Viikon alueel­lis­tamis­su­un­nitel­ma on siirtää Suomen Ympäristökeskus Kajaani­in. Kun lääke­laitok­sen kohdalk­la ongel­mana on, etteivät koke­neet asiantun­ti­jat siir­ry mukana, tässä tapauk­ses­sa se saat­taa olla jopa koko toimen­piteen tarkoitus.

Aka­teemiusten opin­to­jen elit­is­tisyyt­tä koske­neessa viestiketjus­ta nousi esille väite, että koulu­tuk­sen ilmaisu­us on tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille, kos­ka korkeaswti koulute­tut tule­vat rikkaista per­heistä ja kos­ka heistä itses­tään tulee rikkaita.

Argu­ment­ti, jon­ka mukaan koulu­tus takaa hyvät tulot ei pidä paikkaansa sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den eikä kir­jas­ton­hoita­jien kesku­udessa, mut­ta pois­takaamme nämä ryh­mät tark­jastelus­ta ja tutkikaamme, lisääkö oikeusti­etei­den, kaup­pati­etei­den ja insinööri­ti­etei­den ilmainen ope­tus tulo­ero­ja. Jat­ka lukemista “Tukeeko ilmainen koulu­tus rikkaita?”

Hesari ker­too net­ti­sivuil­laan, että Euroopas­sa on enää kolme demar­i­hal­li­tus­ta, Por­tu­galis­sa, Espan­jas­sa ja Bri­tan­ni­as­sa. Bri­tan­ni­akaan ei ole pitkään. Ei ole kauan siitä, kun EU:n päämin­is­terikok­ous koos­t­ui melkein pelk­istä demareista.

Tähän on mielestäni hyvin syvälli­nen demarei­den aat­teel­liseen umpiku­jaan liit­tyvä syy, jos­ta en tässä postauk­ses­sa sano sen enem­pää, kos­ka prag­maat­tisem­pi  tarkastelu osoit­taa demarien alamäen johtu­van melkein pelkästään ulko­maalaisvi­hami­esten oikeustopop­ulis­tis­ten liikkei­den nousus­ta. Vaik­ka nämä luokitel­laan ääri­oikeis­toon, ne eivät ime kan­na­tus­taan oikeistop­uolueil­ta vaan demareilta.

Tämän poh­jal­ta voi ennus­taa, että demar­it kään­tyvät ulko­maalais­vas­taisik­si; ei sik­si, että se on heistä oikein, vaan kos­ka puolueen etu sitä vaatii. Kari Rajamäen val­in­ta min­is­terik­si ei ollut huonoa huumo­ria eikä edes sattuma.

Kuvitelka­amme, että hyvä hapenot­tokyky olisi avain men­estyk­seen maail­mas­sa. Olisi ole­mas­sa juok­sun mais­terin tutk­in­to, jon­ka suorit­ta­jil­ta vaa­di­taan cooperin testis­sä 3000 metriä.

Kun huo­mat­taisi­in, että juok­sun mais­terin tutkin­non suori­ta­neet pär­jäi­sivät mui­ta parem­min, yhä use­ampi pyrk­isi suorit­ta­maan juok­sun mais­terin tutkin­non, mut­ta kun se ei kaik­il­ta halukkail­ta onnis­tu­isi, raja las­ket­taisi­in 2500 metri­in. Tulisi enem­män juok­sun mais­tere­i­ta, mut­ta muut­tuisiko mikään muu? Jat­ka lukemista “Aka­teem­i­nen koulu­tus on elitististä”

Kansan Uutiset syyt­tää päämin­is­teri Mat­ti Van­has­ta ään­ten kalastelus­ta, kun hän ehdot­taa taku­ueläket­tä. Ehdo­tuk­sen mukaan ne, joiden työ- ja kansaneläke on yhteen­sä alle 65o euroa saisi­vat ero­tuk­sen kansaneläk­keen täy­den­nyk­senä. Kansan Uutis­ten mukaan Van­hanen kalas­taa ääniä. Eläkeläiset äänestävät, muu­ta köy­hät eivät äänestä. Helsin­gin Sanomat taas sanoo, että Van­hanen on valin­nut kiltit köy­hät. Jat­ka lukemista “Taku­ueläke on hyvä asia”

Ope­tus­min­is­teri Sari Sarko­maa halu­aisi, että yliopis­tot kehit­täi­sivät pääsykokei­ta siihen suun­taan, että opiske­li­jat pää­si­sivät yliopis­toi­hin sisään nopeammin.

Vuosi sit­ten moni korkeak­oulu suun­nit­teli anta­vansa lisäpis­teitä vas­ta kir­joit­taneille. Oikeusasi­amies (tai vara sel­l­ainen) kat­soi, että tämä on ris­tiri­idas­sa yliopis­g­to­lain kanssa. Täl­löin Sarko­maa sanoi, että näin ollen korkeak­oulut eivät voi noi­ta lisäpis­teitä antaa. Mik­si hän ei sil­loin esit­tänyt muu­tos­ta yliopistolakiin?

Miten yhteiskun­ta kan­nus­taa koulun päät­täviä nuo­ria valin­nois­saan? Kan­nat­taako jatkaa opiskelua vai tyy­tyä perusk­oulun päästö­todis­tuk­seen? Ville menee opiskele­maan, Kalle päät­tää tyy­tyä perusk­oulun päästö­todis­tuk­seen ja jää koti­in makoilemaan.

Ville saa opin­to­tukea ja Kalle korkeam­paa työ­markki­natukea. Yhteiskun­nan neu­vo: jos ei eri­ty­istä syytä ole, älä opiskele. Jat­ka lukemista “Nuorten kan­nus­tamista elämässä eteenpäin”

Kaik­ki eivät ilmeis­es­ti muista tari­naa itäväylän bus­sikaistoista, jot­ka tuli­vat ennen metroa ja jot­ka metron tulon jäl­keen tietysti poistettiin.

Tilanne Itäväyläl­lä oli lähin­nä kaoot­ti­nen, kos­ka autoli­iken­teen määrä oli kas­vanut nopeasti ja tie meni täysin tukkoon.Matka henkilöau­tol­la Puoti­las­ta keskus­taan kesti ruuhkas­sa 40 min­u­ut­tia ja bus­sil­la paljon pitem­pään. Kos­ka bussi9 oli vielä hitaampi, kan­nat­ti käyt­tää autoa, vaik­ka se tietysti lisäsi ruuhkaa. Asia ratkaisti­in bus­sikaistoille, joi­ta autoil­i­jat vas­tus­ti­vat jyrkästi.

Kun bus­sikai­stat tuli­vat, bus­sil­la pääsi niin paljon nopeammin,että moni siir­tyi autos­ta bus­si­in. Tämä johti siihen, että myös autoli­ikenne nopeu­tui bus­sikaisto­jen ansios­ta. Jat­ka lukemista “Itäväylän bus­sikai­stat ja Kehä I”