käyt­tä kau­pun­gis­sa­kin lain vaa­ti­maa heijastinta.

    Ihan rehel­li­ses­ti, jos asen­ne jalan­kul­ki­ja­na on tuo­ta tasoa, niin mil­lais­ta se on autoilijana.

    Itse kat­son lii­ken­ne­ti­lan­net­ta ennen suo­ja­tiel­le mene­mis­tä. Jos näen esim. valo­jen vaih­tu­van valo-ohja­tus­sa ris­teyk­ses­sä, niin sii­hen pidem­mäl­le tulee sopi­va koh­ta ylit­tää katu turvallisesti.

    Toi­saal­ta, asun maal­la ja meil­lä menee tuol­ta 20 km pääs­tä ker­ran pariin tun­tiin auto Hel­sin­kiin, eli on oppi­nut otta­maan rau­hal­li­ses­ti ja hötkyilemättä.

    Ihan ihmet­te­len Osmon asen­tei­ta lii­ken­tees­sä. Ja hän vie­lä arvioi mikä on turvallista 🙂

  58. Tomi: Jalan­kul­ki­jat ovat vas­tuus­sa autoi­li­joi­den ben­san­käy­tös­tä? Jos häi­rit­see, että ben­saa kuluu, kan­nat­taa jät­tää auto park­kiin jonnekin.

  59. Juha­na Har­ju Says: “Työi­käi­sis­ten kuo­le­man­syis­tä vain noin 2 pro­sent­tia joh­tuu maa­lii­ken­tees­sä tapah­tu­neis­ta onnettomuuksista”

    Huo­ma­sit­ko että samas­ta pai­kas­ta löy­tyy myös uudem­pi tilasto: 

    http://www.stat.fi/til/ksyyt/2006/ksyyt_2006_2007-11–05_tie_001.html

    Ainoa suu­ri ero lie­nee että nyt myös nai­sil­la alko­ho­li on kohon­nut ykkö­sek­si, tosin vain yhdel­lä mut­ta ero vuo­teen 2003 on suuri.

    Miten­kä­hän joku kuo­le­ma tilas­toi­daan alko­ho­lis­ta joh­tu­vak­si: mak­sa­kir­roo­si, tip­pui tik­kail­ta huma­las­sa, sai puu­kos­ta huma­las­sa, ajoi ojaan yli­no­peut­ta huma­las­sa? Lop­pu­tu­le­ma kui­ten­kin on, että vii­mei­sen vii­van alla lukee “kuol­lei­ta yht. 100%”; Alan ymmär­tää tilas­to­jen viehättävyyttä.

  60. BRG:lle: Aivan, alko­ho­li­kuo­le­mat ovat todel­la­kin yleis­ty­neet. Se on se hin­ta, joka vali­tet­ta­vas­ti mak­se­taan alko­ho­li­ve­ro­tuk­sen alen­ta­mi­ses­ta (mie­les­tä­ni sitä ei oli­si pitä­nyt alen­taa). Alko­ho­li­kuo­le­mik­si tilas­toi­daan tie­tääk­se­ni vain suo­raan alko­ho­lis­ta aiheu­tu­vat kuo­le­mat. Tik­kail­ta putoa­mi­nen huma­las­sa on siis tilas­tois­sa tapa­tur­ma, vaik­ka fak­ti­ses­ti kysees­sä onkin alkoholikuolema.

    Mut­ta jos pala­taan lähem­mäk­si itse Osmon aihet­ta, niin point­ti­ni tilas­ton esiin­kai­va­mi­ses­sa oli oikeas­taan se, että lii­ken­ne­kuo­le­mia ei ole enää help­po vähen­tää kovin tun­tu­vas­ti. Mui­ta kuo­le­mia sen sijaan voi­tai­siin toden­nä­köi­ses­ti vähen­tää pal­jon kus­tan­nus­te­hok­kaam­min, jos vain halut­tai­siin. Kan­nat­tai­sin oikeas­taan pain­opis­teen siir­tä­mis­tä vaik­ka­pa alko­ho­li­kuo­le­mien, itse­mur­hien ja sydän­kuo­le­mien vähen­tä­mi­seen. Samal­la para­ni­si myös suo­ma­lai­nen elä­män­laa­tu, sil­lä kaik­kien näi­den sai­rauk­sien taka­na on pal­jon onne­ton­ta elä­mää (mm. syr­jäy­ty­nei­syyt­tä ja köyhyyttä).

  61. Kir­roo­si­kuo­le­mia val­tao­sin. Nii­tä on jo yli tuhat vuodessa.

  62. Jos häi­rit­see, että ben­saa kuluu, kan­nat­taa jät­tää auto park­kiin jon­ne­kin.

    Niin juu­ri ja mik­si äis­kä tulee vas­ta vii­dek­si kotiin (Tomi 10 v.)?

  63. Ongel­ma ei ole se, että kuol­laan vaan se, että mureh­di­taan kuo­le­mis­ta. Teol­li­suussprii­tä voi­si jakaa isoa­vil­le ilmai­sek­si. Ja vih­reil­le maa­ta ja omai­suut­ta, niin sekin ongel­ma poistuisi.

  64. Ah, Kari näyt­tää kom­men­toi­neen väi­tet­tä sii­tä, että lii­ken­ne voi­si orga­ni­soi­tua itses­tään. Eli ei. 

    Näin­hän se tai­taa olla. Kuten kirjoitin.

    Jäl­jel­le jää mel­kein mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys sii­tä, mis­sä mää­rin ihmis­ten teke­mi­set yli­pään­sä voi­si­vat olla itseohjautuvia.

    Kuten tai­sin kirjoittaa.

  65. Tomi. “Niin juu­ri ja mik­si äis­kä tulee vas­ta vii­dek­si kotiin (Tomi 10 v.)?”

    Voi­tai­siin­ko tätä (köm­pe­läh­kös­ti) tun­tei­siin vetoa­vaa tapaa käyt­tää oikeut­ta­maan muun­kin­lais­ta sikai­lua, lain rik­ko­mis­ta ja kans­saih­mis­ten tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mis­ta? Itse esi­mer­kik­si tie­dän usei­ta van­hem­pia, jot­ka ovat men­neet valit­se­maan huo­nos­ti pal­ka­tun ja epä­var­man amma­tin, ja joi­den Tomi 10 v. juu­ri täl­lä het­kel­lä kärt­tää jotain kal­lis­ta viihde-elektroniikkaa…

    Tus­kin­pa voi pysy­väs­ti olla niin, että kym­me­nen­tu­hat­ta asuin­paik­kan­sa ja liik­ku­mis­muo­ton­sa huo­nos­ti valin­nut­ta äis­kää hidas­taa sadan­tu­han­nen hyvin valin­neen äis­kän liik­ku­mis­ta, ja vaa­ran­taa sii­nä ohi­men­nen vie­lä näi­den jäl­ki­kas­vun turvallisuuden. 

    Eikä enää pit­kään var­mas­ti ole­kaan. Kult­tuu­rin muu­tos on tapah­tu­mas­sa, ja öljyn hui­ma kal­lis­tu­mi­nen anta­nee tähän muka­van vetoa­vun. Tämän koko kes­kus­te­lun muis­tut­taa lähes täy­del­li­ses­ti kes­kus­te­lua, joka käy­tiin taan­noi­sen ravin­to­loi­den tupa­koin­ti­kiel­lon yhtey­des­sä. Tulos­sa on ylei­seu­roop­pa­lai­nen, hyvin perus­tel­tu ja monis­sa mais­sa hyvin toi­mi­nut muu­tos toi­min­ta­ta­poi­hin. Kaa­haa­mi­sen kan­nat­ta­jat (tai siis lii­ken­teen suju­vuut­ta edis­tä­vän suo­ja­tie­ter­ro­ris­min kan­nat­ta­jat ja tur­val­lis­ta nopeut­ta aje­tun yli­no­peu­den kan­nat­ta­jat) tie­tä­vät itse­kin, että he ovat häviä­väl­lä puo­lel­la niin kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kuin moraalisestikin.

