Terveydenhuollon maksukatot

Suomessa terveydenhuoltomenoille on katto, jota suurempia menoja ei tarvitse maksaa. Reseptilääkkeiden kohdalla tämä katto on 643,14 euroa ja kunnallisten terveydenhuoltomaksuen kohdalla  590 euroa. Katot ovat erilliset, joten jos käyttää paljon sekä palveluja että lääkkeitä, voi joutua maksamaa n yhteensä 1233,14 euroa. Näitä kattoja on vaadittu yhdistettäväksi yhdeksi katoksi, jotta korkeimpia kuluja saataisiin kohtuullistetuksi. Ajan hengen ja taloudellisten tosiasioiden vuoksi tämän pitäisi tapahtua kustannusneutraalisti. Jos molemmille menoille on yhteinen katto, se on selvästi nykyisiä kattoja korkeampi, mutta toisaalta selvästi niiden summaa (1233 euroa) alempi.

Voitaisiinko ajatella, että rahaa tuon katon alentamiseksi kerättäisiin sillä, että sairausvakuutus ei korvaisi pieniä lääkemenoja lainkaan? Jos joutuu vuodessa maksamaan yhden antibioottikuurin, sen maksaisi kokonaan itse. Sairausvakuutus tulisi kuvaan mukaan vasta, kun menoja kertyy vähän enemmän? Näin menetellään esimerkiksi Ruotsissa.

25 vastausta artikkeliin “Terveydenhuollon maksukatot”

  1. Tämän voi kääntää niin, että terveydestä sakotetaan. Jos sairastaa vain vähän, joutuu siitä suhteessa maksamaan enemmän kuin että sairastaa paljon.

    Minusta se pitäisi olla toisin päin. Omavastuu kulujen loppu-, ei alkupäähän.

  2. Tuohon pitää täydentää: kaikkia reseptilääkkeitäkään ei korvata. Eli reseptilääkkeen pitää olla erikseen Kelan hyväksymällä korvattavien listalla. Itsekin hämmästyin kun ensimmäisen kerran asiaan törmäsin jo vuosia sitten.

  3. Minä en nyt ymmärrä Elinan logiikkaa…

    (Sairaus)vakuutuksesta maksettaisiin siis vain sellaiset kulut, jotka ihmisellä on varaa maksaa itsekin, mutta kalliimmat hoidot, jotka voivat sotkea talouden pitäisi maksaa itse. Kyllä vakuutusmaksuja on tähän saakka maksettu, juurikin siksi, että sillä turvaa taloutensa, jos isompi vahinko sattuu.

    Onko Elinan tarkoitus pakottaa kaikki, joilla vain siihen hiukankin varaa on, hankkimaan amerikanmallinen yksityinen sairaskuluvakuutus?

  4. Elina kirjoitti: Tämän voi kääntää niin, että terveydestä sakotetaan. Jos sairastaa vain vähän, joutuu siitä suhteessa maksamaan enemmän kuin että sairastaa paljon.

    Näinhän vakuutukset juuri toimivat: maksetaan hieman ylimääräistä, jotta vahingon sattuessa ei tarvitse maksaa hurjia summia.

    Jos tietystä rajasta ylöspäin jokaisen olisi maksettava omat sairauskulunsa, jokainen joutuisi käytännössä ottamaan yksityisen sairausvakuutuksen ja se vasta kalliiksi tulisi.

  5. ”Ajan hengen ja taloudellisten tosiasioiden vuoksi tämän pitäisi tapahtua kustannusneutraalisti”.

    Ajan henki taitaa olla enemmän pienen eliitin kuin kansan henki. Ja taloudellinen tosiasia on korkeintaan se, että lääkemenot ovat kasvussa ja niitä on syytä hillitä, mutta kustannusneutraaliusvaatimus taitaa tulla enemmänkin VM:n suunnalta.

    ”Voitaisiinko ajatella, että rahaa tuon katon alentamiseksi kerättäisiin sillä, että sairausvakuutus ei korvaisi pieniä lääkemenoja lainkaan?”

    Ehkä voisi, mutta varmaankin kannattaisi tarkastella ns. elintasolääkkeitä ja elintärkeitä lääkkeitä erikseen. Kannattaa myös muistaa, että pienetkin lääkemenot voivat olla suuria kaikkein köyhimmille.

