Osatyökyky­isiä varten on ole­mas­sa eri­laisia osatukia. Jos henkilön työkyky on esimerkik­si alen­tunut 40 — 60 pros­ent­tia, hän voi päästä osit­taiselle työkyvyt­tömyy­seläk­keelle ja saa­da noin puo­let siitä työkyvyt­tömyy­seläk­keestä, jon­ka hän saisi, jos olisi kokon­aan työkyvytön. Vas­taavasti hän saa tehdä työtä osa-aikaises­ti niin, että palk­ka saa olla korkein­taan 60 % aiem­mas­ta palka­s­ta. Kaik­ki hyvin pait­si tuo osa-aikaisu­u­den vaatimus.

 Osaeläke­jär­jestelmä läh­tee siitä ajatuk­ses­ta, että henkilö on sat­apros­ent­tis­es­ti työkykyi­nen osan ajas­ta ja lop­un ajas­ta työkyvytön. Ei kel­paa, että hän pystyy tekemään työtä alen­tuneel­la tehokku­udel­la, siis hitaam­min ja saa­da sen mukaises­ti pienem­pää tun­tipalkkaa. Niin­pä osatyökyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vat eivät yleen­sä pääse osatyöhön ja joutu­vat sen vuok­si elämään köy­hyy­dessä.  Puo­litet­tu työkyvyt­tömyy­seläke on aika pieni. Jat­ka lukemista “Osatyökykyi­nen vai osa-aikaises­ti työkykyinen?”

Täl­laisia härvelin bon­gasin tois­sa kesänä pyöräil­lessäni Itä­val­lan Linzis­sä. Raideleveys näyt­ti siel­läkin ole­van kotoinen metri. Tämä ei pär­jää Helsin­gin keskus­tan mutkaisil­la ja mäk­isil­lä reit­eil­lä, mut­ta pär­jäisi Jok­er­il­la, jos reit­ille ei tehtäisi sinne ei tehtäisi jyrkkiä mutkia. 

Metrin raideleveys ei estäisi han­kki­mas­ta kan­sain­välistä isokokoista ratikkakalus­toa. Vaik­ka jok­eri­ratikoil­la ei voisi ajaa keskus­taan, keskus­taratikat voisi­vat ajaa Jok­erire­it­il­lä. Se olisi arvokas asia.

Suomes­sa ter­vey­den­huoltomenoille on kat­to, jota suurem­pia meno­ja ei tarvitse mak­saa. Resep­tilääkkei­den kohdal­la tämä kat­to on 643,14 euroa ja kun­nal­lis­ten ter­vey­den­huoltomak­suen kohdal­la  590 euroa. Katot ovat eril­liset, joten jos käyt­tää paljon sekä palvelu­ja että lääkkeitä, voi joutua mak­samaa n yhteen­sä 1233,14 euroa. Näitä kat­to­ja on vaa­dit­tu yhdis­tet­täväk­si yhdek­si katok­si, jot­ta korkeimpia kulu­ja saataisi­in kohtu­ullis­te­tuk­si. Ajan hen­gen ja taloudel­lis­ten tosi­a­sioiden vuok­si tämän pitäisi tapah­tua kus­tan­nus­neu­traal­isti. Jos molem­mille menoille on yhteinen kat­to, se on selvästi nyky­isiä kat­to­ja korkeampi, mut­ta toisaal­ta selvästi niiden sum­maa (1233 euroa) alempi.

Voitaisi­inko ajatel­la, että rahaa tuon katon alen­tamisek­si kerät­täisi­in sil­lä, että sairaus­vaku­u­tus ei kor­vaisi pieniä lääke­meno­ja lainkaan? Jos joutuu vuodessa mak­samaan yhden antibioot­tiku­urin, sen mak­saisi kokon­aan itse. Sairaus­vaku­u­tus tulisi kuvaan mukaan vas­ta, kun meno­ja ker­tyy vähän enem­män? Näin menetel­lään esimerkik­si Ruotsissa.

 

Helsin­gin — tarkoi­tan Helsingillä kaupunkia, joka on jakau­tunut noin kymme­neen kun­taan ja jon­ka asukasluku on vähän yli miljoona —  kaupunki­rakenne on perus­tunut viiteen säteit­täiseen nauhakaupunki­in eli sormi­malli­in. Tämä oli pitkään hyvä raken­nemalli, mut­ta nyt kaupun­gin kehi­tys on pur­sua­mas­sa ulos tästä muo­tista, eikä uut­ta raken­net­ta hal­litse tai suun­nit­tele kukaan. Jat­ka lukemista “Keskuskaupungista verkostokaupungiksi”

Inkre­men­tal­is­mil­la tarkoite­taan kaupun­gin suun­nit­telemista pala palal­ta ilman kokon­ais­su­un­nitel­maa jokaista päätöstä erik­seen opti­moiden. Yleinen käsi­tys ja koke­mus on, että näin toteutetus­ta kaupungista tulee huono. Jat­ka lukemista “Inkre­men­tal­is­mista ei ole suunnitteluperiaatteeksi”

Lama tuli niin yllät­täen, että järke­vien elvy­tys­toimien käyn­nistämi­nen on vähän han­kalaa. Ensin pitää tehdä suun­nitel­mat ja kun töi­hin pääst6ääm, on vaarana että lama on lop­punut ennenaikaises­ti ja elvy­tys­in­vestoin­nista tulee yliku­umken­tamis­in­vestoin­ti. Sik­si pitäisi kek­siä jotain jotain nopeasti toimeenpantavaa.