    Itse olen ilol­la ter­veh­tä­nyt sitä, että aina­kin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on jo alka­nut jon­kin­lai­nen “suo­ja­tiet takaisin”-liikehdintä. Päi­vit­täin huo­maan työ­mat­kal­la­ni, että monet jalan­kul­ki­jat teke­vät suo­ja­tien äärel­lä kuten Soi­nin­vaa­ra­kin, eli nou­dat­ta­vat tie­lii­ken­ne­la­kia. Vie­lä 5–10 vuot­ta sit­ten kukaan ei uskal­ta­nut astua suo­ja­tiel­le jos tie ei ollut tyh­jä autoista.

    Itse­kin osal­lis­tun tähän lii­keh­din­tään, ja olen jopa varus­ta­nut salk­ku­ni pie­nil­lä nas­toil­la. Niil­lä saa pel­tiin muka­van vau­rion, jon­ka kor­jaa­mi­nen mak­saa joi­ta­kin sato­ja euro­ja, ja joka näin ollen menee aina­kin suu­rim­mal­ta osin vakuu­tuk­sen oma­vas­tuu­osuu­teen. Sii­nä voi­daan sit­ten tar­vit­taes­sa jää­dä kes­kus­te­le­maan, kut­su­taan­ko pai­kal­le polii­si sel­vit­tä­mään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mis­ta / tör­keä­tä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mis­ta, vai nie­lee­kö pyy­le­vä autoi­li­ja parin sadan euron remont­ti­kus­tan­nuk­set suo­siol­la. Tois­tai­sek­si ei ole esiin­ty­nyt juu­ri halua kut­sua pai­kal­le poliisia.

    Ja loh­du­tuk­sen sanak­si: kukaan ei ole kiel­tä­mäs­sä autoi­lua, kuten ei tupa­koin­tia­kaan kiel­le­tä. Peli­sään­nöt vain neu­vo­tel­laan uusik­si vas­taa­maan 2000-luvun tilannetta.

  66. Minä myös lukeu­dun jouk­koon, joka astuu suo­ja­tiel­le juu­ri sil­loin kun on tar­ve ylit­tää katu, en sekun­tia­kaan myö­hem­min. Tus­kin edes kat­son autoja. 

    Hen­gis­sä ollaan!

    Ja sen ver­ran monen autoi­li­jan olen peläs­tyt­tä­nyt, että uskon pelas­tee­ni jon­kun lap­sen­kin hen­gen. Kyl­lä psyyk­ki­ses­ti nor­maa­li ihmi­nen ajaa aina­kin pari päi­vää varo­vai­sem­min kun havah­tuu sii­hen, että on ollut vähäl­lä ajaa jon­kun ihmi­sen pääl­le suojatiellä.

  67. Itse asias­sa suo­ras­taan ärsyt­tää pel­ku­rit, jot­ka vapi­se­vat los­kat naa­mal­la tien reu­nas­sa antaen auto­let­kan pors­kut­taa omia meno­jaan välit­tä­mät­tä sään­nöis­tä pätkääkään. 

    Jos jokai­nen kyn­nel­le kyke­ne­vä aikui­nen vain astui­si roh­keas­ti tiel­le, niin kyl­lä mei­nin­ki sii­tä muuttuisi. 

    Ja annan siis itse ilman muu­ta tie­tä jalankulkijoille.

  68. Eli­na,

    15–24-vuotiaiden ylei­sin kuo­lin­syy on itse­mur­ha. Työi­käis­ten ylei­sin kuo­lin­syy on sepel­val­ti­mo­tau­ti. Kaa­tu­mal­la tai rin­ta­syö­pään kuo­lee enem­män työi­käi­siä kuin liikenteessä.

    Ris­ki lii­ken­tees­sä on siis aika pie­ni. Mitä se tar­koit­taa? Autol­la voi kul­kea kes­ki­mää­rin 150 000 000 kilo­met­riä ennen kuin kuo­lee lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa. Ihmi­set otta­vat ilo­mie­lin useam­man suu­ruus­luo­kan suu­rem­pia riskejä.

    Mitä pie­ni ris­ki tar­koit­taa sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä? Ris­kial­tis kul­jet­ta­ja ei vält­tä­mät­tä edes tajua ole­van­sa ris­kial­tis. Jos kes­ki­mää­rin kus­ki ajaa 1 000 000 kilo­met­riä elä­män­sä aika­na, niin sitä huo­mat­ta­vas­ti toden­nä­köi­sem­min kuo­lee johon­kin muu­hun, kuten sepel­val­ti­mo­tau­tiiin tai rin­ta­syö­pään tai tel­lin­geil­tä räys­täi­tä maa­la­tes­sa tip­pu­mi­seen vaik­ka onnet­to­muus­ris­ki oli­si­kin sata­ker­tai­nen sel­vä­nä aja­vaan nor­maa­li­kul­jet­ta­jaan verrattuna.

  69. Kunt­sa,

    Tämä kan­sain­vä­li­nen läh­de sanoo kyl­lä tois­ta. Alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa­ni oli kyl­lä mai­nin­ta, ettei kyse ollut vain suomalaisista.

    http://www.skal.fi/index.phtml?697_m=1591&s=86

    Täs­sä suomalaisista

    Itse­mur­ha on nel­jän­nek­si ylei­sin työi­käis­ten ja toi­sek­si ylei­sin 15­-24-vuo­tiai­den nuor­ten kuo­lin­syy. (Tilas­to­kes­kus 2005–2006.)

    http://www2.lapsiasia.fi/toimintakertomus2006/lasten_hyvinvoinnin/itsemurhat.html

  70. Kunt­sal­le vielä, 

    Itse­mur­hat ovat jat­ku­vas­ti vähen­ty­neet, joten tapa­tur­mai­set kuo­le­mat loh­kai­se­vat täl­lä het­kel­lä suh­tees­sa hie­man isom­man­kin osan 15–24 ‑vuo­tiai­den kuo­lin­syy­nä kuin lin­kit­tä­mäs­sä­ni läh­tees­sä mainitaan. 

    Sanoin, että ter­vees­sä per­hees­säm­me lii­ken­ne on SUURIN yksit­täi­nen ris­ki­te­ki­jä, joka saat­taa vie­dä meil­tä hen­gen tai vam­maut­taa. Mitä vas­taan sano­mis­ta tähän on? Sehän on aivan tot­ta tilas­to­jen valos­sa. Lii­ken­ne on sii­tä vie­lä kau­his­tut­ta­vin, tuli­pa­loon tai ter­ro­ri-iskuun ver­rat­ta­va ris­ki, että se voi vie­dä kaik­ki lap­se­ni ker­ral­la. Tus­kin esim. kaik­ki lap­se­ni sai­ras­tu­vat aivo­syö­pään samanaikaisesti. 

    Onko ris­ki abso­luuut­ti­ses­ti suu­ri vai pie­ni, on toi­nen kysy­mys ja sii­hen en otta­nut kantaa. 

    Itse­mur­ha ei ole mai­ni­tun­kal­tai­nen ris­ki. Itse­mur­ha on enem­män tai vähem­män valin­ta. Toki sekin lähi­pii­rin voi yllät­tää täy­sin kuten usein käy­kin. Se ei kui­ten­kaan ole ris­ki samas­sa mie­les­sä kuin liikenne.