    ”Vain reseptipakon alaiset lääkkeet korvataan.”

    Tietääkseni myös reseptittä myytävistä itsehoitolääkkeistä voi lääkärin määräämänä saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen, jos hintalautakunta on hyväksynyt valmisteelle korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan.

  6. Minulla on SATA-komitealla yksi kaino toive: valitkaa joku aikayksikkö ja standardoikaa KAIKKKI tuet ja maksukato siihen. Mielellään kuukausi, mutta jätän tuon viisaammille.

    Paljon lääkkeitä käyttävällä tuo katto voi tulla täyteen kuussa. Jos eläke on esimerkiksi 700e/kk, niin tuossa ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa tammikuussa on rahat loppu lääkelaskujen takia vaikka vuositasolla lääkekustannus ei ole kohtuuton. Tällöin myönnetään periaatteessa toimentulotukea, siis kokonaiskustannus yhteiskunnalle suurempi.

    Omakohtaista kokemusta minulla on aiheesta äitini vuodeosastomaksuista…

  7. ”Ehkä voisi, mutta varmaankin kannattaisi tarkastella ns. elintasolääkkeitä ja elintärkeitä lääkkeitä erikseen.”

    Mitä tarkoitat elintasolääkkeillä? Esimerkiksi kipulääkkeet eivät ole mitenkään elintärkeitä, mutta vaikuttavat elämän laatuun senkin edestä.

  8. Minä olisin valmis maksamaan aika paljon (jos se rahasta olisi kiinni) että en koskaan sairastuisi vakavasti.
    Terveellä ihmisellä on monta asiaa mielessä, oikein sairaalla vain yksi.
    No jos totta puhutaan, niin koko lääkejärjestelmä on erittäin ongelmallinen kokonaisuus. Ehkä juuri siitä syystä, että sairasta on niin helppoa rahastaa. Tuodaan esim. markkinoille lääkkeitä, jotka ovat erittäin kalliita, mutta halvempaan lääkkeeseen nähden hyöty voi olla täysin näennäinen. Taitaa lisäksi olla niin, että pyritään tietentahtoen kehittämään sellaisia lääkkeillä joita joutuu käyttämään jopa loppuelämänsä. Kannattavaa liiketoimintaa lääkkeiden valmistajille ja myyjille. Jotenkin yhteiskunnan on kai pidettävä huoli, että asiat eivät karkaa käsistä. Mielestäni Suomessa on melkoisen hyvin toimiva lääkejärjestelmä.

  9. Niin, siis itsehoitolääkkeitäkin korvataan, esimerkiksi kostutussilmätipoissa on sellaisia. Sitten useimpia antibioottisilmätippoja(resepti) ei korvata. Koko korvaussuma on täynnä epäloogisuuksia.
    Kaikkein järkyttävintä on, että väärinkäytössä yleiset PKV-lääkkeet ovat lähes ilmaisia ja sitten vielä KELA-korvattavia. Suorastaan typerää. Ei tällainen todellakaan edusta toimivaa lääkejärjestelmää. Kela on sekä maksaja että hinnanmäärääjä (HILA:ssa), istuu siis kahdella pallilla.

  10. ”Mitä tarkoitat elintasolääkkeillä? Esimerkiksi kipulääkkeet eivät ole mitenkään elintärkeitä, mutta vaikuttavat elämän laatuun senkin edestä.”

    Kipuakin on monenlaista. Myös esimerkiksi laihdutus-, erektiohäiriö-, mieliala- ja lääkkeiden sivuvaikutusten hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin saatetaan turvautua aika lepsuin perustein. Syy ei ole niinkään asiakkaan. Ajan henkenä nyt vain näyttää olevan mahdollisimman helppo elämä ja yhteiskunnallisten ja elämäntapaongelmien hoitaminen lääkkeillä.

    Katse kannattaa suunnata myös lääkäriin. Hän toimii lääkejakelun portinvartijana ja on paljolti hänestä kiinni kuinka lääkemenot kehittyvät ja maksukatot täyttyvät. Myös lääkkeiden paremmalla tuotekehittelyllä voitaisiin varmaankin vaikuttaa kustannuskehitykseen ja tarpeettomaan lääkkeiden käyttöön, mutta epäilen onko se taas lääketeollisuuden etu.

