Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli

Palaan edelleen kaupunkisu­un­nit­telu­un päämin­is­teri Van­hasen Espoo-puheen innoittamana.
Van­hanen halusi sen mukaan jonkin­laista kehyskun­tien verkot­tumista pahan Helsin­gin vastapain­ok­si; Helsin­gin, jos­sa ihmis­poloiset pakote­taan asumaan tyl­sis­sä kerrostaloissa.

Jo artikke­lis­sa tiivis mut­ta har­va sanoin,että min­un ihanteeni on kaupun­ki, joka koos­t­uu tiivi­istä kaupunkikylistä, joiden välis­sä on kun­non viher­aluei­ta. Kylän on olta­va asukaslu­vul­taan riit­tävän iso, jot­ta se ylläpitäisi esimerkik­si koulua ja kun­nol­lista kaup­paa. Ne ovat vält­tämät­tömiä kylän omavaraisu­u­den kannal­ta. Kylän on olta­va pin­ta-alal­taan riit­tävän pieni,jotta se toimisi myös jalanku­lun varas­sa. Noin 200 hehtaaria on ehkä mak­simikoko. Jat­ka lukemista “Kylä­nauha parem­pi kuin Van­hasen himmeli”

Asukaspysäköinnin maksut

Viime aikoina olen saanut autoil­i­joitakin ehdo­tuk­sia siitä, eikö asukaspysäköin­nin mak­sua voisi vähän korot­taa, jot­ta pysäköin­tipaikan myös saisi. Mak­su on nyt siis 36 euroa vuodessa eli 10 senttiä/päivä. Tämän seu­rauk­se­na esimerkik­si Kata­janokalla säi­lytetään talvisin kaduil­la vaku­u­tuk­ses­ta pois otet­tu­ja auto­ja kesää odot­ta­mas­sa. Auton käyt­täjän tulee tak­tikoi­da töistä palaamisen kanssa, jot­ta ehtisi pysäköidä ennen kuin naa­puri vie sen viimeisen paikan. Kaikissa risteyk­sis­sä on aina väärin suo­jatiehen kiin­ni pysäköi­tyjä auto­ja. Jokuhan ehdot­ti jo Hesaris­sa, että näin saisi tehdä. Voihan jalankulk­i­ja tul­la auton takaa kurkki­maan, onko reit­ti vapaa. Jat­ka lukemista “Asukaspysäköin­nin maksut”

Hurrikaania pukkaa

New Orleans on vast’ikää selvin­nyt hur­rikaani Gus­tavista, kun Kuuban ja Flori­dan välis­sä Han­na on äitynyt hur­rikaanin mit­taan. Keskel­lä Atlant­tia kohti länt­tä kiire­htii Hur­rikaani Ike (sic!) ja Cap Ver­den saarten luona on muo­dos­tunut troop­pinen mata­la­paine nro kymme­nen, jolle ei vielä ole annet­tu J:llä alka­vaa nais­ten nimeä, mut­ta senkin ennuste­taan kehit­tyvät hur­rikaaniksi . Kak­si pienem­pää yri­tys­tä on USA:n itäpuolel­la, mut­ta niiden ennuste­taan jäävän suutareiksi.

Ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma merive­den läm­pen­e­m­i­nen tekee hur­rikaanikaud­es­ta rajum­man ja pitem­män ja ulot­taa niiden riskin kauem­mas pohjoiseen. Mil­laista on 30 vuo­den kuluttua?

Jos omi­s­tat Talon Flori­das­sa, myy.

Kat­so tilanteen kehitystä:

http://www.nhc.noaa.gov/

Taloustieteet ja taide-elämykset

Joku sanoi aiem­mis­sa viestiketjuis­sa, ettei talous­te­o­reet­ti­nen tarkastelu sovi taide­poli­ti­ikkaan lainkaan. Kult­tuuripoli­ti­ikkaa ei var­maankaan kan­na­ta suun­nitel­la talous­te­o­ri­oista käsin, mut­ta kyl­lä sitä voi tarkastel­la. Fysi­ik­ka ei pysty selit­tämään kimalaisen lentoa, mut­ta se ei ole syy tode­ta, että kimalaisen lento kuu­luu toiseen todel­lisu­u­teen. Päin­vas­toin, se, että kimalainen kuitenkin lentää, tekee asi­as­ta mielenkiintoisen .

Talous­teo­ria nimit­täin pystyy selit­tämään melkein kaiken inhimil­lisen. Sen takia sen avul­la ei toisaal­ta voi ratkaista oikein mitään, kos­ka melkein mitä mielipi­det­tä hyvän­sä voi perustel­la talous­te­o­ri­oil­la. On hyvää aivovoimis­telua yrit­tää perustel­la omat mielip­i­teet edes itselleen. Jat­ka lukemista “Talousti­eteet ja taide-elämykset”

Kuluttajan ylijäämä

Kansan­talousti­eteen käsite kulut­ta­jan yli­jäämä on min­ulle eräs tapa perustel­la kult­tuurin tukea — tai siis osaa siitä. Kuvitelka­amme, että jokin tele­vi­siokana­va rahoit­taisi toim­intansa sil­lä, että kulut­ta­jat mak­saisi­vat jokaises­ta ohjel­mas­ta erik­seen. Sil­loin siis suosit­tu­jen ohjelmien lähet­tämi­nen kan­nat­taisi ja muiden ei. Vaan voi myös käy­dä niin, että lähet­tämät­tä jäisi ohjel­ma, jon­ka kat­somis­es­ta koitu­va hyö­ty (utili­teet­ti) on suurem­pi kuin ohjel­man kokonaiskustannukset.