  71. En tie­dä menee­kö tämä jut­tu­ni nyt loo­gi­ses­ti mut­ta kun tämä nyt on mel­kein “kuol­lut kes­kus­te­lu­haa­ra” (Osmo aikaan­saa­nut jo 3 uut­ta), niin saa­nen luvan puhua vähän aiheen sivus­ta­kin? Kom­men­toi­sin Jan­nel­le: “(tai siis lii­ken­teen suju­vuut­ta edis­tä­vän suo­ja­tie­ter­ro­ris­min kan­nat­ta­jat ja tur­val­lis­ta nopeut­ta aje­tun yli­no­peu­den kan­nat­ta­jat) tie­tä­vät itse­kin, että he ovat häviä­väl­lä puo­lel­la niin kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kuin moraalisestikin.”

    Tämä sama efek­ti näkyy mik­ro­ta­sol­la­kin, tun­nen joi­ta­kin per­hei­tä jos­sa yli­hol­hoa­va van­hem­pi on otta­nut val­lan juu­ri tuol­la syyl­lä että hän on “moraa­li­ses­ti oikeas­sa”. Tulok­se­na on että lap­set eivät saa kii­peil­lä puis­sa, juos­ta, leik­kiä mui­den (fluns­saa levit­tä­vien) las­ten kans­sa, silit­tää naa­pu­rin koi­raa (se voi teo­rias­sa pur­ra vaik­kei kos­kaan ole teh­nyt niin) jne. Se että haluam­me­ko me täl­lai­sen Vili­jonk­ka-maa­il­man on arvo­va­lin­ta. Tot­ta­kai ne van­hem­mat joi­den lap­si on juu­ri pudon­nut puus­ta / jää­nyt auton alle, halua­vat, niin minä­kin rea­goi­sin, mut­ta haluam­me­ko me kaik­ki? Omas­ta mie­les­tä­ni yhtei­sön ja yksi­lön välil­lä on täl­lai­nen sovit­ta­ma­ton ris­ti­rii­ta jon­ka kans­sa yri­tän oppia elä­mään. Se ei ole aina kivaa, sik­si sitä kut­su­taan­kin ristiriidaksi.

    Ja siis tot­ta­kai kokoa­jan puhuin lii­ken­tees­tä, tuo­han oli vain metaforaa 😉

  72. Itse asias­sa suo­ras­taan ärsyt­tää pel­ku­rit, jot­ka vapi­se­vat los­kat naa­mal­la tien reu­nas­sa antaen auto­let­kan pors­kut­taa omia meno­jaan välit­tä­mät­tä sään­nöis­tä pätkääkään.”

    Itse lukeu­den tähän jouk­koon, jalan­kul­ki­ja­na ja pyö­räi­li­jä­nä menen sopi­vas­sa välis­sä oli lii­ken­ne­va­lot tai ei ja oli valo­jen väri mikä tahan­sa. Per­heen­li­säyk­sen myö­tä yri­tin n. 3v nou­dat­taa valo­ja noin “hyvä iskä” esi­merk­ki­mie­les­sä, mut­ta kun las­te­nis­tuin pyö­rän peräs­sä menet etsi­mään sitä pus­kaan pii­lo­tet­tua nap­pia joka pis­tää vih­reät aina yhden kier­rok­sen myö­häs­sä, niin luo­vu­tin. Pää­tin että vika ei ole minus­sa ja mikään ei ole niin vää­rin kuin huo­no­jen lakien tot­te­le­mi­nen. Autoil­le napit myös!

    Tosin sil­lä mai­nit­se­mal­la­si los­ka­ke­lil­lä lukeu­dun noi­hin autoi­li­joi­den inhaan jouk­koon, aika skitsoa.

  73. Eli­na says: “Minä myös lukeu­dun jouk­koon, joka astuu suo­ja­tiel­le juu­ri sil­loin kun on tar­ve ylit­tää katu, en sekun­tia­kaan myö­hem­min. Tus­kin edes kat­son autoja. ”

    MINÄMINÄMINÄMINÄ!!!! Hie­noa, eihän muil­la ole kii­re min­ne­kään, kun­han MINÄ ITSE pää­sen täs­tä JUURI NYT, en minä voi odottaa.

    Usko­mat­to­man itse­käs­tä käy­tös­tä (aikui­sel­ta?) ihmiseltä..

    Eli­na says: “Onko ris­ki abso­luuut­ti­ses­ti suu­ri vai pie­ni, on toi­nen kysy­mys ja sii­hen en otta­nut kantaa”

    Yhtä­lail­la len­to­ko­ne voi rysäyt­tää tei­dän olo­huo­neen sei­näs­tä sisään, tai koko talo palaa jne jne.. Fak­ta on se, että lii­ken­ne ei todel­la­kaan ole suu­rin yksit­täi­nen ris­ki­te­ki­jä ihmi­sen elä­mäs­sä. Ihan kuten aiem­min todettu.

  74. Eli­na toi­mii lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan ihan samal­la taval­la kun autoi­li­ja, joka tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä oikeal­ta eikä pysäh­dy vasem­mal­ta tule­van eduk­si. Minus­ta oli­si röyh­keä­tä, jos vasem­mal­ta tule­va ajai­si isom­man oikeu­del­la ensin. Tai jos autoi­li­ja vah­vem­man oikeu­del­la ei pääs­tä jalan­kul­ki­jaa ylit­tä­mään suo­ja­tie­tä, vaik­ka hyvin tie­tää sil­loin rik­ko­van­sa lakia, joka edel­lyt­tää pysäh­ty­mis­tä jo, kun jalan­kul­ki­ja on AIKEISSA ylit­tää suo­ja­tien. Mitä röyh­keä­tä sii­nä on, jos lii­ken­tees­sä liik­ku­jat nou­dat­ta­vat lainsäädäntöä? 

  75. Eli­na, Jons­ku ja Osmo: Enti­se­nä suo­ja­tie­ter­ro­ris­ti­na totean, että lope­tin suo­je­tiel­le vän­kää­mi­sen, kun tajusin, että en toi­min­nal­la­ni paran­na lii­ken­teen sujuvuutta.

    Tot­ta­kai Eli­nal­la on lain tuo­ma oikeus kävel­lä suo­ja­tiel­le mil­loin hän­tä lys­tää, mut­ta hän voi toi­mil­laan aiheut­taa esim. yli­mää­räis­tä polt­toai­neen­ku­lu­tus­ta, kun autot jou­tu­vat hän­tä var­ten jar­rut­ta­maan ja kiih­dyt­tä­mään. Sik­si kat­soi­sin, että hänel­lä voi olla moraa­li­nen vel­vol­li­suus luo­pua lain anta­mis­ta oikeuksistaan.

    Esi­mer­kik­si Mäke­län­ka­dul­la Stu­ren­ka­dun molem­mil­la puo­lil­la on täl­lai­sia suo­ja­tei­tä, mis­sä jalan­kul­ki­joi­ta on hyvin har­voin ja autot aja­vat suh­teel­li­sen kovaa. Jos pako­tan täl­lai­sen auton pysäh­ty­mään autoi­li­joi­den koti­mat­ka kes­tää pidem­pään (lii­ken­ne ruuh­kau­tuu) ja polt­toai­net­ta kuluu. Tie­tys­ti toi­voi­sin, että autot tajuai­si­vat jar­ru­tel­la jo mat­kan pääs­tä, niin että hei­dän ei tar­vit­si­si teh­dä äkki­jar­ru­tus­ta, mut­ta niil­lä pelaa mitä jae­taan. Eri­tyi­ses­ti ärsyt­tää kun autoi­li­jat kii­reh­ti­vät Stu­ren­ka­dun punai­siin jonot­ta­maan ja anta­vat minun sei­soa suo­ja­tien lai­dal­la odot­ta­mas­sa “vuo­roa­ni”.

  76. Jons­ku,

    Jaa että yhtä suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä len­to­ko­ne rysäyt­tää ikku­nas­tam­me sisään kuin jou­dun vaka­vaan liikenneonnettomuuteen?