  11. Ennemminkin kuin hallitus vs. lääkkeitä kuluttava kansa-asetelmaa, pitäisi yrittää oikoa kansa vs. lääkkeitä myyvät firmat-asetelmaa. Mikä onkaan lääkefirmalle mukavampaa kuin myydä lääkkeitä, jotka ovat kalliita ja joita syödään loppuikä? Diabetesta voitaisiin hoitaa leikkauksella tai hiilihydraattittomalla ruokavaliolla insuliinin sijaan, enkä nää siinä järkeä että sydänvaivaisella yritetään laskea kolesterolia statiineilla normaalitasoa alemmas.

    Ehdotus, että ensin maksettaisiin itse ilman kela-korvausta on hyvä. Vielä kun saisi kela-kortista älykortin, joka ”soittaa kotiin” ja tarkistaa, mitkä limiitit onvat käytössä. Esimerkiksi 75 euroon asti maksettaisiin lääkkeet ilman kelakorvausta, 500 asti korvauksella ja yli menevästä saisi heti täyden korvauksen.

  12. Ei paljon liity tähän, mutta… Eläkeläiseksi hyvätuloinen makasi terveyskeskuksen käytävällä ja varaton naapuri makasi viereisessä huoneessa. Toinen maksoi 500 euroa kansipaikastaan ja toinen ei mitään hyttipaikastaan. Varakkaammalla ei ollut varaa yksityiseen hoitoon, sillä makuu siellä olisi ollut nollan enemmän. Mutta tämmöistä tämä on, kerta kaikkiaan.

    Terv. nim. merk. onko oikein

  13. Osmo, eipä kannata juuri väitellä, mene Kelan sivulle ja tarkista asia. Tyylillesi uskollisena luultavasti vain jankkaat tästäkin maailman tappiin saakka etkä myönnä olevasi väärässä.
    Kela-korvattavia itsehoitotuotteita on mm. ihovoiteissa, silmätipoissa ja vatsalääkkeissä. Näitä on ollut Kelan korvauksella jo vuosia, joten ihan äsken muutokset eivät ole tapahtuneet.
    PKV-lääkkeissä yksinkertaisinta olisi ottaa ne kaikki pois Kelan korvauksilta, ehkäpä kodeiini-parasetamoli-yhdistelmävalmisteita ja joitakin opiaatteja lukuunottamatta, joita käytetään kivunhoidossa. Kaikki rauhoittavat bentsodiatsepiinit ja niiden johdokset tulisi poistaa kaikissa pakkauskokoluokissa korvauksilta. Korvauksiin ei ole mitään perusteita, koska näitä aineita tulisi käyttää käypähoitosuositusten mukaan korkeintaan muutamia viikkoja.

  14. Se, että lääkevalmiste vaatii lääkemäräyksen (reseptin) ja onko se korvattava eivät liity mitenkään toisiinsa. Sen mitä saa myydä ilman lääkemääräystä päätetään lääkelaitoksessa ja korvattavuudet STM:n alaisessa hintalautakunnassa.

    Esimerkiksi ummetuslääkkeet ja silmätipat saattavat olla etenkin isommissa pakkauksissa peruskorvattavia. Korvattavuus tosin vaatii lääkemääräyksen ja usein nämä ihmiset (esim vanhukset) käyttävät säännöllisesti ummetuslääkettä.

    Lääkekulujen kattoon lasketaan vain korvattavat lääkkeet, eli ei korvattavia lääkkeet eivät siihen kuulu.

    (Myönnän: alkuperäisessä postauksessani oli virhe, jonka olen nyt poistanut/OS)

  15. Tässä voi nyt olla myös väärinkäsitys. Itsehoitotuotteissa siis on useita valmisteita, joista saa Kela-korvauksen, mikäli lääkäri on kirjoittanut ne reseptille. Samoja tuotteita saa korvauksetta ilman reseptiäkin. Esimerkiksi 200 tai 400 gramman pakkauksia ihovoiteita saa Kela-korvauksella reseptillä, mikäli lääkäri vielä kirjoittaa reseptiin taikasanat : ”pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon”.