Mis­sä kun­nos­sa ovat Raide-jok­erin suun­nitel­mat? Se pitäisi rak­en­taa joskus kymme­nen vuo­den päästä, mut­ta voisiko sen rak­en­tamista aikaistaa? Ymmärtääk­seni Helsin­gin päässä reit­ti on niin selvä, ettei siinä ole mitään suu­un­nit­telemista — jos raideleveys on valit­tu. Siitä vain töihin?

Uuden­maan­li­it­to tor­jui maanan­taina 1.12. Vihdin kun­nan pyyn­nön ryhtyä muut­ta­maan maakun­takaavaa niin, että se mah­dol­lis­taisi Idea­park­i­un rak­en­tamisen Vihti­in. Tämä oli täysin oikea päätös, mutta…
Per­jan­taina 5.12. Espoo ilmoit­ti suun­nit­tel­e­vansa 110000 ker­rosneliön automar­ket­tia Lom­mi­laan, Turun­tien ja Kehä III:n risteyk­seen. Ter­mi “automar­ket” sal­lit­ta­neen, kos­ka Espoo suun­nit­telee sitä kauas raiteista, jot­ka oli­si­vat kyl­lä tar­jol­la siinä ihan lähel­lä) Pelkään pahoin, ettei maakun­tali­it­to pysty estämään tätä han­ket­ta. Jos näin on, ymmär­rän, että vihtiläiset ovat vähän kallel­la kypärin.

Ruot­salainen kansan­puolue näyt­tää aloit­ta­neen kam­pan­jan nuuskan lail­lis­tamisek­si Suomes­sa tai ainakin ruotsinkielis­ten kesku­udessa. Perus­teena on, että nuus­ka on kuulem­ma tupakkaa vaarat­tomampi huume. Analysoidaan­pa vähän tätä.
Kan­nat­taa muis­taa, ettei nikoti­i­ni ole mikä tahansa vaara­ton nautin­toaine, vaan erit­täin voimakkaan riip­pu­vu­u­den aiheut­ta­va huume, joka kiel­let­täisi­in het­keäkään miet­timät­tä, jos se kek­sit­täisi­in nyt. Sen aiheut­ta­ma riip­pu­vu­us on läh­es hero­i­inin luokkaa. Jat­ka lukemista “RKP:n uusi huumelinja”

Kun oikeu­sis­tuimet päät­tivät, ettei yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvo­ja saa per­iä hin­taa yksi­tyiselle ton­tille pysäköin­nistä, on silkkaa rahan­haaskaus­ta mak­saa taloy­htiön pysäköin­tipaikas­ta. Naa­purin paikalle voi nyt rauhas­sa pysäköidä. Kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvo­ja tulee paikalle, jos isän­nöit­si­jä kut­suu ja jos isän­nöit­si­jä on itse paikalla todis­ta­mas­sa, että tämä auto on vääräl­lä paikalla. Kun taloy­htiö teki sopimuk­sen yksi­tyisen kanssa, se antoi sille luet­telon pysäköin­tipaikko­jen “omis­ta­jista”. Tähän luet­teloon valvo­ja ver­tasi pysäköi­tyjä, ja sakot­ti naa­purin paikan varastanutta.

Mik­si kun­nalli­nen pysäkölin­nin­valvo­ja ei voisi toimia kuten yksi­tyi­nen toimi?

On muutenkin kum­mallista säästämistä Helsin­gin kaupungilta, että nyls pysäköin­nin valvo­jis­sa säästetään, vaik­ka nämä tuo­vat palkkansa moninker­tais­es­ti takaisin.

Vihrei­den puheen­jo­hta­javaal­ista näyt­tää tule­van vähän tyl­sä. Ehdokkai­ta on tasan yksi, Anni Sin­nemä­ki. Tämä on pet­tymys sikäli, että piti kokeil­la suo­raa jäsenäänestys­tä muille malliksi.

Rock-sanoit­ta­ja Sin­nemä­ki ei tun­nu ole­van kaikkien vihrei­den äänestäjien mieleen. Tätä kuvaa se, että moni on ottanut yhteyt­tä jopa min­u­un ja pyytänyt ryhtymään uud­estaan puheen­jo­hta­jak­il­paan. Tiedok­si kaikille: ei ole mitenkään mah­dol­lista, että puheen­jo­hta­ju­udessa ryhdytään vuorottelemaan.

Ei ollut aikanaan min­unkaan mieleeni aikanaan, kun Anni pudot­ti eduskun­nas­ta Pekka Haav­is­ton. Min­ul­la oli sil­loin Annia kohtaan hyvin samat ennakkolu­u­lot kuin monel­la tun­tuu yhä ole­van, mut­ta ne kari­si­vat nopeasti. Jat­ka lukemista “Anni Sin­nemäestä tulee hyvä puheenjohtaja”