    Mitä­pä tuo­hon on lisät­tä­vää? Ihmet­te­len vain perus­kou­lun mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen tasoa…

    Osmol­la oli oikein hyvä ver­taus, mitä tulee väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­teen. Pysäh­dyt­kö sinä, Jons­ku tosi­aan jokai­seen ris­teyk­seen, jos vasem­mal­ta sat­tuu joku tule­maan saman­ai­ka­ses­ti? Jos et, niin olet­pa MINÄMINÄMINÄ-tyyppi. 

    Art­tu­ri on lojaa­li autoilijoille: 

    Jos pako­tan täl­lai­sen auton pysäh­ty­mään autoi­li­joi­den koti­mat­ka kes­tää pidempään […]”

    No, voi voi! Entäs minun koti­mat­ka­ni? Käve­li­jäl­lä­kin saat­taa olla kii­re kotiin. Yllä­ri, pylläri…! 

    Minä olen maa­ili­man­pe­las­ta­ja­na pyy­teet­tö­mäs­ti valin­nut eko­lo­gi­sen kul­ku­ta­van eli käve­lyn. Mik­si ihmees­sä minun pitäi­si vie­lä kumar­rel­la ja nöy­ris­tel­lä tien­pos­kes­sa sen takia, että var­mas­ti autoi­li­ja pää­see ajois­sa kotiin. 

    Voi pyhä Syl­vi, elä­män kevät ja mitä noi­ta sanon­to­ja onkaan.…

  77. Eli­na: Minä­kin olen maa­il­man­pe­las­ta­ja­na valin­nut pyö­räi­lyn ja käve­lyn. Sil­ti minus­ta on hyvä, että lii­ken­ne on mah­dol­li­sim­man suju­vaa, eli että jokai­nen pää­see nopeas­ti kotiin. Tämä on vähän sama, kun oven pitä­mi­nen auki seu­raa­val­le. Minul­la on täy­si oikeus antaa oven sul­keu­tua ja olen nopeam­min koto­na, jos en jää pitä­mään sitä auki. Kui­ten­kin minun jäl­jes­sä tule­vaa se hait­taa enem­män kuin minua, joten tin­gin yksit­täi­ses­sä tilan­tees­sa omas­ta hyvin­voin­nis­ta­ni, että koko­nai­suu­te­na voim­me parem­min. Tee toi­sil­le niin­kuin haluai­sit itsel­le­si teh­tä­vän, yo know, Jee­suk­sen tyylillä. 😉
    Tuo sinun (ja Osmon) oikeal­ta­tu­le­mis­ver­tauk­se­si ei kan­na, kos­ka se suju­voit­taa lii­ken­net­tä. Et myös­kään otta­nut kan­taa toi­min­ta­si aiheut­ta­maan ympä­ris­tö­ra­si­tuk­seen, joka aina­kin itsel­lä on ollut mer­kit­tä­vä syy mik­si en enää tun­ge sin­ne suo­ja­tiel­le. Tie­tys­ti, jos arvion, että oma kii­ree­ni on niin kova, että se pai­naa vaa­ka­ku­pis­sa enem­män kuin lii­ken­teen mui­den osa­puo­lien kii­re, lii­ken­teen suju­mi­nen ja kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt, niin menen sin­ne suojatielle.
    Käve­let­kö Eli­na muu­ten suo­ja­tiel­le myös bus­sin tai rai­tio­vau­nun eteen?

  78. Art­tu­ri,

    Autoi­li­ja ja käve­li­jä eivät ole lii­ken­tees­sä siten tasa-arvoi­sia, että käve­li­jäl­tä tuli­si odot­taa tuon­kal­tais­ta ajattelumallia.

    Minä ver­tai­sin suo­ja­tiel­le astu­mis­ta ja oven avaa­mis­ta siten, että minä las­ten­vau­nu­jen ja kan­ta­mus­ten kans­sa avai­li­sin kil­tis­ti ovia ihmi­sil­le joil­la on käsi­lauk­ku tai puo­li kiloa pai­na­va salk­ku mukanaan. 

    Autoi­li­ja pää­see joka tapauk­ses­sa nopeam­min kotiin, vaik­ka antai­si­kin tie­tä aina jalan­kul­ki­jal­le mat­kan olles­sa vakio. Lisäk­si hänen on huo­mat­ta­vas­ti muka­vam­pi istua per­seen­läm­mit­ti­men pääl­lä suo­jat­tu­na pak­ka­sel­ta, los­kal­ta, rän­tä­sa­teel­ta ja vih­mo­val­ta tuulelta. 

    Ette saa nyt minua muut­ta­maan toi­min­ta­ta­po­jan, jot­ka huom. kuten Osmo koros­ti ovat lain mukai­sia. Sik­si­hän autoi­li­jat eivät tätä yhtä tär­kein­tä tie­lii­ken­ne­lain koh­taa nou­da­ta, kos­ka jalan­kul­ki­jat kyy­ris­te­le­vät minuut­ti­tol­kul­la rot­val­lil­la pol­kien omia oikeuk­si­aan. Lop­pu­jen lopuk­si autoi­li­jat eivät edes väli­tä, vaik­ka odot­ta­ja oli­si lap­si, kun ovat niin tot­tu­neet ohit­ta­maan jalan­kul­ki­joi­den oikeudet. 

    Pääs­tö­asi­aa pidän mar­gi­naa­li­se­na. Ehkä on niin päin, että mitä tak­kui­le­vam­paa autoi­lus­ta tulee ikä­vien jalan­kul­ki­joi­den takia, sitä suu­rem­pi osa ottaa­kin pol­ku­pyö­rän alleen ja näin maa­il­ma taas pelastuu.…

    En mene bus­sin eteen sik­si, että kak­si­kais­tai­sel­la tiel­lä joku super­tor­vi tulee bus­sin takaa takuu­var­mas­ti näke­mät­tä minua. Eli hen­gis­sä on tar­koi­tus pysyä vie­lä muu­ta­mia vuosia.

  79. Jat­kan­kin vielä: 

    Itse asias­sa onnet­to­muus­ris­ki kas­vaa täl­lä tyy­lil­lä, jos­sa jot­kut jalan­kul­ki­jat jää­vät type­ri­nä sei­sos­ke­le­maan kadun vie­reen. Kärä­jil­lä sit­ten pui­daan, onko jalan­kul­ki­ja syyl­lis­ty­nyt lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen, kun onkin kes­ken sees­tei­sel­tä näyt­tä­vän oles­ke­lun sijaan astu­nut­kin suojatielle. 

    Asia oli­si pal­jon yksi­se­lit­tei­sem­pi, jos lakia nou­da­tet­tai­siin aina ja ehdoit­ta, kuten on ris­teys­ten väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­den kans­sa. (Vie­lä­kin kehun Osmon esi­merk­kiä, en oli­si noin hyvää itse keksinytkään.) 

    Nyt­hän jot­kut ihmi­set ovat niin arko­ja, ettei­vät uskal­la astua auton eteen vaik­ka auto pysäh­tyi­si ja kuin­ka yrit­täi­si siel­tä viit­te­löi­dä ylit­tä­mään katu. Nyt käy­tän­tö on epä­sel­vä ja näin ollen lisää ris­kiä suojateillä.

  80. Jumi­tan nyt täs­sä aihees­sa, sori jos ärsyttää. 

    Mut­ta miten väis­tä­mis­vel­vol­li­suus ris­teyk­ses­sä suju­voit­taa, mut­ta suo­ja­tiel­lä ei?

    Toi­nen tulee vasem­mal­ta, toi­nen oikeal­ta, toi­nen pysäh­tyy, toi­nen ei… Toi­nen tulee auto­tie­tä, toi­nen astuu suo­ja­tiel­le, toi­nen pysäh­tyy, toi­nen ei.. 