  16. Olen ajatellut, että Britanniassa ei voitaisi keksiä oikeastaan mitään kovin näppärää julkispalveluihin liittyvää.

    Mutta täkäläinen lääkekorvaussysteemi on aika hyvä. Siinä on Prescription charge, joka on tänä vuonna £7,10. Noin 10 erilaista erityisryhmää saa lääkkeensä ilman tätä kustannusta.

    Mutta siis tuossa ajatus on se, että kun jokainen lääkepaketti maksaa 7,10, systeemissä halpoja lääkkeitä käyttävät subventoivat järjestelmän sisäisesti kalliita lääkkeitä.

    Suomessa aika moni lääke on alle kymmenen euroa tai nykykursseilla hiukan alle. Geneeriset antibiootit jne. maksanevat oikeasti alle punnan paketti, joten ne generoivat rahaa järjestelmään, ja kalliin lääkkeen ostaja saa muikean subvention.

    Mutta kun reseptien massat ovat noissa halvoissa lääkkeissä, olemn ymmärtänyt, ettei tähän systeemiin tarvitse äyskäröidä ihan mahdottomasti verorahaa.

    Byrokratia ainakin on kevyt, koska ei tarvita mitään virastoa myöntämään noita maksukatto-oikeuksia ja pläräämään kuitteja.

    Erityisryhmään kuulumista ei valvota mitenkään muuten kuin ”pistokokeilla” (= Britannian tapauksessa ei ollenkaan), koska petkuttaja aiheuttaa kuitenkin vain £7,10 suuruisen tappion eikä mahdollisesti satoja euroja kuten Suomen systeemissä.

  17. Hyvä on, uskotaan. Jos lääkäri kirjoittaa reseptin itsehoitolääkkeeseen, siihen voi siis saada sv-korvauksen Muistin väärin. Tuollainen säästöehdotus on kyllä joskus ollut, mutta se ei siis sittenkään toteutunut. Muistan sen siitä, että vastustin ajatusta jyrkästi. Poistin väitteen alkuperäisestä postauksesta, jotta en leivittäisi väärää tietoa.

  18. Korkean verotuksen Suomessa sairastaminen on kallista. Vakava sairaus ajaa perheitä taloudelliseen katastrofiin. Erilaiset omavastuut ja pikkumaksut ovat myrkkyä ihmiselle joka ei vakavan sairauden vuoksi voi olla työssä pitkään aikaan. Espanja on Suomea inhimillisempi – vaikka köyhempi.

  19. Osmo sanoo:

    ”Hyvä on, uskotaan!”

    Tämä on jo nyt Suomen historiaa ja nämä sanat tulevat saamaan paikkansa kansakunnan suurmiesten muistetumpien lausahdusten joukossa.

    Nukun nyt yön yli ja katson tämän huomenna uudestaan, että onko tämä totta. Ihan vielä ei nipistämälläkään onnistu.

  20. Oden blogissaan esittämä ajatus on kyllä tarkemman selvityksen väärti. Lääkekorvauksiin käytettävissä olevat rahat kannattaisi käyttää siten, että korvauksia saavat eniten ne, jotka korvauksia eniten tarvitsevat, eli paljon sairastavat ja sairauksistaan paljon maksavat. Joitakin kymppejä vuodessa lääkkeisiin käyttävät eivät tarvitse korvauksia, sen sijaan useita satoja euroja maksavat tarvitsevat.

    Mutta epäilen että asiasta päättävillä olis rohkeutta tehdä tällaista muutosta, sillä sadat tuhannet ihmiset (=useimmat lääkkeitä ostavat) menettävisivät tällaisessa uudistuksessa pienen summan rahaa vuosittain. Näiden ääniä poliitikot eivät varmaankaan ole valmiita riskeeraamaan. Ei vaikka mm. pienituloiset paljon sairastavat vanhukset saisivat suuren hyödyn ja helpotusta taloudelliseen ahdinkoonsa.

