En voi sanoa, kuin että mitäs minä sanoin. Katso artikkeliani viime elokuulta tästä.
Hämeenlinna kuuluu kaupunkeihin, jossa syntyperäinen helsinkiläinenkin suostuisi asumaan. Mutta jos minä muuttaisin Hämeenlinnaan, ei tulisi mieleenkään muuttaa tunnin kävelymatkan päähän keskustasta. Hämeenlinnan asukasluku mahtuisi hyvin asumaan kävelyetäisyydelle keskustasta. Jos näin tehtäisiin, kaikki olisivat myös kävelyetäisyydellä rakentamattomasta maaseudusta. Miksi rakentamista hajautetaan epäkaupunkimaisiksi, vailla palveluja oleviksi muutaman sadan asukkaan alueiksi ja työnnetään viheralueet vastaavasti kauemmaksi asukkaista.
Yksi vastaus tietysti on, että Suomesta puuttuu järkevä maapoliittinen lainsäädäntö, joka tekisi mahdolliseksi osoittaa rakentamiseen alueita, jotka rakentamiseen parhaiten sopivat. Se tulee kalliiksi meille kaikille, sillä jhotenkin tuokin Hämeenlinnan epäonnistuminen veronmaksajien syliin kaatuu.
“Yksi vastaus tietysti on, että Suomesta puuttuu järkevä maapoliittinen lainsäädäntö, joka tekisi mahdolliseksi osoittaa rakentamiseen alueita, jotka rakentamiseen parhaiten sopivat.”
Moni (minä mukaanlukien) ei varmaankaan tunne lainsäädäntöä tai sen puutteita riittävän hyvin ymmärtääkseen mitä ajat takaa. Voisitko vääntää rautalangasta mikä laki näiden lämpäreiden rakentamisen kuntalaisten kustannuksella mahdollistaa, ja minkälainen lainsäädäntö sen voisi ehkäistä ?
Kylläpäs henkselit paukahtivat!!! Näithän sinä jo vuosi sitten senkin, että Vapaavuoresta kuoriutuu täysverinen cityvihreä! No, öljyn hintaennuste tänä keväänä meni vähän pieleen ja kovalla tohinalla toteutettu, sinunkin unelmoimasi päästökauppajärjestelmä ei ole vähentänyt kokonaispäästöjä, mutta sivuvaikutuksena kallistunut energianhinta mm. kaataa suomalaista metsäklusteria nurin. On se sairasta, että paperiyhtiön parhaiten kannattava osa on energianmyynti sellupadan alta. Mitäs pienistä, koitetaan muistaa vaan ne onnistuneet ennustukset!
“Yksi vastaus tietysti on, että Suomesta puuttuu järkevä maapoliittinen lainsäädäntö…”
Tarkoittaako tämä sosialisointia ja pakkolunastuksia?
“Se tulee kalliiksi meille kaikille, sillä jhotenkin tuokin Hämeenlinnan epäonnistuminen veronmaksajien syliin kaatuu.”
Loistavaa Osmo, taas olemme samaa mieltä! Päättäjien nyt joukolla havittelema kaupunkirakenne raideliikenteen varaan kaatuu vielä meidän veronmaksajien syliin. Te ette niitä tule keräämään kolehdilla keskuudestanne (teitä on vaan liian vähän), vaan “ilmaisen” joukkoliikenteen maksumiehenä häärää työssä käyvä, lihaa syövä, olutta juova, autoileva heteromies (ja muutama tuollainen nainen kuin tuo Ellu täällä).
Katselin taas kerran huolestuneena Hesan Vihreiden nimilistaa. Millä ansioilla sinua tituleerataan siellä tietokirjailijaksi? Ennen vanhaan kirjojasi olisi kutsuttu ytimekkäästi vain poliittisiksi pamfleteiksi.
Markuksen väite, jonka mukaan päästökauppa ei olisi vähentänyt kokonaispäästöjä, mutta on nostanut energian hintaa, on niin epäkonsistentti, että hänen pitäisi perustella se. Sen mukaanhan energialla ei ole lainkaan hintajoustoa. Varsinaista päästökauppaa on harjoitettu vasta tämän vuoden alusta, joten tuloksia on muutenkin vaikea siitä saada. Silloin, kun öljyn hinta nousu 80 dollariin, tosin sanoin, ettei se voi paljon enää nousta,koska kivihiilestä tehty polttoaine muodostuu uhaksi sekä öljylle että ilmastolle.
Öljyn hinnasta en tiedä ennustaneeni mitään muuta, kuin että se on vuonna 2030 nykyistä selvästi koreampi. Tuon ennusteen pieleen menoa on vaikea arvioida.
Järkevällä maapoliittisella lainsäädännöllä tarkoitan länsieurooppalaista.
Jos korkea energian hinta kaataa suomalaista puunjalostusteollisuutta, energian on oltava jossain toisessa puuta jalostavassa maassa halvempaa. Missä? Sellukattilan alta myydään kyllä energiaa, mutta vain, kun kattila on päällä.
“Yksi vastaus tietysti on, että Suomesta puuttuu järkevä maapoliittinen lainsäädäntö, joka tekisi mahdolliseksi osoittaa rakentamiseen alueita, jotka rakentamiseen parhaiten sopivat.”