    Mikä ero? Mikä ele­ment­ti ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa suju­voit­taa ja toi­ses­sa ei? Mik­sei tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä kaik­kein suju­vin vaih­toeh­to oli­si sit­ten, että sii­hen men­nään vähän tilan­teen mukaan, kuka nyt sat­tuu ole­maan koh­tei­laal­la päällä?

  81. Art­tu­ri perus­te­li­kin asian tuos­sa ylem­pä­nä hyvin.

    Eli­na says: “Jaa että yhtä suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä len­to­ko­ne rysäyt­tää ikku­nas­tam­me sisään kuin jou­dun vaka­vaan liikenneonnettomuuteen?

    Mitä­pä tuo­hon on lisät­tä­vää? Ihmet­te­len vain perus­kou­lun mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen tasoa…”

    Ehei, Eli­na hyvä, enhän minä niin väit­tä­nyt. Kyse oli “abso­luut­ti­ses­ta ris­kis­tä”. Ihan yhtä­lail­la gril­li­ruo­as­ta saa­ta­vat kar­si­no­gee­nit kas­vat­ta­vat syö­pä­ris­kiä vaik­ka­pa 60%, mut­ta sil­ti itse ris­ki on häviä­vän pie­ni. Kyse on mit­ta­suh­teis­ta, ymmär­rät­hän sinä sen? 

    Edel­leen, lii­ken­ne EI OLE toden­nä­köi­sin kuo­lin­syy 0–50v ihmisellä.

    Ja perus­kou­lun mate­ma­tii­kal­la ei ole tämän kans­sa mitään teke­mis­tä, vaik­ka­kin perus­kou­lus­sa oli­si mon­ta paran­net­ta­vaa asi­aa siinäkin.

  82. Osmo says: “Eli­na toi­mii lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan ihan samal­la taval­la kun autoi­li­ja, joka tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä oikeal­ta eikä pysäh­dy vasem­mal­ta tule­van eduk­si. .…. Mitä röyh­keä­tä sii­nä on, jos lii­ken­tees­sä liik­ku­jat nou­dat­ta­vat lainsäädäntöä?”

    Eli­na says: “Osmol­la oli oikein hyvä ver­taus, mitä tulee väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­teen. Pysäh­dyt­kö sinä, Jons­ku tosi­aan jokai­seen ris­teyk­seen, jos vasem­mal­ta sat­tuu joku tule­maan saman­ai­ka­ses­ti? Jos et, niin olet­pa MINÄMINÄMINÄ-tyyppi. ”

    Osmo ja Eli­na, lii­ken­tees­sä on hyvin tär­ke­ää ottaa muut tiel­lä­liik­ku­jat huo­mioon. Mis­sään nimes­sä ei voi, eikä saa, aja­tel­la “minul­la on OIKEUS tähän joten MINÄ MENEN NYT”, vaan pitää aina tar­kas­tel­la koko­nais­ti­lan­net­ta. Jos­kus on fik­sum­paa antaa toi­sel­le tie­tä, odot­taa itse 3s että muut pää­se­vät suju­vas­ti ris­teyk­ses­tä läpi jol­loin kai­kil­le jää parem­pi mie­li ja hom­ma sujuu mal­lik­kaas­ti ja ennen­kaik­kea suju­vas­ti. Ja tämä kos­kee kaik­kia — lii­ken­ne on yhteispeliä.

    Eli­nan aiem­mas­ta kom­men­tis­ta “Tus­kin edes kat­son auto­ja” saa käsi­tyk­sen että hän hyp­pii suo­raan auto­jen alle juu­ri sil­loin kun kat­soo sopi­vak­si, eikä osaa sopeut­taa omaa toi­min­taan­sa mui­den toi­min­taan. Se, jos mikä, on itse­käs­tä ja mie­les­tä­ni osoit­taa hyvin kuin­ka muis­ta piit­taa­ma­ton tiel­lä­liik­ku­ja Eli­na on.

  83. Eli­na says: “Jumi­tan nyt täs­sä aihees­sa, sori jos ärsyttää. 

    Mut­ta miten väis­tä­mis­vel­vol­li­suus ris­teyk­ses­sä suju­voit­taa, mut­ta suo­ja­tiel­lä ei?

    Toi­nen tulee vasem­mal­ta, toi­nen oikeal­ta, toi­nen pysäh­tyy, toi­nen ei… Toi­nen tulee auto­tie­tä, toi­nen astuu suo­ja­tiel­le, toi­nen pysäh­tyy, toi­nen ei.. 

    Mikä ero? Mikä ele­ment­ti ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa suju­voit­taa ja toi­ses­sa ei? Mik­sei tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä kaik­kein suju­vin vaih­toeh­to oli­si sit­ten, että sii­hen men­nään vähän tilan­teen mukaan, kuka nyt sat­tuu ole­maan koh­tei­laal­la päällä?”

    Jumi­te­taan vie­lä vähän lisää.

    Pää­asial­li­se­na ongel­ma­na tuos­sa käve­li­jä-autoi­li­ja kak­si­kos­sa on osa­puo­lien suu­ri koko- ja nopeusero.
    Eli­na ja Osmo kun kovas­ti tyk­kä­si­vät lii­ke-ener­gias­ta aiem­mis­sa pos­tauk­sis­sa, niin tie­dät­te var­maan­kin miten 2000kg paket­ti­au­to 50km/h nopeu­des­sa suh­teu­tuu 60 kiloi­seen 3km/h liik­ku­vaan käve­li­jään. Toi­nen on todel­la köm­pe­lö liik­ku­maan ja hidas pysäh­ty­mään, toi­nen taas ket­te­rä ja nopealiikkeinen..

    Täs­tä pää­sem­me sii­hen, että jos käve­li­jä oikeuk­sis­taan kyn­sin-ham­pain kiin­ni pitäen yhtäk­kiä pomp­paa suo­ja­tiel­le, muu­ta lii­ken­net­tä kat­so­mat­ta aja­tuk­sel­la “kyl­lä tuo autoi­li­ja ihan var­mas­ti pysäh­tyy, onhan hänel­lä 20m mat­kaa tähän käve­ly­tiel­le” — on lop­pu­tu­los aika­mois­ta jau­he­li­haa. Tuon­kal­tai­nen, suo­raan­sa­noen vit­tu­mai­nen, itse­kes­kei­nen ajat­te­lu­ta­pa tym­pii minua suunnattomasti.

    Nyt en mis­sään nimes­sä tar­koi­ta sitä, että käve­li­jät eivät sai­si tei­tä ylit­tää, vaan ajan takaa sitä että JOUSTAVUUTTA tar­vi­taan puo­lin jos toi­sin­kin. Kum­man­kaan osa­puo­len ei pitäi­si olla liik­keel­lä “minä­mi­nä” — asenteella..

    Itse olen aja­nut niin USA:ssa, kes­ki- että itä-euroo­pas­sa sekä skan­di­na­vias­sa ja huo­man­nut kuin­ka huo­nol­la tolal­la suo­men lii­ken­ne­kult­tuu­ri on. Aivan lii­kaa tui­jo­te­taan omaa napaa eikä osa­ta enna­koi­da yhtään, eikä min­kään­mois­ta “koh­te­liai­suut­ta” ole juu­ri­kaan lii­ken­tees­sä havait­ta­vis­sa. Näis­sä muis­sa mais­sa, jois­sa rajoi­tuk­set ja kiel­lot ovat pal­jon lie­vem­piä kuin tääl­lä Suo­mes­sa, hom­ma toi­mii siis pal­jon parem­min. Eli oli­si­ko­han kui­ten­kin kyse niis­tä pal­jon puhu­tuis­ta asen­teis­ta, eikä kiel­let­ty­jen asioi­den määrästä?