Olete­taan, että kat­so­jien mak­suhalukku­us määräy­tyy oheisen käyrän mukaan. Osa halu­aa ehdot­tomasti nähdä ohjel­man ja on valmis mak­samaan siitä melko paljon, toisille se taas on jok­seenkin yhden­tekevä. Voi kat­soa, mut­ta ei paljon mak­sa. Jos kaik­ki voisi­vat nähdä ohjel­man, kat­so­jille koitu­va kokon­aishyö­ty on käyrän ja akselien rajaa­man alueen pin­ta-alan kokoinen. Jos tuo pin­ta-ala ylit­tää ohjel­man kokon­aiskus­tan­nuk­set, ohjel­man esit­tämi­nen olisi kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää. Mut­ta miten tele­vi­sioy­htiömme saisi omansa pois? Jat­ka lukemista “Kulut­ta­jan ylijäämä”

Asiantuntijoiden alueellistaminen on vaikeaa

Min­is­teri Hyssälä suun­nit­telee lääke­laitok­sen siirtämistä uudelleen organ­isoin­nin yhtey­dessä Oulu­un tai Kuo­pi­oon ja Mari Kivinie­mi tiet­tävästi kaavailee Tilas­tokeskuk­sen siirtämistä yleen­sä vain pois Helsingistä.

Helsingille ei var­maankaan pitäisi olla mitään sitä vas­taan, että val­tion työ­paikat tekevät tilaa yhteisövero­ja mak­sav­ille yri­tys­ten työ­paikoille, mut­ta noiden laitosten kannal­ta muut­to on vähin­täänkin han­kala. Henkilökun­ta ei muu­tos­ta ihas­tu. Jat­ka lukemista “Asiantun­ti­joiden alueel­lis­t­a­mi­nen on vaikeaa”

Mikä kuuluu maksaa itse?

Jotkut oikeis­to­laiset yhteiskun­ta­te­o­reetikot ovat sanoneet, että demokra­ti­as­sa on se perusvi­ka, että eri­laisia etu­ja eri ryh­mille ehdot­ta­vat voit­ta­vat liian hel­posti. Tämä argu­ment­ti menee suun­nilleen näin: jos esitän val­tion rahoista miljoo­nan euron avus­tus­ta vasenkätis­ten värisokei­den jär­jestö­toimin­nalle, se mak­saa viidellemiljoon­alle veron­mak­sa­jalle kak­sikym­men­tä sent­tiä henkeä kohden. Syn­tyvässä väit­telyssä nuo ehkä 10 000 vasenkätistä värisokea­ta ovat akti­ivisem­pia kuin ne viisi miljoon­aa sen kah­denkymme­nen sentin puoles­ta, joten ehdo­tus menee herkästi läpi. (Vaik­ka ei menisikään, han­kkeen alku­peräi­nen tarkoi­tus toteu­tuu: minä saan 10 000 ään­tä; tarkkailkaa poliitikkojanne!)

Tuon miljoo­nan euron meno­erän kestämme, mut­ta saman­laisia han­kkei­ta voi olla tuhan­sia. Lop­ul­ta me mak­samme rahaa ris­ti­in toisillemme ja ylläpidämme korkea­ta vero­tus­ta siitä oikeas­t­aan hyötymättä.

Se, että oikeis­to­laiset teo­reetikot ovat täl­lä asial­la ei riitä kumoa­maan argu­ment­tia. Pitäisi miet­tiä tarkem­min, mitä yhteiskun­nan tulee mak­saa ja mikä kuu­luu ihmis­ten itsen­sä mak­set­tavak­si. Jos verovaro­ja kuu­luu paljon huonoi­hin kohteisi­in, hyvät kohteet siitäkär­sivät Jat­ka lukemista “Mikä kuu­luu mak­saa itse?”

Suojatiesäännös

Mielipi­dekir­joit­ta­ja esit­ti Helsin­gin Sanomis­sa, että kieltä pysäköidä suo­ja­tien eteen kumot­taisi­in aikansa eläneenä. Hän perusteli sitä sil­lä, että suo­jatie kape­nee näin ja jalankulk­i­ja voi kävel­lä auton viereen ja kat­soa siitä, onko liikennettä.

Kir­joit­ta­ja ikään kuin antaa ymmärtää, että jalankulk­i­jan on väis­tet­tävä autoa suojatiellä.

Silti kir­joit­ta­jan ehdo­tus­ta voisi harki­ta. Se voisi lisätä huo­mat­tavasti suo­jatei­den tur­val­lisu­ut­ta, kos­ka auto­jen olisi pysähdyt­tävä joka risteyk­sessä. Sitä sään­töä nimit­täin ei voi kumo­ta, että jos oikea­ta kaistaa aja­va antaa tietä jalankulk­i­jalle, vasen­ta kaistaa aja­va voi huris­taa ohi. Eikä vauhdis­sa näe, onko pysähtyneessä autossa kuljettaja.

Kulttuurin ulkoisvaikutukset

Ampumau­rheilua koskevas­sa pitkässä ja polveil­evas­sa ketjus­sa Tiedemies sano muun muassa

<i>Joskus — ei nykyään ehkä — on kuitenkin ollut sel­l­ainen aika, jos­sa ampuma­har­ras­tuk­sel­la on ollut tai ainakin koet­tu ole­van myös merkit­täviä posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Ns. korkeakult­tuuril­la sel­l­aisia ei tai­da pahem­min olla.</i>

Ampumau­rheilun ulkois­vaiku­tuk­set taisi­vat kado­ta, kun armei­ja luopui Pystyko­rvista, mut­ta väite, ettei korkeakult­tuuril­la olisi posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia ei ole aivan itses­tään­selvyys. Jat­ka lukemista “Kult­tuurin ulkoisvaikutukset”