Mikä lainsäädäntö? Hämeenlinnan kaupunki tuon messualueen valitsi, ja kaikki isot rakennuttajat eivät enää Espoon kokemuksista viisastuneena lähteneet leikkiin mukaan. Ilmeisesti siis kuntien kaavoitusmonopoli pitäisi purkaa, ja ottaa valtio mukaan, ainakin ohjaamaan tiukemmin.
Joku saattaa ehkä arvatakkin, että itse en oikein usko kaavoituslainsäädännön kehittämiseen tässä asiassa, vaan omistusoikeuksien kehittämiseen siten, että rakentamisen ympäristövaikutukset tulevat rakentajan maksettavaksi, asumisen asujan.
“Markuksen väite, jonka mukaan päästökauppa ei olisi vähentänyt kokonaispäästöjä, mutta on nostanut energian hintaa, on niin epäkonsistentti, että hänen pitäisi perustella se. Sen mukaanhan energialla ei ole lainkaan hintajoustoa.”
En pysty Markuksen väitettä perustelemaan, mutta mielestäni asiaa ei voi tarkastella noin yksinkertaisesti kuin esität. Ensimmäisellä päästökauppakaudella päästöoikeuksia jaettiin aivan liikaa, jonka seurauksena päästöoikeuksien hinta oli kauden lähestyessä loppuaan käytännössä nolla. Lopputulos oli se, että viimeisen puoli vuotta naftaliinista kaivetut hiililaitokset työnsivät sähköä verkkoon johdot punaisina. (Tähän saattoi vaikuttaa epävarmuus siitä vaikuttavatko ensimmäisen kauden päästöt toisen kauden alkujakoon. En tiedä koska lopulliset päätökset toisen kauden alkujaosta tehtiin.) Eli ainakin vaihtoehtoisiin rajoittamiskeinoihin (kiintiöt, verot) nähden päästökauppa on toistaiseksi mitä ilmeisimmin vähentänyt vähemmän päästöjä. Jos ensimmäisellä kaudella on kasvatettu päästöjä suurempien alkujakojen toivossa, niin on kyseenalaista vähenivätkö päästöt ollenkaan.
Lisäksi sähkön kulutuksen hintajousto on ymmärtääkseni tyypillisesti suhteellisen pieni, joten suhteellisen pienetkin markkinoiden vikojen aiheuttamat muutokset päästöissä helposti ovat merkittävämpiä kuin hintajouston aiheuttama vaikutukset.
Ei Hämeenlinna muodosta mitään poikkeusta. Asuntomessutalot ovat menneet huonosti kaupaksi myös Espoossa ja Kotkassa. Aina ne menevät huonosti kaupaksi.
“Yksi vastaus tietysti on, että Suomesta puuttuu järkevä maapoliittinen lainsäädäntö, joka tekisi mahdolliseksi osoittaa rakentamiseen alueita, jotka rakentamiseen parhaiten sopivat.”
2/3 Helsingin seudun haja-asutusalueiden rakentamisesta tehdään poikkeusluvilla. Omakotitaloja ja peltihalleja. Maankäyttö- ja rakennuslaki on tehty löperöksi, kunnat käyttävät tätä porsaanreikää hyväksi. Toinen tekijä on nykyiseen lakiin sisäänkirjoitettu “perusrakennusoikeus” eli kaikilla maanomistajilla on oikeus rakentaa maatansa. Kunnilla on jopa korvausvelvollisuus jos maanomistaja ei saa rakentaa. MTK:n aikaansaannoksia.
Lakia pitää tiukentaa. Vaatii poliitisia päätöksiä. En ole vielä nähnyt tai kuullut yhtään poliitikkoa joka olisi sitä julkisesti vaatinut. Siis sanonut suoraan mistä on kyse.
Myös minä kävin messuilla tutustumassa messutaloihin ja ‑alueeseen.
Sinänsä kelpo taloja kaikki, mutta kalliilla olivat tehtyjä, niin kuin messutalot muinakin vuosina. Messujen aikanakin uutisoitiin roimista budjetin ylityksistä. Talot eivät käy kaupaksi kun halvempia ja lähempänä keskustaa sijaitsevia asuntoja on tarjolla. Jos myyntihintoja alennettais vaikka 20–30%, uskoisin, että halukkaita ostajiakin alkaisi löytyä. Lähikauppa, päiväkoti yms. lisäisi kiinnostusta.
Muna-kana-tilanne. Ei asukkaita kun ei palveluja ja ei palveluja kun ei asukkaita.
Eiköhän paperiteollisuuden alasajo Suomessa johdu siitä, että eucalyptus kasvaa 7 vuodessa korjuukypsäksi ja suurilta puupelloilta sen korjuu on helppoa ja halpaa. Kasvavat paperimarkkinat ovat etelässä, joten siellä se sellukin kannattaa keittää.
Lisätään yhtälöön Venäjän puutullit ja suomalaisten metsänomistajien kitsas puunmyynti.
Siinä se on, Markus.
En tunne Hämeenlinnaa enkä kyseistä asuntomessualuetta kovinkaaan hyvin, mutta karttaa vilkaisemalla en heti keksi olisiko Hlinnassa ollut lähempänä keskustaa ollut osoittaa messutaloille ~10 hehtaarin rakentamaton alue? OS:llä varmaan on jotain vaihtoehtoja, Aulanko? Vai Parolannummi kenties?