  84. Jons­ku,

    Jos ei kos­kaan ajat­te­le lii­ken­tees­sä, että minul­la on nyt oikeus men­nä ja nyt minä menen, niin sehän nyt vas­ta kaa­ok­seen joh­tai­si. Aja­tel­laan edel­leen sitä tasa-arvois­ta risteystä.. 

    Autos­sa istu­va on niin yli­ver­tai­nen ja vah­vem­man ase­mas­sa jalan­kul­ki­jaan näh­den, että ilman tuo­ta laki­py­kä­lää­kin oli­si minus­ta itses­tään­sel­vää, että auto väis­tää jalan­kul­ki­jaa ja eten­kin aina van­hus­ta, las­ta tai muu­ten vähem­min kyvyin ja ais­tein lii­ken­tees­sä toi­mi­jaa. Autoi­li­ja voi tap­paa jalan­kul­ki­jan saa­mat­ta klom­moa­kaan Nis­sa­niin­sa. Eli pitää muis­taa mitä täs­sä nyt on pelis­sä, jos jalan­kul­ki­joil­ta vaa­di­taan “koh­te­liai­suut­ta” autoi­li­joi­ta kohtaan. 

    Älä­kä sinä pää­tä mil­loin minul­le jää parem­pi mie­li. Ei minul­le jää miten­kään parem­pi mie­li, jos pääs­tän auto­let­kan edel­tä­ni, ei yhtään. Minul­le tulee parem­pi mie­li sii­tä, että jäl­leen ker­ran muis­tu­tin lii­ken­ne­lais­ta ja näin ehkä paran­nan jalan­kul­ki­joi­den ja esim. pik­ku­kou­lu­lais­ten ase­maa liikenteessä. 

    Piit­ta­mat­to­muus lii­ken­tees­sä ei kuvaa minua lain­kaan. Vää­rin meni!

  85. Minä en kyl­lä ymmär­rä, miten suju­vuu­teen vai­kut­taa se, että pui­kah­dan valot­to­mas­ta suo­ja­ties­tä yli siten, että­lä­hes­ty­vä auto jou­tuu vähän nos­ta­maan jal­kaa kaa­sul­ta sen sijaan, että käve­li­sin seu­raa­vaan valo-ohjat­tuun, pai­nai­sin nap­pia ja pysäyt­täi­sin kai­ken lii­ken­teen 15 sekunniksi. 

    Kaik­kial­la siel­lä, mis­sä suo­ja­tie­sään­nöl­lä on jotain teke­mis­tä suju­vuu­den kans­sa, jalan­kul­ki­joi­den etuoi­keus on pois­tet­tu valo­jen avulla.

    Jos­kun aja­tuk­seen, että väis­tö­vel­vol­li­suus suo­ja­teil­lä pitäi­si kään­tää päin­vas­tai­sek­si, voi­daan vas­ta­ta empi­rial­la. Muu­al­la Euroo­pas­sa suo­ja­tie­sään­tö toi­mii. Jos­kun käsi­tyk­sen mukaan tämä joh­tai­si kata­stro­fiin. Onko se johtanut?

    Mitä tas­a­puo­li­suut­ta ja jous­ta­vuut­ta se on, että arka mum­mo jou­tuu odot­te­le­maan kym­me­nen­kin minuut­tia, kun autoi­li­jat lakia rik­koen eivät pääs­tä hän­tä menemään.

  86. Eli­na: Lii­ken­teen tavoi­te ei ole oikeuk­sis­ta kiin­ni pitä­mi­nen vaan ihmis­ten liik­ku­mi­nen. Jos­kus suo­ja­tien reu­nas­sa sei­so­mi­nen suju­voit­taa lii­ken­net­tä, kos­ka se sääs­tää autoi­li­jal­ta enem­män aikaa kuin käve­li­jäl­tä. Kyse on tie­tys­ti aina arvios­ta En minä­kään jää odot­ta­maan, että joku kau­kai­suu­des­ta lähe­ne­vä auto pää­see aja­maan esteet­tä. Jos autoi­li­jal­le jää riit­tä­väs­ti aikaa rea­goin­tiin ja hän saa hidas­tet­tua suju­vas­ti, niin tot­ta­kai menen suojatielle.

    Minä pyö­räi­len usein vas­toin lii­ken­ne­sään­tö­jä, esim. Hämeen­tiel­lä jal­ka­käy­tä­väl­lä. Vaik­ka jalan­kul­ki­joil­la onkin oikeus tuk­kia minul­ta tie jal­ka­käy­tä­väl­lä arvos­tan sil­ti jalan­kul­ki­jaa, joka huo­mio myös minut. Käyt­täy­dyn itse samal­la taval­la, kun olen itse jalan ja näen pyö­räi­li­jän tar­vit­se­van tilaa. Näin lii­ken­ne sujuu parem­min, vaik­ka sii­hen osal­lis­tu­jat eivät nou­da­ta­kaan lakia vaan enem­män omaa harkintaansa.

    Koros­tan, että sinul­la on lain suo­ma oikeus men­nä sin­ne suo­ja­tiel­le. Koros­tan kui­ten­kin, että JOS sinul­la on mui­ta­kin tavoit­tei­ta kuin se, että pidät kiin­ni oikeuk­sis­ta­si, niin sinul­la on usein moraa­li­nen vel­vol­li­suus olla mene­mät­tä sinne.

  87. Jons­kul­le, (eipä tääl­lä mui­ta tai­da ollakaan)

    En yhtään ihmet­te­le, että pidät USA:n ja muun Euroo­pan lii­ken­net­tä suju­vam­pa­na tuu­li­la­sin takaa kat­sot­tu­na. Jalan­kul­ki­joil­la­han siel­lä ei ole mitään sijaa. Jal­kau­du seu­raa­val­la reis­sul­la­si ja mie­ti uudes­taan. Itä-Euroo­pas­sa saa olla iloi­nen, jos hen­gis­sä sel­vi­ää edes sii­nä kadun reu­nas­sa odotellessa. 

    Isä­ni oli täs­sä hil­jat­tain Yhdys­val­lois­sa ja jät­ti esi­kau­pun­kia­lu­eel­la vuo­kra-auton pihaan, kos­ka mat­kaa mää­rän­pää­hän oli vajaat kak­si kilometriä. 

    Mitään kevyen lii­ken­teen väy­liä­hän ei siel­lä ole, joten auto­tien lai­taa kul­ki mie­hen tie. Vii­ti­sen autoa pysäh­tyi mat­kan var­rel­la ja kus­ki kysyi, mikä on miek­ko­sel­la hätä­nä. Niin eri­kois­ta on tämä ihmis­kun­nan van­hin kul­ku­muo­to iha­nuuk­sien ihme­maas­sa. Jos jal­kai­sin on liik­keel­lä, niin jotain pitää olla pie­les­sä ja pahasti..

    Noh, posi­tii­vi­se­na isä­ni koki kyl­lä ihmis­ten ystä­väl­li­syy­den ja aut­ta­mis­ha­lun, mut­ta autoi­lun domi­nans­si kauhistutti.

  88. Osmo: Oon kai­kes­ta samaa miel­tä mitä kir­joi­tit tuos­sa vii­mei­ses­sä kom­men­tis­sa­si, pait­si sii­tä, että tuol­lai­sia ris­teyk­siä ei oli­si. Nii­tä on minun mie­les­tä aina­kin Mäke­län­ka­dul­la Stu­ren­ka­dun ja kur­vin välissä.
    Tuol­lai­nen pui­kah­ta­mi­nen suju­voit­taa lii­ken­net­tä, eli vai­kut­taa sii­hen positiivisesti.

  89. Osmo hyvä, lue­pa aiem­min kir­joit­ta­ma­ni lause “JOUSTAVUUTTA tar­vi­taan puo­lin jos toi­sin­kin. Kum­man­kaan osa­puo­len ei pitäi­si olla liik­keel­lä “minä­mi­nä” — asen­teel­la..” muu­ta­maan kertaan. 