  21. ”Myös esimerkiksi laihdutus-, erektiohäiriö-, mieliala- ja lääkkeiden sivuvaikutusten hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin saatetaan turvautua aika lepsuin perustein. Syy ei ole niinkään asiakkaan. Ajan henkenä nyt vain näyttää olevan mahdollisimman helppo elämä ja yhteiskunnallisten ja elämäntapaongelmien hoitaminen lääkkeillä.”

    Tallaista usein kuulee vaitettavan. Kuinka moni mies menee terveyskeskukseen valittamaan erektiohairiota, jos se ei ole todellinen ongelma? Entapa lihavuus, moniko vakavasti ylipainoinen pystyy pudottamaan painonsa pysyvasti normaalitasolle elamantapamuutoksella? Masennuksestakin on aina helppo jeesustella, kun ei satu omalle kohdalle. Halvempaa tietysti olisi, jos kaikki masentuneet paattaisivat tanaan ihan vaan ”ryhdistaytya”.

    Jos joillain naista edellamainituista sairauksista on yhteiskunnallisia syita, niihin pitaa tietenkin puuttua, mutta miksi tulisi lopettaa jo sairastuneiden ihmisten auttaminen?
    Jos elamantapasairauksien hoitoa halutaan vahentaa, niin aloitetaan vaikka urheiluvammoista. Saastyy pitka penni.

  22. Mielestäni jos on niin terve, että selviää vuosittaisista lääkekuluista summalla, joka pysyy alle nykyisen omavastuun, voi onnitella itseään, onnea, korkeampia voimi jne, ja maksaa tällaiset vähäiset lääkekustannuksensa tyytyväisenä hymyssä suin pois, ilman valtion avustuksia.

    On hyvä, että Kelan rahat voidaan kohdentaa sinne, missä tarve on oikeasti suuri ja kulut sen mukaiset.

  23. ”Ennemminkin kuin hallitus vs. lääkkeitä kuluttava kansa-asetelmaa, pitäisi yrittää oikoa kansa vs. lääkkeitä myyvät firmat-asetelmaa. Mikä onkaan lääkefirmalle mukavampaa kuin myydä lääkkeitä, jotka ovat kalliita ja joita syödään loppuikä? Diabetesta voitaisiin hoitaa leikkauksella tai hiilihydraattittomalla ruokavaliolla insuliinin sijaan, enkä nää siinä järkeä että sydänvaivaisella yritetään laskea kolesterolia statiineilla normaalitasoa alemmas.”

    Lääkärithän hoidoista päättää (potilaan suostumuksella), eikä lääkefirmat. Mä en tajua tätä jatkuvaa lääkefirmojen demonisointia. Lääkefirmat kehittävät ja tuottavat lääkkeitä, eivät ne voi pakottaa yhtään potilasta popsimaan heidän pillereitään.

  24. Rotwang:

    ”Lääkefirmat kehittävät ja tuottavat lääkkeitä, eivät ne voi pakottaa yhtään potilasta popsimaan heidän pillereitään.”

    Sinivihreä:

    Näin juuri. Lisäisin vielä sen, että lääkkeiden korkea hinta on, valtion ohella, vakavasti sairaan hyvä ja läheinen ystävä. Korkea hinta on käytännössä paras käytettävissä oleva motiivi sille, että lääkitystä jatkossakin kehitetään.

  25. ”Näin juuri. Lisäisin vielä sen, että lääkkeiden korkea hinta on, valtion ohella, vakavasti sairaan hyvä ja läheinen ystävä. Korkea hinta on käytännössä paras käytettävissä oleva motiivi sille, että lääkitystä jatkossakin kehitetään.”

    Joo-o. KELA:han tässä parhaansa mukaan lyö kapuloita rattaisiin painaessaan väkisin (korvattavuudella kiristämällä) hintoja miltei alle kannattavuusrajan. KELA siis sekä ostaa että maksaa. Missähän muualla moinen jääviys menisi läpi? Sitten on vielä hyväksytty uusi viitehintajärjestelmä, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että halvin firma palkitaan, ts. se reppufirma, joka kyhää tuhruisia pillerikopiotaan kasaan jossain hökkelipajassa.
    Kehittele siinä sitten lääkkeitä. Kehityskustannukset ovat noin miljardi 10-15 vuoden ajalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.