    Tar­koit­taa­ko tuo mie­les­tä­si sitä, että autoi­li­jan ei pidä antaa käve­li­jäl­le tie­tä? Tai sitä, että käve­li­jä on aina ja ian­kaik­ki­ses­ti oikeu­tet­tu mene­mään käve­ly­tiel­le, oli se lähes­ty­vä kuor­ma-auto kuin­ka lähel­lä tahansa?

    Olen täy­sin samaa miel­tä sii­tä, että autoi­li­joi­den tuli­si huo­mioi­da kevyt lii­ken­ne parem­min. Esi­mer­kik­si ruot­sis­sa ja sak­sas­sa autoi­li­jat anta­vat tilaa näin suo­ma­lai­sen näkö­kul­mas­ta hyvin­kin her­käs­ti. Juu­ri­kin mai­nit­se­ma­si “autoi­lin­ja nos­taa jal­kaa kaa­sul­ta ajois­sa jol­loin käve­li­jä pää­see hyvin tien yli” — käy­tös tun­tuu tääl­tä suo­mes­ta ole­van usein kateis­sa, valitettavasti.

    Itse olen pyö­räil­lyt lähes joka päi­vä kou­lu-ural­la­ni kou­luun (4km / suun­ta) suh­teel­li­sen sekai­ses­sa lii­ken­neym­pä­ris­tös­sä, joten väi­tän tie­tä­vä­ni mis­tä puhun kun puhun lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta myös näin kevyen lii­ken­teen näkö­kul­mas­ta. Yhtä­kään kola­ria / onnet­to­muut­ta ei ole itsel­le­ni sattunut..

  90. Eli­na ei näkö­jään ole käy­nyt ulko­mail­la. Yhdys­val­lois­ta en tie­dä, mut­ta suo­ma­lai­nen jou­tuu Ete­lä-Euroo­pas­sa häm­men­nyk­sen val­taan, kun pysäh­tyy kadun­kul­maan kat­so­maan kart­taa. Koko lii­ken­ne pysäh­tyy, kos­ka jalan­kul­ki­ja sei­soo suo­ja­tien edes­sä. Kun nämä lii­ken­ne­sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­seen tot­tu­neet tule­vat turis­tei­na Suo­meen, heil­lä on suu­ri onnet­to­muus­ris­ki. Tal­vel­la­han joku ajoi Kan­sal­lis­museon paik­keil­la katua ylit­tä­nee­seen nor­ja­lais­ryh­mään, joka oli ereh­ty­nyt luu­le­maan, että suo­ja­tiel­lä tar­koi­te­taan Suo­mes­sa­kin suojatietä.

  91. No, ehkä ne pysäh­tyy töl­lis­te­le­mään sua.… 🙂

    Kyl­lä Espan­jas­sa on pal­jon enem­män jalan­kul­kuon­net­to­muuk­sia suh­tees­sa kuin Suo­mes­sa. Eikö se tilas­to­tie­tei­li­jäl­le mitään ker­ro maan tavoista?

    Oon ker­ran käy­ny Ruottissa…

  92. Jos ker­ran Espan­jan lii­ken­ne on yhtä onnen auvoa jalan­kul­ki­jan osal­ta, niin mik­si ihmees­sä tämä ulko­asia­ni­nis­te­riön mat­kai­lu­tie­do­te (ote) 24.6.2008:

    Espan­jan lii­ken­ne on vaa­ral­li­nen. Jalan­kul­ki­joi­den tulee nou­dat­taa eri­tyis­tä varo­vai­suut­ta tei­tä ylit­täes­sä, jopa suo­ja­teil­lä vih­reän valon palaessa.”

    Tai­taa nyt olla se Osmon usko­ma­ton, karis­maat­ti­nen sätei­ly, joka pysäyt­tää jopa lii­ken­teen sii­hen paik­kaan.… Ja minä­hän saan autot sei­sah­tu­maan sää­ren hei­lau­tuk­sel­la, mut­ta entä ne muut?

  93. Täs­sä edel­leen ulkoa­siain­mi­nis­te­riön sivuil­ta muu­al­ta Euroo­pas­ta, eli Bulgaria: 

    Ajo­kult­tuu­ri poik­ke­aa oleel­li­ses­ti suo­ma­lai­ses­ta näyt­täy­tyen agres­sii­vi­se­na ja kaoot­ti­se­na. Yhteen­ot­to­ja kal­lii­ta auto­jaan nopeas­ti ja vaa­ral­li­ses­ti aja­vien kul­jet­ta­jien kans­sa on syy­tä vält­tää, eikä viran­omais­ten apuun aina ole luottamista. 

    Jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta Sofian yhdis­tel­mä agres­sii­vis­ta ajo­ta­paa, puut­teel­li­sia jal­ka­käy­tä­viä ja suo­ja­tei­tä sekä sin­ne tän­ne pysä­köi­dyt autot edel­lyt­tä­vät eri­tyis­tä varovaisuutta.”

    Mut­ta kai näi­tä laa­ti­vat sit­ten sel­lai­set, jot­ka eivät mis­tään mitään tie­dä ja Osmo maa­il­man­mat­kaa­ja­na tie­tää parem­min, että muu­al­la on kaik­ki aina paremmin.… 

    (mie­len­kiin­tois­ta muu­ten, että viral­li­ses­sa tie­dot­tees­sa kir­joi­te­taan agressiivinen?)

  94. Eli­na says: “Autos­sa istu­va on niin yli­ver­tai­nen ja vah­vem­man ase­mas­sa jalan­kul­ki­jaan näh­den, että ilman tuo­ta laki­py­kä­lää­kin oli­si minus­ta itses­tään­sel­vää, että auto väis­tää jalan­kul­ki­jaa ja eten­kin aina van­hus­ta, las­ta tai muu­ten vähem­min kyvyin ja ais­tein lii­ken­tees­sä toi­mi­jaa. Autoi­li­ja voi tap­paa jalan­kul­ki­jan saa­mat­ta klom­moa­kaan Nis­sa­niin­sa. Eli pitää muis­taa mitä täs­sä nyt on pelis­sä, jos jalan­kul­ki­joil­ta vaa­di­taan “koh­te­liai­suut­ta” autoi­li­joi­ta kohtaan. ”
    ——————————

    Kyl­lä, auto on hyvin­kin yli­ver­tai­nen. Sik­si oli­si­kin hyvä pitää kevyt lii­ken­ne ja autot eril­lään, mut­ta aina­pa se ei onnis­tu, valitettavasti.
    Olen täy­sin samaa miel­tä sii­tä, että käve­li­jöil­le / vast. tulee antaa autoi­li­joi­den tie­tä, mut­ta esi­tit asian sen ver­ran kärk­kääs­ti “minä­mi­nä-asen­teel­la” että sii­tä saim­me väit­te­lyn aikaiseksi..

    Eli­na says: “Älä­kä sinä pää­tä mil­loin minul­le jää parem­pi mie­li. Ei minul­le jää miten­kään parem­pi mie­li, jos pääs­tän auto­let­kan edel­tä­ni, ei yhtään. Minul­le tulee parem­pi mie­li sii­tä, että jäl­leen ker­ran muis­tu­tin lii­ken­ne­lais­ta ja näin ehkä paran­nan jalan­kul­ki­joi­den ja esim. pik­ku­kou­lu­lais­ten ase­maa liikenteessä. ”
    ———————————

    Juu­ri täl­lai­set “opet­ta­vat kan­sa­lais­po­lii­sit” ovat pahin­ta mitä lii­ken­tees­sä on. “MINÄ tie­dän että näin saa teh­dä joten MINÄ teen näin ja OPETAN kuin­ka tulee käyt­täy­tyä.” Polii­sin teh­tä­vä on val­voa ja sakot­taa, ei kanssa-autoilijoiden.

    Eli­na says: “En yhtään ihmet­te­le, että pidät USA:n ja muun Euroo­pan lii­ken­net­tä suju­vam­pa­na tuu­li­la­sin takaa kat­sot­tu­na. Jalan­kul­ki­joil­la­han siel­lä ei ole mitään sijaa. Jal­kau­du seu­raa­val­la reis­sul­la­si ja mie­ti uudes­taan. Itä-Euroo­pas­sa saa olla iloi­nen, jos hen­gis­sä sel­vi­ää edes sii­nä kadun reu­nas­sa odotellessa. ”
    ———————————–

    Puo­la, Liet­tua, Lat­via, Viro, Unka­ri, Male­sia. Mm. näis­sä on tul­lut kävel­tyä ja pyö­räil­tyä, joten kyl­lä minä tie­dän mis­tä puhun.

    Tie­sit­kö muu­ten, että myös Ruot­si on osa tätä “muu­ta Euroop­paa”, kuten myös Sak­sa. Niis­sä jalan­kul­ki­joil­la on todel­la hyvät oltavat.

    Eli­na says: “Noh, posi­tii­vi­se­na isä­ni koki kyl­lä ihmis­ten ystä­väl­li­syy­den ja aut­ta­mis­ha­lun, mut­ta autoi­lun domi­nans­si kauhistutti.”
    ———————————-

    USA:ssa toki liik­ku­mis­kult­tuu­ri on aivan eri, mut­ta löy­tyy siel­tä nii­tä kävelykeskustojakin 😉

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: Minä olen kyl­lä otta­nut tavak­se­ni jalan­kul­ki­ja­na nou­dat­taa lain­sää­dän­töä eli menen suo­ja­tiel­le jää­mät­tä odottamaan.

    Eli­na kir­joit­ti: Minä myös lukeu­dun jouk­koon, joka astuu suo­ja­tiel­le juu­ri sil­loin kun on tar­ve ylit­tää katu, en sekun­tia­kaan myö­hem­min. Tus­kin edes kat­son autoja.

    Lue­taan­pa lakia:

    TLL 31 § 1 mom: “Ajo­neu­von kul­jet­ta­jan on ylit­täes­sään jal­ka­käy­tä­vää annet­ta­va jalan­kul­ki­jal­le estee­tön kulku.”

    TLL 44 § 2 mom: “Suo­ja­tiel­le tai muu­ten ajo­ra­dal­le astu­van jalan­kul­ki­jan on nou­da­tet­ta­va sitä varo­vai­suut­ta, jota lähes­ty­vän ajo­neu­von etäi­syys ja nopeus edel­lyt­tä­vät. Hänen on yli­tet­tä­vä ajo­ra­ta tar­peet­to­mas­ti viivyttelemättä.”

    Ei tuo minus­ta anna min­kään­lais­ta oikeut­ta men­nä suo­ja­tiel­le riip­pu­mat­ta sii­tä, miten autot käyttäytyvät.

    Itse menen tien yli, jos auto on niin kau­ka­na ja kul­kee sel­lai­sel­la nopeu­del­la, että ehdin tien yli ilman, että auto jou­tuu hidas­ta­maan; jos auto on lähem­pä­nä tai kul­kee nopeam­min, odo­tan kun­nes auto antaa sel­vän sig­naa­lin sii­tä, että se aikoo nou­dat­taa tie­lii­ken­ne­lain 31 § 1 moment­tia (esi­mer­kik­si hidas­taa sel­väs­ti tai viit­ti­löi). Olen huo­man­nut, että autot nou­dat­ta­vat lakia var­sin hyvin tääl­lä Jyväs­ky­län lähiös­sä mut­ta huo­nom­min kau­pun­gin pääväylillä.

  96. Osmo says: “Muu­al­la Euroo­pas­sa suo­ja­tie­sään­tö toimii”

    Minä myös ihmet­te­len tätä Osmon koke­mus­ta, täs­sä yksi oma koke­muk­se­ni Mila­non kehä­tiel­tä. Autoil­la punai­nen valo, jalan­kul­ki­joil­la vih­reä mut­tei ketään tulos­sa suo­ja­tiel­le. Kak­si kais­taa, pysäh­dyn kuu­liai­ses­ti oikean­puo­lei­sel­le. Sit­ten vasem­mal­ta puo­lel­ta sujah­taa auto ohi päin punai­sia, het­ken pääs­tä toi­nen, sit­ten kol­mas pai­naen samal­la pil­liä var­maan­kin mei­kä­läi­sel­le että mitä sii­nä teet lii­ken­teen tuk­ko­na. Tätä­kö Osmo tar­koi­tat suo­ja­tie­sään­tö­jen toimimisella?

  97. Miten oli­si seu­raa­vak­si lii­ken­ne­tur­val­li­suus­kamp­pan­jak­si sel­lai­nen että Duud­so­nit pal­ka­taan hyp­pi­mään suo­ja­tiel­tä auto­jen nok­ka­pel­leil­le ja sii­tä näyt­tä­väs­ti tuu­li­la­sin ja katon kaut­ta auton ympä­ri. Hyvä show ja voi­si pysäyt­tää muu­ta­man autoi­li­jan ajat­te­le­maan. Lisäk­si sakot ja kor­jaus­las­ku autoi­li­jal­le kun ker­ran rik­koi lakia.

  98. Ant­ti-Juha­ni,

    Kyl­lä­hän minä ja ilmei­ses­ti Osmo­kin (kos­ka löö­peis­sä ei ole muu­ta näky­nyt..) olem­me nou­dat­ta­neet tuo­ta lain vaa­ti­maa varo­vai­suut­ta kadul­le astues­sam­me. Olem­me hen­gis­sä, ter­vei­nä ja niin muut­kin osapuolet. 

    Tar­koi­tin nyt alun perin, etten nou­da­ta tätä lap­sil­le ope­tet­tua: Pysäh­dy kadun reu­naan, kat­so vasem­mal­le, sit­ten oikeal­le ja vie­lä vasem­mal­le. Ja sit­ten odo­ta, että autot pysähtyvät.…

    Kat­son syr­jä­sil­mäl­lä tilan­teen, käy­tän myös kuu­loais­tia­ni ja en tie­ten­kään astu ajo­ra­dal­le, jos siel­tä tul­laan keli- ym. olo­suh­tei­siin näh­den lii­al­li­sel­la nopeu­del­la. En ole aiheut­ta­nut mitään ongel­maa kos­kaan, vaik­ka pidän tiu­kas­ti kiin­ni sii­tä, että minä menen ensin. 

    Joku on peläs­ty­nyt kyl­lä, mut­ta se on mie­les­tä­ni vain hyvä. Olen perus­tel­lut tämän edellä.

  99. Kan­nat­taa tutus­tua Sveit­sis­sä ajet­ta­vaan auto­jen pääs­tö­ra­joi­tuk­seen. Käy­tän­nös­sä pääs­tö­ra­ja on vas­taa­va, kun kom­men­teis­sa­ni esi­tet­ty tehon­ra­joi­tus. Sveit­sis­sä asi­aa on poh­dit­tu jo sen ver­ran pit­käl­le, että kan­sa­nää­nes­tys asias­ta on vireil­lä. Esi­tet­ty raja on tosin kor­kea. Van­hem­mil­le rajat ylit­tä­vil­le autoil­le esi­te­tään samal­la mää­rät­tä­väk­si kattonopeus.

    Taval­li­siin autoi­hin esi­tys ei vai­ku­ta miten­kään, mut­ta suu­ri­te­hoi­set (l. kal­liit) mal­lit jou­tui­si­vat hake­maan lisä­te­hon­sa jos­tain muu­al­ta, kuin polttomoottoreista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.